KONEelle tilaus Nanningin metrolinja 4:ään Kiinassa

KONE toimittaa 29 hissiä ja 125 liukuporrasta metrolinjan 4 ensimmäiseen vaiheeseen Nanningissa, Guangxin autonomisen alueen pääkaupungissa eteläisessä Kiinassa. Linja muodostaa valmistuttuaan tärkeän linkin Nanningin metroverkoston itä- ja länsiosien välille ja tukee kaupungin keskustojen kehitystä.

Nanningin metrolinja 4 tulee olemaan 24,6 kilometriä pitkä. Siihen tulee 19 maanalaista asemaa, joista neljä on yhteydessä muihin metrolinjoihin. Pääteasemat ovat Hongyun Roadin asema lännessä ja Longgangin asema idässä.

Metrolinjaa käyttää päivittäin noin satatuhatta matkustajaa. KONE varmistaa heidän sujuvan ja turvallisen liikkumisen toimittamalla 29 KONE MonoSpace® -hissiä ja 125 KONE TransitMaster™ TM140 -liukuporrasta kymmenelle asemalle Hongyun Roadin ja Headquarterin asemien välisellä rataosuudella. Tilaukseen sisältyy myös viisivuotinen kunnossapitosopimus.

Kolme metrolinjaa on jo käytössä, ja Nanningin metroon rakennetaan yhteensä kahdeksan linjaa. ”Olemme innoissamme, että saamme osallistua tähän mittavaan projektiin ja toimittaa ratkaisujamme helpottamaan liikkumista Nanningissa sekä tukemaan alueen kehitystä”, sanoo Kiinan aluejohtaja William B. Johnson.

Nanningin metrolinjan 4 ensimmäinen vaihe valmistuu arviolta vuoden 2020 loppuun mennessä. Sen rakennuttaja on Nanning Rail Transit Co., Ltd.

Tilaus kirjattiin vuoden 2019 toiselle neljännekselle.

Uusia kotimaisia makuja ravintolavaunuun – herkullinen yhteistyö Suomen kokkimaajoukkueen kanssa käyntiin

Junien ravintolapalvelujen suosio jatkaa kasvua. Ravintolavaunun valikoima täydentyy 16. lokakuuta maukkailla kotimaisilla keitoilla, jotka on kehitetty yhdessä Suomen kokkimaajoukkueen kanssa asiakkaidemme toiveita kuunnellen. Kehitämme juniemme ravintolapalveluita laatu ja aitous edellä.

Junamatkustuksen lisääntyessä myös junien ravintolapalvelujen kysyntä on vahvassa kasvussa – viimeisen parin vuoden aikana asiakasmäärät ovat kasvaneet 20 %. Palvellaksemme entistä paremmin kasvavaa asiakaskuntaamme uudistimme vuonna 2018 koko ravintolavaunukonseptin, ja keväällä kerroimme investoivamme 24 miljoonaa euroa seitsemään uuteen ravintolavaunuun.

Maisemaravintoloidemme puitteiden lisäksi kehitämme kunnianhimoisesti myös ravintolavaunun valikoimaa. Yhdistimme hiljattain Suomen kokkimaajoukkueen kanssa voimamme herkulliseen tuotekehitysyhteistyöhön, josta syntyivät lämmittävät uudet keittoannokset junamatkoilla nautittaviksi.

Kotimaiset maut yhteistyön kulmakivenä

Yhteistyöprojekti sai alkunsa halusta tuoda ravintolavaunun kestosuosikin lohikeiton rinnalle uusia makuelämyksiä. Lähtökohtana oli ennen kaikkea kotimaisuus ja laatu.

Suomen luonto ja sen tarjoamat maut ovat maailman mittakaavassa huippuluokkaa. Siksi meille on joukkueena tärkeää tuoda näitä makuja ja kotimaista osaamista esille kaikessa tekemisessämme”, kertoo Katja Tuomainen Suomen kokkimaajoukkueesta.

Ravintolavaunun tuotteista vastaavan tuotepäällikkö Tapio Kyllösen mukaan yhteistyö on sujunut mutkattomasti, sillä VR:n ja kokkimaajoukkueen arvomaailmat kohtaavat hyvin.

