HKL kunnostaa ja rakentaa myös uutta raitiotierataa kesällä

2017-04-19 12_19_12-9e4feeee-add9-44a9-9f54-f5faa9051bda.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

HKL kunnostaa raitiotierataa ja rakentaa myös uusia rataosuuksia tulevana kesänä ja syksynä. Uutta raitiorataa rakennetaan elokuussa uudistuvan raitiolinjaston tarpeisiin. Ratatöitä tehdään kaikkiaan noin 20 ratatyömaalla.

Raitiolinjasto on uudistumassa elokuussa 2017. Linjastouudistukseen liittyen HKL rakentaa tulevana kesänä uutta raitiorataa yhteensä noin 2800 metriä. Mittavimmat radanrakennustyöt tehdään Välimerenkadulla ja Reijolankadulla.

Välimerenkadulle rakennetaan uutta raitiorataa, sillä linjan 9 reitti kulkee jatkossa Jätkäsaaressa Tyynenmerenkadun sijasta Välimerenkatua pitkin. Reijolankadulle rakennettava uusi rataosuus palvelee raitiolinjaa 3, joka tulee liikennöimään Nordenskiöldinkadulta Reijonkadun kautta Mannerheimintielle.

Raitiolinjastoa uudistetaan, jotta se palvelisi mahdollisimman monen matkustajan liikkumistarpeita ja jotta raitiolinjat kytkeytyisivät saumattomasti muihin liikennemuotoihin. Linjastouudistuksesta tiedottaa Helsingin seudun liikenne (HSL). Lisätietoa uudistuvista reiteistä on osoitteessa www.hsl.fi/raitiolinjat2017

Valtaosa HKL:n ratatyöurakoista on peruskunnostustöitä; ratakiskojen ja vaihteiden vaihtoa. Radan kunnostustöitä tehdään kesällä muun muassa Ateneumin edustalla Kaivokadulla, Mäkelänkadulla ja Paciuksenkadulla.

Osa kesän ratatöistä vie raitiovaunuja poikkeusreiteille. Poikkeusreiteistä tiedottaa HSL.

Kiskoja uusitaan tarpeen mukaan

Ratakiskojen käyttöikä riippuu siitä, millaisella rataosuudella kiskot ovat. Suoralla radalla kiskot voivat kestää 30 vuotta, kaarteessa huomattavasti vähemmän aikaa; maksimissaan 15 vuotta.

Vaihteiden käyttöikään vaikuttaa muun muassa liikennemäärä: tiheästi liikennöidyillä rataosuuksilla vaihteet kuluvat eniten ja niitä vaihdetaan muutaman vuoden välein. Harvemmin liikennöidyillä osuuksilla vaihteet kestävät jopa 25 vuotta.

HKL suunnittelee ratatyöt siten, että niistä aiheutuisi mahdollisimman vähän häiriötä raitiovaunu- ja ajoneuvoliikenteelle. Ratatöitä tehdään mahdollisuuksien mukaan myös öisin tietyin rajoituksin. Helsingin yleiset säädökset rajoittavat melua aiheuttavan yötyön maksimiajaksi kaksi yötä viikossa. Ratatyöhankkeet pyritään ajoittamaan niin, että ne voidaan toteuttaa samanaikaisesti muiden kuntateknisten hankkeiden kuten vesijohto-, viemäri- ja kaukolämpötöiden kanssa.

Kesän ratatyömaat ja aikataulut kartalla:www.hkl.fi > Tämä on HKL > HKL rakentaa > Ratatyömaat.

Kehärata kasvatti junien suosiota

2017-04-18 14_18_30-6_2017_keharadan_liikenteelliset_vaikutukset.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

Kehärata on tuonut juniin lisää matkustajia ja tehnyt matkustamisesta entistä sujuvampaa laajalla alueella pääkaupunkiseudulla.

Kesällä 2015 käyttöön otettu Kehärata on HSL:n selvityksen mukaan kasvattanut lähijunien suosiota laajalla alueella uuden rataosuuden, pääradan ja Vantaankosken radan ympäristössä. Junan osuus pääkulkutapana nousi runsaat 10 prosenttiyksikköä vuodesta 2014 vuoteen 2016. Bussien osuus väheni suunnilleen saman verran.
Junamatkustajien määrä kasvoi selvästi eniten Myyrmäessä ja Kivistössä, joihin on rakennettu paljon uutta asutusta radan tuntumaan.

Joukkoliikennematkustajat olivat Kehäradan valmistumisen jälkeen tyytyväisempiä liikkumisen sujuvuuteen kuin he olivat ennalta arvioineet. Sujuvuus parani laajemmalla alueella kuin matkustajat ennen liikenteen alkamista olettivat. Tyytyväisimpiä olivat Kivistön, Helsingin pohjoisosien ja Etelä-Vantaan matkustajat.

