2019 junamatkustamisen ennätysvuosi – kotimaan kaukoliikenteessä yli 14 miljoonaa matkaa

Kuvaaja Janne Mikkilä

Joulukuussa 2019 kotimaan kaukoliikenteessä tehtiin yhteensä 1,2 miljoonaa matkaa, kasvaen +10 % edellisvuodesta. Yhteensä koko vuonna kotimaan kaukoliikenteessä tehtiin ennätykselliset 14,2 miljoonaa matkaa, 9 % edellisvuotta enemmän. Suurimpana syynä kasvun taustalla ovat junalippujen lasketut hinnat. Lisäksi parannettu vuorotarjonta, panostus junien palveluihin sekä digitaalisten kanavien uudistukset ovat lisänneet ilmastoystävällisen junan suosiota.

Matkamäärät kasvoivat edellisvuosien tapaan kotimaan kaukoliikenteessä tasaisesti läpi vuoden. Eniten matkustus kasvoi tammi-joulukuussa Helsingin ja Oulun (+24 %), Helsingin ja Rovaniemen (+14 %) sekä Helsingin ja Jyväskylän (+14 %) välillä. Myös joulukuussa matkustus kasvoi edellisvuoteen verrattuna eniten näillä reiteillä: Helsinki-Oulu (+30 %), Helsinki-Rovaniemi (+24 %) ja Helsinki-Jyväskylä (+21 %).

”Olemme erittäin iloisia junan suosion viime vuosina vahvana jatkuneesta kasvusta. Aiempaa edullisempi hinnoittelumme on siivittänyt matkamäärät nousuun: vuodesta 2015 tehdyt junamatkat ovat kasvaneet kotimaan kaukoliikenteessä yli +26 %. Kun katsomme, kuinka paljon olemme kuljettaneet asiakkaitamme kilometreissä mitattuna, on kasvu +39 %. Vuonna 2019 kotimaan kaukojunissamme matkustettiin enemmän kuin koskaan ennen”, iloitsee VR:n matkustajaliikennejohtaja Topi Simola.

VR on laskenut hintoja merkittävästi viime vuosina, edellisen kerran joulukuussa 2019. Kaukoliikenteessä opiskelijat, lapset, varus- ja siviilipalveluhenkilöt sekä eläkeläiset ovat saaneet 30.12.2019 alkaen peruslipun lisäksi alennuksia myös VR:n jo valmiiksi edullisista säästölipuista: lapset -40 %, opiskelijat sekä varus- ja siviilipalvelushenkilöt -30 % ja eläkeläiset -20 %. Joulukuussa myös VR:n lähijunalippujen hintoja laskettiin Järvenpäässä ja Hyvinkäällä kerta-, sarja- ja kausilippujen osalta.

Kotimaan lisäksi myös Venäjän ja Suomen välinen matkustus on kasvanut reippaasti. Vuonna 2019 Helsingin ja Pietarin välillä kulkevassa Allegro-junassa tehtiin yhteensä 560 000 matkaa, yli 15 % edellisvuotta enemmän.  Myös Venäjän Rautateiden operoiman, Helsingin ja Moskovan välillä liikennöivän Tolstoi-junan matkustus kasvoi. Yhteensä Venäjän ja Suomen välisessä junaliikenteessä tehtiin vuonna 2019 yli 600 000 matkaa, +16 % edellisvuotta enemmän.

Junan valtteina turvallisuus, nopeus, mukavuus ja ilmastoystävällisyys

Edullisten hintojen lisäksi VR on panostanut merkittävästi matkustusmukavuuteen ja asiakaskokemuksen kehittämiseen. Lisäksi liikennerakennetta on uudistettu asiakkaita kuunnellen ja liikenteeseen on lisätty viime vuosina merkittävästi uusia junavuoroja.

Viimeksi reittitarjonta parani joulukuussa 2019, kun aikataulukauden vaihtuessa uusia vuoroja tuli runsaasti sekä vilkkaasti liikennöidylle, Helsingin ja Oulun väliselle pääradalle, että muille yhteysväleille ympäri Suomen. Joulukuun uusien aikataulujen myötä suosituimpiin juniin lisättiin myös istumapaikkoja, kun ruuhkaisimmilla työmatkustusvuoroilla Pendolino-junia vaihdettiin IC-kalustoon. Lisäksi asiakaspaikkoja on saatu lisää tehokkaamman kalustokiertosuunnittelun ja uusien päivävaunujen myötä.

”Olemme lisänneet merkittävästi junavuorojen määrää ja reittitarjontaa, pidentäneet junia, nopeuttaneet matka-aikoja, parantaneet junien palveluita sekä uudistaneet digitaaliset myyntikanavamme. Tavoitteenamme on tulevaisuudessakin tarjota hinnaltaan kilpailukykyisiä, sujuvia ja mukavia junamatkoja kaikille”, Simola jatkaa.

