Kaikki 81 Flirt-junaa nyt liikenteessä

628e9524-13d0-4712-a311-bf75958b579b-w_960

Helsingin seudun lähiliikennejunia koskeva suurhankinta on edennyt niin, että toimituksen viimeinen juna, numero 81, tulee matkustajaliikenteeseen perjantaina 18.8. Kahdeksassa vuodessa junista on tullut sekä matkustajien että henkilökunnan suosikkeja.

Junien toimitus on toteutunut sovitun aikataulun ja budjetin mukaisesti. Lisä- ja muutostöiden määrä hankinnassa on ollut vain noin prosentin hankinnan alkuperäisestä kauppahinnasta. Hankinta käsitti 32 + 9 junan perushankinnan ja 40 junan optiohankinnan, yhteensä 81 junayksikköä, joilla korvattiin 60- ja 70-luvulla valmistuneet VR:n lähiliikennejunat.

”Junakalustoyhtiön suurhankinta on myös merkittävä yhteistyöprojekti pääkaupunkiseudun kuntien, Helsingin, Vantaan, Espoon ja Kauniaisten, sekä HSL:n ja VR:n kesken. HSL-alueen lähijunaliikenteen kilpailuttamisen lähestyessä VR myi osuutensa Junakalustoyhtiöstä yhtiön kuntaosakkaille 15.8.2017 tehdyllä kaupalla”, Pääkaupunkiseudun junakalustoyhtiön toimitusjohtaja Yrjö Judströmsanoo.

Uusien junien hankintaprojekti käynnistyi vuonna 2005. Tarjouskilpailun hinta-/laatu vertailussa voitti sveitsiläisen Stadlerin FLIRT-juna, tärkeitä tekijöitä olivat muun muassa talviolosuhteisiin sopiva varustelu, esteettömyys ja energiatehokkuus. Junien kulunvalvontalaitteet Junakalustoyhtiö hankki erikseen integroituna junahankintaan.

Hankinnan kokonaishinta on noin 520 miljoonaa euroa indeksikorotuksineen ja hankinta on toteutettu leasingrahoituksella niin, että Junakalustoyhtiön yhteistyökumppaneina ovat Handelsbanken Finans AB, Suomen sivukonttoritoiminta ja Nordea Rahoitus Oy.

Flirteillä eli Sm5-junayksiköillä on ajettu heinäkuun loppuun mennessä matkustajaliikennettä yhteensä noin 33,5 miljoonaa kilometriä. Ajokilometrejä junille kertyy noin 800 000 kilometriä kuukaudessa.

Junakalustoyhtiö on vuokrannut kaikki hankkimansa junat HSL:lle pitkäaikaisella vuokrasopimuksella. Junia liikennöi VR-Yhtymä Oy, joka vastaa myös junien kunnossapidosta.

”Pääkaupunkiseudun junakalustoyhtiö perustettiin Helsingin seudun lähiliikenteen kilpailutuksen mahdollistamiseksi. 81 junaa riittää nykyisen HSL-alueen junaliikenteen hoitamiseen noin 10 vuodeksi eteenpäin. Nyt on hyvä tilanne, että koko HSL-alueen liikennettä voidaan liikennöidä yhtenäisellä ja laadukkaalla kalustolla. Uuden kaluston käyttöönotto on näkynyt parannuksena asiakastyytyväisyystutkimuksissamme”, HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi sanoo.

Junakalustoyhtiön junahankinta on osa valmisteluprosessia, joka mahdollistaa HSL-alueen lähijunaliikenteen kilpailuttamisen. Valmisteluun kuuluu myös, että Junakalustoyhtiö on vuokrannut pitkäaikaisella vuokrasopimuksella junien huoltoa ja kunnossapitoa varten tarpeelliset tilat Ilmalan varikolta. Kilpailutettu liikenne alkaa vuoden 2021 kesällä. HSL:n järjestämä markkinavuoropuhelu aloittaa HSL-alueen lähijunaliikenteen kilpailuttamisprosessin syksyllä 2017.

SFS: Suomessa matkataan junilla leveästi

suomessa-rautateiden-raidelevys-on-1-524-mm-muualla-euroopassa-yleensa-1-435-mm

Suomessa rautateiden raidelevys on 1 524 mm, muualla Euroopassa yleensä 1 435 mm

Suomen rautateillä junat kulkevat raideleveydellä, joka poikkeaa Euroopassa yleisesti käytössä olevasta raideleveydestä 1 435 mm. Suomessa on käytössä niin kutsuttu leveä raideleveys 1 524 mm. Miksi näin?

Ensimmäinen rautatie Helsingistä Hämeenlinnaan avattiin vuonna 1862. Jo vuonna 1851 oli avattu rautatie Pietarista Moskovaan ja raideleveys oli 1 524 mm. Oli luontevaa, että Suomessa otettiin käyttöön venäläinen raideleveys, olihan Suomi osa Venäjää.

