Tammermatic toimittaa Tampereen Ratikan harjapesukoneen

Kuva: Tammermatic

Tamperelainen Tammermatic on valittu Tampereen raitiovaunujen harjapesukoneen toimittajaksi. Hankinnasta vastaa Tampereen Raitiotie Oy.

Tammermaticilla on usean vuosikymmenen kokemus raidekaluston pesusta. Yrityksen Tampereen Raitiotie Oy:lle toimittama pesukone on läpiajettava pesulinja, jossa raitiovaunun keula, sivut ja kattopaarteet sekä perä pestään harjoilla.

– Nykyaikaiset junat, metrot ja raitiovaunut on muotoiltu sekä keulasta että perästä hyvinkin virtaviivaisen näköisiksi. Siksi niiden pesuun vaaditaan erikoisosaamista. On ilo päästä tarjoamaan osaamistamme Tampereen Ratikalle, Tammermatic Oy:n toimitusjohtaja Tom Olli kertoo.

Raitiovaunujen pesussa käytettävät pesuaineet ovat Joutsen-merkillä varustettuja. Tammermaticin käyttämien tuotteiden suunnittelussa on kiinnitetty erityisesti huomiota veden ja energian käytön pienentämiseen sekä ympäristöystävällisten materiaalien määrään ja valintaan kaikissa prosessin elinkaaren vaiheissa.

– Hellävarainen, mutta tehokas pesu ympäristöystävällisillä kemikaaleilla takaa Tampereen puhtaan imagon säilymisen liikennekalustossa myös jatkossa, Olli jatkaa.

 

Etteplanille tilaus Tampereen ja Raide-Jokerin raitiovaunujen teknisestä dokumentoinnista

–  Etteplanin tuottamat palvelut tukevat Škoda Transtech Oy:n tavoitetta kasvattaa raitiovaunujen huolto- ja kunnossapitoliiketoimintaa ja tarjota uusia palveluita asiakkailleen.

Suunnittelutoimisto Etteplan Oyj ja Škoda Transtech Oy ovat sopineet yhteistyöstä, joka koskee Tampereen ForCity Smart Artic -raitiovaunujen ja pääkaupunkiseudulle rakennettavan Raide-Jokeri-linjan Artic-raitiovaunujen teknisen tuotedokumentaation tuottamista. Teknisellä tuotedokumentaatiolla tarkoitetaan tuotteiden kuten raitiovaunujen teknisiä ja toiminnallisia kuvauksia, varaosadokumentaatiota sekä huolto- ja käyttöohjeita.

Sopimuksen mukaan Etteplan tuottaa Škoda Transtechille teknisen dokumentoinnin sisältöjä, ratkaisuja teknisen dokumentoinnin hallintaan sekä työkaluja, joilla teknistä dokumentointia jaetaan käyttäen alan viimeisintä teknologiaa ja standardeja. Yhteistyö luo pohjan Škoda Transtechin tavoitteelle kasvattaa ja tehostaa huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnan palveluja kehittämällä tuotedokumentoinnin prosesseja ja sisältöjä digitaaliseen maailmaan sopiviksi.

Etteplanille Škoda Transtechin tilaus on merkittävä ja tukee yhtiön strategista tavoitetta lisätä johdettujen palveluiden osuutta sen liikevaihdosta. Tilaus on myös laajuudessaan merkittävä, sillä se kattaa lähes kaikki Etteplanin teknisen dokumentoinnin ratkaisut. Tampereen ja Helsingin raitiovaunujen dokumentointiprojektit tullaan toteuttamaan vuosina 2019-2021 pääosin Etteplanin Oulun ja Tampereen toimipisteistä.

– ”Valitsimme dokumentointikumppaniksemme Etteplanin, koska he ymmärsivät pitkän tähtäimen dokumentointitarpeemme ja osaavat auttaa meitä ottamaan suuren kehitysaskeleen toimintamme laadun parantamisessa”, Škoda Transtech Oy:n CPO Toni Söderlund sanoo.

