Rautateiden tavara- ja henkilöliikenteessä kasvua viime vuonna

railroad-tracks-23521292901749uK0

Rautateiden tavaraliikenteen kuljetusmäärät kääntyivät viime vuonna jälleen kasvuun pudottuaan vuonna 2015 selvästi. Myös rautateiden henkilöliikenteen matkamäärät kasvoivat. Lähiliikenteessä kasvua oli noin kymmenen prosenttia.

Viime vuonna rautateiden tavaraliikenteessä kuljetettiin 36,2 miljoonaa tonnia tavaraa, mikä on noin kahdeksan prosenttia edellisvuotta enemmän. Kasvua oli sekä kotimaan että kansainvälisissä kuljetuksissa. Kuljetusten keskipituus kasvoi.

infografiikka-rautatiet

Rautateiden henkilöliikenteen matkamäärät kasvoivat, kun kesällä 2015 avattu Kehärata oli käytössä ensimmäisen kokonaisen vuoden. Rautateiden lähiliikenteessä tehtiin noin 70,1 miljoonaa matkaa, jossa on noin kymmenen prosentin kasvu edellisvuoteen. Kaukoliikenteessä tehtiin noin 12 miljoonaa matkaa.

Tilastointitavan muutoksen vuoksi kaukoliikenteen luku ei ole vertailukelpoinen aikaisempien vuosien matkamäärän kanssa. Kaukoliikenteen matkamäärissä näkyy LVM:n ostoliikenteen leikkaukset. Kaikkiaan rautateillä tehtiin noin 82,1 miljoonaa matkaa.

Solita toimittaa Liikennevirastolle mobiilialustan ratatöiden luotettavaan seuraamiseen

a4342cdf6cd24096_800x800ar

Uusi rataurakoitsijoille suunnattu palvelu parantaa rautatieliikenteen turvallisuutta

Digitaalisen liiketoiminnan asiantuntijayritys Solita on valittu Liikenneviraston uuden rataurakoitsijoille suunnatun mobiilialustan toimittajaksi. Mobiilipalvelun myötä junaradoilla tehtävistä töistä saadaan tarkka ja ajantasainen tieto liikenteenohjaukselle ja muille palvelua hyödyntäville sidosryhmille. Nyt tehty sopimus vahvistaa edelleen Solitan asemaa rautatieliikenteen keskeisten järjestelmien toimittajana.

Solita toimittaa Liikennevirastolle uuden rataurakoitsijoiden mobiilialustan (RUMAn). Sen avulla rataurakoitsijat voivat lisätä ja täydentää tietoja ratatöistä joustavasti työn aikanakin. Palvelun keskeisenä tavoitteena on raideliikenteen turvallisuuden parantaminen. Mobiilipalvelu tarjoaa jatkossa entistä ajantasaisempaa tietoa muun muassa radoilla työskentelevien ihmisten ja koneiden sijainnista sekä työskentelyajankohdista, mikä vähentää onnettomuuksien riskiä.

Hankkeen myötä ratatöihin liittyvät operatiiviset tiedot, kuten ratatyöluvat ja -ilmoitukset, digitalisoidaan. Tiedon kerääminen suoraan kentältä mahdollistuu ja kaikki tieto on hyödynnettävissä reaaliaikaisesti yhdellä yhteisellä mobiilialustalla. Palvelun käyttäjiä tulee olemaan noin 3000. Mobiilialusta integroidaan laajasti rautatieliikenteen ohjauksen järjestelmiin ja se tarjoaa rajapinnan myös urakoitsijoiden omille kunnossapitojärjestelmille. Sopimukseen sisältyy mobiilialustan toteuttamisen lisäksi ylläpito vuoteen 2028 saakka.

”Rataurakoitsijoiden mobiilialustan kehittäminen on luonteva jatkumo Solitan vahvalle roolille Liikenneviraston rautatieliikenteen järjestelmien kehittämisessä, ja hyvä esimerkki siitä, miten digitalisaatio sekä tehostaa toimintaa, mahdollistaa uudet toimintatavat ja auttaa parantamaan liikenteen turvallisuutta. Uusi palvelu täydentää jo olemassa olevia liikenteen järjestelmien kokonaisuutta”, sanoo Mikko Varjos Solitalta.

