RAUTATIELIIKENNE RAISION JA NAANTALIN SATAMAN VÄLILLÄ VILKASTUU JÄLLEEN

Asukkaita kehotetaan valppauteen raideliikenteen läheisyydessä ja risteysalueilla. Ensimmäiset viljavaunut ovat saapumassa Naantaliin viikolla 31.

Naantalin Satamaan johtava rautatieyhteys on saamassa jälleen junaliikennettä. Tavaraliikenne alkaa Suomen Viljavan mukaan oletetusti viikolla 31. Viljavaunut kulkevat Raision ratapihan ja Naantalin välisen raideyhteyden kautta mm. Naantalin Muumimaailman parkkialueen vierestä ja siitä edelleen Naantalin Sataman raidetta pitkin  satama-alueelle aina Suomen Viljava Oy:n siiloille saakka. Kyseinen junaliikenne on tämän hetken tiedon  mukaan jatkumassa useita kertoja  viikossa  koko elokuun ajan. Suomen Viljavan mukaan liikenne painottuu alkuvaiheessa arkipäiviin.

Noudatettava varovaisuutta raideliikenteen läheisyydessä

Naantalin Satamassa sijaitseva Järveläntien vartioimaton tasoristeys vaatii autoilijoilta ja kevyeltä liikenteeltä erityistä varovaisuutta. Tämän tasoristeyksen näkyvyyttä on korostettu liikennejärjestelyillä. Naantalin kaupunkilaiset ovat omaksuneet tavan kulkea kävelylenkillään usein myös Naantalin sataman kautta, joten Naantalin Sataman muistuttaa ystävällisesti, että liikkuminen rautatiealueella on vaarallista ja lain mukaan rangaistavaa, muualla kuin rautatien ylittämiseen tarkoitetuissa ja erikseen merkityissä paikoissa. Myös Raisiossa Naantaliin johtavalla raiteella ja sen läheisyydessä liikkuvia kehotetaan huomioimaan lisääntynyt raideliikenne.

Rautatieliikenteen matkustajamäärä väheni 21 prosenttia vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä

Rautatieliikenteen matkustajamäärä vuosina 2016–2020 neljänneksittäin

Vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä Suomen rautateillä kulki yhteensä 17,7 miljoonaa matkustajaa, mikä oli 21 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden vastaavalla neljänneksellä. Junaliikenteen henkilökilometrimäärä oli yhteensä 1 098 miljoonaa henkilökilometriä. Henkilökilometrit vähenivät 6 prosenttia verrattuna edellisvuoden vastaavaan neljännekseen. Henkilökilometrien perusteella matkustajamäärä laski lähiliikenteessä enemmän kuin kaukoliikenteessä.

Suomen rautateillä kuljetettiin vuoden 2020 ensimmäisen neljänneksen aikana tavaroita yhteensä 9,3 miljoonaa tonnia. Rautatieliikenteen tavarankuljetusten kuljetussuorite oli yhteensä 2,5 miljardia tonnikilometriä.

Rautatieliikenteen tavarankuljetusten suoritteet vuodesta 2020 alkaen eivät ole täysin vertailukelpoisia aiempien vuosien tietojen kanssa tilastointiin tehtyjen muutosten takia.

Lähde: Liikenne ja matkailu, Tilastokeskus

Keskustelut itäisen suunnan raideyhteyden hankeyhtiöstä käyntiin

Liikenne- ja viestintäministeriö on aloittanut keskustelut itäisen suunnan raideyhteyden suunnitteluhankeyhtiön perustamisen edellytyksistä. Aloitustilaisuus kuntien kanssa pidettiin 24.6.2020.

Tilaisuudessa keskusteltiin hankeyhtiövalmistelun aloittamisen reunaehdoista Väyläviraston laatiman selvityksen pohjalta. Väyläviraston selvitys Itä-Suomen junaliikenteen kehittämisestä julkaistiin 28.5.2020.

Samalla kartoitettiin kuntien alustavaa halukkuutta osallistua hankeyhtiön perustamiseen ja itäisen suunnan suunnittelun rahoitukseen vastaavilla periaatteilla, jotka ovat olleet Suomi-rata-hankeyhtiön ja Turun tunnin juna -hankeyhtiön neuvotteluiden lähtökohtina.