– ”Olemme erittäin kiitollisia, että saamme olla mukana uusien raitiovaunujen dokumentoinnin kehitystyössä. Škoda Transtechin tilaus on merkittävä osoitus teknisen dokumentoinnin ratkaisujemme merkittävyydestä ja lisäarvosta asiakkaittemme huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnan kehittämisessä”, Etteplanin liiketoimintayksikön johtaja Kimmo Kallio sanoo.

Suomalainen vuonna 1985 perustettu Transtech tuli vuonna 2015 osaksi tšekkiläistä Škoda Transportation Group -konsernia. Škoda Transtech on Euroopan johtava vaativiin olosuhteisiin soveltuvan kiskokaluston valmistaja ja merkittävä keskiraskaiden konepajatuotteiden sopimusvalmistaja. Škoda Transtech toimittaa Helsingin uudet ForCity Smart Artic-raitiovaunut sekä VR:n kaksikerroksiset matkustajavaunut. Škoda Transtech toimittaa myös Tampereen ja Raide-Jokerin tulevat raitiovaunut. Raide-Jokeri on Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen yhdistävä pikaraitiolinja, jonka rakentaminen aloitettiin kesäkuussa 2019.

Lisätietoja antavat:

Hallitusohjelman kirjaus tukee itäistä rantarataa – kunnat perustamassa hankeyhtiötä radan edistämiseksi

Etelärannikon kunnat Loviisa, Pyhtää, Kotka, Hamina, Miehikkälä ja Virolahti suunnittelevat perustavansa hankeyhtiön, jonka tehtävänä on edistää itäisen rantaradan rakentamista.

Kuntien virkamies- ja luottamushenkilöjohto kokoontui Kotkassa tiistai-iltana ja päätti viedä hankeyhtiösuunnitelman kunnanhallitusten käsiteltäväksi vielä ennen juhannusta.

Kuntajohtajat olivat yksimielisiä siitä, että tuoreeseen hallitusohjelmaan kirjatut maininnat itään suuntautuvista ratalinjauksista antavat rantaratahankkeelle hyvän mahdollisuuden nousta mukaan julkiseen keskusteluun, joka on tähän mennessä pyörinyt lähinnä ns. oikoradan ympärillä.

”Oikoratakeskustelu on vienyt tähän mennessä suurimman mediahuomion, mutta nyt hallitusohjelman kirjaus antaa meille mahdollisuuden tuoda mukaan keskusteluun oman vaihtoehtomme. Itäinen rantarataratkaisu itse asiassa täyttää hallitusohjelman useita tavoitteita huomattavasti paremmin kuin vahvasti esillä ollut oikorata”, toteaa Kotkan kaupunginjohtaja Esa Sirviö.

Haminan kaupunginjohtaja Hannu Muhonen on samoilla linjoilla ja korostaa sitä, että juuri nyt on oikea aika toimia ja lähteä tosissaan liikkeelle.
”Meidän on myös hyvä tuoda keskusteluun kysymys siitä, että kenen etuja oikorata ihan oikeasti palvelee – kenelle se tehtäisiin ja mikä on sen kustannushyöty?”, Loviisan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mia Heijnsbroek-Wirén puolestaan kysyy.

Työssäkäyntialue kasvaa – Venäjä-kortti pidettävä mukana

Kuntajohtajat korostivat monia myönteisiä seikkoja, joita itäinen rantarata toisi tullessaan.
”Rantarata toisi huomattavan kasvun pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueeseen ja se olisi hyvä myös Helsingissä huomata”, korostaa Loviisan kaupunginjohtaja Jan D. Oker-Blom.

Myös ajatus siitä, että rantarata voisi ulottua aina Pietariin asti, on etelärannikon kuntajohtajien mukaan pidettävä muistissa.
”Venäjä-kortti on hyvä olla mukana koko ajan”, Haminan kaupunginjohtaja Muhonen painottaa.

Maan uuden hallituksen ohjelmaan kirjatut ympäristönsuojelutavoitteet ovat myös asioita, joita kuntajohtajat haluavat painottaa, kun puhutaan raideliikenteen kehittämisestä.
”Täytyy muistaa, että rantaradan rakentamisessa tehdään kokonaan uutta eikä vain nopeuteta muutamalla minuutilla jo olemassa olevaa yhteyttä”, muistuttaa Haminan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Elina Inkeroinen-Lalu.