Myös ajankohtainen ilmastokeskustelu näkyy junan suosiossa ja yhä useampi valitsee ylivoimaisesti ympäristöystävällisimmän vaihtoehdon matkustamiseen. Junan valitseminen on helppo ilmastoteko: se kuluttaa selvästi vähemmän energiaa kuin muut liikennemuodot ja tuottaa siten merkittävästi vähemmän päästöjä. Vuosittain VR:n asiakkaat säästävät lähi- ja kaukojunissa matkustamillaan kilometreillä yhteensä yli 300 000 hiilidioksidiekvivalenttiatonnia yksityisautoiluun verrattuna. Se on yhtä paljon kuin Vaasan tai Lappeenrannan kokoisen kaupungin päästöt ilman teollisuutta.

*Olemme muuttaneet vuoden 2020 alusta hieman matkamäärien laskutapaamme, joten aiempien vuosien luvut eivät ole enää täysin suoraan verrannollisia.

Väylä ja VR FleetCare testaavat uutta teknologiaa liikennehäiriöiden vähentämiseksi

Raiteita ja vaihteita ratapihalla_VR Groupin arkistokuvaa

Junaliikenteen sujuvuuden kannalta vaihteet ovat keskeisessä roolissa. Vaihde on radan liityntäkohta, josta junat ohjataan raiteilta toiselle. Viime vuonna vaihteissa esiintyneet viat aiheuttivat yli 5000 häiriötä liikenteeseen. Vaihteiden kunnonvalvonnan tehostamiseksi VR FleetCare ja Väylävirasto ovat yhteistyössä aloittaneet pilottihankkeen, jossa dataa keräämällä ja analysoimalla pyritään saamaan reaaliaikaista tietoa vaihteen kunnosta.

Vaihteiden kunnonvalvonnan testivaiheessa VR FleetCare on asentanut seitsemän mittausasemaa vaihteiden asetinlaitteisiin tärkeimpiin liikennepaikkoihin eri puolella rataverkkoa. Niiden avulla mitataan noin 80 vaihteen toimintaa. Mittaamisesta saatavien tietojen avulla vaihteen alkavat vikaantumiset ovat havaittavissa kääntölaitteen toiminnan poikkeamissa, ja parhaissa tapauksissa vikaantumisesta aiheutuva liikennehäiriö voidaan ehkäistä.

Vaihteiden kunnossapito muodostaa merkittävän osan Suomen rataverkon kunnossapitokustannuksista. Vaihteissa on monimutkainen rakenne ja paljon komponentteja, jotka vaikuttavat vaihteen toimivuuteen. Mittaamisesta saatavan tiedon avulla vaihteiden huoltotoimenpiteitä voidaan ohjata kuntoon perustuen, huoltokustannukset vähenevät ja vaihteen elinkaari pitenee. Esimerkkinä vaihteiden kääntömäärissä on huomattavia eroja, mutta silti niiden huoltojärjestelmä on sama.

”Tarkemman tiedon avulla on mahdollista parantaa vaihteiden käytettävyyttä ja vähentää vaihteista johtuvia häiriöitä rataliikenteelle. Tavoitteena on saada ensimmäiset signaalit kunnossapitotarpeista ennen kuin vaihteen toiminnassa havaitaan mitään poikkeavaa”, kertoo Väylän radan kunnossapidon asiantuntija Marko Lehtosaari. “Kunnonvalvonta mahdollistaisi tältä osin junaliikenteen täsmällisyyden paranemisen.”

VR FleetCaren digitaalisissa palveluissa haetaan asiakkaiden liiketoimintaa parantavia ratkaisuja. Dataohjattu ja ennakoiva kuntoon perustuva kunnossapito ovat kehittämisen keskipisteessä. Strategiana on yhdessä valikoitujen kumppaneiden kanssa hyödyntää huipputeknologiaa raideliikenteen kehittämiseksi. Tässä projektissa laitteiston on valmistanut tekoälypohjaisia IoT-ratkaisuja toimittava Vire Labs.

”Vaihteiden kunnonvalvonta ja vikojen ennakoiminen hyödyttää niin rataverkon omistajaa, sen kunnossapitäjiä kuin rataverkolla liikennöiviä operaattoreitakin. Pilottihanke toimii hyvänä ponnahduslautana, sillä tulevaisuudessa haluamme tarjota tätä palvelua myös globaaleilla raideliikenteen markkinoilla. Uskomme meidän ratkaisun olevan paras ja kilpailukykyisin, VR FleetCaren digitaalisten palveluiden johtaja Mikko Alanko kertoo.

Metron aikataulut reaaliaikaisina myös lippuhallien näytöillä ja sähköisissä palveluissa

Kuva: Tom Toikka/HKL

Metroasemien lippuhalleissa sijaitsevat metron aikataulunäytöt näyttävät nyt aikataulut reaaliajassa. Tähän saakka lippuhallien näytöt ovat näyttäneet aikataulunmukaista aikaa ja laiturialueen näytöt reaaliaikaa.