Leveä raide tuli Venäjälle Yhdysvalloista. Pietarin Moskovan rautatietä oli rakentamassa yhdysvaltalainen insinööri Georg Whistler. Hän oli kotoisin etelävaltioista, joissa oli käytössä leveys 1 524 mm. Raideleveys standardisoitiin Yhdysvalloissa 1880-luvulla ja etelävaltioiden rautatiet muutettiin leveyteen 1 435 mm.

Seuraavaksi Suomessa otettiin käyttöön rata Riihimäeltä Pietariin vuonna 1870. Ennakkoon käytiin laajaa keskustelua raideleveydestä. Monet olivat Suomessa kapeamman raiteen kannalla.

Keskustelu loppui lyhyeen kun keisari antoi käskykirjeen radan rakentamisesta. Keisarillisen majesteetin 9. joulukuuta 1867 antama armollinen julistus erinäisistä määräyksistä rautatien rakentamisen suhteen määräsi, että Suomen Suuriruhtinaskunta rakentaa rautatien ”viisi jalanmittaa” leveänä Riihimäeltä Pietariin.

Venäläiset sotilasviranomaiset olivat vaatineet samaa raideleveyttä kuin Venäjällä. Suomen rautatiet eivät kuitenkaan olleet yhteydessä Venäjän rautatiehen ennen kuin rautatiesilta Nevan yli rakennettiin 1910-luvulla.

Suomen ja Venäjän rautateillä ei nykyisin ole millilleen sama raideleveys. Venäjän raideleveys on pyöristetty 1 520 milliin. Tästä syystä Allegro-junien  raideleveys on kompromissi: 1 522 milliä.

Raitiovaunuilla on Helsingissä käytössä raideleveys 1 000 mm. Tampereelle tulossa olevan raitiotien raideleveydeksi on päätetty ottaa 1 435 mm. Euroopassa yleinen rautateiden raideleveys tulee käyttöön näin myös Suomessa.

Rautateiden henkilöliikenteen kilpailu avautuu

vihrea_makuuvaunu3

© VR Group

Hallitus on päättänyt avata rautateiden henkilöliikenteen kilpailulle. Käytännössä VR:n yksinoikeudesta liikennöidä Suomen rataverkolla luovutaan ensi vuosikymmenellä, jolloin rautateiden henkilöliikennemarkkinoille voi tulla muitakin toimijoita. Uudistus toteutetaan hallitusti, vaiheittain sekä hyvää henkilöstöpolitiikkaa noudattaen.

Hallituksen päätöksestä kertoivat liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner ja elinkeinoministeri Mika Lintilä Helsingissä 9. elokuuta.

– Suomen henkilö- ja tavaraliikenteessä kilpailu toimii maalla, merellä ja ilmassa, mutta ei kiskoilla. Uudistuksen tavoitteena on parantaa rautatieliikenteen palvelutasoa ja asiakaslähtöisyyttä sekä kasvattaa junaliikenteen osuutta henkilöliikenteessä. Kilpailun avaaminen edistää myös lippujen hintakilpailua ja alentaa tavaraliikenteen kuljetuskustannuksia kaluston saatavuuden helpottuessa, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner.

Rautatiekilpailun avaaminen henkilöliikenteessä antaa myös maakunnille, suurille kaupungeille ja kaupunkiseuduille mahdollisuuden järjestää alueellaan alueellista tai paikallista junaliikennettä. Siksi maakunnat kytketään alusta asti tiiviisti mukaan valtakunnalliseen kilpailutukseen.

– Jatkossa maakunnat ja kaupungit voivat järjestää alueellista junaliikennettä, joka parantaa mahdollisuuksia ottaa vastaan työtä kauempaakin. Yksi talouskasvun pullonkauloista on ollut ongelmat työvoiman liikkuvuudessa, ministeri Berner korostaa.

Kilpailun avaamiseen velvoittaa joulukuussa 2016 hyväksytty EU:n neljännen rautatiepaketin täytäntöönpano, jonka tavoitteena on edistää kilpailua rautateiden henkilöliikenteessä. Valtaosassa EU-jäsenmaita rautateiden kotimaan henkilöliikenne on jo avattu kilpailulle.

Kilpailu avataan vaiheittain tiiviissä yhteistyössä HSL:n kanssa

Rautateiden henkilöliikennepalvelut avataan kilpailulle vaiheittain. Liikennöinti on tarkoitus kilpailuttaa käyttöoikeussopimusmallilla, jolla turvataan rautateiden henkilöliikennepalvelujen saatavuus koko maassa.

Sopimuksissa yrityksille asetetaan velvoitteita tietyn palvelutason varmistamiseksi. Tällä taataan palvelut jatkossakin niillä alueilla, joiden liikenne tällä hetkellä perustuu ostoliikenteeseen ja velvoiteliikenteeseen.

