Suunnittele metroaseman ilme – HKL pyytää ehdotuksia radantaustaulujen uusimiseksi

edadd584-3d1d-4a0e-8ecf-a51ec73d23a2-w_960

Suunniteltavat taulut sijaitsevat kantametron asemilla radan takana. Kuva: HKL, Timo Ojala.

Haluaisitko oman kädenjälkesi kaupunkiliikenteeseen näkyvälle paikalle? HKL etsii uutta ilmettä metroasemille uusimalla radan takana sijaitsevat entiset mainostaulut avoimella kilpailulla. Tauluja on lähes 500 kappaletta ja niitä on 11:lla kantametron asemalla.

Jo viimeiset kaksi vuotta radan takana sijaitsevat taulupaikat ovat olleet kaupunkilaisten tekemän taiteen käytössä Ole Hyvä Helsinki -kampanjan kautta. Nyt näille paikoille etsitään pidempiaikaista, raikasta ja aikaa kestävää ulkoasua. Tavoitteena on löytää jokaiselle asemalle aseman ja aseman seudun omaa ilmettä kuvastava kokonaisuus.

Hakijoiden tulee esittää valitsemalleen metroasemalle suunnitelma, jonka kokonaisilmettä, soveltuvuutta valitulle asemalla ja yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä HKL arvioi. Taulujen toteutuksessa haetaan ulkoasun ja sisällön osalta pitkäaikaista, jopa vuosia kestävää kokonaisuutta.

Suunnitelma voi koostua kaikkiin aseman tauluihin toteutettavista toistuvista elementeistä tai taulut voidaan suunnitella yksittäisinä tai kahden taulun muodostavina taulupareina, kuitenkin koko aseman taulut huomioiden. Asemien taulujen määrät vaihtelevat (28 – 56 kappaletta), mikä otetaan huomioon lunastussummassa. Teoksissa ei saa esittää aatteellisia tai kaupallisia viestejä. HKL pidättää oikeuden myös olla hyväksymättä ehdotuksia.

Kilpailuohjelma ja tarkemmat tiedot ehdotusten tekoon löytyvät HKL:n verkkosivuilta www.hkl.fi. Lisätietoja kilpailusta saa 30.6. asti osoitteesta sanna.hagberg@hel.fi.

Kilpailuehdotukset on jätettävä 10.8. mennessä, jonka jälkeen HKL valitsee lunastettavan ehdotuksen kullekin asemalle. Hakemukset kuvaliitteineen osoitetaan 10.8.2018 mennessä HKL:lle: HKL – Postikeskus, PL 53250, 00099 Helsingin kaupunki tai sähköpostitse postikeskus.hkl@hel.fi.

Juhannus on junamatkustamisen huippuviikonloppuja – junissa matkaa 140 000 asiakasta

green_IC2_1

© VR Group

Juhannuksen pitkä viikonloppu on yksi kesän suosituimpia junaliikenteessä – kaukoliikenteen junissa matkustaa noin 140 000 matkustajaa. Menoliikenteen piikki osuu torstaille ja suosituimmat vuorot suuntaavat Helsingistä pohjoisen ja idän suuntaan. Useissa junissa on vielä tilaa, vaikka suosituimmat vuorot ovat jo täyttyneet. Ravintolavaunuissa juhannukseen on varauduttu tuhansilla ruoka-annoksilla ja mittavalla määrällä juomia.

Juhannuksen menoliikenne ajoittuu suurelta osin torstaille 21.6. Suosituimmat reitit ovat Helsingistä Rovaniemen, Vaasan, Joensuun ja Oulun suuntaan. Juhannuksen viettoon pääsee vielä junalla, mutta suosituimmat vuorot alkavat olla loppuunmyytyjä. Juhannuksena junaliikenne hiljenee perinteisesti aattoiltaan mennessä ja paluuliikenne alkaa sunnuntaina.

Myös ravintolavaunuissa on varauduttu lomakansaan. Kahvia keitetään kymmeniä tuhansia kuppeja. Useissa junissa kiertää jäätelömyyjiä ja jäätelöä odotetaankin menevän tuhansia kappaleita. Myös juomia on varattu normaalia selvästi enemmän.

