VR lisää 45 junaa viikossa eri puolille Suomea

7.10.2010_Sm4_vihrea_0003

© VR Group

VR parantaa palvelujaan ja lisää juhannusviikolla uusia junavuoroja Tampereelta Pohjanmaalle ja Ouluun. Helsingin ja Tampereen välisiä aikatauluja muutetaan keskipäivällä siten, että junat palvelevat myös väliasemia Riihimäki, Hämeenlinna, Toijala ja Lempäälä. Myös yöjunien aikatauluja muutetaan paremmin yhteensopiviksi lentoliikenteen kanssa. Härmään avataan uusi asema, jossa osa Pohjanmaan junista pysähtyy kesä-elokuussa.

VR parantaa 19. kesäkuuta lähtien junayhteyksiä etenkin Pohjanmaalla. Junamatkustaminen on vahvassa kasvussa koko maassa: matkustaminen lisääntyi viime vuonna kaupallisessa liikenteessä 8%, Helsingistä Seinäjoelle jopa 20%.

– On hienoa, että ihmiset ovat löytäneet juniin. Viime vuosi oli meille isojen muutosten vuosi; alensimme hintoja pysyvästi 25 % ja nopeutimme junayhteyksiä eri puolilla Suomea samaan aikaan kuin merkittävästi tehostimme toimintaamme. Olemme edelleen käyneet huolella läpi asiakkaidemme tarpeita ja löytäneet mahdollisuuksia nyt lisätä vuoroja omassa kaupallisessa liikenteessämme siellä, missä kysyntää on, sanoo VR:n matkustajaliikenteen johtaja Maisa Romanainen.

Oulusta Seinäjoelle liikennöidään yksi uusi aamuvuoro kello kuuden aikaan (ma-pe ja su). Aamuyhteydet Oulusta ja pienemmiltä väliasemilta paranevat Helsinkiin, Vaasaan, Jyväskylään ja Turkuun. Tampereelta Ouluun liikennöidään vastaavasti uusi iltapäivävuoro noin klo 15, joka niin ikään palvelee pohjoisen pienempiä väliasemia ja tarjoaa samalla suoran yhteyden Turusta Ouluun.

Seinäjoen ja Vaasan välisiä yhteyksiä parannetaan tuomalla ma–pe ja su uudet junavuorot puoleen päivään, Seinäjoelta noin klo 12 jälkeen ja Vaasasta ennen klo 14, sekä alkuiltaan, Seinäjoelta klo 15 jälkeen ja Vaasasta noin klo 17. Tämä juna jatkaa suoraan Tampereelle. Samalla yhteydet sekä Ouluun että Helsinkiin paranevat. Vaasan ja Seinäjoen välillä liikennöi myös edelleen pieniä paikkakuntia palveleva liityntäbussi.

Härmässä avataan 19.6. uusi, kesän matkailijoita palveleva asema, jolla pysähtyy päivittäin 4–6 junavuoroa 13.8. asti. Asemalta on kävelymatka Power Parkiin, jossa vierailee vuosittain noin 450 000 asiakasta. Liikennöinnistä Härmään on sovittu kesinä 2017-2019.

Helsingin ja Turun välille tuodaan yksi uusi vuoro perjantaille klo 12.30 aikaan Helsingistä Turkuun ja sunnuntaisin noin kello 21.30 Turusta Helsinkiin.

Hämeenlinna ja Riihimäki saavat lisää vuoroja keskipäivään

Helsinki-Tampere on Suomen vilkkain liikenneväylä, jossa kulkee nopea noin 1:30 kestävä junayhteys kerran tunnissa. VR kokeilee tulevalla aikataulukaudella mallia, jossa yksi nopea vuoro molempiin suuntiin muutetaan ruuhka-ajan ulkopuolella hitaammaksi, myös väliasemia Riihimäki, Hämeenlinna, Toijala ja Lempäälä palvelevaksi.

Muutos koskee Pendolino-junia S 169 klo 11:27 (suunniteltu uusi lähtöaika 11:04) Helsingistä Tampereelle ja S 170 klo 11:02 (suunniteltu uusi lähtöaika 11:07) Tampereelta Helsinkiin. Matka-aika on noin 1:48. Muutos parantaa myös Tampereen ja Lahden välisiä yhteyksiä. Lisäksi samoilla väliasemilla pysähtyy jatkossa maanantaista perjantaihin ja sunnuntaisin uusi junavuoro suunnitelman mukaan klo 14:04 Helsingistä Poriin sekä sunnuntaisin Helsingistä klo 21:04 Tampereelle. Kaikki junien lähtöajat täsmentyvät kevään aikana.

