Ennätyksellinen 6 000 tonnin tavarajuna liikennöi Vainikkalasta Haminaan

27.03.20, Erikoispitkä tavarajuna T2514 Vainikkalasta Haminaan, Lokaatio: Hamina,  Valokuvaaja: Juho Kuva

VR Transpoint on pilotoinut maaliskuun aikana ennätyksellisen suurta tavarajunaa transitoliikenteen kuljetuksissa Vainikkalasta Haminan satamaan. 6 000 tonnia painavassa junassa on huikeat 66 vaunua ja vajaa kilometrin mittainen kokoonpano liikkuu kahden Vectron-sähköveturin voimin. Suuret junakoot tuovat tehokkuutta rautatiekuljetuksiin.

VR:n uusimmat ja tehokkaimmat veturityypit on otettu käyttöön transitoliikenteessä nyt myös kaakonseudulla. Tämä mahdollistaa aiempaa raskaampien Venäjältä tulevien kokojunien liikuttamisen Suomen puolella. Tähän asti Venäjältä tulleet kokojunat on jouduttu lyhentämään erillisiksi kuljetuksiksi. Jatkossa sama tavaramäärä kulkee yhdellä suurella junalla. Junassa on 66 vaunua, sen pituus vetureineen on 830 metriä ja paino kuormassa 6 000 tonnia.

“Hienoa, että pystymme myös Suomessa kasvattamaan junakuljetusten kokoa, ja saamme näin Suomen kauttakulkuliikennettä ja transitoreittiä vielä tehokkaammaksi. Vastaavankokoisia junia saapuu Venäjältä Suomeen säännöllisesti, mutta näin suuria junia emme kuitenkaan ole voineet Suomen puolella operoida. Vectronin paremman vetokyvyn ansiosta junien kokoa on voitu Suomen puolella kasvattaa ja näin saamme tehoa transitokuljetuksiin”, sanoo VR Transpointin myynti- ja markkinointijohtaja Tero Kosonen.

Vainikkalan uudet pitkät raiteet helpottavat pitkien junien vastaanottoa Suomen puolelle ja mahdollistavat pitkien junien suorien vetojen lisääntymisen verrattuna nykytilanteeseen. Vainikkala on tärkein raja-asema Suomen ja Venäjän välisessä rautatieliikenteessä, ja ratapihalla voi käsitellä jopa 1 000 metrin mittaisia tavarajunia nopeasti ja joustavasti.

“Yli kilometrin mittaiset raiteet ovat Vainikkalassa tarpeen, koska Venäjällä käytetään yleisesti hyvin pitkiä tavarajunia. Venäjältä tulevien junien lyhentämisestä ja Venäjälle lähtevien junien pidentämisestä on aiheutunut paljon vaihtotöiden tarvetta. Nyt ratapiha pystyy ottamaan vastaan entistä useampia pitkiä junia vuorokaudessa. Junat saadaan viiveettä Suomeen, ja ne pääsevät jatkamaan edelleen matkaansa määräasemalleen”, idänliikenteen myyntijohtaja Antti Pursiainen kertoo.

Idän tavaraliikenteen suurimmat volyymit kulkevat Vainikkalan kautta. Valtaosa tuontiliikenteestä tulee rajan yli Vainikkalaan, ja Vainikkala syöttää lisäksi suuret määrät transitoliikennettä Etelä- ja Länsi-Suomen satamiin.

“Suuremmat junat tehostavat koko rautatielogistiikan toimintaa. Samalla aikataulujänteellä voidaan kuljettaa kerralla enemmän tavaraa ja raiteille mahtuu kokonaisuudessaan enemmän kuljetettavaa. Tämä mahdollistaa uusien kuljetuskonseptien rakentamista sekä Venäjän että Suomen puolella. Lisäksi suuremmat junakoot tuovat ympäristöhyötyjä liikenteen päästöjen vähentyessä”, Antti jatkaa.

Vectron-sähköveturi on suunniteltu Suomen olosuhteisiin ja suomalaisen teollisuuden tarpeisiin. Tehokas veturi pystyy vetämään aiempaa suurempia tavarakuormia. Veturin monipuolisia ominaisuuksia on hyödynnetty alusta alkaen uudenlaisissa kuljetusratkaisuissa. VR Group on tilannut Siemensiltä kaikkiaan 80 veturia, ja hankinta on osa merkittävää VR Groupin kalustoinvestointien sarjaa. Vetureiden sarjavalmistus on käynnissä ja koko kalustoerä toimitetaan vuoteen 2026 mennessä.