Juhannusviikonloppu on matkamääriltään kesäkuun vilkkain. Yhteensä kotimaan kaukoliikenteessä matkamäärät alkuvuonna kasvaneet 10 %. Toukokuussa matkoja tehtiin 1,1 miljoonaa matkaa (+5 %). Eniten matkustus lisääntyi Helsingin ja Kuopion (+21 %), Turun (+18 %) ja Joensuun (+15 %) reiteillä.

Liikennevirasto teettää juhannusviikonloppuna eri puolilla Suomea paljon ratatöitä, joiden vuoksi osa junista korvataan busseilla. Kaikki ratatyöt näet Liikenneviraston uudesta ratatyökartasta. Vaikutukset matkustajajuniin löydät verkkosivuiltamme osoitteessa vr.fi.

Muutoksia aikatauluihin

Juhannus vaikuttaa myös aikatauluihin seuraavasti:

Kaukoliikenne:
– torstaina 21.6. perjantailiikenne
– perjantaina 22.6. lauantailiikenne
– lauantaina 23.6. aamulla ja aamupäivällä sunnuntailiikenne, iltapäivällä ja illalla lauantailiikenne
– sunnuntaina 24.6. sunnuntailiikenne.

Lähiliikenne:
– torstaina 21.6. perjantailiikenne, lisäksi ylimääräinen N-juna Helsingistä Keravalle klo 23.57
– perjantaina 22.6. lauantailiikenne
– lauantaina 23.6. sunnuntailiikenne.
– sunnuntaina 24.6. sunnuntailiikenne

Juna myöhässä eikä arviota lähtöajasta? Asemien näyttötaulut kertovat tämän pian uudella tavalla

nayttotaulu-juna-myohassa-ja-ennustetta-lahtoajasta-ei-ole

Rautatieasemien näyttötauluissa otetaan 20.6. koekäyttöön uusi ominaisuus. Lähtöajan sijaan näyttötaululla näkyy kysymysmerkki, mikäli myöhässä olevan junan lähtöajasta ei ole arviota.

Jos juna on myöhässä, sen mahdollisesta lähtöajasta on yleensä arvio. Joissakin tilanteissa on kuitenkin mahdotonta arvioida, milloin juna pääsee lähtemään.

“Junan tuntematon lähtöaika on näkynyt aikaisemmin näyttötauluissa siten, että arvioitua lähtöaikaa on siirretty eteenpäin muutaman minuutin välein. Muutoksen myötä pystymme tarjoamaan matkustajille paremmin tietoa junien lähtöajoista”, toteaa ylitarkastaja Kimmo Turunen Liikennevirastosta.

Näin muutos näkyy matkustajille

1. Jos juna on myöhässä ja sen lähtöajasta ei ole arviota, lähtöajan sijaan näyttötaululla näkyy kysymysmerkki.

2. Jos juna on myöhässä, mutta lähtöajasta on arvio, näytetään aikataulun mukaisen lähtöajan vieressä arvio lähtöajasta.

3. Jos juna lähtee aikataulun mukaisesti, lähtöajassa näkyy vain yksi kellonaika.

 

HKL hankkii 10 uutta Artic-raitiovaunua

91565130-272e-4774-9943-8a6970d6187f-w_960

Artic-raitiovaunuja on liikenteessä jo lähes 50.

HKL hankkii Helsingin laajentuvan raideliikenteen tarpeisiin 10 uutta matalalattiaista raitiovaunua. HKL:n johtokunta oikeutti HKL:n käyttämään Transtech Oy:n kanssa tehdyn hankintasopimuksen toimitusoption 10 uuden Artic-raitiovaunun hankkimiseksi torstain kokouksessaan.

Hankinta sisältää 10 kappaletta noin 27,4 metriä pitkiä, kokonaan matalalattiaisia kantakaupungin raitioliikenteeseen soveltuvia raitiovaunuja. Vaunujen kokonaiskustannus on 27,3 miljoonaa euroa.

Artic-raitiovaunuja on tähän mennessä tilattu kaikkiaan 60 kappaletta, joista vielä toimittamatta olevat 12 vaunua toimitetaan HKL:lle tämän vuoden loppuun mennessä. Nyt tilattavat 10 lisävaunua toimitetaan vuoden 2019 aikana.