Kokkimaajoukkue tekee tinkimätöntä työtä suomalaisen ruokakulttuurin eteen, ja yhtä tinkimättömästi mekin haluamme kehittää ravintolavaunumme tarjontaa. Pyrimme aina löytämään maukkaimpia ja myös hinta-laatusuhteeltaan parhaita tuotteita asiakkaillemme”, Kyllönen kertoo.

”Joukkue tukee kotimaisia pientuottajia, ja tätä kautta meilläkin on ollut hyvä tilaisuus tutustua uusiin tuottajiin. Esimerkiksi savuhirvikeiton hirvenliha tulee Kuusamosta ja peruna Pohjanmaalta. Keittojen liemipohjat keitetään Korialla ja keitot valmistaa reseptimme mukaan käsityönä luottokumppanimme Kruunu Herkku Juvalla Etelä-Savossa”, hän jatkaa.

Asiakaslähtöisesti koekeittiöstä lautaselle

Raiteilla kulkeva ravintola on monella tapaa erityinen ympäristö, ja ravintolavaunun tuotteiden kehityksessä onkin otettava huomioon esimerkiksi tilojen rajallisuus, tarjoilun sujuvuus ja tietenkin junamatkustajien mieltymykset.

Ideoimme alkuun noin kymmenkunta eri keittovaihtoehtoa, joita lähdimme kehittämään yhdessä. Näistä parhaimmat valikoituivat asiakkaiden testattavaksi, ja jalkauduimme juniin keräämään palautetta – oli ilahduttavaa nähdä, kuinka pieteetillä asiakasraatimme jäsenet suhtautuivat koemaistatuksiin. Saimme paljon hyviä ajatuksia, joiden pohjalta hioimme voittajareseptejä vielä entisestään”, kertoo Tuomainen.

Junien asiakaskunta on laaja, ja matkustajat tulevat eri puolilta Suomea. Uusien tuotteiden kehityksessä keskityttiin rakentamaan makuja, jotka sopivat koko perheelle ja erilaisiin ruokavalioihin. Kehityksen lopputuloksena syntyivät täyteläinen savuhirvikeitto ja pehmeä porkkana-inkiväärikeitto, joka täysin kasvipohjaisena sopii myös monen erityisruokavaliota noudattavan lautaselle.

Yhteistyö VR:n kanssa on ollut äärimmäisen mielenkiintoista. Asioita tehdään isolla mittakaavalla ammattimaisin ottein. Olen ollut positiivisesti yllättynyt siitä, kuinka paljon yksityiskohtiin ja laadun varmistamiseen ollaan valmiita panostamaan, sillä tämä on myös itselleni tärkeintä”, Tuomainen summaa.

Ravintolavaunun faktoja:

  • Kaikissa kotimaan kaukojunissa on ravintolapalvelut: joko ravintolavaunu (n. 75 % vuoroista) tai kärrymyynti (n. 25 % vuoroista).
  • Ravintolavaunun palveluita käyttää päivittäin yli 10 000 asiakasta.
  • Suosituimmat ostokset ovat kahvi, vesi ja ruoka-annokset, joita myydään yli 200 000 vuodessa.
  • Uudet kotimaiset keitot ovat ravintolavaunun kampanjassa 16.10.2019-15.1.2020.

Neuvotteluryhmät edistämään suuria raidehankkeita

Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää neuvottelut Turun tunnin juna -hankeyhtiön sekä Suomi-rata-hankeyhtiön perustamiseksi. Hankeyhtiöiden toimialana ja tehtävänä olisi hankkeisiin liittyvä suunnittelu ja sen rahoittaminen rakentamisvalmiuteen asti.

Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää neuvottelut Turun tunnin juna -hankeyhtiön sekä Suomi-rata-hankeyhtiön perustamiseksi. Hankeyhtiöiden toimialana ja tehtävänä olisi hankkeisiin liittyvä suunnittelu ja sen rahoittaminen rakentamisvalmiuteen asti.

Ministeriö pyysi kuntia ja muita kiinnostuneita tahoja nimeämään edustajansa näiden raidehankkeiden edistämistä koskeviin neuvotteluryhmiin 10.10.2019 mennessä.