Nurminen Logisticsin junayhteyden kehittäminen jatkuu

Nurminen Logisticsin säännöllinen junayhteys Helsingistä Hefeihin toimii, ja sitä kehitetään edelleen. Junayhteyden aikataulut on julkaistu vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon ajalle. Yhtiö varautuu tarvittaessa lisäämään palvelun kapasiteettia.

Helmikuun alussa Kiinassa toteutetut ja nyt Euroopassa alkaneet koronaviruksen torjuntatoimet ovat vaikuttaneet meri- ja lentorahtiin sekä erityisesti matkustajaliikenteeseen enemmän kuin raiderahtiin. Joillakin reiteillä tämä on tarkoittanut kuljetusten siirtymistä taivaalta kiskoille. ”Kansainvälisen logistiikan häiriötila on vaatinut kaikilta improvisointia. Olemme pystyneet ratkaisemaan asiakkaiden haasteita nopean ja luotettavan junayhteyden avulla.” kertoo myyntijohtaja Mikko Järvinen ”Tärkeintä on mahdollistaa ennustettavat toimitusketjut.” hän jatkaa.

Nurminen Logisticsin jatkaa palvelun kehittämistä kiinalaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Junakapasiteetin lisääminen sekä muut muutokset ilmoitettuun aikatauluun ovat mahdollisia kesää kohti. Tänään alkanut Venäjän Federaation työvapaa viikko ei nykytiedon mukaan vaikuta rahtiliikenteen kulkuun. Euroopassa ja Shanghaissa yhtiö palvelee asiakkaitaan tavalliseen tapaan. 

:TAMPERE: Raitiotien koeajot edenneet suunnitellusti – viimeisellä viikolla nopeustestejä

Tampereen raitiotien toinen koeajoviikko ja testit ovat jatkuneet suunnitellusti. Viikon aikana on testattu etenkin vaihteenohjausjärjestelmiä sekä varikon asetinlaitetta. Hermiankadulla ja Atomipolulla on testattu kadun nopeusrajoitusten mukaisia nopeuksia. Viimeisellä koeajoviikolla eli 30.3. alkaen tehdään kadun ja rataverkon sallimia maksiminopeustestejä Insinöörinkadulla ja Hervannan valtaväylällä. Tällöin muu liikenne joutuu ajoittain odottelemaan liittymissä, joissa liikenteenohjaajat varmistavat liikennettä. Odotusajat ovat enimmillään muutamia minuutteja. 

Toinen testiviikko on kulunut pääosin Hermiankadun ja Atomipolun alueella. Atomipolun vaihdealueella on testattu vaihteenohjausjärjestelmän toimintaa.  Testiryhmä tarkkailee kaikissa vaiheissa myös muiden raitiotien teknisten järjestelmien ja radan päällysrakenteen toimintoja.

Toisen koeajoviikon aikana testit ovat jatkuneet edelleen odotetusti ja olemme koeajojen osalta täysin aikataulussa. Tämän viikon testit ovat vaatineet paljon työtä ohjausjärjestelmien kanssa, mikä testivaunua seuranneille on näkynyt vaunun paikallaan olona ehkä oudoissakin kohdissa rataa. Kaikella tällä työllä taataan ratikan sujuvaa liikkumista jatkossa, koeajokoordinaattori Niina Uolamo Tampereen Raitiotie Oy:stä tiivistää.

Varikolla on testattu asetinlaitteen toimintaa ja varikkoraiteiston kulkuteiden asettamista. Lisäksi on tarkasteltu vaihteenohjausjärjestelmien toimintaa niin varikolla kuin katuverkolla.

Teknisten järjestelmien vaunutesteissä keskityttiin vaihteenohjausjärjestelmien toiminnan todentamiseen sekä käytettävyyden testaamiseen raitiovaunun käyttöliittymän kautta. Kaikki viikolle suunnitellut testit saatiin suoritettua ja järjestelmät toimivat hienosti. Toki myös pientä säätämisen tarvetta löydettiin, mutta se näissä testeissä on tarkoituksenakin. Kokonaisuutena teknisten järjestelmien testit sujuivat erittäin hyvin, mistä isot kiitokset kaikille osapuolille, Raitiotieallianssin teknisten järjestelmien rakentamisesta vastaava Tero Heino toteaa.

