Onnettomuustutkintakeskus antaa kolme turvallisuussuositusta Oulun tavararatapihaonnettomuudesta 13.8.2016

2017-05-23 13_26_22-R2016-06_Oulu_-_Tutkintaselostus.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

Kuva: POLIISI

Kemistä Kontiomäelle matkalla ollut tyhjä puutavarajuna törmäsi raiteella seisseisiin tyhjiin tavaravaunuihin 13.8.2016 Oulun tavararatapihalla. Törmäyksen voimasta vaunuja nousi pystyyn, kaatui viereisellä olleiden puutavaravaunujen päälle ja suistui kiskoilta. Veturinkuljettaja sai onnettomuudessa vammoja oikealle puolelle kehoaan. Kalusto- ja ratavauriot olivat yhteensä noin 830 000 euroa.

Onnettomuustutkintakeskus (OTKES) antaa kolme turvallisuussuositusta vastaavien onnettomuuksien ehkäisemiseksi, raideliikenteen turvallisuuden parantamiseksi ja vahinkojen torjumiseksi. OTKES suosittaa, että Liikenteen turvallisuusvirasto varmistaa suositusten toteutumisen.

Ensimmäiseksi OTKES suosittaa, että Liikennevirasto rajoittaa junana liikennöintiä raiteilla, jotka eivät ole liikenteenohjauksen teknisessä valvonnassa.

Junakulkutien turvaamiseen käytettävä vaihdemiestyö ratapihoilla, joilla ei ole nykyaikaisia junan kulkua turvaavia teknisiä järjestelmiä on turvallisuusriski. Samoin on riski, että vaihdemiehen tekemää kulkutien turvaamista ei varmisteta millään tavalla. Vaihdemiehen virheellinen menettelytapa mahdollisti junan kulkutien turvaamisen varatulle raiteelle. Vaihtotyönä tapahtuva liikenne olisi kontrolloidumpaa ja tällöin myös veturinkuljettajalla olisi tähystämisvelvollisuus.

Liikenteen rajoittaminen on ratkaisu, jos ratapihojen varustaminen liikenteenohjauksen teknisellä valvonnalla ei ole mahdollista esimerkiksi taloudellisista syistä.

Toiseksi OTKES suosittaa, että Liikennevirasto yhtenäistää ja selkeyttää liikenteenohjausta koskevaa ohjeistusta.

Liikenteenohjausta koskevat ohjeet ovat osin hajanaiset ja osa toimijoista ei tiedä, mitkä ohjeet koskevat mitäkin toimintoa ja mitä ohjetta noudatetaan. Osassa ohjeissa on viittauksia jo aiemmin kumottuihin ohjeisiin. Ohjeissa tulisi erityisesti huomioida kaikkien osapuolten yhteistoiminta ja se, että erillisiä toimijakohtaisia alaohjeita ei pääse syntymään. Hyvien ohjeiden lisäksi tulisi pohtia ohjeiden käytäntöön viemistä sekä sitä miten ne koulutetaan ja varmistetaan, että ohjeet ja työmenetelmät hallitaan.

Kolmanneksi OTKES suosittaa, että Liikenteen turvallisuusvirasto määrää veturinkuljettajalle tähystämisvelvollisuuden junaliikenteessä.

Veturinkuljettajalla ei ole junaliikenteessä tähystysvelvollisuutta. Kuitenkin vaihtotyössä veturinkuljettaja on vastuutettu kaikissa tilanteissa ajamaan varovasti, kontrolloimaan nopeutta sekä huomioimaan näkemä kulkusuuntaan siten, että hän kykenee pysäyttämään yksikön ennen mitä tahansa estettä. Mitä varhaisemmassa vaiheessa raiteella olevat esteet havaitaan, sitä paremmat ovat mahdollisuudet ehkäistä onnettomuus tai lieventää huomattavasti syntyviä vaurioita. Lisäksi tähystysvelvollisuus antaa tarvittaessa veturinkuljettajalle enemmän aikaa suojautua. Tähystäminen ja junien kulunvalvonta eli JKV-laitteen käyttö eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan ne yhdessä auttavat kuljettajaa tekemään oikeita ja oikea-aikaisia ratkaisuja.

Muina huomioina Onnettomuustutkintakeskus toteaa, että mikäli Oulussa halutaan vaihtotyön sijaan edelleen turvata kulkutie junalle, voitaisiin Oulun tavararatapihan läpiajoon rakentaa kohtuullisin kustannuksin junille reitti, joka on liikenteenohjauksen ohjauksessa ja valvonnassa. Reitti voitaisiin rakentaa esimerkiksi raiteiden 121 ja 123 kautta Nokelan raiteelle 208. Reitin kaikki 17 vaihdetta tulisi vaihtaa sähkökäyttöisiksi ja raiteet tulisi varustaa vapaanaolon ilmaisulla.

