VETURIMIESTEN LIITTO JA RAUTATIEVIRKAMIESLIITTO YHDISTYVÄT – JÄSENILLE YHÄ VANKEMPAA EDUNVALVONTAA

RAU:n puheenjohtajaksi valittiin Veturimiesten liiton puheenjohtaja Tero Palomäki.

Veturimiesten liitto ja Rautatievirkamiesliitto yhdistyivät 16.11.2018. Rautatiealan Unioni RAU ry vahvistaa ja tiivistää rautatiealan edunvalvontaa.

Rautatiealan Unionin perustamiskokous pidettiin 16.11.2018. Unioniin kuuluu lähes 2000 jäsentä. Jäsenet työskentelevät rautatiealalla veturinkuljettajina, liikenneohjaajina sekä raidealan asiakaspalvelu- ja toimistotehtävissä.

RAU:n puheenjohtajaksi valittiin Veturimiesten liiton puheenjohtaja Tero Palomäki.

− Rautatiealan Unioni tuo yhteen kaksi vankkaa ammattiliittoa. Yhdistymisen myötä edunvalvonta rautatiealalla vahvistuu ja tiivistyy. Uusi liitto pystyy jatkossa vastaamaan yhä monimutkaisempiin haasteisiin, joita matkustajaliikenteen kilpailun avaaminen tuo tullessaan.

Liitto perustettiin Veturimiesten liiton juridiselle pohjalle. Rautatievirkamiesliitto lakkautti toimintansa 15.11.2018. Rautatiealan Unioni on SAK:n jäsen.

Metrolla länteen tasan vuosi – Matinkylän laajennuksella ensimmäinen vuosipäivä

Metroliikennettä Matinkylään on sunnuntaina 18.11. takana tasan vuosi. Viime vuoden marraskuussa avautui kahdeksan uutta metroasemaa, kun Ruoholahden ja Espoon Matinkylän välinen 14 kilometrin osuus valmistui. Alustavien tietojen mukaan espoolaisten joukkoliikenteen käyttö on lisääntynyt vuoden aikana.

Metro muuttui Etelä-Espoon ja Lauttasaaren tärkeimmäksi liikennevälineeksi, kun metron läntisin osuus avautui matkustajaliikenteelle 18.11.2017. Helsingin Kampin ja Espoon välillä Länsiväylää pitkin kulkevat bussilinjat muuttuivat liityntälinjoiksi metroasemille 3.1.2018.

”Alustavat tiedot matkustajamääristä viittaavat siihen, että metro on kasvattanut joukkoliikenteen käyttöä Espoossa”, sanoo HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi.

Matkapuhelinten tukiasemista saadun datan perusteella Espoosta Helsinkiin arkisin tehtyjen matkojen määrä kasvoi joulukuusta 2017 tammikuuhun 2018 noin 11 prosenttia, ja kasvu painottui metroon. Myös lipunmyyntiluvut antavat viitteitä matkustamisen lisääntymisestä: vuoden 2018 tammi–lokakuussa espoolaiset ovat ostaneet matkakortille ja mobiilisovelluksella 7,3 prosenttia enemmän lipputuotteita kuin vuoden 2017 vastaavana aikana. Samaan aikaan henkilöautoliikenteen kasvu Länsiväylällä on taittunut.

Metron ja liityntäbussien alkutaival on sujunut kohtalaisesti, vaikka ongelmiakin on ollut. Ruuhka-aikoina metrossa on ollut jopa odotettua enemmän matkustajia, ja osalla alueista matka-ajat Helsingin keskustaan ovat muutoksen seurauksena pidentyneet.

HSL ottikin lokakuussa käyttöön neljä ruuhka-aikoina liikennöivää bussilinjaa Kampin ja Espoon länsiosien välille – ennen muuta metron kuormituksen keventämiseksi, mutta myös matka-aikojen nopeuttamiseksi ennen kuin metron seuraava laajennus Matinkylästä Kivenlahteen valmistuu. Tietoja bussilinjojen vaikutuksista metron matkustajamääriin on tarkoitus julkistaa lähiaikoina.