Oulun kaupunkiseudulle laadittiin lähijunaliikenneselvitys

Kiinnostus kehittää lähijunaliikennettä Oulun seudulle on tuonut alueen kunnat yhteen selvittämään lähijunaliikenteen toteutettavuutta ja vaikutuksia pääradalla välillä Ii – Oulu – Kempele – Liminka. Tavoitteena työssä on ollut saada tutkittua tietoa kuin myös arvioita toteuttamisen vaatimista investoinneista, jotta keskustelu lähijunaliikenteestä voi alkaa.

Henkilöliikenteen kilpailun avautuminen raiteilla tuo uusia mahdollisuuksia – uusi tarjonta luo uutta kysyntää. Selvityksen mukaan lähijunaliikenteen käynnistäminen Ii – Liminka-välillä on nykyisellä ratakapasiteetilla mahdollista yhden tunnin vuorovälillä. Kuntien maankäyttö ja asukaspotentiaali luovat edellytykset kehittämiselle, mikäli Oulun seutu yhteisesti päättää sitoutua lähijunaliikenteen toteuttamiseen.

Lähijunaliikenteen kehittäminen tukee yhdyskuntarakenteen eheytymistä kaupunkiseudulla sekä parantaa saavutettavuutta kaikilla tasoilla. Lähijuna vastaa yritysten tarpeeseen työvoiman saatavuudessa. Merkittävien positiivisten ympäristövaikutusten lisäksi lähijuna vastaa yleiseen elämäntapamuutokseen antaen mahdollisuuden autottomaan arkeen, terveys- ja hyvinvointihyötyihin ja turvallisuuteen. Raideliikenteen myötä seudulla on mahdollisuus olla mukana kaupunkiseutujen kansainvälisessä kehityksessä.

Selvityksessä arvioidaan lähijunaliikenteen toteuttamismahdollisuudet ratakäytävän alueella Ii – Oulu – Kempele – Liminka. Työssä kuvataan keskeiset investointitarpeet sekä muut keskeiset edellytykset kuten liikennöinti ja sen järjestäminen. Lähijunaa tarkastellaan osana Oulun seudun joukkoliikennejärjestelmää ja raideratkaisukokonaisuutta. Lisäksi käytettävissä on uusia toteutusmalleja julkisen ja yksityisen rahoituksen yhdistämiseksi esim. asemanseutujen kehittämisessä, kun luodaan asemasta joukkoliikenteen, asumisen ja kaupan keskusta.

Tältä pohjalta on hyvä tarkastella kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämistä perustuen selvityksen tuloksiin.

Kuntalaiset suhtautuvat lähijunaliikenteeseen myönteisesti: Lähijunaliikenne on erittäin odotettu ja toivottu liikkumismuoto. Se palvelee etenkin säännöllistä työmatkaliikennettä kuin myös vapaa-ajan matkustusta. Lähijunilta toivotaan nopeutta sekä vaivattomuutta.

Lähijunan merkittävin investointi on jo olemassa: itse ratayhteys. Liikennöinnin käynnistäminen on mahdollista ja kannattavaa, mikäli seutu siihen yhteisesti sitoutuu.

Selvityksen on toteuttanut WSP Finland Oy Micropoliksen tilauksesta. Sen ovat rahoittaneet Pohjois-Pohjanmaan liitto sekä Iin, Kempeleen ja Limingan kunnat. Mukana ovat olleet myös Oulun kaupunki ja Väylävirasto.

Ladattava materiaali (pdf):

Kaksoisraiteistus Seinäjoki−Tampere-välillä kimmoke positiivisen talouden kierteelle

Kuvatoimisto: Alma360

Seinäjoki−Tampere-välin kaksoisraiteen rakentaminen käynnistää sekä Etelä-Pohjanmaan alueella että koko Suomessa positiivisen talouden kierteen. Uusia investointeja syntyy yli neljännes alkuperäisen investoinnin lisäksi, eli noin 250 miljoonan euron arvosta. Tämä ilmenee juuri valmistuneesta raportista, jossa on arvioitu yhteysvälin kaksoisraiteistuksen aluetaloudellisia vaikutuksia.