Koeajot päätökseen huhtikuun alussa

Viikko 14 on tällä erää viimeinen koeajoviikko, ja silloin testataan Insinöörinkadun ja Hervannan valtaväylän alueella kadun ja radan sallimia maksiminopeuksia. Insinöörinkadulla nopeus nousee enimmillään 40 kilometriin tunnissa ja Hervannan valtaväylällä enimmäisnopeus on 70 kilometriä tunnissa. Testivaunun kulkua muun liikenteen joukossa varmistetaan liikenteenohjaajilla, jotta testaushenkilökunnan ja kaupunkilaisten liikkuminen saadaan turvattua ja radan nopeustestit pystytään ajamaan yhtenäisenä suorituksena. Kun ratainfra on todettu toimivaksi, raitiovaunu liikkuu radalla itsenäisesti liikennesääntöjen mukaisesti. Yksittäisiä testejä suoritetaan vielä huhtikuussa, mutta näin tiivistä koeajorupeamaa ei ole tiedossa ennen protovaunun saapumista.

Silloin kun liikenteenohjausta tarvitaan, pyritään siihen, että muun liikenteen keskeytykset kestävät kerrallaan vain joitakin minuutteja. Tiistaina 31.3. suoritettavat nopeustestit Insinöörinkadulla vievät linjojen 3 ja 5 bussit kiertoreitille päivän ajaksi. Myös taksiliikenteeseen aiheutuu pieniä muutoksia tiistaina. Koeajon aikana taksit joutuvat odottamaan lähtölupaa taksitolpalta koeajojen liikenteenohjaajalta. Odotusaika on kuitenkin vain joitakin minuutteja.

On ollut mahtavaa nähdä kuinka joustavia kaikki osapuolet koeajoissa ovat. Testeissä havaitut radan vaatimat säädöt on toteutettu välittömästi, testivaunua on muokattu paremmin palvelemaan radan testejä ja osallistujat tarjoavat apua toisilleen, vaikka kaikilla onkin oma erityinen erikoisosaamisalueensa. Odotamme kaikki innolla tulevaa viikkoa, Niina Uolamo ja Raitiotieallianssin käyttöönottovastaava Petra Brunnila kertovat.

Koeajoista kerrotaan sosiaalisessa mediassa – koronavirustilanteella ei toistaiseksi vaikutuksia testeihin

Koronaviruksen vuoksi käynnissä on maailmanlaajuisesti erittäin poikkeuksellinen tilanne, joten Tampereen Raitiotie Oy ja Raitiotieallianssi seuraavat tilanteen kehittymistä tarkasti. Koeajot pyritään suorittamaan ennalta sovitun aikataulun mukaisesti, mutta tarvittaessa niitä siirretään.

Poikkeuksellisista olosuhteista huolimatta koeajot on tähän saakka voitu viedä läpi suunnitelmien mukaan. Olemme saaneet edelleen paljon positiivista palautetta koeajoista ja siitä, että hankkeessa mennään vallitsevasta tilanteesta huolimatta kohti valmista.  Suhtaudumme koronavirusasiaan vastuullisesti ja seuraamme tarkoin tilanteen kehittymistä sekä viranomaisten ohjeistusta, Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö kertoo.

Tampereen Raitiotie Oy ja Raitiotieallianssi tarjoavat kaikissa kanavissaan ajantasaista tietoa koeajojen etenemisestä. Molemmat toivovat, että koeajoja seurataan jatkossakin turvallisesti etänä.

On hienoa, että ihmiset ovat jatkaneet testien seuraamista kanavissamme ja kaduilla on ollut rauhallista. Tämä on juuri oikea toimintatapa tässä tilanteessa, Sirviö painottaa.

Testiviikko 14 (30.3.-3.4.)

  • Insinöörinkadun koeajot, nopeus 30 km/h eli kadun nopeusrajoituksen mukainen
  • Hervannan valtaväylän koejaot nopeus 40-70 km/h
  • Insinöörinkadun ja Hervannan valtaväylän liikennevalojen toiminta

Tampereen raitiotietä ja sen teknisiä järjestelmiä testataan saksalaisella, vuonna 1981 valmistuneella raitovaunulla.

