Metrolla länteen tasan vuosi – Matinkylän laajennuksella ensimmäinen vuosipäivä

Metroliikennettä Matinkylään on sunnuntaina 18.11. takana tasan vuosi. Viime vuoden marraskuussa avautui kahdeksan uutta metroasemaa, kun Ruoholahden ja Espoon Matinkylän välinen 14 kilometrin osuus valmistui. Alustavien tietojen mukaan espoolaisten joukkoliikenteen käyttö on lisääntynyt vuoden aikana.

Metro muuttui Etelä-Espoon ja Lauttasaaren tärkeimmäksi liikennevälineeksi, kun metron läntisin osuus avautui matkustajaliikenteelle 18.11.2017. Helsingin Kampin ja Espoon välillä Länsiväylää pitkin kulkevat bussilinjat muuttuivat liityntälinjoiksi metroasemille 3.1.2018.

”Alustavat tiedot matkustajamääristä viittaavat siihen, että metro on kasvattanut joukkoliikenteen käyttöä Espoossa”, sanoo HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi.

Matkapuhelinten tukiasemista saadun datan perusteella Espoosta Helsinkiin arkisin tehtyjen matkojen määrä kasvoi joulukuusta 2017 tammikuuhun 2018 noin 11 prosenttia, ja kasvu painottui metroon. Myös lipunmyyntiluvut antavat viitteitä matkustamisen lisääntymisestä: vuoden 2018 tammi–lokakuussa espoolaiset ovat ostaneet matkakortille ja mobiilisovelluksella 7,3 prosenttia enemmän lipputuotteita kuin vuoden 2017 vastaavana aikana. Samaan aikaan henkilöautoliikenteen kasvu Länsiväylällä on taittunut.

Metron ja liityntäbussien alkutaival on sujunut kohtalaisesti, vaikka ongelmiakin on ollut. Ruuhka-aikoina metrossa on ollut jopa odotettua enemmän matkustajia, ja osalla alueista matka-ajat Helsingin keskustaan ovat muutoksen seurauksena pidentyneet.

HSL ottikin lokakuussa käyttöön neljä ruuhka-aikoina liikennöivää bussilinjaa Kampin ja Espoon länsiosien välille – ennen muuta metron kuormituksen keventämiseksi, mutta myös matka-aikojen nopeuttamiseksi ennen kuin metron seuraava laajennus Matinkylästä Kivenlahteen valmistuu. Tietoja bussilinjojen vaikutuksista metron matkustajamääriin on tarkoitus julkistaa lähiaikoina.

Metron läntisen osuuden matkustajamäärät näyttävät vuoden 2018 aikana hieman nousseen. Kuluvan vuoden vilkkain kuukausi on ollut syyskuu, jolloin kahdeksalla uudella asemalla oli yhteensä keskimäärin 56 200 nousijaa arkivuorokauden aikana. Edellinen vuoden korkein luku mitattiin maaliskuussa, jolloin matkustajia oli 54 100. Vilkkain asema on edelleen ollut Matinkylä, jolta syyskuussa nousi kyytiin 16 400 matkustajaa arkivuorokaudessa.

Kamppiin kulkevien linjojen lisäksi HSL on tehnyt bussiliikenteeseen myös muita, pienempiä muutoksia, ja tarpeen vaatiessa muutoksia tehdään edelleen.

”Seuraamme koko ajan tarkasti matkustajamääriä ja pyrimme siihen, että joukkoliikennepalvelu pysyy hyvänä kaikille”, sanoo HSL:n joukkoliikenneosaston johtaja Tero Anttila.

Vaihtoyhteydet metron ja bussien välillä Tapiolassa helpottuvat huomattavasti, kun Tapiolan bussiterminaali avautuu näillä näkymin maaliskuussa. Kaikki Tapiolan kautta kulkevat bussit siirtyvät silloin käyttämään uutta, Merituulentielle valmistuvaa bussiterminaalia.

HKL testasi vuoroväliä ja kuljetti kouluttajia

HKL liikennöi metroa 36 junalla arkipäivien ruuhka-aikoina. Metroliikenteen laajennuttua toinen linjoista alkoi kulkea väliä Matinkylä–Vuosaari ja toinen väliä Tapiola–Mellunmäki. Arjen ruuhka-aikaan vuoroväli on ollut Tapiola–Itäkeskus-välillä 2,5 minuuttia ja väleillä Matinkylä–Tapiola, Itäkeskus–Mellunmäki ja Itäkeskus–Vuosaari 5 minuuttia.

