VR Kunnossapito teki uuden aluevaltauksen ja voitti HKL:n metrojunien peruskorjauksen kilpailutuksen

Helsingin varikko, Kuvaaja Tuomas Uusheimo

VR-Yhtymä Oy, toteuttajana VR Kunnossapito Oy, on voittanut Helsingin kaupungin liikennelaitoksen (HKL) metrojunien peruskorjauksen kilpailutuksen. Päätöksen tarjouskilpailun voittajasta teki Helsingin liikennelaitoksen johtokunta kokouksessaan 18.4. Hankkeen kokonaisarvo on VR:lle noin 30 miljoonaa euroa. 

VR Kunnossapito Oy:n tavoitteena on kasvattaa yhtiöstä kilpailukykyinen raidekaluston monimerkkihuoltamo ja laajentaa asiakaspohjaa junakalustosta myös muuhun raidekalustoon. 

– HKL:n metrojunien peruskorjauksen voitto on meille strategisesti erittäin tärkeä, sillä se on ensimmäinen tämän mittaluokan voitto avoimilla markkinoilla, VR Kunnossapito Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Soini sanoo. Haemme voimakkaasti kasvua myös muusta raidekalustosta ja kilpailutuksen voitto antaa meille tuoreena yhtiönä uskoa, että olemme valinneet oikean tien, ja että VR Kunnossapito Oy tulee myös jatkossa pärjäämään kilpailussa Suomessa ja lähialueilla.  

Peruskorjauksen kohteena on yhteensä 102 metrojunavaunua

Peruskorjauksen tuotantovaihe alkaa vuoden 2019 loppupuolella ja viimeinen peruskorjattu metrojuna on liikenteessä kesäkuussa 2023. Peruskorjauksen tavoitteena on kuljettajien työympäristön parantaminen sekä ilmeen nykyaikaistaminen.

Peruskorjauksen kohteena on 39 kpl Valmetin/Strömbergin valmistamia M100 metrojunia sekä 12 kpl Bombardierin valmistamia M200 metrojunia. Kokonaisuudessaan projekti käsittää yhteensä 102 peruskorjattavaa vaunua.

Junien peruskorjaus sisältää mm. korin pintakäsittelyn, matkustajainformaatiojärjestelmän päivityksen sekä matkustamon sisustuksen uudistuksen. Lisäksi M100 metrojunan ohjaamo uudistetaan kokonaisvaltaisesti ajopöytä mukaan lukien.

– Meillä on kymmenien vuosien kokemus vastaavanlaisista peruskorjausprojekteista sekä raidekaluston muutostöistä. Työt tullaan suorittamaan jo olemassa olevissa VR-Yhtymän tuotantotiloissa, jotka tarjoavat työlle erinomaiset edellytykset, Soini kertoo.

Tampereen Ratikan mallikappaleeseen pääsee taas tutustumaan – Maketti-näyttely avataan rollikkahallilla 8. toukokuuta

Tampereen Ratikan mallikappaletta, makettia, esitellään yleisölle avoimessa näyttelyssä 8.5. alkaen. Tällä kertaa maketti-näyttely pystytetään rollikkahalliin, Pyynikille, ja sen on määrä olla avoinna joka viikko keskiviikkoisin ja torstaisin. Lisäksi koululais- ja muita ryhmiä otetaan ennakkovarauksella vastaan tiistaisin ja perjantaisin.

Tampereen Ratikan maketti-näyttely järjestettiin edellisen kerran Tampere-talon Sorsapuistosalissa 21.–26.2.2019.

– Tapahtuman suosio oli meille positiivinen yllätys, sillä se keräsi kuuden päivän aikana yli 15 000 kävijää. Suurin osa maketti-matkaajien palautteesta oli positiivista ja näyttelyssä kuultiin ilahtuneita kommentteja niin maketista kuin itse näyttelystäkin. Kaikki halukkaat eivät kuitenkaan ehtineet makettia nähdä, joten halusimme tarjota siihen uuden mahdollisuuden pysyvämmän näyttelyn muodossa, Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö kertoo.

Rollikkahallin maketti-näyttelyä pidetään auki keskiviikkoisin ja torstaisin klo 12–19. Lisäksi isommat, yli 15 hengen ryhmät voivat varata vierailuajan maketille tiistaisin ja perjantaisin klo 9–13. Varauksen pääsee tekemään Tampereen Ratikan verkkosivujen kautta.