Lisätietoa:

Tutustu Tampereen Ratikan liikenneturvallisuusmateriaaliin osoitteessa www.tampereenratikka.fi/liikenneturvallisuus

Helsinki mukaan Suomi-Rataan ja Tunnin Junaan

Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 25.3. muuttaa Helsingin kaupungin hallintosääntöä niin, että päätöksenteko on tarvittaessa mahdollista etäkokouksina. Valtuusto päätti myös, että Helsinki lähtee osakkeenomistajaksi Tunnin Juna Oy -hankeyhtiöön, sekä Suomi-Rata Oy -hankeyhtiöön.

Helsinki mukaan Suomi-Rataan ja Tunnin Junaan

Kaupunginvaltuusto päätti, että Helsinki lähtee osakkeenomistajaksi Helsingin ja Turun välisen raideyhteyden suunnittelua toteuttavaan Turun Tunnin Juna Oy -hankeyhtiöön, sekä Helsingin ja Tampereen välisen raideyhteyden suunnittelua toteuttavaan Suomi-Rata Oy -hankeyhtiöön.

Kaupunki merkitsee perustettavan hankeyhtiön osakkeita tai muuten pääomittaa Turun radan hankeyhtiötä yhteensä enintään 5,9 miljoonalla eurolla ja Tampereen radan yhtiötä 24 miljoonalla eurolla.

Esityksen mukaan kestävän kehityksen vaatimukset, ilmastonmuutoksen torjuminen sekä taloudelliset syyt edellyttävät liikkumisen ja logistiikan kokonaisvaltaista muutosta. Tarvetta muutokselle sekä nopeiden junayhteyksien parantamiselle lisää myös kaupungistuminen, joka on 2000-luvulla kiihtynyt ja kasvu on keskittynyt hyvin saavutettaviin yliopistokaupunkeihin niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla. Liikennevirtojen siirtymisellä raiteille olisi merkittävää ilmastovaikutusta sekä taloudellista vaikutusta. 

SUOMEN PÄÄRADAN KUNTOA JA VÄLITYSKYKYÄ PARANNETTAVA KIIREELLISESTI

Päärataryhmän oli tarkoitus tänään järjestää eduskuntatalossa junaparlamentti, jonka aiheena oli ”Suomi ei saa pysähtyä – päärata tarvitsee rahoitusta”. Nyt kun Suomi on koronaviruksen aiheuttamassa poikkeustilanteessa, on junaparlamentti siirretty syksyyn. Uskomme varmasti, että myös raideliikenne taas elpyy, ja kasvaa.

Päärataryhmä esittää välittömästi toteutettavaksi pääradan kehittämisen suunnittelu- ja investointiohjelman, jonka myötä parannetaan raideliikenteen välityskykyä ja palvelutasoa niin kansainvälisessä, valtakunnallisessa kuin alueellisessa liikenteessä. Kiireisintä on panostaa päärataan Helsingin ja Tornion välillä. Lisäksi ohjelman toteuttaminen edesauttaa maan poikittaisliikenteen kehittämistä ja tavoiteltujen matka-aikojen saavuttamista asemille ja satamiin.

Suomen päärata on osa eurooppalaista rajat ylittävää TEN-T-ydinverkkoa ja tulevaa ydinverkkokäytävää. Päärata on pituudeltaan 810 kilometriä. Siitä 2/3 on yksiraiteista. Vain noin 1/4 radasta voidaan luokitella hyvässä kunnossa olevaksi. Asetettuihin liikennetarpeisiin ja tavoitetilaan nähden puutteista puolet on hyvin merkittäviä.

(Päärataryhmä on laaja-alainen pääradan ja sen jatkoyhteyksien kehittämistä edistävä yhteistyöelin, joka keskittyy sekä kansalliseen vaikuttamiseen että eurooppalaiseen TEN-T-liikenneverkkoon vaikuttamiseen. www.paarata.fi)

Koronatilanteen vuoksi matkustajamäärät romahtivat – junaliikennettä supistetaan, koko henkilöstöä suunnitellaan lomautettavaksi vaiheittain vuoden 2020 aikana

VR Group vastaa koronavirustilanteesta johtuvaan haastavaan liikennetilanteeseen supistamalla omaa kauko- ja lähiliikennettään. Supistamisilla reagoidaan merkittävästi laskeneisiin matkustajamääriin. Tilanteesta johtuen VR käynnistää yhteistoimintaneuvottelut koko henkilöstön lomauttamiseksi.