Metron läntisen osuuden matkustajamäärät näyttävät vuoden 2018 aikana hieman nousseen. Kuluvan vuoden vilkkain kuukausi on ollut syyskuu, jolloin kahdeksalla uudella asemalla oli yhteensä keskimäärin 56 200 nousijaa arkivuorokauden aikana. Edellinen vuoden korkein luku mitattiin maaliskuussa, jolloin matkustajia oli 54 100. Vilkkain asema on edelleen ollut Matinkylä, jolta syyskuussa nousi kyytiin 16 400 matkustajaa arkivuorokaudessa.

Kamppiin kulkevien linjojen lisäksi HSL on tehnyt bussiliikenteeseen myös muita, pienempiä muutoksia, ja tarpeen vaatiessa muutoksia tehdään edelleen.

”Seuraamme koko ajan tarkasti matkustajamääriä ja pyrimme siihen, että joukkoliikennepalvelu pysyy hyvänä kaikille”, sanoo HSL:n joukkoliikenneosaston johtaja Tero Anttila.

Vaihtoyhteydet metron ja bussien välillä Tapiolassa helpottuvat huomattavasti, kun Tapiolan bussiterminaali avautuu näillä näkymin maaliskuussa. Kaikki Tapiolan kautta kulkevat bussit siirtyvät silloin käyttämään uutta, Merituulentielle valmistuvaa bussiterminaalia.

HKL testasi vuoroväliä ja kuljetti kouluttajia

HKL liikennöi metroa 36 junalla arkipäivien ruuhka-aikoina. Metroliikenteen laajennuttua toinen linjoista alkoi kulkea väliä Matinkylä–Vuosaari ja toinen väliä Tapiola–Mellunmäki. Arjen ruuhka-aikaan vuoroväli on ollut Tapiola–Itäkeskus-välillä 2,5 minuuttia ja väleillä Matinkylä–Tapiola, Itäkeskus–Mellunmäki ja Itäkeskus–Vuosaari 5 minuuttia.

”Liikenne laajentuneella metrolinjalla on vuoden aikana vakiintunut ja eri syistä johtuvien ajamattomien lähtöjen määrä on selkeästi vähentynyt. Heinä-lokakuussa ajettiin noin 99,8 prosenttia metrovuoroista suunnitellusti”, sanoo HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski.

Ruuhkien tasaamiseksi HKL kokeili elokuun lopussa Tapiola–Matinkylä-välillä HSL:n ja HKL:n yhdessä suunnittelemaa liikennöintimallia, jossa kolme neljästä metrojunasta ajoi Matinkylään saakka. Malli todettiin teknisesti toimivaksi, mutta siihen sisältyy myös liikenteellisiä haasteita. Mallin käyttöönotosta ei vielä ole tehty päätöksiä.

Vuoden aikana on koulutettu runsaasti uusia metronkuljettajia laajentuneen metron tarpeisiin.

”Viimeisen vuoden sisällä on valmistunut neljältä koulutusjaksolta yhteensä 46 kuljettajaa. Viides jakso on meneillään”, kertoo Ville Lehmuskoski.

Länsimetro omistaa ykkösvaiheen metron ja rakentaa kakkosvaihetta länteen

Liikenteen alkamisen jälkeen Länsimetro oy jäi Ruoholahti–Matinkylä-osuuden omistajaksi. Rakentaminen jatkuu Matinkylästä Kivenlahteen, ja se etenee suunnitelmien mukaisesti. Kaikkien kakkosvaiheen asemien rakennusurakat käynnistyvät vuoden 2018 loppuun mennessä. Kakkosvaihe luovutetaan liikennöitsijälle vuoden 2023 aikana.

”Ensimmäinen vuosi on sujunut ilman lastentauteja, mistä olemme erityisen ylpeitä. Länsimetro omistaa ykkösvaiheen asemat ja ratainfran, joka nyt on elinkaarensa parhaimmassa kunnossa. Tehtävämme on olla vastuullinen omistaja myös jatkossa ja huolehtia siitä, että miljardiomaisuus pysyy hyvässä kunnossa ja palvelee matkustajia parhaalla mahdollisella tavalla”, kertoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.

Asetus vaarallisten aineiden kuljetuksesta rautateillä lausunnoille

Kuva: OTKES

Valtioneuvoston asetusta vaarallisten aineiden kuljetuksesta rautatiellä ehdotetaan muutettavaksi.

Mäntyharjulla 7.4.2018 tapahtuneen onnettomuuden jälkeen päätettiin, että velvollisuutta ilmoittaa vaarallisten aineiden tilapäisestä säilytyksestä tarkennetaan.