Kilpailun avaaminen aloitetaan Etelä-Suomen taajamaliikenteestä. Aikataulu yhteensovitetaan Helsingin seudun liikenteen (HSL:n) lähijunaliikenteen kilpailutuksen kanssa. Tavoitteena on, että Etelä-Suomen taajamajunaliikenteen kilpailutettu liikennöinti alkaa 2020-luvun alkupuolella. Tarkempi aikataulu määräytyy valmistelun kuluessa. Tarkoituksena on, että uusien sopimusten mukainen liikenne koko maassa olisi käynnistynyt vaiheittain kesäkuuhun 2026 mennessä.

Kilpailutuksen yhteydessä varmistetaan myös se, että lippuyhteistyö HSL:n kanssa jatkuu

Raideliikenteen turvallisuudesta ei tingitä jatkossakaan

Rautateiden turvallisuustason säilyminen varmistetaan sillä, että kaikkien rautatieliikenteen harjoittajien on noudatettava kansallista ja EU-lainsäädäntöä rautatieturvallisuuteen liittyvissä asioissa.

Toimijoiden on haettava Liikenteen turvallisuusvirastolta turvallisuustodistusta rautatieliikenteen harjoittamista varten. Sillä rautatieliikenteen harjoittaja osoittaa, että se on ottanut käyttöön turvallisuusjohtamisjärjestelmän ja että se pystyy noudattamaan raideliikenteeseen liittyviä turvallisuussäädöksiä ja -määräyksiä.

VR-Yhtymästä eriytetään valtionyhtiöitä

Rautateiden henkilöliikenteen kilpailun avaaminen edellyttää tasapuolisten ja kilpailuneutraalien olosuhteiden luomista rautatiemarkkinoille siten, että kaikki junaliikennöintiin liittyvät palvelut ovat toimijoiden käytettävissä tasapuolisin ehdoin. Tämä on myös EU-sääntelyn tavoitteiden mukaista, joka edellyttää syrjimätöntä pääsyä rautatieliikenteen tukipalveluihin.

– Markkinoillepääsyn varmistamiseksi VR-Yhtymä Oy:stä eriytetään kolme erillistä valtionyhtiötä: kalustoyhtiö, kunnossapitoyhtiö sekä kiinteistöyhtiö. VR-Yhtymä Oy:n rooli ja kilpailukyky valtion omistamana junaliikennöintiyhtiönä turvataan järjestelyjen yhteydessä, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä.

Valtioneuvoston kanslia ja liikenne- ja viestintäministeriö toteuttavat yhtiöjärjestelyt yhteistyössä VR-Yhtymä Oy:n kanssa. Tavoitteena on, että yhtiöjärjestelyt toteutetaan mahdollisimman pian. Valtion kokonaan omistamien perustettavien erityistehtäväyhtiöiden omistajaohjaus tulee liikenne- ja viestintäministeriön vastuulle.

Kalusto siirretään kalustoyhtiöön vaiheittain siinä järjestyksessä, kun kalustoa tarvitaan kilpailutetun liikenteen operoimista varten. Tavaraliikenteen kalustoa siirretään kalustoyhtiöön tavarakuljetusten häiriintymättä huomioiden VR-Yhtymä Oy:n kuljetussopimukset. Rautateiden tavaraliikenteessä kaluston paremman saatavuuden tavoitteena on vauhdittaa kilpailua ja lisätä logistiikkapalveluiden tarjontaa. Se tukee myös biotalouden kuljetusten järjestämistä Suomessa alentamalla tavaraliikenteen kuljetuskustannuksia.

Liikenne- ja viestintäministeriön ja VR-Yhtymä Oy:n välinen nykyinen sopimuskokonaisuus henkilöjunaliikenteen yksinoikeudesta on voimassa vuoden 2024 loppuun saakka. Kilpailun avaaminen edellyttää tämän sopimuksen uudelleen neuvottelua.

Uudistus toteutetaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa noudattaen

Henkilöstö siirtyy tehtäviensä mukaisesti VR-Yhtymä Oy:stä uusiin valtionyhtiöihin ns. vanhoina työntekijöinä. Uudistuksen yksityiskohtia valmistelevaan työryhmätyöhön kutsutaan mukaan jäseniksi myös VR:n henkilöstön edustajia.

Jatkotyö käynnistyy välittömästi

Etelä-Suomen taajamajunaliikenteen kilpailutuskokonaisuudesta järjestetään kiinnostuneille toimijoille sekä muille sidosryhmille yhteinen tilaisuus HSL:n lähijunaliikenteen kilpailutuksen kanssa 4.10.2017. HSL on jo aiemmin ilmoittanut Helsingin seudun lähijunaliikenteen kilpailuttamisesta. HSL:n kilpailutetun lähijunaliikenteen on tarkoitus alkaa 1.6.2021.

Etelä-Suomen taajamajunaliikenteen ja kaukoliikenteen kilpailun avaamisen yksityiskohtien valmistelua jatketaan liikenne- ja viestintäministeriön johdolla. Valmistelua varten asetetaan työryhmät, joihin kutsutaan mukaan muun muassa valtioneuvoston kanslian omistajaohjaus, valtiovarainministeriö, Liikenteen turvallisuusvirasto, Liikennevirasto, VR-Yhtymä Oy, HSL ja Finrail Oy. Valmistelussa on mukana myös VR:n henkilöstön edustajat.

