VR Kunnossapito teki uuden aluevaltauksen ja voitti HKL:n metrojunien peruskorjauksen kilpailutuksen

Helsingin varikko, Kuvaaja Tuomas Uusheimo

VR-Yhtymä Oy, toteuttajana VR Kunnossapito Oy, on voittanut Helsingin kaupungin liikennelaitoksen (HKL) metrojunien peruskorjauksen kilpailutuksen. Päätöksen tarjouskilpailun voittajasta teki Helsingin liikennelaitoksen johtokunta kokouksessaan 18.4. Hankkeen kokonaisarvo on VR:lle noin 30 miljoonaa euroa. 

VR Kunnossapito Oy:n tavoitteena on kasvattaa yhtiöstä kilpailukykyinen raidekaluston monimerkkihuoltamo ja laajentaa asiakaspohjaa junakalustosta myös muuhun raidekalustoon. 

– HKL:n metrojunien peruskorjauksen voitto on meille strategisesti erittäin tärkeä, sillä se on ensimmäinen tämän mittaluokan voitto avoimilla markkinoilla, VR Kunnossapito Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Soini sanoo. Haemme voimakkaasti kasvua myös muusta raidekalustosta ja kilpailutuksen voitto antaa meille tuoreena yhtiönä uskoa, että olemme valinneet oikean tien, ja että VR Kunnossapito Oy tulee myös jatkossa pärjäämään kilpailussa Suomessa ja lähialueilla.  

Peruskorjauksen kohteena on yhteensä 102 metrojunavaunua

Peruskorjauksen tuotantovaihe alkaa vuoden 2019 loppupuolella ja viimeinen peruskorjattu metrojuna on liikenteessä kesäkuussa 2023. Peruskorjauksen tavoitteena on kuljettajien työympäristön parantaminen sekä ilmeen nykyaikaistaminen.

Peruskorjauksen kohteena on 39 kpl Valmetin/Strömbergin valmistamia M100 metrojunia sekä 12 kpl Bombardierin valmistamia M200 metrojunia. Kokonaisuudessaan projekti käsittää yhteensä 102 peruskorjattavaa vaunua.

Junien peruskorjaus sisältää mm. korin pintakäsittelyn, matkustajainformaatiojärjestelmän päivityksen sekä matkustamon sisustuksen uudistuksen. Lisäksi M100 metrojunan ohjaamo uudistetaan kokonaisvaltaisesti ajopöytä mukaan lukien.

– Meillä on kymmenien vuosien kokemus vastaavanlaisista peruskorjausprojekteista sekä raidekaluston muutostöistä. Työt tullaan suorittamaan jo olemassa olevissa VR-Yhtymän tuotantotiloissa, jotka tarjoavat työlle erinomaiset edellytykset, Soini kertoo.

Itärata-selvitys valmistui

Liikenneyhteydet itäisessä ja eteläisessä Suomessa sekä Helsingistä Pietariin paranisivat uudella Itäradalla. Se lyhentäisi ja nopeuttaisi matkaa Helsinki-Kouvola-välillä. Itärata olisi merkittävä uusi yhteys itäisestä Suomesta Kouvolan ja Porvoon kautta Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Matka-ajat lyhenisivät kuitenkin maltillisesti suhteutettuna investointikustannuksiin. Tämä käy ilmi 5.4.2019 julkaistusta Itärata-selvityksestä.

Liikenneyhteydet itäisessä ja eteläisessä Suomessa sekä Helsingistä Pietariin paranisivat uudella Itäradalla. Se lyhentäisi ja nopeuttaisi matkaa Helsinki-Kouvola-välillä. Itärata olisi merkittävä uusi yhteys itäisestä Suomesta Kouvolan ja Porvoon kautta Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Matka-ajat lyhenisivät kuitenkin maltillisesti suhteutettuna investointikustannuksiin. Tämä käy ilmi 5.4.2019 julkaistusta Itärata-selvityksestä.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin toimeksiannosta perustettiin syksyllä 2018 ryhmä, joka selvitti Helsinki-Vantaan lentoasemalta Porvoon kautta Kouvolaan kulkevan ratalinjauksen vaikutuksia matka-aikoihin. Itärata eli Lentorata-Porvoo-Kouvola-rata olisi uusi 106 kilometriä pitkä rataosuus. Itärata erkaantuisi Lentoradasta Keravan pohjoispuolella Kytömaalla Lentoradan tunneliosuudella ja liittyisi nykyiseen raiteeseen Kouvolan länsipuolella Korian seisakkeella. Matka lyhenisi Helsingistä Kouvolaan noin 27 kilometriä verrattuna nykyiseen Lahden kautta kulkevaan rataan.

