Tampereen raitiovaunujen hankintapäätös siirtyy

500px-Tampere.vaakuna.svg

Tampereelle suunnitellun raitiotien vaunujen hankinta keskeytetään. Uusi hankintamenettely käynnistetään mahdollisimman pian. Kaupunginhallitus päätti asiasta 22.2.

Tampereelle suunnitellun raitiotien raitiovaunujen hankintaprosessi alkoi 12.1.2015 hankintailmoituksen ja siihen liittyvän osallistumispyynnön julkaisemisella. Kaupunginhallitus päätti 15.6.2015 valita raitiotievaunuhankinnan neuvottelumenettelyn 2. vaiheen tarjouskilpailuun kaikki saadut kahdeksan tarjousta viideltä tarjoajalta.

Tarjousasiakirjoihin on viimeisessä vaiheessa tehty tarkennuksia ja muutoksia. Muutokset johtuivat tarjoajien kanssa käydyissä neuvotteluissa esiin tulleista kysymyksistä sekä tilaajan täsmentyneistä tarpeista.

Yksi muutoksista koski vaunujen pituutta. Täyttääkseen tämän ehdon tarjoajien olisi muutettava tarjoustaan tarjouskilpailun aikaisempiin vaiheisiin verrattuna. Raitiovaunun pituuden lisääminen on teknisesti mahdollista ja tilaajan tavoitteiden mukaista, mutta se voi olla ristiriidassa tarjouskilpailun aikaisemmissa vaiheissa käytettyjen vertailuperusteiden kanssa.

Hankintamenettelyyn osallistujia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä. Hankinnan uudelleen käynnistämisellä varmistetaan näiden vaatimusten toteutuminen.

Uusi tarjouskilpailu raitiovaunujen ja niiden kunnossapitopalvelun hankkimiseksi käynnistetään mahdollisimman pian, jotta koko raitiotiehankkeen suunnitellussa päätöksentekoaikataulussa voidaan pysyä ja valtuusto voi päättää syksyllä 2016 siitä, rakennetaanko Tampereelle raitiotie.

Lähijunilla raidemuutoksia Pasilassa lauantai-illasta 20.2. maanantaiaamuun 22.2.

Pasilan aseman raide 1 on suljettu liikenteeltä lauantai-illasta 20.2. klo 22.00 alkaen maanantaiaamuun 22.2. klo 5 asti.

Lähijunat lähtevät seuraavasti: • P-, K-, N- ja T-junat Helsingin suuntaan raiteelta 2 • I-, K-, N- ja T-junat Tikkurilan suuntaan raiteelta 3 • H-, R- ja Z-junat Tikkurilan suuntaan raiteelta 4

• H-, R- ja Z-junat Helsingin suuntaan raiteelta 5 Junat pyritään ajamaan ilman aikataulumuutoksia tai junien peruutuksia, mutta raiteen sulkeminen saattaa viivästyttää niiden kulkua.

Poikkeusjärjestelyiden syynä on että Pasilan asemalla ja sen läheisyydessä suoritetaan aseman uudistamiseen liittyviä töitä.

Hämeen kauppakamari: Harkintaa junavuorojen muutoksiin

7d8bd80e-6b78-42d1-82b7-7db72a081d43-main_image

Hämeen kauppakamari vaatii VR harkitsemaan junavuorojen muutoksia. (Kuva VR Group)

Hämeen kauppakamari vaatii VR harkitsemaan iltapäivän ruuhkajunan säilyttämistä Helsingistä Lahteen sekä illan viimeisen junavuoron lähtöajan siirtämistä myöhäisemmäksi. ”Helsingistä Lahteen klo 16.26 ruuhka-ajan junavuoro on säilytettävä ja illan viimeisen vuoron on syytä lähteä myöhemmin”, toteaa Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen. ”Myös Lahti – Riihimäki –junavuorojen vähentämissuunnitelmiin on etsittävä uusia ratkaisuja.”

Kauppakamari on tyytyväinen, että VR päätti jatkaa aamun ensimmäistä junavuoroa Lahdesta Helsinkiin, vaikka vielä ei ole tiedossa, miten reilu kymmenen minuuttia myöhemmin Helsinkiin saapuva juna vaikuttaa työmatkaliikenteeseen.