Laiturinäyttöjen ja lippuhallinäyttöjen ajat eivät ole olleet yhdenmukaisia, koska näytöt toimivat eri järjestelmissä. Laiturinäytöt ovat HKL:n asetinlaitejärjestelmässä, ja saavat siten asetinlaitteen kautta reaaliaikaisen tiedon junan kulusta. Lippuhallien näytöt ovat HSL:n järjestelmässä. Nyt uuden asetinlaitteen myötä järjestelmät on sovitettu yhteen niin, että niiden kautta kaikkialla on mahdollista näyttää reaaliaikaa.

Reaaliaikatieto on nyt saatavilla myös sähköisissä palveluissa kuten Reittioppaassa. Uudistus antaa matkustajalle entistä paremman mahdollisuuden seurata matkan edistymistä.

-HKL:n ja HSL:n yhteistyönä toteutimme uudistuksen, jota matkustajat ovat kaivanneet. Uudistus oli teknisesti mahdollista toteuttaa nyt, kun saimme käyttöön uuden digitaalisen asetinlaitteen, sanoo HKL:n projektipäällikkö Salar Mohammad.

-Yhteistyössä luotu uusi rajapinta asetinlaitteesta tuo myös metroliikenteen reaaliajan pariin HSL:n palveluissa. Asemien näyttöjen lisäksi metrojen ennusteet ovat saatavilla myös HSL:n Reittioppaassa, HSL-sovelluksessa sekä avoimissa rajapinnoissa, kertoo HSL:n kehitysasiantuntija Sami Räsänen.

VR odottaa vuodenvaihteessa yli 60 000 venäläisturistia Suomeen – Allegroon lisätään asiakaspaikkoja

Kuvaaja Leif Rosnell

Venäjän käynnissä oleva lomasesonki tuo Suomeen vuodenvaihteen tienoilla peräti 60 000 venäläisturistia. Venäjän matkustus on kasvussa ja yhteensä Helsingin ja Pietarin välillä kulkevalla Allegro-junalla tehdään vuonna 2019 yli 550 000 matkaa.

Viime vuodenvaihteessa Suomen ja Venäjän välillä tehtiin noin 57 000 matkaa. Nyt VR odottaa matkamäärien kasvavan yli 60 000:een. VR on varautunut sesonkiin lisäämällä Pietarin ja Helsingin välillä kulkeviin Allegro-juniin asiakaspaikkoja.

Vuodenvaihteessa odotamme Suomeen jälleen kymmeniä tuhansia venäläisturisteja, sillä Venäjällä vietetään tuolloin joulu- ja uudenvuodenlomaa. Moni saapuu esimerkiksi ostosmatkalle perheen kanssa. Suosituimmat Allegro-vuorot ajetaankin kahdella junarungolla, jolloin istumapaikkojen määrä kasvaa 330:sta noin 660:een”, VR:n Venäjän liikenteen päällikkö Viktoria Hurri kertoo.

Sesongin aikana kahdella junarungolla ajetaan Pietarista Helsinkiin yhteensä viisi kysytyintä Allegro-vuoroa. Uudenvuodenaattona ja -päivänä kahdella rungolla ajetaan aamupäivän vuorot. Suosituimpana matkustuspäivänä, 2.1., kahdella rungolla ajetaan sekä aamuvarhaisen että iltapäivän vuorot. Vuodenvaihteen viimeinen tuplarunkovuoro Pietarista ajetaan 3.1. aamupäivällä. Paluuliikenteen suosituin matkustuspäivä on 8.1., jolloin iltapäivällä klo 15 Helsingistä Pietariin lähtevä vuoro ajetaan kahdella rungolla.

Lisäksi Venäjän rautateiden RZD:n Moskovan ja Helsingin välillä liikennöimä Tolstoi-juna saa vuodenvaihteessa yhteensä 20 lisävuoroa. Ensimmäinen lisävuoroista saapui Moskovasta Helsinkiin lauantaina 28.12. Lisävuorojen liput ovat myynnissä sekä VR:llä että RZD:llä.

Allegron suosio jatkaa vahvaa kasvuaan

Vuonna 2019 Allegro-matkustamisen suosion odotetaan kasvavan peräti 15 % edellisestä vuodesta. Pietari–Helsinki-välillä tehdään kokonaisuudessaan yli 550 000 Allegro-matkaa. Noin puolet Allegron matkustajista ovat olleet venäläisiä, 30 % suomalaisia ja 20 % turisteja muista maista. Myös Moskova–Helsinki-välin matkamäärät ovat kasvaneet vahvasti ja yhteensä vuonna 2019 Suomen ja Venäjän välisessä junaliikenteessä odotetaan tehtävän noin 630 000:a matkaa.

