Tammermatic toimittaa Tampereen Ratikan harjapesukoneen

Kuva: Tammermatic

Tamperelainen Tammermatic on valittu Tampereen raitiovaunujen harjapesukoneen toimittajaksi. Hankinnasta vastaa Tampereen Raitiotie Oy.

Tammermaticilla on usean vuosikymmenen kokemus raidekaluston pesusta. Yrityksen Tampereen Raitiotie Oy:lle toimittama pesukone on läpiajettava pesulinja, jossa raitiovaunun keula, sivut ja kattopaarteet sekä perä pestään harjoilla.

– Nykyaikaiset junat, metrot ja raitiovaunut on muotoiltu sekä keulasta että perästä hyvinkin virtaviivaisen näköisiksi. Siksi niiden pesuun vaaditaan erikoisosaamista. On ilo päästä tarjoamaan osaamistamme Tampereen Ratikalle, Tammermatic Oy:n toimitusjohtaja Tom Olli kertoo.

Raitiovaunujen pesussa käytettävät pesuaineet ovat Joutsen-merkillä varustettuja. Tammermaticin käyttämien tuotteiden suunnittelussa on kiinnitetty erityisesti huomiota veden ja energian käytön pienentämiseen sekä ympäristöystävällisten materiaalien määrään ja valintaan kaikissa prosessin elinkaaren vaiheissa.

– Hellävarainen, mutta tehokas pesu ympäristöystävällisillä kemikaaleilla takaa Tampereen puhtaan imagon säilymisen liikennekalustossa myös jatkossa, Olli jatkaa.

 

Rautateiden matkustajainformaatiota tulisi kehittää yhteistyössä

Kuvaaja: Soile Laaksonen

Suomessa rautateiden henkilöliikenne on lähivuosina suurten muutosten edessä, kun yhden toimijan (VR) sijasta toimijoita tulee mahdollisesti olemaan useampia. Muutoksen toivotaan lisäävän asiakaslähtöisyyttä ja edistävän palveluiden kehittymistä, ja tätä kautta kasvattavan myös rautatieliikenteen suosiota matkustusmuotona.

Toimintaympäristön muuttuessa on tärkeää, että myös rautatieliikenteen matkustajainformaatiopalveluja kehitetään muutoksen edellyttämällä tavalla. Informaatiopalveluja tulee tarkastella ja kehittää myös matkaketjujen sujuvuuden näkökulmasta. Ihannetilanne olisi, että informaatio olisi helposti saatavilla yhdestä paikasta koskien koko ketjua. Toimijoiden lisääntyessä tämän huomioiminen on entistä tärkeämpää.

Silja Laine käsitteli aihetta opinnäytetyössään, jonka hän teki Hämeen ammattikorkeakoulussa osana Tulevaisuuden liikennejärjestelmät -ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Laine työskentelee suunnittelijana Rambollilla. Opinnäytetyö Rautatieliikenteen matkustajainformaation kehittäminen matkaketjujen sujuvuuden näkökulmasta tehtiin Väyläviraston toimeksiannosta, jossa yhteyshenkilönä toimi ylitarkastaja Kimmo Turunen.

Kehittämistarpeita tunnistettiin erityisesti häiriö- ja poikkeustilannetiedottamisen osalta. Matkustajien näkökulmasta viestinnän ja viestintätapojen yhdenmukaisuutta häiriö- ja poikkeustilanteissa tulisi kehittää. Kun myöhästymistiedotteita annetaan pätkittäin ja usein, matkustajan on vaikea arvioida junan saapumisaikaa. Matkustajien toiveena oli, että saapumisaika ilmoitettaisiin vähemmällä tarkkuudella, mikäli on tiedossa, että arvio tulee muuttumaan. Prosessi tiedottamisen taustalla tulee olla kunnossa, jotta informaation antamisesta vastaavalla taholla on mahdollisuus tiedottaa mahdollisimman totuudenmukaisesti.

Kehittämistä vaativana asiana työssä tunnistettiin myös yhteistyö eri toimijoiden välillä. Toimintatavat ja eri yhteistyöryhmien muodostaminen tämän osalta tulisi olla kunnossa ennen monitoimijamalliin siirtymistä, koska jatkossa osapuolia voi olla enemmän. Yhteistyön sujuminen edellyttää myös yhteisen tahtotilan löytämistä esimerkiksi rautatieasemien matkustajainformaatiojärjestelmistä vastaavien Väyläviraston ja Finrailin osalta, joiden välinen yhteistyö ja toimintatavat vuoden 2019 alussa tapahtuneen virastouudistuksen myötä ovat vasta kehittymässä.

