Tampereen raitiotievaunujen toimitussopimus allekirjoitettiin

23976165-800x_

Škoda Transportationin tytäryhtiö Transtech Oy toimittaa mahdollisesti jopa 65 uutta modernia raitiovaunua Tampereen kaupungille. Raitiovaunut tulevat liikennöimään uudella vuonna 2021 käyttöön otettavalla rataverkolla. Tampereen kaupunki on tilannut yhdeksäntoista (19) modernia ForCity Smart Artic raitiovaunua sisältäen niiden huollon. Sopimuksen arvo on 104 miljoonaa euroa. Kuva: Transtech

Tampereen kaupunki ja Transtech Oy allekirjoittivat maanantaina 16.10.2017 raitiotievaunujen toimitussopimuksen. Sopimuksen arvo on noin 104 miljoonaa euroa. Kauppasopimukseen sisältyy 19 raitiovaunun lisäksi vaunujen kunnossapitoa kymmeneksi vuodeksi. Lisäksi on mahdollista hankkia lisävaunuja, pidentää vaunuja myöhemmin sekä jatkaa kunnossapitopalvelua enintään 40 vuodeksi.

– Olemme iloisia syntyneestä sopimuksesta. On hienoa, että kilpailutuksen on voittanut suomalainen toimija. Sopimus on merkittävä koko kansantaloudelle. Tämä on hieno päivä Tampereelle ja Kajaanille, sanoo pormestari Lauri Lyly.

– Valitsimme Tampereelle modernin, mutta koeteltuun tekniikkaan perustuvan ja pohjoisen vaikeisiin olosuhteisiin soveltuvan ratkaisun yhdistettyä kilpailukykyisiin kaupallisiin ehtoihin. Tampereen raitiovaunut perustuvat ratkaisuihin, joita käytimme Helsingin raitiovaunujen kehittämisessä, kertoo Transtechin toimitusjohtaja Lasse Orre.

Transtech Oy:n valmistamat raitiotievaunut ovat 37 metriä pitkiä. Ensimmäisen erän hankinnassa yhden vaunun hinta on noin 3,8 miljoonaa euroa. Sopimuksen mukaan ensimmäinen vaunu toimitetaan Tampereelle alkuvuonna 2020. Raitiotieliikenteen Hervannasta Taysille arvioidaan alkavan keväällä 2021.

Kahteen suuntaan ajettava, kolmiosainen vaunu rakennetaan ns. normaalille raideleveydelle. Raitiovaunussa on kauttaaltaan matala lattia ja tilaa yhteensä 264 matkustajalle. Raitiovaunuun on myös esteetön pääsy pyörätuolilla ja lastenvaunuilla. Kestävä teli- ja pyöräkertarakenne, jossa kaikki pyörät ovat vetäviä, mahdollistaa ongelmattoman liikennöinnin vaativissa ilmasto-olosuhteissa.

Raitiotiellä tavoitellaan korkeatasoista, suurikapasiteettista ja esteetöntä joukkoliikennettä, jolla voidaan tukea kaupunkirakenteen tiivistämistä kestävällä tavalla. Raitiotietä tehdään parhaillaan Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmän kuormittuneimmalle osuudelle. Pysäkkiympäristöjä suunnitellaan palvelemaan monipuolisia toimintoja ja eri kulkumuotoja.

Kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous

Tampereen raitiovaunuhankintaan ilmoittautui määräaikaan 13. helmikuuta 2015 mennessä 12 tarjoajaa, joista kaupunginhallitus valitsi 11 ehdokasta tarjouskilpailuun. Tarjouskilpailun hankintamenettelynä käytettiin kolmivaiheista neuvottelumenettelyä, jossa tarjoajien määrää vähennetään vaiheittain.

Raitiovaunuhankinnan valintaperusteena oli kokonaistaloudellinen edullisuus, jota vertailtiin raitiovaunujen laadun, kunnossapitopalvelun laadun sekä vertailuhinnan perusteella. Vertailussa kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous saatiin Transtech Oy:ltä. Tarjous oli paras sekä laatu- että hintavertailussa.

Transtech on Pohjoismaiden suurin kiskokalustovalmistaja, jonka päätuotteisiin kuuluvat kaksikerroksiset matkustajavaunut, raitiovaunut sekä alihankkijana valmistettavat konepajatuotteet.

