Junaliikenteen velvoiteliikenteestä sovittu vuosille 2018-2019

Helsingin_asema_Kivimiehet_ja_kellotorni_4777

Kuvaaja Soile Laaksonen

Liikenne- ja viestintäministeriö on tehnyt päätöksen junaliikenteen velvoiteliikenteestä ajalle 10.12.2017–14.12.2019. Velvoiteliikenne jatkuu samansisältöisenä kuin kuluvana vuonna.

Kaksivuotisella sopimuksella ministeriö haluaa varmistaa junayhteyksien jatkuvuuden. Valmistelun aikana pyydettiin lausuntoja kunnilta, maakunnilta, ELY-keskuksilta ja liikennealan toimijoilta. Velvoiteliikenteen tarjontaan tehtiin lisäyksiä vuodelle 2017, ja nykyiseen tarjontaan on oltu tyytyväisiä.

VR-Yhtymä Oy:llä (VR) on henkilöjunaliikenteen yksinoikeus. Tämän yksinoikeuden vastineeksi VR on velvoitettu ajamaan myös ns. velvoiteliikennettä, joka ei ole liiketaloudellisesti kannattavaa, mutta josta valtio ei erikseen suorita korvausta. Velvoiteliikenteestä voi koitua yksinoikeussopimuksen mukaan VR:lle enintään 20 milj. euron tappio.

Ministeriössä valmistaudutaan parhaillaan myös rautateiden henkilöliikenteen kilpailun avaamiseen..

Pisararadan suunnittelu valmistui

pisararata_fin_rgb-2017-1

Liikenneviraston ja Helsingin kaupungin yhteisen Pisararata-hankkeen rata- ja rakentamissuunnitelmat on saatu valmiiksi. Asemakaava on hyväksytty, mutta toteutuspäätöstä rakentamisesta ei vielä ole.   

Etelä-Suomen väestö- ja liikennemäärät ovat kasvussa. Sujuva tieliikenne sekä toimivan asumisen ja maankäytön kehittäminen edellyttävät tulevaisuudessa vahvaa roolia raideliikenteeltä. Liikenneviraston selvitysten mukaan Etelä-Suomen rautatieverkon ruuhkautuminen on kestämätöntä viimeistään 2035, ellei kehittämistoimia toteuteta.

Junaliikenteen toimintaedellytykset turvataan pitkän tähtäimen hankekokonaisuudella, johon kuuluvat käynnissä olevat hankkeet pääradalla, Pasilassa ja Helsingin ratapihalla sekä toteutuspäätöstä odottavat Pisararata sekä Espoon kaupunkirata.

Pisararata sujuvoittaa sekä kauko- että lähijunaliikennettä, ja siksi sillä on suuri vaikutus koko maalle. Pisararata on Helsingin keskustan alle suunniteltu lähijunien kaupunkiratalenkki. Pisaran mallinen rata alkaa Pasilasta ja kiertää 8 km tunnelissa Töölön, Helsingin keskustan ja Hakaniemen kautta takaisin Pasilaan.

infografiikka-pisararata-2017

Suunnitteluhankkeessa oli kyse tiedon tuottamisesta

Viisi vuotta sitten käynnistyneessä suunnitteluhankkeessa tehtiin muun muassa kallioperäkairauksia noin 2000 pisteessä. Näin saatiin valtavasti tietoa rata-alueen kallion laadusta ja korkeudesta maanpinnan alapuolella.

Nyt valmistunut rakentamissuunnitelma sisältää suunnitelmat asemille, kulkuyhteyksille, radalle sekä huolto- ja pelastustunnelille. Teknisten ratkaisujen osalta suunnittelu jätettiin tasoon, jossa suunnitelmat eivät vanhene ympäristön ja tekniikan kehittyessä.

Kustannuslaskennassa on arvioitu jokainen rakentamisen lohko erikseen ja siinä on hyödynnetty Kehäradalta ja Länsimetrosta saatuja tarjoushintoja ja toteutuneita hintoja koskevia tietoja. Esimerkiksi kunkin sisäänkäynnin hinta on arvioitu omana osanaan.

