Helsingin seudun kauppakamari: Vantaan ratikka on tärkeä investointi

Havainnekuvassa ratikka kulkee Jumbon ohitse. WSP Finland Oy

Vantaan kaupunki valmistelee yleiskaavaa, jossa varaudutaan noin 110 000 uuteen asukkaaseen ja 80 000 uuteen työpaikkaan vuoteen 2050 mennessä. Kaupungin kasvu ohjataan ensisijaisesti jo olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen. Lisäksi uuteen kaavaan ehdotetaan myös yhtä uutta merkittävää kehityskäytävää – Vantaan ensimmäistä raitiotielinjaa Mellunmäestä lentoasemalle.

Pääkaupunkiseudun kasvun ennustetaan jatkuvan voimakkaana seuraavinakin vuosikymmeninä, mikä asettaa suuria haasteita maankäytön suunnittelulle ja liikenteelle. Seudulla on jo nyt jatkuva pula kohtuuhintaisista asunnoista, mikä rajoittaa työvoiman liikkuvuutta. Kauppakamari pitää tärkeänä, että uudella yleiskaavalla mahdollistetaan riittävä asuntotuotanto ja että Vantaa toteuttaa oman osuutensa tarvittavasta asuntotuotannosta.

Yleiskaavaluonnoksen mukaan Vantaan tuleva rakentaminen nojautuisi paljolti raideyhteyksien – erityisesti Vantaan ratikan – varrella sijaitseviin alueisiin. Näiden alueiden rakentuminen edellyttää Vantaalta vahvaa sitoutumista uusien asemien ja ratikan toteuttamiseen.

”Kauppakamari pitää uutta raitiotietä hyvänä kehittämislinjauksena. Vaikka kysymyksessä on kallis, tämän hetken arvion mukaan lähes 400 miljoonan euron investointi, ovat siitä saatavat hyödyt niin ikään merkittävät. Hankkeeseen sisältyy laaja maankäytön kehittämispotentiaali, joka tulee käyttää täysimääräisesti. Vantaan ratikka mahdollistaisi sekä uusien alueiden rakentamisen että Itä-Vantaan nykyisen kaupunki- ja palvelurakenteen kohentamisen. Uusi kiinteä joukkoliikennekäytävä olisi houkutteleva sijoitus- ja sijaintikohde yrityksille mahdollistaen laajamittaisen asuntojen rakentamisen ja palvelujen kehittämisen”, toteaa johtaja Markku Lahtinen Helsingin seudun kauppakamarista.

Investointia harkittaessa on lisäksi otettava huomioon, että pääkaupunkiseudun voimakas kasvu edellyttää merkittäviä satsauksia erityisesti joukkoliikenteeseen. Vantaan ratikka vastaisi myös tähän tarpeeseen täydentämällä seudullista raideliikennejärjestelmää ja parantamalla poikittaisia joukkoliikenneyhteyksiä Itä-Vantaan, Tikkurilan ja lentokentän välillä.

Tampereen raitiovaunuvarikon rakentamistyöt valmiit – Tampereen Ratikalle monipuolinen ja nykyaikainen kotipesä

Kuva: Wille Nyyssönen/Raitiotieallianssi

Tampereen raitiovaunuvarikon rakennusten ja piha-alueiden rakentamistyöt ovat valmistuneet suunnitelmien mukaisesti aikataulussaan. Varikon tontille on rakennettu vaunujen säilytyshalli, korjaamohalli toimisto-osineen sekä sähkönsyöttöasema.  Myös varikkoalueen raiteisto on valmis.

Varikkorakennukset ovat valmistuneet ja ne on luovutettu tilaajalle, Tampereen Raitiotie Oy:lle. Tontille on rakennettu kaksi suurempaa rakennusta: säilytyshalli sekä yhdistetty kunnossapito-, henkilöstö- ja toimistorakennus. Lisäksi varikon alueella on valmiina kaikkiaan noin neljä kilometriä raidetta, joista suurin osa on sähköistettyä, varikon rakentamistöistä vastaava lohkopäällikkö Ari Jokinen Raitiotieallianssista kertoo.

Talven aikana sisätiloissa ja piha-alueella jatketaan erilaisten teknisten järjestelmien asennuksia.

Varikon sisä-ja toimistotiloja varustellaan talven ja kevään aikana vielä Tampereen Raitiotie Oy:n toimesta esimerkiksi vaunujen huollossa ja kunnossapidossa tarvittavilla laitteilla sekä työtilojen kalusteilla, ratapäällikkö Markus Keisala Tampereen Raitiotie Oy:stä toteaa.