Solitalla on pitkä ja laaja-alainen kokemus liikenteen, erityisesti rautatieliikenteen, johtamisen, suunnittelun ja hallinnan ratkaisuista kuten keskeisistä liikenteen ohjauksen ja suunnittelun järjestelmistä, tiedonhallinnasta ja analytiikasta sekä tietovarannoista ja rekistereistä. Solita on toteuttanut mm. laajan raidekapasiteetin LIIKE-hallintajärjestelmän  jajunankuljettajien veturipäätteen.

Porin sataman toive toteutumassa – Mäntyluodon radan sähköistyksestä valmisteltu aiesopimus valtion ja Porin kaupungin kesken

railroad-tracks-1334401875hko

Porin Mäntyluodon ja Tahkoluodon satamiin johtavan rautatien sähköistämissuunnitelma etenee. Porin kaupunki ja Liikennevirasto ovat valmistelleet asiasta aiesopimuksen. Toteutuessaan radan sähköistys maksaa kaikkiaan 7,1 miljoonan euroa.

Valtion osuus radan sähköistämisesta olisi 5,7 miljoona euroa. Porin kaupunki järjestelee loput 1,4 miljoonaa euroa.

– Tällaiseen elinkeinopoliittiseen investointiin sisältyy määräraha Porin ensi vuoden talousarvioehdotuksessa. Panos on osoitus kaupungin sitoutumisesta alueen elinkeinoelämän tukemiseen, Porin kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen sanoo.

Porin sataman toimitusjohtaja Sari Virtanen kuvaa rataosuuden sähköistämistä keskeiseksi sataman kilpailukyvylle. Paikallisen merkityksen lisäksi modernisoinnilla on vaikutusta myös valtakunnallisesti.

– Radan sähköistäminen parantaa erityisesti metalliteollisuuden toimintaedellytyksiä, mutta hyödyttää myös muun muassa metsäteollisuuden kuljetuksia. Uskon sen voivan tuoda Poriin myös uutta yritystoimintaa.

Nyt käytössä oleva dieselkalusto on verotuksellisesti sähköistä raskaampaa. Radan modernisointi vaikuttaa siten rataosuutta käyttävien teollisuusyritysten kilpailukykyyn.

Mikä sen taloudellinen merkitys on esimerkiksi Boliden Harjavallalle, sitä toimitusjohtaja Timo Rautalahti ei lähde arvioimaan. Hän kuitenkin toteaa toimitusketjun jokaisella osalla olevan vaikutusta koko toimitusketjun kokonaiskustannuksiin ja niiden kehittämiseen.

– Olemme tulevina vuosina vahvasti panostamassa raaka-aineiden logistiikan ja käsittelyn kehittämiseen. Tämän kokonaisuuden tehokkuus ja kilpailukyky koostuu koko ketjun osista ja logistiikka satamaan on oleellinen osa sitä.

Pori–Mäntyluoto-radan rataosuuden korjaaminen on ollut usean toimijan yhteinen intressi. Siihen on myös satsattu viimeisten puolentoista vuoden ajan laajalti Porin seudulla.

– Junaradan sähköistäminen on ollut sataman harras toive. Taistelemaan lähdettiin kuitenkin yhdessä, ja kiitokset kuuluvat niin alueen yrityksille ja kansanedustajille kuin Porin kaupungin ja Liikenneviraston virkamiehillekin, Virtanen sanoo.

Asia etenee seuraavaksi Porin kaupunginhallituksen ja edelleen kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi. Valtiolla hankkeesta päättää eduskunta.

Hankkeen toteutuessa työt rataosuuden korjaamiseksi aloitettaneen jo ensi vuonna. Käyttöön uudistettu rata saataisiin parin vuoden kuluttua.

Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet -hankkeen ratatyöt käynnistyneet

Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet -hankkeessa kehitetään Äänekosken seudun ja koko Keski-Suomen liikenneyhteyksiä vastaamaan alueen kasvavia liikennemääriä. Hankkeessa parannetaan sekä rata- että tieyhteyksiä. Jo käynnistyneet radan perusparannustyöt valmistuvat vuonna 2017. Radan rakennustyöt keskittyvät vuosina 2016–2017 rataosuudelle Jyväskylä–Äänekoski ja vuonna 2017 rataosuudelle Tampere-Jyväskylä.