Kustannusarvio riippuu toteutusajankohdasta

Hankkeen investointikustannuksen arvioidaan nyt olevan n. 1,3 miljardia euroa. Hintaan vaikuttaa kuitenkin paljon toteuttamisen ajankohta sekä se, mikä taho omistaa asemat ja millaisia ratkaisuja omistaja haluaa niissä materiaalien ja palvelujen suhteen tehdä.

”Arvio on tehty tämän hetken tietojen mukaan ja kustannusarvio on laskettu vuoden 2022 ennustetussa kustannustasossa. Pisararadan rakentamisen arvioitu kesto on 10 vuotta, joten investointipäätöksen tekemisessä täytyy varautua pitkälle tulevaisuuteen.”, sanoo Liikenneviraston ylijohtaja Rami Metsäpelto.

”Helsingin seudun MAL-sopimuksen mukaisesti seuraavaksi tehdään arvio hankkeen toteuttamisen aikataulusta ja rahoituksesta. Rahoituksen osalta hyödynnetään jo tehtyä Pisararadan rahoitusmallityöryhmän työtä”, Metsäpelto toteaa.

Vuonna 2012 käynnistyneen suunnitteluvaiheen kustannukset olivat 35 miljoonaa euroa, josta EU:n suunnittelutukea on 16,5 miljoonaa euroa. Pisararadan rata- ja rakentamissuunnittelun aikana työhön osallistui yli 300 suunnittelija ja asiantuntijaa, lisäksi tilaajan ja sidosryhmien puolelta projektiin osallistuneita oli yli 100.

Lisätietoa:
http://www.liikennevirasto.fi/pisara

Aurora Rail Oy:lle toimilupa rautateiden tavarankuljetukseen

train-tracks-into-distance-1493549808zZf

Liikenne- ja viestintäministeriö on myöntänyt Aurora Rail Oy:lle toimiluvan rautatieliikenteen tavarankuljetuksia varten.

Yhtiö voi toimiluvan mukaisesti harjoittaa vaihtotyöliikennettä Suomen rataverkon ratapihoilla.

Aurora Rail Oy:n on tarkoitus ottaa haltuunsa Easmar Logistics Oy:n nykyinen rautatieliikennetoiminta ja laajentaa toimintaa Kouvolan ratapihalta Suomen rataverkon kaikille ratapihoille.

Toimilupa tulee voimaan 1. heinäkuuta.

VR-Yhtymä Oy:llä on toimilupa rautateiden henkilö- ja tavarankuljetuksiin. Fennia Rail Oy:llä on toimilupa koko rataverkolla tapahtuviin tavarankuljetuksiin ja Ratarahti Oy:llä toimilupa paikallisiin tavarankuljetuksiin.

Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtajaksi Pekka Sirviö

Transdev NETTI Pekka Sirvio SMALL_original

Tampereen Raitiotie Oy:n hallitus on nimittänyt yhtiön toimitusjohtajaksi diplomi-insinööri Pekka Sirviön. Sirviöllä on pitkä kokemus joukkoliikenteen johtotehtävistä, ja hän on esimerkiksi vastannut HKL-Raitioliikenteen johtajana Helsingin kaupungin raitioliikenteen tuottamisesta. Sirviö toimii tällä hetkellä matkustuspalveluja tuottavan Transdev Finland Oy:n toimitusjohtajana.

Pekka Sirviö aloittaa uudessa tehtävässään 1.10.2017, johon asti Tampereen Raitiotie Oy:n vastaavana toimitusjohtajana jatkaa Janne Salonen.

Transdev Finland Oy:n palveluksessa Sirviö on ollut vuodesta 2015. Toimiessaan vuosina 2007–2015 HKL-Raitioliikenteen johtajana Sirviö vastasi Helsingin kaupungin raitioliikenteen operoinnista, kaluston hankinnasta ja ylläpidosta sekä radan ja ajolankaverkon ylläpidosta ja rakentamisesta. Lisäksi Sirviö on toiminut aiemmin Alstom Transportissa, Fiat Ferroviarian Suomen-yksikössä ja Transtech Oy:ssä.