Tyytyväisyyden syy oli muun muassa se, että Kehärata paransi junaliikenteen täsmällisyyttä. Samalla, kun Kehäradan liikenne alkoi, valtaosa suorista bussilinjoista Vantaalta Helsinkiin korvautui lyhyillä syöttölinjoilla asemille. Tihein vuorovälein liikennöitävät lyhyet liityntälinjat ovat parantaneet matkaketjujen luotettavuutta.
Liikennöinnin aloitti myös runkobussilinja 560 Itä-Helsingistä Malmin kautta Myyrmäkeen. Kehäradan vaikutusalueen poikki kulkevat bussit laajensivat Kehäradan vaikutusaluetta entisestään ja Helsingin seudun bussilinjastosta tuli entistä verkostomaisempi.

Kehärata, bussilinja 560 ja Vantaan bussilinjaston muuttuminen liityntäliikennepainotteiseksi ovat yhdessä vaikuttaneet siihen, että junien käyttö on lisääntynyt laajalla alueella uuden rataosuuden ympäristössä.

Myös merkittävä osa Helsinki–Vantaan lentoasemalle kulkevista on todennut Kehäradan käyttökelpoiseksi, ja joukkoliikenteen osuus kokonaisuutenakin on kasvanut.
Vuonna 2014 lentoasemalle saapuneista alle 5 prosenttia käytti pääkulkutapanaan junaa. Vuonna 2016 osuus oli runsaat 25 prosenttia. Linja-autolla saapui lentokentälle 35 prosenttia matkustajista vuonna 2014, ja kaksi vuotta myöhemmin 22 prosenttia.
Henkilöauton ja taksin yhteenlaskettu osuus pieneni 58 prosentista runsaaseen 51 prosenttiin.

HSL arvioi Kehäradan vaikutuksia vuosien 2014 ja 2016 matkatutkimusten sekä liikenne- ja matkustajalaskentojen aineistojen sekä maankäytön kehittymisen perustella.

https://www.hsl.fi/sites/default/files/6_2017_keharadan_liikenteelliset_vaikutukset.pdf

Uudistettu VR:n ravintolavaunu testauksessa – konseptia kehitetään yhdessä asiakkaiden kanssa

17807196_10154993109351278_4303445428449027481_o

Kuva: VR-GROUP

Junissa nautitaan vuosittain yli 200 000 ruoka-annosta, juodaan yli 440 000 tuoppia olutta ja yli 1,6 miljoonaa kuppia kahvia. Huhtikuun 6. päivä liikkeelle lähtee uusitun ravintolavaunukonseptin pilotti, jossa uudet maut kohtaavat tutut klassikot.

Ravintolavaunut ovat iso osa junamatkustamisen mukavuutta. VR:n junissa ravintolavaunut ovat palvelleet matkustajia jo vuosikymmenien ajan, antaen mahdollisuuden hyvään ruokaan, juomaan ja mukavaan seurusteluun matkanteon lomassa. Ravintolapalvelut kattavat koko kaukoliikenteen reittiverkoston – joko ravintolavaunun tai kärrymyynnin muodossa – molempia ollaan nyt uudistamassa.

– Junamatkustuksen suosi on kääntynyt vahvaan kasvuun. Yksi matkustajien eniten arvostamista junamatkan palveluista on ravintolavaunu – mahdollisuus käyttää matka-aikaa virkistäytymiseen ja herkutteluunkin. Uudistamme nyt ravintolavaunun makuja, miljöötä ja palvelua yhdessä asiakkaiden kanssa, sanoo VR:n matkustajaliikenteen johtaja Maisa Romanainen.

Tänään lähtee liikkeelle uudenlaisen ravintolavaunun pilotti, jossa matkustajilta kerätään palautetta valikoimasta, mauista, sisustuksesta, tunnelmasta ja palvelusta. Kevään ja kesän aikana saadun palautteen perusteella konseptia muokataan. Ensimmäisen matkan uusi ravintolavaunu tekee Helsingistä Rovaniemelle, 6.4. osana IC27:ää, klo 15:27.

Uudet maut ja tutut klassikot – myös mukaan otettavaksi

Oman haasteensa uudistukseen tuo hyvin laaja asiakaskunta junissa: vauvasta vaariin, virassa ja viihteellä. Junien täyttyessä myös ravintolavaunuissa on kasvava määrä asiakkaita. Yksi tutuista klassikoista, joka löytyy uudestakin menusta, on lihapullat, joita nautitaan vuosittain noin 80 000 annosta. Ravintolapalveluissa halutaan panostaa vahvasti myös tuotteiden helppoon mukaan ottamiseen – annokset pyritään rakentamaan ja pakkaamaan kätevästi omalla istumapaikalla nautittaviksi.

– Klassikot säilyvät, mutta saavat vähän uutta twistiä. Olemme myös huomioineet kasvissyöjät ja erikoisruokavaliot entistä paremmin. Olemme panostaneet uudistuksessa asiakkaiden toiveiden mukaisesti erikoiskahveihin ja tuoreisiin, paikalla paistettuihin leipiin, sanoo ravintolapalveluista vastaavan Avecra Oy:n toimitusjohtaja Piia Tyynilä.