VR on myös aikaistamassa puolella tunnilla illan viimeistä junavuoroa Helsingistä Lahteen. Viimeinen vuoro lähtisi klo 22.12. ”Jos juna lähtee jo iltakymmenen jälkeen, ei Pohjois-Suomesta tulevilta iltalennoilta enää varmuudella ennätä viimeiseen Z-junaan Tikkurilasta. Viimeinen juna voisi lähteä Helsingistä esimerkiksi tuntia suunniteltua myöhemmin, jotta myös teatteri- ja oopperanäytöksistä sekä jääkiekko-otteluista ehtii junaan”, esittää Eerikäinen.

Myös Lahti – Riihimäki -junaliikenne vaakalaudalla

VR on vähentämässä myös Lahti – Riihimäki -junavuoroja puoleen, mikä vaikeuttaa sekä Päijät-Hämeen että Kanta-Hämeen työ- ja koulumatkaliikennettä.

Muun muassa Kärkölän kunta on pyrkinyt estämään vuorojen vähentämisen. Jos junaliikenteestä on karsittava, kunta toivoo, että työmatkaliikenteeseen jätettäisiin edes tunnin vuoroväli aamuihin ja iltapäiviin.

Hämeen kauppakamari katsoo, että VR:n on löydettävä uusia kustannustehokkaampia tapoja järjestää Lahti – Helsinki sekä Lahti – Riihimäki -junavuoroja palvelutason säilyttämiseksi. ”Odotamme raideliikenteeltä joustavampaa liikennesuunnittelua. Myös linja-autoliikenne on joutunut kilpailun takia järjestämään vuorojaan työmatkaliikenteen palvelujen turvaamiseksi”, Eerikäinen sanoo.

Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakuntien vetovoimaisuus ja kilpailukyky ovat pitkälle riippuvaisia hyvistä liikenneyhteyksistä. ”Elinkeinoelämän ja kuntien kannalta liikenteen rahoitus ja liikennesuunnittelu on kohdennettava oikeisiin kohteisiin”, toteaa Eerikäinen.

Tutkimus: junayhteyden nopeuttaminen Turun ja Helsingin välillä toisi merkittäviä kansantaloudellisia hyötyjä

Turun kauppakamari_pylypyrä

Matka-ajan lyheneminen sitoo alueita aiempaa tiiviimmäksi yhteiseksi talous- ja työssäkäyn-tialueeksi, jonka tuomat edut yritystoiminnalle ovat juuri valmistuneen tutkimuksen mukaan merkittäviä. Oikorata Helsingin ja Turun välille on Suomen vanhimpia rautatieverkon parantamissuunnitelmia. Tutkimuksen mukaan investointi maksaisi itsensä 20 vuodessa.

Tunnin juna -hanke on osa Euroopan Unionin määrittämää liikenteen ydinverkkokäytävää, jossa Suomi on määritelty tärkeimmäksi väyläksi Euroopan ja Venäjän välillä. EU:n investointipanostukset kohdentuvat erityisesti ydinverkkokäytäviin ja niihin kuuluviin ratahankkeisiin. Tämä tuki on nyt mahdollista hyödyntää Suomen raideinfrastruktuurin kehittämisessä.

Juuri valmistuneen tutkimuksen mukaan Tunnin junan tuomat kansantaloudelliset hyödyt perustuvat laajan metropolialueen eli Helsingin, Turun ja Tampereen kasvualueiden keskinäisen integraation voimistumiseen. Matka-ajan puolittuminen noin tuntiin Turun ja Helsingin välillä ja 40 km lyhyempi junayhteys integroi yhteen näiden alueiden työmarkkinat. Työmarkkinoiden integroituminen synnyttää uutta aineetonta ja inhimillistä pääomaa, jolla on positiivinen vaikutus yritysten toimintaedellytyksiin ja kansantalouteen. Tutkimuksen on tehnyt professori Hannu Piekkola Vaasan yliopistosta ja siinä on käytetty aineistona mm. Tilastokeskuksen, Kaupunkitutkimuksen, EK:n ja Suomen asiakastiedon aineistoja. Aineisto kattaa 65 % yksityisen sektorin BKT:sta.