Onnettomuustutkinta metrojunan suistumisonnettomuudesta valmis

2017-05-08 13_37_19-R2016-04_Helsinki-tutkintaselostus.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

Kuva: Onnettomuustutkintakeskus

Onnettomuustutkintakeskus on saanut valmiiksi raporttinsa, joka koskee kahden metrojunan törmäämistä Itäkeskuksessa 27.7.2016 aamuyöllä. Tilanteessa koeajossa ollut metrojuna suistui kiskoilta törmättyään viereisellä raiteella pysäköitynä olleeseen koulutusjunaan.

Onnettomuus johtui useista yksittäisistä, mutta yhtäaikaisesta tapahtumasta. Näitä olivat opetusjunien pysäköintimenettelyt Itäkeskuksen vaihdealueella öiseen aikaan, turvalaitteiden yksittäinen suunnittelupoikkeama, liikenteenohjauksen muodostama kulkutie, joka poikkesi tarkoitetusta, mutta oli sekin hyväksyttävä, sekä kuljettajan menettelystä ajettaessa poikkeusopasteella.

Yksittäisinä tekijät eivät olisi aiheuttaneet onnettomuutta, mutta johtivat yhtä aikaa tapahtuneina junien törmäämiseen.

Onnettomuustutkintakeskus on tutkinnassaan antanut viisi turvallisuussuositusta metroliikenteen turvallisuuden parantamiseksi, vastaavien onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja vahinkojen torjumiseksi.

– HKL on ottanut esille tulleet asiat välittömästi huomioon jo vuoden 2016 aikana ja parantanut toimintatapoja niin, että vastaavaa tilannetta ei enää pystyisi tapahtumaan, kertoo HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski.

Asetinlaitteen virheellisen toiminnan osalta HKL on tarkentanut toimintaohjeitaan, ja kyseinen virhe tullaan korjaamaan asetinlaitteen jo tilatun uusimisen yhteydessä. Koulutus- ja koeajojunille laaditaan jatkossa säännönmukaisesti suositusten mukaan ajo-ohjelma ja junien rytmitetty tauotus. HKL kehittää parhaillaan turvallisuusjohtamisjärjestelmäänsä poikkeamien osalta: jatkossa poikkeamat ja niiden käsittely kootaan yhdeksi kokonaisuudeksi myös riskienhallinnan näkökulmasta.

HKL:ssä on myös käynnissä koko talon tasoinen turvallisuuden kehitysohjelma, jonka keskeisenä tavoitteena on turvallisuuskulttuurin parantaminen ja sisäistäminen kaikilla tasoilla organisaatiossa.

– Turvallisuus on meille ensisijaisen tärkeä asia HKL:ssä, ja kehitämmekin turvallisuuskulttuuria koko ajan. Turvallisuutta ei koskaan pidä ottaa itsestäänselvyytenä, vaan kyse on jatkuvasta toiminnan parantamisesta, sanoo Lehmuskoski.

Uudistettu VR:n ravintolavaunu testauksessa – konseptia kehitetään yhdessä asiakkaiden kanssa

17807196_10154993109351278_4303445428449027481_o

Kuva: VR-GROUP

Junissa nautitaan vuosittain yli 200 000 ruoka-annosta, juodaan yli 440 000 tuoppia olutta ja yli 1,6 miljoonaa kuppia kahvia. Huhtikuun 6. päivä liikkeelle lähtee uusitun ravintolavaunukonseptin pilotti, jossa uudet maut kohtaavat tutut klassikot.

Ravintolavaunut ovat iso osa junamatkustamisen mukavuutta. VR:n junissa ravintolavaunut ovat palvelleet matkustajia jo vuosikymmenien ajan, antaen mahdollisuuden hyvään ruokaan, juomaan ja mukavaan seurusteluun matkanteon lomassa. Ravintolapalvelut kattavat koko kaukoliikenteen reittiverkoston – joko ravintolavaunun tai kärrymyynnin muodossa – molempia ollaan nyt uudistamassa.

– Junamatkustuksen suosi on kääntynyt vahvaan kasvuun. Yksi matkustajien eniten arvostamista junamatkan palveluista on ravintolavaunu – mahdollisuus käyttää matka-aikaa virkistäytymiseen ja herkutteluunkin. Uudistamme nyt ravintolavaunun makuja, miljöötä ja palvelua yhdessä asiakkaiden kanssa, sanoo VR:n matkustajaliikenteen johtaja Maisa Romanainen.

Tänään lähtee liikkeelle uudenlaisen ravintolavaunun pilotti, jossa matkustajilta kerätään palautetta valikoimasta, mauista, sisustuksesta, tunnelmasta ja palvelusta. Kevään ja kesän aikana saadun palautteen perusteella konseptia muokataan. Ensimmäisen matkan uusi ravintolavaunu tekee Helsingistä Rovaniemelle, 6.4. osana IC27:ää, klo 15:27.