Uuden menun on suunnitellut Avecran tuotepäällikkö Paulo Lehtinen. Vaunumiljöön suunnittelussa on ollut mukana palvelumuotoilutoimisto Aivan yhteistyössä Avecran ja VR:n tiimien kanssa. Viime kesän ja syksyn aikana erilaisia ruoka-annoksia on jo testattu asiakkaiden kanssa ja testaaminen jatkuu nyt pilotissa, uudenlaisessa miljöössä ja uudenlaisin valmistusmenetelmin. Myös henkilökuntaa valmennetaan toimimaan uudistuvan palvelun mukaisesti; tavoitteena on rento, iloinen ja viitseliäs asiakaspalvelu kaikissa juniemme ravintolapalveluissa.

Uutta ravintolavaunua voi bongata liikenteessä Helsingin ja Rovaniemen välisellä reitillä 6.4. alkaen. VR haastaakin bongaamaan uuden fiiliksen vaunun, haukkamaan jotain itselle sopivaa ja antamaan palautetta jatkokehittelyä varten. Tavoitteena on uuden konseptin lanseeraus laajemmin ensi syksynä.

Katso lisää: www.vr.fi/ravintolavaunu

Rautateiden tavara- ja henkilöliikenteessä kasvua viime vuonna

railroad-tracks-23521292901749uK0

Rautateiden tavaraliikenteen kuljetusmäärät kääntyivät viime vuonna jälleen kasvuun pudottuaan vuonna 2015 selvästi. Myös rautateiden henkilöliikenteen matkamäärät kasvoivat. Lähiliikenteessä kasvua oli noin kymmenen prosenttia.

Viime vuonna rautateiden tavaraliikenteessä kuljetettiin 36,2 miljoonaa tonnia tavaraa, mikä on noin kahdeksan prosenttia edellisvuotta enemmän. Kasvua oli sekä kotimaan että kansainvälisissä kuljetuksissa. Kuljetusten keskipituus kasvoi.

infografiikka-rautatiet

Rautateiden henkilöliikenteen matkamäärät kasvoivat, kun kesällä 2015 avattu Kehärata oli käytössä ensimmäisen kokonaisen vuoden. Rautateiden lähiliikenteessä tehtiin noin 70,1 miljoonaa matkaa, jossa on noin kymmenen prosentin kasvu edellisvuoteen. Kaukoliikenteessä tehtiin noin 12 miljoonaa matkaa.

Tilastointitavan muutoksen vuoksi kaukoliikenteen luku ei ole vertailukelpoinen aikaisempien vuosien matkamäärän kanssa. Kaukoliikenteen matkamäärissä näkyy LVM:n ostoliikenteen leikkaukset. Kaikkiaan rautateillä tehtiin noin 82,1 miljoonaa matkaa.

VR Group käynnistää dieselvetureiden hankinnan

dv12_1

VR Group investoi yli 100 miljoonan euroa uusien dieselvetureiden hankintaan tai nykyisen dieselkaluston saneeraukseen.

VR Group on valmistellut uusien dieselvetureiden hankintaa pitkään. Nykyinen kalusto on teknisesti elinkaarensa päässä ja asiakastarpeet ovat muuttuneet vuosien saatossa. Hankinnan valmistelun aikana on selvitetty myös nykyisen kaluston elinkaaren jatkamista saneerauksilla.

− Investointi uusiin vetureihin näyttää massiivista peruskorjausta kannattavammalta vaihtoehdolta, mutta saneerausvaihtoehto pidetään auki uushankinnan rinnalla ennen lopullista päätöstä, VR Groupin liikennejohtaja Petri Auno kertoo.

Merkittävä investointi

Investoinnin suuruus on yli 100 miljoonaa euroa ja tarkentuu kilpailutuksen aikana eri vaihtoehtojen vertailun kautta.

Uusien dieselvetureiden hankintakilpailutus avataan kevään aikana ja päätöksiin pyritään kesään 2018 mennessä. Uusien dieselvetureiden hankintamäärä tarkentuu kilpailutuksen alkuun mennessä, mutta joka tapauksessa puhutaan vähintään useista kymmenistä vetureista. Kilpailutukseen tullaan sisällyttämään myös optio hankittavien vetureiden kunnossapidosta.

Veturi sähköistämättömille radoille ja ratapihoille

Dieselvetureita käytetään etenkin ratapihoilla, tavarakuljetusten kuormaus- ja purkupaikoilla sekä tavaraliikenteessä sähköistämättömillä rataosuuksilla. Matkustajaliikenteessä dieselvetureiden käyttö on hyvin vähäistä.

− Olemme onnistuneet kasvattamaan tehokkaan ja ympäristöystävällisen sähkövedon osuutta tavaraliikenteessä viime vuosina yli 76 prosenttiin. Kun rataosuuksien sähköistystyöt etenevät, sähkövedon osuus kasvaa entisestään. Tarvitsemme kuitenkin jatkossakin dieselvetureita toimivan ja tehokkaan kuljetusjärjestelmän osana, Auto toteaa.