Myös asiakastyytyväisyys oli Allegrossa vuonna 2019 erinomaisella tasolla. Asiakkaiden suositteluhalukkuutta mittaavan NPS-indeksin koko vuoden arvo oli Allegrossa erinomainen 79.  Loka-joulukuussa asiakkaiden suositteluhalukkuus ylsi peräti arvoon 82.

Vuosi 2020 aloittaa myös Allegron 10-vuotisjuhlavuoden. Ensimmäinen junamatka Allegrolla tehtiin 12.12.2010.

Parannus idän poikittaisliikenteeseen 27.1. alkaen – VR palauttaa sujuvan vaihtoyhteyden Joensuuhun

Kuvaaja Soile Laaksonen

Yhden junavuoron aikataulumuutos palauttaa maanantaista 27.1. alkaen sujuvan vaihtoyhteyden Tampereelta ja Jyväskylästä Joensuuhun.

Yhteydet Tampereelta ja Jyväskylästä Joensuuhun paranevat jälleen tammikuun lopussa. 27.1. alkaen Pieksämäeltä pääsee klo 20.39 lähtevällä junalla Varkauden kautta Joensuuhun. Juna saapuu määränpäähänsä klo 22.45. Nykyisellään kyseinen junavuoro kulkee tuntia aikaisemmin, mutta aikataulumuutoksen myötä se muodostaa sujuvan yhteyden Tampereelta klo 18.07 ja Jyväskylästä klo 19.43 lähtevästä IC147-junasta Joensuuhun. Vaihtoaika Pieksämäellä on seitsemän minuuttia. Pieksämäeltä Joensuuhun kulkeva vuoro on osa VR:n ja liikenne- ja viestintäministeriön ostoliikennesopimusta.  Ostoliikenteellä tarkoitetaan ministeriön VR:ltä vuosittain ostamaa liikennettä, joka ei ole vähäisten matkustajamäärien vuoksi kaupallisesti kannattavaa pelkästään lipputuloilla.

Uusi aikataulumuutos paikkaa IC151-junavuoron reittimuutosta, joka tuli voimaan VR:n uuden aikataulukauden käynnistyttyä 15.12. Aikaisemmin Helsingistä Pieksämäelle kulkeneen IC151-junavuoron määräasema on jatkossa Jyväskylä, jonne se saapuu klo 18.36. Syynä vuoron reitin lyhentämiselle on vähäinen matkustajamäärä Jyväskylä–Pieksämäki-välillä sekä yksiraiteisen rataosan vilkas tavaraliikenne. Samalla kuitenkin sujuva vaihtoyhteys Joensuuhun poistui, mikä pidensi huomattavasti Joensuuhun matkustavien vaihtoaikaa Pieksämäen asemalla sekä matka-aikaa kokonaisuudessaan.

Nykyisillä aikatauluilla Joensuuhun matkustetaan sunnuntaihin 26.1. saakka, kunnes uusi aikataulumuutos astuu voimaan ja tarjolla on jälleen sujuva yhteys.

Junavuorojen ja aikataulujen suunnittelu perustuu aina matkamääriin ja ennustettuun kysyntään. Haluamme silti ehdottomasti tarjota hyvät kulkuyhteydet valtakunnallisesti. Pääosin yksiraiteisen rataverkon asettamat reunaehdot ja vilkas tavaraliikenne vaativat kompromissien tekoa, kun aikataulurakennetta ja vaihtoyhteyksiä suunnitellaan. Olemmekin iloisia, että löysimme yhdessä liikenne- ja viestintäministeriön sekä alueen edustajien kanssa idän poikittaisliikenteeseen korvaavan ratkaisun, joka voidaan toteuttaa osana ostoliikennekokonaisuutta”, kertoo VR:n suunnittelujohtaja Juho Hannukainen.

Aikataulumuutoksen vuoksi myös tavaraliikenteen aikatauluja on muutettu. Muihin 15.12. voimaan astuneisiin uusiin aikatauluihin ei tule muutoksia.

:TAMPEREEN KAUPUNKI: Nyssen ja VR:n lippuyhteistyö alkaa 3.2.2020

Liikenne- ja viestintäministeriön käynnistämä lähijunaliikenteen pilottihanke kestää joulukuuhun 2022 asti. Pilottiin sisältyvä osto- ja velvoiteliikennesopimus LVM:n ja VR:n välillä kestää vuoden 2020 joulukuuhun, ja se sisältää option kahden vuoden jatkosta.

Pirkanmaalla pilotti painottuu Tampereen kaupunkiseudun alueelle ja erityisesti Nokian ja Tampereen välille, jossa 15.12.2019 alkaen on arkipäivisin käytettävissä 16 junavuoroa suuntaansa nykyisen 9 vuoron sijaan. Tampereen ja Lempäälän välillä junavuorot lisääntyivät nykyisestä 22 vuorosta 28 vuoroon suuntaansa. Oriveden ja Tampereen välillä vuorotarjonta on kasvanut vastaavasti 11 vuorosta 14 vuoroon.