Uudet maut ja tutut klassikot – myös mukaan otettavaksi

Oman haasteensa uudistukseen tuo hyvin laaja asiakaskunta junissa: vauvasta vaariin, virassa ja viihteellä. Junien täyttyessä myös ravintolavaunuissa on kasvava määrä asiakkaita. Yksi tutuista klassikoista, joka löytyy uudestakin menusta, on lihapullat, joita nautitaan vuosittain noin 80 000 annosta. Ravintolapalveluissa halutaan panostaa vahvasti myös tuotteiden helppoon mukaan ottamiseen – annokset pyritään rakentamaan ja pakkaamaan kätevästi omalla istumapaikalla nautittaviksi.

– Klassikot säilyvät, mutta saavat vähän uutta twistiä. Olemme myös huomioineet kasvissyöjät ja erikoisruokavaliot entistä paremmin. Olemme panostaneet uudistuksessa asiakkaiden toiveiden mukaisesti erikoiskahveihin ja tuoreisiin, paikalla paistettuihin leipiin, sanoo ravintolapalveluista vastaavan Avecra Oy:n toimitusjohtaja Piia Tyynilä.

Uuden menun on suunnitellut Avecran tuotepäällikkö Paulo Lehtinen. Vaunumiljöön suunnittelussa on ollut mukana palvelumuotoilutoimisto Aivan yhteistyössä Avecran ja VR:n tiimien kanssa. Viime kesän ja syksyn aikana erilaisia ruoka-annoksia on jo testattu asiakkaiden kanssa ja testaaminen jatkuu nyt pilotissa, uudenlaisessa miljöössä ja uudenlaisin valmistusmenetelmin. Myös henkilökuntaa valmennetaan toimimaan uudistuvan palvelun mukaisesti; tavoitteena on rento, iloinen ja viitseliäs asiakaspalvelu kaikissa juniemme ravintolapalveluissa.

Uutta ravintolavaunua voi bongata liikenteessä Helsingin ja Rovaniemen välisellä reitillä 6.4. alkaen. VR haastaakin bongaamaan uuden fiiliksen vaunun, haukkamaan jotain itselle sopivaa ja antamaan palautetta jatkokehittelyä varten. Tavoitteena on uuden konseptin lanseeraus laajemmin ensi syksynä.

Katso lisää: www.vr.fi/ravintolavaunu

Onnettomuustutkintakeskus: Rautatieliikenteen vaihtotöiden turvallisuuden parantamiseen neljä uutta turvallisuussuositusta

2017-03-10 14_37_18-R2016-03_Mussalo_8.7.2016-tutkintaselostus.pdf - Nitro Reader 3

Onnettomuustutkintakeskuksen (OTKES) tutkinta kahden teollisuusbensiiniä sisältäneen säiliövaunun suistumiseen johtaneesta vaihtotyöyksikön törmäämisestä raidepuskimeen 8.7.2016 Kotkan Mussalossa on valmistunut. OTKES antaa neljä uutta turvallisuussuositusta vastaavien onnettomuuksien ehkäisemiseksi, turvallisuuden parantamiseksi ja vahinkojen torjumiseksi.

Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että Liikenteen turvallisuusvirasto ja rautatieliikenteen harjoittajat tehostavat vaihtotöiden suorittamisen valvontaa. Vaihtotöissä tapahtuu törmäyksiä ja suistumisia keskimäärin kolmen päivän välein. Vaarallisten aineiden kuljetuksiin liittyviä törmäyksiä ja suistumisia tapahtui yhdeksän kertaa vuonna 2015.

Vaihtotöiden tekemisessä on ilmennyt syvään juurtuneita toimintatapoja, jotka eivät vastaa turvallisuusajattelua. Onnettomuuksia on tapahtunut esimerkiksi puutteellisesta tähystämisestä ja sen laiminlyönnistä johtuen.

Mussalon 8.7.2016 onnettomuudessa vaihtotyönjohtaja oli sijoittunut radio-ohjaimella kauko-ohjaamansa vaihtotyöliikkeen aikana siten, ettei hän nähnyt raiteen päässä noin 200 metrin päässä olevaa raidepuskinta vaunujen sitä lähestyessä. Tämän seurauksena kaksi teollisuusbensiiniä sisältänyttä säiliövaunua meni puskimesta läpi. Ensimmäisen vaunun säiliöön tuli toisen vaunun keskuspuskimen painamana noin 25 cm syvä ja lähes metrin halkaisijaltaan ollut painauma. Vuotoja ei syntynyt. Onnettomuuden vaihtotyönjohtaja huomasi vasta tehtyään seuraavaan vaihtoliikkeen.

Vaihtotyöonnettomuuksia tapahtuu yleisesti siksi, että valittu ohjauspaikka ei ole oikea. Turvallisuusjohtamisjärjestelmän avulla ei ole pystytty tehokkaasti puuttumaan virheelliseen toimintatapaan. Syinä toimintaan ovat todennäköisesti mukavuudenhalu ja työn nopeuttaminen turvallisuuden kustannuksella.