Koska matkustajamäärät ovat viime päivinä laskeneet sekä VR:n kauko- että lähiliikenteessä jopa 60 %, VR suunnittelee supistavansa junaliikennettä ennakoivasti huhtikuun puolivälistä alkaen. Liikenteen ennakoivan supistamisen tavoitteena on jatkossakin ajaa tärkeimmät kauko- ja lähiliikenteen junayhteydet sekä turvata Suomen sisäiset yhteydet ja varmistaa palvelu kaikilla maantieteellisillä alueilla. Supistettu liikenne ei koske HSL-liikennettä.  

VR varautuu veturinkuljettajien käynnissä olevan ylityö- ja vuoronvaihtokiellon sekä koronaepidemian aiheuttamiin haittoihin myös tavaraliikenteessä.

Suunnitellut lomautukset

Lomautukset suunnitellaan toteutettaviksi vaiheittain vuonna 2020. Henkilökohtaiset lomautukset kestäisivät korkeintaan 90 vuorokautta.

:HELSINKI: Kaupunginhallitus esittää valtuustolle lähtemistä mukaan Tunnin Juna Oy:n osakkeenomistajaksi

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunki lähtisi osakkeenomistajaksi Helsingin ja Turun välisen raideyhteyden suunnittelua toteuttavaan hankeyhtiöön, Turun Tunnin Juna Oy:öön. Tämä tarkoittaisi myös, että kaupunki merkitsee perustettavan hankeyhtiön osakkeita tai muuten pääomittaa yhtiötä yhteensä enintään 5,9 miljoonalla eurolla.

Kaupunginhallituksen esityksen mukaan kestävän kehityksen vaatimukset, ilmastonmuutoksen torjuminen sekä taloudelliset syyt edellyttävät liikkumisen ja logistiikan kokonaisvaltaista muutosta. Tarvetta muutokselle sekä nopeiden junayhteyksien parantamiselle lisää myös kaupungistuminen, joka on 2000-luvulla kiihtynyt ja kasvu on keskittynyt hyvin saavutettaviin yliopistokaupunkeihin niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla

7 V25.3.2020: Osallistuminen Suomi-Rata Oy:n omistamiseen ja rahoittamiseen

Raitiotieallianssi: Raitiotien rakentaminen Pirkankadulla jatkuu

Hämeenpuisto

Raitiotieallianssin rakentamistyöt Pirkankadulla jatkuvat tästä viikosta alkaen. Työt aloitetaan tänään, 16.3., työmaata varten aidatun alueen sisällä Aleksanterin kirkkopuiston portaiden ja jalkakäytävän muokkauksella. Töistä voi tällä kohdalla aiheutua pieniä kulkumuutoksia kirkkopuiston kulkureittiin.

Raitiotieallianssi aloittaa lähiaikoina myös Hämeenpuistoon rakennettavan kaukokylmälinjan maanrakennustyöt Tampereen Sähkölaitoksen töitä varten. Työalue on Hallituskadun ja Puutarhakadun välisellä osuudella. Samalla Raitiotieallianssi aloittaa Pirkankadun ja Hämeenpuiston risteyksessä liikenteenjakajien rakentamistyöt. Maanrakennustöiden valmistuttua Tampereen Sähkölaitos aloittaa kaukokylmälinjan asennukset alueella.  Töistä aiheutuu ajoittain kaistamuutoksia Hämeenpuiston ja Pirkankadun liittymäalueella.

Myöhemmin keväällä, kaukokylmätöiden valmistuttua, aloitetaan suojatien kiveystyöt pääkirjasto Metson edustalla. Nämä työt aloitetaan arviolta toukokuussa. Kiveystöitä jatketaan suojatiealueen jälkeen ajorataosuuksilla. Kiveystyöt alueella valmistuvat kesän loppuun mennessä.

Koronaviruksen vaikutukset Raitiotieallianssin töihin

Koronaviruksen vuoksi on maailmanlaajuisesti käynnissä erittäin poikkeuksellinen tilanne. Raitiotieallianssi toimii THL:n suositusten mukaisesti.

Suhtaudumme asiaan erittäin vakavasti ja tässäkin tilanteessa toimimme hankkeella vastuullisesti. Pyrimme mahdollisuuksien mukaan jatkamaan töitä normaalisti, mutta seuraamme jatkuvasti tilanteen kehittymistä. Jos muutoksia tulee, tiedotamme niistä erikseen, Raitiotieallianssin projektipäällikkö Sari Valjus toteaa. 