Tausta

EU-tasolla rautatieliikennettä on avattu asteittain kilpailulle vuodesta 2003 alkaen, ensin tavaraliikenteessä ja viimeiseksi kotimaan henkilöliikenteessä. EU:n neljännen rautatiepaketin tavoitteena on avoin ja syrjimätön markkinoillepääsy kotimaan henkilöliikenteessä 3.12.2019 alkaen. Neljäs rautatiepaketti sallii kuitenkin tietyt siirtymäkauden järjestelyt.

Hallitus ilmoitti syksyllä 2015 eduskunnalle antamassaan joukkoliikennettä koskeneessa välikysymysvastauksessa, että hallituksen tavoitteena on luoda edellytykset rautateiden henkilöliikenteen avaamiselle kilpailulle niin, että uusia rautatieyrityksiä voisi tulla harjoittamaan henkilöliikennettä mahdollisimman nopealla aikataululla. Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti rautateiden henkilöliikenteen kilpailun avaamisesta 10.4.2017.

VR:n matkustajamäärät kasvoivat vauhdilla  - liikevoitto loikkasi miljoonasta 37 miljoonaan

green_IC2_1

© VR Group

  • VR Groupin tammi−kesäkuun liikevoitto oli 36,8 miljoonaa euroa ja se parani edellisvuoden 1,2 miljoonan euron tasosta.
  • Matkustajaliikenteessä kaukoliikenteen junien matkamäärät ovat kasvaneet voimakkaasti, keskimäärin 9,5 prosenttia. Junien täyttöasteet ovat nousseet ennätyskorkeiksi etenkin pääyhteysväleillä.
  • VR Transpointin kuljetusmäärät nousivat 5,3 prosenttia vertailukaudesta ja olivat 21,5 miljoonaa tonnia.
  • VR Trackissa Tampereen raitiotieallianssin rakentamisvaihe käynnistyi ja VR Trackin, Rambollin ja Siton muodostama ryhmittymä valittiin pääkaupunkiseudun Raide-Jokerin suunnittelijaksi.

– On hienoa nähdä, että konsernin liikevaihdon kehitys on reippaassa kasvussa usean laskuvuoden jälkeen. Kaikki liiketoiminnot ovat kasvaneet ja parantaneet tulostaan vuoden 2017 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana, toimitusjohtaja Rolf Jansson sanoo.

Kaukoliikenteen matkustajamäärät jatkoivat vahvaa kasvua ja kasvu oli 9,5 prosenttia, kotimaan kaukoliikenteessa kasvu oli 8,8 prosenttia. Markkinaehtoisessa liikenteessä matkamäärät kasvoivat yli 11 prosenttia, pääyhteysväleillä jopa yli 20 prosenttia. Markkinaehtoisen liikenteen täyttöaste oli 43,3 prosenttia (38,0). VR lisäsi kaupalliseen kaukoliikenteeseen kesäkuussa 45 uutta junavuoroa viikossa.

VR Transpointin kuljetusmäärät nousivat 5,3 prosenttia vertailukaudesta ja olivat 21,5 miljoonaa tonnia (20,4). Kasvaneiden volyymien lisäksi aktiivinen liiketoimintakonseptien kehittäminen nykyisten ja uusien asiakkaiden kanssa on mahdollistanut kilpailukyvyn parantamisen.

VR Trackin liikevaihto kasvoi vertailukaudesta 5,5 prosenttia ja oli 131,3 miljoonaa euroa (124,5). Merkittävimpinä rakentamishankkeina käynnistyivät Tampereen raitiotieallianssi ja Riihimäki-Tampere rataosan turvalaitteiden uusimisprojekti.

Konsernin liikevoitto koheni tuntuvasti

VR-konsernin kannattavuus parani huomattavasti. Tammi−kesäkuun liikevaihto oli 601,4 miljoonaa euroa (562,7). Liikevaihto kasvoi viime vuodesta 6,9 prosenttia. Katsauskauden liikevoitto oli 36,8 miljoonaa euroa ja se parani edellisvuodesta 35,6 miljoonaa euroa. Tilikauden tulos oli 24,7 miljoonaa euroa (-2,6).

VR:n matkustajaliikenteessä matkamäärät kasvussa

Matkustajaliikenteen liikevaihto oli 271,2 miljoonaa euroa (243,0) ja se kasvoi tammi−kesäkuussa 11,6 prosenttia. Liikevaihdon kasvuun vaikutti etenkin kotimaan kaukoliikenteen kasvaneet matkustajamäärät.

Juna- ja linja-autoliikenteessä tehtiin yhteensä 63,5 miljoonaa matkaa (56,4). Matkojen määrä kasvoi tammi−kesäkuussa 12,6 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Linja-autoliikenteen matkamäärät kasvoivat 35,1 prosenttia ja junaliikenteen matkamäärät kasvoivat yhteensä 3,7 prosenttia. Matkamäärät koko kaukoliikenteessä kasvoivat 9,5 prosenttia ja lähiliikenteessä 2,7 prosenttia.