– Olemme seuranneet matkamäärien kehitystä ja kuunnelleet asiakkaidemme toiveita etenkin Hämeenlinnassa ja Riihimäellä. Muutamme 26.3. alkaen useimmat taajamajunayhteydet vaihdottomiksi ja olemme lisänneet kalustoa ruuhkajuniin. Nyt parannamme vielä keskipäivän yhteyksiä sekä Tampereen että Helsingin suuntiin. Toivomme uudistusten kokonaisuudessaan lisäävän edelleen junamatkustusta tällä Suomen kasvukäytävällä ja teemme päätöksiä jatkosta kysyntään perustuen, sanoo VR:n kaukoliikenteen suunnittelujohtaja Antti Tuominen.

Yhteydet lentokentälle paranevat

Samassa yhteydessä VR parantaa junaliikenteen yhteensopivuutta lentoliikenteeseen. Yöjunien aikataulut muutetaan paremmin sekä aikaisiin aamu- että myöhäisiin iltalentoihin sopiviksi. Lentoasemalla pääsee kätevästi yhdellä junalipulla ilman lisämaksua kaikkialta Suomesta. Asiakas vaihtaa junaa lentokentälle vievälle Kehäradalle joko Pasilassa tai Tikkurilassa. Junalla lentoasemalla matkustaa yhä useampi, vuonna 2016 matkoja tehtiin kaukoliikenteen lipuilla yli 300 000 (+ 220 %).

Kesäkuun aikataulut julkaistaan 21. huhtikuuta, jolloin myös liput tulevat myyntiin.
Kesäksi ei tule voimaan harvennettuja aikatauluja, vaan uudet aikataulut ovat voimassa 19.6. – 9.12.2017. Kesällä tehdään totuttuun tapaan myös Liikenneviraston ratatöitä, jotka hidastavat joitain aikatauluja ja osa junista korvataan linja-autoilla. Kesän ratatöistä kerrotaan tarkemmin huhtikuussa.

Onnettomuustutkintakeskus: Matkanevalla 23.3.2016 tapahtuneen veturin törmäyksestä teräsrainakelaan kolme uutta turvallisuussuositusta

2017-02-21 13_53_07-R2016-02_-_Tutkintaselostus.pdf - Nitro Reader 3

Kuva: OTKES

Matkanevalla 23.3.2016 tapahtuneen veturin törmäyksestä teräsrainakelaan ja suistumisesta raiteilta kolme uutta turvallisuussuositusta

Kokkolasta kohti Ylivieskaa matkalla ollut veturi törmäsi 23.3.2016 klo 11.53 Matkanevalla raiteilla olleeseen teräsrainakelaan 120 km/h-nopeudella. Veturi hypähti lappeellaan olleen rainakelan ylitse ja suistui kiskoilta. Onnettomuudesta syntyi mittavia taloudellisia vahinkoja, henkilövahinkoja ei tullut.

Onnettomuustutkintakeskus (OTKES) antaa vastaavien onnettomuuksien ehkäisemiseksi, turvallisuuden parantamiseksi ja vahinkojen torjumiseksi kolme uutta turvallisuussuositusta, ja suosittaa, että Liikenteen turvallisuusvirasto (Trafi) varmistaa niiden toteutumisen.

Suositukset koskevat rainakelanippujen sitomista, vaunuun kuormaamista sekä turvallisuustiedon keräämistä ja analysointia.

Noin 3 500 kg painava rainakela oli pudonnut raiteelle noin tuntia aikaisemmin paikan ohittaneesta tavarajunasta. Rainakela oli pyörinyt viereiselle raiteelle ja jäänyt lappeelleen toisen kiskon päälle. Ennen veturin törmäämistä rainakelaan matkustajajuna ohitti paikan toista raidetta pitkin klo 11.45. Matkustajajunan kuljettaja ei havainnut viereisellä raiteella ollutta rainakelaa.

Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että teräsyhtiö SSAB määrittää ja todentaa laskennallisesti rainakelanippujen koossapitävän sidonnan, huomioiden tehtaalla tapahtuvan käsittelyn aiheuttamat rasitukset ja rautatiekuljetuksessa kelanippuun kohdistuvat sivuttaiskiihtyvyydet.

Rainakelanippua kiinni pitävien silmävanteiden katkeamista edelsi SSAB:n tehtaalla sidonnan jälkeisen käsittelyn ja kuljetuksen aikana tapahtunut silmävanteiden löystyminen sekä siirtyminen pois paikoiltaan. Löysät silmävanteet sallivat rainakelanipun kallistelun kuljetuksen aikana.

Toiseksi OTKES suosittaa, että VR selvittää kuormatun kelavaunun kulkuominaisuuksien parantamiseksi kelojen parhaat sijoituspaikat vaunuissa ja huomioi tulokset kuormausohjeissa.

Kelavaunujen kulkuominaisuudet täyttävät eurooppalaisen EN 14363 -normin vaatimukset, mutta kelavaunujen runkoon kohdistuvat sivuttaiskiihtyvyydet ovat lähellä raja-arvoa ja lyhytkestoisesti jopa niiden ylikin. Arvioitaessa laskennallisesti kuorman sijoittamisen aikaansaamaa kuormatun vaunun hitausmomenttia todettiin, että on suotuisampaa sijoittaa raskaat kelat keskemmälle vaunua kuin päätyihin.