Itärata-selvitys perustuu tilanteeseen, jossa Lentorata on toteutettu. Lentorata on Pasilasta Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta pääradalle suunniteltu rata, joka on tarkoitettu etenkin kaukojunille. Lento-radan toteuttaminen riippuu hankeyhtiöihin liittyvien päätösten toimeenpanosta, joita talouspoliittinen ministerivaliokunta esitti helmikuussa 2019 raideliikenteen investointien kehittämiseksi.  Alustavien arvioiden mukaan Lentorataa voitaisiin operoida mahdollisesti jo 2030-luvun alkuun mennessä.

Matka-ajat lyhenisivät ja matkustajamäärät kasvaisivat

Väyläviraston arvion mukaan matka-aika Helsinki-Vantaan lentoaseman ja Kouvolan välillä olisi lyhin, jos investoitaisiin sekä Lentorataan että Itärataan ja liikuttaisiin suurnopeusjunilla. Nopeusrajoituksella 220 km/h Helsinki-Kouvola-välin matka-ajat lyhenisivät 13 minuuttia ja Helsinki-Pietari-välin 9 minuuttia nykyisestä. Nopeusrajoituksella 300 km/h vastaavat matka-aikasäästöt olisivat 19 minuuttia ja 15 minuuttia.

Jos Itärata rakennettaisiin, matkustajamäärät Helsinki-Kouvola-välillä kasvaisivat vuoteen 2050 mennessä arviolta yhdeksän prosenttia verrattuna vaihtoehtoon, jossa Itärataa ei rakenneta. Lisäksi matkustajamääriä lisäisi mahdollisesti kasvava kysyntä Pietarin suunnalta.

Arvio kustannuksista ja taloudellisista vaikutuksista

Väyläviraston alustavan arvion mukaan uuden 106 kilometrin rataosan kustannukset olisivat 1,7 miljardia euroa. Arvio on suuntaa antava. Selvityksen mukaan Itärata lisäisi junaliikenteen kysyntää.  Liikennetaloudellisessa laskelmassa tunnistetut hyödyt 30 vuoden ajalle ovat 13 prosenttia hankkeen kustannuksista eli kustannus-hyötysuhde on 0,13. Kustannus-hyötyanalyysin tuloksiin vaikuttaisivat positiivisesti suuremmat kysyntämäärät sekä muun muassa ilmastotavoitteisiin vastaamiseksi tehtävät raideliikenteen edellytyksiä parantavat toimenpiteet. Tällä hetkellä käytettävissä olevan tiedon mukaan hanke ei olisi kuitenkaan kokonaistataloudellisesti kannattava.

Helsinki-Porvoo-Kouvola-ratalinjaus ei laajenna Helsingin jo nykyisin Kouvolaan ulottuvaa työssäkäyntialuetta, mutta mahdollistaa entistä tiiviimmän yhteistyön työmarkkina-alueiden kesken. Uusi ratalinjaus toisi juostavuutta asuinpaikan ja työpaikan sijainnin valintaan. Merkittävimmät työmarkkinavaikutukset olisivat Helsinki-Porvoo-alueella. Matka-aika Porvoosta Helsinkiin uutta rataa myöten olisi noin 33 minuuttia, kun se on nykyisin bussilla 55-65 minuuttia.

Selvityksen mukaan valtion budjettirahoitus ei ole nykytasollaan riittävä Itäradan toteuttamiseen kestävällä tavalla. Tarvittavaa rahoituspohjaa olisi mahdollista selvittää hankeyhtiömallia hyödyntämällä yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa.