Rakentaminen tuo työpaikkoja ja investointeja

Kaksoisraiteen rakentamisen investoinnin on arvioitu olevan kokonaisuutena noin 950 miljoonaa euroa. Tämä investointi synnyttää uutta kysyntää ja liikevaihtoa niin Etelä-Pohjanmaalla kuin myös muualla Suomessa.

Kaksoisraiteen rakentamisen synnyttämät työllisyysvaikutukset ovat kokonaisuudessaan noin 16 700 henkilötyövuotta. Tästä määrästä Etelä-Pohjanmaalle kohdistuu noin 8 750 henkilötyövuotta ja muualle Suomeen noin 8 000 henkilötyövuotta.

− Rakentaminen kasvattaa tuotteiden ja palveluiden kokonaiskysynnän rakentamisaikana jopa 2,8-kertaiseksi 950 miljoonan euron investointiin nähden. Uusia investointeja syntyy kaksoisraideinvestoinnin seurauksena yli kuudellekymmenelle toimialalle yhteensä noin 240 miljoonan euron arvosta. Verotuloja investointi tuo valtiolle ja kunnille noin 415−460 miljoonaa, vs. maakuntajohtaja Antti Saartenoja sanoo.

1,5 miljoonan matkustajan lisäys

Valtakunnallisten liikenne-ennusteiden mukaan vuonna 2030 Tampere–Parkano-välillä tullaan tekemään noin 3 315 000 matkaa ja Parkano–Seinäjoki-välillä noin 3 250 000 matkaa. Kaksoisraide kuitenkin mahdollistaisi 1,5 miljoonan matkustajan lisäyksen molemmilla yhteysväleillä.

− Tällä hetkellä Tampereen ja Seinäjoen välillä matkustaa vuodessa noin 2,7 miljoonaa matkustajaa, mikä on Suomen suurin matkustajamäärä 1-raiteisella radalla. Matkustajamäärät ovat kasvaneet enemmän kuin muilla kaukoliikenteen ratayhteyksillä, kertoo Saartenoja.

Kaksoisraide mahdollistaa sujuvamman työvoiman liikkumisen Tampereen ja Seinäjoen välillä. Rataosa on myös tärkeä teollisuuden aikataulutetuille prosessikuljetuksille.

Merkittävät vaikutukset päästöjen vähenemiseen

Kaksoisraiteistus vaikuttaa merkittävästi myös kasvihuonepäästöihin, sillä 30 vuoden tarkastelujaksolla vuosittainen päästövähennys tulee olemaan noin 60 288 t CO2-ekv., mikä on 1,4 prosenttia kaikista liikenteen päästöistä Suomessa vuonna 2017.

− Ilmastonmuutoksen ja kasvavien kaupunkiseutujen välisen nopean liikkumisen takia Suomessa tarvitaan rautatieliikenteen kasvuharppaus. Kaupungistuminen ja väestön keskittyminen sekä henkilöliikenteen kilpailun avautuminen tukevat tätä tavoitetta. Ratakapasiteetin puute ei saa muodostua rautatieliikenteen kasvun esteeksi, ei varsinkaan Tampereen ja Seinäjoen välisellä suuren kysynnän rataosalla, Seinäjoen kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki toteaa.

Raportin on laatinut Ramboll Finland Oy, ja se on valmistunut 21.4.2019. Tilaajina ovat Etelä-Pohjanmaan liitto ja Seinäjoen kaupunki.

Tutustu raporttiin:

Seinäjoki−Tampere-kaksoisraiteen aluetaloudelliset vaikutukset »

ŠKODA TRANSTECH OY ON JÄTTÄNYT NEUVOTTELUESITYKSEN TUOTANTOTILANTEEN JOHDOSTA KÄYNNISTETTÄVIKSI TOIMENPITEIKSI

Työnantaja esittää yhteistoimintalain tarkoittamien neuvotteluiden käynnistämistä Škoda Transtech Oy:ssä Otanmäen tehtaalla tulevan tuotannon tilanteen vuoksi.

Neuvotteluesityksen perusteet

Yhtiön tuotantotilanne talvelle 2019 – 2020 on päättyvien projektien ja viivästyneiden projektien aloitusten vuoksi tilapäisesti heikentynyt. Tuotannon työntekijätarve tulee laskemaan asteittain syksystä 2019 kevääseen 2020 saakka.