Monitoimijaympäristön osalta asiakaspalvelu ja sen tarjonta vaatii kehittämistä. Jatkossa kun toimijoita tulee mahdollisesti olemaan useampia, tulee varmistaa, että palvelu on tasapuolista kaikkien näkökulmasta katsottuna. Työn yhteydessä tehdyissä haastatteluissa ja työpajoissa tuli ilmi, että nykyisin asiakaspalvelutilanteissa vastuutaho ei ole aina välttämättä selkeä. Asiakasta palvelee se, johon asiakas on yhteydessä, vaikka kyse olisi jonkun muun toimijan tuottamasta palvelusta. Asiakaspalvelutoiminta tulisi olla asiakaslähtöistä toimintarajoista huolimatta ja vastuiden määrittäminen ja yhteisvastuusta sopiminen on väistämättä edessä monitoimijamalliin siirryttäessä. Toimintatavat tulee olla selkeät sekä palveluntuottajille että matkustajille.

”Työn aikana järjestetyt työpajat olivat yksi työn mielenkiintoisimmista osuuksista, koska niissä päästiin yhdessä keskustelemaan kehittämiskohteista ja toimijat toivat esiin ideoita näiden ratkaisemiseksi. Työpajoissa keskustelu oli vilkasta ja toimenpideideoita esitettiin paljon. Tämä kertoo siitä, että yhteistyön jatkuvuus on tärkeää, jotta toimenpiteet tulevat tarkastelluksi kaikista näkökulmista ja kehitystyö etenee”, opinnäytetyön tekijä Silja Laine kommentoi.

Opinnäytetyö kokonaisuudessaan: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060515045

Etteplanille tilaus Tampereen ja Raide-Jokerin raitiovaunujen teknisestä dokumentoinnista

–  Etteplanin tuottamat palvelut tukevat Škoda Transtech Oy:n tavoitetta kasvattaa raitiovaunujen huolto- ja kunnossapitoliiketoimintaa ja tarjota uusia palveluita asiakkailleen.

Suunnittelutoimisto Etteplan Oyj ja Škoda Transtech Oy ovat sopineet yhteistyöstä, joka koskee Tampereen ForCity Smart Artic -raitiovaunujen ja pääkaupunkiseudulle rakennettavan Raide-Jokeri-linjan Artic-raitiovaunujen teknisen tuotedokumentaation tuottamista. Teknisellä tuotedokumentaatiolla tarkoitetaan tuotteiden kuten raitiovaunujen teknisiä ja toiminnallisia kuvauksia, varaosadokumentaatiota sekä huolto- ja käyttöohjeita.

Sopimuksen mukaan Etteplan tuottaa Škoda Transtechille teknisen dokumentoinnin sisältöjä, ratkaisuja teknisen dokumentoinnin hallintaan sekä työkaluja, joilla teknistä dokumentointia jaetaan käyttäen alan viimeisintä teknologiaa ja standardeja. Yhteistyö luo pohjan Škoda Transtechin tavoitteelle kasvattaa ja tehostaa huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnan palveluja kehittämällä tuotedokumentoinnin prosesseja ja sisältöjä digitaaliseen maailmaan sopiviksi.

Etteplanille Škoda Transtechin tilaus on merkittävä ja tukee yhtiön strategista tavoitetta lisätä johdettujen palveluiden osuutta sen liikevaihdosta. Tilaus on myös laajuudessaan merkittävä, sillä se kattaa lähes kaikki Etteplanin teknisen dokumentoinnin ratkaisut. Tampereen ja Helsingin raitiovaunujen dokumentointiprojektit tullaan toteuttamaan vuosina 2019-2021 pääosin Etteplanin Oulun ja Tampereen toimipisteistä.

– ”Valitsimme dokumentointikumppaniksemme Etteplanin, koska he ymmärsivät pitkän tähtäimen dokumentointitarpeemme ja osaavat auttaa meitä ottamaan suuren kehitysaskeleen toimintamme laadun parantamisessa”, Škoda Transtech Oy:n CPO Toni Söderlund sanoo.