– HKL ja kaupunkilaiset ovat olleet tyytyväisiä Artic-raitiovaunuun. Vaunumalli soveltuu hyvin Helsingin olosuhteisiin, sanoo HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski.

Lisää raitiovaunuja tarvitaan raitioliikenteen laajentuessa. Kantakaupungin osalta laajennuksia on suunnitteilla esimerkiksi Jätkäsaaressa, Hernesaaressa ja Ilmalassa.

Raitiovaunun laskennallinen käyttöikä on noin 40 vuotta. Kalustoa hankittaessa HKL painottaa erityisesti elinkaaren kustannuksia, joissa keskeisiä ovat energiakustannukset ja kaluston kunnossapidon kustannukset.

Hankinnan myötä koko HKL:n kalusto on esteetöntä vuoden 2020 alusta lähtien museo- ja varavaunuja lukuun ottamatta.

***

Artic-raitiovaunun ”isoveljeen” eli tulevaan Artic XL -pikaratikkaan voi tutustua Kaapelitehtaan näyttelyssä 14.-20.6. Vaunun mallikappaletta sekä pikaratikkahankkeita esitellään medialle tänään 14.6. klo 14 mediatilaisuudessa ja sen jälkeen klo 15 yleisölle avautuvassa näyttelyssä. Tervetuloa!

Huomattavia poikkeuksia I, P, K ja N-junille 25.6. alkaen – osa junista ei liikennöi Helsingin ja Pasilan välillä päiväsaikaan

5fb4201c-2e34-4426-8e38-acf9d6aa13f0-w_960

Helsingin ratapihan ensimmäisen vaiheen parannustyöt vaikuttavat HSL:n lähijunaliikenteeseen 25.6. – 16.7. Työt aiheuttavat poikkeuksia K, N, I ja P-junille. Osa junista ei kulje päiväsaikaan Helsingin ja Pasilan välillä. Lisäksi Pasilan lähtöraiteilla on poikkeuksia, joten laituri kannattaa tarkistaa aina junaa valitessa. Yöliikenne, muut lähijunat ja kaukoliikenteen junat kulkevat normaalisti.

Muutokset lähijunaliikenteessä 25.6.-16.7:

K-juna:

K-junien lähtö- ja määräasema on Pasila. K-juna ei kulje Helsingin ja Pasilan välillä.

N-juna:

N-junien lähtö- ja määräasema on päiväsaikaan Pasila. N-juna ei kulje päiväsaikaan Helsingin ja Pasilan välillä.

  • Maanantaista perjantaihin N-junat lähtevät poikkeuksellisesti Pasilasta klo 6.00–20.02
  • Keravalta klo 5.59–20.59 lähtevät N-junat jäävät Pasilaan.
  • Lauantaina N-junat lähtevät poikkeuksellisesti Pasilasta klo 8.12–20.02.
  • Keravalta klo 7.29–20.59 lähtevät N-junat jäävät Pasilaan.
  • Sunnuntaina N-junat lähtevät poikkeuksellisesti Pasilasta klo11.12–19.47.
  • Keravalta klo 10.29–20.59 lähtevät N-junat jäävät Pasilaan.

Lentoaseman I- ja P-junat (kehärata):

Lentoasemalta kulkee ainoastaan I-juna Helsinkiin asti. Helsingistä lentoasemalle kulkee P-juna.

  • Maanantaista perjantaihin I-junat lähtevät poikkeuksellisesti Pasilasta klo 7.06–21.40.
  • Lentoasemalta klo 5.31–19.11 lähtevät P-junat jäävät Pasilaan.
  • Lauantaina I-junat lähtevät poikkeuksellisesti Pasilasta klo 8.21–21.40.
  • Lentoasemalta klo 7.56–19.11 lähtevät P-junat jäävät Pasilaan.
  • Sunnuntaina I-junat lähtevät poikkeuksellisesti Pasilasta klo 11.06–21.40.
  • Lentoasemalta klo 10.41–19.11 lähtevät P-junat jäävät Pasilaan.