Vaarallisten aineiden kuljetusten onnettomuuksien seuraukset voivat olla mittavat

Toiseksi Onnettomuustutkintakeskus suosittaa rataverkon haltijoita huolehtimaan siitä, että ratapihojen raiteiden mittapituus on yhdenmukainen järjestelmästä riippumatta. Ratapihojen raiteiden mittapituudet vaihtelevat tietolähteestä ja -järjestelmästä riippuen. Tämä voi johtaa vaihtotöissä tulkintavirheeseen, josta voi aiheutua vaaratilanne tai onnettomuus.

OTKES suosittaa myös, että rautatieyritykset noudattavat paikallista pelastussuunnitelmaa satamissa ja alueilla, missä toimii myös muita yrityksiä. Pelastussuunnitelma on turvallisuuden perustana satamissa ja muilla alueilla, joilla toimii useita yrityksiä. Alueen kokonaisturvallisuuden edistäminen edellyttää toimijoilta yhdenmukaista toimintaa.

Mussalossa hätäilmoitus tehtiin hätäkeskukseen yhdeksän minuuttia suistumisen jälkeen. Törmäyksen havaitsemisessa ja hälytyksissä kului paljon aikaa, millä ei tässä tapauksessa ollut kuitenkaan merkitystä. Viiveeseen vaikutti osaltaan se, että satama-alueella eri toimijoiden ohjeissa onnettomuudesta hälyttämisessä oli eroavaisuuksia.

Lisäksi OTKES suosittaa, että rataverkon haltijat uudistavat raidepuskimet niillä raiteilla, joilla tehdään vaarallisten aineiden kuljetuksiin liittyvää vaihtotyötä. Ratapihoilla olevien vanhojen raidepuskinten merkitys vaunujen pysäyttämisessä on heikko. Vaarallisten aineiden kuljettaminen eri normien mukaan rakennetuilla vaunuilla asettaa monipuolisia vaatimuksia raidepuskimille. Riskianalyyseissä vaihtotöissä tapahtuvat ”pitkäksi menot” on tunnistettu potentiaaliseksi onnettomuuden aiheuttajaksi.

Muina huomioina Onnettomuustutkintakeskus toteaa, että koska Vaarallisten aineiden kuljetus rautatiellä -lakikokoelmat uudistuvat kahden vuoden välein ja VR-Yhtymä Oy:n VAK-kertauskoulutus järjestetään viiden vuoden välein, voi pahimmassa tapauksessa tulla kaksi lakimuutosta kertauskoulutusten välissä. Tapahtuneet muutokset olisi hyvä käydä läpi esimerkiksi liikenneturvallisuuden LIITU-kertauskoulutuksissa.

Tutkintaselostus

:KATSO VIDEO: 16-vuotiaan Idan taideteos koristaa VR:n junavaunun kylkiä

idan_taideteos

Vaasalainen 16-vuotias Ida Österholm on voittanut VR:n ”Samassa junassa” – kuvituskilpailun. Voittajana Ida saa oman taideteoksensa VR:n matkustajavaunun kylkeen ja raiteille ympäri Suomen. VR toteutti kilpailun yhdessä 12–20-vuotiaisen nuorten kanssa. Idan kuvitus “Me olemme kaikki taideteoksia” hurmasi raadin sydämet tarinallaan ja kekseliäisyydellään.

Viime vuoden lopussa käynnistyneen kuvituskilpailun aiheeksi nuorille annettiin Suomi100-juhlavuoden kunniaksi se, mikä meissä suomalaisissa on erityisen hienoa. Tekniikka oli vapaa ja lähes sadan kisatyön joukkoon mahtui kaikenlaisia toteutuksia valokuvista väriliituihin.

Voittajatyöllään Ida haluaa muistuttaa meitä kaikkia siitä, että jokainen suomalainen on uniikki ja erityinen omalla tavallaan.

– Ida hyödynsi taideteoksessaan kekseliäästi junavaunun rakenteita, ja taideteos muuttaa aina muotoaan, kun junan sisällä ikkunasta katsovat ihmiset vaihtuvat. Junavaunusta tuli todella hieno, kuvailee VR:n matkustajaliikennejohtaja Maisa Romanainen voittajatyötä.

Voittajan valitsi raati, johon kutsuttiin VR:n avuksi 16-vuotias muusikko Lucas. Hän toi mukaan päätöksentekoon nuorten äänen ja näkemyksen. Lucaksen mielestä Idan työssä erityisen hienoa oli se, että Ida teki jokaisesta junassa istuvasta ihmisestä taideteoksen.

Kilpailun kärkikaartiin yltäneet nuoret sekä kunniamaininnan saaneet osallistujat palkittiin lauantaina 25.2. Lucaksen yksityiskeikalla Idan kuvalla koristellussa junavaunussa Helsingin päärautatieasemalla.