Suomi-rata-hankeyhtiön neuvotteluihin osallistuvat:

Finavia Oyj, Helsingin kaupunki, Helsingin seudun liikenne (HSL), Hämeenlinnan kaupunki, Janakkalan kunta (osallistuminen varmistuu myöhemmin), Jyväskylän kaupunki, Lahden kaupunki, Lohjan kaupunki, Oulun kaupunki, Porin kaupunki, Riihimäen kaupunki, Seinäjoen kaupunki, Tampereen kaupunki, Vaasan kaupunki, valtiovarainministeriö, Vantaan kaupunki ja Väylävirasto.

Turun tunnin juna -hankeyhtiön neuvotteluihin osallistuvat:

Espoon kaupunki, Helsingin kaupunki, Helsingin seudun liikenne (HSL), Lohjan kaupunki, Salon kaupunki, Turun kaupunki, valtiovarainministeriö, Vihdin kunta ja Väylävirasto.

Neuvotteluryhmien työ käynnistyy mahdollisimman pian. Asian luonteesta johtuen neuvotteluryhmien työlle ei voida asettaa tarkkaa määräaikaa. Tavoitteena on saada neuvottelut päätökseen vuoden 2019 aikana.

Neuvotteluissa käydään läpi raidehankkeiden suunnittelun lähtökohtia. Tällaisia ovat esimerkiksi osapuolten priorisoimat linjausvaihtoehdot ja tavoiteltava palvelutaso.

Väylä tilaa Tampere–Seinäjoki-radan uudet turvalaitteet Siemens Mobilityn ja NRC Group Finlandin muodostamalta konsortiolta

Kuva: Tarmo Lehtinen

Sopimuksen arvo on noin 37 miljoonaa euroa.

Väylä uusii Tampereen Lielahden ja Seinäjoen välisen rataosan turvalaitejärjestelmän kokonaisuudessaan. Turvalaitejärjestelmän uusiminen käynnistyy välittömästi ohjelmistokehityksellä. Uusien turvalaitteiden rakentaminen alkaa vuoden 2020 aikana ja jatkuu vuoden 2021 alkupuolelle. Tämän jälkeen uutta järjestelmää testataan. Uudet turvalaitteet ovat sopimuksen mukaan käyttöönottovalmiita vuoden 2021 loppuun mennessä.

Rataosan vanhat turvalaitteet ovat tulleet käyttöikänsä päähän. Uudet turvalaitteet parantavat radan käytettävyyttä ja vähentävät junaliikenteen häiriöitä vuosikymmeniksi eteenpäin. Turvalaitteilla valvotaan junien sijaintia ja nopeutta. Niiden avulla siis varmistetaan, että junat ajavat oikeaa nopeutta ja se, että samalla alueella on vain yksi juna kerrallaan.

Hankealue on noin 150 kilometriä pitkä rata ja siihen kuuluu yhteensä 18 liikennepaikkaa.

Jatkoa Riihimäen ja Tampereen välisen radan turvalaitteiden uusimiselle

Hanke on laitetoimitussopimuksen puolesta jatkoa vuonna 2018 valmistuneelle Riihimäki–Tampere -välin turvalaitteiden uusimiselle. Kyseisen hankkeen optiona oli Tampereen ja Seinäjoen välisen radan turvalaitteiden uusiminen.

”On hienoa, että pääsimme hyödyntämään sopimuksen option Siemens Mobility–NRC Group Finland -konsortion kanssa. Yhtenäisen järjestelmäkokonaisuuden rakentaminen pääradalle Riihimäeltä Seinäjoelle asti on elinkaaren kannalta kestävä ratkaisu ja se helpottaa turvalaitejärjestelmän kunnossapitoa merkittävästi”, toteaa Väylän projektipäällikkö Juha Lehtola.

Aikaisemmista kokemuksista on paljon hyötyä, sillä järjestelmäkehitys on tehty jo suurimmaksi osakseen Riihimäki–Tampere-hankkeen alussa. Nyt aikaisemman hankkeen menetelmät ja opit on mahdollista monistaa. Hankkeessa jatketaan niin ikään hyväksi koetulla yhteistyöllä, joka kantoi hedelmää aikataulullisesti erittäin haastavassa Riihimäki–Tampere-hankkeessa.

”Olemme erittäin tyytyväisiä päästessämme jatkamaan Riihimäki–Tampere-turvalaitehankkeessa aloitettua työtä pääradan turvalaitejärjestelmän uudistamisessa. Väylän päätös lunastaa sopimuksen optio on vahva osoitus hyvin onnistuneesta projektista ja luottamuksesta”, kertoo Siemens Mobility–NRC Group Finland -konsortion projektipäällikkö Hannu Saarinen.