”Liikenne laajentuneella metrolinjalla on vuoden aikana vakiintunut ja eri syistä johtuvien ajamattomien lähtöjen määrä on selkeästi vähentynyt. Heinä-lokakuussa ajettiin noin 99,8 prosenttia metrovuoroista suunnitellusti”, sanoo HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski.

Ruuhkien tasaamiseksi HKL kokeili elokuun lopussa Tapiola–Matinkylä-välillä HSL:n ja HKL:n yhdessä suunnittelemaa liikennöintimallia, jossa kolme neljästä metrojunasta ajoi Matinkylään saakka. Malli todettiin teknisesti toimivaksi, mutta siihen sisältyy myös liikenteellisiä haasteita. Mallin käyttöönotosta ei vielä ole tehty päätöksiä.

Vuoden aikana on koulutettu runsaasti uusia metronkuljettajia laajentuneen metron tarpeisiin.

”Viimeisen vuoden sisällä on valmistunut neljältä koulutusjaksolta yhteensä 46 kuljettajaa. Viides jakso on meneillään”, kertoo Ville Lehmuskoski.

Länsimetro omistaa ykkösvaiheen metron ja rakentaa kakkosvaihetta länteen

Liikenteen alkamisen jälkeen Länsimetro oy jäi Ruoholahti–Matinkylä-osuuden omistajaksi. Rakentaminen jatkuu Matinkylästä Kivenlahteen, ja se etenee suunnitelmien mukaisesti. Kaikkien kakkosvaiheen asemien rakennusurakat käynnistyvät vuoden 2018 loppuun mennessä. Kakkosvaihe luovutetaan liikennöitsijälle vuoden 2023 aikana.

”Ensimmäinen vuosi on sujunut ilman lastentauteja, mistä olemme erityisen ylpeitä. Länsimetro omistaa ykkösvaiheen asemat ja ratainfran, joka nyt on elinkaarensa parhaimmassa kunnossa. Tehtävämme on olla vastuullinen omistaja myös jatkossa ja huolehtia siitä, että miljardiomaisuus pysyy hyvässä kunnossa ja palvelee matkustajia parhaalla mahdollisella tavalla”, kertoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.

HKL: Metron luotettavuutta parantava aikataulumuutos voimaan maanantaina

14cbba0d-88c9-468d-a4f0-7032cd51cbb5-w_960

Kuva HKL: Miska Engström

Metrossa otetaan käyttöön uusi aikataulu maanantaina 6. marraskuuta, kun Ruoholahden ja Matinkylän välisen osuuden aikataulunmukaiset koeajot jatkuvat. Matkustajille uusi aikataulu näkyy yksittäisten lähtöaikojen muutoksena, mutta metron liikennöintiaikoihin, matka-aikoihin, vuoroväleihin tai vuorovälien voimassaoloaikoihin ei ole tulossa muutoksia.

Muutoksen taustalla on liikenteen luotettavuuden parantaminen. Liikenteeseen on lisätty yksi juna enemmän aiempiin koeajoihin verrattuna. Lisäjunan avulla parannetaan liikenteen täsmällisyyttä lisäämällä junakiertoon pelivaraa pienten myöhästymisten varalta.

Toistaiseksi HKL on ajanut metroliikenteessä kaksi onnistuneeksi laskettavaa koeajopäivää. Onnistuneen koeajon kriteeri on, että vähintään 90 prosenttia junista lähtee pääteasemalta ajallaan tai maksimissaan minuutin myöhässä. Yli kahden minuutin myöhästymisiä ei saa tulla lainkaan. Ennen matkustajaliikenteen aloittamista tulee toteutua vähintään kolme onnistunutta koeajopäivää.

Koeajojen onnistumisen lisäksi toinen kriteeri matkustajaliikenteen aloittamisen edellytyksistä saavutettiin tämän viikon tiistaina, kun kahden viikon yhtäjaksoinen asemien ja järjestelmien häiriöttömän koekäytön jakso täyttyi.

Kolmas matkustajaliikenteen aloittamisen edellytys on länsimetrossa jäljellä olevien puutteiden korjaaminen. Näistä viimeiset matkustajaliikenteen aloittamisen esteenä olevat työt on aikataulutettu tehtäväksi ensi viikon aikana.