– Koska maketti oli helmikuussa esillä vain lyhyen ajan, emme pystyneet ottamaan näyttelyyn vastaan isompia ryhmiä. Nyt toivomme näkevämme maketti-matkalla erityisesti koululais- ja päiväkotiryhmiä – toki aivan kaikki ryhmät ovat tervetulleita. Vierailu maketilla on näppärä yhdistää monenlaisiin kevätretkiin, joten ei muuta kuin varausta tekemään, Sirviö kannustaa.

Maketti-näyttelyyn on vapaa pääsy. Näyttelyssä pääsee ottamaan tuntumaa siihen, miltä Tampereen Ratikassa matkustaminen tuntuu ja näkemään käytännössä Ratikan yksityiskohdat. Halukkaat pääsevät myös tutustumaan kuljettamoon. Näyttelyssä tarjotaan lisäksi perustietoa ratikkareiteistä. Rollikkahallin puitteet eivät mahdollista niin laajan näyttelyn pystyttämistä bussilinjasto- ja hanke-esittelyineen ja aidon kokoisine laitureineen kuin Tampere-taloon mahtui, mutta maketti-matkustajia palvellaan joka viikko ja heidän kysymyksiinsä tarjotaan vastauksia aktiivisesti mm. verkon kautta.

– Jos kävijöitä riittää, pidämme näyttelyä avoinna vuoden loppuun asti. Iltapäivä- ja ilta-aikaan sijoittuvilla aukioloajoilla haluamme varmistaa, että mahdollisimman moni pääsee näkemään maketin arkena. Maketilla tullaan järjestämään myös pieniä tempauksia muina ajankohtina. Tiedotamme niistä myöhemmin, Tampereen raitiotien kehitysohjelman projektipäällikkö Antti Haukka Tampereen kaupungilta valottaa.

– Meille on todella tärkeää saada tulevilta käyttäjiltä palautetta jo tässä vaiheessa. Edellinen maketti-näyttely oli siihen oivallinen tilaisuus. Otamme kaiken palautteen kiitollisina vastaan ja siksi avaamme verkkoon myös palautekanavan, jonka kautta meille voi lähettää ratikkaa koskevia kommentteja ja itseä askarruttavia kysymyksiä, joihin lupaamme vastata Tampereen Ratikan sivuilla, Haukka jatkaa.

www.tampereenratikka.fi

Teksti: Sari Mäkelä, Tampereen Raitiotie Oy

Helsinkiin uusi ratikkalinja Kalasataman ja Pasilan välille

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Vallilan raitioliikenne-, katu- ja puistoalueen asemakaavan sekä Kumpulan puistoaluetta koskevan asemakaavan muutoksen. Kaavaratkaisun toteuttaminen mahdollistaa raitiotieyhteyden Kalasataman ja Pasilan välille. Suunnitelman kokonaiskustannusarvio on noin 79 miljoonaa euroa. Ratikkalinjan rinnalle rakennetaan myös uusi pyöräilijöiden baana.

Asemakaava koskee Vallilanlaakson käytöstä poistunutta junarata-aluetta, Vallilanlaakson puistoa ja Mäkelänrinteen uintikeskuksen korttelialueeseen rajautuvaa puiston reunaa. Kaava mahdollistaa poikittaisen raideyhteyden Kalasataman ja Pasilan välille sekä säteittäisten runkoyhteyksien toteuttamisen. Uusi raitiotie muodostaa myös uuden joukkoliikenneyhteyden Kumpulan kampuksen alueelta ja Arabianrannan eteläosista Pasilaan.

Yhteys toteutetaan raitioliikenteelle soveltuvana nurmiratana, jolla ei sallita moottoriajoneuvoliikennettä. Uusi ratikkareitti on linjattu niin, että se sopeutuu puistoympäristöön ja haittaa mahdollisimman vähän puistoalueen muuta käyttöä.
Pyöräliikenteen laatukäytävä, baana, on sijoitettu suunnitelmassa raitiotien rinnalle. Kun pyöräliikenne siirretään baanalle, puiston turvallisuus ja käyttömahdollisuudet paranevat.