– Olen iloinen siitä, että keskustelut itäisen suunnan nopean ratayhteyden edistämiseksi ovat nyt alkaneet. Toimiva raideliikenne koko Suomessa on välttämätöntä, kun siirrymme kohti kestävää liikkumista. Nyt kartoitamme kuntien kiinnostusta sitoutua suunnitteluhankeyhtiöön. Suunnittelu on pitkä prosessi ja sen aikana selvitetään, ovatko edellytykset raidehankkeen toteuttamiseksi olemassa, toteaa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.

Hankeyhtiö vastaisi ratahankkeen suunnittelusta

Itäisen suunnan hankeyhtiöneuvottelut käytäisiin samoilla ehdoilla kuin perusteilla olevien Suomi-rata- ja Turun tunnin juna -hankeyhtiöiden neuvottelut. Hankeyhtiön toimialana ja tehtävänä olisi hankkeeseen liittyvä suunnittelu ja sen rahoittaminen rakentamisvalmiuteen asti. Kaikkia suuria raideliikenneinvestointeja edistetään talouspoliittinen ministerivaliokunnan 10.9.2019 puoltamien linjausten mukaisesti.

Edellytyksenä aiemmissa neuvotteluissa on ollut, että hankeyhtiöön tulisi omistajiksi eli osakkaiksi valtion lisäksi myös muita hankkeesta hyötyviä julkisyhteisöjä tai julkisesti omistettuja yhteisöjä. Edelleen valtion tulisi omistaa hankeyhtiöstä perustamisvaiheessa vähintään 51 prosenttia ja muiden osakkaiden noin 49 prosenttia.

Alustavan arvion perusteella suunnittelukustannukset Porvoo-Kouvola-linjauksessa olisivat noin 70 miljoonaa euroa ja Porvoo-Kotka-Luumäen-linjauksessa noin 110 miljoonaa euroa.

Mitä seuraavaksi?

Kuntien tulee ilmoittaa 31.8.2020 mennessä kiinnostuksensa suunnitteluhankeyhtiön pääomittamiseen.

Vastausten pyytämisellä on tarkoitus kartoittaa alueen toimijoiden edellytyksiä ja riittävän laajaa sitoutumista hankeyhtiön perustamiseen aikaisempia hankeyhtiöneuvotteluita vastaavilla periaatteilla.

Stadler valitsi Telesten videovalvonta- ja matkustamokuulutusjärjestelmät Wales & Borders -yhtiölle toimitettaviin FLIRT-juniin

Teleste on valittu junavaunujen videovalvonta- ja matkustamokuulutusjärjestelmien toimittajaksi Stadlerin FLIRT-juniin, jotka on tilannut Wales & Borders -yhtiö Iso-Britanniasta. Junaprojektin loppuasiakas on Transport for Wales Rail Services.

Telesten toimitukset Stadlerille toteutetaan vuosina 2020-2023. Toimitettavaan videovalvontajärjestelmään kuuluvat junavaunujen sisä- ja ulkotiloissa sekä virroittimissa sijaitsevat valvontakamerat, videotallentimet sekä käyttöliittymät. Lisäksi toimituksissa ovat mukana matkustamokuulutusjärjestelmään sisältyvät IP-vahvistimet sekä viestintäjärjestelmä ja junankuljettajien mikrofonit.

Pännäisten rautatieaseman uusi nimi on Pietarsaari-Pedersöre

Pännäisten rautatieliikennepaikan kaupallinen nimi muuttuu 15.6.2020 lukien. Uusi nimi on Pietarsaari-Pedersöre (ruotsiksi Jakobstad-Pedersöre).

Pännäisten rautatieasema sijaitsee Pohjanmaan radalla Seinäjoen ja Kokkolan välillä. Pännäisistä haarautuu vain tavaraliikenteen käytössä oleva rata Pietarsaareen.  Matkustajaliikenne Pännäisten asemalta Pietarsaareen hoidetaan linja-autoilla.

Nimenmuutos toteutetaan alueen kuntien esityksestä. Uusi nimi kertoo aseman sijaitsevan Pedsersören kunnassa sekä palvelevan Pietarsaaren kaupunkia. Vastaavia rautatieasemien kaksoisnimiä on runsaasti käytössä ulkomailla.

KONEelle tilaus Tukholman metron uuteen laajennukseen

KONE toimittaa 20 liukuporrasta Tukholman uuteen metrolaajennukseen Ruotsissa. Sinisen metrolinjan laajennuksen ensimmäisessä vaiheessa metrorataa pidennetään neljä kilometriä ja radan varteen rakennetaan kaksi uutta asemaa Tukholman luoteispuolella sijaitsevalle Barkarbyn alueelle. Laajennus on yksi kaupungin mittavimpia infrastruktuurihankkeita.