Tampereen kaupunki (kaupunkiseudun joukkoliikenneviranomainen) ja VR-Yhtymä Oy ovat tehneet pilottiin liittyen lippuyhteistyösopimuksen, jonka perusteella Nysse-kausiliput kelpaavat VR:n liikenteessä 3.2.2020 alkaen Tampereen seudulla sekä lähi- että kaukojunaliikenteessä Nyssen liikennöintialueella (Orivesi – Tampere, Nokia – Tampere, Lempäälä – Tampere). Kausiliput leimataan asemalaitureille asennettavilla kortinlukijoilla.

Kyseessä on pilottisopimus, jonka tarkoituksena on luoda valtakunnallinen toimintamalli junaliikenteen hyödyntämiseen seudullisessa liikkumisessa ja luoda siitä pysyvää toimintaa Tampereen kaupunkiseudulle.  Sopimus hyväksyttiin Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnassa 19.12.2019.

Pirkanmaan liiton selvitys: Suomessa nykyinen, EU maiden kanssa eri raideleveys haittaa elinkeinoelämän kehitystä

Pirkanmaan liitto selvitti pääradan kytkemistä Euroopan rautatieliikennejärjestelmään.

Suomen rautatieliikennejärjestelmän rajoitteena ovat harva ja pääasiassa yksiraiteinen rataverkko sekä epätasaisesti jakautunut ja pieni väestömäärä. Ne vaikeuttavat tavara- ja matkustajaliikenteen kasvupyrkimyksiä, joita erityisesti ilmastotavoitteet ja päästöttömyys, mutta myös Suomen kilpailukyky edellyttävät.

Valtioiden rajojen ylittävän liikenteen näkökulmasta Suomen sijainti vesistörajoineen, suhteellisen pienet tavaraliikenteen kuljetusmäärät, ja nykyinen raideleveys asettavat haasteita raiteita hyödyntävälle kansainväliselle tavaraliikenteelle ja multimodaalisille logistiikkaketjuille.

Haastavien ilmastotavoitteiden myötä järjestelmän kehittäminen ja infrahankkeet ovat kuitenkin myötätuulessa, ja esimerkiksi EU on ilmaissut rahoittavansa jatkossa vain raidehankkeita. Eri tason selvityksiä on käynnistynyt ja käynnistymässä hallituksen 2019 myöntämän lisärahoituksen myötä. Viime vuosina on myös tehty selvityksiä kansainvälisistä hankkeista kuten Tallinna tunneli (FinEst Link) ja Jäämeren rata.

Suomen ajoitus maan rajojen sisäisen liikenteen sekä kansainvälisten yhteyksien kehittämiselle on hyvä: EU:n liikennetavoitteet tukevat niitä, Rail Baltica on toteutusvaiheessa, ja Suomen potentiaali rautatieliikenteen ja multimodaalisten kuljetusten kannalta on nähtävissä nykyistä korkeampana.

Suomelle avautuu uusia mahdollisuuksia ja mahdollisesti merkittäviä kaukotulevaisuuden hyötyjä rohkeilla avauksilla ja ennakoivalla suunnittelulla. Pirkanmaan on aika suunnitella omaa rooliaan tällä kansainvälisellä rataverkolla.

Pirkanmaan liitto on tilannut WSP Finland Oy:ltä selvitystyön, jossa tutkittiin, millaisia perusteita ja mahdollisuuksia on Suomen pääradan leveän raideleveyden (1524 mm) muuttamiselle Euroopassa yleisesti käytössä olevaksi standardiraideleveydeksi (1435 mm) sekä Suomen pääradan kytkemiselle Euroopan rautatieverkostoon. Työssä hahmotettiin oleelliset asiat liikenteen ja logistiikan toimintaympäristöstä ja selvitettiin teknisten ratkaisuvaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuus.

Työ sisältää Suomen rautateiden uudistamisen vision. Visiossa kahden raideleveyden limitetty rata rakentuu ensin Helsingistä Tampereelle ja pohjoisessa Kemin ja Tornion teollisuusvyöhykkeen kattaen, edeten Oulun satamaan ja teollisuusalueelle.  Pirkanmaan logistiikkakeskus (uuden järjestelyratapihan ympäristö) ulosmittaa Tampereen alueen logistiikkapotentiaalin ja siitä muodostuu multimodaalinen solmu, joka yhdistää tie- ja rautatiekuljetukset tehokkaasti.

Työ on luonteeltaan esiselvitys ja keskustelun avaus. Raportissa tuodaan esiin myös jatkoselvitystarpeet.