Ehdotuksessa esitetään, että ilmoitusvelvollisuus on kuljetuksen suorittajan vastuulla. Kuljetuksen suorittajan olisi jatkossa ilmoitettava rataverkon haltijalle sekä pelastus- ja ympäristöviranomaisille vaarallisten aineiden tilapäisestä säilyttämisestä.

Asetusluonnoksessa esitetään myös tarkennettavaksi VAK-onnettomuusraportointia ja VAK-erityiskoulutusta koskevaa sääntelyä.

Nämä muutokset kohdistuisivat rataverkon haltijoihin.

Tavoitteena on ennaltaehkäistä vaarallisten aineiden kuljetuksista aiheutuvia onnettomuuksia ja vaaratilanteita. Lisäksi tavoitteena on vähentää onnettomuuksista aiheutuvien vahinkojen laajuutta.

Vaarallisten aineiden kuljetuksesta rautateillä säädetään niin kutsutussa VAK-laissa (Laki vaarallisten aineiden kuljetuksesta, 719/1994) ja valtioneuvoston asetuksessa vaarallisten aineiden kuljetuksesta rautatiellä (195/2002). Lisäksi VAK-kuljetuksia ohjaavat Liikenteen turvallisuusviraston antamat määräykset.

Kansallinen vaarallisten aineiden kuljetuksiin liittyvä lainsäädäntö perustuu pitkälti kansainvälisiin sopimuksiin ja Euroopan unionin lainsäädäntöön.

Mitä seuraavaksi?

Asetusluonnoksen lausuntoaika päättyy 7.12.2018. Lausuntopyyntö on julkaistu osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi. Lausuntokierroksen jälkeen lain valmistelu jatkuu virkamiestyönä.

Lausuntoja voivat antaa kaikki organisaatiot ja kansalaiset osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi tai sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo@lvm.fi.

Lausuntopalvelu: Valtioneuvoston asetus vaarallisten aineiden kuljetuksesta rautatiellä annetun asetuksen muuttamisesta (LVM/756/03/2018)

Tampereen raitiotiellä jo viisi kilometriä kaksoisraidetta

Tampereen raitiotien rakentamisessa on saavutettu yksi välitavoite, kun kiskoja ja kiintoraidelaattaa on tänään 6.11. asennettuna ensimmäiset viisi kilometriä.  Kaksoisraidetta on nyt siis kolmannes koko raitiotien ensimmäisen osuuden, keskusta–Hervanta–Tays, kokonaismäärästä.  Raitiotien koko pituus tällä osalla on 15 kilometriä.

Päällysrakennetyöt eli kiskojen asennus ja kiintoraidelaattojen valaminen ovat kuluvan vuoden aikana olleet keskeisin työvaihe raitiotien rakentamisessa.  Päällysrakennetöitä jatketaan edelleen säiden salliessa, ja vuoden loppuun mennessä kokonaismäärä on jo lähellä kuutta kilometriä.

  • Kaksoisraidetta on nopeimmillaan syntynyt yli 200 metriä viikossa. Esimerkiksi Sammonkadulla valmistuu kiintoraidelaatta koko kadun mitalta tänä vuonna. Hämeenkadulla kiskoja ja kiintoraidelaattaa on puolestaan asennettu suunniteltua enemmän, Raitiotieallianssin päällysrakennetöistä vastaava Timo Kuusela kertoo.

Päällysrakennetöiden jälkeen raitiotielle asennetaan sähköliikenteen vaatimat rakenteet eli sähköratapylväät ja ajojohtimet. Lisäksi raitiotielle tulee useita teknisiä järjestelmiä kuten liikennevaloja ja turvalaitteita.

  • Valmiista raitiotieradasta puhutaan siinä vaiheessa, kun kaikki tekniset järjestelmätkin on asennettu. Sähköratapylväitä on asennettu jo muun muassa Hämeenkadulle, Sammonkadulle, Insinöörinkadulle ja Hervannan valtaväylälle. Myös ajojohtimien asennusta tehdään vielä tänä vuonna Hervantaan ja Hervannan valtaväylälle, Kuusela summaa.