– Pekka Sirviöllä on monipuoliset näytöt joukkoliikenteen eri tehtävistä ja siksi erinomaiset edellytykset johtaa Tampereen Raitiotie Oy:tä mittavassa joukkoliikennehankkeessa ja vastata raitiotiejärjestelmästä liikennöinnin alettua, sanoo Tampereen Raitiotie Oy:n hallituksen puheenjohtaja Asko Koskinen.

– Raitiotie tukee Tampereen kaupungin ja kaupunkialueen kasvua sekä vastaa uusiin liikennetarpeisiin. Raitiotiejärjestelmän rakentaminen on ainutlaatuinen hanke, jossa mukanaolo on kunnia. Toimitusjohtajana pääsen hyödyntämään kokemustani kalustohankinnasta, ylläpidosta, rakentamisesta ja operoinnista sekä tekemään yhteistyötä Tampereen kaupungin eri toimijoiden ja Raitiotieallianssin kanssa tulevaisuuden raitioliikenteen eteen, toteaa Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtajana 1.10.2017 aloittava Pekka Sirviö.

Loppuvuodesta 2016 perustettu Tampereen Raitiotie Oy tulee vastaamaan tilaajan roolissa raitiotieinfrastruktuurin rakentamisesta, kalustohankinnasta ja rahoituksen järjestämisestä sekä myöhemmin raitiotiejärjestelmän toimivuudesta.

Yhtiön tehtävänä on edistää hyvää yhteistyötä Tampereen kaupungin ja Raitiotieallianssin välillä, varmistaa hankkeen kustannusarvion ja aikataulun pitäminen sekä toteuttaa raitiotien rakentaminen turvallisesti ja niin, että töistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa kaupunkilaisille ja alueen yrittäjille. Lisäksi yhtiö on mukana kehittämässä raitiotiestä tulevaisuuden liikennejärjestelmää, joka tukee kaupunkiseudun kasvua.

Länsimetro avautunee liikenteelle syyskuussa

29613468351_e1caa318ae_z

Kuva: Jani Hamari

Länsimetron testausvaihe on päättynyt. Viimeinen järjestelmien yhteiskoekäyttö, jossa testattiin kaikkien aseman järjestelmien toimintaa poikkeustilanteessa, tehtiin Matinkylän asemalla kesäkuun ensimmäisellä viikolla.  HKL:n koeajot saatiin päätökseen toukokuussa ja nyt länsimetrossa on käynnistynyt viranomaistarkastusvaihe, joka jatkuu elokuun alkupäiviin asti. Kesän aikana metroasemat ja ratalinja luovutetaan HKL:n ylläpidettäväksi.

– Aiemman arvion mukaisesti metroliikenne voisi käynnistyä syyskuussa 2017. Viranomaistarkastusvaiheelle ja mahdollisille korjauksille on varattava aikaa. Käynnissä on suurin Suomessa toteutettu rakennushankkeen luovutusprosessi, kertoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.

Metroliikenteen avaamisen ajankohta varmistuu elokuun alussa, kun viimeinenkin viranomaistarkastus on tehty. Bussiliikenteessä siirryttäisiin metron liityntälinjastoon aikaisintaan lokakuun puolivälissä, ja siihen asti Etelä-Espoon ja Lauttasaaren bussit kulkisivat nykyisen linjaston mukaan. HSL päättää metroliikenteen alkamisen ajankohdan ja milloin siirrytään liityntäliikenteeseen.

Rakentaminen metron läheisyydessä jatkuu pitkälle tulevaisuuteen.

– Länsimetron tehtävänä on rakentaa turvallinen ja käyttövarma metro. Metro on investointi, joka tuo uutta elinvoimaa koko pääkaupunkiseudulle. Yksin Tapiolan alueelle on tullut ja on tulossa uudisrakentamista noin miljardilla eurolla, tiivistää Länsimetron hallituksen puheenjohtaja Olli Isotalo.