Keväällä 2020 tuotannon on ennustettu nousevan vakiintuneelle tasolle. Työn määrä vähenee Otanmäen tehtaan tuotannon työtehtävissä. Neuvottelujen tarkoituksena on valmistella tarvittavia toimenpiteitä työvoiman käyttöön liittyen tilanteen johdosta. Arvioitu ajankohta mahdollisille toimenpiteille on 8/2019 – 6 /2020 välisenä aikana.

Neuvotteluiden toteuttamistapa ja arvioitu laajuus

Toimenpiteet koskevat osaa Otanmäen tehtaan työntekijöistä. Toimenpiteiden ja työn vähenemisen on arvioitu koskevan enintään 200 työntekijää.

Toimenpiteet voivat olla lomautuksia tai osa-aikaistamisia. Ne koskevat myös tehtaan palveluksessa olevaa vuokratyövoimaa.

Koska neuvottelut koskevat yli kymmenen henkilön osa-aikaistamista, lomauttamista tai irtisanomista on neuvotteluaika 6 viikkoa.

Lapin liiton hallitus päätti, että Jäämeren radan suunnittelua jatketaan maakuntakaavatasolla

Pohjois-Lapin maakuntakaavan 2040 valmisteluaineistosta saatu palaute ja vastineet olivat Lapin liiton hallituksen käsittelyssä maanantaina 29. huhtikuuta 2019. Eniten keskustelua käytiin Jäämeren ratalinjauksesta. Hallituksen äänestyksen voitti vaihtoehto yksi, jossa rata merkitään ohjeellisena/vaihtoehtoisena merkintänä Rovaniemeltä/Kemijärveltä Sodankylän kautta Ivaloon ja sieltä molemmin puolin Inarinjärveä Kirkkoniemeen. Lapin liiton hallituksen vasemmistoliittolainen edustaja Henri Ramberg sekä kokoomuksen edustaja Anne Tuovila jättivät eriävän mielipiteen päätökseen. Saamelaiskäräjien edustajan varajäsen Petra Magga-Vars käytti puheenvuoron, jossa hän toi selkeästi esiin Saamelaiskäräjien rataa vastustavan kannan.

Jäämeren radan linjauksista esitettiin neljä vaihtoehtoa

Pohjois-Lapin maakuntakaavaluonnokseen pyydettiin lausuntoja alkuvuodesta 2019 ja niitä saatiin 151 palautetta . Lapin liiton hallituksen tuli kokouksessaan 29. huhtikuuta päättää lausuntoihin ja mielipiteisiin annettavista vastineista sekä tehdä ratkaisu vaihtoehtoisista Jäämeren radan kaavavarauksista. Lapin liiton virasto oli valmistellut neljä eri vaihtoehtoa radasta hallitukselle päätettäväksi. Vaihtoehdot olivat:

1) ohjeellinen/vaihtoehtoinen ratamerkintä luonnoksen mukaisena Rovaniemeltä/Kemijärveltä Sodankylän kautta edelleen Ivalon (Sevetin tai Nellimin) kautta Kirkkoniemeen.

2) ohjeellinen/vaihtoehtoinen ratamerkintä Saariselälle, josta yhteystarvemerkintä eteenpäin.

3) ohjeellinen/vaihtoehtoinen Sodankylän keskustaajamaan, josta yhteystarvemerkintä eteenpäin.

4) ohjeellinen/vaihtoehtoinen ratamerkintä Sodankylän keskustaajamaan, josta merkintää ei jatketa.

Ohjeellinen/vaihtoehtoinen merkintä luo edellytykset jatkosuunnittelulle, joka vaatii oikeusvaikutteisen kaavan. Yhteystarvemerkintä vaatisi jatkosuunnittelulle uuden kaavoitusprosessin. Kaavan tarkoitus on mahdollistaa elinvoiman kehittäminen Lapissa eri maankäyttömuodoin.