Kalasataman raitioteiden kokonaiskustannusarvio on 79,3 miljoonaa euroa. Kokonaiskustannuksesta raitiotiejärjestelmän osuus on 56 miljoonaa euroa ja katurakentamisen kustannukset 23,5 miljoonaa. Pyöräliikenteen baanayhteyden erillinen kustannusarvio on 3,5 milj. euroa.

Itärata-selvitys valmistui

Liikenneyhteydet itäisessä ja eteläisessä Suomessa sekä Helsingistä Pietariin paranisivat uudella Itäradalla. Se lyhentäisi ja nopeuttaisi matkaa Helsinki-Kouvola-välillä. Itärata olisi merkittävä uusi yhteys itäisestä Suomesta Kouvolan ja Porvoon kautta Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Matka-ajat lyhenisivät kuitenkin maltillisesti suhteutettuna investointikustannuksiin. Tämä käy ilmi 5.4.2019 julkaistusta Itärata-selvityksestä.

Liikenneyhteydet itäisessä ja eteläisessä Suomessa sekä Helsingistä Pietariin paranisivat uudella Itäradalla. Se lyhentäisi ja nopeuttaisi matkaa Helsinki-Kouvola-välillä. Itärata olisi merkittävä uusi yhteys itäisestä Suomesta Kouvolan ja Porvoon kautta Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Matka-ajat lyhenisivät kuitenkin maltillisesti suhteutettuna investointikustannuksiin. Tämä käy ilmi 5.4.2019 julkaistusta Itärata-selvityksestä.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin toimeksiannosta perustettiin syksyllä 2018 ryhmä, joka selvitti Helsinki-Vantaan lentoasemalta Porvoon kautta Kouvolaan kulkevan ratalinjauksen vaikutuksia matka-aikoihin. Itärata eli Lentorata-Porvoo-Kouvola-rata olisi uusi 106 kilometriä pitkä rataosuus. Itärata erkaantuisi Lentoradasta Keravan pohjoispuolella Kytömaalla Lentoradan tunneliosuudella ja liittyisi nykyiseen raiteeseen Kouvolan länsipuolella Korian seisakkeella. Matka lyhenisi Helsingistä Kouvolaan noin 27 kilometriä verrattuna nykyiseen Lahden kautta kulkevaan rataan.

Itärata-selvitys perustuu tilanteeseen, jossa Lentorata on toteutettu. Lentorata on Pasilasta Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta pääradalle suunniteltu rata, joka on tarkoitettu etenkin kaukojunille. Lento-radan toteuttaminen riippuu hankeyhtiöihin liittyvien päätösten toimeenpanosta, joita talouspoliittinen ministerivaliokunta esitti helmikuussa 2019 raideliikenteen investointien kehittämiseksi.  Alustavien arvioiden mukaan Lentorataa voitaisiin operoida mahdollisesti jo 2030-luvun alkuun mennessä.

Matka-ajat lyhenisivät ja matkustajamäärät kasvaisivat

Väyläviraston arvion mukaan matka-aika Helsinki-Vantaan lentoaseman ja Kouvolan välillä olisi lyhin, jos investoitaisiin sekä Lentorataan että Itärataan ja liikuttaisiin suurnopeusjunilla. Nopeusrajoituksella 220 km/h Helsinki-Kouvola-välin matka-ajat lyhenisivät 13 minuuttia ja Helsinki-Pietari-välin 9 minuuttia nykyisestä. Nopeusrajoituksella 300 km/h vastaavat matka-aikasäästöt olisivat 19 minuuttia ja 15 minuuttia.

Jos Itärata rakennettaisiin, matkustajamäärät Helsinki-Kouvola-välillä kasvaisivat vuoteen 2050 mennessä arviolta yhdeksän prosenttia verrattuna vaihtoehtoon, jossa Itärataa ei rakenneta. Lisäksi matkustajamääriä lisäisi mahdollisesti kasvava kysyntä Pietarin suunnalta.