Työryhmässä oli edustajia liikenne- ja viestintäministeriöstä, Väylävirastosta, Etelä-Karjalan liitosta, Etelä-Savon maakuntaliitosta, Kainuun liitosta, Kymenlaakson liitosta, Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta, Pohjois-Savon liitosta, Uudenmaan liitosta, Kouvolan kaupungista ja Porvoon kaupungista.

 

Kiinan junayhteys starttasi uudelleen – täysi rahtijuna kiskoilla kohti Helsinkiä

Logistiikkayhtiö Nurminen on luonut Aasian ja Pohjolan väliselle kasvavalle rahtimarkkinalle kokonaan uuden palvelun. Merirahtia merkittävästi nopeampi ja lentorahtia vähäpäästöisempi junayhteys Shanghain talousalueen ja Helsingin välillä palvelee koko Pohjolaa. Talousalueiden välinen rahtikysyntä on vahvaa, ja Hefeistä 4. maaliskuuta länteen startannut ensimmäinen juna oli myyty täyteen hyvissä ajoin.

Logistiikkayhtiö Nurminen on luonut Aasian ja Pohjolan väliselle kasvavalle rahtimarkkinalle kokonaan uuden palvelun. Merirahtia merkittävästi nopeampi ja lentorahtia vähäpäästöisempi junayhteys Shanghain talousalueen ja Helsingin välillä palvelee koko Pohjolaa. Talousalueiden välinen rahtikysyntä on vahvaa, ja Hefeistä 4. maaliskuuta länteen startannut ensimmäinen juna oli myyty täyteen hyvissä ajoin.

Junayhteys leikkaa rahdin kuljetusajan kolmannekseen merirahtiin verrattuna. Lentorahtiin verrattuna kustannukset jäävät murto-osaan. Ainutkertainen tuote sopii sekä vienti -että tuontiyrityksille, joille tärkeää on luotettavuus, lyhyt kuljetusaika ja ympäristövaikutusten minimointi. Säännöllinen, nopea ja kustannustehokas kuljetus mahdollistaa toimitusketjujen tiivistämisen ja joustavamman reagoinnin asiakkaiden tarpeisiin.

Juna liikennöi keväällä joka toinen viikko, ja tavoitteena on nostaa vuorotiheys syksyllä viikoittaiseksi. Haluamme auttaa asiakkaitamme kehittämään toimintaansa niin, että myynnin ja tehokkuuden kasvu voi samanaikaisesti edistää ympäristöystävällisempien ratkaisuiden vakiintumista osaksi liiketoimintaa.

Kerava–Nikkilä-radan avaaminen henkilöjunaliikenteelle valittiin yhdeksi Uudenmaan 2020-luvulla toteutettavaksi raideliikennehankkeeksi

Kerava–Nikkilä-radan avaaminen henkilöjunaliikenteelle otti askeleen eteenpäin tänään 26.3.2019, kun HSL:n hallitus päätti ottaa hankkeen yhdeksi ensi vuosikymmenellä toteutettavaksi hankkeeksi Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen strategisessa suunnitelmassa (MAL 2019).

–Tämä on merkittävä yhteinen saavutus. Henkilöjunaliikenteen avaaminen Keravan ja Nikkilän välillä on meille erittäin tärkeä tavoite ja myös järkevää valtion infrastruktuurin hyödyntämistä ympäristön puolesta, sanovat Sipoon ja Keravan valtuustojen puheenjohtajat Heikki Vestman (kok) ja Eero Lehti (kok) sekä Keravan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Samuli Isola (sd) ja Sipoon kunnanhallituksen puheenjohtaja Kaj Lindqvist (rkp).

MAL 2019 – suunnitelmassa kuvataan, miten seutua kokonaisuutena pitäisi kehittää vuosina 2019-2050. Suunnitelmassa tavoitellaan vähäpäästöistä, houkuttelevaa, elinvoimaista ja hyvinvoivaa seutua. Kerava–Nikkilä-radan avaaminen henkilöliikenteelle kirjattiin yhdeksi konkreettisista toimista, joilla tavoitteisiin päästään vuoteen 2030 mennessä.

