:HELSINKI: Kaupunginhallitus esittää valtuustolle lähtemistä mukaan Tunnin Juna Oy:n osakkeenomistajaksi

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunki lähtisi osakkeenomistajaksi Helsingin ja Turun välisen raideyhteyden suunnittelua toteuttavaan hankeyhtiöön, Turun Tunnin Juna Oy:öön. Tämä tarkoittaisi myös, että kaupunki merkitsee perustettavan hankeyhtiön osakkeita tai muuten pääomittaa yhtiötä yhteensä enintään 5,9 miljoonalla eurolla.

Kaupunginhallituksen esityksen mukaan kestävän kehityksen vaatimukset, ilmastonmuutoksen torjuminen sekä taloudelliset syyt edellyttävät liikkumisen ja logistiikan kokonaisvaltaista muutosta. Tarvetta muutokselle sekä nopeiden junayhteyksien parantamiselle lisää myös kaupungistuminen, joka on 2000-luvulla kiihtynyt ja kasvu on keskittynyt hyvin saavutettaviin yliopistokaupunkeihin niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla

7 V25.3.2020: Osallistuminen Suomi-Rata Oy:n omistamiseen ja rahoittamiseen

Teleste toimittaa junajärjestelmän Alstomin Avelia Horizon-luotijuniin Ranskassa

Alstom on valinnut Telesten junajärjestelmän seuraavan sukupolven luotijuniinsa, jotka on suunniteltu Ranskan kansalliselle SNCF Mobilités rautatieyhtiölle. Teleste toimittaa junajärjestelmän Alstomin luotijuniin, joiden tilaaja on Ranskan kansallinen SNCF Mobilités rautatieyhtiö. Tilaus käsittää järjestelmätoimitukset 50 kaksikerroksiseen, suurinopeuksiseen junaan, joiden käyttöönotto alkaa vuonna 2021, ja lisäksi siihen sisältyy 50 junan lisäoptio.

Telesten Alstomille toimittama järjestelmä sisältää matkustajainformaation hallintatoimintoja sekä uuden matkustajainformaation hallintaliittymän. Lisäksi kokonaisuuteen sisältyvät videovalvonta-, ääni- ja videotallenne- ja kuulutusjärjestelmät sekä junavaunujen TFT-näytöt ja ovien LED-näytöt. Junajärjestelmä takaa että matkustajainformaatio on sujuvaa yli 300 km/h:n nopeudella liikkuvissa junissa ja että informaatio välittyy kunkin vaunun jopa 740 matkustajalle tarkasti ja luotettavasti myös junan ollessa liikkeessä.

Telesten integroitu tuote- ja palvelutarjonta auttaa rakentamaan ja ylläpitämään verkottuneempaa yhteiskuntaa. Ratkaisumme tuovat televisio- ja laajakaistapalvelut sinulle, takaavat turvallisuutesi julkisilla paikoilla ja opastavat sinua joukkoliikenteen käytössä. Innovatiivisuutemme ja vankka kokemuksemme on tehnyt meistä johtavan kansainvälisen laajakaista-, turvallisuus- ja informaatioteknologioita sekä niihin liittyviä palveluja tarjoavan yrityksen. Olemme yhteydessä asiakkaisiimme maailmanlaajuisen toimipiste- ja kumppaniverkostomme avulla. Vuonna 2019 Telesten liikevaihto oli 235 miljoonaa euroa, ja yhtiön palveluksessa oli 1330 henkilöä.

Volvo Cars vähentää logistiikkaverkoston päästöjä lisäämällä rautatiekuljetusten käyttöä

Volvo Cars vähentää merkittävästi hiilidioksidipäästöjä logistiikkatoiminnassaan siirtymällä autorekoista juniin kuljetuksissaan tuotantolaitostensa ja autovarastojen välillä.

Erityisesti Euroopassa, jossa autorekat ovat edelleen yleisesti tapa kuljettaa uusia autoja jakeluvarastoihin ja jälleenmyyntiin yksittäisillä markkinoilla, yritys vähentää päästöjä korvaamalla yhä useammat tieliikennekuljetukset rautatiekuljetuksilla.

Rautatiekuljetusten avulla yhtiö on jo vähentänyt hiilidioksidipäästöjä lähes 75 prosentilla Belgian Gentissä sijaitsevan tuotantolaitoksensa ja Pohjois-Italiassa sijaitsevan varaston välillä. Toisella reitillä, Gentistä Itävaltaan sijaitsevalle varastolle, päästöt vähenivät lähes puolella rautatiekuljetuksiin siirtymisen myötä.