Pääradan kytkeminen Euroopan raideliikennejärjestelmään -selvitys

Tampere-Pori/Rauma -radan liikenteen kehittämissuunnitelma on valmistunut

Tampere-Pori/Rauma -radan kehittämissuunnitelma on valmistunut laajan alueellisen yhteistyön pohjalta. Työssä on muodostettu yhteinen näkemys ja kehityspolku Tampere−Kokemäki−Pori/Rauma -rataosuuksien junaliikenteen kehittämiseksi sekä henkilö- että tavaraliikenteessä. Työssä on arvioitu operoinnin näkökulmasta mahdollisuuksia lisätä junaliikenteen tarjontaa huomioiden infran asettamat rajoitteet.

Selvitysten kohteena on tärkeä kahteen satamaan johtava tavaraliikenteen rata, joka palvelee myös kahden maakunnan henkilöliikenteen tarpeita. Väyläviraston tuoreet tilastot osoittavat, että sekä tavara- että henkilöliikenne radalla kasvaa voimakkaasti. Pori-Tre henkilöliikenteen kasvu vuosien 2017-2018 aikana oli 275.000=>320.000. Viime vuonna pelkästään Lielahti-Kokemäki -rataosalla kuljetettiin yli miljoona nettotonnia enemmän tavaraa kuin vuonna 2017.

Samanaikaisesti Pirkanmaalla on käynnistynyt lähiliikenteen pilotointi ja Rauma on ollut kiinnostunut avaamaan Rauman suunnan henkilöliikenteen. Myös henkilöliikenteen nopeuttamiselle on tarvetta.

Työssä on laadittu neljä erilaista liikennöintimallia (VE0 eli nykytilanne, VE1, VE2 ja VE3). VE1 parantaa Tampere-Pori -yhteysvälin liikennettä molempiin suuntiin ruuhka-aikoina ja sisältää Rauma-Kokemäki -väliä kulkevan junayhteyden. Myös Nokialle ulottuva Pirkanmaan lähijunaliikenne sisältyy vaihtoehtoon. VE2 pohjautuu Tampereelta Raumalle ja Poriin “vuorovedoin” kulkeviin juniin. Mallin edellytyksenä on kaksoisraide suurelle osalle Tampere-Kokemäki-väliä. VE3 on hyvin pitkän aikavälin visio sisältäen nopean junan Tampere-Pori ja lähijunaheilurin Rauma-Pori. Malliin sisältyy myös Vammalaan asti ulottuva Pirkanmaan lähijunaliikenne. Infravaatimuksena on VE2:n tapaan lisäraide suurelle osaa Tampere-Kokemäki -rataosuutta ja lisäksi Kokemäki-Pori -rataosalle kaksoisraideosuus.

Kehittämispoluksi esitetään pitkällä tähtäimellä VE2:ssa esitettyä mallia täydennettynä VE3:n Tampereen pään lähiliikenteellä. VE1 nähdään lyhyen tähtäimen tavoitteeksi ja kehittämispolun ensimmäiseksi vaiheeksi.

Raportista löytyy kattava analyysi henkilö- ja tavaraliikenteen nykytilasta ja kehityspotentiaalista (ml. transitoliikenne) sekä ohjelmointi liikennöinnin vaiheittaiseen kehittämiseen.

Selvityksen ohjaukseen ja kustannuksiin osallistuvat Pirkanmaan liitto (pj.), Satakuntaliitto, radan varren asemakaupungit Tampere, Nokia, Sastamala, Kokemäki, Harjavalta, Pori ja Rauma sekä Tampereen, Satakunnan ja Rauman kauppakamarit. Konsulttina työssä on toiminut WSP Finland Oy. Selvityksen rinnalla Väylävirasto on laatinut erillistä radan infrastruktuuria tarkastelevaa tarveselvitystä, jossa hyödynnetään kehittämissuunnitelman tuloksia. Tämä selvitys valmistuu helmikuussa 2020.

AVARN Security toimittaa lähes 1000 valvontakameraa Länsimetron metrohankkeeseen

Länsimetron ensimmäinen rataosuus Helsingin Ruoholahdesta Espoon Matinkylään valmistui marraskuussa 2017. Toisen vaiheen rakentaminen on jo käynnissä, missä ratalinjaa pidennetään Espoon Kivenlahteen saakka. AVARN Security on valittu uuden osuuden lähes 1000 valvontakameran toimittajaksi.

Länsimetro Oy ja AVARN Security allekirjoittivat torstaina 12. joulukuuta sopimuksen koskien valvontakameroiden ja niiden keskuslaitteiden toimitusta, asennusta, huoltoa ja ylläpitoa Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti -rataosuudelle. Kamerat tulevat toimimaan osana Länsimetron kattavaa turvallisuusjärjestelmää, mikä takaa metron käyttäjien ja työntekijöiden turvallisuuden kellon ympäri.

– Kamerahankinta on erittäin merkittävä ja oleellinen osa Matinkylä-Kivenlahti -hanketta, jo pelkästään siksi, että viranomaisvaatimus on pitää tiettyä kameravalvontaa koko ajan käynnissä, kertoo Länsimetron tekninen johtaja Raimo Kaunismäki.