Parannustyöt jatkuvat elokuulle saakka. 18.7.-4.8. poikkeusjärjestelyistä tiedotetaan erikseen myöhemmin. Ratatyöt liittyvät Liikenneviraston HELRA-hankkeeseen liikennevirasto.fi/helra.

Liikenneviraston Helsingin ratapihan toimivuuden ja tehokkuuden parantamishanke (HELRA) on osa Etelä-Suomen laajempaa ratakokonaisuuden kehittämistä.  Hankkeessa järjestellään Helsingin ratapihan raiteisto vastaamaan kasvaneita liikennemääriä. HELRA-hanke tehostaa Helsingin ratapihan toimintaa ja vähentää junien häiriöherkkyyttä. Hankkeen valmistuttua Helsinki – Pasila välillä kulkevien junien kapasiteettia voidaan kasvattaa 74 junasta lähes 90 junaan tunnissa. Yhden vuorokauden aikana tämä tarkoittaa jopa 200 junan lisäystä.  Ratapihan järjestelyn kustannusarvio on 60 miljoonaa euroa. Rakentamissuunnittelu saa TEN-T -tukea. HELRA-hanke valmistuu vuonna 2020.Helra-hanketta viedään eteenpäin yhdessä Liikenneviraston, HSL:n ja VR:n kanssa.

Ratatöitä tehdään tänä vuonna poikkeuksellisen paljon – lopputuloksena entistä parempi rataverkko

ratatoita-tehdaan-ennatyksellisen-paljon-kuvituskuva

Liikennevirasto tekee ratatöitä, jotta junat voisivat kulkea jatkossa nopeammin ja sujuvammin. Ratatyöt on suunniteltu siten, että niistä koituu mahdollisimman vähän harmia junaliikenteelle. Häiriöiltä ei voida kuitenkaan täysin välttyä, sillä yksiraiteisella rataverkolla työmaan kiertäminen ei ole mahdollista.

Liikenneviraston rataverkolla tehdään ratatöitä läpi vuoden, mutta kesällä luonnollisestikin eniten. Tänä vuonna ratatöitä tehdään ennätyspaljon. Tämä johtuu siitä, että Liikennevirastolle myönnettiin vuosille 2016-2018 liikenneväylien korjausvelan vähentämiseen lisärahoitusta.

Miksi ratatöitä ylipäätään pitää tehdä? Tärkein syy on liikenteen sujuvuus.

”Ratatöitä tehdään, jotta valtion rataverkko on sellaisessa kunnossa, että liikennöinti on turvallista ja sujuvaa. Kun rata on kunnossa, siellä on vähemmän häiriöitä. Myös matka-ajat lyhentyvät, sillä junat pystyvät ajamaan nopeammin”, kertoo ratatyökoordinaattori Juha Kröger Liikennevirastosta.

Suurin osa töistä pystytään hoitamaan junaliikenteen välissä ilman häiriöitä, mutta isoimmat ratatyöt aiheuttavat liikenteelle haittaa. Tämä johtuu siitä, että valtaosa valtion rataverkosta on yksiraiteista, joten ratatyökohdetta ei pysty kiertämään.

”Vaativissa työvaiheissa liikenne joudutaan jopa keskeyttämään. Tällöin ratatyöt pyritään sijoittamaan ajankohtiin, jotka haittaavat matkustajia mahdollisimman vähän. Näitä ovat yöt, juhlapyhät, viikonloput sekä kesäloma-ajat, jolloin työmatkaliikenne selkeästi vähenee”, Kröger kuvaa.

Monia matkustajia harmittavat ratatöiden aikaiset junien nopeusrajoitukset, jotka pidentävät matkustusaikoja. Nopeusrajoituksille on syynsä: niillä varmistetaan turvallinen työn tekeminen ja turvallinen töiden aikainen liikennöinti kulloisellakin rataosalla. Myös nopeusrajoitukset suunnitellaan siten, että ne aiheuttaisivat mahdollisimman vähän häiriöitä. Vuosisuunnittelua ja töiden ajoittamista tehdään yhteistyössä liikennöitsijöiden kanssa.

Missä ratatöitä tehdään tänä vuonna? Katso Liikenneviraston karttapalvelusta.

Lue lisää vuoden ratatyöhankkeista Liikenneviraston verkkosivuilta.