Lisäksi OTKES suosittaa, että SSAB kerää riskien tunnistamiseksi tiedot sidontaan, varastokäsittelyyn ja kuljetukseen liittyvistä poikkeamista ja käsittelee ne.

Sidontavanteita on ollut löysällä ja katkennut varastokäsittelyn tai kuljetuksen aikana. SSAB:n tuotannossa oli myös tunnistettu ongelma, että varastoalueella vierivien ja nostettavien kelojen sidontavanteet löystyvät. Katkenneita sidontavanteita oli uusittu, mutta niistä ei ollut kirjattu poikkeamaa. Lisäksi tutkinnassa selvisi, että rainakeloja oli pudonnut tai kallistunut kuljetuksen aikana aiemminkin, mutta tietoja ei ollut saatavilla kaikista tapauksista

Muina huomioina Onnettomuustutkintakeskus toteaa, että rautatieoperaattoreiden tulee muistuttaa veturinkuljettajille, että kynnys ilmoittaa turvallisuuteen liittyvistä havaituista mahdollisista epäkohdista on pidettävä matalana.

Tutkintaselostus: http://www.turvallisuustutkinta.fi/material/attachments/otkes/tutkintaselostukset/fi/raideliikenneonnettomuuksientutkinta/2016/hYUXQiDdP/R2016-02_-_Tutkintaselostus.pdf

Selfie raiteilla voi tappaa – kampanja muistuttaa rautateiden vaaroista

200-tykkaysta.-vain-yksi-elama.

Liikennevirasto, Trafi, VR Group ja Aseman lapset ry aloittavat kampanjan rataturvallisuuden puolesta. Kampanjan tavoitteena on saada etenkin nuoret ymmärtämään, että radalla liikkuminen on hengenvaarallista.

Junan alle jää vuosittain 50-60 ihmistä, minkä lisäksi rautateillä sattuu paljon läheltä piti -tilanteita. Etenkin nuorten keskuudessa kuvien ottaminen raiteilla on erittäin huolestuttava ilmiö.

”Rata ei ole oleskelu- eikä leikkipaikka, eikä raiteiden yli ei saa oikaista. Junan lähestymistä ei välttämättä huomaa ajoissa, jos on keskittynyt esimerkiksi kuvien ottamiseen. Etenkään lapset ja nuoret eivät usein ymmärrä, että juna ei voi väistää eikä ehdi pysähtyä ajoissa”, sanoo rautatietoimintojen turvallisuuspäällikkö Marko Tuominen Liikennevirastosta.

Myös aikuiset liikkuvat luvattomasti rautatiealueella, usein ajattelemattomuuttaan. Aikuisten tulisi kuitenkin toimia esimerkkinä, ja kertoa lapsille ja nuorille rautateiden vaaroista.

”Rautateiden vaaroista on tärkeä puhua. Ihmiset eivät yleensä tule ajatelleeksi, kuinka vaarallinen paikka rata oikeasti on”, muistuttaa johtava asiantuntija Kirsi Pajunen Trafista.

Muista nämä asiat rautatiealueesta

1.    Radalle ei saa saa mennä, se on aina vaarallista

Kaikki rautatiealueella liikkuminen ja asiaton oleskelu on laissa kielletty. Tämä koskee mm. radan ylittämistä muusta kuin virallisesta radan ylityskohdasta sekä liikkumista ratapihalla tai ratapenkalla.

Rautatiealueella ei ole koskaan turvallista hetkeä liikkua. Rataverkolla liikkuu matkustajajunien lisäksi paljon erityyppisiä junia, joiden aikataulut muuttuvat usein.

2.    Junat kulkevat nopeasti ja äänettömästi

Junan lähestymisen huomaa usein vasta, kun on jo liian myöhäistä. Nopeimmillaan junat kulkevat jopa 220 km/h. Junan nopeudesta ja olosuhteista riippuen junan pysähtymismatka on jopa puolitoista kilometriä.

3.    Ilkivalta on vaarallista myös tekijälle itselleen

Lain mukaan junalle on annettava esteetön kulku. Raiteelle laitetut esteet aiheuttavat vaaran niin ohikulkijalle, junan kuljettajalle ja matkustajille kuin ilkivallan tekijällekin. Ilkivaltaa on esimerkiksi raiteelle asetettu este, kuten kivi tai polkupyörä.

4.    Sähköradalla on aina hengenvaara

Ratojen sähköjännitteet aiheuttavat hengenvaaran. Ratapihoilla seisovien vaunujen päälle kiipeäminen on kielletty välittömän hengenvaaran vuoksi.