Länsimetron uusimmalle rataosuudelle valitut valvontakamerat hyödyntävät muun muassa älykkäitä analytiikkaominaisuuksia. Nykyaikainen turvatekniikka ja kattava valvontakameraverkosto mahdollistavat metron ja rata-alueen perusteellisen valvonnan, jolla ehkäistään riskitilanteita ja minimoidaan mahdollisia onnettomuuksia.

– Tämä on tärkeä ja merkittävä projekti AVARN Securityn turvallisuusteknologialle ja hieno jatkumo vastaaville suurhankkeille, mitä olemme päässeet toimittamaan. Länsimetron uusi rataosuus on mahtava projektikokonaisuus, jossa on hienoa olla mukana, AVARN Securityn toimitusjohtaja Juha Murtopuro kertoo.

Mittava kameraprojekti vaatii niin teknisten- kuin henkilöresurssienkin tarkkaa suunnittelua. Länsimetron uuden rataosuuden rakennusvaiheet kulkevat tiukassa aikataulussa ja kameroiden asennustyö sekä testaus on sovitettava siihen. Matinkylä-Kivenlahti -osuutta rakentaa 38 eri urakoitsijaa ja toimittajaa, joiden kaikkien pitää pystyä toimimaan aikataulussa ja yhteistyössä, jotta hanke etenee suunnitellusti.

– Tämä on tietysti Avarnillekin haastava projekti aikataulullisesti. Projekti on kuitenkin saatu hyvin käyntiin ja ollaan käyty jo tuolla ratalinjalla pitämässä yhteensovituspalavereita. Näyttää, että päästään aikataulussa etenemään, Kaunismäki kertoo.

Raitiotieallianssi aloittaa raitiotien rakentamistyöt ja liikennejärjestelyt Hatanpään valtatiellä 7. tammikuuta

Tampereen kaupunki (havainnekuva)

Raitiotieallianssi aloittaa Hatanpään valtatien raitiotien rakentamiseen liittyvien liikennejärjestelyjen muutostyöt loppiaisen jälkeen 7. tammikuuta. Tällöin työalueet aidataan ja liikennejärjestelyjä muutetaan töiden vaatimilla kohdilla. Jo ennen joulua puita siirretään pois työalueilta uusille kasvupaikoille. Liikennejärjestelymuutosten valmistuttua aloitetaan rakentamistyöt tammikuussa useassa kohdassa Hatanpään valtatiellä.

Raitiotietyöt käynnistyvät useasta kohdasta samaan aikaan – puita siirretään uuteen kasvupaikkaan

Hatanpään valtatien raitiotien rakentaminen aloitetaan useassa kohdassa yhtä aikaa. Hämeenkadun liittymän ja Suvantokadun välillä työalueet sijaitsevat ensivaiheessa Hatanpään valtatien länsireunassa. Sorin aukion kohdalla työalue sijaitsee pohjoisreunassa ja Vuolteenkadun sekä linja-autoaseman välillä kadun itäpuolella.

Ensimmäiseksi poistetaan puita Suvantokadun ja Vuolteenkadun liittymien molemmilta puolilta Hatanpään valtatien varrelta. Puolet eli noin kymmenen puuta siirretään jo viikolla 51 uuteen kasvupaikkaan Ranta-Tampellaan. Siirrettävät puut ovat nuoria lehmuksia, ja ne nostellaan nykyisistä sijainneistaan kaivinkonetyönä. Puolet puista kaadetaan, ja kaatotyöt tehdään loppiaisen jälkeen. Puiden siirrosta ja kaadoista saattaa aiheutua hetkellisiä kulkureittimuutoksia työalueen lähellä.

Puiden poiston jälkeen aloitetaan kaivutyöt johto- ja putkilinjojen siirtämiseksi pois tulevan radan alta. Samalla vesijohto-, viemäri- ja hulevesiverkostoa uusitaan. Linja-autoaseman tontilla aloitetaan raitiotien sähkönsyöttöaseman rakentaminen myös kaivutöillä sekä johto- ja putkisiirroilla.

Bussiliikenne väliaikaisilla reiteillä

Bussiliikenteen reitteihin tulee muutoksia, joita varten on rakennettu väliaikaiset bussipysäkit Suvantokadulle Sorin aukion pohjoispuolelle, Tuomiokirkonkadulle ja Aleksanterinkadulle. Töiden aikana 6. tammikuuta alkaen linja-autoliikenne kulkee Hatanpään valtatiellä välillä Suvantokatu-Hämeenkatu vain yhteen suuntaan eli pohjoiseen. Hämeenkadulta etelään liikennöivät bussilinjat käyttävät reittinä Aleksanterinkatua. Kadun toimivuus bussireittinä on varmistettu ajouratarkasteluilla ja koeajoilla. Bussiliikenteen muutoksista tiedottaa Tampereen seudun joukkoliikenne.