– ”Olemme erittäin kiitollisia, että saamme olla mukana uusien raitiovaunujen dokumentoinnin kehitystyössä. Škoda Transtechin tilaus on merkittävä osoitus teknisen dokumentoinnin ratkaisujemme merkittävyydestä ja lisäarvosta asiakkaittemme huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnan kehittämisessä”, Etteplanin liiketoimintayksikön johtaja Kimmo Kallio sanoo.

Suomalainen vuonna 1985 perustettu Transtech tuli vuonna 2015 osaksi tšekkiläistä Škoda Transportation Group -konsernia. Škoda Transtech on Euroopan johtava vaativiin olosuhteisiin soveltuvan kiskokaluston valmistaja ja merkittävä keskiraskaiden konepajatuotteiden sopimusvalmistaja. Škoda Transtech toimittaa Helsingin uudet ForCity Smart Artic-raitiovaunut sekä VR:n kaksikerroksiset matkustajavaunut. Škoda Transtech toimittaa myös Tampereen ja Raide-Jokerin tulevat raitiovaunut. Raide-Jokeri on Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen yhdistävä pikaraitiolinja, jonka rakentaminen aloitettiin kesäkuussa 2019.

Lisätietoja antavat:

Hallitusohjelman kirjaus tukee itäistä rantarataa – kunnat perustamassa hankeyhtiötä radan edistämiseksi

Etelärannikon kunnat Loviisa, Pyhtää, Kotka, Hamina, Miehikkälä ja Virolahti suunnittelevat perustavansa hankeyhtiön, jonka tehtävänä on edistää itäisen rantaradan rakentamista.

Kuntien virkamies- ja luottamushenkilöjohto kokoontui Kotkassa tiistai-iltana ja päätti viedä hankeyhtiösuunnitelman kunnanhallitusten käsiteltäväksi vielä ennen juhannusta.

Kuntajohtajat olivat yksimielisiä siitä, että tuoreeseen hallitusohjelmaan kirjatut maininnat itään suuntautuvista ratalinjauksista antavat rantaratahankkeelle hyvän mahdollisuuden nousta mukaan julkiseen keskusteluun, joka on tähän mennessä pyörinyt lähinnä ns. oikoradan ympärillä.

”Oikoratakeskustelu on vienyt tähän mennessä suurimman mediahuomion, mutta nyt hallitusohjelman kirjaus antaa meille mahdollisuuden tuoda mukaan keskusteluun oman vaihtoehtomme. Itäinen rantarataratkaisu itse asiassa täyttää hallitusohjelman useita tavoitteita huomattavasti paremmin kuin vahvasti esillä ollut oikorata”, toteaa Kotkan kaupunginjohtaja Esa Sirviö.

Haminan kaupunginjohtaja Hannu Muhonen on samoilla linjoilla ja korostaa sitä, että juuri nyt on oikea aika toimia ja lähteä tosissaan liikkeelle.
”Meidän on myös hyvä tuoda keskusteluun kysymys siitä, että kenen etuja oikorata ihan oikeasti palvelee – kenelle se tehtäisiin ja mikä on sen kustannushyöty?”, Loviisan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mia Heijnsbroek-Wirén puolestaan kysyy.

Työssäkäyntialue kasvaa – Venäjä-kortti pidettävä mukana

Kuntajohtajat korostivat monia myönteisiä seikkoja, joita itäinen rantarata toisi tullessaan.
”Rantarata toisi huomattavan kasvun pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueeseen ja se olisi hyvä myös Helsingissä huomata”, korostaa Loviisan kaupunginjohtaja Jan D. Oker-Blom.

Myös ajatus siitä, että rantarata voisi ulottua aina Pietariin asti, on etelärannikon kuntajohtajien mukaan pidettävä muistissa.
”Venäjä-kortti on hyvä olla mukana koko ajan”, Haminan kaupunginjohtaja Muhonen painottaa.

Maan uuden hallituksen ohjelmaan kirjatut ympäristönsuojelutavoitteet ovat myös asioita, joita kuntajohtajat haluavat painottaa, kun puhutaan raideliikenteen kehittämisestä.
”Täytyy muistaa, että rantaradan rakentamisessa tehdään kokonaan uutta eikä vain nopeuteta muutamalla minuutilla jo olemassa olevaa yhteyttä”, muistuttaa Haminan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Elina Inkeroinen-Lalu.