Matkustajat ympäri Suomen voivat päästä Idan kuvittamaan vaunuun  

Uniikin taideteoksen teippaaminen matkustajajunan kylkeen oli mahdollista nyt, kun samaan kalvoon saadaan printtiteippaustekniikalla sekä valkoinen taustaväri että varsinaiset taideteoksen värit.

– Aikaisemmin toimittiin niin, että vaunu maalattiin valkoisella pintamaalilla ja vain väriosuudet teipattiin. Vaunun päälle kiinnitettävä tarrakalvo, jossa on koko kuvio, tekee yksityiskohtien rakentamisesta helpompaa, kuvailee matkustajaliikenteen kalustopäällikkö Hannu Purola.

Idan taideteoksella kuvitettu vaunu tulee osaksi VR:n normaalia junakalustoa ja se on valmis lähtemään liikenteeseen maaliskuun alkupuolella. Normaalin kalustokierron mukaan tähän erityisellä kuvituksella varustettuun junavaunuun voi törmätä eri puolilla Suomea.

Onnettomuustutkintakeskus: Matkanevalla 23.3.2016 tapahtuneen veturin törmäyksestä teräsrainakelaan kolme uutta turvallisuussuositusta

2017-02-21 13_53_07-R2016-02_-_Tutkintaselostus.pdf - Nitro Reader 3

Kuva: OTKES

Matkanevalla 23.3.2016 tapahtuneen veturin törmäyksestä teräsrainakelaan ja suistumisesta raiteilta kolme uutta turvallisuussuositusta

Kokkolasta kohti Ylivieskaa matkalla ollut veturi törmäsi 23.3.2016 klo 11.53 Matkanevalla raiteilla olleeseen teräsrainakelaan 120 km/h-nopeudella. Veturi hypähti lappeellaan olleen rainakelan ylitse ja suistui kiskoilta. Onnettomuudesta syntyi mittavia taloudellisia vahinkoja, henkilövahinkoja ei tullut.

Onnettomuustutkintakeskus (OTKES) antaa vastaavien onnettomuuksien ehkäisemiseksi, turvallisuuden parantamiseksi ja vahinkojen torjumiseksi kolme uutta turvallisuussuositusta, ja suosittaa, että Liikenteen turvallisuusvirasto (Trafi) varmistaa niiden toteutumisen.

Suositukset koskevat rainakelanippujen sitomista, vaunuun kuormaamista sekä turvallisuustiedon keräämistä ja analysointia.

Noin 3 500 kg painava rainakela oli pudonnut raiteelle noin tuntia aikaisemmin paikan ohittaneesta tavarajunasta. Rainakela oli pyörinyt viereiselle raiteelle ja jäänyt lappeelleen toisen kiskon päälle. Ennen veturin törmäämistä rainakelaan matkustajajuna ohitti paikan toista raidetta pitkin klo 11.45. Matkustajajunan kuljettaja ei havainnut viereisellä raiteella ollutta rainakelaa.

Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että teräsyhtiö SSAB määrittää ja todentaa laskennallisesti rainakelanippujen koossapitävän sidonnan, huomioiden tehtaalla tapahtuvan käsittelyn aiheuttamat rasitukset ja rautatiekuljetuksessa kelanippuun kohdistuvat sivuttaiskiihtyvyydet.

Rainakelanippua kiinni pitävien silmävanteiden katkeamista edelsi SSAB:n tehtaalla sidonnan jälkeisen käsittelyn ja kuljetuksen aikana tapahtunut silmävanteiden löystyminen sekä siirtyminen pois paikoiltaan. Löysät silmävanteet sallivat rainakelanipun kallistelun kuljetuksen aikana.

Toiseksi OTKES suosittaa, että VR selvittää kuormatun kelavaunun kulkuominaisuuksien parantamiseksi kelojen parhaat sijoituspaikat vaunuissa ja huomioi tulokset kuormausohjeissa.

Kelavaunujen kulkuominaisuudet täyttävät eurooppalaisen EN 14363 -normin vaatimukset, mutta kelavaunujen runkoon kohdistuvat sivuttaiskiihtyvyydet ovat lähellä raja-arvoa ja lyhytkestoisesti jopa niiden ylikin. Arvioitaessa laskennallisesti kuorman sijoittamisen aikaansaamaa kuormatun vaunun hitausmomenttia todettiin, että on suotuisampaa sijoittaa raskaat kelat keskemmälle vaunua kuin päätyihin.

Lisäksi OTKES suosittaa, että SSAB kerää riskien tunnistamiseksi tiedot sidontaan, varastokäsittelyyn ja kuljetukseen liittyvistä poikkeamista ja käsittelee ne.