Arvio kustannuksista ja taloudellisista vaikutuksista

Väyläviraston alustavan arvion mukaan uuden 106 kilometrin rataosan kustannukset olisivat 1,7 miljardia euroa. Arvio on suuntaa antava. Selvityksen mukaan Itärata lisäisi junaliikenteen kysyntää.  Liikennetaloudellisessa laskelmassa tunnistetut hyödyt 30 vuoden ajalle ovat 13 prosenttia hankkeen kustannuksista eli kustannus-hyötysuhde on 0,13. Kustannus-hyötyanalyysin tuloksiin vaikuttaisivat positiivisesti suuremmat kysyntämäärät sekä muun muassa ilmastotavoitteisiin vastaamiseksi tehtävät raideliikenteen edellytyksiä parantavat toimenpiteet. Tällä hetkellä käytettävissä olevan tiedon mukaan hanke ei olisi kuitenkaan kokonaistataloudellisesti kannattava.

Helsinki-Porvoo-Kouvola-ratalinjaus ei laajenna Helsingin jo nykyisin Kouvolaan ulottuvaa työssäkäyntialuetta, mutta mahdollistaa entistä tiiviimmän yhteistyön työmarkkina-alueiden kesken. Uusi ratalinjaus toisi juostavuutta asuinpaikan ja työpaikan sijainnin valintaan. Merkittävimmät työmarkkinavaikutukset olisivat Helsinki-Porvoo-alueella. Matka-aika Porvoosta Helsinkiin uutta rataa myöten olisi noin 33 minuuttia, kun se on nykyisin bussilla 55-65 minuuttia.

Selvityksen mukaan valtion budjettirahoitus ei ole nykytasollaan riittävä Itäradan toteuttamiseen kestävällä tavalla. Tarvittavaa rahoituspohjaa olisi mahdollista selvittää hankeyhtiömallia hyödyntämällä yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa.

Työryhmässä oli edustajia liikenne- ja viestintäministeriöstä, Väylävirastosta, Etelä-Karjalan liitosta, Etelä-Savon maakuntaliitosta, Kainuun liitosta, Kymenlaakson liitosta, Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta, Pohjois-Savon liitosta, Uudenmaan liitosta, Kouvolan kaupungista ja Porvoon kaupungista.

 

Kiinan junayhteys starttasi uudelleen – täysi rahtijuna kiskoilla kohti Helsinkiä

Logistiikkayhtiö Nurminen on luonut Aasian ja Pohjolan väliselle kasvavalle rahtimarkkinalle kokonaan uuden palvelun. Merirahtia merkittävästi nopeampi ja lentorahtia vähäpäästöisempi junayhteys Shanghain talousalueen ja Helsingin välillä palvelee koko Pohjolaa. Talousalueiden välinen rahtikysyntä on vahvaa, ja Hefeistä 4. maaliskuuta länteen startannut ensimmäinen juna oli myyty täyteen hyvissä ajoin.

Logistiikkayhtiö Nurminen on luonut Aasian ja Pohjolan väliselle kasvavalle rahtimarkkinalle kokonaan uuden palvelun. Merirahtia merkittävästi nopeampi ja lentorahtia vähäpäästöisempi junayhteys Shanghain talousalueen ja Helsingin välillä palvelee koko Pohjolaa. Talousalueiden välinen rahtikysyntä on vahvaa, ja Hefeistä 4. maaliskuuta länteen startannut ensimmäinen juna oli myyty täyteen hyvissä ajoin.

Junayhteys leikkaa rahdin kuljetusajan kolmannekseen merirahtiin verrattuna. Lentorahtiin verrattuna kustannukset jäävät murto-osaan. Ainutkertainen tuote sopii sekä vienti -että tuontiyrityksille, joille tärkeää on luotettavuus, lyhyt kuljetusaika ja ympäristövaikutusten minimointi. Säännöllinen, nopea ja kustannustehokas kuljetus mahdollistaa toimitusketjujen tiivistämisen ja joustavamman reagoinnin asiakkaiden tarpeisiin.

Juna liikennöi keväällä joka toinen viikko, ja tavoitteena on nostaa vuorotiheys syksyllä viikoittaiseksi. Haluamme auttaa asiakkaitamme kehittämään toimintaansa niin, että myynnin ja tehokkuuden kasvu voi samanaikaisesti edistää ympäristöystävällisempien ratkaisuiden vakiintumista osaksi liiketoimintaa.