Oulun kaupunkiseudulle laadittiin lähijunaliikenneselvitys

Kiinnostus kehittää lähijunaliikennettä Oulun seudulle on tuonut alueen kunnat yhteen selvittämään lähijunaliikenteen toteutettavuutta ja vaikutuksia pääradalla välillä Ii – Oulu – Kempele – Liminka. Tavoitteena työssä on ollut saada tutkittua tietoa kuin myös arvioita toteuttamisen vaatimista investoinneista, jotta keskustelu lähijunaliikenteestä voi alkaa.

Henkilöliikenteen kilpailun avautuminen raiteilla tuo uusia mahdollisuuksia – uusi tarjonta luo uutta kysyntää. Selvityksen mukaan lähijunaliikenteen käynnistäminen Ii – Liminka-välillä on nykyisellä ratakapasiteetilla mahdollista yhden tunnin vuorovälillä. Kuntien maankäyttö ja asukaspotentiaali luovat edellytykset kehittämiselle, mikäli Oulun seutu yhteisesti päättää sitoutua lähijunaliikenteen toteuttamiseen.

Lähijunaliikenteen kehittäminen tukee yhdyskuntarakenteen eheytymistä kaupunkiseudulla sekä parantaa saavutettavuutta kaikilla tasoilla. Lähijuna vastaa yritysten tarpeeseen työvoiman saatavuudessa. Merkittävien positiivisten ympäristövaikutusten lisäksi lähijuna vastaa yleiseen elämäntapamuutokseen antaen mahdollisuuden autottomaan arkeen, terveys- ja hyvinvointihyötyihin ja turvallisuuteen. Raideliikenteen myötä seudulla on mahdollisuus olla mukana kaupunkiseutujen kansainvälisessä kehityksessä.

Selvityksessä arvioidaan lähijunaliikenteen toteuttamismahdollisuudet ratakäytävän alueella Ii – Oulu – Kempele – Liminka. Työssä kuvataan keskeiset investointitarpeet sekä muut keskeiset edellytykset kuten liikennöinti ja sen järjestäminen. Lähijunaa tarkastellaan osana Oulun seudun joukkoliikennejärjestelmää ja raideratkaisukokonaisuutta. Lisäksi käytettävissä on uusia toteutusmalleja julkisen ja yksityisen rahoituksen yhdistämiseksi esim. asemanseutujen kehittämisessä, kun luodaan asemasta joukkoliikenteen, asumisen ja kaupan keskusta.

Tältä pohjalta on hyvä tarkastella kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämistä perustuen selvityksen tuloksiin.

Kuntalaiset suhtautuvat lähijunaliikenteeseen myönteisesti: Lähijunaliikenne on erittäin odotettu ja toivottu liikkumismuoto. Se palvelee etenkin säännöllistä työmatkaliikennettä kuin myös vapaa-ajan matkustusta. Lähijunilta toivotaan nopeutta sekä vaivattomuutta.

Lähijunan merkittävin investointi on jo olemassa: itse ratayhteys. Liikennöinnin käynnistäminen on mahdollista ja kannattavaa, mikäli seutu siihen yhteisesti sitoutuu.

Selvityksen on toteuttanut WSP Finland Oy Micropoliksen tilauksesta. Sen ovat rahoittaneet Pohjois-Pohjanmaan liitto sekä Iin, Kempeleen ja Limingan kunnat. Mukana ovat olleet myös Oulun kaupunki ja Väylävirasto.

Ladattava materiaali (pdf):

Vectron-sähköveturit käyttöön VR:n matkustajaliikenteessä

Kuvaaja: Jouni Koivuneva

Vectron-sähköveturit aloittavat matkustajaliikenteessä Oulu-Rovaniemi-välillä 3.6.2019. Viranomaisluvan mukaisesti vetureita ajetaan aluksi kolmen viikon kokeilujakson ajan, jonka jälkeen VR arvioi yhdessä liikenne- ja viestintävirasto Traficomin kanssa liikennöinnin jatkoa. Nykyisellään tavaraliikenteen käytössä olevilla vetureilla on tehty lukuisia koeajoja, joissa aiemmin herkäksi todetun kulunvalvontajärjestelmän on todettu toimivan myös matkustajaliikenteessä.

Vectron eli Sr3-sähköveturi on energiaa säästävä ja tehokas veturi, joka on suunniteltu toimimaan Suomen haastavissa sääolosuhteissa. VR Group on tilannut Siemens Mobilityltä kaikkiaan 80 uutta veturia toimitettavaksi vaiheittain vuoteen 2026 mennessä. Veturihankinta on osa merkittävää kalustoinvestointien sarjaa – kaikkiaan uuteen kalustoon on parin vuosikymmenen aikana investoitu yhteensä noin miljardi euroa.