Sopimus raitiovaunutoimittajan ja kaupungin välillä on tarkoitus siirtää kaupungilta Tampereen Raitiotie Oy:n vastuulle myöhemmin hyväksyttävän erillisen sopimuksen periaatteiden mukaisesti. Siirtosopimus tuodaan erikseen Tampereen kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi.

Pertti Korhonen Finrail Oy:n hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi

700-1-korhonen

Korhonen on toiminut aiemmin mm. Outotec Oyj:n ja Elektrobit Oyj:n toimitusjohtajana sekä erilaisissa johtotehtävissä Nokia Oyj:ssä. Nykyään Korhonen toimii useiden pörssi- ja kasvuyhtiöiden hallituksissa, kuten DNA Oyj:n ja Finpro Oy:n hallituksen puheenjohtajana sekä Tekesin johtokunnan puheenjohtajana.

Finrail Oy:n hallituksen muut jäsenet ovat Pia Björk, Kimmo Mäki, Yrjö Poutiainen, Kaija Sellman ja Pekka Timonen.

Länsimetron erityistilintarkastus luovutettiin omistajakaupungeille

4025129325_79f3fda1b9_z

Kuva: Timo Kotineva

Espoon ja Helsingin konsernijaostot saivat 4.10. selvityksen Länsimetron erityistilintarkastuksen tuloksista. Kaupunkien konsernijaostot arvioivat raportin perusteella mahdolliset jatkotoimenpiteet. Espoon konsernijaosto käsittelee erityistilintarkastusraporttia kokouksessaan ensi maanantaina 9.10. ja Helsingin konsernijaosto seuraavassa kokouksessaan maanantaina 30.10.

Espoon ja Helsingin kaupungit tilasivat erityistilintarkastuksen Länsimetrohankkeesta, Länsimetro Oy:n toiminnasta ja Länsimetroon liittyvästä päätöksenteosta. Erityistilintarkastuksen suoritti Ernst & Young Oy. Raportti on julkinen.

”Perehdymme huolella raporttiin ja sen vaatimiin toimiin”, sanoo Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä. ”Kaupunkien kannalta nyt on kuitenkin keskeistä, että metro saadaan liikkeelle palvelemaan seudun asukkaita ja asiakkaita.”

Raportti Länsimetron erityistilintarkastuksesta (pdf, 262 Kt)

Uudet sähköveturit tavaraliikenteen palveluksessa

Sr3-veturi_varitys_VR_Group_Siemens

(© VR Group)

VR Groupin Sr3-sähköveturi mahdollistaa uudenlaiset ja tehokkaat toimintamallit tavaraliikenteessä. Uusi työjuhta monipuolisine ominaisuuksineen on otettu käyttöön muun muassa Metsä Groupin biotuotetehtaan sellukuljetuksissa Äänekoskelta Vuosaaren satamaan.

– Olemme saaneet uudet Sr3-veturit, toiselta nimeltään Vectronit, kaupalliseen liikenteeseen suunnitellussa aikataulussa. Ensimmäiset kymmenen sähköveturia siirtyivät Siemensiltä VR Groupin omistukseen touko−kesäkuussa. Takana on laaja ja perusteellinen testausohjelma, VR Groupin liikennejohtaja Petri Auno kertoo.

Sr3-sähköveturi on suunniteltu Suomen olosuhteisiin ja suomalaisen teollisuuden tarpeisiin. Se soveltuu sekä raskaaseen tavaraliikenteeseen että nopeaan matkustajaliikenteeseen. Tehokas työjuhta pystyy vetämään aiempaa suurempaa, yli 2 000 tonnin tavarajunaa. Veturin monipuolisia ominaisuuksia on hyödynnetty alusta alkaen uudenlaisissa kuljetusratkaisuissa.

Eri työvaiheet yhdellä veturilla

Uudessa Sr3-veturissa on sähkömoottorin lisäksi kaksi dieselmoottoriyksikköä, joiden avulla veturi pystyy kulkemaan myös lyhyillä sähköistämättömillä rataosuuksilla sekä satama- ja tehdasraiteilla. Lisäksi veturissa on radio-ohjauslaitteisto, jonka avulla kuljettaja voi liikuttaa veturia sen ulkopuolelta ja työskennellä itsenäisesti ilman muuta ratapihahenkilökuntaa.

