Nopea junayhteys Helsingin ja Turun välillä laajentaisi työssäkäyntialuetta

Liikennevirasto on selvittänyt Helsinki – Turku –käytävän henkilöliikenteen kehitysnäkymiä ja vertaillut eri ratavaihtoehtoja yhteyden parantamiseksi. Vaihtoehtoina on tarkasteltu pienempiä parannuskohteita rantaradalla sekä kokonaisvaltaisempaa kehittämisinvestointia, jossa uusi ratayhteys kulkisi Lohjan kautta.

Uusi ratayhteys voisi parhaimmillaan tarjota alueen asukkaille 45 minuuttia nopeamman yhteyden Helsingistä Turkuun, rantaradan kehittäminen toisi n. puolen tunnin säästön matka-aikaan. Helsingin ja Turun välillä olevat vahvat kaupunkikeskukset Lohja ja Salo hyötyisivät nopeasta junayhteydestä. Kokonaan uusi junayhteys tukisi alueen kasvupyrkimyksiä ja kytkisi kasvavan Lohjan seudun pääkaupunkiseudun junaliikenteeseen. Rantarata puolestaan vapautuisi paikallisliikenteelle.

Nopeat liikenneyhteydet helpottavat Etelä-Suomen työvoiman liikkuvuutta ja saatavuutta. Matka-ajan merkittävä lyhentyminen sitoisi alueita entistä tiiviimmäksi yhteiseksi talous- ja työssäkäyntialueeksi, mikä loisi selkeää etua alueen yritystoiminnalle. “Metropolialueen laajeneminen länteen ja työmarkkina-alueen kasvattaminen edellyttävät hyvää saavutettavuutta. Myös matkailussa odotetaan olevan potentiaalia. Liikennekäyttäytymisessä tapahtuva kansainvälinen muutos näkyy vähitellen myös Suomessa, ja yksityisautoilulle tarvitaan vaihtoehtoja, jotta työpaikat ja työntekijät saadaan kytkettyä toisiinsa”, kuvailee liikennejärjestelmäasiantuntija Anni Rimpiläinen liikkumisen trendejä.

Liikennekäytävän matkustajamäärät rautatieliikenteessä ovat hieman vähentyneet moottoritien ja kaukobussiliikenteen parantuneen tarjonnan seurauksena. Liikennetaloudellisesti ratainvestoinnin kannattavuus ei olekaan yksiselitteinen, vaikka työvoiman liikkuvuuden ja aluetalouden kannalta siltä näyttäisi. Liikennepolitiikka on osa yhteiskuntapolitiikkaa. Osana laajempaa alueen kehittämisstrategiaa liikenneinvestoinnit voivat omalta osaltaan toimia kasvun moottorina liittäessään alueita laajemmiksi toimiviksi kokonaisuuksiksi. Tällöin kuitenkin tarvitaan vahvaa yhteistä tahtotilaa koko käytävän kehittämiseksi ja usean tahon samanaikaisia toimia tukemaan alueen kehittymistä laajemmaksi työssäkäyntialueeksi.

”Nopean junayhteyden vaikutuksia halutaan edelleen selvittää jatkosuunnittelun avulla. Tällöin tiedämme tarkemmin, millaisen potentiaalin nopeampi junayhteys, maankäyttö ja yhdyskuntarakenne sisältävät”, kertoo ylijohtaja Rami Metsäpelto Liikennevirastosta.

Tarkempaa jatkosuunnittelua varten haetaan EU-tukea. Ensimmäinen konkreettinen toimenpide matkalla liikennekäytävän kehittämiseksi olisi Espoon lisäraiteen rakentaminen.

Suomi on ehdottanut eurooppalaiseen investointiohjelmaan Helsingin ja Turun välisen nopean ratayhteyden edistämistä. Yhteysväli on osa Pohjoista kasvuvyöhykettä ja se kuuluu TEN-T liikenneverkkokäytävään Välimeri-Skandinavia.

Liikennevirasto selvitti liikenne- ja viestintäministeriön pyynnöstä Helsinki-Turku -ratayhteyden kehittämisvaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia aluetalouteen, aluerakenteeseen ja liikennejärjestelmään. Selvitys tehtiin yhteistyössä alueen kaupunkien ja kuntien, maakuntaliittojen, ELY-keskusten ja elinkeinoelämän kanssa

Lähijunien pituudesta lisätietoa laiturinäyttöihin

da682042-3ee9-485c-9536-10f902016b57-main_image

Kehäradan junien kokoonpanotiedot alkavat näkyä laiturinäytöillä 17. joulukuuta alkaen. Kyseessä on havainnekuva, joka kertoo kuinka pitkä saapumassa oleva juna on.

Kokoonpanotieto kertoo kuinka monta junayksikköä on kytketty yhteen. Osaa vuoroista liikennöidään yhden yksikön mittaisella Flirt-junalla, osaa kokoonpanoilla, joissa kaksi yksikköä on kytketty yhteen.

Kokoonpanotiedon toivotaan helpottavan junien tasaisempaa täyttymistä, ja parantavan sekä matkustusmukavuutta että juna-aikatauluissa pysymistä. Kokoonpanotiedot tulevat kaikille I- ja P-junien asemille.

VR jatkaa liikuntaesteisten avustuspalvelua

VR on päättänyt jatkaa liikuntaesteisten avustuspalvelua niillä kahdellatoista asemalla, joista palvelu loppui kesällä. Palvelu on ollut tarjolla niillä asemilla, joissa VR:llä on ollut lipputoimisto. Toimistoja suljettiin kesällä 12 paikkakunnalla ja samalla palvelu keskeytyi.

Palvelua on päätetty jatkaa näillä asemilla: Imatra, Espoo, Kajaani, Kemi, Kerava, Kirkkonummi, Kolari, Kupittaa, Pieksämäki, Pori, Salo ja Ylivieska. Näiden lisäksi avustusta saa 23:lta asemalta, jossa VR:llä on lipputoimisto: Helsinki, Pasila, Tikkurila, Järvenpää, Hyvinkää, Riihimäki, Hämeenlinna, Tampere, Turku, Karjaa, Lahti, Kouvola, Lappeenranta, Mikkeli, Jyväskylä, Kuopio, Joensuu, Seinäjoki, Vaasa, Kokkola, Oulu, Rovaniemi, Kemijärvi.

VR jatkaa keskustelua palvelun kehittämisestä Liikenneviraston kanssa. Virasto omistaa ja hallinnoi rautatieasemia, muun muassa niiden laiturialueita. Lisätietoja VR:n palveluista liikuntaesteisille junamatkustajille löytyy täältä.

Kehäradan junien tunnukset ovat I ja P

HSL on nimennyt kesällä 2015 liikenteensä aloittavien Kehäradan junien tunnuksiksi I ja P.

Tunnuksella I junat ajavat Helsingistä päärataa pitkin Tikkurilan kautta Lentoasemalle ja sieltä edelleen Martinlaakson radalle.

Tunnuksella P junat lähtevät Helsingistä Martinlaakson radalle ja kiertävät Vantaankosken kautta Lentoasemalle ja sieltä edelleen pääradalle.

Nykyinen M-tunnus poistuu lähijunaliikenteen käytöstä. Jatkossa M viittaa ainoastaan metroliikenteeseen.

HSL ei ole vielä tehnyt lopullista päätöstä millä pääradan asemista junat I ja P pysähtyvät, kun Kehäradan liikenne alkaa. Asemista päätetään ensi kevättalvella, kun tietoa todellisista ajoajoista saadaan Kehäradalla tehtävien testiajojen perusteella.