Onnettomuustutkintakeskus: Rautatieliikenteen vaihtotöiden turvallisuuden parantamiseen neljä uutta turvallisuussuositusta

2017-03-10 14_37_18-R2016-03_Mussalo_8.7.2016-tutkintaselostus.pdf - Nitro Reader 3

Onnettomuustutkintakeskuksen (OTKES) tutkinta kahden teollisuusbensiiniä sisältäneen säiliövaunun suistumiseen johtaneesta vaihtotyöyksikön törmäämisestä raidepuskimeen 8.7.2016 Kotkan Mussalossa on valmistunut. OTKES antaa neljä uutta turvallisuussuositusta vastaavien onnettomuuksien ehkäisemiseksi, turvallisuuden parantamiseksi ja vahinkojen torjumiseksi.

Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että Liikenteen turvallisuusvirasto ja rautatieliikenteen harjoittajat tehostavat vaihtotöiden suorittamisen valvontaa. Vaihtotöissä tapahtuu törmäyksiä ja suistumisia keskimäärin kolmen päivän välein. Vaarallisten aineiden kuljetuksiin liittyviä törmäyksiä ja suistumisia tapahtui yhdeksän kertaa vuonna 2015.

Vaihtotöiden tekemisessä on ilmennyt syvään juurtuneita toimintatapoja, jotka eivät vastaa turvallisuusajattelua. Onnettomuuksia on tapahtunut esimerkiksi puutteellisesta tähystämisestä ja sen laiminlyönnistä johtuen.

Mussalon 8.7.2016 onnettomuudessa vaihtotyönjohtaja oli sijoittunut radio-ohjaimella kauko-ohjaamansa vaihtotyöliikkeen aikana siten, ettei hän nähnyt raiteen päässä noin 200 metrin päässä olevaa raidepuskinta vaunujen sitä lähestyessä. Tämän seurauksena kaksi teollisuusbensiiniä sisältänyttä säiliövaunua meni puskimesta läpi. Ensimmäisen vaunun säiliöön tuli toisen vaunun keskuspuskimen painamana noin 25 cm syvä ja lähes metrin halkaisijaltaan ollut painauma. Vuotoja ei syntynyt. Onnettomuuden vaihtotyönjohtaja huomasi vasta tehtyään seuraavaan vaihtoliikkeen.

Vaihtotyöonnettomuuksia tapahtuu yleisesti siksi, että valittu ohjauspaikka ei ole oikea. Turvallisuusjohtamisjärjestelmän avulla ei ole pystytty tehokkaasti puuttumaan virheelliseen toimintatapaan. Syinä toimintaan ovat todennäköisesti mukavuudenhalu ja työn nopeuttaminen turvallisuuden kustannuksella.

Vaarallisten aineiden kuljetusten onnettomuuksien seuraukset voivat olla mittavat

Toiseksi Onnettomuustutkintakeskus suosittaa rataverkon haltijoita huolehtimaan siitä, että ratapihojen raiteiden mittapituus on yhdenmukainen järjestelmästä riippumatta. Ratapihojen raiteiden mittapituudet vaihtelevat tietolähteestä ja -järjestelmästä riippuen. Tämä voi johtaa vaihtotöissä tulkintavirheeseen, josta voi aiheutua vaaratilanne tai onnettomuus.

OTKES suosittaa myös, että rautatieyritykset noudattavat paikallista pelastussuunnitelmaa satamissa ja alueilla, missä toimii myös muita yrityksiä. Pelastussuunnitelma on turvallisuuden perustana satamissa ja muilla alueilla, joilla toimii useita yrityksiä. Alueen kokonaisturvallisuuden edistäminen edellyttää toimijoilta yhdenmukaista toimintaa.

Mussalossa hätäilmoitus tehtiin hätäkeskukseen yhdeksän minuuttia suistumisen jälkeen. Törmäyksen havaitsemisessa ja hälytyksissä kului paljon aikaa, millä ei tässä tapauksessa ollut kuitenkaan merkitystä. Viiveeseen vaikutti osaltaan se, että satama-alueella eri toimijoiden ohjeissa onnettomuudesta hälyttämisessä oli eroavaisuuksia.

Lisäksi OTKES suosittaa, että rataverkon haltijat uudistavat raidepuskimet niillä raiteilla, joilla tehdään vaarallisten aineiden kuljetuksiin liittyvää vaihtotyötä. Ratapihoilla olevien vanhojen raidepuskinten merkitys vaunujen pysäyttämisessä on heikko. Vaarallisten aineiden kuljettaminen eri normien mukaan rakennetuilla vaunuilla asettaa monipuolisia vaatimuksia raidepuskimille. Riskianalyyseissä vaihtotöissä tapahtuvat ”pitkäksi menot” on tunnistettu potentiaaliseksi onnettomuuden aiheuttajaksi.

Muina huomioina Onnettomuustutkintakeskus toteaa, että koska Vaarallisten aineiden kuljetus rautatiellä -lakikokoelmat uudistuvat kahden vuoden välein ja VR-Yhtymä Oy:n VAK-kertauskoulutus järjestetään viiden vuoden välein, voi pahimmassa tapauksessa tulla kaksi lakimuutosta kertauskoulutusten välissä. Tapahtuneet muutokset olisi hyvä käydä läpi esimerkiksi liikenneturvallisuuden LIITU-kertauskoulutuksissa.