Uusilla raportointisovelluksilla mullistetaan rataverkon kunnossapito

Väylän kehittämillä rataverkon kunnossapito- ja ylläpitojärjestelmillä parannetaan kunnossapitotoimien ajoittamista ja vähennetään kustannuksia. Lisäksi rataverkon kunnosta saadaan aiempaa paljon parempi kuva. Urakoitsijoiden raportointiin tarjotaan mobiilisovellukset.

Ratainfratietojen hallintajärjestelmän avulla saadaan valmiudet fyysisen rataomaisuuden elinkaaren hallintaan. Järjestelmän kolme pääsovellusta ovat ratakohteiden hallintasovellus (RATKO), kunnossapidon sovellus (RAIKU) ja ylläpidon ohjelmointisovellus (RYHTI). Sovelluksilla on jo noin 850 käyttäjää radan kunnossapidossa eri puolilla Suomea.

”Nämä sovellukset tuovat aivan uudenlaisia näkymiä tulevaisuuden omaisuudenhallintaan. Meillä on jatkossa käytössä mm. ratainfratiedon rekisteri, jonka tietosisältöä voidaan helposti hyödyntää keinoälyn ja analytiikan sovelluksissa esimerkiksi erilaisten automaattisten ennusteiden ja analyysien tekemiseksi. Väylän, eli rataverkon haltijan, näkökulmasta tämä on mullistavaa”, tiivistää kehittämispäällikkö Ari-Pekka Manninen Väylästä.

Ajantasainen tieto rataverkosta yhdessä paikassa

Ratakohteiden hallintasovellus RATKO tuottaa näkymän fyysisiin ratakohteisiin omaisuudenhallinnan ja kunnossapidon tarpeiden näkökulmasta. RATKO toimii ratainfrastruktuuriin liittyvän tiedon pääasiallisena tietovarastona, minkä lisäksi se vaihtaa tietoja eri viraston sisäisten ja sidosryhmien kehittämien järjestelmien kanssa. Rajapintojen kautta voidaan hakea muuttuneita ratainfratietoja eri järjestelmiin kuten Finrailin Trakediaan liikenteenohjauksen käyttöön.

Uuden sovelluksen avulla on onnistuttu tuomaan yhteen hyvin hajallaan olleita ja hallinnoituja tietoja Väylän hallintaan. Tiedot ovat myös aiempaa käytettävämmässä muodossa. Niitä pystytään havainnollistamaan kartalla, mikä helpottaa tietojen hyödyntämistä ja ylläpitoa. 

Kunnossapidon toimenpiteet kirjataan reaaliajassa

Ratakohteiden kunnossapidon toimenpiteiden raportointi ja seuranta tehostuu tulevina vuosina huomattavasti. RAIKU-sovellukseen on tarkoitus kirjata kaikkien ratakohteiden osalta kaikki huomiot ja viat sekä tehdyt tarkastukset ja toimenpiteet. Kunnossapidon kirjauksia voi tehdä jo tällä hetkellä useille ominaisuuslajeille. Kirjaukset hoituvat tarvittaessa myös mobiilisovelluksella.

Sovellus on käytössä kaikilla radan kunnossapidon alueilla. Nyt on viimein saatu yhtenäinen ratojen kuntotiedon hallintajärjestelmä Väylän, valvontaorganisaation ja urakoitsijoiden sekä sidosryhmien käyttöön. 

Kunnossapidon suunnittelu helpottuu

Kolmas sovellus, RYHTI, auttaa tekemään ratakohteiden ylläpidon keskipitkän ja pitkän aikavälin suunnittelua ja toimeenpanoa. Sen avulla voidaan kerätä keskitetysti ratakohteiden toimenpide-ehdotuksia ja huomioida ne ylläpidon ohjelmoinnissa. Toimenpiteiden käsittely järjestelmässä jättää päätöksentekohistorian perusteluineen talteen. 

RYHTI-järjestelmän tuotantokäyttö on käynnistynyt vaihteiden aikaisemmin tunnistettujen toimenpiteiden syöttämisellä järjestelmään sekä kunnossapitäjien ja rataisännöitsijöiden koulutuksilla.