Pikaraitiotien vaunusta tulee esteetön ja sinivihreä

d0a83842-e966-4da6-afcd-74f581f0d80d

Kun pikaraitiotien 550 liikenne Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen välillä alkaa, uudella linjalla kulkee sille suunniteltua kalustoa. Vaunujen muotoilusta on valmistunut ensimmäinen konsepti. Suunnittelun pohjana on ollut HKL:n uusin Artic-raitiovaunu, johon matkustajat ovat mieltyneet.

Artic XL-vaunun suunnittelun lähtökohtana on ollut asiakaslähtöinen palvelumuotoilu. Lapsiperheiden ja hitaasti liikkuvien tarpeet ovat olleet muotoilussa tärkeällä sijalla. HSL ja HKL ovat esteettömyyden varmistaakseen testanneet vaunun mallia useammankin kerran yhdessä Helsingin vammaisneuvoston ja vammaisjärjestöjen edustajien kanssa.

Artic XL on koko pituudeltaan matalalattiainen ja vaunussa on paikkoja pyörätuoleille ja opaskoiralle. Istumapaikoista on suurempi osa lattiatasossa kuin nykyisissä vaunuissa. Seisoville matkustajille on enemmän tilaa kuin tämän hetken kalustossa.

Esteettömyys palvelee kaikkia matkustajia, sillä vaunu, jossa on sujuva liikkua, ei joudu odottamaan pysäkeillä pitkiä aikoja. Nopeat ja sujuvat pysäkkitoiminnot ovat keskeinen osa pikaraitiotien konseptia.

Artic XL:ssä on ovet molemmilla sivuilla ja vaunu on ilmastoitu. Liikenneinfoa kertovia näyttöjä on enemmän kuin nykyisissä vaunuissa.

Pikaraitiotiellä matkustetaan sinivihreissä vaunuissa, joten Artic XL kunnioittaa Helsingin raitioliikenteen perinteistä väriä. Metallinhohtoinen sinivihreä ei kuitenkaan ole identtinen nykyisten raitiovaunujen värin kanssa. Sävy viestii sitä, että uusi reitti on nimenomaan pikaraitiotie, joka poikkeaa luonteeltaan nykyisestä linjastosta.

Pikaraitiotien vaunu on nyky-Articin isoveli

Pikaraitiotie 550 korvaa bussilinjan 550, joka on HSL-alueen vilkkain ja erittäin kuormitettu bussireitti. Suurten matkustajamäärien kuljettamisen tarve on otettu vaunun suunnittelussa huomioon. Artic XL on 34,5 metriä pitkiä ja siinä on 76 istumapaikkaa ja 180 seisomapaikkaa. Kyytiin mahtuu noin 20 prosenttia enemmän matkustajia kuin nykyiseen Artic-vaunuun. Telibussiin verrattuna Artic XL kuljettaa yli kolminkertaisen määrän matkustajia.

4d84d7fa-365d-4ad5-8306-c9bfcac1ffb8

Pikaraitiotien vaunu on jatkettavissa 44 metrin pituisiksi, jolloin kapasiteetti on 80 prosenttia suurempi kuin perussarjan Articissa.

Artic XL -vaunut ovat energiatehokkaita ja ympäristöystävällisiä. Jarrutusenergia otetaan talteen ja se käytetään ilmastointiin sekä talvella vaunujen lämmittämiseen.

Uudet vaunut on suunniteltu niin, että ne voivat kulkea pikaraitiotien lisäksi Helsingin nykyisessä raitiotieverkossa. Artic XL:n prototyyppi on tulossa HKL:n käyttöön Helsingin kantakaupungin reiteille kesällä 2019. HSL ja HKL saavat tällä tavalla uudesta vaunusta käyttökokemuksia sarjatuotantovaunun viimeistelyä varten. Pikaraitiotien liikenne käynnistyy näillä näkymin 2020-luvun alussa.

HSL:n ja HKL:n yhteistyökumppanina vaunun suunnittelussa on ollut muotoilutoimisto Idis Design Oy.