Tutkintaselostus

VR Groupin Suomen liiketoiminnot vahvassa vedossa

Pikajuna_vauhdissa

© VR Group

  • Konsernin liikevoitto oli 43,3 (65,4) miljoonaa euroa. Konsernin vertailukelpoinen liikevaihto laski 3,6 prosenttia.
  • Matkustajaliikenteessä tehtiin 117,9 miljoonaa matkaa. Junaliikenteen matkat kasvoivat 9,0 prosenttia.
  • VR Transpointin kuljetusmäärät kasvoivat 41,3 miljoonaan tonniin (+7,6 prosenttia).
  • VR-Yhtymä Oy:n hallitus esittää 90 miljoonan euron osinkoa valtiolle.

− Vuonna 2016 onnistuimme kasvattamaan matkustajaliikenteen matkoja ja VR Transpointin kuljetusmääriä. VR Trackin rakentamisen liiketoiminta kehittyi positiivisesti Suomessa. Konsernin tulos ei kuitenkaan ollut tyydyttävällä tasolla, johtuen VR Trackin Ruotsin tytäryhtiön heikosta tuloksesta. Kilpailukyvyn kehittäminen erilaisten jo käynnissä olevien ja uusien kehitysohjelmien avulla jatkuu, VR Groupin toimitusjohtaja Rolf Jansson kertoo.

Matkustajaliikenteessä tehtiin 117,9 miljoonaa matkaa vuonna 2016. Matkamäärät kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 6,7 prosenttia. VR Transpointin kuljetusmäärät nousivat 7,6 prosenttia edellisen vuoden tasosta ja olivat 41,3 miljoonaa tonnia. Suomessa VR Trackin rakentamisen liikevaihto nousi 11,1 prosenttia edellisvuodesta.

VR Groupin Suomen liiketoimintojen kannattavuus vahvaa

Konsernin liikevaihto vuonna 2016 oli 1 186,7 miljoonaa euroa (1 231,4 milj. euroa) ja laski edellisvuodesta 3,6 prosenttia. Pääosa erosta selittyy matkustajaliikenteen kaukoliikenteen hintatason laskulla.

Konsernin liikevoitto oli 43,3 miljoonaa euroa (65,4 milj. euroa). Liikevoitto oli vahva kaikissa Suomen liiketoiminnoissa. Konsernin tulosta kuitenkin heikensi merkittävästi VR Trackin Ruotsin tytäryhtiön VR Track Sweden Ab:n tappiot.

Matkustajaliikenteen tulos nousi

VR:n matkustajaliikenteen tulos oli 16,6 miljoonaa euroa (9,9 milj. euroa). Matkustajaliikenteen liikevaihto oli 502,0 miljoonaa euroa (534,8 milj. euroa), ja liikevaihdon lasku oli 6,1 prosenttia. Junaliikenteen liikevaihto laski 7,9 prosenttia ja linja-autoliikenteen 1,3 prosenttia. Ravintolapalveluita tarjoavan Avecran liikevaihto kasvoi 2,2 prosenttia etenkin junien kasvaneiden matkustajamäärien ansiosta.

Markkinaehtoisen liikenteen täyttöaste kasvoi selvästi ja oli 41,7 prosenttia (34,1 %). Junaliikenteessä matkustaminen kasvoi 9,0 prosenttia ja matkoja tehtiin 82,1 miljoonaa matkaa. Kaukoliikenteessä matkat kasvoivat 2,8 prosenttia huolimatta liikenne- ja viestintäministeriön ostaman liikenteen merkittävistä leikkauksista. Markkinaehtoisen kaukoliikenteen matkat kasvoivat 8,4 prosenttia. Suomen ja Venäjän välisen Allegro-liikenteen matkat kasvoivat 8,2 prosenttia. Lähiliikenteen matkat kasvoivat 10,2 prosenttia erityisesti Kehäradan liikenteen ansiosta. Linja-autoliikenteessä tehtiin 35,8 miljoonaa matkaa, kasvua oli 1,7 prosenttia.

Kaukoliikenteessä vuonna 2015 toiminnan tehostamiseksi ja lipunhintojen laskemiseksi käynnistetty kilpailukykyohjelma alensi kustannuksia 41,9 miljoonaa euroa. Tavoitteeksi asetettu 50 miljoonan euron kustannusten lasku toteutuu täysimääräisesti 2017 aikana.

Matkustajamäärien kasvu on jatkunut alkuvuoden aikana. VR tuo tämän vuoden aikana matkustajille uusia palveluja: ravintolavaunut ja paikanvarausjärjestelmä uudistuvat, ensimmäiset matkaketjupilotit tuodaan markkinoille.

VR Transpointin liikevaihto ja kuljetusmäärät kasvoivat

VR Transpointin liikevaihto oli 380,7 miljoonaa euroa ja nousi edellisvuodesta
0,1 prosenttia (380,5 milj. euroa). Rautatielogistiikan liikevaihto nousi 3,0 prosenttia ja maantieliikenteen laski 9,6 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Maantieliikenteen liikevaihdon laskuun vaikutti osaltaan Trint Unkarin myynti vuonna 2015. VR Transpointin liikevoitto oli 34,5 miljoonaa euroa (27,0 milj. euroa).