Raitiovaunuvarikko on suunniteltu raitiotien osien 1 (linjat Pyynikintori–Hervanta ja Tays–Hatanpään valtatie) ja 2 (keskusta–Lentävänniemi) liikenteen vaatimiin tarpeisiin, 37–47-metrisille raitiovaunuille. Varikko sijaitsee Hervannassa, lähellä Ruskon teollisuusaluetta.  Tontti rajautuu pohjoisessa Kauhakorvenkatuun ja lännessä Hervannantiehen. Varikkoyhteys raitiolinjalle toimii Hervannantien liittymän yli ja Hermiankadun kautta. Hervannantien liittymässä sijaitsee portti varikkoalueelle.

Ympärivuorokautinen tukikohta ja operointikeskus

Raitiovaunuvarikko on tulevien vaunujen ja monipuolisten liikennöinti- ja huoltotoimintojen ympärivuorokautinen operointikeskus. Varikko toimii vaunujen säilytys-ja kunnossapitopaikkana sekä tulevan henkilöstön tukikohtana. Varikolta hoidetaan myös raitioliikenteen valvonta ja kunnossapidon ohjaus.

Varikosta tulee työpaikka Tampereen Raitiotie Oy:n henkilöstölle, liikennöitsijän eli VR:n kuljettajille ja liikenteenohjaajille sekä vaunujen ja ratainfran kunnossapitohenkilöstölle. Eri vuorokaudenaikoina varikkoa käyttää yhteensä arviolta sata henkilöä, mutta yhtä aikaa varikolla työskentelee aina muutamia kymmeniä henkilöitä. Varikko tulee olemaan toiminnassa ympäri vuorokauden, ja esimerkiksi vaunusiivous hoidetaan öisin kun raitioliikennettä ei ole.

Muunneltavat ja monikäyttöiset tilat

Varikon tiloissa on varauduttu rakennusten ja radan laajennuksiin raitiotiejärjestelmän mahdollisesti kasvaessa tulevaisuudessa.

Varikko on suunniteltu erilaisiin moduuleihin perustuen, mikä mahdollistaa tilojen joustavan muuntelun. Arkkitehtuuri tukee eri toimintoja, YIT Suomen projektipäällikkö Harri Järvinen kertoo.

Toimisto-, valvomo- ja sosiaalitilaa on rakennettu noin 950 neliötä.  Pukutiloja on rakennettu noin 120 henkilölle ja toimistotiloihin mahtuu noin 15 työpistettä sekä useita neuvottelutiloja. Yhdeksän metriä korkeaa varastotilaa on noin 500 neliötä. Korjaamolle on rakennettu myös yleisötasanne, josta korjaamotoimintoja voidaan esitellä vierailijoille.

Yhdistetyn kunnossapito-, henkilöstö- ja toimistorakennuksen eri tiloja on tarvittaessa mahdollista laajentaa toiseen kerrokseen toimiston osalta reilut 200 neliötä ja tietyiltä osin myös korjaamon sisätiloja toisessa kerroksessa. Varikon piha-alueella laajennusmahdollisuuksia on sekä pohjoiseen että idän suuntaan.

Vaunujen kunnossapito- ja säilytystilat optimikäytössä

Vaunujen säilytyshalli on mitoitettu siten, että sinne mahtuu enimmillään 26 kappaletta 37-metrisiä vaunuja. Raiteisto mahdollistaa myös pidempien eli 47-metristen vaunujen kunnossapidon ja säilytyksen.  Hallin sisällä on kaikkiaan kuusi läpiajettavaa raidetta ja yksi raide on lähes kokonaisuudessaan varattu ratainfran kunnossapitokalustolle.

Korjaamohallissa on neljä raidetta, joista kaksi on läpiajettavia. Ne toimivat päivittäishuoltopaikkoina ja tarvittaessa myös pitkäaikaisempina kunnossapitopaikkoina.  Yhteensä korjaamohallissa on seitsemän vaunupaikkaa. Vaunupaikoista kolme on varustettu huoltomontulla sekä ylähuoltotasoilla. Yhdellä raiteella on pyöräsorvi ja se toimii myös telinvaihtoraiteena. Korjaamohallin yhteydessä on omat tilansa työpajoille, työnjohdolle,  varastoille sekä tekniikalle. Vaunuille tulee myös oma vaunupesukone.

Korjaamon kunnossapitopaikkkojen määrässä ja varustelussa on pyritty monipuolisuuteen, jotta kunnossapito voidaan hoitaa mahdollisimman tehokkaasti. Tällä pyritään takaamaan vaunujen hyvä käytettävyys, ratapäällikkö Markus Keisala kertoo.

Varikon toiminnoissa on huomioitu ympäristönäkökohdat eri tavoin. Varikon korjaamo- ja kunnossapitotoiminta on jo  lähtökohtaisesti ympäristöystävällisempää kuin esimerkiksi autokorjaamoilla, koska varikolla ei käsitellä isoja määriä kemikaaleja, rasvoja tai polttoaineita. Alueen hulevesien keräys sekä johtaminen on järjestetty tehokkaasti.

Työt varikon tontilla alkoivat vuoden 2017 syyskuussa. Varikko valmistuu suunnitelmien mukaisesti ja on toiminnassa protovaunun saapuessa ja testausten alkaessa ensi vuonna loppukeväästä.