Tukholma on Euroopan nopeimmin kasvavia pääkaupunkeja, ja sen asukasmäärä kasvaa vuosittain noin 40 000:lla. Barkarbystaden on täysin uusi asuinalue, jonne nousee noin 18 000 asuntoa ja liiketiloja. Sinistä metrolinjaa pidennetään Akallasta Barkarbystadenin kautta Barkarbyn keskustaan. Barkarbyn asemasta tulee tärkeä alueellinen liikenteen solmukohta, joka yhdistää metron, paikallisjunat ja bussit. Metron uusi laajennus on tärkeä osa Tukholman kaupungin kehittämistä. Laajennuksen valmistuttua metrolla pääsee Nackan, Barkarbyn ja Arenastadenin alueille.

KONE auttaa sujuvoittamaan liikkumista kahdella uudella metroasemalla toimittamalla projektiin kahdeksan KONE TransitMaster™ 140 -liukuporrasta ja 12 KONE TransitMaster™ 190 -liukuporrasta.

”Olemme erittäin iloisia, että saamme tuoda ratkaisumme ja kokemuksemme tähän merkittävään projektiin ja tehdä osaltamme ihmisten liikkumisesta Tukholman metrossa sujuvaa, turvallista ja luotettavaa”, sanoo KONEen Keski- ja Pohjois-Euroopan aluejohtaja Thomas Hinnerskov.

Barkarbyn asemat rakennetaan laajennuksen ensimmäisessä vaiheessa, ja asennustyöt alkavat vuonna 2022. Barkarbyn linja on määrä avata vuonna 2026.

Tilaus kirjattiin vuoden 2020 toiselle neljännekselle.

Tavarajunaliikenteen nopeusrajoitukset helpottaneet koettua tärinää

Väylävirasto asetti maaliskuun lopussa nopeusrajoituksia raskaalle tavarajunaliikenteelle Lohjan, Vihdin, Porin, Ulvilan, Kouvolan ja Muhoksen alueilla tärinän hillitsemiseksi. Asukkaiden kokemuksia nopeusrajoitusten vaikutuksista selvitettiin kyselytutkimuksella.

Kyselyyn vastanneista (1100 vastaajaa) 40% arvioi tärinän vaimentuneen. Pori-Nakkila-Ulvila -alueella oli eniten asukkaita, jotka kokivat tärinän vaimentuneen. Tosin kyselyjaksolla kyseisellä rataosalla on ollut normaalia vähemmän raskasta junaliikennettä.

Vähiten vaikutuksia koettiin olleen Kouvolan seudulla, jossa vain n. 30% arvioi nopeusrajoitusten vaimentaneen tärinää. Kaikilla alueilla oli kuitenkin tapahtunut positiivinen muutos siinä, kuinka häiritseväksi tärinä koettiin.

Väylävirasto seuraa eri toimenpiteiden vaikutuksia

Toukokuun viimeiseltä viikolta alkaen raskas vakioliikenne Riihimäen ja Hangon välillä on ajettu päiväaikaan ja vain tarvittavat lisävuorot ajetaan yön aikana. Järjestelyllä pyritään helpottamaan tärinän aiheuttamia vaikutuksia.

Väylävirasto on aloittamassa myös koerakenteiden testaamista Porin seudulla. Testeissä vertaillaan erilaisten ratarakenteiden vaikutusta tärinään. Koerakentaminen aloitetaan elokuun lopussa ja niitä edeltävät mittausajot elokuun puolivälissä ennen töiden aloittamista.

Poikkeuskevät on vaikuttanut tärinämittauksiin.Kyselytutkimuksen toteutusajankohtana liikennemäärät olivat osalla alueista normaalia vähäisemmät. Myös asunnoissa tehtävät mittaukset ovat olleet tauolla. Mittauksia pyritään käynnistämään uudelleen kesäkuun alussa, ainakin talojen ulkopuolella olevilla mittauslaitteilla.

Tietoa verkossa:
https://vayla.fi/ymparisto/melu-tarina

Väyläviraston Itärataselvitys valmistunut

Kulkevatko junat Itä-Suomeen ja Pietariin tulevaisuudessa Lahden, Kouvolan vai Kotkan kautta? Väylävirasto on laatinut liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta selvityksen Itä-Suomen junayhteyksien kehittämisvaihtoehdoista. Selvitystä hyödynnetään muun muassa valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelussa.