Päällysrakennetöitä on tänä vuonna tehty kaikilla raitiotien katualueilla eli keskustassa, Kalevassa, Hervannan valtaväylällä ja Hervannassa. Varikon raiteistoa aletaan rakentaa ensi vuonna.

raitiotieallianssi.fi

Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos rakentaa Helsingin metron tilannekuvajärjestelmän Telesten S-AWARE®-alustan avulla

Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos (“HKL”) on valinnut Telesten S-AWARE®-alustan kehittääkseen tilannetietoisuutta ja turvallista matkustamista Helsingin metrojärjestelmässä. Alustan käyttöönotto aloitetaan vuonna 2019 ja projekti toteutetaan useassa vaiheessa vuoden 2020 loppuun mennessä. Käyttöönoton kokonaisarvo on yli kaksi miljoonaa euroa.

Lähivuosien aikana Helsingin metrossa on toteutettu useita päivityksia ja merkittäviä laajennuksia. Metrojärjestelmä kattaa tällä hetkellä yli 20 asemaa Helsingissä ja sen naapurikaupungeissa ja sillä tehdään pääkaupunkiseudulla satoja tuhansia päivittäisiä matkoja. Tämän maailman pohjoisimman metron palvelut tavoittavat joka vuosi yli 80 miljoonaa matkustajaa.

Matkustajien ja koko metrojärjestelmän turvallisuuden takaamiseksi HKL ottaa käyttöön Telesten S-AWARE®-alustan, jonka avulla voidaan parantaa toimintavalmiutta ja varmistaa korkea palvelutaso esimerkiksi mahdollisten turvallisuusuhkien, hälytysten ja hätätilanteiden, sekä muiden vaativien ja kriittisten tilanteiden aikana.

S-AWARE®-alusta on suunniteltu turvallisuuden ja toimintatehokkuuden kehittämiseen julkisessa liikenteessä, lentokentillä, kriittisen infrastruktuurin yhteydessä sekä viranomaissektorilla. Alusta kerää reaaliaikaista tietoa erilaisista alajärjestelmistä, datalähteistä ja sensoreista ja muodostaa yhtenäisen ja ajantasaisen kuvan koko operatiivisesta infrastruktuurista. Tämä antaa mahdollisuuden ymmärtää käynnissä olevia tilanteita ja tapahtumia paremmin ja luo pohjan tehokkaalle päätöksenteolle.

Telesten HKL:lle toimittama järjestelmä sallii tehokkaan yhteistoiminnan muiden operaattoreiden kanssa, mukaan lukien poliisi-, palo- ja pelastuslaitokset, Helsingin seudun liikenne sekä Helsingin ja Espoon kaupungit. Järjestelmä välittää oikean informaation tarvittaessa oikeille ihmisille samalla, kun sen korkeatasoinen tietoturva pitää informaation suojassa luvattomalta käytöltä.

Telesten integroitu tuote- ja palvelutarjonta auttaa rakentamaan ja ylläpitämään verkottuneempaa yhteiskuntaa. Ratkaisumme tuovat televisio- ja laajakaistapalvelut kotiisi, takaavat turvallisuutesi julkisilla paikoilla ja opastavat sinua joukkoliikenteen käytössä. Innovatiivisuutemme ja vankka kokemuksemme on tehnyt meistä johtavan kansainvälisen laajakaista-, turvallisuus- ja informaatioteknologioita sekä niihin liittyviä palveluja tarjoavan yrityksen. Olemme yhteydessä asiakkaisiimme maailmanlaajuisen toimipiste- ja kumppaniverkostomme avulla. Vuonna 2017 Telesten liikevaihto oli 235 miljoonaa euroa, ja yhtiön palveluksessa oli keskimäärin 1500 henkilöä. Telesten osakkeet noteerataan Nasdaq Helsingissä.

VR Groupin liikevaihto ja liikevoitto kasvussa

 

  • Tammi−syyskuun liikevaihto oli 935,4 (1-9/2017: 923,5) miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi 1,3 prosenttia.
  • Liikevoitto oli 93,8 (82,5) miljoonaa euroa eli 10,0 (8,9) prosenttia liikevaihdosta.
  • Junamatkustuksen matkamäärät kasvoivat 1,8 prosenttia 64,1 (63,0) miljoonaan matkaan.
  • VR Transpointin kuljetusmäärät kasvoivat 2,7 prosenttia 33,0 (32,1) miljoonaan tonniin.
  • VR Trackin suunnitteluliiketoiminnassa työt jatkuivat vilkkaana mm. Tampereen raitiotie- ja Raidejokeri-alliansseissa. Syyskuussa VR Track voitti myös rantaradan päällysrakenneurakan Pohjankuru-Salo-rataosuudella.
  • VR-Yhtymä tiedotti 11.10.2018, että norjalainen NRC Group ja VR Track yhdistävät toimintonsa muodostaakseen Pohjoismaiden suurimman raideinfraan keskittyvän yhtiön.