VR parantaa junamatkustamista joulukuussa – Tampereella jatkossa yhteensä 200 junavuoroa

Kuvaaja Soile Laaksonen

Joulukuun uudet vuorot tarjoavat tamperelaisille merkittäviä parannuksia. Suurin uutuus on Pirkanmaan oma M-lähijuna, joka liikennöi arkisin Tampereen, Nokian, Lempäälän ja Toijalan seudulla. Lisäksi Tampereelta lähtee eri puolille Suomea jatkossa 20 uutta junavuoroa. Uudet vuorot aloittavat liikennöinnin 15.12. aikataulukauden vaihtuessa. 

Joulukuun uusien aikataulujen myötä matkustaminen paranee eri puolilla Suomea. Tamperelaisille tulee joulukuusta alkaen tarjolle noin neljäkymmentä uutta lähtevää ja saapuvaa junavuoroa. Tavallisina arkipäivinä Tampereelta lähtee ja sinne saapuu jatkossa yhteensä noin 200 junavuoroa. Suomen vilkkaimmalle reitille, Tampereen ja Helsingin välille tulee joulukuussa 12 uutta junavuoroa arkipäiville. Lisäksi Tampereelta Jyväskylään, Seinäjoelle, Vaasaan ja Ouluun kulkevien vuorojen määrä kasvaa. Matka-aika Tampereen ja Oulun välillä nopeutuu keskimäärin 15 minuutilla ja nopeimmillaan matkan taittaa jatkossa noin 3,5 tunnissa.

Parannuksia kaukoliikenteen vuoroihin

Koko pääradan aikataulurakenne on suunniteltu uudelleen, jotta uudet vuorot saadaan mahtumaan niukalle ratakapasiteetille. Lisäksi kysytyimpiin vuoroihin on lisätty paikkoja.

Kuuntelimme ja huomioimme uusien vuorojen suunnittelussa asiakasmääriä ja -palautteita. Esimerkiksi nykyisin jatkuvasti loppuunmyyty aamuseitsemän Pendolino Tampereelta Helsinkiin ajetaan jatkossa suuremmalla IC-kalustolla, jotta vuoroon saadaan lisää paikkoja vastaamaan suureen kysyntään. Kalustomuutoksen myötä määrä nousee lähes 80:llä uudella asiakaspaikalla.  Vuoro on mainio yhteys työmatkustajille, jotka haluavat ehtiä Helsinkiin aamupalaveriin kello yhdeksäksi”, kuvailee VR:n suunnittelujohtaja Juho Hannukainen.

Aamun työmatkaliikenteeseen Tampereelta Helsinkiin tulee myös hieman muutoksia, jotta yhteyksiä myös väliasemilta Helsinkiin saadaan parannettua. Myös radan ruuhkaisuus ja kaluston riittävyys on huomioitava aikatauluja suunnitellessa. Jatkossa Tampereelta pääsee aikaisin aamulla pääkaupunkiseudulle sekä klo 5.45 lähtevällä, Helsinkiin klo 7.36 saapuvalla vuorolla ja klo 6.22, Helsinkiin klo 8.07 saapuvalla vuorolla. Molemmat vuorot pysähtyvät myös Hämeenlinnassa. Helsingin suunnan väliasemilta pääsee puolestaan Tampereelle jatkossa jo aamuseitsemäksi klo 05.03 Helsingistä lähtevällä vuorolla.  Uusi kaukojunavuoro täydentää aamun lähijunatarjontaa ja parantaa merkittävästi työmatkalaisten matkustusmukavuutta nopeammalla matka-ajalla, ravintolavaunun herkullisella aamiaistarjonnalla sekä wifi-yhteydellä.

Helsingistä lisätään klo 16.40 Tampereelle ja edelleen Seinäjoen kautta Ylivieskaan uusi junavuoro helpottamaan iltapäivän ruuhkaliikennettä. Uudella vuorolla pääsee Tampereelle myös Riihimäeltä ja Hämeenlinnasta. Helsingin suunnan väliasemille matkaavia työmatkustajia palvelee Tampereelta klo 16.04 lähtevä, paikkakapasiteetiltaan suurempi IC-junavuoro. Myös iltayhteydet paranevat, kun Tampereelta pääsee jatkossa lähijunilla väliasemille ja nopealla kaukojunalla Helsinkiin joka tunti klo 21 – 23.

Tampereelta voi jatkossa matkustaa myös Kuopioon vaihdotta klo 18.07 lähtevällä junalla. Myös aamun uusi junavuoro Kuopiosta klo 7.38 Tampereelle on suora yhteys ilman vaihtoja, ja sen matka-aika on vain reilu kolme tuntia. Vuoro jatkaa aina Helsinkiin asti. Lisäksi tamperelaiset pääsevät uudella, klo 7.02 lähtevällä suoralla vuorolla Vaasaan, ollen perillä jo klo 9.19. Iltaisin Vaasasta ja Seinäjoelta pääsee Tampereelle jatkossa nykyistä myöhemmin, Vaasasta klo 20.31 ja Seinäjoelta klo 21.31.