Sidontavanteita on ollut löysällä ja katkennut varastokäsittelyn tai kuljetuksen aikana. SSAB:n tuotannossa oli myös tunnistettu ongelma, että varastoalueella vierivien ja nostettavien kelojen sidontavanteet löystyvät. Katkenneita sidontavanteita oli uusittu, mutta niistä ei ollut kirjattu poikkeamaa. Lisäksi tutkinnassa selvisi, että rainakeloja oli pudonnut tai kallistunut kuljetuksen aikana aiemminkin, mutta tietoja ei ollut saatavilla kaikista tapauksista

Muina huomioina Onnettomuustutkintakeskus toteaa, että rautatieoperaattoreiden tulee muistuttaa veturinkuljettajille, että kynnys ilmoittaa turvallisuuteen liittyvistä havaituista mahdollisista epäkohdista on pidettävä matalana.

Tutkintaselostus: http://www.turvallisuustutkinta.fi/material/attachments/otkes/tutkintaselostukset/fi/raideliikenneonnettomuuksientutkinta/2016/hYUXQiDdP/R2016-02_-_Tutkintaselostus.pdf

Selfie raiteilla voi tappaa – kampanja muistuttaa rautateiden vaaroista

200-tykkaysta.-vain-yksi-elama.

Liikennevirasto, Trafi, VR Group ja Aseman lapset ry aloittavat kampanjan rataturvallisuuden puolesta. Kampanjan tavoitteena on saada etenkin nuoret ymmärtämään, että radalla liikkuminen on hengenvaarallista.

Junan alle jää vuosittain 50-60 ihmistä, minkä lisäksi rautateillä sattuu paljon läheltä piti -tilanteita. Etenkin nuorten keskuudessa kuvien ottaminen raiteilla on erittäin huolestuttava ilmiö.

”Rata ei ole oleskelu- eikä leikkipaikka, eikä raiteiden yli ei saa oikaista. Junan lähestymistä ei välttämättä huomaa ajoissa, jos on keskittynyt esimerkiksi kuvien ottamiseen. Etenkään lapset ja nuoret eivät usein ymmärrä, että juna ei voi väistää eikä ehdi pysähtyä ajoissa”, sanoo rautatietoimintojen turvallisuuspäällikkö Marko Tuominen Liikennevirastosta.

Myös aikuiset liikkuvat luvattomasti rautatiealueella, usein ajattelemattomuuttaan. Aikuisten tulisi kuitenkin toimia esimerkkinä, ja kertoa lapsille ja nuorille rautateiden vaaroista.

”Rautateiden vaaroista on tärkeä puhua. Ihmiset eivät yleensä tule ajatelleeksi, kuinka vaarallinen paikka rata oikeasti on”, muistuttaa johtava asiantuntija Kirsi Pajunen Trafista.

Muista nämä asiat rautatiealueesta

1.    Radalle ei saa saa mennä, se on aina vaarallista

Kaikki rautatiealueella liikkuminen ja asiaton oleskelu on laissa kielletty. Tämä koskee mm. radan ylittämistä muusta kuin virallisesta radan ylityskohdasta sekä liikkumista ratapihalla tai ratapenkalla.

Rautatiealueella ei ole koskaan turvallista hetkeä liikkua. Rataverkolla liikkuu matkustajajunien lisäksi paljon erityyppisiä junia, joiden aikataulut muuttuvat usein.

2.    Junat kulkevat nopeasti ja äänettömästi

Junan lähestymisen huomaa usein vasta, kun on jo liian myöhäistä. Nopeimmillaan junat kulkevat jopa 220 km/h. Junan nopeudesta ja olosuhteista riippuen junan pysähtymismatka on jopa puolitoista kilometriä.

3.    Ilkivalta on vaarallista myös tekijälle itselleen

Lain mukaan junalle on annettava esteetön kulku. Raiteelle laitetut esteet aiheuttavat vaaran niin ohikulkijalle, junan kuljettajalle ja matkustajille kuin ilkivallan tekijällekin. Ilkivaltaa on esimerkiksi raiteelle asetettu este, kuten kivi tai polkupyörä.

4.    Sähköradalla on aina hengenvaara

Ratojen sähköjännitteet aiheuttavat hengenvaaran. Ratapihoilla seisovien vaunujen päälle kiipeäminen on kielletty välittömän hengenvaaran vuoksi.

Selvitys: LNG- ja biokaasuvetureiden kilpailukyky tavaraliikenteessä, rataosuus Pori-Parkano-Haapamäki mahdollisena pilottikohteena

2017-02-10 12_58_33-Vihreä rahtirata johtopäätökset 9-10.2.2017.pdf - Nitro Reader 3

Vihreä rahtirata -selvityksessä on ensimmäistä kertaa Suomessa arvioitu LNG- ja biokaasuvetureiden käyttöönoton teknisiä ja taloudellisia edellytyksiä ja veturien kilpailukykyä tavaraliikenteessä suhteessa dieselja sähkövetureihin. Mahdollisena pilottikohteena on rataosuus välillä Pori-Parkano-Haapamäki. Selvityksessä todettiin, että LNG:n ja biokaasun käyttö rautatiekuljetuksissa veturien polttoaineena tukee hyvin koko EU:n ja Suomen ilmasto-, energia ja liikennepoliittisia tavoitteita. Kaasuvetureiden käyttö on dieselvetureiden käyttöä kustannustehokkaampaa, joten niiden avulla voidaan säästää teollisuuden kuljetuskustannuksissa ja rataverkon jatkosähköistyksessä sekä samalla vähentää liikenteen päästöjä.