– Veturin monipuoliset ominaisuudet mahdollistavat uudenlaiset ja kilpailukykyiset logistiikan ratkaisut. Kuljetusketju voidaan hoitaa yhdellä veturilla alusta loppuun, koska erillisiä dieselvetureita ei tarvita. Aikaa säästyy, kun välivaiheita jää pois. Tämä näkyy asiakkaalle logistisena tehokkuutena, VR Transpointin rautatielogistiikan myynti- ja markkinointijohtaja Tero Kosonen toteaa.

Tehokkuutta sellukuljetuksiin

Uusien Sr3-vetureiden pitkälle kehittyneitä ominaisuuksia hyödynnetään Metsä Groupin biotuotetehtaan sellukuljetuksissa Äänekoski–Vuosaari-välillä. VR Transpoint on rakentanut yhdessä asiakkaan ja kumppanien kanssa uudenlaisen ja tehokkaan logistiikan kokonaisuuden, jossa tehtaan toiminnot, kuljetukset ja satamaoperointi on yhdistetty sujuvasti. Kaluston kierto on huippuunsa viritetty.

– Kun tuotantovolyymit ovat täysmääräisiä, biotuotetehtaalta kulkee vuosittain 800 000 sellutonnia rautateitse Vuosaaren satamaan ja sieltä edelleen vientiin. On ensisijaisen tärkeää, että logistiikkaketju toimii saumattomasti ja tehokkaasti, Metsä Groupin logistiikkajohtaja Jari Voutilainen sanoo.

Lisää sähkövetoista liikennettä

VR Groupin tavoitteena on parantaa rautateiden matkustaja- ja tavaraliikenteen energiatehokkuutta 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Rautatielogistiikassa keskeinen keino energiatehokkuuden parantamiseksi on sähkövedon osuuden lisääminen. Uudet Sr3-sähköveturit tukevat tätä tarkoitusta. Kun dieselvetureiden sijaan käytetään sähkövetureita, myös päästö- ja meluhaitat vähenevät. Jo yli 76 prosenttia tavarajunista kulkee sähköllä, joka on tuotettu uusiutuvalla vesivoimalla.

VR Group on tilannut Siemensiltä kaikkiaan 80 uutta energiapihiä ja tehokasta veturia. Kaupan arvo on yli 300 miljoonaa euroa. Veturihankinta on osa merkittävää VR Groupin kalustoinvestointien sarjaa. Vetureiden sarjavalmistus alkaa kesällä 2018, ja koko kalustoerä toimitetaan vuoteen 2026 mennessä.

HSL: Lähijunakaluston laatu parani keväällä 2017

_N2A9595_thumb

Kuva: HSL

HSL-alueen joukkoliikenteen kalusto oli hyvätasoista myös keväällä 2017. HSL mittaa liikennevälineiden laatua tutkimalla poikkeamien määrää eri kulkuneuvoissa. Lähijunissa kirjattiin poikkeamia vähemmän kuin syksyllä 2016, busseissa, raitiovaunuissa ja metrossa puolestaan jonkun verran enemmän.

Lähijunakaluston laatu jatkoi keväällä positiivista kehitystään. Reilut 70 prosenttia junayksiköistä, joiden laatua HSL tutki, sisälsi kuitenkin vähintään yhden poikkeaman. Tavallisin syy kirjata poikkeama oli ikkunoiden kunto tai istuimien siisteys.

Noin 60 prosenttia busseista saivat täysin puhtaat paperit. Hyväkuntoisten bussien määrä ei laskenut syksystä 2016. Busseissa, joissa poikkeamia kirjattiin, merkintöjä tuli kuitenkin hieman enemmän kuin aikaisemmin. Eniten poikkeamia laaduntarkkailijat kirjasivat ikkunoiden kunnosta ja istumien siisteydestä.

Huolimatta siitä, että poikkeamia oli joissain busseissa edellistä tutkimusjaksoa enemmän, linja-autokaluston laatu on pitkällä aikavälillä parantunut.

Raitiovaunu- ja metrokalustosta kolmasosa sisälsi laatupoikkeamia, joiden määrä kasvoi jonkun verran syksystä 2016. Metrojunissa poikkeamia kirjattiin tukitangoista ja seinistä, esimerkiksi paneelien kunnosta. Raitioliikenteessä tavallisin ongelma oli ikkunoiden kunto.