Selvityksessä vertailtiin junayhteyksien nopeuttamista nykyisessä ratakäytävässä sekä uusissa ratakäytävissä Lentorata–Porvoo–Kouvola ja Lentorata–Porvoo–Kotka–Luumäki.

Arviointityö perustuu pääosin olemassa oleviin suunnitelmiin itäisen Suomen rataverkon ja sen junaliikenteen kehittämiseksi. Työssä on myös arvioitu palvelutason parantamista siirtymällä nopeampaan kalustoon ja tihentämällä vuorotarjontaa.

Nykyisten ratojen kehittäminen kannattavin vaihtoehto

Selvityksessä tarkastellut idän suunnan nykyisten ratojen kehittämisvaihtoehdot pitävät sisällään parantamistoimia Savon radalla välillä Kouvola–Kuopio sekä Karjalan radalla välillä Imatra–Joensuu. Arvioiduilla toimenpiteillä voidaan lyhentää matka-aikoja noin 15–26 minuutilla. Myös Keravan ja Imatran välillä saataisiin muutaman minuutin aikasäästöt nopeampaan junakalustoon siirtymisen ansiosta.

Vertailussa nykyisten ratojen kehittäminen osoittautui uusia oikoratoja kannattavammaksi. Kuitenkin nykyistenkin ratojen kehittämisen arvioidut yhteiskuntataloudelliset hyödyt ovat investointikustannuksia alhaisemmat, eli hyöty-kustannussuhde jäi alle yhden. Nykyisten ratojen suppeamman, 147 miljoonan euron kehittämisvaihtoehdon hyöty-kustannussuhteeksi saatiin 0,66. Kattavammassa, 392 miljoonan euron kehittämisvaihtoehdossa hyöty-kustannussuhteeksi tuli 0,48.

Uusista ratakäytävistä kannattavampi olisi Porvoo–Kouvola-linjaus

Idän suunnan uusien ratayhteyksien toteuttaminen toisi suuremmat hyödyt kuin nykyisten ratojen kehittäminen. Suurten investointikustannusten johdosta niiden kustannustehokkuus jää kuitenkin heikommaksi. Noin kahdenkymmenen vuoden aikajänteellä uudet ratakäytävät eivät selvityksen perusteella näytä olevan yhteiskuntataloudellisesti kannattavia. Porvoon kautta Kouvolaan kulkevan linjauksen kehittäminen olisi hyöty-kustannussuhteeltaan korkeampi (0,37) kuin Porvoosta Kotkan kautta Luumäelle kulkevan linjauksen (0,20).

Ero linjausten kannattavuudessa johtuu siitä, että Kouvolaan suuntautuvan linjauksen investointikustannukset olisivat noin kolmanneksen pienemmät ja se hyödyttäisi sekä Karjalan radan että Savon radan liikennettä. Porvoosta Kotkan kautta Luumäelle kulkeva linjaus voisi kuitenkin pitkällä aikavälillä tukea paremmin mahdollisuutta kehittää nopeaa Helsinki–Pietari-yhteyttä Kotkan ja Viipurin välisellä uudella ratakäytävällä.

Porvoo–Kouvola-kehittämisvaihtoehdon investointikustannukset olisivat 2,1 miljardia euroa ja Porvoo–Kotka–Luumäki-vaihtoehdon 3,2 miljardia euroa. Molemmat hankekokonaisuudet pitävät sisällään myös Savon ja Karjalan ratojen parantamistoimenpiteitä. Linjauksesta riippumatta idän suunnan uuden ratayhteyden on suunniteltu kytkeytyvän Lentorataan, joten sen edellytyksenä olisi noin 2,65 miljardin euron Lentoradan toteutuminen.

Tarkastelluilla toimenpiteillä olisi mahdollista lyhentää matka-aikoja Kuopiosta Helsinkiin yhteensä noin 28 minuutilla ja Joensuusta Helsinkiin yhteensä noin 44 minuutilla. Iso osa nopeutuksesta tapahtuisi kuitenkin nykyisillä Savon ja Karjalan radoilla. Oikoratojen tuoma lisäaikasäästö nykyisen Lahden kautta kulkevan reitin kehittämiseen verrattuna ja kannattavammaksi arvioidulla 220 km/h nopeustasolla tarkasteltuna olisi Porvoo–Kouvola-linjauksella 10 minuuttia ja Porvoo–Kotka–Luumäki-linjauksella 13 minuuttia.