Lisätietoja:

raitiotieallianssi.fi

Tampereen Ratikan koeajot alkavat – Testivaunulla lähdetään Hervannan katuverkolle 18.3.

Tampereella otetaan tällä viikolla iso askel kohti Ratikka-aikaa, kun Hervannassa aloitetaan koeajot testiraitiovaunulla. Vaunulla liikutaan varikolla maanantaina ja tiistaina 16.-17.3 ja keskiviikkona 18.3. siirrytään katuverkolle. Koeajoja tehdään ensimmäisellä koeajoviikolla pelkästään kävelyvauhdilla, enintään 5 km/h. Nopeustestit tehdään vaiheittain eri kaduilla. Jokaisella osuudella testivaunua liikutetaan ensin kävelyvauhtia, jonka jälkeen testit tehdään kadun tai radan maksiminopeuksien mukaisesti.

Raitiotieradan ja raitiotiejärjestelmän testauksessa käytetään Saksasta tuotua, vuonna 1981 valmistettua, raitiovaunua. Testejä tehdään kaikkien raitiotien teknisten järjestelmien ja radan päällysrakenteen osalta. Koeajojakso alkaa varikolla, jossa testataan asetinlaitteen toiminta ja varikkoraiteiston kulkuteiden asettaminen, vaihteet, opastimet ja sähköradan toiminnot. Ratainfran testauksissa käydään läpi muun muassa liikennevaloetuisuuksien toimintaa, tarkastetaan radan opastimien toimintoja ja liikennemerkkien sijainteja sekä testataan vaihteenohjausjärjestelmien toimintaa. Koeajojakso kestää noin kolme viikkoa.

– Koeajoissa edetään testitulosten mukaisesti – jos testeissä havaitaan muutostarpeita, toimenpiteitä tehdään heti. Tarvittaessa testit kestävät huhtikuun loppuun asti, mutta todennäköistä on, että ne saadaan suoritettua huhtikuun alkuun mennessä, koeajokoordinaattori, projekti-insinööri Niina Uolamo Tampereen Raitiotie Oy:stä kertoo.

Koeajoalueelle pystytetään koeajojen ajaksi opasteita, jotka kertovat testivaunun olevan liikkeellä. Testivaunun kulkua muun liikenteen joukossa varmistetaan koeajojen aikana liikenteenohjaajilla, jotta testaushenkilökunnan ja kaupunkilaisten liikkuminen saadaan turvattua ja radan nopeustestit pystytään ajamaan yhtenäisenä suorituksena. Muun liikenteen keskeytykset kestävät kerrallaan vain joitakin minuutteja.

– Testivaunun mukana ja rinnalla kulkee Raitiotieallianssin henkilökuntaa ja tarvittaessa kunnossapitokalustoa. Kaikkien alueella liikkujien turvallisuus on meille erittäin tärkeää. Liikenteenohjaajat opastavat tiellä liikkujia ja lisäksi toivomme, että ihmiset kertaavat Ratikkakaupungin liikennesäännöt esimerkiksi Tampereen Ratikan sivuille koostamamme materiaalin avulla. Jotta tarvittavat testit saadaan suoritettua onnistuneesti, pyydämme muilta tiellä liikkujilta kärsivällisyyttä ja toivomme testihenkilökunnallemme työrauhaa, Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö muistuttaa.

Koeajoja tehdään ruuhka-aikojen ulkopuolella, eli päiväaikaan klo 9.00-15.00 välillä. Keskiviikkona 18.3. testivaunulla lähdetään varikolta Hermiankadulle klo 9.00 ja 11.00 välillä.

– Tarkkaa kellonaikaa koeajojen aloittamiselle on mahdoton sanoa, sillä kyseessä on ainutlaatuinen tapahtuma, jonka taustalla on monia muuttujia. Jotta voimme esimerkiksi kytkeä sähköt raitiotiejärjestelmään varikon ulkopuolella, varmistamme ensin sähkönsyötön järjestelmät ennen vaunun ajamista alueelle, Uolamo kertoo.