Kaukoliikenteen ensimmäiset Matkaketju-pilotit Turun ja Tampereen joukkoliikenteen kanssa alkoivat. Juna-ja asemaravintoloiden toiminnasta vastaava Avecra siirtyi kokoaan VR:n omistukseen ja uudistuvan ravintolavaunun pilottivaunu aloitti liikennöinnin. Lähiliikenteessä toteutettiin merkittävä palvelumallin uudistus, kun lipunmyynti loppui junissa sekä HSL:n että VR:n omalla lähiliikennealueella.

Matkustajaliikenteen katsauskauden liikevoitto oli 25,7 miljoonaa euroa ja se parani merkittävästi vertailukaudesta (-1,2).

VR Transpointin kuljetusmäärät hyvässä kasvussa

VR Transpointin liikevaihto oli tammi−kesäkuussa 194,9 miljoonaa euroa (190,4) ja kasvoi 2,4 prosenttia vertailukaudesta. Liikevoitto parani ja oli 16,7 miljoonaa euroa (14,2). Kuljetusmäärät nousivat 5,3 prosenttia vertailukaudesta ja olivat 21,5 miljoonaa tonnia (20,4).

Kotimaan teollisuustuotannon elpyminen ja yleinen Suomen ja Venäjän talouskehitys ovat omalta osaltaan vaikuttaneet positiivisesti kuljetusmäärien kehitykseen alkuvuonna.

VR Trackin liikevaihto kasvoi

VR Trackin liikevaihto kasvoi vertailukaudesta 5,5 prosenttia ja oli 131,3 miljoonaa euroa (124,5). Tammi−kesäkuun liikevoitto oli 0,1 miljoonaa euroa (-7,7).

Kauden tärkeimpiä tapahtumia rakentamisessa olivat Tampereen raitiotieallianssin käynnistyminen ja Riihimäki−Tampere rataosan turvalaitteiden uusimisprojekti Liikennevirastolle. VR Trackin ja Liikenneviraston allianssi jatkoi Äänekosken biotuotetehtaan ratahanketta. Alkuvuoden hyvistä uutisista huolimatta rakentamisen loppuvuoden tilauskanta on alhainen, mistä johtuen käynnistettiin YT-neuvottelut mahdollisista lomautuksista. Kunnossapitoliiketoiminnassa rataverkon kunnossapitoalueen 2 allianssi siirtyi toteutusvaiheeseen.

Tulevaisuuden näkymät

Ensimmäiset kymmenen Sr3-sähköveturia ovat kesällä aloittaneet kaupallisessa liikenteessä. Veturihankinta on osa merkittävää VR Groupin kalustoinvestointien sarjaa.

Uusien dieselvetureiden hankintakilpailutus avattiin kevään aikana ja päätöksiin pyritään kesään 2018 mennessä. Uusien dieselvetureiden hankintamäärä tarkentuu prosessin aikana.

VR ja Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) ovat sopineet yksinoikeuden vastineeksi ajettavan velvoiteliikenteen sisällöstä kahdeksi vuodeksi eteenpäin. Kaikki nykyiset 531 viikoittaista junavuoroa säilyvät, samoin säännöllinen pohjoisen yöjunaliikenne.

Kesäkuun lopussa VR-konserni ilmoitti myyvänsä Helsingin päärautatieaseman yhteydessä sijaitsevan pääkonttorinsa kiinteistösijoitusyhtiö Exilionille, joka remontoi tiloihin Scandic Hotelsin käyttöön tulevan hotellin. Yhtiö siirtää pääkonttorin toiminnot Länsi-Pasilaan keväällä 2018. Helsingin päärautatieasema säilyy edelleen VR:n omistuksessa, ja sitä kehitetään lähivuosina vastaamaan tulevaisuuden tarpeita.

Koko vuoden liikevaihdon ja liiketuloksen odotetaan paranevan merkittävästi edellisvuodesta. Kasvua tuovat etenkin matkustajaliikenteen kotimaan kaukoliikenne sekä VR Transpointin rautatielogistiikka.

Matkustajaliikenteessä alkuvuoden hyvän matkustajamäärien kehityksen odotetaan jatkuvan. Samoin VR Transpointin loppuvuoden volyymikehityksen odotetaan säilyvän hyvänä. Volyymikehitystä tukevat muun muassa Äänekosken uuden tehtaan alkava liikenne ja vallitseva hyvä taloussuhdanne.