M niin kuin Manse – Tampereelle oma lähijuna

Joulukuussa myös lähijunatarjonta Pirkanmaan seudulla paranee. Osana liikenne- ja viestintäministeriön alueellisia junaliikennepilotteja Tampereen seudulla alkaa liikennöidä uusi M-lähijuna.  M-junan vuorot on suunniteltu täydentämään alueen kaukojunatarjontaa, ja aikatauluista on neuvoteltu yhdessä LVM:n ja alueen edustajien kanssa. M-juna alkaa joulukuussa liikennöidä arkisin, yhteensä 16 kertaa päivässä. Sen reitti kulkee Tampereen ja Nokian sekä Tampereen ja Toijalan välillä, pysähtyen myös Lempäälässä ja Viialassa.  Lähijunapilotin myötä matka Tampereen ja lähikuntien välillä taittuu huomattavasti nopeammin kuin bussilla matkustaessa.  M-junalla matkustaa edullisesti: aikuisen kertalippu maksaa kuljetuista vyöhykkeistä riippuen joko 2,30€ tai 4,10€.  M-junakokeilu jatkuu joulukuulle 2020 saakka, jonka jälkeen liikenne- ja viestintäministeriö päättää sen jatkosta.

Myös muu junatarjonta Pirkanmaalla paranee. Vuoroja lisätään myös Tampereelta Oriveden kautta Vilppulaan ja Keuruulle, minkä myötä Tampereelta Mänttä-Vilppulan suuntaan kulkee jatkossa kaksi uutta vuoroa joka arkipäivä ja Tampere–Keuruu-välin vuorotarjonta tuplaantuu. Tampereelta Orivedelle on illalla kaksi uutta yhteyttä klo 21.07 ja 22.07, joista jälkimmäinen jatkaa Vilppulan ja Keuruun kautta Jyväskylään.

Joulukuun aikataulujen myötä myös muiden vuorojen aikatauluissa sekä lähtö- ja saapumisajoissa voi olla joitain muutoksia. Uudet 15.12. aloittavat aikataulut löytyvät matkahaustamme osoitteessa vr.fi. Liput tulivat myyntiin tiistaina 15.10. ja ovat ostettavissa 29.4.2020 asti.

VR aloittaa rekrytoinnit Tampereen Ratikkaan – lajinsa ensimmäisten liikenteenohjaajien haku aukeaa 17.12.

VR aloittaa lajinsa ensimmäisten Tampereen Ratikan liikenteenohjaajien rekrytoinnit. Raitiovaunun kuljettajat rekrytoidaan myöhemmin keväällä. VR aloittaa Tampereen Ratikan liikennöinnin elokuussa 2021. Liikenteenohjaajien haku käynnistyy 17.12. kaikille avoimella rekrytointitilaisuudella, joka järjestetään klo 16-18 Tampereella ammattiopisto Tredun tiloissa.

Tampere on kehittyvä raideliikennekaupunki, jonka joukkoliikenne on mullistumassa uuden raitiotien myötä. Rakentamisen ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan raitiotie Pyynikintorilta Hervantaan ja Taysin alueelle vuosina 2017-2021. Rakentamisen toisen vaiheen suunnittelu on käynnissä, ja tavoitteena on rakentaa raiteet Pyynikintorilta Lentävänniemeen vuosina 2021-2024. Ratikan liikennöinti alkaa elokuussa 2021 VR:n operoimana. Tällä hetkellä liikennöinnin toteuttamista suunnitellaan VR:n, Tampereen kaupungin ja Tampereen Raitiotie Oy:n muodostamassa liikennöintiallianssissa.

Liikennöinnin alkaessa Tampereen Ratikka työllistää yli sata työntekijää sekä lukuisia alihankkijoita, jotka yhdessä takaavat liikenteen sujuvuuden. Ratikoiden kuljettajat ja liikenteenohjaajat työskentelevät VR:llä, joka aloittaa nyt ratikkahenkilöstön rekrytoinnin. Ensimmäisenä rekrytoidaan liikenteenohjaajat, ja myöhemmin keväällä kuljettajat.

”Raitiotieliikenne on meille uusi aluevaltaus ja rakennamme innostunein mielin Tampereelle maailman parasta ratikkaa yhdessä Tampereen kaupungin ja Tampereen Raitiotie Oy:n kanssa. Nyt etsimme lajinsa ensimmäisiä VR:n ratikkalaisia kehittämään yhdessä kanssamme parasta kaupunkiraideliikennettä sujuvoittamaan tamperelaisten arkea”, VR:n lähiliikennejohtaja Teemu Sipilä kertoo.