VR ja veturinkuljettajat: Keskusteluiden kautta molempia tyydyttävään ratkaisuun

Kuvaaja: Jouni Koivuneva

VR ja veturinkuljettajat keskustelivat työvuorojen ilmoittamista koskevasta kiistasta ja sopivat etenemisestä.

VR ja veturinkuljettajat ovat käyneet keskusteluja työvuorojen ilmoittamiseen liittyvästä kysymyksestä ja löytäneet yhdessä rakentavan tavan edetä. Keskusteluissa on ollut esillä useita teknisiä vaihtoehtoja ja ratkaisumalleja, joiden pohjalta yhteistä kehittämistä jatketaan.

“On hienoa, että haastavissakin tilanteissa keskusteluyhteys toimii ja pystymme yhdessä löytämään ratkaisuja, toteaa VR:n lähiliikennejohtaja Teemu Sipilä.

“Olen tyytyväinen, että keskusteluiden lopputulos on tyydyttävä. Se osoittaa, että vaikeissakin tilanteissa on mahdollista löytää molempia osapuolia lähentävä ratkaisu, sanoo RAU:n puheenjohtaja Tero Palomäki.

Dataohjattu kunnossapito: Raidekaluston kunnossapitoon iso harppaus – VR FleetCare ja EKE-Elektroniikka yhteistyössä

Telien kunnonvalvonta, Kuvaaja Atte Mäläskä

Telit ovat raidekaluston merkittävin komponentti elinkaarikustannusten ja liikenteen turvallisuuden kannalta. VR FleetCare ja EKE-Elektroniikka ovat sopineet telien kunnonvalvontaan liittyvästä tuotekehityshankkeesta. Sovitun yhteistyön myötä kehitettävillä uusilla analyysi- ja optimointimenetelmillä raidekaluston kunnossapitoa pystytään merkittävästi tehostamaan.

Raidekaluston omistajille dataohjattu kunnossapito tarkoittaa merkittävien kustannussäästöjen lisäksi mm. parempaa turvallisuutta ja kaluston käytettävyyttä. Junat ovat asiakkaiden käytettävissä raiteilla, kun ne ohjataan huoltoon vain tarvittaessa. Lisäksi junaliikenne toimii luotettavammin, kun kaluston vikaantumisia pystytään ennakoimaan ennen kuin ne aiheuttavat häiriöitä liikenteessä.

“Kiinnostus kuntoon perustuvaan ja dataohjattuun kunnossapitoon on raidemaailmassa suurta. EKE:n kanssa tehtävä yhteistyö antaa meille mahdollisuuden toteuttaa uudella tavalla telien kunnonvalvontaa ja tarjota palvelua asiakkaillemme. Uuden menetelmän avulla tähdätään noin 10-15% säästöihin”, VR FleetCaren digitaalisten palveluiden johtaja Mikko Alanko uskoo.

Tekninen ratkaisu maailman mittakaavassakin moderni

Yhteistyön perustana toimii VR FleetCaren tekninen osaaminen raidekalustosta ja kaluston kunnossapidon optimoinnista sekä EKE-Elektroniikan kokemus raidekaluston tiedonsiirtojärjestelmistä ja etäkunnonvalvonnasta.

Ratkaisussa hyödynnetään EKE:n etämonitorointijärjestelmää sekä EKE:n alkuvuodesta 2019 ostaman englantilaisen Humaware -yhtiön data-analytiikkaa. Tavoitteena on kehittää järjestelmä, jonka avulla saadaan telien huoltotarvetta ennustavaa dataa anturitekniikkaa, pilvipalvelua ja reunalaskentaa hyödyntämällä.

Antureita ja tiedonsiirtojärjestelmiä aletaan asentaa VR Groupin vetureihin ja sähköjuniin tämän vuoden aikana. Kehitystyön tuloksia on odotetavissa laajemmin ensi vuoden puolella.

“Sekä VR:llä että meillä on isot odotukset yhteistyöstä. SmartVision -ohjelmisto ja anturitekniikan osaaminen yhdistettynä englantilaisen tytäryhtiömme Humawaren analytiikkaan tekee meistä edelläkävijöitä telien kunnonvalvonnassa”, EKE-Elektroniikan digitaalisten palveluiden johtaja Karl Lönngren kertoo. Junien etävalvontaan liittyviä järjestelmiä otetaan parhaillaan käyttöön Australiassa ja Lontoon metrossa meidän toimesta. Uskomme yhteistyön VR FleetCaren kanssa vahvistavan kummankin osapuolen asemaa kansainvälisillä markkinoilla.