VR Transpointin kuljetusvolyymit vuonna 2016 nousivat 7,6 prosenttia edellisen vuoden tasosta ja olivat 41,3 miljoonaa tonnia (38,4 miljoonaa tonnia). VR Transpointin kuljetukset koostuvat pääsääntöisesti kemiallisen ja mekaanisen metsäteollisuuden sekä metalli-, kemian- ja rakennusteollisuuden raaka-aineista ja tuotteista. Rautatielogistiikan kuljetukset kasvoivat eniten idän tuonnissa ja transitossa sekä metsäteollisuuden kotimaan kuljetuksissa.

Tänä vuonna kaupallisen liikenteen aloittavat ensimmäiset uudet sähköveturit tulevat rautatielogistiikan käyttöön. Metsäteollisuuden investointien odotetaan lisäävän kuljetusvolyymeja edelleen. Volyymikasvu on jatkunut alkuvuoden aikana.

Suomessa VR Trackin rakentaminen kasvussa

VR Trackin liikevaihto oli 294,3 miljoonaa euroa (300,5 milj. euroa) ja laski edellisvuodesta 2,1 prosenttia. VR Trackin liiketulos oli −14,1 miljoonaa euroa
(18,1 milj. euroa), josta VR Track Swedenin osuus oli −35,6 miljoonaa euroa. Tappio syntyi pääosin VR Trackin Ruotsin tytäryhtiön VR Track Sweden AB:n yhdessä projektissa, joka on yhteistyössä tilaajan kanssa sovittu päättymään etuajassa huhtikuun 2017 lopussa. Viisivuotisen projektin ennakoidut tappiot on kirjattu vuoden 2016 tulokseen, eikä se jatkossa rasita VR Track Swedenin tulosta. VR Track Swedenissä on käynnissä muutosohjelma kannattavuuden kehittämiseksi.

Suomessa VR Trackin rakentamisen liiketoiminta kehittyi positiivisesti, ja liikevaihto nousi 11,1 prosenttia edellisvuodesta. Myös infrahankkeiden suunnitteluliiketoiminta kehittyi hyvin ja nousua oli 14,2 prosenttia.

Investoinnit ja kalustohankinnat

Konsernin kokonaisinvestoinnit vuonna 2016 olivat 123,1 miljoonaa euroa
(119,8 milj. euroa). Kokonaisinvestoinneista leasingsopimusten osuus on 21,5 miljoonaa euroa (29,8 milj. euroa). Investoinnit junakalustoon olivat 59,0 miljoonaa euroa (70,6 milj. euroa).

Tärkeimmät investointikohteet olivat matkustajaliikenteen uudet ohjaus- ja makuuvaunut, Pohjolan Liikenteen linja-autot sekä VR Transpointin kalusto. Uusien sähkövetureiden vaikutus vuoden 2016 investointeihin oli vielä melko pieni, mutta niiden vaikutus kasvaa voimakkaasti lähivuosina.

Hallitus esittää 90 miljoonan euron osinkoa

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että VR-Yhtymä Oy:n jakaa osinkoa 90 miljoonaa euroa. Yhtiön voitonjakokelpoiset varat olivat 91,8 miljoonaa euroa. Konsernin taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Konsernin omavaraisuusaste oli vuoden 2016 lopussa 68,8 prosenttia.

:KATSO VIDEO: 16-vuotiaan Idan taideteos koristaa VR:n junavaunun kylkiä

idan_taideteos

Vaasalainen 16-vuotias Ida Österholm on voittanut VR:n ”Samassa junassa” – kuvituskilpailun. Voittajana Ida saa oman taideteoksensa VR:n matkustajavaunun kylkeen ja raiteille ympäri Suomen. VR toteutti kilpailun yhdessä 12–20-vuotiaisen nuorten kanssa. Idan kuvitus “Me olemme kaikki taideteoksia” hurmasi raadin sydämet tarinallaan ja kekseliäisyydellään.

Viime vuoden lopussa käynnistyneen kuvituskilpailun aiheeksi nuorille annettiin Suomi100-juhlavuoden kunniaksi se, mikä meissä suomalaisissa on erityisen hienoa. Tekniikka oli vapaa ja lähes sadan kisatyön joukkoon mahtui kaikenlaisia toteutuksia valokuvista väriliituihin.

Voittajatyöllään Ida haluaa muistuttaa meitä kaikkia siitä, että jokainen suomalainen on uniikki ja erityinen omalla tavallaan.

– Ida hyödynsi taideteoksessaan kekseliäästi junavaunun rakenteita, ja taideteos muuttaa aina muotoaan, kun junan sisällä ikkunasta katsovat ihmiset vaihtuvat. Junavaunusta tuli todella hieno, kuvailee VR:n matkustajaliikennejohtaja Maisa Romanainen voittajatyötä.

Voittajan valitsi raati, johon kutsuttiin VR:n avuksi 16-vuotias muusikko Lucas. Hän toi mukaan päätöksentekoon nuorten äänen ja näkemyksen. Lucaksen mielestä Idan työssä erityisen hienoa oli se, että Ida teki jokaisesta junassa istuvasta ihmisestä taideteoksen.