Teemu Sipilästä VR:n lähiliikennejohtaja

5132c5_sipil__-teemu

Matkustajaliikenteen lähiliikennejohtajaksi on valittu Teemu Sipilä. VR Groupin lakiasiainjohtajana vuodesta 2010 toiminut Sipilä aloittaa tehtävässä maaliskuun 2017 aikana. Tehtävää aiemmin hoitanut Topi Simola siirtyy uusiin haasteisiin VR-konsernin ulkopuolelle.

Koulutukseltaan Sipilä on oikeustieteen maisteri ja on ennen VR-konserniin tuloaan toiminut vaativissa lakitehtävissä usean vuoden ajan. Syksyllä 2016 Sipilä toimi hetken myös VR-konsernin tytäryhtiön VR Trackin vt. toimitusjohtajana.

Lähiliikennejohtajana Sipilä vastaa sekä HSL–alueen että VR:n lähijunaliikenteen laadukkaasta ja tehokkaasta operoinnista sekä kilpailukyvyn jatkuvasta kehittämisestä. VR solmi 1.4.2016 alkaen HSL-liikenteen operointi- ja kunnossapitosopimuksen, joka päättyy kilpailutetun liikenteen alkamiseen vuonna 2021.

– Lähiliikenteen toiminta on kehittynyt viime vuosien kovan työn tuloksena positiivisesti. Otan innolla vastaan haasteen uudesta vaiheesta, jossa katse on kilpailutukseen valmistautumisessa. Asiakaskokemuksen sekä laadun parantaminen yhdessä henkilöstön kanssa ovat avaintekijöitä, kertoo Sipilä.

– Olemme todella iloisia saadessamme Teemun kaltaisen ammattilaisen viemään lähiliikennettä uusiin haasteisiin, sanoo VR:n matkustajaliikennejohtaja Maisa Romanainen.

Teemu Sipilä:
− VR-konsernin lakiasiainjohtaja vuosina 2010-2017
− työskennellyt aiemmin vaativissa lakitehtävissä mm. Fortum Oyj:ssä
− s. 1974
− oikeustieteen maisteri

Selvitys: LNG- ja biokaasuvetureiden kilpailukyky tavaraliikenteessä, rataosuus Pori-Parkano-Haapamäki mahdollisena pilottikohteena

2017-02-10 12_58_33-Vihreä rahtirata johtopäätökset 9-10.2.2017.pdf - Nitro Reader 3

Vihreä rahtirata -selvityksessä on ensimmäistä kertaa Suomessa arvioitu LNG- ja biokaasuvetureiden käyttöönoton teknisiä ja taloudellisia edellytyksiä ja veturien kilpailukykyä tavaraliikenteessä suhteessa dieselja sähkövetureihin. Mahdollisena pilottikohteena on rataosuus välillä Pori-Parkano-Haapamäki. Selvityksessä todettiin, että LNG:n ja biokaasun käyttö rautatiekuljetuksissa veturien polttoaineena tukee hyvin koko EU:n ja Suomen ilmasto-, energia ja liikennepoliittisia tavoitteita. Kaasuvetureiden käyttö on dieselvetureiden käyttöä kustannustehokkaampaa, joten niiden avulla voidaan säästää teollisuuden kuljetuskustannuksissa ja rataverkon jatkosähköistyksessä sekä samalla vähentää liikenteen päästöjä.

Pori-Parkano-Haapamäki (PPH) -rata olisi hyvä pilottikohde kaasuvetureiden käyttöönotossa Porin LNG-terminaalin läheisyyden vuoksi. Radan avaaminen voisi synnyttää uusia kuljetusmahdollisuuksia, jotka perustuvat muun muassa Porin sataman vapaan kapasiteetin ja sataman 15,3 metrin syväväylän hyödyntämiseen sekä volyymien kasvun kautta kilpailukykyisiin kuljetuskustannuksiin ja vihreämpään imagoarvoon. Radan potentiaalin kehitykseen vaikuttavat muun muassa metsäteollisuuden suunnittelemien investointien toteutuminen sekä Venäjän raaka-aineiden viennin ja satamakapasiteetin kehittyminen. Nykyisten rautatiekuljetusvirtojen perusteella PPH-radan kuljetuspotentiaali on noin 0,8 milj. tonnia. Ratainvestointi ei ole vielä tällä kuljetusmäärällä yhteiskuntataloudellisesti kannattava.

PPH-radan avaaminen parantaisi osaltaan Suomen huoltovarmuutta erilaisten häiriö- ja poikkeusolojen varalta sekä tukisi radanvarsialueiden taloudellisia kehitysmahdollisuuksia. PPH-ratatyöryhmän näkemyksen mukaan ratayhteys tulee ottaa kaasuvetureiden käytön pilottikohteeksi Suomessa ja sisällyttää raideliikennesuunnitelmiin hyvänä vaihtoehtona tavaraliikenteen uudelleenjärjestämiselle muuttuvassa toimintaympäristössä.