”Yhtiömme hyvä vire sekä tuloksen että liikevaihdon osalta on jatkunut tänäkin vuonna. On erityisesti ilahduttavaa, että junaliikenteen suosio matkamäärillä ja tonneilla mitattuna kasvoi edelleen. Jatkamme toimenpiteitä asiakaskokemuksen parantamiseksi ja operatiivisen tehokkuuden kehittämiseksi. Lokakuussa kerroimme, että norjalainen NRC Group ja VR Track yhdistävät toimintonsa. Tämän järjestelyn myötä toteutamme tavoitteemme muodostaa VR Trackistä johtava pohjoismainen raideinfratoimija. Osana kauppahinnan maksua VR Groupista tulee NRC Groupin suurin omistaja ja olemme erittäin innoissamme meille tarjoutuvista mahdollisuuksista tämän uuden yhtiön suurimpana osakkeenomistajana”, sanoo toimitusjohtaja Rolf Jansson.

Junamatkustuksen matkamäärät tasaisessa kasvussa

Matkustajaliikenteen liikevaihto nousi tammi-syyskuussa 1,0 prosenttia 414,5 (410,4) miljoonaan euroon. Junaliikenteen matkamäärät kasvoivat 1,8 prosenttia ja olivat 64,1 (63,0) miljoonaa matkaa. Eniten matkamäärissä mitattuna kasvoi kotimaan kaukoliikenne, kasvua 6 prosenttia. Linja-autoliikenteen matkamäärät laskivat 11,8 prosenttia 26,8 (30,4) miljoonaan matkaan. Vertailuvuoden matkamääriä kasvatti Länsimetron viivästymisen vuoksi ajettu korvausliikenne.

Junamatkustajien tyytyväisyys pysyi kaukoliikenteessä hyvällä tasolla. Palvelua suosittelevien asiakkaiden osuus etenkin paljon matkustavien keskuudessa koheni katsauskauden lopussa, koska liikenteen täsmällisyys parani. Eniten kiitosta annettiin henkilökunnan ammattitaidosta, hyvästä ja ystävällisestä palvelusta sekä matkustusturvallisuudesta. Entistä täydemmät junat sekä matkatavaratilojen riittävyys koettiin täsmällisyyden ohella haasteeksi.

Lähiliikenteen täsmällisuus on hyvällä tasolla: 95,4 prosenttia 3 minuutin enimmäismyöhästymisellä mitattuna. Erityisen täsmällisesti on sujunut HSL-alueen liikenne. Syyskuussa lähiliikenteen täsmällisyyttä heikensi Helsingin asetinlaitteen vika sekä Helsingin liikenteenohjauksen hallitsematon sähkökatko. Kotimaan kaukoliikenteen täsmällisyys on jäänyt tavoitteista ja on vuoden alusta laskettuna 79 prosenttia 5 minuutin enimmäismyöhästymisellä mitattuna. Kaukoliikenteen täsmällisyyttä ovat jo pidempään rasittaneet Liikenneviraston vastuulla olevan ratainfran heikentynyt kunto sekä sen parantamiseksi tehtävät ratatyöt. Syyskuussa täsmällisyys oli kuitenkin parantunut tasolle 85,9 prosenttia.

VR Transpointin kuljetusten kysyntä hyvällä tasolla

VR Transpointin liikevaihto kasvoi 5,2 prosenttia ja oli 305,9 (290,8) miljoonaa euroa tammi−syyskuussa. Kuljetusmäärät kasvoivat 2,7 prosenttia ja olivat 33,0 (32,1) miljoonaa tonnia. Talouden hyvä vire on jatkunut läpi vuoden, ja varsinkin kotimaan raakapuun sekä transitoliikenteen kysyntä on ollut erityisen vahvaa. Metsäteollisuuden tuotteissa kuljetusvolyymeja ovat nostaneet hyvä markkinatilanne sekä erityisesti kasvaneet sellukuljetukset Äänekosken uuden biotuotetehtaan vetämänä. Idän tuontiliikenteessä on edelleen ollut voimakasta volyymivaihtelua ajoittaisten raaka-aineiden saantivaikeuksien vuoksi. Lisäksi projektiluonteiset kaasuputkikuljetukset loppuivat elokuussa.