Laadunvalvonta kohentaa matkustamisen tasoa

HSL tarkasti kevään laatututkimuksessa tammi-toukokuussa yhteensä lähes 4 000 bussia ja kiskokaluston vaunua. Laadunvalvonnan tarkoituksena on parantaa matkustamisen tasoa, johon vaikuttavat kaluston yleinen kunto, vaunujen siisteys ja matkustajainformaatio. Matkustajille tehdyt kyselyt kertovat, että samalla kun laadunvalvontaa on tehostunut, asiakkaiden tyytyväisyys joukkoliikennekaluston siisteyteen on kohentunut.

HSL käyttää laatututkimusta myös liikennöitsijöille maksettavien laatubonusten ja heiltä perittävien sanktioiden määrittelyyn.

Eri kulkumuotojen poikkeamapisteet eivät ole keskenään vertailukelpoisia, koska kaluston ominaisuudet, tutkimusyksikön koko ja tarkastettavien laatutekijöiden määrä vaihtelevat liikennevälineittäin.

Konttijunaliikenne Kouvolasta Xianiin käynnistyy noin kuukauden päästä

rrt-kartta_fi_web_1

Railforum 2017 –seminaarin avannut Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka kertoi, että konttijunaliikenne Kouvolasta Kiinan Xianiin käynnistyy viikolla 45.

”Kouvola tarjoaa uuden konseptin logistiikkaan: kilpailukykyisen nopean kuljetuskäytävän Aasian ja Pohjois-Euroopan välille sekä tehokkaan ja modernin intermodaaliterminaalin, jossa kuljetusmuotoa voidaan vaihtaa joustavasti. Säännöllinen konttijunaliikenne Kouvolasta Xianiin käynnistyy viikolla 45.”

Uusi reitti tuo tehokkuutta ja kilpailuetua siitä, että Kouvolassa on mahdollista käsitellä erikoispitkiä, yli kilometrin pituisia konttijunia. Raideliikenne tarjoaa aidosti kilpailukykyisen ja nopean vaihtoehdon Aasian merikonttiliikenteelle ja avaa täysin uusia mahdollisuuksia alan yrityksille ja toimijoille. Kouvola on myös EU:n ainoa suomalainen liikenteellisen ydinverkon rautateiden ter-minaalikeskus.

”Kouvolan kaupunki haluaa investoida logistiikka-alaan, etenkin rautatielogistiikan kehittämiseen ja mahdollistaa sen kasvun myös tulevaisuudessa. Olemme ylpeitä siitä, että Kouvola on jo tänään moderni, kansainvälinen rahtiliikenteen keskus”, Marita Toikka totesi.

Railforum 2017 -seminaariin osallistuu reilut 200 henkilöä kymmenestä eri maasta ja sadasta eri yrityksestä tai organisaatiosta. Asiantuntijapuheenvuorot ja keskustelut tarjoavat alan viimeisintä tietoa rautatiehubeista, Railgate Finland –kuljetuskäytävästä Pohjois-Euroopan ja Aasian välillä sekä intermodaalisista ja älykkäistä kuljetuksista.

#railforum2017

Länsimetron koeajot keskeytetty

3fa0fb59-23fe-4f71-9ba1-df6886942df5-w_960

Kuva: HKL / Jesse Ukkonen

HKL:n tänään torstaina ajama koeajo koko tulevan metrolinjan osuudella jatkuen Ruoholahdesta Tapiolaan ja Matinkylään on jouduttu keskeyttämään sähköjärjestelmän ylikuormittumisesta johtuvien sähkönsyöttöongelmien vuoksi. Liikenne kantametrossa toimii tällä hetkellä epäsäännöllisin vuorovälein. Teknisten järjestelmien palauttamisen vuoksi liikenne Kampin ja Ruoholahden välillä on keskeytetty tänään kokonaan noin klo 12.45 – 13.30.

Normaalit vuorovälit Ruoholahdesta Vuosaareen ja Mellunmäkeen saataneen palautettua iltapäivän aikana ennen suurimman matkustajakysynnän aikaa.

– HKL pahoittelee koeajon vuoksi tapahtuneista liikennehäiriöistä matkustajille aiheutuneita viivästyksiä. Päädyimme koeajojen keskeyttämiseen, jotta saisimme iltapäivällä palveltua matkustajia mahdollisimman hyvin, toteaa HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski.