Kaukoliikenteeseen 30 uutta junavuoroa elokuusta lähtien

Ohjausvaunu_1

© VR Group

Kotimaan kaukoliikenteen matkustajia hemmotellaan elokuussa 30 uudella junavuorolla viikossa. Uusia vuoroja otetaan käyttöön yhteensä kuudelle eri reitille. Eniten lisävuoroja saavat Helsingin ja Lappeenrannan sekä Tampereen ja Porin välillä matkustavat asiakkaat. Kaukoliikenteen matkustajamäärät jatkavat vahvaa kasvua, ja markkinaehtoiset junavuorot ovatkin lisääntyneet vuosina 2017 ja 2018 yhteensä 8 prosenttia. 

Kaukoliikenteen matkustajat saavat 30 uutta, viikoittain toistuvaa junavuoroa elokuun 13. päivä lähtien. Suurin osa, yhteensä 20 vuoroa lisätään markkinaehtoiseen liikenteeseen. Eniten uusia vuoroja tulee arkipäiville Helsingin ja Lappeenrannan välille, yhteensä 10 per viikko. Helsingin ja Turun välille lisätään puolestaan neljä uutta viikonloppuvuoroa. Uusia vuoroja tulee myös Oulu–Seinäjoki-, Tampere–Turku- ja Vaasa–Seinäjoki-reiteille.

”Markkinaehtoisten uusien vuorojen lisäksi tuomme 10 uutta, Liikenne- ja viestintäministeriön ostoliikenteeseen sovittua junavuoroa Tampereen ja Porin välille”, sanoo VR:n matkustajaliikenteen johtaja Maisa Romanainen.

Elokuun uusien vuorojen lisäksi liikennöimme 18.6. alkaen useammin myös Kolariin. Nämä uudet vuorot ovat ostoliikennettä. Kaikki kesäkuussa ja elokuussa aloittavat uudet vuorot aikatauluineen löytyvät täältä.

Kesäkuukausien aikana lisävuoroja tuodaan kohdennetusti myös erilaisia tapahtumia varten. Junissa päästään sekä MM-kisahuumaan että festarifiiliksiin pitkin kesää.

”Osa onnekkaista jalkapallon MM-kisoihin reissaavista kisaturisteista pääsee matkaan uudistetussa Allegro-junassamme 14. kesäkuuta. Näissä junissa on varmasti ainutlaatuinen tunnelma, kuten jo perinteisiksi muodostuneissa festarijunissa”, Romanainen kertoo.   

Lisävuoroja onkin lisätty Pietarin lisäksi myös Ruisrockin paluuliikennettä silmällä pitäen, samoin Joensuun Ilosaarirock ja Cheekin Lahden konsertti on huomioitu lisävuoroilla. Porissa heinäkuussa järjestettävän SuomiAreenan ja PoriJazzin kävijöitä varten ajetaan iltaisin lisävuoroja Helsinkiin.

Liikenneviraston ratatyöt hidastavat matkustusta

Ratatyöt ja niistä johtuvat hidastukset jatkuvat Helsingin ja Turun välillä mahdollisesti ensi vuoden puolelle saakka. Turusta Helsinkiin lähtevien junien lähdöt aikaistuvat kesällä 18.6–12.8, mutta saapumisajat säilyvät samoina. Rantaradan hidastukset ovat keskimäärin 13 minuuttia, ruuhka-ajan nopeiden Pendolino-vuorojen osalta keskimäärin 18 minuuttia nykyisiin matka-aikoihin verrattuna.

Helsingin ja Tampereen välillä hidastukset päättyvät suunnitelmien mukaan joulukuussa. Aamuliikenteen tärkeä vuoro IC 164 Tampereelta ja Hämeenlinnasta Helsinkiin palaa saapumisajan osalta normaaliin aikatauluun jo kesäkuun 18. päivä lähtien siten, että Helsinkiin pääsee junalla ennen aamuyhdeksää.

”Liikenneviraston ratatöiden lisäksi pääradan junaliikennettä hidastaa myös Tampereelle saavuttaessa Kansi ja Areena -rakennushanke. Rakennustöistä johtuvien hidastusten oli tarkoitus päättyä juhannukseen mennessä, mutta näillä näkymin myöhästymiset ovat mahdollisia 13. heinäkuuta saakka”, sanoo Romanainen.