Kotimaan maantielogistiikan kuljetusten kysyntä on ollut vakaata, mutta liikevaihto on jäljessä viime vuoden tammi-syyskuun tasosta. Varastoliiketoiminnan liikevaihto on viime vuotta edellä hyvän alkuvuoden ansiosta. Kansainvälisen maantielogistiikan kokonaisliikevaihto ylitti edeltävän vuoden tammi-syyskuun tason.

VR Transpointin alkuvuonna heikentynyt toimitusvarmuus on parantunut merkittävästi kolmannen vuosineljänneksen aikana, mikä on vastaavasti parantanut alkuvuodesta heikentynyttä asiakastyytyväisyyttä.

VR Trackillä merkittäviä urakkavoittoja

VR Trackin liikevaihto laski 4,0 prosenttia ja oli 207,7 (216,4) miljoonaa euroa tammi−syyskuussa. Pääsyy liikevaihdon laskuun oli Ruotsin rakentamisen aiempaa vähäisempi projektien määrä ja ratamateriaalien kysynnän lasku.

Tammi-syyskuun tärkeimpiä tapahtumia olivat rakentamisliiketoiminnan nyt jo valmistumassa olevan Misi-Kemijärvi -välin päällysrakenne- sekä Raaseporin matkakeskus -urakoiden voitot. Syyskuussa VR Track voitti rantaradan Pohjankuru-Salo -välin päällysrakenneurakan. Kunnossapitoliiketoiminta teki sopimuksen Liikenneviraston kanssa ratakunnossapitoalue 7:n optiovuosien käyttämisestä, ja kunnossapitoalue 2:n allianssissa sovittiin toiseen vaiheeseen siirtymisestä. Tampereen raitiotieallianssissa VR Track teki yhdessä YIT:n, Pöyryn ja Tampereen kaupungin kanssa sopimuksen kehitysvaiheesta 2. Suunnitteluliiketoiminnassa työt jatkuivat vilkkaana mm. Tampereen raitiotie- ja Raidejokeri-alliansseissa ja käyttöaste pysyi korkeana. Ratamateriaalipalvelut keskitettiin uuteen logistiikkakeskukseen Tampereelle.

VR Trackin asiakastyytyväisyys on pysynyt hyvällä tasolla.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

VR-yhtymä tiedotti 11.10.2018, että norjalainen NRC Group ja VR Track yhdistävät toimintonsa muodostaakseen Pohjoismaiden suurimman raideinfraan keskittyvän yhtiön. VR Group myy VR Trackin NRC Groupille, joka maksaa 225 miljoonan euron kauppahinnan käteisellä ja osakkeilla. Käteisosuuden arvo on 146 miljoonaa euroa. Osakevastikkeen myötä VR Groupista on tulossa NRC Groupin suurin osakkeenomistaja 18,3 prosentin omistusosuudella. Yrityskaupan odotetaan toteutuvan vuoden 2019 tammikuun alkupuolella.

Veturimiesten liitto pysäyttää tavaraliikenteen vuorokaudeksi

© VR Group

Veturimiesten liitto pysäyttää tavaraliikenteen vuorokaudeksi, mikäli Juha Sipilän hallitus ei vedä pois lakiesitystä, joka heikentää pienissä yrityksissä työskentelevien ihmisten työsuhdeturvaa.
    
Poliittinen työtaistelu toteutetaan erikseen ilmoitettavana ajankohtana viikolla 45. Toimenpiteet kohdistuvat ainoastaan tavaraliikenteeseen. Henkilöliikenne on vielä tässä  vaiheessa rajattu ulkopuolelle. 

Veturimiesten liitto pahoittelee aiheutuvaa haittaa. Valitettavasti Sipilän hallitus on koko hallituskautensa ajan kuunnellut työelämän kysymyksissä pelkästään yrityksiä. Työtaistelu on työntekijöiden ainoa tapa saada äänensä kuuluviin.

KAZAKHSTANIN JA SUOMEN VÄLISEN RAIDELIIKENNEYHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN

Kouvola-Xi’an-Kouvola välistä konttijunaliikennettä ovat noin vuoden ajan yhdessä hoitaneet ja operoineet Kazakstanin rautatiet KTZ Express, Kouvola Innovation Oy sekä Unytrade Oy ja Kouvola Cargo Handling Oy.  