Investoinnin takaisinmaksuaika 20 vuotta

Tutkimuksen mukaan hyödyt matkustusajan säästöissä ja hiilidioksidipäästöissä ovat 30 miljoonaa euroa.  Kokonaishyödyn kannalta ne laskisivat lippujen hintoja viisi euroa matkalta. Suuremman työpaikkaliikkuvuuden synnyttämä uusi aineeton ja inhimillinen pääoma taas synnyttää 40–50 miljoonan euron tuotot kansantalouteen. Yhteensä noin 80 miljoonan euron vuosittaisilla tuotoilla infrastruktuuri-investointi kaksiraiteiseen Tunnin junaan rahoittaisi itsensä noin 20 vuodessa.

Toteutuneista hankkeista saadun kokemuksen perusteella suuret ja paljon julkisuutta saavat investoinnit liikenneyhteyksiin saavat aikaan myös ennakoimattomia lisähyötyjä. Kun otetaan huomioon alueen väestön ennustettu kasvu ja uuden liiketoiminnan tarjoamat työpaikat, työperäinen matkustus kasvaa vielä ennustettua merkittävämmin. Tunnin juna vauhdittaisi myös merkittäviä kaavoitus- ja rakennushankkeita Turku-Kupittaa-Skanssi-Itäharjun alueella Turussa sekä Helsingin suunnalla. Maan arvonnousua voitaisiin käyttää hankkeen rahoituksessa.

SAK:n elinkeinopoliittisen asiantuntijan Sauli Hievasen mukaan Helsingin ja Turun välisen nopean rautatien yleissuunnittelu pitää käynnistää nykyisen hallituskauden aikana ja radan rakentaminen aloittaa ensi vuosikymmenellä.

”Etelä-Suomeen on syntymässä yhtenäinen työssäkäyntialue, jonka keskuksena toimii Helsinki-Turku-Tampere -kolmio. Alueelle tulee sijoittumaan yli puolet Suomen työpaikoista. Työvoiman liikkuvuuden lisääminen on todellinen työmarkkinareformi, jolla lisätään kansantalouden tuottavuutta ja luodaan Suomeen uusia työpaikkoja”, Hievanen toteaa.

Express-vuoro on hyvä alku

VR avaa maaliskuussa uuden Turun ja Helsingin välisen Express–vuoron, jonka matka-aika on 1h 38min. Erikoisvuoro lähtee Turusta klo 7:08 (Helsingissä 8:46) ja Helsingistä Turkuun 16:10 (Turussa 17:48). Juna ei kuitenkaan pysähdy Salossa, Karjaalla, Kirkkonummella eikä Espoossa, eikä näin ollen helpota näiden alueiden työmatkaliikennettä. Kaksiraiteinen oikorata alentaisi häiriöherkkyyttä ja mahdollistaisi junien maksiminopeuden hyödyntämisen.

”Uusi vuoro on hyvä ja positiivinen viesti VR:n halusta kehittää palveluaan ja työmatkaliikkumisen edellytyksiä. Perusongelma eli junanopeuksien rajoitukset ei kuitenkaan poistu, vaikka kallistusjärjestelmää onkin parannettu”, toteaa Etelä-Suomen liikennekäytävävaltuuskunnan puheenjohtaja Matti Vuoria.

Tiivistelmä Hannu Piekkolan tutkimuksen tuloksista.pdf

Lähijunilla raidemuutoksia Pasilassa lauantai-illasta 13.2. maanantaiaamuun 15.2. asti

Pasilan aseman raide 1 on suljettu liikenteeltä lauantai-illasta 13.2. klo 22.00 alkaen maanantaiaamuun 15.2. klo 5 asti. Lähijunat lähtevät seuraavasti:

• P-, K-, N- ja T-junat Helsingin suuntaan raiteelta 2
• I-, K-, N- ja T-junat Tikkurilan suuntaan raiteelta 3
• H-, R- ja Z-junat Tikkurilan suuntaan raiteelta 4
• H-, R- ja Z-junat Helsingin suuntaan raiteelta 5

Junat pyritään ajamaan ilman aikataulumuutoksia tai junien peruutuksia, mutta raiteen sulkeminen saattaa viivästyttää niiden kulkua.

Raide 1 on pois käytöstä samoihin kellonaikoihin myös la 20.2. – ma 22.2. ja junat käyttävät samoja korvaavia raiteita.

Poikkeusjärjestelyiden syynä on että Pasilan asemalla ja sen läheisyydessä suoritetaan aseman uudistamiseen liittyviä töitä.

.