–Tämä tarkoittaa sitä, että seutu on sitoutunut edistämään Kerava–Nikkilän-radan avaamista henkilöjunaliikenteelle, jos alueelle saadaan riittävästi asukkaita. Sipoon kunta, Keravan kaupunki ja HSL vievät hanketta yhdessä eteenpäin ja pyrkivät varmistamaan investoinnille rahoituksen, sanoo Sipoon kunnanjohtaja Mikael Grannas.

Keravan ja Nikkilän välisillä raiteilla kulkee tällä hetkellä jo tavarajunia Kilpilahteen. Sipoon ja Keravan voimakas väestönkasvu tulevina vuosina luo hyvän pohjan Kilpilahteen menevän sähköistetyn rautatien käyttöön ottamiseksi myös henkilöliikenteeseen. Vuonna 2030 Nikkilän, Talman ja Ahjon muodostamalla vyöhykkeellä voisi asua yli 20 000 asukasta.

Kertainvestoinnin radan käyttöön ottamiseksi henkilöliikenteeseen on arvioitu olevan noin 31 miljoonaa euroa, mikä on pieni ratainvestointi ja jakautuisi kuntien ja valtion kesken. Kaavoitus sekä kaikki tarvittavat päätökset henkilöjunaliikenteen käynnistämiseksi pyritään saamaan läpi siten, että liikenne saadaan käynnistettyä ensi vuosikymmenen aikana.

–Henkilöjuna on vähäpäästöinen ja ilmastoystävällinen liikkumismuoto, joka yhdistää aiempaa tiiviimmin Ahjon, Nikkilän ja Talman osaksi Helsingin seutua ja metropolialuetta. Samalla henkilöjunayhteys mahdollistaa Ahjon, Nikkilän ja Talman kehittämisen ja rakentamisen raideliikenteeseen tukeutuen, sanoo Keravan kaupunginjohtaja Kirsi Rontu.

Junayhteys Pietarista Imatralle kiinnostaa venäläisiä

Aiheesta virinnyt vilkasta keskustelua Venäjän mediassa.

Matkustajajunayhteydet Imatralle kiinnostavat nyt uudella tavalla myös venäläisiä.

RZD (Venäjän rautatiet), Venäjän  liikenneministeriö ja logistiikan asiantuntijat selvittävät mahdollisuutta käynnistää säännölliset junayhteydet Pietarista Imatralle. Juna kulkisi Viipurin ja Svetogorskin kautta.

─ Imatra antaa tälle kaiken tukensa. Tämä on myös Etelä-Karjalan liiton hanke, jossa olemme mukana. Toivomme todella, että tästä tulee totta, yhteysjohtaja Tea Laitimo sanoo.

Suunnitelman toteutumisen suurimmat haasteet ovat rajatarkastuksien suorittaminen ja Svetogorskin rautatieinfran ja -asema uudistaminen.

Alustavissa laskelmissa matkustajaviraksi on arvioitu miljoona henkilöä.

Asiasta on keskusteltu viime päivinä aktiivisesti Venäjän mediassa. Ensimmäinen asian toi julki Venäjän TV-kanava 78. Lue aihetta käsittelevä juttu venäjäksi täältä.

Teleste jatkaa yhteistyötä Alstomin kanssa toimittamalla junajärjestelmäratkaisun Coradia Stream-juniin Italiassa

Teleste jatkaa yhteistyötä johtavan, integroituja liikennejärjestelmiä valmistavan Alstomin kanssa. Teleste toimittaa junajärjestelmäratkaisut Alstomin Coradia Stream-juniin, jotka on suunniteltu julkisen liikenteen operaattoreiden käyttöön Italiassa ja joita Trenitalia käyttää nimellä POP. Nyt sovitut toimitukset alkavat vuonna 2019 ja ne jatkavat Telesten ja Alstomin välistä yhteistyötä, joka käynnistettiin vuonna 2017 solmitulla raamisopimuksella.

Telesten toimitukset sisältävät yhtiön matkustajainformaatiojärjestelmän (PIS), junavaunujen videovalvontajärjestelmän, interkommunikaatio- ja PA-järjestelmät sekä TFT- ja LED-näytöt. Junajärjestelmäratkaisu on kokonaisuudessaan suunniteltu edistämään helpompaa, turvallisempaa ja viihdyttävämpää matkustamista ja se tukee myös junajärjestelmien hallintaa ja saumatonta integroitumista osaksi laajempia julkisen liikenteen ekosysteemejä.