Yhteistyö on sujunut erittäin hyvin ja toiminta on vakiintunut niin, että konttijuna kulkee kerran viikossa Kouvolasta ja Xianista molempiin suuntiin.

Raideliikenneyhteistyön tärkeyttä korostaa Kazakstanin presidentti Nursultan Nazarbajevin osallistuminen yhteistyön tiivistämistä koskevan sopimuksen allekirjoitustilaisuuteen.

Helsingissä 16.10.2018 allekirjoitettavassa sopimuksessa Kazakstanin Rautatiet, KTZ Express, Kouvola Innovation Oy ja Unytrade Oy muodostavat yhteistyöryhmittymän, joka edesauttaa Kazakstanin ja Pohjoismaiden välistä rautateitse tapahtuvaa tavarakuljetusta.  

Osapuolet haluavat syventää yhteistyötään ja kehittää yhdessä rautatieliikennettä Kazakstanin ja Suomen välillä. Raideliikenneyhteistyötä tiivistetään myös muualle Pohjoismaihin, aluksi Haaparantaan ja Narvikin satamaan, jotka ovat tukemassa Kiinan ja Kazakstanin yhteyksien kehitystä. Lisäksi Kiinan ja EU:n välisten reittien jatkokehitys on yhteistyön aiheena osapuolten välillä.

Päämääränä on kasvattaa rautatiekuljetusmääriä edellä mainittujen maiden välillä. Osapuolet sitoutuvat markkinoimaan ja edesauttamaan liikenteen kehittämistä, kukin omassa maassaan ja toimimaan omassa maassa toistensa edustajina.

Ensimmäinen sahatavaratoimijoiden yhteisjuna lähtee Kouvolasta Xi’aniin 17.10.2018

Kouvolasta lähtee keskiviikkona 17.10.2018 ensimmäinen usean sahatavaratoimijan yhteisjuna Kiinan Xi’aniin. Junassa on yhteensä 41 x 40’ konttia, joissa on sahatavaraa usealta eri sahateollisuuden toimijalta. Junan pituus on n. 800 m. Sahatavaratoimijoiden yhteisjuna mahdollistaa myös pienempien sahojen, joilla ei ole aikaisempaa kokemusta junakuljetuksesta, mukaantulon Kouvola-Xi’an junareitille. Osa konteista on lastattu suoraan sahoilla ja osa on kontitettu Kouvola Cargo Handlingin toimesta Kouvolassa.

Junan kuljetusaika Kouvolasta Xi’aniin on 14 päivää ja juna kulkee reittiä Kouvola (FI)-Kanisay (RU)-Dostyk (KZ)/Alashankou (CN)->Xi’an (CN). Junan määräasema Xi’an on optimaalinen usealle Kiinan sisämassa sijaitsevalle sahateollisuuden asiakkaalle. Xi’anissa on myös mahdollista varastoida sahatavaraa vapaa-alueella tullaamattomana. Nopealle konttijunalle on sahateollisuudessa kysyntää: uusia sahatavarajunia on jo sovittu lähteväksi Kouvolasta marras- ja joulukuussa.

Transtech vaihtaa nimensä – yrityksestä tulee Škoda Transtech

Yrityksemme toiminimi on muuttunut. Nimenmuutoksen taustalla on emoyhtiön Škoda Transportation Groupin omistamien yritysten sulauttaminen osaksi konsernia sekä yrityksemme nimen kansainvälistäminen. Uusi toiminimi on Škoda Transtech Oy.

Yhtiön toiminimen muutoksen myötä uudistuu myös logomme Škoda Transportation Groupin mukaiseksi. Tulemme jatkossa käyttämään ainoastaan kansainvälisesti tunnettua Škoda Transportation Groupin sinistä logoa. Organisaation henkilöstön sähköpostiosoitteet pysyvät toistaiseksi ennallaan.

Toiminimen muutos ja logon vaihto eivät vaikuta tarjoamiimme tuotteisiin tai palveluihin eikä muihin yrityksen juridisiin tietoihin kuten Y-tunnukseen, pankkitietoihin tai yhtiön organisaatiorakenteeseen.