HKL on tilannut pikaraitiotien vaunut Transtech Oy:ltä, joka on osa tsekkiläistä Škoda Transportation Groupia. Vaunut valmistetaan Transtechin Otanmäen tehtaalla Kainuussa. Niitä tulee liikenteeseen kaiken kaikkiaan 29 kappaletta.

 

Uudet Vectron-veturit tositoimiin

vectron_sr3_1

Ensimmäinen Sr3-sähköveturi aloittaa kaupallisessa liikenteessä keskiviikkona 31.5.

Ensimmäiset kahdeksan uutta Sr3 -sähköveturia siirtyivät perjantaina 26.5. virallisesti Siemensiltä VR Groupin omistukseen ja niillä aloitettiin kaupallinen liikenne keskiviikkona 31.5. Ensimmäinen tavaraliikenteen juna ajettiin Tampereen ja Vuosaaren sataman välillä. Kaksi juuri maahan saapunutta veturia saadaan käyttöön kesäkuun aikana. Sr3-veturi soveltuu hyvin sekä nopeaan matkustajaliikenteeseen että raskaaseen tavaraliikenteeseen.

Sähkövetureilla on takanaan laaja testausohjelma. Ensimmäinen veturi saapui Suomeen tammikuussa 2016. Vetureilla on käyttöönottolupa, joka mahdollistaa kaupallisen liikenteen ja niillä tullaan ajamaan seuraava vuosi mahdollisimman monipuolisesti matkustaja- ja tavaraliikenteen junia kokemuksia keräten, jotta mahdollisia teknisiä täydennyksiä ehditään vielä ottaa huomioon, ennen kuin sarjavalmistus alkaa kesällä 2018. Koko 80 veturin kalustoerä toimitetaan vuoteen 2026 mennessä.

Uusia kuljetuskonsepteja tavaraliikenteeseen

Uudessa Sr3-veturissa on myös kaksi dieselmoottoria, joiden avulla veturi pystyy vetämään vaunuja lyhyitä matkoja sähköistämättömillä sivuraiteilla ja ratapihoilla. Lisäksi veturissa on radio-ohjauslaitteisto, joka mahdollistaa veturin liikuttamisen veturin ulkopuolelta. Näillä uusilla ominaisuuksilla voidaan erityisesti tavaraliikenteen kuljetuksissa tarjota asiakkaille aivan uudenlaisia ja entistä tehokkaampia ratkaisuja.

Energiapihi työjuhta

VR Groupin tavoitteena on parantaa energiatehokkuutta sekä matkustaja- että tavaraliikenteessä 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Uusi sähköveturi mahdollistaa entistä suuremman osan tavaraliikenteen kuljetuksista sähkövedolla dieselvetureiden sijaan.
− On hienoa, että veturit saadaan suunnitellussa aikataulussa kaupalliseen liikenteeseen. Uutta veturia on odotettu kovasti sekä tavara- että matkustajaliikenteen käyttöön. Kiitokset tässä vaiheessa omalle ja Siemensin tiimille sekä lupaviranomaisena toimineelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafille hyvin sujuneesta yhteistyöstä, VR Groupin liikennejohtaja Petri Auno kommentoi.

Merkittävä investointi

Veturihankinta on osa merkittävää VR Groupin kalustoinvestointien sarjaa. VR Group on hankkinut parin vuosikymmenen aikana uutta kalustoa noin miljardilla eurolla. Vectronin osuus tästä on yli 300 miljoonaa euroa. Kyseessä on myös yksi viime vuosien suurimmista veturikaupoista Euroopassa.

Ravintolayhtiö Avecra kokonaan VR:n omistukseen

duetto_plus_ravintola

(© VR Group)

Ravintola-, kahvila- ja kioskipalveluja rautatieasemilla ja junissa tarjoava Avecra siirtyy kokonaan VR:n omistukseen. VR Group ja Rail Gourmet Group ovat 23.5. sopineet osakekaupasta, jolla brittiläinen junacatering-yhtiö myy 40 % omistusosuutensa VR:lle.