Äänekosken liikenneyhteyksien parantamishanke on käynnistynyt talven aikana ratatöiden osalta, ja vuosi 2016 onkin ratahankkeen kiireisin rakennusvuosi. Hankkeen ratatöiden päätavoitteena on junaliikenteen sujuvuuden ja luotettavuuden varmistaminen sekä siten myös turvallisuuden parantaminen liikennemäärien kasvaessa.

“Kesän rakennuskauteen tähtääviä valmistelevia töitä on tarkoitus jatkaa läpi talven. Maastossa työt näkyvät jo rataosuudella Jyväskylä–Äänekoski, jossa on aloitettu luiskan raivaus sekä kaapeleiden kartoitus. Radan varteen ilmestyy vähitellen myös uusia kiskoja ja betonisia ratapölkkyjä. Suunnittelu ja siihen liittyvät maastokartoitukset ja tutkimukset ovat käynnissä koko hankealueella Tampereelta Äänekoskelle”, kertoo Liikenneviraston rakentamisen aluepäällikkö Mikko A. Heiskanen.

”Talven aikana Jyväskylä–Äänekoski rataosuudella tehdään rakentamissuunnittelua varten tarkempia maastotutkimuksia ja mittaustöitä. Myös Kangasvuoren 2,7 kilometrin pituisen tunnelin peruskorjaus ja raidesepelikuljetukset välivarastoihin aloitetaan talven aikana. Toukokuussa puolestaan käynnistyvät radan alus- ja päällysrakennetyöt. Alusrakennetöissä uusitaan muun muassa rumpuja ja tehdään lisäksi pengerlevityksiä ja sivuojien aukaisua”, kertoo allianssin projektipäällikkö Antti Korhonen.

Työt tehdään vuonna 2016 pääasiassa häiritsemättä normaalia junaliikennettä sekä soveltuvin osin yöaikaan liikennettä häiritsevien vaikutusten minimoimiseksi.

Turvallisuus kaiken toiminnan lähtökohtana

Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehdas lisää valmistuttuaan rautateitse tapahtuvien tavarakuljetusten määrää, mikä edellyttää parantamistoimenpiteitä koko rataosuudella Tampere–Jyväskylä–Äänekoski.

Rataosuus Jyväskylä–Äänekoski peruskorjataan ja sähköistetään koko 47 kilometrin matkalta. Radan sähköistäminen mahdollistaa tehokkaan ja ympäristöystävällisen sähköjunaliikennöinnin.

Osuudella myös lisätään merkittävästi radanylitysten turvallisuutta. Suunnitelman mukaan osa vaarallisimmista tasoristeyksistä poistetaan käytöstä ja jäljelle jäävien tasoristeysten turvallisuutta parannetaan tapauskohtaisesti eri tavoin.

Tampereen ja Jyväskylän välisellä rataosuudella toimintavarmuutta parannetaan korjaamalla radan rakenteita, tunneleita ja turvalaitteita.

Alueen asukkaille, viranomaisille ja medialle järjestetään alkuvuodesta infotilaisuuksia, joissa kerrotaan tarkemmin hankkeen etenemisestä ja vastataan hanketta koskeviin kysymyksiin.

Koko hankealueella on edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi työn alla myös muita Liikenneviraston yksittäisiä rakennuskohteita, jotka eivät ole osa tätä hanketta ja joista tiedotetaan erikseen.

Ratahanke toteutetaan allianssimallilla, jossa tilaaja ja palveluntuottaja muodostavat yhteisen organisaation. Tilaajana on Liikennevirasto ja palveluntuottajana VR Track Oy.

Seuraa hanketta:
www.liikennevirasto.fi/aanekoski
www.facebook.com/aanekoskenliikenneyhteydet

Äänekosken ratayhteyksien urakoitsijaksi VR Track Oy

Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet –hankkeessa parannetaan tie- ja ratayhteyksiä alueen kasvavien liikennemäärien tarpeisiin. Ratahanke toteutetaan allianssimallilla ja urakoitsijaksi on valittu VR Track Oy.

Äänekoskelle rakennettava biotuotetehdas lisää Vuosaaren satamaan suuntautuvien rautatiekuljetusten määrää merkittävästi. Tampereen ja Äänekosken välisellä rataosuudella toimintavarmuutta parannetaan radan rakenteita, tunneleita ja turvalaitteita korjaamalla. Jyväskylä-Äänekoski välinen rataosuus sähköistetään, mikä vähentää kuljetuskustannuksia ja ympäristöhaittoja.