Muutokset metron aikatauluihin

Ruuhka-aikana junat idän suuntaan kulkevat kaksi minuuttia edellä aikatauluihin merkitystä ajastaan. Tällä on merkitystä etenkin niille matkustajille, jotka tähtäävät Itäkeskuksen itäpuolella sijaitsevilla asemilla johonkin tiettyyn bussiyhteyteen. Lisäksi muina aikoina idän suunnan lähdöt aikaistuvat noin minuutilla.

On mahdollista, että koeajojen aikana tehdään vielä muita pikaisia muutoksia aikatauluihin. Näistä syistä Reittiopas ei välttämättä näytä metrolle kaikissa tilanteissa oikeita lähtöaikoja.

Länsimetron käyttöönotto etenee – häiriöttömän koekäytön jakso takana

3c8adfc6-bde3-437a-8859-c8f570ef4806-w_960

Metrojuna Urheilupuiston asemalla. Kuva HKL, Timo Ojala.

HKL:n tuotannon esivaihe länsimetron osuudella etenee kokonaisuudessaan hyvin. Kaksi onnistuneeksi laskettavaa koeajopäivää on nyt saatu tehtyä ja teknisiltä järjestelmiltä vaadittava kahden viikon häiriöttömän koekäytön jakso on saatu päätökseen tänään tiistaina.

– HKL:n tuotannon esivaiheessa ei ole tullut esille merkittäviä puutteita järjestelmissä. Teknisten järjestelmien koekäyttö keskeytyi kerran kiinteistövalvontajärjestelmän vuoksi. Järjestelmässä ollut puute on nyt korjattu, kertoo HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski.

Onnistuneita koeajopäiviä ennen matkustajaliikenteen aloitusta tarvitaan vähintään kolme. Koeajoissa on todettu, että nykyinen metron liikennöintiaikataulu on liian tiukka. HSL on laatinut uudet aikataulut ja niiden käyttöönotto HKL:ssä on meneillään. Uusien aikataulujen toimivuutta testataan ensi viikon aikana.

– Meidän on saatava varmuus siitä, että metro pystyy liikennöimään suunniteltujen aikataulujen mukaisesti matkustajaliikenteessä, sanoo Lehmuskoski.

Länsimetron osuudella on lisäksi vielä joitakin keskeneräisyyksiä esimerkiksi sähköteknisissä töissä, luovutushuolloissa, dokumentoinnissa ja valvomojärjestelmissä, jotka pitää saattaa valmiiksi ennen päätöstä matkustajaliikenteen aloittamisesta.

HSL: Lähijunakaluston laatu parani keväällä 2017

_N2A9595_thumb

Kuva: HSL

HSL-alueen joukkoliikenteen kalusto oli hyvätasoista myös keväällä 2017. HSL mittaa liikennevälineiden laatua tutkimalla poikkeamien määrää eri kulkuneuvoissa. Lähijunissa kirjattiin poikkeamia vähemmän kuin syksyllä 2016, busseissa, raitiovaunuissa ja metrossa puolestaan jonkun verran enemmän.

Lähijunakaluston laatu jatkoi keväällä positiivista kehitystään. Reilut 70 prosenttia junayksiköistä, joiden laatua HSL tutki, sisälsi kuitenkin vähintään yhden poikkeaman. Tavallisin syy kirjata poikkeama oli ikkunoiden kunto tai istuimien siisteys.

Noin 60 prosenttia busseista saivat täysin puhtaat paperit. Hyväkuntoisten bussien määrä ei laskenut syksystä 2016. Busseissa, joissa poikkeamia kirjattiin, merkintöjä tuli kuitenkin hieman enemmän kuin aikaisemmin. Eniten poikkeamia laaduntarkkailijat kirjasivat ikkunoiden kunnosta ja istumien siisteydestä.

Huolimatta siitä, että poikkeamia oli joissain busseissa edellistä tutkimusjaksoa enemmän, linja-autokaluston laatu on pitkällä aikavälillä parantunut.

Raitiovaunu- ja metrokalustosta kolmasosa sisälsi laatupoikkeamia, joiden määrä kasvoi jonkun verran syksystä 2016. Metrojunissa poikkeamia kirjattiin tukitangoista ja seinistä, esimerkiksi paneelien kunnosta. Raitioliikenteessä tavallisin ongelma oli ikkunoiden kunto.