Pori-Parkano-Haapamäki (PPH) -rata olisi hyvä pilottikohde kaasuvetureiden käyttöönotossa Porin LNG-terminaalin läheisyyden vuoksi. Radan avaaminen voisi synnyttää uusia kuljetusmahdollisuuksia, jotka perustuvat muun muassa Porin sataman vapaan kapasiteetin ja sataman 15,3 metrin syväväylän hyödyntämiseen sekä volyymien kasvun kautta kilpailukykyisiin kuljetuskustannuksiin ja vihreämpään imagoarvoon. Radan potentiaalin kehitykseen vaikuttavat muun muassa metsäteollisuuden suunnittelemien investointien toteutuminen sekä Venäjän raaka-aineiden viennin ja satamakapasiteetin kehittyminen. Nykyisten rautatiekuljetusvirtojen perusteella PPH-radan kuljetuspotentiaali on noin 0,8 milj. tonnia. Ratainvestointi ei ole vielä tällä kuljetusmäärällä yhteiskuntataloudellisesti kannattava.

PPH-radan avaaminen parantaisi osaltaan Suomen huoltovarmuutta erilaisten häiriö- ja poikkeusolojen varalta sekä tukisi radanvarsialueiden taloudellisia kehitysmahdollisuuksia. PPH-ratatyöryhmän näkemyksen mukaan ratayhteys tulee ottaa kaasuvetureiden käytön pilottikohteeksi Suomessa ja sisällyttää raideliikennesuunnitelmiin hyvänä vaihtoehtona tavaraliikenteen uudelleenjärjestämiselle muuttuvassa toimintaympäristössä.

Radan varren maakunnat ja kunnat teettivät selvityksen osana EAKR-rahoitteista Vihreä rahtirata -hanketta. Liikennevirasto oli mukana selvityksen ohjausryhmässä.

Selvitystyö sähköisessä muodossa www.satakuntaliitto.fi/saavutettavuus

Junamatkustamisen vahva kasvu jatkuu: yhä useampi suomalainen valitsi tammikuussa junan

vihrea_makuuvaunu3

Kuva: VR GROUP

Suomalaiset tekivät tammikuussa yli 912 000 kaukoliikenteen junamatkaa (+12 %). Matkustus on kasvussa etenkin Pohjois-Suomeen. Hiihtolomaviikolla yöjunissa matkustaa yhteensä yli 10 000 matkustajaa.

VR:n vuosi on alkanut vahvasti; matkamäärät kasvoivat kotimaan kaukoliikenteen verkostolla lähes 12 % viime vuoden tammikuuhun verrattuna. Junamatkoja tehtiin tammikuussa yhteensä yli 912 000. Voimakkaimmin matkustaminen kasvoi Helsingistä Rovaniemelle (+ 53 %), Tampereelle (+15 %), Jyväskylään (+12 %) ja Ouluun (+12 %). VR alensi hintojaan pysyvästi neljänneksellä helmikuussa 2016. Alemmasta hintatasosta huolimatta myös myynti kasvoi hieman tammikuussa.

– Lapin matkailun kansainvälisestikin noteerattu vetovoima näkyy meillä hienosti, asiakkaat ovat löytäneet yöjunat. Lisäksi Ouluun pääsee päiväjunilla edullisimmillaan alle 30 eurolla ja saimme viime vuonna typistettyä jopa tunnin pois Oulun matka-ajasta, sanoo VR:n matkustajaliikenteen johtaja Maisa Romanainen.

Tammikuu on vilkasta matkustusaikaa myös Suomen ja Venäjän välisessä junaliikenteessä. Etenkin Pietariin liikennöivien Allegro-junien matkustajamäärät kasvoivat tammikuussa voimakkaasti (+22 %).

Hiihtolomien yöjunat täyttyvät, päiväjunissa tilaa vielä

Eteläisen Suomen hiihtolomalla (vko 8) yöjunamatkustus Lappiin on erittäin vilkasta. Hiihtolomaviikolla yöjunissa matkustaa yhteensä yli 10 000 matkustajaa. Menoliikenne painottuu perjantaille (17.2.) etelästä pohjoiseen ja paluuliikenne lauantaille (25.2.) pohjoisesta etelään. Perjantain yöjunat etelästä pohjoiseen ovatkin jo lähes täynnä (94 %), myös lauantain paluujunissa (25.2.) on vain rajallisesti paikkoja jäljellä. Päiväjunissa tilaa löytyy kuitenkin edelleen hyvin sekä meno- että paluumatkoille. 