Hämeen junayhteydet on saatu palautettua hyvälle tasolle

Kuvaaja Soile Laaksonen

Kanta-Hämeen maakunnan edustajista koostuva delegaatio tapasi VR:n johtoa säännölliseksi muodostuneessa yhteistyöneuvottelussa. Maakunnasta neuvotteluun osallistuivat Hämeenlinnan ja Riihimäen kaupunkien edustajat, maakuntaliiton edustajat sekä kansanedustajia.

Kaikki osapuolet kiittävät tapaamisen hyvää henkeä ja viime aikojen rakentavaa yhteistyötä. VR:n ja alueen yhteistyö on ottanut viime vuosina suuria harppauksia eteenpäin.

Kesän 2016 rajun junavuorojen karsimisen jälkeen VR on askel askeleelta palauttanut vuorotarjontaa maakunnan kannalta suotuisampaan suuntaan. Tuleva aikataulu-uudistus 15.12. tulee lopulta olemaan käännekohta: joulukuussa junavuoroja saadaan ensimmäistä kertaa enemmän kuin niitä oli keväällä 2016. Tällä hetkellä Hämeenlinnaan ja Hämeenlinnasta on 50 vuoroa, joulukuussa määrä nousee 60:een. Kesäkuussa 2016 vastaava määrä oli 56.

– Kuuntelimme ja huomioimme uusien vuorojen suunnittelussa asiakaspalautetta ja siksi ne painottuvatkin työmatkustuksen ruuhka-aikoihin. Joulukuusta lähtien esimerkiksi aamupalaveriin pääsee Hämeenlinnasta Helsinkiin entistä useammalla vuorolla. Myös myöhäiseen arki-iltaan tulee uusi vuoro, mikä mahdollistaa esimerkiksi teatterireissulta paluun myöhemmin, kertoo VR:n suunnittelujohtaja Juho Hannukainen.

Vuorotarjonnan paraneminen herätti Hämeen edustajissa suurta tyytyväisyyttä. Matkustajamäärät Hämeestä ovat olleet voimakkaassa kasvussa – jopa siinä määrin, että läheskään kaikki halukkaat eivät enää mahdu juniin. Jatkuvaa asiakaspalautetta saadaankin nyt junien täyttöasteesta.

– Lisää vaunuja tarvitaan kipeästi sekä nopeisiin juniin että lähijuniin Suomen tärkeimmälle ja ruuhkaisimmalle välille Helsingistä Tampereelle. Myös kaluston kunnosta on huolehdittava, jotta edes suunniteltu määrä vaunuja olisi aina liikenteessä. Tällaiset matkustajamäärät eivät kestä kalustohäiriöitä, toteaa Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio.

Vaunukaluston suhteen on maakunnan edustajilla muitakin toivomuksia. Nykyinen lähijunakalusto soveltuu huonosti työntekoon, joten seuraavalta VR:n kalustohankinnalta odotetaan paljon. Suomen kasvukäytävän kaltaiselle liikkuvan elämäntavan ruuhkavyöhykkeelle tarvittaisiin kokonaan uuden vaunutyypin kaltaista innovointia.

– Käynnistimme kesällä uuden taajamajunakaluston hankinnan. Kyseessä on mittava projekti, joka oli mahdollista laittaa liikkeelle nyt, kun raideliikenteen kilpailun kehittämislinjaukset on vahvistettu. Uuden kaluston myötä panostamme edelleen asiakaskokemuksen kehittämiseen ja pystymmekin tarjoamaan erittäin kilpailukykyisen vaihtoehdon esimerkiksi henkilöautolle, Juho Hannukainen iloitsee.

Hyvähenkinen keskustelu käytiin myös Riihimäen ja Hämeenlinnan asemanseutujen kehittämisestä. Hämeenlinnan aseman ja sen lähiympäristön kehittäminen on jo monelta osin nytkähtänyt eteenpäin, mutta Riihimäellä on asemanseudun yleissuunnitelman pian valmistuessa päästävä ottamaan seuraavia askelia. Keskustelussa olivat veturitallien maanomistuskysymys ja puutavaran lastausalueen siirtäminen.