Alstomin junat on suunniteltu luomaan matkustajille erinomaisen matkustuskokemuksen lisäämällä matkustajainformaatiota sekä palvelujen saavutettavuutta, käytettävyyttä ja ylläpitoa. Telesten junajärjestelmäratkaisu tarjoaa Alstomille lisäksi korkealaatuisia junateknologioita, joiden avulla on helppo mukautua julkisen liikenteen ja matkustajien tarpeisiin tulevaisuudessa. Integroidun ratkaisun avulla operaattorin valvomo voi esimerkiksi etähallinta ja jakaa matkustajainformaatiota ja muuta sisältöä, kuten mainoksia, suoraan junassa oleville näytöille. Myös komentoja ja viestejä voidaan toimittaa IP-verkon yli liikkuviin junavauhuihin samalla, kun junien videovalvontajärjestelmä auttaa parantamaan matkustajien turvallisuutta välittämällä niistä reaaliaikaista live-kuvaa.

Telesten integroitu tuote- ja palvelutarjonta auttaa rakentamaan ja ylläpitämään verkottuneempaa yhteiskuntaa. Ratkaisumme tuovat televisio- ja laajakaistapalvelut kotiisi, takaavat turvallisuutesi julkisilla paikoilla ja opastavat sinua joukkoliikenteen käytössä. Innovatiivisuutemme ja vankka kokemuksemme on tehnyt meistä johtavan kansainvälisen laajakaista-, turvallisuus- ja informaatioteknologioita sekä niihin liittyviä palveluja tarjoavan yrityksen. Olemme yhteydessä asiakkaisiimme maailmanlaajuisen toimipiste- ja kumppaniverkostomme avulla. Vuonna 2018 Telesten liikevaihto oli 250 miljoonaa euroa, ja yhtiön palveluksessa oli keskimäärin 1400 henkilöä. Telesten osakkeet noteerataan Nasdaq Helsingissä.

Rautatiehankkeet etenevät – kahden hankeyhtiön osakassopimusten hyväksyminen siirtyy

Liikenne- ja viestintäministeriö voi jatkaa Suomi-radan ja Turun tunnin junan mahdollistavien hankeyhtiöiden valmistelua, mutta yhtiöiden osakassopimukset hyväksyy seuraava hallitus

Suomi-rataa ja Turun tunnin junaa edistävien Pohjolan Rautatiet Oy:n tytäryhtiöiden perustaminen siirtyy näin ollen seuraavan hallituksen päätettäväksi. Sen sijaan Pohjolan Rautatiet Oy voi perustaa Rail Baltica -yhtiön, kalustoyhtiön ja kiinteistöyhtiön. Tämä tuli ilmi liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin keskusteltua asiasta 14.3.2019 oikeuskansleri Tuomas Pöystin kanssa.

Valmistelun vaiheet

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi 1.2.2019 liikenne- ja viestintäministeriön esitystä, jonka mukaan rautatietoimialan kokonaisvaltaiseksi kehittämiseksi ja suurten raideliikenneinvestointien edistämiseksi perustetaan valtion kokonaan omistama osakeyhtiö, joka myöhemmin perustaa tytäryhtiöitä.

Liikenne- ja viestintäministeriö perusti Pohjolan Rautatiet Oy:n 14.2.2019 valtioneuvoston päätöksen mukaisesti. Tytäryhtiöitä ei ole vielä perustettu.

Valtioneuvosto päätti 21.2.2019 valtuuttaa valtioneuvoston kanslian pääomittamaan Pohjolan Rautatiet Oy:tä. Pääomitus tehtiin 28.2.2019.

Raidehankkeita on edistetty myös kaupunkien kanssa.

– Suomi-rataa ja Turun tunnin rataa edistävien tytäryhtiöiden osakassopimukset on neuvoteltu jo valmiiksi yhdessä Helsingin, Tampereen, Vantaan, Espoon ja Turun kanssa. Suomi-radan osakassopimus olisi mahdollistanut Hämeenlinnan, Riihimäen ja muiden kaupunkien liittymisen mukaan sopimukseen, sanoo ministeri Berner.