Miljoonaa euroa H1 2016 H1 2017 Muutos, %
Matkustajaliikenteen matkustajamäärät yhteensä 56,4 63,5 12,6
Junaliikenteen matkustajamäärät 40,5 42,0 3,7
Kuljetetut tonnit yhteensä 20,4 21,5 5,3
VR Groupin liikevaihto 562,7 601,4 6,9
VR Groupin liikevoitto 1,2 36,8

Konttitavaraa Kiinasta Kazakstanin kautta Suomeen - Silkkitie-rautatieyhteys on avautumassa

railroad-tracks-23521292901749uK0

Tavarakaupan tehostamiseen erikoistunut Suppilog Oy tarjoaa digitaalisen kauppapaikan tehokkaaseen kaupankäyntiin niin kotimaassa kuin globaalisti. Vuonna 2012 perustetulla Suppilog Oy:lla on 95 osakasta, jotka ovat pääosin suomalaisia yksityishenkilöitä. Omistajiin kuuluva yhtiön markkinointijohtaja Marko Jäppinen uskoo, että tämän vuoden aikana Kouvolan ja Kiinan välille käynnistyvä konttijunaliikenne vilkastuttaa entisestään kaupankäyntiä Kiinaan.

”Olemme erikoistuneet erityisesti alkoholin, lääkkeiden ja elintarvikkeiden kaupankäyntiin, joille Kiinassa on suuret markkinat. Alustaamme käyttävät suomalaisyritykset ovat havainneet palvelumme kustannustehokkaaksi, sillä meidän kauttamme voi hoitaa koko kaupankäyntiin liittyvän prosessin aina lupa-asioista, ostajan ja myyjän kommunikointiin, tuoteinformaatioon, reklamointiin ja laskutukseen asti”, Jäppinen kertoo.

Digitaalinen kauppapaikka mahdollistaa myös usean yrityksen yhteenliittymän. Näin pienetkin yritykset pääsevät tekemään kauppaa, joissa volyymit ovat usein suuria. Suomelle pienenä maana ovat jo ennestään tuttuja yritysten vientirenkaat muun muassa paperiteollisuuden alalla. Kustannusten jakaminen ja yhdessä vieraaseen kaupankäynnin kulttuuriin oppiminen kannustavat yrityksiä yhteisiin hankkeisiin.

”Kiinassa arvostetaan suomalaista puhdasta luontoa ja kunnioitetaan suomalaisia. Kiinalaiset odottavat vastaavasti meiltä kunnioitusta ja arvostusta. Kaupankäynnissä se tarkoittaa sitä, että on tärkeää mennä paikan päälle, ja keskustella henkilökohtaisesti kauppaan liittyvistä asioista”, Marko Jäppinen kertoo.

Suppilog Oy koordinoi vastikään usealle suomalaisyritykselle messumatkan Kiinan Xi’aniin, jossa syntyi hyvin kauppaa. Kiinan jättimarkkinat kiinnostavat vientiyrityksiämme, joten tulevalle syksylle ollaan järjestämässä uutta yhteistä messumatkaa.

Kiinan kuljetukset ovat toistaiseksi kulkeneet Hampurin junayhteyden kautta. Kouvolan ja Kiinan välinen liikenneyhteys tarjoaa hyvän kilpailuedun, kun matka lyhenee noin 10 vuorokauteen nykyisestä kahdesta viikosta. Elintarvikkeiden kuljetuksissa tällä on suuri merkitys. Marko Jäppinen uskookin, että tämä tulee entisestään lisäämään kilpailua.

”Kaupan alalla ulkomaiset toimijat tulevat entistä enemmän kilpailemaan suomalaisten kanssa. Jos me haluamme menestyä, meidän on kilpailtava myös ja osattava tehdä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Muussa tapauksessa Suomesta tulee globaalien kauppapaikkojen siirtomaa”.

JUHA HAKAVUORI NIMITETTY FENNIARAILIN TOIMITUSJOHTAJAKSI

Juha Hakavuori (53) on nimitetty Fenniarail Oy:n toimitusjohtajaksi. Koulutukseltaan hän on kauppatieteiden maisteri ja MBA (Bradfordin yliopisto Iso-Britannia).

Hakavuorella on pitkä kokemus kuljetusalan johtotehtävistä. Hän on viimeksi toiminut Helsingin Bussiliikenne Oy:n toimitusjohtajana ja aikaisemmin mm. Securitas konsernissa sekä Suomessa, että Englannissa. Englannissa hän vastasi toimitusjohtajana mm. HSBC- ja Barclays-pankkien käteisen rahan käsittelypalveluista.

Juha Hakavuori aloittaa tehtävässään 7.8.2017. “Toivotan Juhan lämpimästi tervetulleeksi taloon. Juhalla on pitkä ja vakuuttava kokemus logistiikka- ja kuljetusalalta. Fenniarail tarvitsee voimakkaaseen kasvuun vahvaa liiketoiminnan näkemystä ja kokemusta. Uskon, että Juha on oikea mies tuomaan sitä meille, toteaa Fenniarailin hallituksen puheenjohtaja Petri Lempiäinen.

“Olen erittäin innoissani, kun pääsen luotsaamaan rautatiealan muutosta ja Fenniarailin menestystä. Yhtiö on vahvassa kasvussa oleva yritys. Koen, että pystyn monipuolisen kokemukseni kautta tuomaan Fenniarailin liiketoimintaan merkittävästi lisäarvoa ja nostamaan yhtiön liikevaihdon uudelle tasolle”, sanoo Juha Hakavuori.