Radan varren maakunnat ja kunnat teettivät selvityksen osana EAKR-rahoitteista Vihreä rahtirata -hanketta. Liikennevirasto oli mukana selvityksen ohjausryhmässä.

Selvitystyö sähköisessä muodossa www.satakuntaliitto.fi/saavutettavuus

Junamatkustamisen vahva kasvu jatkuu: yhä useampi suomalainen valitsi tammikuussa junan

vihrea_makuuvaunu3

Kuva: VR GROUP

Suomalaiset tekivät tammikuussa yli 912 000 kaukoliikenteen junamatkaa (+12 %). Matkustus on kasvussa etenkin Pohjois-Suomeen. Hiihtolomaviikolla yöjunissa matkustaa yhteensä yli 10 000 matkustajaa.

VR:n vuosi on alkanut vahvasti; matkamäärät kasvoivat kotimaan kaukoliikenteen verkostolla lähes 12 % viime vuoden tammikuuhun verrattuna. Junamatkoja tehtiin tammikuussa yhteensä yli 912 000. Voimakkaimmin matkustaminen kasvoi Helsingistä Rovaniemelle (+ 53 %), Tampereelle (+15 %), Jyväskylään (+12 %) ja Ouluun (+12 %). VR alensi hintojaan pysyvästi neljänneksellä helmikuussa 2016. Alemmasta hintatasosta huolimatta myös myynti kasvoi hieman tammikuussa.

– Lapin matkailun kansainvälisestikin noteerattu vetovoima näkyy meillä hienosti, asiakkaat ovat löytäneet yöjunat. Lisäksi Ouluun pääsee päiväjunilla edullisimmillaan alle 30 eurolla ja saimme viime vuonna typistettyä jopa tunnin pois Oulun matka-ajasta, sanoo VR:n matkustajaliikenteen johtaja Maisa Romanainen.

Tammikuu on vilkasta matkustusaikaa myös Suomen ja Venäjän välisessä junaliikenteessä. Etenkin Pietariin liikennöivien Allegro-junien matkustajamäärät kasvoivat tammikuussa voimakkaasti (+22 %).

Hiihtolomien yöjunat täyttyvät, päiväjunissa tilaa vielä

Eteläisen Suomen hiihtolomalla (vko 8) yöjunamatkustus Lappiin on erittäin vilkasta. Hiihtolomaviikolla yöjunissa matkustaa yhteensä yli 10 000 matkustajaa. Menoliikenne painottuu perjantaille (17.2.) etelästä pohjoiseen ja paluuliikenne lauantaille (25.2.) pohjoisesta etelään. Perjantain yöjunat etelästä pohjoiseen ovatkin jo lähes täynnä (94 %), myös lauantain paluujunissa (25.2.) on vain rajallisesti paikkoja jäljellä. Päiväjunissa tilaa löytyy kuitenkin edelleen hyvin sekä meno- että paluumatkoille. 

LÄNSIMETRO: Tekniset edellytykset liikenteen aloittamiselle Matinkylään kesäkuussa 2017

8096241737_269d6cb180_z

Länsimetron yhteiskoekäyttötestaus on tehty Aalto-yliopiston, Tapiolan, Keilaniemen, Koivusaaren ja Lauttasaaren asemilla. Tämän jälkeen testaukset jatkuvat Urheilupuiston, Niittykummun ja Matinkylän asemilla. Testien perusteella arvio on, että tekninen valmius liikenteen aloittamiselle Matinkylään on olemassa aiemman arvion mukaisesti kesäkuussa 2017. Sen sijaan aiempi arvio valmiudesta aloittaa liikenne ensin Tapiolaan huhtikuussa 2017 ei toteudu. HSL päättää matkustajaliikenteen aloittamisesta ja liityntäliikenteeseen siirtymisestä.

Arvio pohjautuu vasta saatuihin testituloksiin metrotunnelien paloliukuovien sulkeutumisesta. Länsimetron omissa testauksissa ilmeni, että paloliukuovien sulkeutumisessa on puutteita, jotka on korjattava. Mahdollisessa tulipalossa paloliukuovet osastoivat metrotunnelin muista alueista. Ovia on länsimetron 28 kilometrin rataosuudella yhteensä 98 ja ne ovat kooltaan suurimmillaan noin 30 m2 kokoisia. Paloliukuovien moottorit tullaan vaihtamaan.

–  Metron yhteiskoekäyttötestausten tavoitteena on varmistaa, että metro on liikenteelle avattaessa turvallinen ja toimintavarma kaikissa tilanteissa. Arviomme on, että tekninen valmius matkustajaliikenteen alkamiselle Matinkylään on edelleen kesäkuussa.  Arvio voidaan tarkentaa toukokuun alkupuolella, kertoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.

Yhteiskoekäyttötestien ja hankkeen omavalvonnan lisäksi on suoritettu ensimmäiset betonirakenteiden lujuustestaukset, joita suoritetaan valtakunnallisesti betonirakenteissa. Länsimetron rakenteissa ei ole löydetty ongelmia.