Tavaraliikenne, Porvoon lähijunaliikenne ja Pietarin-liikenne erityiskysymyksinä

Uudet oikoradat olisi mahdollista suunnitella joko henkilö- ja tavaraliikenteelle tai pelkästään henkilöliikenteelle. Tavaraliikenteen ohjaaminen uusille radoille edellyttäisi raideyhteyksien rakentamista satamiin johtaville radoille. Selvityksen mukaan tavaraliikenteen potentiaaliset hyödyt olisivat selvästi suuremmat Kotkan kautta kulkevassa vaihtoehdossa, joka palvelisi mm. HaminaKotkan sataman tavaraliikennettä. Tavaraliikenteen hyödyt jäävät kuitenkin selvästi matkustajahyötyjä pienemmiksi.

Pietarin matkustajaliikenteen on oletettu kaksinkertaistuvan vuoden 2017 tasosta vuoteen 2040 mennessä. Liikennöinti Helsingistä Pietariin on oletettu 250 km/h kalustolla. Pietarin liikenteen osuus oikoratavaihtoehtojen kokonaismatkustajahyödyistä on noin 15 %.

Uusien oikoratojen junamatkoista selvästi suurin osa kohdistuisi Porvoon ja pääkaupunkiseudun välille, jolla on mm. paljon työmatkaliikennettä. Matkustajakuormitusten tasaamiseksi tällä välillä kaukojunaliikennettä olisi tarpeen täydentää lähijunaliikenteellä.

Itä-Suomen toimijat pitävät junayhteyksien kehittämistä tärkeänä

Osana selvityksen laatimista Väylävirasto kävi huhtikuun aikana laajat keskustelut eri ratakäytävien kaupunkien, maakuntien liittojen ja muiden toimijoiden kanssa. Toimijat olivat yksimielisiä siitä, että nykyisten Savon ja Karjalan ratojen parantaminen on tärkeää. Alueelliset toimijat toivovat myös selkeää päätöstä kehitettävästä ratalinjauksesta osana Liikenne 12 -suunnitelmaa.

Selvitystä tullaan hyödyntämään liikenne- ja viestintäministeriön ja Itä-Suomen kaupunkien välisissä keskusteluissa idän suunnan ratojen jatkosuunnittelusta. Itäratojen jatkosuunnittelusta voidaan päättää osana joko valtakunnallista Liikenne 12 -suunnitelmaa tai sen toimeenpanoa taikka erillisissä hankeyhtiöneuvotteluissa.

Lisätietoa

Taustaraportti

Tiivistelmäraportti

Ilkivalta lisääntynyt raiteilla tänä keväänä – poliisi pyytää ottamaan järjen käteen

Veturinkuljettajien raporteista on paljastunut ikävä huomio: ilkivalta ja luvaton liikkuminen ovat lisääntyneet rautateillä. Väylävirasto, poliisi ja VR muistuttavat, että hölmöily rautateillä vaarantaa junamatkustajien turvallisuuden lisäksi myös pahanteossa olevien henkilöiden oman hengen.

Väyläviraston tietoon on tullut, että eri puolella Suomea on tehty ilkivaltaa rautateillä. Tapaukset ovat lisääntyneet tänä keväänä viime vuosiin verrattuna.

“Niitä tapauksia ei voi ikävä kyllä enää laskea yhden tai kahdenkaan käden sormilla”, kertoo liikenneturvallisuuden asiantuntija Jarmo Koistinen Väylävirastosta.

Vuosien varrella kertyneiden silminnäkijähavaintojen mukaan raiteilla luvattomasti liikkuvat henkilöt ovat yleensä lapsia tai nuoria.

“Joukossa tyhmyys tiivistyy. Uskon, että pahanteossa olevat nuoret ja lapset eivät ymmärrä, millaisista riskeistä on kyse. Luvaton liikkuminen ja ilkivalta ei ole todellakaan mitään viatonta leikkiä, vaan siellä on omakin henki uhattuna”, Koistinen toteaa.

Junan alle jääminen ei ole ainoa riski rautatiealueella. Myös muun muassa ratojen sähköjännitteet aiheuttavat hengenvaaran. Siksi radan rakenteissa ja junavaunuissa kiipeily on kielletty välittömän hengenvaaran vuoksi.

Juna ei voi väistää

Junat kulkevat nopeasti ja äänettömästi, eikä niiden lähestymistä välttämättä huomaa ennen kuin on myöhäistä.