Suomi 100 -teippauksin koristeltu Artic-raitiovaunu liikenteessä loppuvuoden

d92d34a1-0230-445e-8a16-a7d5042f6167-w_960

Suomi 100 -Artic Vallilan varikon pihalla. Kuva: HKL / Heli Hietala

HKL ja Transtech haluavat yhdessä juhlistaa ja onnitella Suomea 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Heinäkuun alussa kaupunkikuvaan ilmestyy Suomi 100 juhlateippauksilla koristeltu Artic-raitiovaunu, jonka voi nähdä raitioliikenteessä vuoden 2017 loppuun saakka.

Suomen juhlavuoden kunniaksi koristeltu Suomi 100 -vaunu lähtee varikolta liikkeelle ensimmäistä kertaa 6. heinäkuuta, minkä jälkeen vaunu siirtyy linjaliikenteeseen ja koristaa katukuvaa koko loppuvuoden ajan.

– Vuosi 2017 on Suomen suuri juhlavuosi, ja pääkaupunkiseudun joukkoliikenne on osa koko Suomen suurta menestystarinaa. Juhlavuoden kuosilla teipattu raitiovaunu levittää juhlasanomaa laajalle yleisölle ja tuo Suomen suuren vuoden esiin myös kaupunkikuvassa, sanoo vs. toimitusjohtaja Yrjö Judström HKL:ltä.

Sekä HKL:llä että Transtechillä on ollut vankka osa ja tärkeä merkitys pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä jo vuosikymmenet. HKL ja Transtech haluavatkin juhlistaa yhdessä yli kuudenkymmenen vuoden yhteistyötä ja satavuotiasta Suomea.

– Niin matkustajat kuin HKL:kin ovat olleet tyytyväisiä Helsingin uuteen raitiovaunuun Articiin, joka on Suomessa suunniteltu ja valmistettu teknologian huipputuote. Tämä on erinomainen tapa juhlistaa sadan vuoden suomalaisuutta yhdessä HKL:n kanssa, toteaa Transtechin toimitusjohtaja Lasse Orre.

Tulevaisuuden älyratikka Artic herättää kiinnostusta eri puolilla maailmaa

Artic eli ForCity Smart Artic -vaunutyyppi on herättänyt kiinnostusta raitiovaunukaupungeissa eri puolilla maailmaa. Škoda Transportation -yhtiöön kuuluva Pohjoismaiden ainoa kiskokalustovalmistaja Transtech tähtää suomalaisena huipputeknologian edistäjän roolissaan seuraavaksi sekä Pohjois- että Keski-Euroopan markkinoille.

– Transtechille innovatiivisuus ja asiakkaiden tarpeiden huomioiminen ovat kunnia-asioita. Helsingin ForCity Smart Artic -vaunu on matkustusmukavuudeltaan sekä muotoilultaan maailmanluokan raitiovaunu ja sen perustana olevaa Smart Tram -konseptia ollaan jatkuvasti kehittämässä entistä kilpailukykyisemmäksi erittäin kilpailluille Euroopan markkinoille, kertoo Lasse Orre.

Junaliikenteen velvoiteliikenteestä sovittu vuosille 2018-2019

Helsingin_asema_Kivimiehet_ja_kellotorni_4777

Kuvaaja Soile Laaksonen

Liikenne- ja viestintäministeriö on tehnyt päätöksen junaliikenteen velvoiteliikenteestä ajalle 10.12.2017–14.12.2019. Velvoiteliikenne jatkuu samansisältöisenä kuin kuluvana vuonna.

Kaksivuotisella sopimuksella ministeriö haluaa varmistaa junayhteyksien jatkuvuuden. Valmistelun aikana pyydettiin lausuntoja kunnilta, maakunnilta, ELY-keskuksilta ja liikennealan toimijoilta. Velvoiteliikenteen tarjontaan tehtiin lisäyksiä vuodelle 2017, ja nykyiseen tarjontaan on oltu tyytyväisiä.

VR-Yhtymä Oy:llä (VR) on henkilöjunaliikenteen yksinoikeus. Tämän yksinoikeuden vastineeksi VR on velvoitettu ajamaan myös ns. velvoiteliikennettä, joka ei ole liiketaloudellisesti kannattavaa, mutta josta valtio ei erikseen suorita korvausta. Velvoiteliikenteestä voi koitua yksinoikeussopimuksen mukaan VR:lle enintään 20 milj. euron tappio.

Ministeriössä valmistaudutaan parhaillaan myös rautateiden henkilöliikenteen kilpailun avaamiseen..

Pisararadan suunnittelu valmistui

pisararata_fin_rgb-2017-1

Liikenneviraston ja Helsingin kaupungin yhteisen Pisararata-hankkeen rata- ja rakentamissuunnitelmat on saatu valmiiksi. Asemakaava on hyväksytty, mutta toteutuspäätöstä rakentamisesta ei vielä ole.   