Veturin turvalaitteistoon nykyisen lainsäädännön mukaisesti kuuluva eurooppalainen ETCS-kulunvalvontajärjestelmä reagoi suunnitellusti herkemmin kaikkiin signaaleihin. Järjestelmän herkkyyden vuoksi veturit saattavat tehdä satunnaisesti myös aiheettomia hätäjarrutuksia. Hätäjarrutus ei merkittävästi poikkea voimakkuudeltaan tavallisesta jarrutuksesta, ja matkustajaliikenteessä niitä tapahtuu eri syistä tyypillisesti kymmeniä vuodessa.

Kun uutta kalustoa otetaan käyttöön, on tavallista, että käyttöönoton aikana joitain ominaisuuksia pitää kehittää toimivammiksi. Veturin valmistaja Siemens on kehittänyt kulunvalvontajärjestelmää yhteistyössä eri tahojen kanssa jatkuvasti vuodesta 2015 lähtien ja veturilla on tehty tänä aikana lukuisia koeajoja. Raideliikenteen turvallisuutta valvova viranomainen on nyt todennut järjestelmän toimivan turvallisesti, kuten pitääkin”, kertoo VR Groupin liikennejohtaja Nina Mähönen.

Vectron-veturit ovat olleet tähän asti täydessä käytössä tavaraliikenteessä, ja olemme iloisia, että nyt saatu viranomaislupa mahdollistaa niiden käyttöönoton vaiheittain myös matkustajaliikenteessä. Aloitamme liikennöinnin aluksi muutaman viikon jaksoissa, joiden välissä arvioimme jatkotoimenpiteitä yhdessä Traficomin kanssa.

Ensimmäisen kolmen viikon jakson aikana Vectron-veturit liikennöivät matkustajaliikenteessä Oulu-Rovaniemi välillä, alkaen 3.6.2019.

Lue lisää Vectron-vetureista täältä.

Kaksoisraiteistus Seinäjoki−Tampere-välillä kimmoke positiivisen talouden kierteelle

Kuvatoimisto: Alma360

Seinäjoki−Tampere-välin kaksoisraiteen rakentaminen käynnistää sekä Etelä-Pohjanmaan alueella että koko Suomessa positiivisen talouden kierteen. Uusia investointeja syntyy yli neljännes alkuperäisen investoinnin lisäksi, eli noin 250 miljoonan euron arvosta. Tämä ilmenee juuri valmistuneesta raportista, jossa on arvioitu yhteysvälin kaksoisraiteistuksen aluetaloudellisia vaikutuksia.

Rakentaminen tuo työpaikkoja ja investointeja

Kaksoisraiteen rakentamisen investoinnin on arvioitu olevan kokonaisuutena noin 950 miljoonaa euroa. Tämä investointi synnyttää uutta kysyntää ja liikevaihtoa niin Etelä-Pohjanmaalla kuin myös muualla Suomessa.

Kaksoisraiteen rakentamisen synnyttämät työllisyysvaikutukset ovat kokonaisuudessaan noin 16 700 henkilötyövuotta. Tästä määrästä Etelä-Pohjanmaalle kohdistuu noin 8 750 henkilötyövuotta ja muualle Suomeen noin 8 000 henkilötyövuotta.

− Rakentaminen kasvattaa tuotteiden ja palveluiden kokonaiskysynnän rakentamisaikana jopa 2,8-kertaiseksi 950 miljoonan euron investointiin nähden. Uusia investointeja syntyy kaksoisraideinvestoinnin seurauksena yli kuudellekymmenelle toimialalle yhteensä noin 240 miljoonan euron arvosta. Verotuloja investointi tuo valtiolle ja kunnille noin 415−460 miljoonaa, vs. maakuntajohtaja Antti Saartenoja sanoo.

1,5 miljoonan matkustajan lisäys

Valtakunnallisten liikenne-ennusteiden mukaan vuonna 2030 Tampere–Parkano-välillä tullaan tekemään noin 3 315 000 matkaa ja Parkano–Seinäjoki-välillä noin 3 250 000 matkaa. Kaksoisraide kuitenkin mahdollistaisi 1,5 miljoonan matkustajan lisäyksen molemmilla yhteysväleillä.