Ratahanke käynnistyy suunnittelulla ja varsinainen rakentaminen ajoittuu vuosiin 2016-17. Ratahankkeen arvioitu valmistumisaika on syksyllä 2017.

Ratahankkeen budjetti on 80 M€.

Allianssimallilla toteutettava ratahanke

Allianssimallinen toteutus perustuu kumppanuuteen, jossa tilaaja ja urakoitsija muodostavat yhteisen organisaation. Yhteistä osaamista hyödynnetään tehokkaasti hankkeen parhaaksi. ”Tiivis yhteistyö tukee hankkeen saumatonta etenemistä, kun aikataulu on tiukka. Myös riskit kannetaan yhdessä”, toteaa hankkeen projektipäällikkö Mikko A. Heiskanen.

Seuraa hanketta: www.liikennevirasto.fi/aanekoski

https://www.facebook.com/aanekoskenliikenneyhteydet

Läntisen lisäraiteen rakennustyöt alkavat kesällä

a5d6319148d5799a_800x800ar

Liikennevirasto käynnistää kesällä uuden lisäraiteen ja laiturin rakennustyöt, jotka alkavat Pasilan asemaan liittyvien siltojen paalutuksella. Pasilan länsipuolelle tuleva raide tehdään samaan aikaan Tripla-keskuksen rakentamisen kanssa. Vuoden 2015 ratatyöt eivät vaikuta junaliikenteeseen tai asemalla liikkumiseen.

Lisäraiteen rataosalle rakennetaan useita siltoja ja tukimuureja, ja myös Pasilan aseman kantavia rakenteita on muutettava. Rakennustyöt ovat kaksivaiheiset. Ensimmäisessä vaiheessa vuosina 2015–2017 tehdään Pasilan asemaan liittyvät siltarakenteet. Toisessa vaiheessa vuosina 2016–2020 silta- ja tukimuurirakenteet laaditaan koko rataosalle.

Lisäraiteen ratasuunnitelma on valmistunut, ja ensimmäisen vaiheen rakentamissuunnittelu käynnistyy kevään aikana. Siltojen paalutus aseman kupeessa on määrä aloittaa kesällä. Syksyllä Pasila–Käpylä -välille rakennetaan kaksi uutta vaihdetta.

Toisen rakennusvaiheen suunnittelutyö käynnistyy syksyllä 2015 ja rakentaminen mahdollisesti jo samana vuonna. Varsinaiset radan rakennustyöt – kuten turvalaitteiden teko, sähköistys ja radan päällysrakenneurakka – alkavat vuonna 2017.

Käytännössä kaukoliikenteen käyttöön otetaan jo olemassa oleva huoltoraide (5b). Uusi laituri saa numeron 6. Raiteen valmistuttua kaikki Pasilan maanpäällinen ratapiha-alue on käytetty.

Sujuvuutta koko maan junaliikenteeseen

Nykyisellään raidekapasiteetti on lähes kokonaan käytössä ja paikalliset liikennehäiriöt laajenevat helposti valtakunnallisiksi. Läntinen lisäraide tuo tarvittavaa uutta tilaa ja sujuvoittaa junaliikennettä kautta maan.

Lisäraiteen myötä Pasilasta pohjoiseen suuntautuvaan liikenteeseen saadaan kaksi raidetta kumpaankin kulkusuuntaan. Uusi raide ja laituri ovat liikenteen käytössä arviolta vuonna 2020.

www.liikennevirasto.fi/keski-pasila

Liikennevirasto avasi rautatieliikenteen dataa

abe710b41a5848a6_800x800ar

Liikenneviraston Digitraffic-palvelu laajeni uudella rautatieliikenteen avoimella rajapinnalla, josta hyödyntäjät voivat hakea junien aikataulutietoja sekä matkustajajunien kokoonpanotietoja. Datan avaaminen on osa rautatieliikenteen avoimen datan kehittämistä, jonka Liikennevirasto aloitti syksyllä 2014.

Rautatieliikenteen avoimen datan avulla on mahdollista vastata esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin:

  • Onko juna aikataulussa?
  • Minkä vuoksi juna on myöhässä?
  • Mitkä ovat seuraavat asemalla pysähtyvät junat?
  • Mistä vaunuista juna koostuu ja mitä palveluita vaunut tarjoavat?
  • Oliko juna aikataulussa esimerkiksi kaksi kuukautta sitten?