Lajinsa ensimmäiset Tampereen Ratikan liikenteenohjaajat

Ensivaiheessa VR etsii kymmentä liikenteenohjaajaa, jotka koulutetaan tehtäviinsä yhteistyössä Tampereen seudun ammattiopisto Tredun kanssa. Koulutukseen sisältyy myös raitiovaunun kuljettajan pätevyys.  Koulutus alkaa toukokuussa 2020 ja työ marraskuussa 2020.

Liikenteenohjaajat ovat suuressa roolissa ja vastaavat ratikkaliikenteen sujuvuudesta kokonaisuudessaan. Heidän tehtäviinsä kuuluu myös henkilöstön ohjaus, eli muun muassa sen varmistaminen, että jokaiselle ratikkavuorolle löytyy kuljettaja. Lisäksi he huolehtivat raiteiden kunnossapitotyön toteutumisesta suunnitelmallisesti.  Osa liikenteenohjaajista toimii myös tiimiesimiehenä tai -kouluttajana. Työ sijoittuu liikenteenohjauskeskukseen Hervannan varikolle.

”Tämä on ainutlaatuinen mahdollisuus päästä kehittämään kooltaan Suomen suurinta ja moderneinta ratikkaa. Samalla pääsee osaksi hienoa työyhteisöämme, jolla on pitkät perinteet raideliikenteessä. Liikenteenohjaajat työskentelevät tiiviisti Tampereella ratikan parissa, mutta ovat VR:n henkilökuntaa – innolla toivotamme tulevat ratikkalaiset tervetulleeksi mukaan hienoon porukkaamme”, Sipilä jatkaa.

Liikenteenohjaajien haku on auki 10.1. saakka ja tarkemmat hakuvaatimukset sekä -ohjeet löytyvät 17.12.2019 verkkosivuiltamme täältä

Vaaralliset leikit huolettavat Korialla – lapsia nähty junaraiteilla

Lapsia on nähty leikkimässä radalla ja sen läheisyydessä Kouvolan Korialla syksyllä. Väylä muistuttaa, että rautateillä leikkiminen on aina äärimmäisen vaarallista ja lailla kiellettyä.

Väylä toivoo, että Korian alueella vanhemmat puhuisivat lapsilleen radan vaaroista kotona. Lapset eivät aina itse ymmärrä ottamiensa riskien vaarallisuutta.

“Junat kulkevat nopeasti ja äänettömästi, eikä niiden lähestymistä välttämättä huomaa ennen kuin on myöhäistä. Juna ei voi myöskään väistää ja sen pysähtymismatka on useita satoja metrejä”, muistuttaa liikenneturvallisuuden asiantuntija Jarmo Koistinen Väylästä.

Junan alle jääminen ei ole ainoa riski rautatiealueella. Myös muun muassa ratojen sähköjännitteet aiheuttavat hengenvaaran. Siksi radan rakenteissa kiipeily on kielletty välittömän hengenvaaran vuoksi.

Vaarallisuuden lisäksi radalla liikkumisesta rangaistaan sakolla. Alaikäisten lasten tapauksessa mahdolliset sakot päätyvät vanhempien maksettaviksi.

Alueen asukkaat ovat myös olleet lasten vaarallisista leikeistä huolissaan ja toivoneet Väylältä toimenpiteitä asiaan liittyen. Korian seisakkeella tulevista junista varoitetaan kuulutuksin ja infonäytöillä. Myös alueen valaistukseen on panostettu. Kulkua radalle ei voi kuitenkaan laiturialueella tukkia.

“Asemien laiturialueet ovat luonnollisesti avoimia yleisölle, eikä niiden aitaaminen ole käytännössä mahdollista”, Koistinen kertoo.

Ota rautateiden vaarallisuus puheeksi lasten ja nuorten kanssa

Rautateiden vaarallisuudesta on tärkeä keskustella, jotta lapset ja nuoret tietäisivät asiattoman oleskelun riskit. Esimerkiksi seuraavista asioista kannattaa keskustella joko koulussa tai kotona:

  • Radan ylittäminen muusta kuin virallisesta radan ylityskohdasta on vaarallista ja sen takia kiellettyä.
  • Asiaton oleskelu rautatiealueella (esimerkiksi raiteilla ja ratapihalla) on vaarallista ja kiellettyä.
  • Ilkivalta (esimerkiksi kiven, polkupyörän tai muun esteen asettaminen raiteille) on kiellettyä ja vaarallista, myös tekijälle itselleen.
  • Junat kulkevat nopeasti ja äänettömästi ja niiden lähestymistä ei välttämättä huomaa ajoissa.
  • Junan pysähtymismatka on useita satoja metrejä, eikä se voi väistää.
  • Rataverkolla liikkuu paljon erityyppisiä junia, joiden aikataulut muuttuvat usein.