− Tällä hetkellä Tampereen ja Seinäjoen välillä matkustaa vuodessa noin 2,7 miljoonaa matkustajaa, mikä on Suomen suurin matkustajamäärä 1-raiteisella radalla. Matkustajamäärät ovat kasvaneet enemmän kuin muilla kaukoliikenteen ratayhteyksillä, kertoo Saartenoja.

Kaksoisraide mahdollistaa sujuvamman työvoiman liikkumisen Tampereen ja Seinäjoen välillä. Rataosa on myös tärkeä teollisuuden aikataulutetuille prosessikuljetuksille.

Merkittävät vaikutukset päästöjen vähenemiseen

Kaksoisraiteistus vaikuttaa merkittävästi myös kasvihuonepäästöihin, sillä 30 vuoden tarkastelujaksolla vuosittainen päästövähennys tulee olemaan noin 60 288 t CO2-ekv., mikä on 1,4 prosenttia kaikista liikenteen päästöistä Suomessa vuonna 2017.

− Ilmastonmuutoksen ja kasvavien kaupunkiseutujen välisen nopean liikkumisen takia Suomessa tarvitaan rautatieliikenteen kasvuharppaus. Kaupungistuminen ja väestön keskittyminen sekä henkilöliikenteen kilpailun avautuminen tukevat tätä tavoitetta. Ratakapasiteetin puute ei saa muodostua rautatieliikenteen kasvun esteeksi, ei varsinkaan Tampereen ja Seinäjoen välisellä suuren kysynnän rataosalla, Seinäjoen kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki toteaa.

Raportin on laatinut Ramboll Finland Oy, ja se on valmistunut 21.4.2019. Tilaajina ovat Etelä-Pohjanmaan liitto ja Seinäjoen kaupunki.

Tutustu raporttiin:

Seinäjoki−Tampere-kaksoisraiteen aluetaloudelliset vaikutukset »

ŠKODA TRANSTECH OY ON JÄTTÄNYT NEUVOTTELUESITYKSEN TUOTANTOTILANTEEN JOHDOSTA KÄYNNISTETTÄVIKSI TOIMENPITEIKSI

Työnantaja esittää yhteistoimintalain tarkoittamien neuvotteluiden käynnistämistä Škoda Transtech Oy:ssä Otanmäen tehtaalla tulevan tuotannon tilanteen vuoksi.

Neuvotteluesityksen perusteet

Yhtiön tuotantotilanne talvelle 2019 – 2020 on päättyvien projektien ja viivästyneiden projektien aloitusten vuoksi tilapäisesti heikentynyt. Tuotannon työntekijätarve tulee laskemaan asteittain syksystä 2019 kevääseen 2020 saakka.

Keväällä 2020 tuotannon on ennustettu nousevan vakiintuneelle tasolle. Työn määrä vähenee Otanmäen tehtaan tuotannon työtehtävissä. Neuvottelujen tarkoituksena on valmistella tarvittavia toimenpiteitä työvoiman käyttöön liittyen tilanteen johdosta. Arvioitu ajankohta mahdollisille toimenpiteille on 8/2019 – 6 /2020 välisenä aikana.

Neuvotteluiden toteuttamistapa ja arvioitu laajuus

Toimenpiteet koskevat osaa Otanmäen tehtaan työntekijöistä. Toimenpiteiden ja työn vähenemisen on arvioitu koskevan enintään 200 työntekijää.

Toimenpiteet voivat olla lomautuksia tai osa-aikaistamisia. Ne koskevat myös tehtaan palveluksessa olevaa vuokratyövoimaa.

Koska neuvottelut koskevat yli kymmenen henkilön osa-aikaistamista, lomauttamista tai irtisanomista on neuvotteluaika 6 viikkoa.

HKL ja VR-Yhtymä Oy sekä VR Kunnossapito Oy allekirjoittivat sopimuksen metrovaunujen peruskorjauksesta

Kuva: HKL/Miska Engström

HKL peruskorjaa 100- ja 200-sarjan metrovaunut. Peruskorjauksen hankintasopimus allekirjoitettiin tarjouskilpailun voittaneen VR-Yhtymä Oy:n ja VR Kunnossapito Oy:n kanssa torstaina 23.5. Vaunut pintakäsitellään VR:n Pieksämäen konepajalla ja muu työ tehdään Helsingin varikolla Ilmalassa.