Keskustelua kaavamerkinnöistä käytiin hallituksen kokouksessa aktiivisesti. Keskustelun päätteeksi hallitus äänesti maakuntajohtajan esityksen (vaihtoehto 1) ja kokoomuksen Anne Tuovilan esityksen (vaihtoehto 2) välillä. Tulos oli 11 – 2, yksi tyhjä ja yksi poissa. Tyhjää äänestänyt vasemmiston Henri Ramberg esitti ratamerkinnän poistamista kokonaan kaavasta.

Ennen äänestystä Saamelaiskäräjien edustajan varahenkilö Petra Magga-Vars käytti puheenvuoron, jossa hän nosti esiin mahdollisen radan vaikutukset saamelaiskulttuuriin ja poronhoitoon. Saamelaiskäräjät ja useat saamelaistahot olivat antaneet lausuntonsa kaavaluonnokseen. Lausunnoista ja mielipiteistä saadaan hyvää tietoa kaavaehdotuksen laadintaan.

“On tärkeä muistaa, että merkintä Pohjois-Lapin maakuntakaavassa ei vielä tarkoita radan rakentamista. Mahdollinen rata on laaja logistinen kysymys, joka koskee koko Suomea. Jos radan suunnittelu joskus ajankohtaistuu, on se useiden vuosien ja todella huolellisen valmistelun vaativa prosessi, jossa varmistetaan alueen ihmisten, ympäristön ja elinkeinojen intressien huomioonottaminen. Ohjeellisen linjauksen merkitseminen maakuntakaavaan 2040 on kuitenkin varautumista mahdollisiin merkittäviin toimintaympäristön muutoksiin, joita esimerkiksi ilmastonmuutos voi tuoda tullessaan”, hallituksen kokousta johtanut varapuheenjohtaja Heikki Autto sanoi.

Pohjois-Lapin maakuntakaavassa ei oteta kantaa Lapin mahdollisiin muihin Jäämeren ratayhteyksiin.

VR Kunnossapito teki uuden aluevaltauksen ja voitti HKL:n metrojunien peruskorjauksen kilpailutuksen

Helsingin varikko, Kuvaaja Tuomas Uusheimo

VR-Yhtymä Oy, toteuttajana VR Kunnossapito Oy, on voittanut Helsingin kaupungin liikennelaitoksen (HKL) metrojunien peruskorjauksen kilpailutuksen. Päätöksen tarjouskilpailun voittajasta teki Helsingin liikennelaitoksen johtokunta kokouksessaan 18.4. Hankkeen kokonaisarvo on VR:lle noin 30 miljoonaa euroa. 

VR Kunnossapito Oy:n tavoitteena on kasvattaa yhtiöstä kilpailukykyinen raidekaluston monimerkkihuoltamo ja laajentaa asiakaspohjaa junakalustosta myös muuhun raidekalustoon. 

– HKL:n metrojunien peruskorjauksen voitto on meille strategisesti erittäin tärkeä, sillä se on ensimmäinen tämän mittaluokan voitto avoimilla markkinoilla, VR Kunnossapito Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Soini sanoo. Haemme voimakkaasti kasvua myös muusta raidekalustosta ja kilpailutuksen voitto antaa meille tuoreena yhtiönä uskoa, että olemme valinneet oikean tien, ja että VR Kunnossapito Oy tulee myös jatkossa pärjäämään kilpailussa Suomessa ja lähialueilla.  

Peruskorjauksen kohteena on yhteensä 102 metrojunavaunua

Peruskorjauksen tuotantovaihe alkaa vuoden 2019 loppupuolella ja viimeinen peruskorjattu metrojuna on liikenteessä kesäkuussa 2023. Peruskorjauksen tavoitteena on kuljettajien työympäristön parantaminen sekä ilmeen nykyaikaistaminen.

Peruskorjauksen kohteena on 39 kpl Valmetin/Strömbergin valmistamia M100 metrojunia sekä 12 kpl Bombardierin valmistamia M200 metrojunia. Kokonaisuudessaan projekti käsittää yhteensä 102 peruskorjattavaa vaunua.

Junien peruskorjaus sisältää mm. korin pintakäsittelyn, matkustajainformaatiojärjestelmän päivityksen sekä matkustamon sisustuksen uudistuksen. Lisäksi M100 metrojunan ohjaamo uudistetaan kokonaisvaltaisesti ajopöytä mukaan lukien.