“Asiaton radalla liikkuminen on hengenvaarallista. Juna ei voi väistää ja sen pysähtymismatka on useita satoja metrejä. Vakavien vaaratilanteiden lisäksi ilkivallalla voi olla muitakin seurauksia ja se voi viivästyttää useiden junien matkantekoa. Jos junakalusto vahingoittuu esimerkiksi raiteille jätetyn esineen vuoksi, korjauskustannukset voivat olla suuret ja tekijältä voidaan vaatia vahingonkorvauksia”, kertoo liikenneturvallisuusjohtaja Tomi Kangas VR:ltä.

Poliisi: nyt järki käteen!

Luvattomasta radalla liikkumisesta rangaistaan sakolla. Alaikäisten lasten tapauksessa mahdolliset sakot päätyvät vanhempien maksettaviksi.

Poliisi on joutunut sakkojen lisäksi toisinaan viemään koteihin vieläkin ikävämpiä uutisia. Luvattomasti rautateillä liikkuneet henkilöt ovat voineet loukkaantua pysyvästi tai kuolla. Hölmöilyn seuraukset ovat pahimmillaan traagisia.

“Nuorena sitä saattaa helposti kuvitella olevansa kuolematon, koska elämä on vielä edessä. Valitettavasti näin ei asia ole. Nyt järki käteen!” sanoo poliisitarkastaja Heikki Kallio Poliisihallituksesta.

Ota rautateiden vaarallisuus puheeksi lasten ja nuorten kanssa

Rautateiden vaarallisuudesta on tärkeä keskustella, jotta lapset ja nuoret tietäisivät asiattoman oleskelun riskit. Esimerkiksi seuraavista asioista kannattaa keskustella kotona:

  • Radan ylittäminen muusta kuin virallisesta radan ylityskohdasta on vaarallista ja sen takia kiellettyä.
  • Asiaton oleskelu rautatiealueella (esimerkiksi raiteilla ja ratapihalla) on vaarallista ja kiellettyä.
  • Ilkivalta (esimerkiksi kiven, polkupyörän tai muun esteen asettaminen raiteille) on kiellettyä ja vaarallista, myös tekijälle itselleen.
  • Junat kulkevat nopeasti ja äänettömästi ja niiden lähestymistä ei välttämättä huomaa ajoissa.
  • Junan pysähtymismatka on useita satoja metrejä, eikä se voi väistää.
  • Rataverkolla liikkuu paljon erityyppisiä junia, joiden aikataulut muuttuvat usein.

Teleste toimittaa junavaunuratkaisun Alstomin uusiin Coradia-juniin, joiden loppuasiakas on Luxemburgin valtionrautatiet CFL

Teleste toimittaa junavaunuratkaisun Alstomin Coradia-juniin, joiden loppuasiakas on Luxemburgin valtionrautatiet CFL (Société Nationale des Chemins de Fer Luxembourgeois). Ratkaisu sisältää matkustamokuulutus- ja videovalvontajärjestelmät sekä matkustajainformaationäytöt. Sopimus kattaa vuosina 2020-2024 toteutettavat toimitukset 34 junaan ja siihen kuuluu myös 20 lisäjunan optio.

Alstomin Coradia-junat edustavat yli 30 vuoden kokemusta erittäin toimivista, alueellisista julkisen liikenteen palveluista. Nykyään Euroopassa ja Kanadassa on käytössä yli 2300 Coradia-junaa, jotka tarjoavat matkustajille helppoa, nopeaa ja turvallista matkustamista. CFL:lle toimitettavissa uusissa junissa hyväksihavaittu junamalli yhdistyy viimeisimpiin junavaunuteknologioihin, joiden avulla on mahdollista varautua tulevaisuudessa kasvaviin matkustajamääriin sekä vastata matkustajien odotuksiin laadukkaasta matkustuskokemuksesta.

Telesten ratkaisu varustaa junat nykyaikaisella matkustajainformaatiojärjestelmällä, joka tekee reaaliaikaisen matkustustiedon välittämisestä ja hallinnasta helppoa myös liikkuvissa junissa. Järjestelmää täydentävät täysin integroidut viestintä- ja matkustamokuulutusjärjestelmät sekä TFT- ja LED-näytöt. Lisäksi toimitukseen kuuluu junavaunujen videovalvontajärjestelmä, jonka helppokäyttöiset ja tehokkaat hallintaominaisuudet luovat turvallisen ympäristön junien matkustajille.