Hankkeessa peruskorjataan 39 Valmetin/Strömbergin vuosina 1979–1984 valmistamaa M100-metrojuniaa ja 12 Bombardierin vuosina 2000–2001 valmistamaa M200-metrojunaa. Kokonaisuudessaan projekti kattaa siten yhteensä 102 peruskorjattavaa vaunua.

Junien peruskorjauksessa kori pintakäsitellään, matkustajainformaatiojärjestelmä päivitetään ja matkustamon sisustus uudistetaan. Lisäksi M100-metrovaunujen matkustamon avointa tilaa lisätään penkkejä poistamalla, ja junan ohjaamo uudistetaan kokonaisvaltaisesti ajopöytä mukaan lukien. Peruskorjaushakkeeseen sisältyvä M100-sarjan ajoergonomian parannus toteutetaan metrojunankuljettajien toiveiden ja tarpeiden pohjalta.

– Olemme ilahtuneita, että saamme VR-Yhtymä Oy:n kumppaniksemme peruskorjaushankkeen toteutukseen, sanoo HKL:n projektipäällikkö Tuomo Pietilä.

Peruskorjauksen tuotantovaihe alkaa vuoden 2019 syyskuun alussa, ja viimeinen peruskorjattu metrojuna saadaan liikenteeseen 2023.

Pääkaupunkiseudun lähijunaliikenteessä poikkeuksia ratatöistä johtuen

Kuva: VR Group

Helsingin ratapihan turvalaitetyöt ja Pasilan läntinen lisäraide -hankkeet vaikuttavat kesällä pääkaupunkiseudun junaliikenteeseen.

Väylä tekee kesällä 2019 Helsinki-Pasila -rataosalla ratatöitä, joilla on vaikutusta junien liikennöintiin. Työt keskittyvät Helsingin ratapihalle ja Pasilan asema-alueelle. Lisäksi Väylä rakentaa uutta Pasilan lisäraidetta ja asemalaituria, jotka toteutetaan osana Keski-Pasilaan nousevaa Triplaa.

Työt vaikuttavat ajoittain myös matkustajiin, kun laitureita joudutaan hetkittäin sulkemaan sekä joitakin junavuoroja perumaan. Suurin vaikutus on, että rantaradan E- sekä Y-junat perutaan arkisin 24.-30.6. ja 15.-28.7. ja liikennettä korvataan U-ja L-junilla. Kesällä on myös muutoksia junien lähtölaitureissa Pasilassa.

Laiturinumerointi muuttuu Pasilassa elokuussa 

Laitureiden numerointi muuttuu Pasilan asemalla maanantaina 12.8., jolloin laituri 5b muuttuu 6:ksi ja laituri 6:sta tulee 7 jne. Muutoksen jälkeen laitureilla on juokseva numerointi 1-10.  Junaliikenne uudella lisäraiteella alkaa lokakuussa ja uuden asemalaiturin numero tulee olemaan 11.

Pasilan läntinen lisäraide lisää kapasiteettia pääradalle

Läntinen lisäraide lisää Pasila-Riihimäen -suunnan laituriraidemäärää Pasilan asemalla, jolloin aseman kohdalla voidaan kulkea kahta kaukoliikenneraidetta pitkin molempiin suuntiin. Pasilan matkustajamäärien ennustetaan kasvavan vuoteen 2035 mennessä 100 000 matkustajaan päivässä.

Läntisen lisäraiteen rakentaminen on edennyt aikataulussa ja liikenne käynnistyy suunnitelman mukaisesti 21.10.2019. Laituri on jo lähes valmis ja tällä hetkellä rakennetaan raiteita päällysrakenteineen. Syksyn töitä ovat sähköistykseen liittyvät työt.

Lisäkapasiteetti saadaan täysimääräisesti käyttöön vuoden 2020 loppuun mennessä. Varsinaisia raiteistomuutoksia tehdään raide kerrallaan vuoden 2020 aikana. Raiteistomuutokset tehdään vaiheittain, jotta liikenteellinen haitta olisi mahdollisimman pieni.

Lisätietoa kesän aikataulu- ja laiturimuutoksista

Matkustajia pyydetään tarkistamaan junien aikataulut ja lähtölaituritiedot aseman näytöiltä. Muutoksista saa lisätietoa myös HSL.fi, reittiopas.hsl.fi ja VR.fi -sivuilta.