– Meillä on kymmenien vuosien kokemus vastaavanlaisista peruskorjausprojekteista sekä raidekaluston muutostöistä. Työt tullaan suorittamaan jo olemassa olevissa VR-Yhtymän tuotantotiloissa, jotka tarjoavat työlle erinomaiset edellytykset, Soini kertoo.

Itärata-selvitys valmistui

Liikenneyhteydet itäisessä ja eteläisessä Suomessa sekä Helsingistä Pietariin paranisivat uudella Itäradalla. Se lyhentäisi ja nopeuttaisi matkaa Helsinki-Kouvola-välillä. Itärata olisi merkittävä uusi yhteys itäisestä Suomesta Kouvolan ja Porvoon kautta Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Matka-ajat lyhenisivät kuitenkin maltillisesti suhteutettuna investointikustannuksiin. Tämä käy ilmi 5.4.2019 julkaistusta Itärata-selvityksestä.

Liikenneyhteydet itäisessä ja eteläisessä Suomessa sekä Helsingistä Pietariin paranisivat uudella Itäradalla. Se lyhentäisi ja nopeuttaisi matkaa Helsinki-Kouvola-välillä. Itärata olisi merkittävä uusi yhteys itäisestä Suomesta Kouvolan ja Porvoon kautta Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Matka-ajat lyhenisivät kuitenkin maltillisesti suhteutettuna investointikustannuksiin. Tämä käy ilmi 5.4.2019 julkaistusta Itärata-selvityksestä.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin toimeksiannosta perustettiin syksyllä 2018 ryhmä, joka selvitti Helsinki-Vantaan lentoasemalta Porvoon kautta Kouvolaan kulkevan ratalinjauksen vaikutuksia matka-aikoihin. Itärata eli Lentorata-Porvoo-Kouvola-rata olisi uusi 106 kilometriä pitkä rataosuus. Itärata erkaantuisi Lentoradasta Keravan pohjoispuolella Kytömaalla Lentoradan tunneliosuudella ja liittyisi nykyiseen raiteeseen Kouvolan länsipuolella Korian seisakkeella. Matka lyhenisi Helsingistä Kouvolaan noin 27 kilometriä verrattuna nykyiseen Lahden kautta kulkevaan rataan.

Itärata-selvitys perustuu tilanteeseen, jossa Lentorata on toteutettu. Lentorata on Pasilasta Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta pääradalle suunniteltu rata, joka on tarkoitettu etenkin kaukojunille. Lento-radan toteuttaminen riippuu hankeyhtiöihin liittyvien päätösten toimeenpanosta, joita talouspoliittinen ministerivaliokunta esitti helmikuussa 2019 raideliikenteen investointien kehittämiseksi.  Alustavien arvioiden mukaan Lentorataa voitaisiin operoida mahdollisesti jo 2030-luvun alkuun mennessä.

Matka-ajat lyhenisivät ja matkustajamäärät kasvaisivat

Väyläviraston arvion mukaan matka-aika Helsinki-Vantaan lentoaseman ja Kouvolan välillä olisi lyhin, jos investoitaisiin sekä Lentorataan että Itärataan ja liikuttaisiin suurnopeusjunilla. Nopeusrajoituksella 220 km/h Helsinki-Kouvola-välin matka-ajat lyhenisivät 13 minuuttia ja Helsinki-Pietari-välin 9 minuuttia nykyisestä. Nopeusrajoituksella 300 km/h vastaavat matka-aikasäästöt olisivat 19 minuuttia ja 15 minuuttia.

Jos Itärata rakennettaisiin, matkustajamäärät Helsinki-Kouvola-välillä kasvaisivat vuoteen 2050 mennessä arviolta yhdeksän prosenttia verrattuna vaihtoehtoon, jossa Itärataa ei rakenneta. Lisäksi matkustajamääriä lisäisi mahdollisesti kasvava kysyntä Pietarin suunnalta.