Laadunvalvonta kohentaa matkustamisen tasoa

HSL tarkasti kevään laatututkimuksessa tammi-toukokuussa yhteensä lähes 4 000 bussia ja kiskokaluston vaunua. Laadunvalvonnan tarkoituksena on parantaa matkustamisen tasoa, johon vaikuttavat kaluston yleinen kunto, vaunujen siisteys ja matkustajainformaatio. Matkustajille tehdyt kyselyt kertovat, että samalla kun laadunvalvontaa on tehostunut, asiakkaiden tyytyväisyys joukkoliikennekaluston siisteyteen on kohentunut.

HSL käyttää laatututkimusta myös liikennöitsijöille maksettavien laatubonusten ja heiltä perittävien sanktioiden määrittelyyn.

Eri kulkumuotojen poikkeamapisteet eivät ole keskenään vertailukelpoisia, koska kaluston ominaisuudet, tutkimusyksikön koko ja tarkastettavien laatutekijöiden määrä vaihtelevat liikennevälineittäin.

Kehärata kasvatti junien suosiota

2017-04-18 14_18_30-6_2017_keharadan_liikenteelliset_vaikutukset.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

Kehärata on tuonut juniin lisää matkustajia ja tehnyt matkustamisesta entistä sujuvampaa laajalla alueella pääkaupunkiseudulla.

Kesällä 2015 käyttöön otettu Kehärata on HSL:n selvityksen mukaan kasvattanut lähijunien suosiota laajalla alueella uuden rataosuuden, pääradan ja Vantaankosken radan ympäristössä. Junan osuus pääkulkutapana nousi runsaat 10 prosenttiyksikköä vuodesta 2014 vuoteen 2016. Bussien osuus väheni suunnilleen saman verran.
Junamatkustajien määrä kasvoi selvästi eniten Myyrmäessä ja Kivistössä, joihin on rakennettu paljon uutta asutusta radan tuntumaan.

Joukkoliikennematkustajat olivat Kehäradan valmistumisen jälkeen tyytyväisempiä liikkumisen sujuvuuteen kuin he olivat ennalta arvioineet. Sujuvuus parani laajemmalla alueella kuin matkustajat ennen liikenteen alkamista olettivat. Tyytyväisimpiä olivat Kivistön, Helsingin pohjoisosien ja Etelä-Vantaan matkustajat.

Tyytyväisyyden syy oli muun muassa se, että Kehärata paransi junaliikenteen täsmällisyyttä. Samalla, kun Kehäradan liikenne alkoi, valtaosa suorista bussilinjoista Vantaalta Helsinkiin korvautui lyhyillä syöttölinjoilla asemille. Tihein vuorovälein liikennöitävät lyhyet liityntälinjat ovat parantaneet matkaketjujen luotettavuutta.
Liikennöinnin aloitti myös runkobussilinja 560 Itä-Helsingistä Malmin kautta Myyrmäkeen. Kehäradan vaikutusalueen poikki kulkevat bussit laajensivat Kehäradan vaikutusaluetta entisestään ja Helsingin seudun bussilinjastosta tuli entistä verkostomaisempi.

Kehärata, bussilinja 560 ja Vantaan bussilinjaston muuttuminen liityntäliikennepainotteiseksi ovat yhdessä vaikuttaneet siihen, että junien käyttö on lisääntynyt laajalla alueella uuden rataosuuden ympäristössä.

Myös merkittävä osa Helsinki–Vantaan lentoasemalle kulkevista on todennut Kehäradan käyttökelpoiseksi, ja joukkoliikenteen osuus kokonaisuutenakin on kasvanut.
Vuonna 2014 lentoasemalle saapuneista alle 5 prosenttia käytti pääkulkutapanaan junaa. Vuonna 2016 osuus oli runsaat 25 prosenttia. Linja-autolla saapui lentokentälle 35 prosenttia matkustajista vuonna 2014, ja kaksi vuotta myöhemmin 22 prosenttia.
Henkilöauton ja taksin yhteenlaskettu osuus pieneni 58 prosentista runsaaseen 51 prosenttiin.