Puolustusministeri Kaikkonen päätti Puolustusvoimien ja VR-Yhtymän välisestä puitesopimuksesta

Puolustusministeri Antti Kaikkonen

Puolustusministeri Antti Kaikkonen on 4.12.2019 valtuuttanut Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen solmimaan puitesopimuksen VR-Yhtymä Oy:n kanssa vuosille 2020 – 2023.Puitesopimus asevelvollisten junamatkoista perustuu Hansel Oy:n ja VR-Yhtymä Oy:n väliseen yhteistyösopimukseen, jolla on sovittu valtion maksamista matkustajaliikenteen junamatkustuspalveluista.

Sopimuksen arvo on enintään 21 miljoonaa euroa.

Hankinta sisältää Puolustusvoimien asevelvollisille kustantamat matkat kotimaan kaukojunissa ja VR:n lähijunissa.

Hankinta tukee valtion matkustusstrategiaa sekä matkustukseen liittyvien kustannusten alentamista ja prosessien tehostamista. Puitesopimuksen tavoitteena on jatkaa asevelvollisten junamatkustamiseen liittyvää toiminta- ja hinnoittelumallia, joka vähentää Puolustusvoimien matkahallinnon kustannuksia ja VR-Yhtymä Oy:n prosessikustannuksia.

Ympäristövastuun kannalta keskeistä on ilmastonmuutoksen hillintä lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä. VR:n matkustajajunista noin 90 % kulkee uusiutuvalla sähköenergialla.

Teleste toimittaa junavaunuratkaisun Stadlerin EMU-juniin Tukholmaan

Teleste toimittaa junavaunuratkaisun Stadlerin EMU (electrical multiple units) -juniin, joiden loppuasiakas on Suur-Tukholman liikenne (Storstockholms Lokaltrafik) Ruotsissa. Toimitukset Stadlerille alkavat vuonna 2019 ja ne kattavat tässä vaiheessa 22 EMU-junaa. Sopimukseen kuuluu myös optio ratkaisun toimittamisesta 45 lisäjunaan.

Stadlerin EMU-junat tulevat liikennöimään Roslagsbanan-reitillä, joka yhdistää toisiinsa Tukholman pohjoiset ja itäiset alueet. Telesten ratkaisu edistää turvallista matkustamista ja parantaa tilannevastetta koko 65km reitillä junavaunujen videovalvontajärjestelmän ja keskusvalvontajärjestelmien saumattoman integraation avulla. Lisäksi ratkaisuun kuuluvat videokamerat ja tallentimet välittävät suoraa kuvaa jokaisesta junasta ympäri vuorokauden ja mahdollistavat kuvamateriaalin luotettavan tallennuksen.

Telesten ratkaisun avulla junavaunujärjestelmät voidaan integroida myös julkisen PubTrans-tietokantaan, jonka kautta mm. tapahtumia, aikatauluja ja reittejä koskeva ajantasainen matkustustieto on käytettävissä julkisen liikenteen sujuvoittamiseksi ja tehostamiseksi. Tietojen välittäminen reaaliajassa tekee julkisen liikenteen käytöstä helpompaa myös matkustajille, jotka voivat tietojen avulla suunnitella ja toteuttaa omia matkojaan mahdollisimman kätevästi ja tarkoituksenmukaisesti.

Telesten toimitukset Stadlerille pitävät sisällään myös erinomaisella luettavuudella varustettuja LED ja TFT LCD -informaationäyttöjä. Lisäksi mukaan kuuluvat kuljettajan paneeli, junan sisäiset ja ulkoiset videovalvontajärjestelmät, matkustajalaskenta-, kuulutus- ja hätäpuhelujärjestelmät ja jokaisen EMU-junan Ethernet-verkko.

Telesten integroitu tuote- ja palvelutarjonta auttaa rakentamaan ja ylläpitämään verkottuneempaa yhteiskuntaa. Ratkaisumme tuovat televisio- ja laajakaistapalvelut kotiisi, takaavat turvallisuutesi julkisilla paikoilla ja opastavat sinua joukkoliikenteen käytössä. Innovatiivisuutemme ja vankka kokemuksemme on tehnyt meistä johtavan kansainvälisen laajakaista-, turvallisuus- ja informaatioteknologioita sekä niihin liittyviä palveluja tarjoavan yrityksen. Olemme yhteydessä asiakkaisiimme maailmanlaajuisen toimipiste- ja kumppaniverkostomme avulla. Vuonna 2018 Telesten liikevaihto oli 250 miljoonaa euroa, ja yhtiön palveluksessa oli keskimäärin 1400 henkilöä. Telesten osakkeet noteerataan Nasdaq Helsingissä.

Pirkanmaan lähijunaliikenne kasvaa merkittävästi joulukuussa

Tampereen ja lähipaikkakuntien välillä kulkee 15. joulukuuta alkaen yhteensä 25 uutta lähi- ja kaukojunavuoroa joka arkipäivä. Vuorot on aikataulutettu helpottamaan aamu- ja iltapäiväliikennettä, jolloin työmatkustajat, opiskelijat ja muut arjen liikkujat pääsevät mutkattomasti perille välttäen maanteiden ruuhkat. Tavoitteena on monipuolistaa pysyvästi pirkanmaalaisten kestävän liikkumisen mahdollisuuksia.