Škoda Transtech lyhyesti

Transtechin toiminta sai alkunsa vuonna 1985, kun Rautaruukki aloitti tavaravaunujen valmistuksen Otanmäessä ja Taivalkoskella. Jo muutamaa vuotta aiemmin yhtiö oli aloittanut konepajatuotteiden alihankintavalmistuksen. Vuonna 1991 Transtechiin liitettiin myös Valmetin henkilöliikennekaluston ja vetureiden tuotantoon erikoistunut Tampereen kiskokalustotehdas. Rautaruukki myi Taivalkosken tehtaan vuonna 1998 Telatek Oy:lle ja koko Transtech-liiketoiminnan Patentes Talgon omistamalle Talgo Oy:lle kesäkuussa 1999. Patentes Talgo myi Talgo Oy:n osakekannan suomalaiselle omistajaryhmälle 28. maaliskuuta 2007. Samalla yhtiön nimeksi tuli jälleen Transtech Oy.

Elokuussa 2015 Transtech Oy:n osake-enemmistö siirtyi tšekkiläiselle Škoda Transportation Groupille. Kesällä 2018 Transtech siirtyi 100%-sesti ŠkodaTransportation Groupin omistukseen, jonka myötä Škoda Transtechin asema kiskokalustomarkkinoiden vientimarkkinoilla vahvistui entistä vahvemmaksi.

Škoda Transtechin pääkonttori sijaitsee Oulussa ja tuotanto Otanmäessä Kainuussa. Yrityksen myyntitoimisto sekä kunnossapitopalvelut sijaitsevat Helsingissä. Tällä hetkellä Škoda Transtech toimittaa raitiovaunuja Helsinkiin ja Tampereelle. Škoda Transtech osallistuu myös Škoda Transportationin raitiovaunujen toimittamiseen saksalaiselle Rhein-Neckar-Verkehr (rnv) GmbH:lle. Mannheimiin, Ludwigshafeniin ja Heidelbergiin tulevat ratikat perustuvat Škoda Transtechin Artic-vaunumalliin, joita tällä hetkellä Helsingissä on liikenteessä jo yli 50 kappaletta

Asemainfo.fi tarjoaa tukea ja tietoa junamatkustajille

Asemainfo.fi -palvelu kokoaa junamatkustajien tarvitsemia tietoja yhteen paikkaan. Palvelusta löydät esimerkiksi junien reaaliaikaiset lähtöajat, häiriötiedotteet ja linkit paikallisiin reittioppaisiin.

Mitä teet, jos rautatieasemien informaationäytöt eivät jostain syystä toimi? Tai jos haluaisit jo matkalla asemalle katsoa, onko tietty juna ehtinyt lähteä? Entä silloin, kun kaipaat lisää tietoa häiriötilanteesta tai haluat antaa palautetta? Muun muassa näihin tarpeisiin vastaa Liikenneviraston uusi palvelu, Asemainfo.fi.

Palvelusta löydät lähes kaikki samat tiedot kuin rautatieasemien informaationäytöistä. Näitä ovat esimerkiksi reaaliaikaiset junien lähtöajat, raiteet ja tiedot myöhästymisistä.

“Lisäksi kokosimme palveluun junaliikenteen häiriötiedotteet, reittioppaat ja muuta hyödyllistä tietoa matkustamisen tueksi”, toteaa Liikenneviraston kehityspäällikkö Heidi Saarinen.

Asemainfo.fi -palvelu on suunniteltu ensisijaisesti mobiililaitteille, mutta sitä voi käyttää mainiosti myös tietokoneella.

Junamatkustajan apulainen

Asemainfo.fi -palvelu tarjoaa itsessään paljon tietoa, ja lisäksi se ohjaa oikean tiedon lähteille. Palvelusta löydät esimerkiksi linkit palautekanaviin ja rautatieasemien lähialuekarttoihin. Palvelu on tarkoitus pitää käyttäjäystävällisenä ja toiminnoiltaan tiiviinä.

“Kehitystyö jatkuu, sillä haluamme tarjota matkustajille mahdollisimman hyvän käyttökokemuksen”, Saarinen sanoo.

Asemainfo.fi -palvelu on saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Liikennevirasto vastaa Suomessa rautatieasemien kuulutuksista ja laiturinäytöistä. Ensi vuoden alusta lähtien rautatieaseman matkustajainformaatiosta vastaa uusi valtionyhtiö Traffic Management Finland -konserni. (englanniksi Traffic Management Finland Group).