– Rahoitus yhtiöiden käynnistämiseen olisi ollut valtiolta ja kunnilta yhteensä 30 miljoonaa euroa Suomi-radan osalta sekä 20 miljoonaa euroa Turun tunnin junan osalta, toteaa Berner.

Itärata mukana keskusteluissa

Hankeyhtiömallia oli tarkoitus hyödyntää jatkossa myös Itäradan nopeuttamisessa.

– Itäradan osalta oli jo löytynyt yhteisymmärrys maakuntaliitoissa. Myös keskustelut kaupunkien kanssa ovat edenneet. Niitä on käyty Porvoon, Kouvolan, Lappeenrannan, Imatran, Joensuun, Mikkelin, Pieksämäen, Kuopion, Iisalmen ja Kajaanin kanssa, sanoo ministeri Berner.

SUOMEN JA VIRON VÄLISELLE RAUTATIETUNNELIHANKKEELLE 15 MILJARDIN EURON RAHOITUS

Finest Bay Area Development Oy on allekirjoittanut aiesopimuksen Touchstone Capital Partners Ltd:n kanssa Tallinnan tunnelin rahoituksesta kattaen 15 miljardin euron rahoituksen. Rahoitus tulee jo aiemmin ilmoitetun ARJ Holding LLC:n kanssa sovitun 100 miljoonan euron rahoituksen lisäksi.

Nyt sovitusta rahoituksesta kolmannes tulee pääomasijoituksena ja kaksi kolmannesta velkarahoituksena. Touchstone Capital Partners:in rahasto tekee vähemmistöpääomasijoituksen ja sitoutuu hankkeen velkarahoitukseen.

”Olemme erittäin tyytyväisiä neuvotteluihin ja saavutettuun yhteisymmärrykseen. Touchstonella on laaja kokemus vastaavanlaisten suurten yksityisten infrastruktuurihankkeiden rahoittamisesta”, Finest Bay Area Developmentin Kustaa Valtonen sanoo.

Rahoitus on Finest Bay Area Developmentin nostettavissa hankkeen rakennusvaiheiden edetessä. Rahoituksen yksityiskohdat neuvotellaan seuraavan kuuden kuukauden aikana.

”Tavoitteenamme on hankkia myös eurooppalaisia, pohjoismaisia ja suomalaisia pääomasijoituksia nyt sovitun rahoitusjärjestelyn lisäksi. Haemme projektille kestävää ja kaikin puolin tasapainoista rahoitusratkaisua”, Valtonen kertoo.

Finest Bay Area Development tunnelihankkeen tarkoituksena on rakentaa Suomen ja Viron välille merenalainen rautatietunneli, jonka myötä maiden välinen matkustusaika lyhenee merkittävästi. Rautatietunneli muodostaa Suomen ja Viron pääkaupunkiseuduista yhteisen metropolialueen.

”Tallinnan Tunneli on Euroopan suurimpia infrahankkeita ja se tarvitsee toteutuksessa tiiviin yhteistyön hankekonsortion ja Suomen ja Viron julkisten sektoreiden välillä. Olemme siitä onnekkaita, että meillä on erittäin tehokkaat ja läpinäkyvät julkisen sektorin toimijat molemmissa maissa ja odotamme innolla aktiivista yhteistyötä kaikkein toimijoiden kanssa” sanoo Peter Vesterbacka, Finest Bay Area Development Oy:n perustaja.

Hankkeeseen liittyviä poliittisia päätöksiä Suomessa ja Virossa seurataan myös hankkeen rahoittajien toimesta. Rahoituksen näkökulmasta on tärkeää, että talouteen, ympäristöön ja turvallisuuteen liittyvät tekijät tulevat huomioiduiksi. Tämä voidaan taata useilla linjausvaihtoehdoilla mm. maakuntakaavassa.

”Suomen ja Viron välinen rautatietunneli on uudenlaista ajattelua edustava ja kunnianhimoinen hanke, jossa on hienoa olla mukana. Tunneli muodostaa Helsingin ja Tallinnan seuduista yhteisen metropolialueen, joilla on loistava mahdollisuus tulla Aasian ja Euroopan yhdistäväksi hermokeskukseksi”, Touchstone Capital Partnersin hallituksen puheenjohtaja Kenny Song sanoo.