Kilpailun kärkikaartiin yltäneet nuoret sekä kunniamaininnan saaneet osallistujat palkittiin lauantaina 25.2. Lucaksen yksityiskeikalla Idan kuvalla koristellussa junavaunussa Helsingin päärautatieasemalla.

Matkustajat ympäri Suomen voivat päästä Idan kuvittamaan vaunuun  

Uniikin taideteoksen teippaaminen matkustajajunan kylkeen oli mahdollista nyt, kun samaan kalvoon saadaan printtiteippaustekniikalla sekä valkoinen taustaväri että varsinaiset taideteoksen värit.

– Aikaisemmin toimittiin niin, että vaunu maalattiin valkoisella pintamaalilla ja vain väriosuudet teipattiin. Vaunun päälle kiinnitettävä tarrakalvo, jossa on koko kuvio, tekee yksityiskohtien rakentamisesta helpompaa, kuvailee matkustajaliikenteen kalustopäällikkö Hannu Purola.

Idan taideteoksella kuvitettu vaunu tulee osaksi VR:n normaalia junakalustoa ja se on valmis lähtemään liikenteeseen maaliskuun alkupuolella. Normaalin kalustokierron mukaan tähän erityisellä kuvituksella varustettuun junavaunuun voi törmätä eri puolilla Suomea.

Kuhina raiteilla jatkuu: helmikuussa yli 950 000 junamatkaa

pendolono_talvi

© VR Group

Junamatkustaminen on vilkasta: suomalaiset tekivät helmikuussa yli 950 000 kaukoliikenteen junamatkaa (+7 %). Matkoja tehdään enemmän etenkin isojen kaupunkien välillä. Yhteensä junamatkoja tehtiin tammi-helmikuussa 10 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Suomalaiset hyppäsivät juniin helmikuussa useammin kuin vuosi sitten. Hiihtolomien matkustus näkyi raiteilla vahvasti, kun matkamäärät kasvoivat kotimaan kaukoliikenteessä noin 7 % viime vuoden helmikuuhun verrattuna. Kaikkiaan junamatkoja tehtiin yli 950 000.

Eniten matkamäärät kasvoivat edelleen pohjoisen suuntaan, Helsingistä Ouluun (+54 %), Rovaniemelle (+20 %) ja Seinäjoelle (+19 %) mutta myös länteen, Turkuun (+18 %) sekä itään, Lappeenrantaan (+16 %) ja Joensuuhun (+15%) matkustettiin reilusti viime vuotta enemmän.

VR alensi hintojaan pysyvästi vuosi sitten, 16. helmikuuta. Viime vuonna uudistettiin laajasti myös liikennettä ja mm. matka-aikoja isojen kaupunkien välillä nopeutettiin. Uudistukset on otettu vastaan hyvin ja kasvu näyttää lukujen valossa vahvalta.

– Voimakkaasti kasvavat matkamäärät ovat kääntäneet myös liikevaihtomme kasvuun ja junamme ovat kulkeneet entistä täydempinä. Tämä mahdollistaa liikenteen lisäämisen eri puolille Suomea, kuten viime viikolla kerroimme, sanoo VR:n matkustajaliikenteen johtaja Maisa Romanainen.

Hiihtolomakausi näkyi myös Suomen ja Venäjän välisessä junaliikenteessä, jonka matkamäärät kasvoivat noin 10 %. Helsingistä Pietariin liikennöivissä Allegro-junissa oli helmikuussa 9 % ja Moskovaan liikennöivissä Tolstoi-junissa 20 % enemmän matkustajia kuin vuosi sitten.

VR lisää 45 junaa viikossa eri puolille Suomea

7.10.2010_Sm4_vihrea_0003

© VR Group

VR parantaa palvelujaan ja lisää juhannusviikolla uusia junavuoroja Tampereelta Pohjanmaalle ja Ouluun. Helsingin ja Tampereen välisiä aikatauluja muutetaan keskipäivällä siten, että junat palvelevat myös väliasemia Riihimäki, Hämeenlinna, Toijala ja Lempäälä. Myös yöjunien aikatauluja muutetaan paremmin yhteensopiviksi lentoliikenteen kanssa. Härmään avataan uusi asema, jossa osa Pohjanmaan junista pysähtyy kesä-elokuussa.

VR parantaa 19. kesäkuuta lähtien junayhteyksiä etenkin Pohjanmaalla. Junamatkustaminen on vahvassa kasvussa koko maassa: matkustaminen lisääntyi viime vuonna kaupallisessa liikenteessä 8%, Helsingistä Seinäjoelle jopa 20%.

– On hienoa, että ihmiset ovat löytäneet juniin. Viime vuosi oli meille isojen muutosten vuosi; alensimme hintoja pysyvästi 25 % ja nopeutimme junayhteyksiä eri puolilla Suomea samaan aikaan kuin merkittävästi tehostimme toimintaamme. Olemme edelleen käyneet huolella läpi asiakkaidemme tarpeita ja löytäneet mahdollisuuksia nyt lisätä vuoroja omassa kaupallisessa liikenteessämme siellä, missä kysyntää on, sanoo VR:n matkustajaliikenteen johtaja Maisa Romanainen.