Lue lisää Helsingin ja Tampereen välisen reitin ratatöistä täältä ja Helsingin ja Turun matka-ajoista täältä.

Raide 1 pois käytöstä Järvenpäässä ja Saunakalliossa kesän ajan

jarvenpaa-raidemuutos-kartta-pieni_2018

Järvenpäässä Ainola–Purola-välin lisäraiteen rakennustyöt aiheuttavat merkittäviä muutoksia kulkureitteihin Järvenpään ja Saunakallion asemilla lauantaista 16.6. alkaen, jolloin raide 1 otetaan pois käytöstä asemilla. Raide tulee takaisin käyttöön lokakuussa 2018, jolloin myös uusi lisäraide valmistuu.

Järvenpäässä Ainola–Purola-välin lisäraiteen rakennustöiden takia sekä Järvenpään että Saunakallion asemilla raide 1 jää pois käytöstä lauantaina 16.6. ja matkustajat ohjataan Helsingin suuntaan kulkeviin juniin raiteelta 2. Muutos on voimassa 1.10. asti, jolloin raide otetaan takaisin käyttöön ja lisäraide valmistuu.

Junien pysähtymispaikka asemalla muuttuu pohjoisemmaksi

Raiteen 1 sulkemisen kanssa samaan aikaan junien pysähtymispaikka siirtyy Järvenpäässä pohjoisemmaksi.

– Suosittelemme, että matkustajat käyttävät tilanteen salliessa Postikadun ja Myllytien puoleisia kulkuyhteyksiä ja muutenkin siirtyvät odottamaan junaa laiturin pohjoispäähän, projektipäällikkö Riitta Parviainen Liikennevirastosta sanoo.

Järvenpään asemalla lipunmyyntiautomaatteja on asemarakennuksen pohjoispäädyssä ja keskustunnelin aseman puoleisessa päässä. Saunakalliossa lipunmyyntiautomaatti siirretään 2. ja 3. raiteiden väliselle laiturille, jotta se on helpommin käytettävissä.

– Aseman alueella liikkumiseen kannattaa varata enemmän aikaa ja esimerkiksi lippujen ostoon, koska kulku asemarakennuksen lipunmyyntiin ja lipunmyyntiautomaateille kulkee lokakuulle asti Asemakadun kautta. Pahoittelemme töistä aiheutuvaa ylimääräistä vaivaa, Parviainen toteaa.

16.6. voimaan astuvat muutokset:

  • Raide 1 pois käytöstä sekä Järvenpään että Saunakallion asemalla 16.6.–1.10.
  • Helsingin suuntaan kulkeviin juniin noustaan Järvenpäässä ja Saunakalliossa raiteelta 2.
  • Junien pysähtymispaikka siirtyy Järvenpäässä pohjoisemmaksi, eli Postikadun/Myllytien suuntaan.
  • Keskustunneli pysyy auki, mutta suosittelemme matkustajien käyttävän tilanteen salliessa Postikadun ja Myllytien puoleisia kulkuyhteyksiä.
  • Matkaliput kannattaa ostaa etukäteen tai varata niiden ostoon sekä asemalla liikkumiseen normaalia enemmän aikaa.

Lisäraide otetaan käyttöön lokakuussa

Lokakuussa 2018 otetaan käyttöön uusi lisäraide Järvenpään alueella.

– Lisäraide on tarkoitettua Saunakalliossa, Järvenpään asemalla ja Ainolassa pysähtyville taajamajunille ja sen käyttöönotto tuleekin sujuvoittamaan lähiliikennettä, Parviainen kertoo.

Lisäraiteen valmistuttua Järvenpään alueella rakennetaan vielä melusuojauksia, tehdään maisemointi- ja viimeistelytöitä radan varrella sekä Järvenpään asemanseudulla rakennustöitä. Kaikkiaan rakentaminen viimeistelytöineen saadaan valmiiksi Järvenpään alueella 2019 aikana.