Kiinalainen Touchstone Capital Partners sijoituskonsortiona on tehnyt vastaavanlaisia sijoituksia muun muassa Euroopassa, Australiassa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa.

http://www.touchstonecapitalpartners.com
http://www.finestbayarea.online

Kotka-Kouvola-välin uusien juna-aikataulujen luonnos arvioitavana

Luonnos uusista juna-aikatauluista sisältää yhdeksän lähtöä sekä Kotkasta että Kouvolasta – mukana myös myöhäisillaksi toivottu kulttuurijuna.

Tänään 4. maaliskuuta avautui kysely Kotka-Kouvola-junaliikenteen aikataulujen ja palveluiden kehitysehdotusten validoimiseksi. Kysely on kolmas ja viimeinen osa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin tekemää kaupunkien välisen junaliikenteen kehittämiseksi tehtävää selvitystä. Kyselyllä on tarkoitus vahvistaa junien lähtöaikojen sopivuus junan käyttäjille sekä saada palveluiden kehitysehdotukset käyttäjien tärkeiksi kokemaan järjestykseen. Kokonaisuudessaan selvitys valmistuu huhtikuussa.

Uusi aikataululuonnos perustuu joulukuussa 2018 tehtyyn julkiseen kyselyyn ja Kymenlaakson suurimpien työnantajien sekä kulttuurin ja urheilun tuottajien haastatteluihin. Aikataululuonnoksen pohjana on lähes 1500 ensimmäisessä kyselyssä saatua lähtöaikaehdotusta sekä Kotkasta että Kouvolasta.

– Ensimmäisen kyselyn pohjalta voitiin nähdä selkeitä eroavaisuuksia nykyiseen juna-aikatauluun ja toive illalla liikkuvalle ”kulttuurijunalle” pystyttiin selkeästi todentamaan. Uusi juna-aikataulu on laadittu nimenomaan käyttäjien toiveiden pohjalta, eikä vain yrittämällä parantaa vanhaa, kertoo Xamkin projektipäällikkö Petri Kähärä.

Kymenlaakson työelämällä hyvät valmiudet junan käytön mahdollistamiseen

Alueen yritysten sekä kulttuurin ja urheilun suurtuottajien haastatteluissa kävi ilmi, että valmiudet kestävän liikkumisen käyttöönottamiseksi ovat hyvät. Useilla työpaikoilla on käytössä toimintatapoja, jotka edistävät joukkoliikenteen käyttöä ja kestävään liikkumiseen kannustetaan – tosin monesti vain kampanjamaisesti esimerkiksi kesäisin. Urheilun ja kulttuurin puolelta toimivia junavuoroja on odotettu jo kauan. Hyvien yhteyksien uskotaan selkeästi lisäävän asiakasvirtoja ja niistä oltaisiin valmiita viestimään asiakkaille. Sujuva logistiikka on tärkeä osa asiakaskokemusta ja joukkoliikenne vastaisi myös asiakkaiden kasvaneeseen tarpeeseen lisätä vihreitä arvoja korostavia valintoja.

Haastatteluissa tuli esille myös hyvien liikenneyhteyksien merkitys rekrytoinneissa. Hyvistä kulkuyhteyksistä viestitään ja niitä korostetaan haettaessa osaajia oman kaupungin ulkopuolelta. Suurimmaksi esteeksi junan käytölle sekä joulukuun kyselyssä että haastatteluissa nousi sopivien vuorojen puute.

– Junan kysynnän ja tarjonnan suhteista on paljon ”mutu”-tuntumaa. Olemme halunneet löytää faktat ja osoittaa todellisen tarpeen. Sitä varten tämä viimeinen kysely on laadittu, Petri Kähärä sanoo.

Raideliikenteen parempaan käytettävyyteen tähtäävä selvitys on avattu Kymenlaakson liiton nettisivuille osoitteeseen www.kymenlaakso.fi, josta sen voi löytää etusivulta nimellä YHTEYSVÄLI–KYSELY. Kyselyyn vastaaminen vie noin 10 minuuttia.