Rautatieliikenteen avoimen datan rajapinnan käyttö on vapaata ja maksutonta. Rajapinnasta saatavia tietoja koskeeCreative Commons 4.0 Nimeä -avoimen tiedon käyttölupa. Rajapinta julkaistaan alussa testiversiona (Beta). Testivaiheen aikana rajapinnan toiminnassa saattaa esiintyä katkoja ja rajapintaan voidaan tehdä teknisiä muutoksia lyhyellä varoitusajalla.

Rajapinta on saatavilla osoitteesta http://rata.digitraffic.fi

Liikenteen avoin data mahdollistaa uudet innovaatiot

Liikennevirasto haluaa tuoda hallussaan olevat tietoaineistot helposti ja avoimesti saataville, sillä koko yhteiskunnan käyttöön avattava tieto voi luoda uusia palveluita, innovaatioita ja liiketoimintaa. Nyt julkaistava rautatieliikenteen avoin data täydentää Liikenneviraston avoimen datan tarjontaa, johon on jo aiemmin kuulunut tieliikenteen reaaliaikaista tilannetietoa sekä liikenneväyliä kuvaavia tietoja. Esimerkiksi rataverkkoon liittyviä tietoja on jo aiemmin avattu Liikenneviraston lataus- ja katselupalveluun.

Rataverkon avoimet tiedot päivittyvät ja täydentyvät vuoden 2015 aikana.

Koneet viestivät koneille

Rautatieliikenteen avoimen datan rajapinta on tarkoitettu tiedon hyödyntäjille, esimerkiksi sovelluskehittäjille, jotka voivat luoda rajapinnan avulla uusia palveluita. Rajapinnan tietojen lähteenä toimii ratakapasiteetin hallinnan LIIKE-järjestelmä, josta tietoja poimitaan avoimen datan rajapintaan.

Teknisesti rajapinta on REST-tyyppinen ja versioitu. Hyödyntäjä saa vastaukset tekemiinsä rajapintakyselyihin JSON-muodossa.

Linkit:

http://rata.digitraffic.fi

http://www.liikennevirasto.fi/avoindata

http://www.digitraffic.fi

https://extranet.liikennevirasto.fi/latauspalvelu

Kehäradan kiskot kulkevat nyt Vantaankoskelta ja Tikkurilaan

8cb45319acb466ac_800x800ar

Havukoski

Kehäradan rakentamisessa otettiin tällä viikolla harppaus eteenpäin, kun lännestä ja idästä edenneet kiskotustyöt kohtasivat ja kiskot yhdistyivät lentoasemalla. Yhtenäinen kiskotus yltää nyt Vantaankoskelta lentoaseman kautta Tikkurilaan.

– Saimme keskiviikkona valmiiksi kiskotuksen Lentoaseman aseman pohjoisella raiteella, minkä myötä yhtenäinen kiskotus Vantaankoskelta Tikkurilaan on pohjoisen raiteen osalta valmis. Kiskotustyöt eteläisellä raiteella valmistuvat myös suunnitelmien mukaisesti, kunhan asemahallin raskaat kojeet ja laitteet on toimitettu, kertoo projektipäällikkö Juha Kansonen Liikennevirastosta.

906e55c4d97c1605_800x800ar

Lentoasema kiskotus

Kehärata-projektissa loppuvuosi on kiireinen, sillä valmistumassa on kaksi suurta urakkaa: Tikkurilan uusi asemasilta valmistuu ja otetaan matkustajien käyttöön tammikuun alussa. Myös työt Kivistön asemalla alkavat olla loppusuoralla, ja aseman odotetaan valmistuvan ensi vuoden alussa.

Liikennevirasto: Rautateillä varaudutaan lumentuloon

1507666_1436680173229636_1365655242_n

 

Kuvaoikeudet: Liikennevirasto

Suomessa talvi asettaa rautateiden kunnossapidolle lukuisia haasteita. Talvikuukausien aikana lämpöasteet tippuvat reilusti pakkasen puolelle, ja Pohjois-Suomessa terminen talvi voi kestää jopa seitsemän kuukautta. Haasteista huolimatta Suomen rautatieverkko pidetään liikennekelpoisena ympäri vuoden, muun muassa erilaisilla vaihteiden lämmitysjärjestelmillä, lumiharjoilla ja etukäteen huolella laadituilla kunnossapitosuunnitelmilla.