Oulusta Seinäjoelle liikennöidään yksi uusi aamuvuoro kello kuuden aikaan (ma-pe ja su). Aamuyhteydet Oulusta ja pienemmiltä väliasemilta paranevat Helsinkiin, Vaasaan, Jyväskylään ja Turkuun. Tampereelta Ouluun liikennöidään vastaavasti uusi iltapäivävuoro noin klo 15, joka niin ikään palvelee pohjoisen pienempiä väliasemia ja tarjoaa samalla suoran yhteyden Turusta Ouluun.

Seinäjoen ja Vaasan välisiä yhteyksiä parannetaan tuomalla ma–pe ja su uudet junavuorot puoleen päivään, Seinäjoelta noin klo 12 jälkeen ja Vaasasta ennen klo 14, sekä alkuiltaan, Seinäjoelta klo 15 jälkeen ja Vaasasta noin klo 17. Tämä juna jatkaa suoraan Tampereelle. Samalla yhteydet sekä Ouluun että Helsinkiin paranevat. Vaasan ja Seinäjoen välillä liikennöi myös edelleen pieniä paikkakuntia palveleva liityntäbussi.

Härmässä avataan 19.6. uusi, kesän matkailijoita palveleva asema, jolla pysähtyy päivittäin 4–6 junavuoroa 13.8. asti. Asemalta on kävelymatka Power Parkiin, jossa vierailee vuosittain noin 450 000 asiakasta. Liikennöinnistä Härmään on sovittu kesinä 2017-2019.

Helsingin ja Turun välille tuodaan yksi uusi vuoro perjantaille klo 12.30 aikaan Helsingistä Turkuun ja sunnuntaisin noin kello 21.30 Turusta Helsinkiin.

Hämeenlinna ja Riihimäki saavat lisää vuoroja keskipäivään

Helsinki-Tampere on Suomen vilkkain liikenneväylä, jossa kulkee nopea noin 1:30 kestävä junayhteys kerran tunnissa. VR kokeilee tulevalla aikataulukaudella mallia, jossa yksi nopea vuoro molempiin suuntiin muutetaan ruuhka-ajan ulkopuolella hitaammaksi, myös väliasemia Riihimäki, Hämeenlinna, Toijala ja Lempäälä palvelevaksi.

Muutos koskee Pendolino-junia S 169 klo 11:27 (suunniteltu uusi lähtöaika 11:04) Helsingistä Tampereelle ja S 170 klo 11:02 (suunniteltu uusi lähtöaika 11:07) Tampereelta Helsinkiin. Matka-aika on noin 1:48. Muutos parantaa myös Tampereen ja Lahden välisiä yhteyksiä. Lisäksi samoilla väliasemilla pysähtyy jatkossa maanantaista perjantaihin ja sunnuntaisin uusi junavuoro suunnitelman mukaan klo 14:04 Helsingistä Poriin sekä sunnuntaisin Helsingistä klo 21:04 Tampereelle. Kaikki junien lähtöajat täsmentyvät kevään aikana.

– Olemme seuranneet matkamäärien kehitystä ja kuunnelleet asiakkaidemme toiveita etenkin Hämeenlinnassa ja Riihimäellä. Muutamme 26.3. alkaen useimmat taajamajunayhteydet vaihdottomiksi ja olemme lisänneet kalustoa ruuhkajuniin. Nyt parannamme vielä keskipäivän yhteyksiä sekä Tampereen että Helsingin suuntiin. Toivomme uudistusten kokonaisuudessaan lisäävän edelleen junamatkustusta tällä Suomen kasvukäytävällä ja teemme päätöksiä jatkosta kysyntään perustuen, sanoo VR:n kaukoliikenteen suunnittelujohtaja Antti Tuominen.

Yhteydet lentokentälle paranevat

Samassa yhteydessä VR parantaa junaliikenteen yhteensopivuutta lentoliikenteeseen. Yöjunien aikataulut muutetaan paremmin sekä aikaisiin aamu- että myöhäisiin iltalentoihin sopiviksi. Lentoasemalla pääsee kätevästi yhdellä junalipulla ilman lisämaksua kaikkialta Suomesta. Asiakas vaihtaa junaa lentokentälle vievälle Kehäradalle joko Pasilassa tai Tikkurilassa. Junalla lentoasemalla matkustaa yhä useampi, vuonna 2016 matkoja tehtiin kaukoliikenteen lipuilla yli 300 000 (+ 220 %).

Kesäkuun aikataulut julkaistaan 21. huhtikuuta, jolloin myös liput tulevat myyntiin.
Kesäksi ei tule voimaan harvennettuja aikatauluja, vaan uudet aikataulut ovat voimassa 19.6. – 9.12.2017. Kesällä tehdään totuttuun tapaan myös Liikenneviraston ratatöitä, jotka hidastavat joitain aikatauluja ja osa junista korvataan linja-autoilla. Kesän ratatöistä kerrotaan tarkemmin huhtikuussa.