Kerava–Nikkilä-radan avaaminen henkilöjunaliikenteelle valittiin yhdeksi Uudenmaan 2020-luvulla toteutettavaksi raideliikennehankkeeksi

Kerava–Nikkilä-radan avaaminen henkilöjunaliikenteelle otti askeleen eteenpäin tänään 26.3.2019, kun HSL:n hallitus päätti ottaa hankkeen yhdeksi ensi vuosikymmenellä toteutettavaksi hankkeeksi Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen strategisessa suunnitelmassa (MAL 2019).

–Tämä on merkittävä yhteinen saavutus. Henkilöjunaliikenteen avaaminen Keravan ja Nikkilän välillä on meille erittäin tärkeä tavoite ja myös järkevää valtion infrastruktuurin hyödyntämistä ympäristön puolesta, sanovat Sipoon ja Keravan valtuustojen puheenjohtajat Heikki Vestman (kok) ja Eero Lehti (kok) sekä Keravan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Samuli Isola (sd) ja Sipoon kunnanhallituksen puheenjohtaja Kaj Lindqvist (rkp).

MAL 2019 – suunnitelmassa kuvataan, miten seutua kokonaisuutena pitäisi kehittää vuosina 2019-2050. Suunnitelmassa tavoitellaan vähäpäästöistä, houkuttelevaa, elinvoimaista ja hyvinvoivaa seutua. Kerava–Nikkilä-radan avaaminen henkilöliikenteelle kirjattiin yhdeksi konkreettisista toimista, joilla tavoitteisiin päästään vuoteen 2030 mennessä.

–Tämä tarkoittaa sitä, että seutu on sitoutunut edistämään Kerava–Nikkilän-radan avaamista henkilöjunaliikenteelle, jos alueelle saadaan riittävästi asukkaita. Sipoon kunta, Keravan kaupunki ja HSL vievät hanketta yhdessä eteenpäin ja pyrkivät varmistamaan investoinnille rahoituksen, sanoo Sipoon kunnanjohtaja Mikael Grannas.

Keravan ja Nikkilän välisillä raiteilla kulkee tällä hetkellä jo tavarajunia Kilpilahteen. Sipoon ja Keravan voimakas väestönkasvu tulevina vuosina luo hyvän pohjan Kilpilahteen menevän sähköistetyn rautatien käyttöön ottamiseksi myös henkilöliikenteeseen. Vuonna 2030 Nikkilän, Talman ja Ahjon muodostamalla vyöhykkeellä voisi asua yli 20 000 asukasta.

Kertainvestoinnin radan käyttöön ottamiseksi henkilöliikenteeseen on arvioitu olevan noin 31 miljoonaa euroa, mikä on pieni ratainvestointi ja jakautuisi kuntien ja valtion kesken. Kaavoitus sekä kaikki tarvittavat päätökset henkilöjunaliikenteen käynnistämiseksi pyritään saamaan läpi siten, että liikenne saadaan käynnistettyä ensi vuosikymmenen aikana.

–Henkilöjuna on vähäpäästöinen ja ilmastoystävällinen liikkumismuoto, joka yhdistää aiempaa tiiviimmin Ahjon, Nikkilän ja Talman osaksi Helsingin seutua ja metropolialuetta. Samalla henkilöjunayhteys mahdollistaa Ahjon, Nikkilän ja Talman kehittämisen ja rakentamisen raideliikenteeseen tukeutuen, sanoo Keravan kaupunginjohtaja Kirsi Rontu.

Junaliikenteen suosio kasvussa – VR Groupin vuosiraportti 2018 julkaistu

Vuonna 2018 matkustus kaukoliikenteen junissa sekä rautatielogistiikan kuljetusvolyymit kasvoivat. Myös VR Groupin liikevaihto ja liikevoitto kehittyivät positiivisesti. Vuosiraportti kertoo monipuolisesti VR Groupin toiminnasta vuonna 2018.

Vuosiraportti käsittelee VR Groupin taloudellista tulosta ja liiketoimintojen kehitystä vuonna 2018. Vuosiraportti kuvaa myös konsernin vastuullisen toiminnan sitoumuksia ja periaatteita sekä saavutettuja tuloksia ja tulevaisuuden näkymiä. Sähköisessä muodossa julkaistava vuosiraportti löytyy täältä.