Rataverkon kunnossapitoa tehostetaan talvisin esimerkiksi rautatievaihteiden automaattisella sähkölämmityksellä, joka vähentää jään ja lumen aiheuttamia haittoja. Automaattinen sähkölämmitys on energiatehokas vaihtoehto, sillä lämmitys on päällä ainoastaan silloin, kun sitä oikeasti tarvitaan. Rataverkon talvihoitoon kuuluvat myös perinteiset lumityöt, kriittisissä vaihteissa kiinteästi asennetut tuiskulumen kertymistä ehkäisevät lumiharjat sekä laiturialueiden hoito. Ilmalaan toteutetaan uudenlainen lumensulatuskenttä, jossa rautatiealueilta kerättyä lunta saadaan energiatehokkaasti sulatettua.

– Tulevaan talveen varaudutaan etukäteen tehtävällä suunnitelmalla kunnossapitäjien, liikenteenohjauksen ja operaattorin kesken. Pahoihin tilanteisiin varaudutaan liikenteen supistamissuunnitelmilla. Jos lunta tulee paljon, on kunnossapitäjillä varattuna koneita ja henkilöstöä, kertoo radan kunnossapitoyksikön päällikkö Matti Levomäki .

Kunnossapitosopimuksilla taataan laadukas palvelu

Jokaisella Suomen rataverkon kahdestatoista kunnossapitoalueesta on olemassa kilpailutettu kunnossapitosopimus ja yhteistyössä operaattorin ja liikenteenohjauksen kanssa laadittu oma lumityösuunnitelma. Sopimuksissa on määritelty talvikunnossapidon palvelutasoluokat ja esimerkiksi kuinka paljon lunta raidealueella sallitaan. Urakoitsijat toteuttavat kunnossapitoa itse valitsemin keinoin palvelutasoja noudattaen.

Kunnossapitosopimusten laadukas toteutus ja riittävä valvonta ovat keskeisiä talvikunnossapidon kehityskohteita. Kunnossapidon turvallisuuden, laadun ja oikea-aikaisuuden varmistamiseksi kunnossapitosopimuksiin on sisällytetty sopimussakko kannustinjärjestelmän lisäksi. Sopimussakkoja voidaan antaa esimerkiksi sellaisissa junaliikenteen myöhästymistapauksissa tai toiminnan laatupoikkeamatapauksissa, jotka johtuvat kunnossapidon puutteista.

Lumisista talvista on opittu

Suomessa on koettu viime vuosien aikana hyvin lumisia talvia. Esimerkiksi talvella 2012–2013 lumensyvyys oli Helsingissä lähes metrin verran, ja 2010–2011 talvena päivän keskilämpötilat tippuivat Etelä-Suomessakin miinuksen puolelle jo marraskuussa. Kovista talvista on opittu, ja Liikennevirasto on esimerkiksi parantanut lumitöiden organisointia vuosittain. Organisoinnin parantamisen myötä myös yhteistyö on lisääntynyt. Myös lumityön laatuvaatimuksia on nostettu.

Lumitöitä tehdään kuitenkin aina liikenteen ehdoilla, ja turvallisuutta noudattaen. Esimerkiksi laiturialueilla ei turvallisuussyistä saa tehdä lumenpoistoa koneellisesti junien liikennöidessä. Vilkkaasti liikennöidyillä asemilla tämä tarkoittaa sitä, että lumenauraus tehdään pääasiassa yöaikaan. Kun lunta sataa taukoamatta, joudutaan välillä turvautumaan myös perinteiseen lumenaurauksen, kun kolat ja lumilapiot laitetaan heilumaan.

Suomen rataverkon ylläpito, kehittäminen ja kunnossapito ovat Liikenneviraston vastuulla. Suomen liikennöidyn rataverkon pituus on 5 944 kilometriä, josta 3 073 kilometriä on sähköistetty. Suurin osa Suomen rataverkosta on yksiraiteista. Rataverkon kunnossapidon tavoitteena on pitää nykyinen rataverkko liikenteen tarpeita vastaavassa kunnossa siten, että liikennöinti on turvallista ja liikenteenvälityskyvyltään tehokasta läpi vuoden.