Järvenpään alueella tehtävät työt ovat osa vuoteen 2020 jatkuvaa Helsinki-Riihimäki-hanketta, jossa parannetaan Suomen vilkkaimman rataosan välityskykyä. Hankkeessa Keravalle on rakennettu uusi raideyhteys Vuosaaren tavaraliikenteelle sekä rakennetaan Ainola-Purola-välille pääradan länsipuolelle lisäraide. Lisäksi Riihimäen ratapihalla tehdään muun muassa muutoksia vaihdeyhteyksiin, rakennetaan korkeat laiturit ja parannetaan aseman palvelutasoa. Hankkeen myötä rataosuuden häiriöherkkyys vähenee merkittävästi ja sen kapasiteetti kasvaa.

Rautateiden Raili vaihtuu Virve-verkkoon

Janne_Mikkila_KEKSI_vr_kesakuvat2015_038

© VR Group

Liikennevirasto viimeistelee rautateiden radioverkon Railin operatiivisen viestinnän siirtämistä viranomaisverkko Virveen tämän vuoden aikana. Valmistelutyöt aloitettiin vuonna 2016. Rautateiden nykyinen GSM-R-radioverkko on tulossa teknistaloudellisen elinkaarensa päähän.

Liikennevirasto huolehtii Suomen rautatieinfrastruktuurin kehittämisestä ja ylläpidosta. Sen vastuualueeseen sisältyy myös rautateiden turvallisuuteen liittyvää viestintää.

”Viestinnällä on suuri merkitys junaliikenteen sujuvuudelle varsinkin poikkeustilanteissa. Yhteydet liikkuvaan kalustoon on olennainen osa turvallisuutta”, sanoo Raili-palvelun asiakkuuspäällikkö, ylitarkastaja Tapio Raaska.

Tällä hetkellä Liikennevirasto toimii mobiiliverkko-operaattorina, jonka hallinnassa on GSM-R-teknologiaan perustuva Raili-niminen radioverkko. Se kattaa noin 5 100 kilometriä ratoja ja ratapihoja, ja käytössä on noin 5 000 liittymää. Verkko palvelee liikenteenohjaajien, kuljettajien ja konduktöörien lisäksi myös vaihtotyönjohtajia ja ratatyövastaavia.

Nykyinen GSM-R-radioverkko on tulossa teknistaloudellisen elinkaarensa päähän. Sopimus verkon ylläpidosta päättyy vuoden 2018 lopussa.

Virveen siirtymiseen poikkeuslupa EU-komissiolta

EU:n alueella rautateiden viestintäjärjestelmäksi on teknisen yhteentoimivuuden vuoksi määrätty GSM-R. Suomen tilanne on kuitenkin uniikki muuhun Eurooppaan verrattuna, sillä Suomi on muusta Euroopan rataverkosta erillinen saareke pohjolan perukoilla. Siirtyminen GSM-R:stä Tetraan eli Virve-verkon käyttöön edellytti Suomelle myönnettävää poikkeuslupaa EU-komissiolta. EU-komissio myönsi Suomelle poikkeusluvan, samalla myös Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi myönsi käyttöönottoluvan Virvelle junaliikenteessä.

Junaliikenteen siirtyessä Virve-verkkoon Liikenneviraston vastuulla olevasta kentänvoimakkuudesta rautateillä huolehtii Erillisverkot-konserniin kuuluva Suomen Virveverkko Oy. #Virve #viranomaisverkko #Liikennevirasto

Vaikka teknologia vaihtuu, muut muutokset pidetään minimissä. Kansallisista ohjeista sovitaan yhdessä Trafin ja käyttäjäryhmien kanssa. Liikennevirasto vastaa siitä, että järjestelmät toimivat ja verkon peitto on riittävä.

”Liikenneviraston vastuulla on taata Trafin määräyksen mukainen kentänvoimakkuus rautateillä. Jatkossa siitä huolehtii Erillisverkot-konserniin kuuluva Suomen Virveverkko Oy”, Raaska kertoo.

Junien ratamaksuun sisältyvät myös viestintäpalvelut, joten niiden osalta Liikennevirasto vastaa liittymistä ja kuluista. Lisäksi vaihtotyöryhmien sisäiselle viestinnälle on erikseen tarvetta.