Junien kunnossapitoa uudistetaan Digital Sparkissa – CGI, VR ja Aalto aloittivat innovaatioyhteistyön

VR Groupin Kunnossapito-yksikkö ja Aalto-yliopisto ovat aloittaneet uudenlaisen innovaatioyhteistyön IT-palveluyritys CGI:n perustaman Digital Spark -ajatuskiihdyttämön kanssa. Digital Spark tarjoaa yrityksille ja organisaatioille uuden tavan hyödyntää toiminnassaan digitalisaation mahdollisuuksia.

CGI:n, VR Groupin ja Aalto-yliopiston kolmikantayhteistyössä haetaan uusia malleja junien kunnossapitoon. VR Groupin kunnossapidon tavoitteena on siirtyä nykyisestä ennalta määritellystä päivä- ja kilometrikohtaisesta huolto-ohjelmasta todelliseen käyttökuntoon perustuvaan huolto-ohjelmaan.

Projektissa pyritään luomaan muun muassa toiminta- ja ennustemalli, joka parantaa vetureissa käytettävien pyöräkertojen tuotannonsuunnittelua sekä niiden sorvaus- ja vaihtotarpeiden ennustettavuutta. Uudenlainen ratkaisu edellyttää liikkuvan kaluston valvonnan ja rataverkolla sijaitsevista mittausasemista saatavan datan reaaliaikaista analysointia.

”Huolto-ohjelman kehittämisellä ja ennakoivalla tuotannonsuunnittelulla on saavutettavissa selkeät liiketaloudelliset hyödyt. Digital Spark ja alkanut uudenlainen yhteistyö tarjoavat tehokkaan ja ketterän tavan päästä kiinni digitalisaation tarjoamiin konkreettisiin hyötyihin”, sanoo VR Kunnossapidon ja VR Trackin IT-johtaja Jenni Heinisuo .

Heinisuo kiittelee CGI:n käynnistämää Digital Spark -ajatuskiihdyttämöä kiinnostavana mahdollisuutena vaihtaa näkemyksiä useiden eri asiantuntijoiden kanssa.

Liiketoiminnan teknologian professori Markku Kuula Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulusta kertoo projektin olevan uudenlainen avaus yhteistyöhön yritys- ja korkeakoulumaailman välillä, kun yrityspuolelta on mukana samaan aikaan kaksi osapuolta.

”Projektiin osallistuvat Aalto-yliopiston opiskelijat saavat hienosti käytännön kokemusta tutkimusdatan keruusta ja analysoinnista, verkottuvat yritysmaailman asiantuntijoiden kanssa ja saavat arvokasta yritysprojektikokemusta”, kiittelee Kuula.

CGI:n kuljetus-, liikenne- ja matkustusalan liiketoiminnan kehitysjohtaja Markku Luoto kiteyttää Digital Spark -ajatuskiihdyttämön tehtäväksi etsiä rohkeasti ja ennakkoluulottomasti uusia näkökulmia liiketoiminnan kehittämiseen digitalisaation avulla.

”Innovaatioprojekteissa lähdetään liikkeelle yrityksen haasteista tai toimialan uusista vaatimuksista. Kehitystarpeet tunnistetaan analysoimalla liiketoimintaa ruohonjuuritasolta alkaen sekä hyödyntämällä työpajoja ja eri alojen asiantuntijoita. VR:n projektissa, jossa liikutaan kaupallisella, tietoteknisellä sekä koneteknisellä alueella, Aalto-yliopisto on monitieteisyytensä ansiosta luonteva kumppani”, Luoto kertoo.

Lähijunien kokoonpano näkyviin laiturinäyttöihin

Kevään 2016 aikana lähiliikennejunien kokoonpanot ja pysähtymispaikat alkavat näkyä laitureiden näytöissä. Saapuvan junan kokoonpano eli junayksiköiden määrä on näkynyt jo joulukuusta alkaen valituilla Kehäradan asemilla.

Ensimmäisessä vaiheessa näytöissä näkyy saapuvan junan kokoonpano. Seuraavaksi laiturialueille lisätään kaukoliikenteestä tutut kiinteät sektorialueet, jotka on merkitty kirjaimilla. Myöhemmin keväällä kokoonpanot ja sektorimerkinnät yhdistetään näytöillä, jolloin junan pysähtymiskohdan havaitseminen laiturialueilla helpottuu entisestään.