–  Metro on jo hyvin valmis. Viiden aseman yhteiskoekäyttötestaus on tehty. Nyt havaitut puutteet on korjattava ja samalla varmistettava, että asemat ja rata toimivat viranomaisten nykyisten vaatimusten mukaisesti. Tulevat korjaukset mahtuvat hankkeen loppukustannusennusteeseen, sillä siinä on varauduttu yllättäviin kulueriin hankkeen loppuvaiheessa, toteaa Länsimetro Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Isotalo. 

Kun kaikki yhteiskoekäyttökokeet on tehty ja testit suoritettu, Espoon ja Helsingin viranomaistahot voivat hyväksyä asemien ja ratatunnelien käyttöönoton. HKL vastaanottaa radan ja asemat hoitoonsa. HSL päättää matkustajaliikenteen aloittamisesta ja liityntäbussijärjestelmään siirtymisen ajankohdan.

– Ennen kuin voimme päättää liityntäbussiliikenteeseen siirtymisestä, meillä pitää olla varma tieto metron valmistumisen ajankohdasta, sanoo HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi. – Näiden tietojen perusteella hyvä ajankohta liityntäbussiliikenteeseen siirtymiselle voisi olla 14.8., jolloin siirrymme talvikauden aikatauluihin, ja metroliikenne Matinkylään voisi alkaa hieman aikaisemmin. Tärkein tehtävämme on turvata matkustajien matkat kaikissa tilanteissa.

VR:n asiakkaat entistä tyytyväisempiä

vihrea_makuuvaunu3

Kuva: VR Group

Junamatkustajat ovat entistä tyytyväisempiä VR:n palveluihin ja yhä useampi haluaa suositella junaa läheisille ja tutuille. VR:n suositteluhalukkuus on noussut korkeimmalle tasolle moneen vuoteen. Asiakastyytyväisyys on parantunut samalla kun VR:n matkustajamäärät ovat kasvaneet koko vuoden.

Asiakkaista 80 prosenttia on tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä palvelutasoon, tyytymättömiä on 11 prosenttia. Palvelun suositteluhalukkuus on kasvanut 2016 aikana 24 prosenttia. Erityisen myönteistä palautetta VR saa konduktöörien ystävällisyydestä, palvelualttiudesta ja asiantuntemuksesta. Junamatkalla matkustajat arvostavat matkustamon siisteyttä ja matkan turvallisuutta. Tämä käy ilmi tuoreesta Taloustutkimuksen VR:lle tekemästä asiakastyytyväisyystutkimuksesta, johon osallistui yli 1 600 vastaajaa.

Asiakkaat antavat kehuja lipun ostamisesta digitaalisista kanavista. Nykyisin 75 prosenttia lipuista ostetaan verkkokaupasta tai mobiilikanavista, jonka osuus kasvaa eniten.
– On mukava kuulla, että asiointi VR:n kanssa koetaan helpoksi. Uusimme digitaalisia palveluja laajasti tänä vuonna, sanoo VR:n matkustajaliikennejohtaja Maisa Romanainen. Uudistuksia on tulossa niin mobiiliin, verkkokauppaan, automaatteihin kuin paikanvaraukseenkin.

Satojatuhansia matkustajia lisää

Junamatkustajat toivovat parannusta erityisesti wlan-yhteyksiin, WC-tilojen siisteyteen sekä myöhästymisestä tiedottamiseen.
– Kuuntelemme saamaamme palautetta – ja olemme jo ottaneet työn alle näihin liittyviä kehityskohteita. Esimerkiksi junaverkkoa on parannettu merkittävästi, kertoo Romanainen.

VR seuraa säännöllisesti matkustajien tyytyväisyyttä. VR on myös eurooppalaisittain hyvä junayhtiö, tuore EU-komission selvitys kertoo asiakastyytyväisyyden olevan paras. Lue lisää EU-selvityksestä.

Päättynyt vuosi sekä joulun ja vuodenvaihteen matkustuskausi ovat olleet VR:llä erityisen hyviä. Vuoden loppu noudatti koko vuoden kasvanutta kehitystä. Helmikuun hintauudistuksen ja kesäkuussa tehtyjen reittien nopeutusten myötä junamatkoja on VR:n omassa kaupallisessa liikenteessä tehty noin 350 000 edellisvuotta enemmän.

HKL hankkii 20 uutta Artic-vaunua ja 29 pikaratikkaa Transtechilta

a3c5e082-8805-4daa-84e0-c626f5f1be04-main_image

Havainnekuva Raide-Jokerin pikaraitiovaunusta. Vaunun väristä ei ole vielä tehty päätöstä. Kuva: ©IDIS Design Oy.