Koeajoissa oli jo aamun aikana jonkin verran häiriöitä, jotka näkyivät matkustajille pidentyneinä vuoroväleinä. Kyse oli pääsääntöisesti useista pienistä ongelmista, jotka peräkkäin sattuessaan kertautuivat ajoajoissa. Tällaisia olivat mm. havaittu virhe liikenteen käynnistämissuunnitelmassa, pieni tekninen vika ja inhimillisistä syistä johtuva kuljettajan myöhästyminen. Koeliikenteen keskeyttäminen johtui lopulta kuitenkin sähkönsyöttöjärjestelmän ongelmista länsimetrossa.

– Koeajossa nyt tehdyt havainnot ovat tärkeitä länsimetron liikennöintiin valmistautumisen kannalta. Ilmenneet virheet saadaan korjattua ennen matkustajaliikenteen aloittamista länsimetron osuudella, sanoo Lehmuskoski.

HKL jatkaa häiriöiden syiden selvittämistä yhdessä Länsimetro Oy:n kanssa.

Koeliikenteen kanssa samaan aikaan on testattu matkustajainformaation toimivuutta uusissa laiturinäytöissä. Aamun häiriöiden aikana laiturinäytöt näyttivät jonkin aikaa vääriä saapumisaikoja metrojunille.

Koeajoja on jo aiemmin vuosina 2016 – 2017 ajettu länsimetron rataosuudella metron asetinlaitteen valmistumiseen liittyen tuhansia tunteja. Myös länsimetron ja Helsingin nykyisen metron alueella yhteisiä koeajoja on aiemmin ajettu yöaikaan. Nyt koeajoissa siirrytään asteittain kohti normaalia käyttöön tulevien aikataulujen mukaista liikennettä.

Metroliikenteessä saattaa esiintyä viiveitä ja epäsäännöllisiä vuorovälejä vielä torstaina iltapäivällä.

HKL ajaa koeajoa länsimetroon torstaina – matkustajien poistuttava junasta Ruoholahdessa

0eaff336-57d5-4d28-83c8-1958890dc617-w_960

Matkustajien on poistuttava junasta viimeistään Ruoholahdessa. Kuva: HKL/Timo Ojala

Metrojunat jatkavat huomenna torstaina aikataulunmukaisin ajoajoin Ruoholahdesta länteen länsimetron rataosuudelle. Koeajolla testataan aikataulun pitävyyttä ja kuljettajien vuoronvaihtojen toimivuutta ennen matkustajaliikenteen aloittamista uudella rataosuudella. Matkustajia kyytiin ei voi ottaa, vaan junasta on poistuttava viimeistään Ruoholahdessa.

Kyse on nyt ensimmäisestä normaalia liikennöintiaikataulua noudattavasta koeajosta koko metrolinjalla. Länsimetron osuudelle rajoittuvia koeajoja on tehty jo pitkään.

– Järjestämme muutamia tämän kaltaisia koeajoja syyskuun aikana. Koeajoa tarvitaan, jotta saamme totuudenmukaista tietoa liikenteen toimivuudesta, kertoo HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski.

Koeajon ei ennakoida vaikuttavan metron aikatauluihin matkustajaliikenteessä nykymetron osuudella. Näkyvänä erona matkustajille koeajopäivänä on se, että samalla koekäytetään uusia laiturinäyttöjä. Torstaina siis metrojunan saapumisesta ja määränpäästä kertoo laiturinäyttö, joka on merkitty ”koekäytössä” teippauksella. Muut laiturinäytöt on torstaina sammutettu.

Sekä Vuosaaresta että Mellunmäestä lähtevät junat ajavat kaikkina koeajopäivinä Ruoholahteen asti matkustajaliikennettä. Myös Mellunmäen haaralta pääsee siis ruuhka-aikaankin Ruoholahteen asti. Siitä eteenpäin junat jatkavat tyhjinä länsimetron puolelle, kääntyvät takaisin ja jatkavat jälleen Ruoholahdesta Vuosaareen ja Mellunmäkeen matkustajaliikenteessä.

Matkustajien on ehdottoman tärkeää poistua junasta viimeistään Ruoholahdessa. Länsimetron osuutta ei ole vielä avattu matkustajaliikenteelle. Junat tullaan Ruoholahdessa tarkastamaan matkustajien poistumisen varmistamiseksi.