”Tarjoamme Virve-verkosta peiton ja kapasiteetin vaihtotyöpaikoilla kaikille rautatieyrityksille. Liittymät ja päätelaitteet he hankkivat itse”, Raaska toteaa.

Railista Virveen siirtymisellä tiukka aikataulu

Railista viranomaisverkko Virveen siirtyminen aloitettiin kesällä 2016, ja se päättyy näillä näkymin tänä vuonna. Siirtymisvaiheessa on tehty radioverkon muutostöitä, lisätty Virveen tukiasemia ja huolehdittu ratatunneleiden kuuluvuuksista. Lisäksi liikenteenohjaajien viestintäjärjestelmä on uusittu.

Viestintäjärjestelmän korvaamisen edellytyksenä oli, että Virven kapasiteetti on rakennettu rautateiden käyttöä vastaavaksi, ja että käytössä on myös rautatieviestinnän kannalta tarpeelliset toiminnallisuudet, kuten hätäpuhelu ja tehtävän mukainen puhelun ohjaus.

Uuden Rapli-älypuhelinsovelluksen myötä sallitaan vaihtotyönjohtajien ja ratatyövastaavien viestintä liikenteenohjauksen kanssa kaupallisten verkkojen kautta. Liikenteenohjauksessa työskentelee kaikkiaan noin 400 henkeä. Päivittäin liikenteenohjauksessa työskentelee lähes 90 henkeä eri puolilla Suomea.

VR ja liikenne- ja viestintäministeriö yhteisymmärrykseen kilpailun avaamisen periaatteista

railroad-1463928678sFC

VR-Yhtymä ja liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) ovat sopineet seuraavista askeleista henkilöliikenteen kilpailun avaamisessa.

VR ja LVM ovat tehneet tarkennetun etenemissuunnitelman henkilöliikenteen kilpailun avaamiseen liittyen. Etenemissuunnitelma tarkentaa talouspoliittisen ministeriövaliokunnan linjauksia 10.4.2017. Suunnitelma koostuu seitsemästä pääkohdasta:

1) Rautateiden henkilöliikenteen kilpailun avaaminen aloitetaan Etelä-Suomen taajamajunaliikenteestä

2) VR ja LVM perustavat kalustoyhtiön erityistehtäväyhtiöksi LVM:n alaisuuteen. Yhtiöön siirretään kaikki Etelä-Suomen taajamaliikenteessä käytettävät Sm2- ja Sm4 -junat, sekä kaluston varaosat ja erikseen määritellyt erityistyökalut

3) VR ja LVM perustavat kiinteistöyhtiön erityistehtäväyhtiöksi LVM:n alaisuuteen, johon siirretään Etelä-Suomen taajama-liikenteen liikennöinnin kannalta välttämättömät kiinteistöt

4) VR sitoutuu eriyttämään perustettavat kiinteistö- ja kalustoyhtiöt VR-konsernista mahdollisimman nopeasti. Tavoitteena on, että perustettavat yhtiöt ovat toiminnassa viimeistään 31.12.2018

5) VR yhtiöittää koko kaluston kunnossapitotoimintonsa erilliseen kunnossapitoyhtiöön VR-konsernin sisällä

6) Perustettavat kalusto- ja kiinteistöyhtiö sopivat kaluston ja tilojen vuokraamisesta siirtymäkaudelle

7) VR sitoutuu tukemaan LVM:ää Etelä-Suomen taajamaliikenteen kilpailun avaamisessa

− Olemme tyytyväisiä sovittuun etenemismalliin. Tämä on ollut pitkä prosessi, jonka aikana yhtiön tulevaisuuteen on kohdistunut paljon epävarmuutta. Tällä mallilla varmistetaan rautatieliikenteen sujuvuus ja kilpailukyky sekä mahdollistetaan kilpailun avaaminen vaiheistetusti, sanoo VR-Yhtymän toimitusjohtaja Rolf Jansson ja jatkaa:

− On järkevää uudistaa rautatiejärjestelmää nykyisiä vahvuuksia hyödyntäen. Jatkamme valmisteluja läheisessä yhteistyössä LVM:n kanssa Etelä-Suomen taajamaliikenteen kilpailun avaamiseksi tavoiteaikataulussa.

Suunnitelman voi lukea kokonaisuudessaan täältä.