Kysely on avoinna 4-17.3.2019. Selvitys valmistuu huhtikuussa 2019. Kysely on osa Xamkin Kotka-Kouvola yhteysvälin kehittäminen -hanketta, jota rahoittaa Kymenlaakson liitto.

Steissi 100 vuotta – päärautatieasema kehittyy kaupungin sykkeessä

Yksi pääkaupungin tunnetuimmista ja rakastetuimmista maamerkeistä, Helsingin päärautatieasema, avattiin yleisölle 5.3.1919. Merkkipäiväänsä juhlistava asemarakennus on palvellut matkustajia jo sata vuotta. Asema on säilyttänyt merkityksensä kaupunkilaisten arjen keskeisenä kohtaamispaikkana.

Helsingin päärautatieasemalla on jo 100 vuoden ajan koettu ikimuistoisia lähdön ja jälleennäkemisen hetkiä. Aseman käytävillä on astellut kuuluisuuksia ja todistettu historiaa, mutta se on ennen kaikkea toiminut ihmisten arjessa kohtaamisten, työnteon ja läpikulun paikkana. Kyseessä on Suomen ylivoimaisesti vilkkain matkustamisen ja liikenteen solmukohta, jonka läpi kulkee päivittäin jopa 250 000 ihmistä.

Arkkitehti Eliel Saarisen suunnittelema ikoninen maamerkki Helsingin ytimessä on toiminut pääkaupungin ja rautatieliikenteen symbolina. Pääsisäänkäyntiä järkähtämättömästi vartioivat Kivimiehet, lähes viiteenkymmeneen metriin kohoava kellotorni, vaikuttavat hallien holvit sekä uniikki graniittijulkisivu yksityiskohtineen ovat ihastuttaneet kaupunkilaisia ja turisteja vuosikymmenestä toiseen. Helsingin päärautatieasema on myös saanut tunnustusta yhtenä maailman hienoimmista rautatieasemista.

Uusi asemarakennus todisti 1900-luvun alkuvuosikymmeninä Suomen historian dramaattisia vaiheita. Murrosajat viivästyttivät aseman valmistumista ja käyttöönottoa. Asemarakennus vihittiin viimein käyttöön 5.3.1919 juhlallisin ja arvokkain menoin sotavuosien ja Suomen itsenäistymisvaiheiden jälkeen.

Ajat muuttuvat, mutta asema säilyy

Kaupunkilaisten elämä keskustassa ja aseman lähiympäristö ovat vuosien saatossa muuttuneet – ja asemarakennus palveluineen sen mukana. Asemahallit sekä odotustilat ravintoloineen ovat vastanneet kunkin ajankohdan tarpeisiin.

Matkustajia ei enää ohjata lippuluokkansa mukaisiin odotussaleihin junan lähtöä odottamaan. Tavaraliikenne on antanut Töölönlahden edustalla tilaa Musiikkitalolle, Kansalaistorille ja keskustakirjasto Oodille. VR Groupin pääkonttorin vanhoihin toimitiloihin rakentuu parhaillaan hotelli.

– Rautatieasema on ympäristöineen olennainen osa Helsingin keskustaa ja kaupunkikulttuuria. Huolehdimme siitä, että aseman tilat ja palvelut kehittyvät monipuolisesti matkustajien ja kaupunkilaisten tarpeisiin tulevaisuudessakin, arvokasta historian perintöä kunnioittaen. Myös Steissi elää ajassa, hankepäällikkö Jani Jääskeläinen VR Groupin kiinteistöyksiköstä kertoo.

Päärautatieaseman merkkipäivää juhlistetaan paikan päällä: Esille nostetaan aseman satavuotisen historian mieleenpainuvia tapahtumia, kellotorni ja keskushalli valaistaan, Kivimiehet saavat seppeleet ja ohikulkijoita ilahdutetaan musiikilla. Juhlapäivänä sosiaalisessa mediassa järjestetään arvonta, jonka kautta sata onnekasta saa mahdollisuuden vierailla yleisöltä suljetuissa kiinnostavissa paikoissa, kuten kellotornissa ja Presidentin aulassa.