VR Group parantaa häiriöviestintäänsä CGI:n kanssa – Uusi järjestelmä käyttöön

CGI_Juna-laiturilla_vaaka

VR Group parantaa poikkeustilanteiden häiriöviestintää yhteistyössä IT-palveluyhtiö CGI:n kanssa. Uusi liikennetietojärjestelmä pitää niin matkustajat, henkilökunnan kuin yhteistyökumppanitkin ajan tasalla aiempaa paremmin ja nopeammin.

”Koska liikenteeseen ja VR:n toimintaan vaikuttaa aina ulkoiset olosuhteet, kuten tuiskut ja myrskyt, ongelmista ei ikävä kyllä koskaan päästä täysin pois. Mutta nopealla ja täsmällisellä viestinnällä häiriöt on mahdollista hoitaa kuntoon niin, että ne ehtivät vaikuttaa mahdollisimman vähän matkustajien elämään. Tavoitteenamme on hoitaa mahdollisimman iso osa ongelmista jo ennen kuin asiakas hyppää junaan.”

Näin tiivistää VR:n operaatiokeskuksen johtaja Ari Vanhanen perusajatuksen, miksi yhtiö uusii häiriöviestinnälle kriittisen tietojärjestelmänsä.

Uuden järjestelmän hyödyntäminen on alkanut kesäkuussa 2017. Pelkästään VR:llä järjestelmällä on tuhansia sisäisiä käyttäjiä.

”Junaliikenteessä tehdään noin 82 miljoonaa matkaa vuodessa, joten viestinnän kohderyhmä ja siinä onnistumisen vaikutukset ovat erittäin laajat. Perinteiset viestintäkeinot eivät enää pysty palvelemaan tiukkaan trimmattua koneistoa eikä tarkkaan synkronoitua junaliikennettä”, summaa kehitysprojektia VR:llä vetänyt Martti Uusinarkaus.

EU-kilpailutuksen kautta järjestelmätoimittajaksi valikoitui CGI Suomi Oy.

”Pienetkin häiriöt voivat aiheuttaa monimutkaisia myöhästymisketjuja, joihin on pakko reagoida välittömästi. Halusimme järjestelmän, joka tarjoaa ratkaisuehdotuksia koko Liikenneviraston hallinnoiman rataverkon alueella. Tutustuimme usean eurooppalaisen junayhtiön viestintäratkaisuihin, emmekä löytäneet mitään vastaavaa. CGI:n toteutus on hyvin edistyksellinen, ja se vastaa haastaviin tarpeisiimme”, Uusinarkkaus kertoo.

CGI:n kehittämä liikennetietojärjestelmä näyttää tilannekuvan, jonka avulla koko henkilöstö veturinkuljettajasta ja konduktööristä alkaen pysyy häiriötilanteissa ajan tasalla. Kehitetty automaatio tuottaa häiriötilanteissa valmiita viestipohjia, joita hyödyntämällä VR:n Liikennetiedotus voi nopeasti muokata omat täsmäversiot esimerkiksi konduktööreille ja matkustajille. Mobiilisovelluksen kautta vastaanottajat saavat push-viestejä ja ruudulla näkyvät kaikki tilanteeseen liittyvät viestit.

”Usein digitalisaatio mielletään asiakkaille suunnattujen mobiilipalvelujen kehittämiseksi. Mutta suuri osa todellisesta digitaalisesta muutoksesta liittyy siihen, miten erilaisia tietolähteitä pystytään hyödyntämään aiempaa paremmin. VR:llä on runsaasti erilaisia järjestelmiä, joita tässä hankkeessa on hyödynnetty niin paljon kuin mahdollista – paitsi asiakastyytyväisyyden myös henkilöstön työolosuhteiden ja koko operatiivisen toiminnan parantamiseksi”, kertoo matkustamisen ja liikenteen toimialajohtaja Sami Mikkonen CGI:ltä.

Liikennetietojärjestelmään on kytketty muun muassa lipunmyynti- sekä junien paikka- ja kulkutietojärjestelmä, samoin työvuorojärjestelmä ja kalustonseuranta. Häiriötiedotteita jaetaan useisiin eri kanaviin, kuten VR.fi, VR Mobiili, Facebook, Twitter ja teksti-tv.