– Vuonna 2018 junaliikenteen suosion kasvu jatkui sekä matka- että kuljetusmäärillä mitattuna. Saavutimme jälleen historiamme parhaan tuloksen. Erinomaisesta kehityksestä kuuluu kiitos henkilöstöllemme, asiakkaillemme ja muille sidosryhmille, VR Groupin toimitusjohtaja Rolf Jansson kertoo.

– Vuosi toi mukanaan myös merkittäviä muutoksia, kun ilmoitimme VR Trackin yhdistymisestä norjalaiseen NRC Groupiin, toteutimme järjestelyjä kaluston kunnossapidon yhtiöittämiseksi ja pääkonttorimme muutti Isoon Pajaan Ilmalaan. Suuntaamme tulevaisuuteen panostamalla asiakaskokemukseen, kilpailukykyyn ja kasvuun.

VR Groupin sidosryhmille suunnattu sähköinen vuosiraportti sisältää erillisen hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös -raportin, palkka- ja palkkioselvityksen, selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä GRI-sisältöindeksin.

Junayhteys Pietarista Imatralle kiinnostaa venäläisiä

Aiheesta virinnyt vilkasta keskustelua Venäjän mediassa.

Matkustajajunayhteydet Imatralle kiinnostavat nyt uudella tavalla myös venäläisiä.

RZD (Venäjän rautatiet), Venäjän  liikenneministeriö ja logistiikan asiantuntijat selvittävät mahdollisuutta käynnistää säännölliset junayhteydet Pietarista Imatralle. Juna kulkisi Viipurin ja Svetogorskin kautta.

─ Imatra antaa tälle kaiken tukensa. Tämä on myös Etelä-Karjalan liiton hanke, jossa olemme mukana. Toivomme todella, että tästä tulee totta, yhteysjohtaja Tea Laitimo sanoo.

Suunnitelman toteutumisen suurimmat haasteet ovat rajatarkastuksien suorittaminen ja Svetogorskin rautatieinfran ja -asema uudistaminen.

Alustavissa laskelmissa matkustajaviraksi on arvioitu miljoona henkilöä.

Asiasta on keskusteltu viime päivinä aktiivisesti Venäjän mediassa. Ensimmäinen asian toi julki Venäjän TV-kanava 78. Lue aihetta käsittelevä juttu venäjäksi täältä.

Teleste jatkaa yhteistyötä Alstomin kanssa toimittamalla junajärjestelmäratkaisun Coradia Stream-juniin Italiassa

Teleste jatkaa yhteistyötä johtavan, integroituja liikennejärjestelmiä valmistavan Alstomin kanssa. Teleste toimittaa junajärjestelmäratkaisut Alstomin Coradia Stream-juniin, jotka on suunniteltu julkisen liikenteen operaattoreiden käyttöön Italiassa ja joita Trenitalia käyttää nimellä POP. Nyt sovitut toimitukset alkavat vuonna 2019 ja ne jatkavat Telesten ja Alstomin välistä yhteistyötä, joka käynnistettiin vuonna 2017 solmitulla raamisopimuksella.

Telesten toimitukset sisältävät yhtiön matkustajainformaatiojärjestelmän (PIS), junavaunujen videovalvontajärjestelmän, interkommunikaatio- ja PA-järjestelmät sekä TFT- ja LED-näytöt. Junajärjestelmäratkaisu on kokonaisuudessaan suunniteltu edistämään helpompaa, turvallisempaa ja viihdyttävämpää matkustamista ja se tukee myös junajärjestelmien hallintaa ja saumatonta integroitumista osaksi laajempia julkisen liikenteen ekosysteemejä.

Alstomin junat on suunniteltu luomaan matkustajille erinomaisen matkustuskokemuksen lisäämällä matkustajainformaatiota sekä palvelujen saavutettavuutta, käytettävyyttä ja ylläpitoa. Telesten junajärjestelmäratkaisu tarjoaa Alstomille lisäksi korkealaatuisia junateknologioita, joiden avulla on helppo mukautua julkisen liikenteen ja matkustajien tarpeisiin tulevaisuudessa. Integroidun ratkaisun avulla operaattorin valvomo voi esimerkiksi etähallinta ja jakaa matkustajainformaatiota ja muuta sisältöä, kuten mainoksia, suoraan junassa oleville näytöille. Myös komentoja ja viestejä voidaan toimittaa IP-verkon yli liikkuviin junavauhuihin samalla, kun junien videovalvontajärjestelmä auttaa parantamaan matkustajien turvallisuutta välittämällä niistä reaaliaikaista live-kuvaa.