– Avecran liiketoiminta on viime vuosina kehittynyt hienosti. Junien matkustajamäärien yhä kasvaessa myös Avecran myyntiluvut ovat upeassa kasvussa.  Olemme nyt voimakkaasti uudistamassa ravintolapalvelujamme ja tässä kohtaa oli luontevaa ottaa kehityksen ohjaaminen kokonaan omiin käsiin, sanoo VR matkustajaliikenteen johtaja Maisa Romanainen.

Avecran liikevaihto oli vuonna 2016 36,8 M€ ja se palvelee vuosittain 6,5 miljoonaa asiakasta junissa ja asemilla. Avecra säilyy VR:n tytäryhtiönä, jota vetää toimitusjohtaja Piia Tyynilä.

Uusia makuja raiteille

Junissa nautitaan vuodessa 1,6 miljoonaa kuppia kahvia, 440 000 tuoppia olutta ja 80 000 lihapulla-annosta.  Ravintolapalvelut kattavat koko kaukoliikenteen reittiverkoston, joko ravintolavaunun tai kärrymyynnin muodossa. Molempia ollaan nyt uudistamassa.

– Ravintolavaunut ovat iso osa junamatkustamisen mukavuutta. Lähdemme nyt entistä tiiviimmin kehittämään asiakaskokemusta junissa ja asemilla, sanoo Tyynilä.

Uudistettua ravintolavaunun konseptia on suunniteltu yhdessä asiakkaiden kanssa ja asiakaskokemuksia kerätään pilottivaunusta, joka on liikennöinyt huhtikuun alusta.  Uudistettuja ravintolavaunuja tuodaan syksyllä vaiheittain kaukoliikenteen reiteille.

Onnettomuustutkintakeskus antaa kolme turvallisuussuositusta Oulun tavararatapihaonnettomuudesta 13.8.2016

2017-05-23 13_26_22-R2016-06_Oulu_-_Tutkintaselostus.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

Kuva: POLIISI

Kemistä Kontiomäelle matkalla ollut tyhjä puutavarajuna törmäsi raiteella seisseisiin tyhjiin tavaravaunuihin 13.8.2016 Oulun tavararatapihalla. Törmäyksen voimasta vaunuja nousi pystyyn, kaatui viereisellä olleiden puutavaravaunujen päälle ja suistui kiskoilta. Veturinkuljettaja sai onnettomuudessa vammoja oikealle puolelle kehoaan. Kalusto- ja ratavauriot olivat yhteensä noin 830 000 euroa.

Onnettomuustutkintakeskus (OTKES) antaa kolme turvallisuussuositusta vastaavien onnettomuuksien ehkäisemiseksi, raideliikenteen turvallisuuden parantamiseksi ja vahinkojen torjumiseksi. OTKES suosittaa, että Liikenteen turvallisuusvirasto varmistaa suositusten toteutumisen.

Ensimmäiseksi OTKES suosittaa, että Liikennevirasto rajoittaa junana liikennöintiä raiteilla, jotka eivät ole liikenteenohjauksen teknisessä valvonnassa.

Junakulkutien turvaamiseen käytettävä vaihdemiestyö ratapihoilla, joilla ei ole nykyaikaisia junan kulkua turvaavia teknisiä järjestelmiä on turvallisuusriski. Samoin on riski, että vaihdemiehen tekemää kulkutien turvaamista ei varmisteta millään tavalla. Vaihdemiehen virheellinen menettelytapa mahdollisti junan kulkutien turvaamisen varatulle raiteelle. Vaihtotyönä tapahtuva liikenne olisi kontrolloidumpaa ja tällöin myös veturinkuljettajalla olisi tähystämisvelvollisuus.

Liikenteen rajoittaminen on ratkaisu, jos ratapihojen varustaminen liikenteenohjauksen teknisellä valvonnalla ei ole mahdollista esimerkiksi taloudellisista syistä.

Toiseksi OTKES suosittaa, että Liikennevirasto yhtenäistää ja selkeyttää liikenteenohjausta koskevaa ohjeistusta.