Junankuljettajille ja konduktööreille ensisijainen kanava reaaliaikaisten häiriöviestien vastaanottamiseen on Liito-niminen mobiilisovellus. Siitä he saavat myös tiedot vaihtomatkustajien määrästä junassa ja seuraavalla asemalla sekä mahdollisuuden lähettää operaatiokeskukseen viestiä ja valokuvia kentältä.

Kokonaisuuden totettamisessa CGI hyödynsi ketteriä projektimenetelmiä, pitkää kokemustaan liikennetoimialalta sekä uusia digiteknologioita.

“Ketterä toimintamalli on ollut meille tärkeää, koska olemme rakentaneet uutta infraa samaan aikaan projektin mukana. On ollut hieno nähdä, kuinka tiiviisti CGI:n väki ja oma porukkamme VR:llä ovat alusta asti hitsautuneet yhteiseen tekemiseen. Projekti on myös pysynyt hyvin aikataulussaan”, iloitsee Vanhanen.

VR hankkii uutta kalustoa kotimaan kaukoliikenteeseen

green_IC2_1

© VR Group

Kotimaan junamatkustuksen kasvu jatkuu edelleen vahvana. VR ostaa Transtechiltä uutta kaukoliikennekalustoa tavoitteena vastata kasvavaan kysyntään sekä parantaa matkojen saatavuutta ja matkustusmukavuutta kysytyimmillä lähdöillä.

Kotimaan junamatkustus kääntyi selvään kasvuun 2016 keväällä hintojen laskun ja reittinopeutusten seurauksena. Matkamäärä on kasvanut tänä vuonna jo lähes 10% ja useilla pääreiteillä yli 20 %. Täyttöaste on jo yli 40%, ja suosituimmilla vuoroilla selvästi yli 70%. Kysynnän kasvu on kääntänyt myös matkustajaliikenteen liikevaihdon ja tulostason nousuun.

VR vastaa jatkuvaan kysynnän kasvuun tilaamalla 20 uutta kaksikerroksista Intercity-päivävaunua Otanmäestä, Transtechin vaunutehtaalta. Tehdyn tilauksen arvo on yli 50 miljoonaa euroa. VR käyttää hankintaan aiemman vaunutilauksen yhteydessä sovittuja optioita.

Yhdessä vaunussa on 113 istumapaikkaa, joten hankinta tuo lähes 2300 lisäpaikkaa juniin. Uudet vaunut tulevat liikenteeseen vuoden 2019 aikana ja niitä ohjataan nimenomaan kysytyimmille kaukoliikenteen vuoroille.

– Mahdollistamme junaliikenteen kasvun myös tulevaisuudessa investoimalla merkittävästi lisäkapasiteettiin. Nykyinen rataverkko ei juurikaan mahdollista vuoromäärien lisäämistä ruuhka-aikoina, mutta olemassa olevia junia voidaan vielä kasvattaa, sanoo matkustajaliikenteen johtaja Maisa Romanainen.

Hankinta jatkaa VR:n kaukoliikennekaluston vuonna 1997 alkanutta uudistamisohjelmaa, jonka aikana kaksikerroksiseen vaunukalustoon on investoitu yhteensä noin 640 miljoonaa euroa. Viimeksi kesällä liikenteeseen saatiin yhteensä 1700 lisäpaikkaa IC ohjausvaunujen myötä. Nyt kaupallisen liikenteen reittiväleillä pystytään liikennöimään 200 km/h nopeuksilla rataverkon kunnon salliessa. Yhtenäistä kalustoa voidaan käyttää tehokkaasti koko rataverkostolla.

Tämän tilauksen lisäksi VR:llä on käynnissä sekä ravintolavaunujen että Ekstra-luokan vaunujen sisustuksen ja konseptin uudistus matkustusmukavuuden lisäämiseksi. Yhteensä kotimaan kaukoliikenteen nopeassa liikenteessä kulkee 219 IC-vaunua ja 17 Pendolinoa, joilla ajetaan päivittäin 159 vuoroa.

– VR:n vaunutilauksella on tehtaallemme merkittävä työllistämisvaikutus, sanoo Transtech Oy:n toimitusjohtaja Lasse Orre.

Hankinnan työllisyysvaikutus on noin 150 henkilötyövuotta. Uusien vaunujen tuotanto alkaa ensi vuoden aikana.

– Olemme tyytyväisiä valmistamiemme vaunujen vastaanottoon. Matkustajat ovat antaneet niistä hyvää palautetta, esimerkiksi niiden esteettömyydestä.