Arvio kustannuksista ja taloudellisista vaikutuksista

Väyläviraston alustavan arvion mukaan uuden 106 kilometrin rataosan kustannukset olisivat 1,7 miljardia euroa. Arvio on suuntaa antava. Selvityksen mukaan Itärata lisäisi junaliikenteen kysyntää.  Liikennetaloudellisessa laskelmassa tunnistetut hyödyt 30 vuoden ajalle ovat 13 prosenttia hankkeen kustannuksista eli kustannus-hyötysuhde on 0,13. Kustannus-hyötyanalyysin tuloksiin vaikuttaisivat positiivisesti suuremmat kysyntämäärät sekä muun muassa ilmastotavoitteisiin vastaamiseksi tehtävät raideliikenteen edellytyksiä parantavat toimenpiteet. Tällä hetkellä käytettävissä olevan tiedon mukaan hanke ei olisi kuitenkaan kokonaistataloudellisesti kannattava.

Helsinki-Porvoo-Kouvola-ratalinjaus ei laajenna Helsingin jo nykyisin Kouvolaan ulottuvaa työssäkäyntialuetta, mutta mahdollistaa entistä tiiviimmän yhteistyön työmarkkina-alueiden kesken. Uusi ratalinjaus toisi juostavuutta asuinpaikan ja työpaikan sijainnin valintaan. Merkittävimmät työmarkkinavaikutukset olisivat Helsinki-Porvoo-alueella. Matka-aika Porvoosta Helsinkiin uutta rataa myöten olisi noin 33 minuuttia, kun se on nykyisin bussilla 55-65 minuuttia.

Selvityksen mukaan valtion budjettirahoitus ei ole nykytasollaan riittävä Itäradan toteuttamiseen kestävällä tavalla. Tarvittavaa rahoituspohjaa olisi mahdollista selvittää hankeyhtiömallia hyödyntämällä yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa.

Työryhmässä oli edustajia liikenne- ja viestintäministeriöstä, Väylävirastosta, Etelä-Karjalan liitosta, Etelä-Savon maakuntaliitosta, Kainuun liitosta, Kymenlaakson liitosta, Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta, Pohjois-Savon liitosta, Uudenmaan liitosta, Kouvolan kaupungista ja Porvoon kaupungista.

 

Kiinan junayhteys starttasi uudelleen – täysi rahtijuna kiskoilla kohti Helsinkiä

Logistiikkayhtiö Nurminen on luonut Aasian ja Pohjolan väliselle kasvavalle rahtimarkkinalle kokonaan uuden palvelun. Merirahtia merkittävästi nopeampi ja lentorahtia vähäpäästöisempi junayhteys Shanghain talousalueen ja Helsingin välillä palvelee koko Pohjolaa. Talousalueiden välinen rahtikysyntä on vahvaa, ja Hefeistä 4. maaliskuuta länteen startannut ensimmäinen juna oli myyty täyteen hyvissä ajoin.

Logistiikkayhtiö Nurminen on luonut Aasian ja Pohjolan väliselle kasvavalle rahtimarkkinalle kokonaan uuden palvelun. Merirahtia merkittävästi nopeampi ja lentorahtia vähäpäästöisempi junayhteys Shanghain talousalueen ja Helsingin välillä palvelee koko Pohjolaa. Talousalueiden välinen rahtikysyntä on vahvaa, ja Hefeistä 4. maaliskuuta länteen startannut ensimmäinen juna oli myyty täyteen hyvissä ajoin.

Junayhteys leikkaa rahdin kuljetusajan kolmannekseen merirahtiin verrattuna. Lentorahtiin verrattuna kustannukset jäävät murto-osaan. Ainutkertainen tuote sopii sekä vienti -että tuontiyrityksille, joille tärkeää on luotettavuus, lyhyt kuljetusaika ja ympäristövaikutusten minimointi. Säännöllinen, nopea ja kustannustehokas kuljetus mahdollistaa toimitusketjujen tiivistämisen ja joustavamman reagoinnin asiakkaiden tarpeisiin.

Juna liikennöi keväällä joka toinen viikko, ja tavoitteena on nostaa vuorotiheys syksyllä viikoittaiseksi. Haluamme auttaa asiakkaitamme kehittämään toimintaansa niin, että myynnin ja tehokkuuden kasvu voi samanaikaisesti edistää ympäristöystävällisempien ratkaisuiden vakiintumista osaksi liiketoimintaa.