Odotettuja lisävuoroja arkiliikenteeseen

Pirkanmaalla avautuu sunnuntaina 15.12.2019 yhteensä 25 uutta lähijunayhteyttä. Näistä 14 ajaa Tampereen ja Nokian välillä ja 9 Tampereen ja Toijalan välillä ja kaksi Tampereen ja Mänttä-Vilppulan välillä. Uudet vuorot ovat osa VR:n ja liikenne- ja viestintäministeriön vuodelle 2020 sopimaa ostoliikennettä.

Osana uusia vuoroja ja aikataulukauden vaihtoa Pirkanmaalla aloittaa täysin uusi lähijuna, jonka linjatunnus on M niin kuin Manse. M-lähijuna täydentää olemassa olevaa vuorotarjontaa ja liikennöi 16 vuoroa arkipäivässä Nokian ja Toijalan välillä. Vuorot painottuvat aamuun, iltapäivään ja alkuiltaan palvellen erityisesti työ- ja opiskelumatkustamista ja harrastuksiin liikkumista. Kyseessä on joulukuulle 2020 kestävä pilotti, joka on suunniteltu palvelemaan erityisesti arkiliikenteen tarpeita. Lisäksi Pirkanmaalla liikennöivien kaukojunavuorojen tarjonta paranee ja istumakapasiteetti kasvaa.

Pirkanmaan lähijunapilotti on merkittävä yhteistyöavaus, jossa mukana ovat Pirkanmaan liitto, VR, Tampereen seudun joukkoliikenne (Nysse), Tampere, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, Akaa, Juupajoki, Lempäälä, Kangasala, Mänttä-Vilppula, Nokia, Orivesi, Parkano ja Sastamala.

Tavoitteena on junailla vuorot vakituisiksi ja monipuolistaa pysyvästi pirkanmaalaisten liikkumisen mahdollisuuksia.

– Pirkanmaan kasvava ja kehittyvä seutu on myös meille merkittävä alue, ja haluamme olla mukana kehittämässä seudun joukkoliikennettä ja tuomassa uusia liikkumisen ratkaisuja arkeen. Olemme todella iloisia, että pääsemme tuomaan Pirkanmaalle oman M-lähijunan liikenteeseen. Junalla matka Tampereen ja lähikuntien välillä taittuu nopeasti, edullisesti ja ilmastoystävällisesti. Kehitämme entisestään yhteistyötämme Nyssen kanssa, ja ensi vuonna junissa voi matkustaa myös Nyssen kausilipuilla, kertoo VR:n lähiliikennejohtaja Teemu Sipilä.

Nysse ja VR käynnistävät lippuyhteistyön

Jotta esimerkiksi työmatkalainen valitsisi junan, on vuoroja oltava riittävästi ja lipun ostamisen oltava helppoa. Junaliikenteessä on kattava valikoima lipputuotteita satunnaisesti ja säännöllisesti matkustaville. Lähijunassa voi matkustaa esimerkiksi VR:n lähiliikenteen kausi-, kerta- ja sarjalipulla, joita voi ostaa monesta kanavasta.

Pilotin käynnistyessä lähijunaliikenteessä voi Nysse-liikenteen alueella maksaa matkansa Nysse+VR-yhdistelmälipulla, joka on henkilökohtainen 30 vuorokauden lippu. Lähijunalippujen ostaminen monipuolistuu entisestään 3. helmikuuta 2020, kun VR ja Nysse aloittavat lippuyhteistyön. Sen myötä Nyssen kausilipulla voi matkustaa kaikissa lähijunissa ja kaukojunissa reiteillä Tampere–Nokia, Tampere–Lempäälä ja Tampere–Orivesi, mikäli kausilippu on voimassa näillä vyöhykkeillä. Nysse-lipuilla matkustettaessa junasta voi vaihtaa myös Nysse-liikenteen busseihin lipun sisältävän vyöhykeoikeuden puitteissa.

– Junaliikenteen käyttömahdollisuudet paranevat kaupunkiseudulla tuntuvasti lisääntyvän tarjonnan myötä. Liityntäpysäköinnin tuntuva lisääminen esimerkiksi Nokian asemalla helpottaa junien saavutettavuutta, sanoo Tampereen seudun joukkoliikennejohtaja Mika Periviita.

Junien aikataulut tulevat näkyviin joukkoliikenteen reittioppaaseen.

Matkustamalla vaikutat lähijunailun jatkoon

Pirkanmaan liitto ja kunnat ovat maankäytön suunnitelmissaan ja hankkeissaan jo vuosia varautuneet lähijunaliikenteen käynnistämiseen.