Ensimmäisenä lähijunien kokoonpanoja esitetään Kehäradan asemilla. Kokoonpanot näkyvätkin jo useilla Kehäradan asemilla. Vuoden 2016 aikana kokoonpanot tuodaan vaiheittain kaikkien lähiliikenneasemien raidenäyttöihin.

Raidenäyttöjen kokoonpanotiedon toivotaan helpottavan junien tasaisempaa täyttymistä, ja parantavan sekä matkustusmukavuutta että juna-aikatauluissa pysymistä. Kokoonpanotietojen esittäminen on yksi toimenpiteistä, joilla tähdätään Kehäradan täsmällisyyden parantamiseen lyhentämällä asemakohtaisia pysähtymisaikoja.

Muutamilla lähiliikennealueen asemilla on vielä vanhaa näyttötekniikkaa. Vanhat näytöt tullaan korvaamaan uusilla kevään ja kesän aikana. Uusi tekniikka on edellytys kokoonpanojen esittämiselle.

VR Groupille räätälöity Vectron-sähköveturi nyt Suomessa

Etusivu_uusi_sahkoveturi_su

Siemensin valmistama VR Groupille räätälöity Vectron-sähköveturi on ensiesittelyssä 19.1. rautatiealan Rata 2016 -tapahtumassa Turussa. Vectron aloittaa pian testiajot Suomen rataverkolla.

Vectronista tulee VR Groupin tehokkain veturi. Veturi soveltuu sekä nopeaan matkustajaliikenteeseen että raskaaseen tavaraliikenteeseen. Sen huippunopeus on 200 km/h ja veturi on yhteensopiva VR Groupin nykykaluston kanssa. Laajalla testiohjelmalla varmistetaan sähköveturin toimivuus pohjoisen vaativissa olosuhteissa.

− Veturiin asennetaan uusi EU-standardien mukainen kulunvalvontajärjestelmä, joka otetaan käyttöön ensimmäistä kertaa Suomessa. Tämä sekä lukuisa joukko muita ominaisuuksia vaativat mittavaa testausta toiminnallisesti ja teknisesti ympäri rataverkkoa, VR Groupin liikennejohtaja Petri Auno kertoo.

Ympäristöystävällinen ja energiapihi työjuhta

VR Groupin tavoitteena on parantaa energiatehokkuutta sekä matkustaja- että tavaraliikenteessä 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Uusi sähköveturi mahdollistaa entistä suuremman osan tavaraliikenteen kuljetuksista sähkövedolla. Sen teho vastaa noin 60–70 perheautoa. Veturi voi vetää reilut 2 000 tonnia painavaa tavarajunaa. Veturissa on kaksi dieselmoottoria sekä radio-ohjaus, joiden avulla voidaan tehostaa toimintaa ja korvata dieselvetureita kuormausalueilla ja lyhyillä sähköistämättömillä rataosuuksilla.

− Vectron-sähköveturi mahdollistaa tehokkaan junaliikenteen Suomen haastavissa olosuhteissa.  Veturi kestää 40 asteen pakkasen, siinä on tukeva lumiaura, ja ilmanottoaukot on siirretty katolle.  Veturien toiminta testataan talvilaboratoriossa ja luonnon olosuhteissa.  Siemensillä on pitkä kokemus luotettavien veturien toimittamisesta eri puolille maailmaa, Siemens Osakeyhtiön divisioonan johtaja Juha Lehtonen sanoo.

Investointi asiakkaita varten

Veturihankinta on osa merkittävää VR Groupin kalustoinvestointien sarjaa. VR Group on hankkinut parin vuosikymmenen aikana uutta kalustoa noin miljardilla eurolla. Vectronin osuus tästä on yli 300 miljoonaa euroa. Siemensille kyseessä on merkittävä kauppa Vectron-tuoteperheelle. VR Groupin iso veturihankinta on tehty vastaamaan asiakkaiden tarpeita. VR:n tavoitteena on lyhentää matkustajaliikenteen matka-aikoja ja vastata teollisuuden monenlaisiin kuljetustarpeisiin.

− Uudet veturit tulevat palvelemaan nykyisiä ja tulevia asiakkaita pitkälle tulevaisuuteen, Petri Auno muistuttaa.

http://www.sahkoveturi.fi/fi/

Ratikkanäyttelyssä kurkistetaan joukkoliikenteen tulevaisuuteen

2a211820-e50d-4fff-afdf-931476c9d955-main_image

Raide-Jokerin havainnekuva Linnoitustieltä Leppävaarasta. Kuva: Hanna Kiema

Näyttelytila Laiturilla avautuu torstaina 14. tammikuuta Ratikkanäyttely, joka tutustuttaa Helsinkiin ja Espooseen suunniteltuihin pikaraitioteihin.