HSL arvioi Kehäradan vaikutuksia vuosien 2014 ja 2016 matkatutkimusten sekä liikenne- ja matkustajalaskentojen aineistojen sekä maankäytön kehittymisen perustella.

https://www.hsl.fi/sites/default/files/6_2017_keharadan_liikenteelliset_vaikutukset.pdf

Raitiolinjat 2, 3, 4, 7A ja 7B poikkeusreiteillä 2.7. Helsinki Pride -tapahtuman vuoksi

Raitiolinjat 2, 3, 4, 7A, 7AB liikennöivät poikkeusreittejä lauantaina 2.7. noin klo 12.45 – 15.30 Helsinki Pride- tapahtuman vuoksi.

Linja 2 kiertää Töölöstä päin tullessaan Eiran lenkin vastapäivään Bulevardin, Laivurinkadun ja Tehtaankadun kautta. Olympiaterminaalista pohjoiseen linja kiertää Simonkadulle Kruununhaan kautta, joten Aleksi ja Mikonkatu jäävät ajamatta.
Linjalta jäävät pois käytöstä pysäkit ”Rautatieasema” (0301), ”Mikonkatu” (0424 ja 0425), ”Aleksanterinkatu”, (0403 ja 0404), ”Senaatintori” (0405 ja 0406), ”Kauppatori” (0430), ”Eteläranta” (0432) ja ”Olympialaituri” (0434).

Linja 3 kulkee Olympiaterminaalista Eläintarhan suuntaan Kauppatorin ja Kruununhaan kautta, joten linjalta jää ajamatta Eiran lenkki myötäpäivään
Linjalta jäävät pois käytöstä pysäkit ”Olympialaituri” (0434), Kaivopuisto (0436), ”Neitsytpolku”
(0438), ”Kapteeninkatu” (0440), ”Eiran sairaala” (0442), ”Viiskulma”, (0815), ”Iso Roobertinkatu” (0813), ”Fredrikinkatu” (0803), ”Erottaja” (0801), ”Ylioppilastalo” (0701), ”Rautatieasema” (0301), ”Kaisaniemenkatu”, (0303) ja ”Kaisaniemenpuisto” (0305).

Linja 4 liikennöi Rautatieaseman ja Kruununhaan kautta, jolloin Aleksanterinkatu jää ajamatta Mannerheimintien ja Snellmaninkadun välillä.
Pysäkit ”Ylioppilastalo” (0401 ja 0402), ”Aleksanterinkatu” (0403 ja 0404) sekä ”Senaatintori” (0405 ja 0406) eivät ole käytössä.

Linjat 7A ja 7B ajavat Rautatieaseman kautta, jolloin Kruununhaka jää ajamatta.
Pysäkit ”Ylioppilastalo” (0401 ja 0402), ”Aleksanterinkatu” (0403 ja 0404), ”Senaatintori” (0405 ja 0406), ”Hallituskatu” (0450 ja 045), ”Kansallisarkisto” (0452 ja 0453) sekä ”Snellmaninkatu” (0454 ja 0455) eivät ole linjan käytössä.

Bussilinjan 24 pysäkit “Erottaja” (1901) ja “Lasipalatsi” (1903) eivät ole käytössä n. klo 13-15.30.

A, I- ja L-junat Helsinkiin päin eivät pysähdy Ilmalassa lauantai-illasta 23.4. maanantaiaamuun 25.4.

Helsingin suuntaan liikennöivät A-, I- ja L-junat eivät pysähdy Ilmalassa lauantaista 23.4. klo 22 alkaen maanantaihin 25.4. klo 5 asti.

Ilmalasta Helsingin suuntaan voi matkustaa vaihtamalla junaa Huopalahdessa. Ilmalaan pääsee Leppävaaran ja Myyrmäen sekä Lentoaseman suunnilta Pasilan kautta vaihtaen.

Kaikki Helsingin suuntaan ajavat rantaradan junat, myös A, I, ja L-junat, lähtevät poikkeusjärjestelyn aikana Pasilassa raiteelta 7.

Pasilan raide 1 pois käytöstä

Pasilan aseman raide 1 on pois käytöstä lauantaista 23.4. klo 22 alkaen maanantaihin 25.4. klo 5 asti.