Etelä-Suomen väestö- ja liikennemäärät ovat kasvussa. Sujuva tieliikenne sekä toimivan asumisen ja maankäytön kehittäminen edellyttävät tulevaisuudessa vahvaa roolia raideliikenteeltä. Liikenneviraston selvitysten mukaan Etelä-Suomen rautatieverkon ruuhkautuminen on kestämätöntä viimeistään 2035, ellei kehittämistoimia toteuteta.

Junaliikenteen toimintaedellytykset turvataan pitkän tähtäimen hankekokonaisuudella, johon kuuluvat käynnissä olevat hankkeet pääradalla, Pasilassa ja Helsingin ratapihalla sekä toteutuspäätöstä odottavat Pisararata sekä Espoon kaupunkirata.

Pisararata sujuvoittaa sekä kauko- että lähijunaliikennettä, ja siksi sillä on suuri vaikutus koko maalle. Pisararata on Helsingin keskustan alle suunniteltu lähijunien kaupunkiratalenkki. Pisaran mallinen rata alkaa Pasilasta ja kiertää 8 km tunnelissa Töölön, Helsingin keskustan ja Hakaniemen kautta takaisin Pasilaan.

infografiikka-pisararata-2017

Suunnitteluhankkeessa oli kyse tiedon tuottamisesta

Viisi vuotta sitten käynnistyneessä suunnitteluhankkeessa tehtiin muun muassa kallioperäkairauksia noin 2000 pisteessä. Näin saatiin valtavasti tietoa rata-alueen kallion laadusta ja korkeudesta maanpinnan alapuolella.

Nyt valmistunut rakentamissuunnitelma sisältää suunnitelmat asemille, kulkuyhteyksille, radalle sekä huolto- ja pelastustunnelille. Teknisten ratkaisujen osalta suunnittelu jätettiin tasoon, jossa suunnitelmat eivät vanhene ympäristön ja tekniikan kehittyessä.

Kustannuslaskennassa on arvioitu jokainen rakentamisen lohko erikseen ja siinä on hyödynnetty Kehäradalta ja Länsimetrosta saatuja tarjoushintoja ja toteutuneita hintoja koskevia tietoja. Esimerkiksi kunkin sisäänkäynnin hinta on arvioitu omana osanaan.

Kustannusarvio riippuu toteutusajankohdasta

Hankkeen investointikustannuksen arvioidaan nyt olevan n. 1,3 miljardia euroa. Hintaan vaikuttaa kuitenkin paljon toteuttamisen ajankohta sekä se, mikä taho omistaa asemat ja millaisia ratkaisuja omistaja haluaa niissä materiaalien ja palvelujen suhteen tehdä.

”Arvio on tehty tämän hetken tietojen mukaan ja kustannusarvio on laskettu vuoden 2022 ennustetussa kustannustasossa. Pisararadan rakentamisen arvioitu kesto on 10 vuotta, joten investointipäätöksen tekemisessä täytyy varautua pitkälle tulevaisuuteen.”, sanoo Liikenneviraston ylijohtaja Rami Metsäpelto.

”Helsingin seudun MAL-sopimuksen mukaisesti seuraavaksi tehdään arvio hankkeen toteuttamisen aikataulusta ja rahoituksesta. Rahoituksen osalta hyödynnetään jo tehtyä Pisararadan rahoitusmallityöryhmän työtä”, Metsäpelto toteaa.

Vuonna 2012 käynnistyneen suunnitteluvaiheen kustannukset olivat 35 miljoonaa euroa, josta EU:n suunnittelutukea on 16,5 miljoonaa euroa. Pisararadan rata- ja rakentamissuunnittelun aikana työhön osallistui yli 300 suunnittelija ja asiantuntijaa, lisäksi tilaajan ja sidosryhmien puolelta projektiin osallistuneita oli yli 100.

Lisätietoa:
http://www.liikennevirasto.fi/pisara

Aurora Rail Oy:lle toimilupa rautateiden tavarankuljetukseen

train-tracks-into-distance-1493549808zZf

Liikenne- ja viestintäministeriö on myöntänyt Aurora Rail Oy:lle toimiluvan rautatieliikenteen tavarankuljetuksia varten.

Yhtiö voi toimiluvan mukaisesti harjoittaa vaihtotyöliikennettä Suomen rataverkon ratapihoilla.

Aurora Rail Oy:n on tarkoitus ottaa haltuunsa Easmar Logistics Oy:n nykyinen rautatieliikennetoiminta ja laajentaa toimintaa Kouvolan ratapihalta Suomen rataverkon kaikille ratapihoille.

Toimilupa tulee voimaan 1. heinäkuuta.

VR-Yhtymä Oy:llä on toimilupa rautateiden henkilö- ja tavarankuljetuksiin. Fennia Rail Oy:llä on toimilupa koko rataverkolla tapahtuviin tavarankuljetuksiin ja Ratarahti Oy:llä toimilupa paikallisiin tavarankuljetuksiin.