Näyttelyn keskiössä ovat Raide-Jokeri ja Kruunusillat. Raide-Jokeri on Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen välille suunniteltu pikaraitiotie. Kruunusillat on Helsingin keskustan ja Laajasalon välille kaavailtu raitiotieyhteys, jota varten suunnitellaan siltoja kantakaupungista Kruunuvuorenrantaan. Yhteys toteutetaan osittain pikaraitiotienä. Kruunusillat-hanke tuo myös kävely- ja pyöräteitä keskustasta Laajasaloon.

Hankkeisiin voi tutustua muun muassa kahdeksan metriä pitkän pienoismallin avulla. Kruunusillat-yhteyttä voi katsella myös virtuaalimallien ja 3D-lasien avulla.

Laiturilla voi myös kokea uusien ratikoiden äänimaailman ja koeistua niiden penkeillä. Raitioteiden lisäksi näyttelyssä kerrotaan kaupunkien suunnitelmista rakentaa uusia asuntoja ja palveluita raitiolinjojen varrelle.

Ratikkanäyttelyyn liittyy tapahtumia, joissa esitellään mm. Raide-Jokeria, Kruunusillat-hanketta sekä maailmalla toteutettuja pikaraitioteitä. Tarkemmat tiedot tapahtumista löytyvät Laiturin sivuilta osoitteesta laituri.hel.fi.

Näyttelytila Laituri sijaitsee vanhan linja-autoaseman rakennuksessa Kampissa osoitteessa Narinkka 2. Ratikkanäyttely on avoinna 24. maaliskuuta asti.

71f5109d-7764-438f-a3e9-b13fcb3971b2

Raide-Jokerin havainnekuva Käskynhaltijantieltä Oulunkylästä. Kuva: WSP Finland Oy

ad727420-3493-435b-b338-53427068978d

Pikaratikat yhdistävät kasvavat asuin- ja työpaikka-alueet

Helsinki ja koko Helsingin metropolialue kasvavat vauhdilla. Helsingin väkimäärän arvioitu kasvu vuoteen 2050 mennessä on jopa neljännesmiljoona asukasta. Tämä johtaa myös liikenteen lisääntymiseen. Helsinki vastaa tähän haasteeseen edistämällä ennen muuta kestäviä liikennemuotoja eli kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä. Tulevaisuudessa yksi joukkoliikenteen keskeisistä muodoista on pikaraitiotie.

Raideliikenneverkostolla on tärkeä rooli Helsingin tulevassa yleiskaavassa. Metro, junat ja pikaraitiotiet yhdistävät kaupungin keskukset verkostokaupungiksi. Pikaraitioteiden varrelle suunnitellaan tulevaisuuden asuin- ja työpaikka-alueita.


Ratikkanäyttely 14.1.–24.3.2016
Info- ja näyttelytila Laituri
Narinkka 2, Kamppi
avoinna ma–pe klo 10–19, la klo 12–16
http://laituri.hel.fi

Junaliikennettä supistetaan tiistaina

Etelä-Suomeen saapuvan lumisadealueen vuoksi junaliikenteeseen tehdään muutoksia tiistaille 12.1.-16. Muutoksia tehdään sekä lähi- että kaukoliikenteeseen.

Osa junista perutaan ja osa vuoroista liikennöidään harvennetulla vuorovälillä.

Toimenpiteellä pyritään turvaamaan junaliikenne pahemmilta häiriöiltä.

Lumipyry, pakkanen ja varsinkin itätuuli kinostavat lunta Helsingin ratapihalle vaikeuttaen vaihteiden kääntymistä. Lumi joudutaan vaihteenlämmityksistä huolimatta poistamaan myös perinteisin keinoin, luudalla ja lapiolla. Lumenpoistopartioiden määrää on ratapihoille lisätty. Supistamistoimilla parannetaan myös lumenpoistajien työskentelyedellytyksiä.

Tiedot peruttavista ja  ajettavista junavuoroista löytyvät VR:n ja HSL:n nettisivuilta myöhemmin tämän päivän aikana.

Lisätiedot:

https://www.hsl.fi/

http://www.vr.fi/