– Esimerkiksi tuore Maakuntakaava 2040 nojaa liikennejärjestelmäratkaisussaan lähiliikenteen ja raitiotien yhdistelmään. Mikäli lähiliikenne ei olisi lähtenyt liikkeelle, olisi ollut vaarana, että osa kaavan tavoitteista ja siten myös asetetuista ilmastotavoitteista olisi jäänyt toteutumatta. Lähiliikenteen käynnistyminen on maakunnalle merkittävä asia ja sillä on myös suuri vaikutus työssäkäyntialueiden laajuuteen ja siten alueen elinvoimaisuuteen. Toivottavasti mahdollisimmat monet rakastuvat raiteisiin, sanoo Pirkanmaan liiton suunnittelujohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys.

Pirkanmaan liiton koordinoima Rakastu raiteisiin -kampanja kannustaa pirkanmaalaisia kokeilemaan M-junaa, sillä heidän valinnoillaan on nyt väliä. Vuorojen suosio ratkaisee, jatketaanko niitä vuoden 2020 jälkeen. Pirkanmaan lähijunayhteydet sujuvoittavat seudun lähiliikennettä ainakin vuoden 2020 ajan. Vastaavanlaiset alueellisen junaliikenteen kokeiluhankkeet ovat käynnissä myös Kymenlaaksossa ja Etelä-Pohjanmaalla.

Rakastu raiteisiin

YIT rakentaa Tampereen raitiotieverkon jatkon yhdessä Raitiotieallianssin kanssa

Valokuvaaja: Pasi Tiitola / Raitiotieallianssi

Tampereen raitiotie Oy ja Tampereen kaupunki ovat valinneet YIT:n, NRC Group Finland Oy:n, Sweco Infra & Rail Oy:n ja Pöyry Finland Oy:n Tampereen raitiotien lisäosan toteuttajaksi. Sopimus on jatkoa nykyiselle sopimukselle Raitiotieallianssin kanssa.

Raitiotieallianssin osapuolet suunnittelevat ja rakentavat yhdessä 700 metrin mittaisen uuden raitiotien jatko-osuuden Hatanpään valtatielle. Sopimukseen kuuluu mm. raide-, sähkö- ja pohjatöitä. Työ alkaa joulukuussa 2019 ja kohteen aikataulun mukainen valmistumisaika on syyskuussa 2022.

Sopimuksen arvo on yli 21 miljoonaa euroa ja YIT:n osuus raitiotien jatko-osasta on noin 10 miljoonaa euroa.

Helsinki–Turku nopean junayhteyden hankekokonaisuuden YVA

Väylävirasto on toimittanut Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus) ympäristövaikutusten arviointiohjelman (YVA-ohjelma) Helsinki-Turku nopean junayhteyden hankkeesta. Ympäristövaikutusten arviointimenettelylain mukainen arviointi eli YVA-menettely tehdään hankkeista, joilla on todennäköisesti merkittäviä ympäristövaikutuksia. Menettelyssä on kaksi vaihetta: arviointiohjelma ja -selostusvaihe. Ohjelmassa kuvataan ympäristön nykytila, ehdotus arvioitavista ympäristövaikutuksista ja menetelmät niiden arvioimiseksi. Selostuksessa kuvataan merkittävimmät ympäristövaikutukset ja niiden lieventämistoimenpiteet, seuranta ja vaihtoehtojen vertailu.

Arviointimenettelyn yhteysviranomainen on Uudenmaan ELY-keskus, joka toimii hankkeessa yhdessä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa. YVA -ohjelma ja sitä koskeva kuulutus ovat nähtävillä hankkeen todennäköisen vaikutusalueen kunnissa sekä Uudenmaan ELY-keskuksen verkkosivuilla 25.11.2019-20.1.2020: https://www.ymparisto.fi/helsinkiturkujunayhteysYVA
YVA-ohjelma on nähtävillä kaupungintalolla Monkolassa ajalla 25.11.2019 – 20.1.2020, os. Karstuntie 4, 08100 Lohja.

YVA ja ratatekninen suunnittelu toteutetaan yhteistyössä radan varrella sijaitsevien kuntien, maakuntaliittojen ja muiden sidosryhmien kanssa. Maanomistajilla ja hankkeen vaikutusalueella asuvilla ja muilla sidosryhmillä on mahdollisuus ottaa kantaa suunnitelmiin hankkeen edetessä.

YVA-ohjelmavaiheen yleisötilaisuudet järjestetään neljällä paikkakunnalla Salossa, Kaarinassa, Lohjalla ja Espoossa.
Lohjan yleisötilaisuus on tiistaina 10.12.2019 klo 18–20 Puu-Anttilassa, os. Suurlohjankatu 2, 08100 Lohja.

Uudenmaan ELY-keskuksen arviointiohjelmasta antama lausunto ja arviointiohjelmasta esitetyt mielipiteet sekä annetut lausunnot julkaistaan internetissä YVA-lausunnon antamisen jälkeen osoitteessa www.ymparisto.fi/helsinkiturkujunayhteysYVA