– Olimme hyvin tyytyväisiä VR:n ratkaisukeskeiseen asenteeseen näissäkin kysymyksissä, sanoo Riihimäen kaupunginjohtaja Sami Sulkko.

– Sovimme, että lähiaikoina istumme neuvottelupöytään näiden Riihimäen kehittämisen kannalta elintärkeiden kohteiden äärelle. Asemanseudun täydennysrakentaminen tuottaa pääradallekin jälleen uusia kulkijoita, Sami Sulkko jatkaa.

Pääradan kapasiteetin kasvattaminen ja siihen liittyvät infrainvestoinnit nousivat itsestään selvinä aiheina keskusteluun. Osapuolilla oli täysin yhteneväiset näkemykset kapasiteetin kasvattamisen vaatimista toimenpiteistä ja niiden kiirehtimisen tärkeydestä. Päärata kaipaa ensiapuna sarjan pieniä korjausinvestointeja, jotka varmistavat VR:n häiriötöntä operointikykyä. Lisäraiteet nykyiseen ratakäytävään ovat niiden lisäksi prioriteettilistan kärjessä sekä operaattorin että alueen edustajien kannalta katsottuna. Lisäraiteiden ohella kiireellistä tekemistä riittää: Pasila-Riihimäki 2-vaiheen osalta suunnitelmat ovat jo valmiita ja toteutusvalmius on olemassa. Enää rakentamispäätös puuttuu.

– Toivomme liikenne- ja viestintäministeriöltä rivakkaa valmistelua myös EU-rahoituksen hankkimiseksi pääradan ratainvestoinneille. Kerrankin kaltaisellamme nettomaksajalla olisi hyvä mahdollisuus saada merkittävää rahoitusta kotiutettua. Ministeriöllä ja maakunnilla on ollut varsin erilainen käsitys kuluneelta ohjelmakaudelta palautuneen rahoituksen muodostamista mahdollisuuksista. Komissiosta saamiemme viestien mukaan näitä häntärahoja pitäisi ministeriön nyt hakea mahdollisimman pian ja mahdollisimman paljon, kehottaa maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen.

Veturinkuljettajien mielenilmaisu 7.10. peruttu – lähijunat kulkevat normaalisti

Rautatiealan Unioni RAU ry on ilmoittanut lähiliikenteen veturinkuljettajien mielenilmauksen perumisesta. VR ja RAU ry löysivät keskusteluyhteyden sunnuntaina 6.10. ja työtaistelun tultua perutuksi sopivat neuvottelujen jatkamisesta.  

Tavoitteena on, että lähijunaliikenne sujuu normaalisti maanantaina 7.10.

:KATSO LISTA: Veturinkuljettajien mielenilmaisu vaikuttaa lähijuniin maanantaina 7.10. – aamun lähijunat peruttu

Kuvaaja Leif Rosnell

Rautatiealan Unioni RAU ry on ilmoittanut lähijuniin vaikuttavasta veturinkuljettajien mielenilmauksesta, joka järjestetään maanantaina 7.10. Mielenilmauksen vuoksi kaikki HSL:n (A, E, I, K, L, P, U, Y) ja VR:n (D, G, R, T, Z) lähijunat perutaan klo 03:00-09:00 väliseltä ajalta. Matkustajien kannattaa varautua aamun liikenteeseen muilla kulkuvälineillä.

VR lähiliikenteen veturinkuljettajat palaavat töihin kello 09:00 jälkeen alkaviin työvuoroihin, mutta liikennevaikutukset kestävät koko päivän. Matkustajien on hyvä varautua myöhästymisiin ja yksittäisiin perumisiin koko maanantain 7.10. ajan. Pahoittelemme matkustajille aiheutuvaa haittaa.

Mielenilmauksen ajalle etukäteen ostetut VR:n liput voi kuluitta joko peruuttaa tai vaihtaa käytettäväksi toisena ajankohtana. Lisätietoja puhelinpalvelusta 0800 166 888 (ma-su klo 5-22, maksuton).

VR pyrkii keskustelemaan ja etsimään tilanteeseen ratkaisua RAU:n kanssa vielä sunnuntaina 6.10.

Kaukoliikenteen junat ajetaan maanantaina 7.10. normaalisti.