Helsinkiin tilataan 20 uutta Artic-raitiovaunua keskustan raitiolinjoille ja 29 kahteen suuntaan liikennöivää pikaraitiovaunua Raide-Jokeri-linjan tarpeisiin. HKL ja Transtech Oy, osa Skoda Transportation Groupia, allekirjoittivat Artic-vaunuhankintaa koskevan sopimuksen ja pikaraitiovaunuja koskevan aiesopimuksen tänään. Vaunut valmistetaan Transtechin Otanmäen tehtaalla Kainuussa.

-Kokemuksemme Artic-vaunuista ovat olleet hyvin positiivisia, ja arvostamme Transtechin asiakaslähtöistä toimintaa – palautteemme ja kehitysehdotuksemme on otettu hyvin huomioon. Vaunuista on suunniteltu Helsingin haasteellisissakin olosuhteissa käytettävyydeltään hyviä ja samanaikaisesti käyttökustannuksiltaan edullisia, sanoo HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski.

Vaunuhankinnoissa hyödynnetään Transtech Oy:n kanssa vuonna 2011 solmitun hankintasopimuksen optioita. HKL:n kokemukset ja matkustajapalaute Artic-vaunuista ovat olleet myönteisiä. Vaunut soveltuvat hyvin raitiotieverkon vaatimuksiin ja pohjoisiin ilmastollisiin olosuhteisiin.

-Olemme iloisia, että HKL:llä on myönteisiä kokemuksia Artic-raitiovaunuista. Myös matkustajat pitävät vaunuista, erityisesti niiden matkustusmukavuudesta ja muotoilusta, sanoo Transtechin toimitusjohtaja Lasse Orre.

Uusien Artic-vaunujen hankinta sisältää 20 kappaletta matalalattiaisia 27,4 metriä pitkiä raitiovaunuja. Vaunujen kokonaiskustannus on enintään 57,3 miljoonaa euroa.

Artic-raitiovaunuja on tällä hetkellä liikenteessä 14 kappaletta ja niitä on nykyisen sopimuksen perusteella tulossa yhteensä 40 kappaletta. Yhteensä päästään siis lisähankinnan jälkeen 60 vaunuun. Vaunumalli on todettu teknisesti onnistuneeksi eikä sen testi- ja matkustajakäytössä ole havaittu ongelmia.

Uudet, nyt hankittavat raitiovaunut ovat samanlaisia Artic-perussarjan vaunujen kanssa, mikä tulee helpottamaan raitiovaunujen käyttöä ja kunnossapitoa.

Uusien raitiovaunujen tarve ja toimitukset ajoittuvat vuosille 2018 ja 2019.

Raide-Jokerille kaksisuuntavaunuja

Samassa yhteydessä solmittiin Transtech Oy:n kanssa aiesopimus Raide-Jokerin kaluston hankinnasta. 29 vaunun kokonaiskustannus on enintään 95,2 miljoonaa euroa.

Raide-Jokerin eli Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen yhdistävän pikaraitiolinjan rakentaminen on juuri lähdössä käyntiin. Suomen ensimmäisen pikaraitiotien tarpeisiin tilataan kahteen suuntaan ajettavia, 34 metriä pitkiä raitiovaunuja. Vaunut ovat liikennöinnin ja kunnossapidon näkökulmasta mahdollisimman hyvin yhteensopivia nykyisen raitiotieverkon ja Artic-vaunujen ensimmäisen hankintaerän kanssa.

-Raitiovaunun elinkaari on noin 40 vuotta. Seudun liikennejärjestelmä on tällä aikajänteellä kehittymässä vahvasti raidepainotteisempaan suuntaan. Nykyinen raitioverkko ja uudet pikaraitiotiet ovat tämän mukaisesti laajenemassa yhdeksi kokonaisuudeksi. On tärkeää, että hankittavat vaunut ovat hyvin soveltuvia sekä nykyisen raitioverkon haasteellisiin ominaisuuksiin että suunniteltaville uusille pikaraitioteille, kertoo HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski.

Raide-Jokerin Artic-vaunu poikkeaa nykyisistä HKL:n raitiovaunuista mm. kahteen suuntaan ajettavuutensa ja pituutensa osalta. Lisäksi Raide-Jokerin prototyyppivaunussa kokeillaan keskimmäisen vaunuosan niiausjärjestelmää, joka mahdollistaisi vielä entistäkin paremman esteettömän kulun vaunuun. Saatavien kokemusten myötä päätetään niiausominaisuuden käytöstä tulevaisuudessa.

Vaunujen hankinta-aikataulu on suunniteltu niin, että HKL tilaa aluksi yhden prototyyppivaunun, jolla liikennöidään Helsingin kantakaupungin rataverkolla. Prototyyppivaunun avulla saadaan käyttökokemuksia, jotka hyödynnetään sarjatuotantovaunun ratkaisuja viimeisteltäessä. Prototyyppivaunu tulisi HKL:n käyttöön kesällä 2019.