Liikenteenohjausta koskevat ohjeet ovat osin hajanaiset ja osa toimijoista ei tiedä, mitkä ohjeet koskevat mitäkin toimintoa ja mitä ohjetta noudatetaan. Osassa ohjeissa on viittauksia jo aiemmin kumottuihin ohjeisiin. Ohjeissa tulisi erityisesti huomioida kaikkien osapuolten yhteistoiminta ja se, että erillisiä toimijakohtaisia alaohjeita ei pääse syntymään. Hyvien ohjeiden lisäksi tulisi pohtia ohjeiden käytäntöön viemistä sekä sitä miten ne koulutetaan ja varmistetaan, että ohjeet ja työmenetelmät hallitaan.

Kolmanneksi OTKES suosittaa, että Liikenteen turvallisuusvirasto määrää veturinkuljettajalle tähystämisvelvollisuuden junaliikenteessä.

Veturinkuljettajalla ei ole junaliikenteessä tähystysvelvollisuutta. Kuitenkin vaihtotyössä veturinkuljettaja on vastuutettu kaikissa tilanteissa ajamaan varovasti, kontrolloimaan nopeutta sekä huomioimaan näkemä kulkusuuntaan siten, että hän kykenee pysäyttämään yksikön ennen mitä tahansa estettä. Mitä varhaisemmassa vaiheessa raiteella olevat esteet havaitaan, sitä paremmat ovat mahdollisuudet ehkäistä onnettomuus tai lieventää huomattavasti syntyviä vaurioita. Lisäksi tähystysvelvollisuus antaa tarvittaessa veturinkuljettajalle enemmän aikaa suojautua. Tähystäminen ja junien kulunvalvonta eli JKV-laitteen käyttö eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan ne yhdessä auttavat kuljettajaa tekemään oikeita ja oikea-aikaisia ratkaisuja.

Muina huomioina Onnettomuustutkintakeskus toteaa, että mikäli Oulussa halutaan vaihtotyön sijaan edelleen turvata kulkutie junalle, voitaisiin Oulun tavararatapihan läpiajoon rakentaa kohtuullisin kustannuksin junille reitti, joka on liikenteenohjauksen ohjauksessa ja valvonnassa. Reitti voitaisiin rakentaa esimerkiksi raiteiden 121 ja 123 kautta Nokelan raiteelle 208. Reitin kaikki 17 vaihdetta tulisi vaihtaa sähkökäyttöisiksi ja raiteet tulisi varustaa vapaanaolon ilmaisulla.

Fenniarail ja UPM yhteistyöhön rautatiekuljetuksissa

locomotive_2016_01b

Fenniarail Oy ja UPM ovat allekirjoittaneet pitkäaikaisen sopimuksen raakapuun kuljettamisesta Suomen ja Venäjän rajalta UPM:n Kaukaan ja Kymin tehtaille.

Sopimuksen mahdollistaa Suomen ja Venäjän välisen rautatieliikenteen avautuminen kilpailulle viime vuoden lopussa. Tätä ns. yhdysliikennettä voi nykyisin operoida Suomen puolella EU-maahan rekisteröity rautatieoperaattori. Fenniarail on toiminut yhdysliikenteen kuljetuksissa vuoden 2017 keväästä lähtien. Kotimaan liikenteessä Fenniarail on toiminut vuodesta 2016.

”Sopimus on erittäin merkittävä suomalaisessa rautatiemarkkinassa ja tärkeä avaus Fenniarailille. Fenniarail on toiminnallaan osoittanut, että rautatiemarkkinoilla on kilpailukykyisiä vaihtoehtoja. Kilpailukykyisillä rautatiekuljetuksilla on suuri merkitys suomalaiselle teollisuudelle. Olemme ylpeitä siitä, että UPM on osoittanut luottamusta Fenniarailia kohtaan”, toteaa Fenniarailin hallituksen puheenjohtaja Petri Lempiäinen.

Kuljetukset alkavat tämän vuoden lopussa. Fenniarail tulee palkkaamaan ja kouluttamaan uutta henkilöstöä kuljetuksia varten.