EU-selvitys: Suomen rautatiejärjestelmä Euroopan kärkeä

railroad-tracks-1334401974bzp

Suomalainen rautatiejärjestelmä on monilla avainmittareilla Euroopan kärkeä. Tämä käy ilmi tuoreesta EU-komission rautatiemarkkinoiden tilaa koskevasta selvityksestä. Tulokset pohjautuvat uusimpiin eurooppalaisiin tilastoihin.

Asiakastyytyväisyys matkustajajunaliikenteeseen on selvityksen mukaan Suomessa Euroopan paras. Junaliikenteen täsmällisyys on puolestaan viiden parhaimman maan joukossa. Tulosten arvo nousee, kun ne suhteutetaan Suomen erityispiirteeseen eli valtaosin yksiraiteiseen rataverkkoon.

Selvitys nostaa esiin myös kehityskohteita, esimerkiksi hintatason ja junan matalan kulkumuoto-osuuden Suomessa. Toisaalta tämän vuoden hinnoittelu-uudistus ja uudet, nopeammat aikataulut eivät vielä näy selvityksen tuloksissa. Suomen junalippujen hintataso on tänä vuonna laskenut, kun VR alensi helmikuussa junalippujen hintoja keskimäärin 25 %. Tämä on lisännyt junamatkustusta kaikilla kaukoliikenteen pääreiteillä. Joukkoliikenteen hintakilpailun lisääntymisen myötä kaukoliikenteen hintataso, kaikissa kulkumuodoissa, on laskenut noin viidenneksen. Kilpailun vaikutuksesta kannattamattomia reittejä on lopetettu linja-auto-, juna- ja lentoliikenteessä.

Tuoreiden tietojen mukaan asiakkaiden tyytyväisyys VR:ään on edelleen kasvussa.  Suurin parannus vuoden 2016 aikana on tapahtunut paljon junalla matkustavien keskuudessa.  Erityisesti junamatkustuksen turvallisuudesta tulee matkustajilta hyvää palautetta.

aaaa1

2016-12-21-12_46_25-eu-komissio-kuvaajat-pdf-nitro-reader-3

Yksiraiteinen rataverkko pullonkaulana

Suomi on harvaan asuttu maa, jolla on kuitenkin kattava rataverkko. Rataverkostoa on hyödynnettävä Suomessa vielä lisää ja selvitettävä miten verkostoa kehittämällä liikennettä voitaisiin lisätä. Selvityksenkin mukaan junan markkinaosuus on Suomessa ollut pieni (5 %), mutta se on kasvussa 2016 tehtyjen hinta- ja liikennemuutosten myötä.

Suomessa junaliikenteen lisäämisen erityisenä pullonkaulana onkin pitkälle yksiraiteinen rataverkko, jota käyttää sekä matkustaja- että tavaraliikenne. Kun EU-alueella yksiraiteista rataa on keskimäärin 60 %, on vastaava luku Suomessa yli 90 %. Liikenteen lisääminen parhaimpiin matkustusaikoihin on näin vaikeaa ilman lisäinvestointeja. Selvityksen mukaan Suomessa käytetään eurooppalaisittain vähän julkisia varoja rataverkkoon. Lisäksi Suomi saa Euroopan maista vähiten EU-rahoitusta raideinfrastruktuurihankkeisiin suhteutettuna rataverkon kokoon.

Tavaraliikenteessä rautateillä on Suomessa eurooppalaisittain iso merkitys. Maakuljetuksista noin 30 % kulkee Suomessa rautateitse, osuus on selvityksen mukaan kasvanut neljänneksi eniten EU-alueella vuodesta 2009. VR Transpointin kuljetusmäärät ovat edelleen kasvussa tänä vuonna. Asiakkaiden kanssa tehty työ on johtanut myös parempaan asiakasyritysten tyytyväisyyteen.

Junaliikenne edullista yhteiskunnalle

Yhteiskunnan kannalta Suomen rautatiejärjestelmä toimii järkevästi, kuten selvitys todistaa. Suomessa on Euroopan pienimpiä julkisen tuen määriä liikennemääriin nähden. Valtio ostaa junaliikennettä kannattamattomille, vähän käytetyille reiteille. Tuen määrä väheni viimeksi viime keväänä, kun valtio leikkasi ostomäärärahoja kolmanneksen.

Tulokset ovat johdonmukaisia myös aikaisemmin julkistetun European Rail Performance Indexin (Boston Consulting Group 2015) johtopäätösten kanssa. Sen mukaan Suomen rautatiejärjestelmän suorituskyky on Euroopan parhaimpien maiden joukossa. Kun vielä suorituskyvyn suhteuttaa rataverkkoon käytettyyn julkiseen rahoitukseen ja liikennöinnin tukeen, on Suomen raidejärjestelmä Euroopan paras. 

EU-komission selvityksen pohjana olevat tilastot ovat pääosin vuodelta 2014, osin 2015.