Junat lähtevät seuraavasti:

  • P-, K-, N- ja T-junat Helsingin suuntaan raiteelta 2
  • I-, K-, N- ja T-junat Tikkurilan suuntaan raiteelta 3
  • R- ja Z-junat sekä kaukojunat Tikkurilan suuntaan raiteelta 4
  • R- ja Z-junat sekä kaukojunat Helsingin suuntaan raiteelta 5

Ilmalan ja Pasilan poikkeusjärjestelyiden syynä on se, että Pasilan asemalla ja sen läheisyydessä suoritetaan aseman uudistamiseen liittyviä töitä.

A, I- ja L-junat Helsinkiin päin eivät pysähdy Ilmalassa lauantai-illasta 16.4. maanantaiaamuun 18.4.

Helsingin suuntaan liikennöivät A-, I- ja L-junat eivät pysähdy Ilmalassa lauantaista 16.4. klo 22 alkaen maanantaihin 18.4. klo 5 asti.

Ilmalasta Helsingin suuntaan voi matkustaa vaihtamalla junaa Huopalahdessa. Ilmalaan pääsee Leppävaaran ja Myyrmäen sekä Lentoaseman suunnilta Pasilan kautta vaihtaen.

Kaikki Helsingin suuntaan ajavat rantaradan junat, myös A, I, ja L-junat, lähtevät poikkeusjärjestelyn aikana Pasilassa raiteelta 7.

Pasilan raide 1 pois käytöstä

Pasilan aseman raide 1 on pois käytöstä lauantaista 16.4. klo 22 alkaen maanantaihin 18.4. klo 5 asti.

Junat lähtevät seuraavasti:

  • P-, K-, N- ja T-junat Helsingin suuntaan raiteelta 2
  • I-, K-, N- ja T-junat Tikkurilan suuntaan raiteelta 3
  • R- ja Z-junat sekä kaukojunat Tikkurilan suuntaan raiteelta 4
  • R- ja Z-junat sekä kaukojunat Helsingin suuntaan raiteelta 5

Ilmalan ja Pasilan poikkeusjärjestelyiden syynä on se, että Pasilan asemalla ja sen läheisyydessä suoritetaan aseman uudistamiseen liittyviä töitä.

HSL selvittää Kehäradan ja Länsimetron vaikutuksia liikkumiseen Helsingin seudulla

HSL aloittaa maanantaina 4.4. Matkatutkimuksen, jolla selvitetään, millaisia joukkoliikennematkoja Kehäradan ja Länsimetron vaikutusalueilla tehdään. Matkustajille jaetaan kutsukortteja tutkimukseen busseissa, junissa ja metrossa.

Matkatutkimus on nettikysely, johon voi vastata matkan päätyttyä tai jo matkan aikana vaikkapa älypuhelimella. Tutkimuksessa kysytään tietoja matkasta, joka oli meneillään, kun vastaaja sai kutsukortin tutkimukseen. Vastaajalta tiedustellaan esimerkiksi, mistä hän lähti matkalle, minne hän oli menossa ja mitä kulkutapoja hän käytti matkalla.

Tutkimuksessa kysytään myös, miten Kehärata on vaikuttanut matkan sujuvuuteen ja eri kulkutapojen käyttöön, ja miten vastaaja arvioi Länsimetron vaikuttavan matkan sujuvuuteen ja eri kulkutapojen käyttöön. Kehäradan vaikutuksia tutkitaan Vantaan suunnan busseissa sekä kaikissa lähijunissa. Länsimetron vaikutuksia tutkitaan Etelä-Espoon suunnan busseissa, rantaradan lähijunissa sekä metrossa. Tutkimuksella hankitaan tietoa vähintään 15 vuotta täyttäneiden matkustajien matkoista ja niihin vaikuttavista taustatekijöistä.

Osana Kehäradan vaikutusten tarkastelua tutkitaan myös lentoasemaan liittyviä matkoja. Lentoasemalla haastatellaan matkustajia lähtöselvitys- ja matkatavara-auloissa.

Lentoasemalla matkustajia haastatellaan huhtikuussa. Muualla Matkatutkimus jatkuu perjantaihin 27.5. saakka.

Vuonna 2014 tehty Matkatutkimus koski Kehäradan vaikutusalueella tehtyjä matkoja ennen Kehäradan avaamista. Vuoden 2016 Matkatutkimus tehdään nyt, kun Kehärata on käytössä, mutta Länsimetroa ei ole vielä avattu. Kun Länsimetro on ollut jonkin aikaa käytössä, sen vaikutusalueella tehdään jälleen uusi Matkatutkimus.