Kulku yrityksiin ja kiinteistöihin järjestetään kaikissa työvaiheissa, keskustan reiteistä opaskartat

Raitiotie toteutetaan Hatanpään valtatielle neljässä päävaiheessa. Rakentamisen kaikissa työvaiheissa kulkureitit Hatanpään valtatien kauppakeskuksiin, yrityksiin ja kiinteistöihin varmistetaan. Jalankulku opastetaan töiden aikana turvallisesti työmaiden ohi, ja Hatanpään valtatiellä kadun ylityspaikkoja järjestetään säännöllisesti liittymien lähelle. Vaikka suojateiden ja kulkureittien paikka vaihtelee töiden edetessä, jalankulkijoille järjestetään kaikissa vaiheissa toimivat kulkureitit. Sorin aukiolla jalankulkijat ohjataan työmaan ohi aukion itäpuolta.

Keskusta-alueen käytössä olevista jalankulun ja pyöräilyn reiteistä ollaan Tampereen kaupungin toimesta laatimassa alkuvuodeksi karttoja, joita päivitetään rakentamisen työvaiheiden edetessä. Pyöräilyä varten tehdään vielä lisäselvityksiä eri vaihtoehdoista, jotta reittikokonaisuudesta saadaan mahdollisimman toimiva. Hatanpään valtatien lisäksi muut keskustan rakennustyömaat vaikuttavat käytössä oleviin jalankulun ja pyöräilyn reitteihin. Hatanpään valtatiellä on töiden aikana autoliikenteelle yksi kaista pohjoisen suuntaan ja jalkakäytävät molemmin puolin katua. Työmaan vaikutusalueella järjestetään viitoitus pyöräilijöitä varten. Käytössä oleva reitti työmaan ohi etelän suunnasta on esimerkiksi Tampereen valtatie-Laukonsilta.

Aleksanterinkadun yksityisautoilun rajoittamista ei suunnitella – läpiajoliikenteelle suositellaan muita reittejä

Aleksanterinkadulta tullaan poistamaan pysäköintipaikkoja väliaikaista bussipysäkkiä ja töiden aikaisia liikennejärjestelyjä varten. Yksityisautoilun rajoittamista Aleksanterinkadulla ei ole suunnitteilla, mutta autoilijoiden suositellaan käyttävän varsinkin läpikulkuliikenteen osalta muita reittejä.  Pelastusajoneuvojen käyttämä reitti Aleksanterinkadulla on varmistettu ja katselmoitu yhteistyössä Pirkanmaan pelastuslaitoksen kanssa.  Aleksanterinkatu muutetaan etuajo-oikeutetuksi ja Verkatehtaankadulle asennetaan lännen suunnasta väistämisvelvollisuutta osoittava kärkikolmio. Raitiotieallianssi ja pelastuslaitos seuraavat Kyttälän alueen tilapäisten liikennejärjestelyjen toimivuutta ja järjestelyjä voidaan tarvittaessa muuttaa.

Autoliikenne ja pysäköinti toimivat töiden aikana, kiertoliittymät liikenteen sujuvoittamiseksi

Raitiotietöiden aikana Hatanpään valtatien autoliikenteessä on muutoksia kaistamäärissä ja ajolinjoissa.  Autoliikenne Hatanpään valtatiellä on yksisuuntainen pohjoisen suuntaan välillä Suvantokatu-Verkatehtaankatu. Liikennevalo-ohjatut liittymät Suvantokadun ja Aleksanterinkadun sekä Vuolteenkadun ja Hatanpään valtatien välillä muutetaan kiertoliittymiksi. Liikenteelliset toimivuustarkastelut osoittavat kiertoliittymien toimivan liikennevaloja paremmin töiden aikana.

Huoltoajo yrityksiin ja kiinteistöihin varmistetaan rakentamisen aikana jokaisessa vaiheessa. Pääsy Hotelli Ilvekseen sekä Koskikeskuksen ja Ratinan pysäköintihalleihin toimii kaikissa työvaiheissa. Koskikeskuksen invapysäköinti ja taksipaikat sijaitsevat Suvantokadulla. Rakentamisen eri vaiheiden aikana Hatanpään valtatien ajokaistojen leveyksiin ja linjauksiin tulee muutoksia.

Ensimmäiset työvaiheet ja liikennejärjestelyt kestävät arviolta toukokuun loppuun.  Sen jälkeen työalueita ja liikennejärjestelyjä muutetaan mm. kesäkuussa alkavien päällysrakenne- eli raidetöiden vuoksi. Tavoitteena on, että Hatanpään valtatien rakentamistyöt välillä Hämeenkatu-Suvantokatu valmistuvat kokonaisuudessaan vuoden 2021 joulukuuhun mennessä ja Suvantokatu-linja-autoasema-välillä syyskuun 2022 loppuun mennessä.