EU-selvitys: Suomen rautatiejärjestelmä Euroopan kärkeä

railroad-tracks-1334401974bzp

Suomalainen rautatiejärjestelmä on monilla avainmittareilla Euroopan kärkeä. Tämä käy ilmi tuoreesta EU-komission rautatiemarkkinoiden tilaa koskevasta selvityksestä. Tulokset pohjautuvat uusimpiin eurooppalaisiin tilastoihin.

Asiakastyytyväisyys matkustajajunaliikenteeseen on selvityksen mukaan Suomessa Euroopan paras. Junaliikenteen täsmällisyys on puolestaan viiden parhaimman maan joukossa. Tulosten arvo nousee, kun ne suhteutetaan Suomen erityispiirteeseen eli valtaosin yksiraiteiseen rataverkkoon.

Selvitys nostaa esiin myös kehityskohteita, esimerkiksi hintatason ja junan matalan kulkumuoto-osuuden Suomessa. Toisaalta tämän vuoden hinnoittelu-uudistus ja uudet, nopeammat aikataulut eivät vielä näy selvityksen tuloksissa. Suomen junalippujen hintataso on tänä vuonna laskenut, kun VR alensi helmikuussa junalippujen hintoja keskimäärin 25 %. Tämä on lisännyt junamatkustusta kaikilla kaukoliikenteen pääreiteillä. Joukkoliikenteen hintakilpailun lisääntymisen myötä kaukoliikenteen hintataso, kaikissa kulkumuodoissa, on laskenut noin viidenneksen. Kilpailun vaikutuksesta kannattamattomia reittejä on lopetettu linja-auto-, juna- ja lentoliikenteessä.

Tuoreiden tietojen mukaan asiakkaiden tyytyväisyys VR:ään on edelleen kasvussa.  Suurin parannus vuoden 2016 aikana on tapahtunut paljon junalla matkustavien keskuudessa.  Erityisesti junamatkustuksen turvallisuudesta tulee matkustajilta hyvää palautetta.

aaaa1

2016-12-21-12_46_25-eu-komissio-kuvaajat-pdf-nitro-reader-3

Yksiraiteinen rataverkko pullonkaulana

Suomi on harvaan asuttu maa, jolla on kuitenkin kattava rataverkko. Rataverkostoa on hyödynnettävä Suomessa vielä lisää ja selvitettävä miten verkostoa kehittämällä liikennettä voitaisiin lisätä. Selvityksenkin mukaan junan markkinaosuus on Suomessa ollut pieni (5 %), mutta se on kasvussa 2016 tehtyjen hinta- ja liikennemuutosten myötä.

Suomessa junaliikenteen lisäämisen erityisenä pullonkaulana onkin pitkälle yksiraiteinen rataverkko, jota käyttää sekä matkustaja- että tavaraliikenne. Kun EU-alueella yksiraiteista rataa on keskimäärin 60 %, on vastaava luku Suomessa yli 90 %. Liikenteen lisääminen parhaimpiin matkustusaikoihin on näin vaikeaa ilman lisäinvestointeja. Selvityksen mukaan Suomessa käytetään eurooppalaisittain vähän julkisia varoja rataverkkoon. Lisäksi Suomi saa Euroopan maista vähiten EU-rahoitusta raideinfrastruktuurihankkeisiin suhteutettuna rataverkon kokoon.

Tavaraliikenteessä rautateillä on Suomessa eurooppalaisittain iso merkitys. Maakuljetuksista noin 30 % kulkee Suomessa rautateitse, osuus on selvityksen mukaan kasvanut neljänneksi eniten EU-alueella vuodesta 2009. VR Transpointin kuljetusmäärät ovat edelleen kasvussa tänä vuonna. Asiakkaiden kanssa tehty työ on johtanut myös parempaan asiakasyritysten tyytyväisyyteen.

Junaliikenne edullista yhteiskunnalle

Yhteiskunnan kannalta Suomen rautatiejärjestelmä toimii järkevästi, kuten selvitys todistaa. Suomessa on Euroopan pienimpiä julkisen tuen määriä liikennemääriin nähden. Valtio ostaa junaliikennettä kannattamattomille, vähän käytetyille reiteille. Tuen määrä väheni viimeksi viime keväänä, kun valtio leikkasi ostomäärärahoja kolmanneksen.

Tulokset ovat johdonmukaisia myös aikaisemmin julkistetun European Rail Performance Indexin (Boston Consulting Group 2015) johtopäätösten kanssa. Sen mukaan Suomen rautatiejärjestelmän suorituskyky on Euroopan parhaimpien maiden joukossa. Kun vielä suorituskyvyn suhteuttaa rataverkkoon käytettyyn julkiseen rahoitukseen ja liikennöinnin tukeen, on Suomen raidejärjestelmä Euroopan paras. 

EU-komission selvityksen pohjana olevat tilastot ovat pääosin vuodelta 2014, osin 2015.