HSL ja VR vievät yhdessä lähijunaliikennettä kohti uutta aikakautta

Flirt

HSL ja VR ovat allekirjoittaneet siirtymäkauden sopimuksen. Huhtikuun alussa voimaan tuleva sopimus toimii lähtömerkkinä lähijunaliikenteen kilpailutuksen jatkovalmisteluille. Viisi vuotta kestävän sopimuskauden aikana VR uudistaa toimintojaan siten, että myös muiden junaliikennöitsijöiden tulo Helsingin seudun lähiliikenteeseen on mahdollista. HSL:lle uusi sopimus merkitsee yli 30 miljoonan euron säästöjä siirtymävaiheen ajalta.

Uusi sopimus vahvistaa HSL:n roolia liikenteen järjestävänä viranomaisena, ja toisaalta selkeyttää VR:n velvoitteita palvelu- ja laatutason toteuttamisessa. HSL ja VR tekevät jatkossa tiiviimpää yhteistyötä liikenteen suunnittelussa ja ratakapasiteetin tilaamisessa.
 
“Nyt allekirjoitettu sopimus vahvistaa vuosi sitten toukokuussa solmitun aiesopimuksen. Se merkitsee muutaman vuoden lykkäystä alkuperäiseen kilpailutusaikatauluun, mutta meillä on nyt tarkkaan määritellyt siirtymäkauden menettelyt, jotka edistävät avoimen tarjouskilpailun tasapuolista valmistelua ja hallittua toteutusta.”, HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi sanoo.
 
”Sopimus on valmisteltu yhdessä, ja se vie hallitusti kohti kilpailua. Näin varmistetaan lähiliikenteen sujuvuus isossa toimintaympäristön muutoksessa. Sopimukseen pääseminen osoittaa, että VR on asiakkaan mielestä onnistunut kilpailukykynsä ja tehokkuutensa parantamisessa. Iso ansio kuuluu henkilöstöjärjestöillemme, joiden kanssa olemme paikallisesti sopineet monista isoista kysymyksistä.” VR-Yhtymän toimitusjohtaja Mikael Aro sanoo.
 
Tavoitteena on, että suuntaviivat lähijunaliikenteen tarjouskilpailun käynnistämisestä, toteutusmallista ja aikataulusta ovat selvillä vuoden 2017 lopussa tai 2018 alussa.
 
Sopimuksen pääkohdat
 
Sopimuskausi alkaa 1.4.2016 ja päättyy 26.6.2021.
 
Siirtymäkauden sopimuksella VR vastaa HSL-alueen sisäisen lähijunaliikenteen operoinnista ja junien kunnossapidosta. Sopimuksen kustannustaso laskee noin 10 prosentilla. Vanhat VR:n omistamat lähijunat poistuvat käytöstä HSL-liikenteessä kesään 2017 mennessä, jolloin uusi yhteensä 81 junayksikön Sm5-kalusto on saatu kokonaan liikenteeseen.

Tällä hetkellä Pääkaupunkiseudun junakalusto Oy omistaa Sm5-junat, jotka HSL vuokraa lähijunaliikenteen käyttöön. Sopimuskauden päätyttyä junat on mahdollista luovuttaa saumattomasti tarjouskilpailun voittaneen operaattorin käyttöön. VR sitoutuu nyt esisopimuksella omistamiensa junakalustoyhtiön osakkeiden myymiseen muille osakkaille eli omistajakunnille (Helsinki, Vantaa, Espoo ja Kauniainen).

Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy ja VR-Yhtymä Oy:n kiinteistöyksikkö solmivat pitkäaikaisen vuokrasopimuksen vuoteen 2034 asti lähiliikenteen junien kunnossapitoa varten. Ilmalan varikolla toteutetaan ennen sopimuskauden päättymistä 2021 Sm5-junien kunnossapitoon käytettävien tilojen eriyttäminen VR:n varikkotoiminnoista, mikä mahdollistaa myös uusien operaattorien tulon HSL-alueen liikenteeseen.

HSL ja VR jatkavat nykyistä käytäntöä lippujen yhteiskäyttöisyydestä kaikissa lähijunissa HSL-alueen sisällä ainakin vuoteen 2019 saakka.