Telesten integroitu tuote- ja palvelutarjonta auttaa rakentamaan ja ylläpitämään verkottuneempaa yhteiskuntaa. Ratkaisumme tuovat televisio- ja laajakaistapalvelut kotiisi, takaavat turvallisuutesi julkisilla paikoilla ja opastavat sinua joukkoliikenteen käytössä. Innovatiivisuutemme ja vankka kokemuksemme on tehnyt meistä johtavan kansainvälisen laajakaista-, turvallisuus- ja informaatioteknologioita sekä niihin liittyviä palveluja tarjoavan yrityksen. Olemme yhteydessä asiakkaisiimme maailmanlaajuisen toimipiste- ja kumppaniverkostomme avulla. Vuonna 2018 Telesten liikevaihto oli 250 miljoonaa euroa, ja yhtiön palveluksessa oli keskimäärin 1400 henkilöä. Telesten osakkeet noteerataan Nasdaq Helsingissä.

Rautatiehankkeet etenevät – kahden hankeyhtiön osakassopimusten hyväksyminen siirtyy

Liikenne- ja viestintäministeriö voi jatkaa Suomi-radan ja Turun tunnin junan mahdollistavien hankeyhtiöiden valmistelua, mutta yhtiöiden osakassopimukset hyväksyy seuraava hallitus

Suomi-rataa ja Turun tunnin junaa edistävien Pohjolan Rautatiet Oy:n tytäryhtiöiden perustaminen siirtyy näin ollen seuraavan hallituksen päätettäväksi. Sen sijaan Pohjolan Rautatiet Oy voi perustaa Rail Baltica -yhtiön, kalustoyhtiön ja kiinteistöyhtiön. Tämä tuli ilmi liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin keskusteltua asiasta 14.3.2019 oikeuskansleri Tuomas Pöystin kanssa.

Valmistelun vaiheet

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi 1.2.2019 liikenne- ja viestintäministeriön esitystä, jonka mukaan rautatietoimialan kokonaisvaltaiseksi kehittämiseksi ja suurten raideliikenneinvestointien edistämiseksi perustetaan valtion kokonaan omistama osakeyhtiö, joka myöhemmin perustaa tytäryhtiöitä.

Liikenne- ja viestintäministeriö perusti Pohjolan Rautatiet Oy:n 14.2.2019 valtioneuvoston päätöksen mukaisesti. Tytäryhtiöitä ei ole vielä perustettu.

Valtioneuvosto päätti 21.2.2019 valtuuttaa valtioneuvoston kanslian pääomittamaan Pohjolan Rautatiet Oy:tä. Pääomitus tehtiin 28.2.2019.

Raidehankkeita on edistetty myös kaupunkien kanssa.

– Suomi-rataa ja Turun tunnin rataa edistävien tytäryhtiöiden osakassopimukset on neuvoteltu jo valmiiksi yhdessä Helsingin, Tampereen, Vantaan, Espoon ja Turun kanssa. Suomi-radan osakassopimus olisi mahdollistanut Hämeenlinnan, Riihimäen ja muiden kaupunkien liittymisen mukaan sopimukseen, sanoo ministeri Berner.

– Rahoitus yhtiöiden käynnistämiseen olisi ollut valtiolta ja kunnilta yhteensä 30 miljoonaa euroa Suomi-radan osalta sekä 20 miljoonaa euroa Turun tunnin junan osalta, toteaa Berner.

Itärata mukana keskusteluissa

Hankeyhtiömallia oli tarkoitus hyödyntää jatkossa myös Itäradan nopeuttamisessa.

– Itäradan osalta oli jo löytynyt yhteisymmärrys maakuntaliitoissa. Myös keskustelut kaupunkien kanssa ovat edenneet. Niitä on käyty Porvoon, Kouvolan, Lappeenrannan, Imatran, Joensuun, Mikkelin, Pieksämäen, Kuopion, Iisalmen ja Kajaanin kanssa, sanoo ministeri Berner.