Eva Lönnblad on uusi Asemien ääni

bf15a6e78fba1ea0_800x800ar

Kuvaaja Kai Widell

Suomen rautatieasemien uutena kuuluttajaäänenä aloittaa Eva Lönnblad. Uusi ääni tulee rautatieasemille vuoden 2015 alusta. Eva Lönnblad on sekä raadin että äänestäneiden kansalaisten mielestä sopivin ääni finaaliviisikosta.

Valinnassaan raati painotti äänen sopivuutta asemakuulutuksiin, äänen selkeyttä sekä ammattitaitoa. Myös kielitaitoon kiinnitettiin huomiota.

”Naisilla on luonnostaan korkeampi ääni kuin miehillä, mistä johtuen naisääni erottuu asemilla kuuluvan taustamelun läpi paremmin. Lönnbladin ääni on finaaliviisikosta selkein ja esteettömin. Hänen äänensä on luottamusta herättävä ja hänen puheensa on hyvin rytmitetty. Äänestä huokuu positiivisuus ja palveluhenkisyys”, kertoo projektin vetäjä Kimmo Turunen Liikennevirastosta.

Asemien äänenä Lönnblad lukee jatkossa rautatieasemien kuulutukset. Hän äänittää noin 3 000 sanaa, joista koostetaan kuulutuksissa käytettävät noin 15 000 fraasia suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Uusi ääni kuuluu kaikilla Suomen 180 rautatieasemilla vuoden 2015 alusta.

Kansalaiset äänestivät suosikkiaan netissä

Myös kansalaiset pääsivät vaikuttamaan päätökseen äänestämällä omaa suosikkiaan. Ääniä annettiin netisssä yhteensä lähes 4 000 kpl. Lönnblad oli kansan ylivoimainen suosikki. Eva Lönnbladin äänestysnumero kilpailussa oli numero 1.

Netissä annettuja kommentteja:

”Ykkönen on rauhallinen, selkeä ja neutraali ääni.”

”Kaikissa kieliversioissa kaikkein paras näistä. ”

”Tämä naisen ääni on selkeä ja samalla sopivan matala. Yksinkertaisesti hyvin miellyttävä.”

”Kuulosti selkeimmältä, tulee todennäköisesti parhaiten läpi kaiuttimista.”

”Painotus ja rytmi hyvät. Kypsä ja erottuva.”

”Ehdottomasti numero yksi.”

”Äänen selkeys, ääntäminen ja puheen nopeus ylivoimaiset! Ammattimainen.”

Nettiäänestyksen lisäksi Liikennevirasto järjesti kaksi julkista kuuntelutilaisuutta Helsingin ja Tampereen rautatieasemilla. Myös näissä tilaisuuksissa Lönnbladin ääni nousi suosituimmaksi. Liikennevirasto on konsultoinut äänen valinnassa myös erityisryhmien edustajia Näkövammaisten keskusliitosta ja Kuuloliitosta.

Kokenut äänityöläinen

Eva Lönnbladilla on useiden vuosien kokemus äänityöntekijänä eri medioissa. Hänen ääntään on kuultu aikaisemmin muun muassa YLE:n ja MTV3:n televisiokanavilla kuuluttajana ja juontajana. Hän on lisäksi tehnyt lähes kaksikymmentä vuotta erilaisia mainos- ja ääniprojekteja. Työuransa aikana hän on saanut esiintymis- ja viestintäkoulutusta.

”Olen todella iloinen saamastani luottamuksen osoituksesta. Ja nyt alkoi myös vähän jännittää. Tämä on palvelutehtävä ja pyrkimyksenä on saavuttaa selkeä ja miellyttävä lopputulos, joka palvelee asemien käyttäjiä mahdollisimman hyvin”, sanoo uusi asemien ääni Eva Lönnblad .

”Lopputuloksessa suuri merkitys on JPC-Studioiden äänittämisen ammattilaisilla, jotka osaavat tuottaa ääntä haastaviin olosuhteisiin. Syksyllä on odotettavissa paljon yhteistä aikaa mikrofonin kanssa pienessä studiokopissa. Yksittäisistä äänitetyistä palasista täytyy saada aikaan saumattomasti yhteen sopiva kokonaisuus. Voi olla että joudun tarjoamaan useammatkin pullakahvit äänittäjälle ennen kuin työ on valmis”, kertoo Lönnblad.