– Koeajoissa monet pienet, matkustajille näkymättömät, asiat halutaan tarkastaa ja mahdollisesti testata useaan otteeseen. Pääsemme testaamaan heti mm. vaunun niin sanottuja ryömintäominaisuuksia jyrkässä Hermiankadun mäessä. Selvitämme siis periaatteessa, kuinka hitaasti vaunu jaksaa mäen nousta. Tämä voi vaatia useamman yrityksen, Uolamo selventää.

Insinöörinkadulla tiistaina 31.3. tehtävien nopeustestien aikana bussilinja 3 on Hervannassa kiertoreitillä Teekkarinkatu-Hervannan valtaväylä. Pysäkit Hervannan valtaväylällä ovat käytössä. Linja 32 kulkee koeajojen ajan normaalireitillään. Nysse tiedottaa muutoksista bussiliikenteessä kanavissaan.

Koeajojen alustavat aikataulut:

Viikko 12 (16.-20.3.)
– Varikon alueen koeajoja, nopeus enimmillään 5 km/h
– Koeajoja osuudella varikko–Turtola, nopeus enimmillään 5 km/h
– Tavoitteena on, että testivaunulla liikutaan varikkoalueelta ulos 18.3.

Viikko 13 (23.-27.3.)
– Varikon asetinlaitteen testausta ja varikon alueen koeajoja, joissa nopeus 15km/h ja paikoin radan sallima maksiminopeus
– Hermiankadun ja Atomipolun koeajoja, joissa nopeus kadun nopeusrajoituksen mukainen

Viikko 14 (30.3.-3.4.)
– Insinöörinkadun koeajot, nopeus 30 km/h eli kadun nopeusrajoituksen mukainen
– Hervannan valtaväylän koeajot, nopeus 40-70 km/h

Viikko 15 (6.4.-9.4.)
– Mahdollisesti vaihteenohjaustestejä varikko-Turtola-välillä

Ensimmäinen Tampereen Ratikka saapuu Tampereelle toukokuussa. Maaliskuussa käynnistyvä testivaunulla tehtävä koeajojakso aloittaa Tampereella Ratikka-ajan – välissä on muutaman viikon tauko koeajoissa, jonka jälkeen testit aloitetaan varsinaisella Tampereen Ratikalla. Alkukesästä 2020 lähtien Tampereen liikenteessä nähdään aina raitiovaunuja. Ratikalla matkustamista päästään kokeilemaan Tampereella keväällä 2021, kun koeliikenne aloitetaan. Varsinainen liikennöinti aloitetaan 9.8.2021.

Koronaviruksen vaikutukset Tampereen Ratikan koeajoihin

Koronaviruksen vuoksi käynnissä on maailmanlaajuisesti erittäin poikkeuksellinen tilanne. Tampereen Raitiotie Oy ja Raitiotieallianssi toimivat THL:n suositusten mukaisesti.

  • On mahdoton arvioida koronaviruksen mahdollisia vaikutuksia Tampereen Ratikan koeajoihin. Koeajot pyritään suorittamaan ennalta sovitun aikataulun mukaisesti, mutta tarvittaessa niitä siirretään. Suhtaudumme tilanteeseen erittäin vakavasti ja toimimme vastuullisesti tilanteen vaatimalla tavalla, toimitusjohtaja Pekka Sirviö toteaa.

Lisätietoa:

Tutustu Tampereen Ratikan liikenneturvallisuusmateriaaliin osoitteessa www.tampereenratikka.fi/liikenneturvallisuus

Kuljettajapulasta johtuen kauko- ja lähiliikenteessä peruutuksia 17.-19.3.

© VR Group

Käynnissä oleva veturinkuljettajien ylityö- ja vuoronvaihtokielto, sekä koronaviruksesta johtuen kohonnut poissaolotilanne vaikuttavat junaliikenteeseen. Tämän vuoksi VR:n kauko- ja lähijunia perutaan suunnitellusti 62 kappaletta 17.-19.3. välisenä aikana. Perumisissa pyritään huomioimaan vuorovälien säilyminen kohtuullisina. Myös HSL:n lähijunaliikenteessä on yksittäisiä perumisia.

Normaalitilanteessa VR liikennöi päivittäin yli 1000 junavuoroa.

Liikennetilannetta päivitetään jatkuvasti verkkosivuillemme. Tarkasta oman junasi tilanne liikennetilanne-sivuillamme osoitteessa https://www.vr.fi/cs/vr/fi/liikennetilanne.