Molemmat aloitteet ovat osa ilmastosuunnitelmaa, jonka Volvo Cars paljasti viime vuonna. Suunnitelman mukaan yhtiö pyrkii vähentämään autokohtaista hiilijalanjälkeään 40 prosentilla vuosien 2018 ja 2025 välillä, mikä edellyttää päästöjen vähentämistä 25 prosentilla, logistiikka mukaan lukien. Vuoden 2025 tavoite on konkreettinen askel Volvo Carsin pyrkimyksessä tulla ilmastoneutraaliksi yhtiöksi vuoteen 2040 mennessä.

“Kun sanoimme, että suunnittelemme päästöjen vähentämistä merkittävästi kaikessa toiminnassamme, tarkoitimme sitä”, kertoi Javier Varela, Volvo Carsin tuotanto- ja logistiikkajohtaja. ”Logistiikkaverkostomme on vain yksi osa suunnitelmaa, mutta silti tärkeä. Tämä on yksi esimerkki sitoutumisestamme vähentää ympäristövaikutuksiamme tarkoituksenmukaisilla, konkreettisilla toimenpiteillä.”

Volvo Cars haluaa käyttää rautatieliikennettä myös laajemmassa mittakaavassa Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Jo nyt autoja kuljetetaan Kiinan tuotantolaitoksista Belgian Gentin satamaan junalla kaksi kertaa viikossa. Muut rautatieyhteydet toimittavat uusia Volvo -autoja alueellisiin varastoihin Kiinassa ja Venäjällä.

Yhdysvalloissa Charlestonissa, Etelä-Carolinassa sijaitseva tuotantolaitos hyödyntää vakiintunutta rautatieverkostoa, joka vie uusia autoja varastoihin Pohjois-Amerikan kaupunkeihin. Nämä junat korvaavat jo nyt kymmeniä autorekkoja viikossa, ja niiden lukumäärä todennäköisesti kasvaa seuraavan sukupolven XC90:n myötä.

Volvo Carsin ilmastosuunnitelma on yksi autoteollisuuden kunnianhimoisimmista . Se esittelee konkreettisia toimia, jotka ovat yhteneväisiä Pariisin kansainvälisen ilmastosopimuksen (2015) kanssa. Sopimuksen tavoitteena on rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen esiteollisiin tasoihin verrattuna.

Volvo Carsin 2040 -ilmastotavoitteet eivät rajoitu pakokaasupäästöjen vähentämiseen sähköistämisen avulla, koska yhtiön mukaan sähköistäminen ei vähennä ympäristövaikutuksia riittävästi. Yhtiö tarkasteleekin hiilidioksidipäästöjen torjumista kaikkialla: tuotantoverkossaan, toimitusketjussaan sekä materiaalien kierrätyksen ja uudelleenkäytön kautta.

Yrityksen sähköistämispyrkimyksiä heijastaat äskettäin lanseerattu, uusi Recharge-automallisto. Recharge on kattava nimi kaikille ladattaville Volvoille eli autoille,  joissa on täysin sähköinen tai lataushybridivoimansiirto. Recharge-malliston tavoitteena on lisätä entisestään Volvo Carsin sähköistettyjen autojen osuutta kokonaismyynnistä ja kannustaa lataushybridiautojen kuljettajia käyttämään Pure-sähköajotilaa mahdollisimman paljon.

Porin osallistuminen Suomi-ratahankeyhtiöön edistyy

Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 9. maaliskuuta hyväksyä Suomi-ratahankeyhtiölle valmistellut viimeistellyt yhtiöoikeudelliset asiakirjat eli osakassopimuksen, kuntien välisen sopimuksen, omistusosuus-/rahoituslaskelman, perustamissopimuksen ja yhtiöjärjestyksen.

Kaupunginhallitus osoittaa vuonna 2020 tarvittavaan osakemerkintään ja rahoitukseen varat talousarvion investointiosassa olevasta yritysjärjestelyihin varatusta määrärahasta.

Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että valtuusto sitoutuu varautumaan hankkeen edellyttämiin määrärahoihin tulevien vuosien talousarvioissa yhteensä 1.185.400 eurolla.

TCS digitalisoi Tanskan rautatiet

IT-konsultointi- ja palveluyhtiö Tata Consultancy Services (TCS) on valittu Tanskan valtion rautateiden DSB:n strategiseksi teknologiakumppaniksi. Nyt solmittu sopimus on merkittävä etappi DSB:n kunnianhimoisessa digitaalisessa transformaatiossa, jonka tarkoituksena on edistää ydinliiketoiminnan kasvua ketteröittämällä ja digitalisoimalla yrityksen toimintoja.

TCS edistää DSB:n digitaalista transformaatiota Machine First -toimitusmallinsa (MFDM) avulla, joka pohjautuu tekoälyä ja analytiikkaa hyödyntävään kognitiiviseen Ignio-automaatio-ohjelmistoon. TCS nopeuttaa DevOps-toimintamallin käyttöönottoa DSB:ssä hybridipilviratkaisun avulla sekä tarjoaa ohjelmisto-ohjatun verkon, tietoturvaratkaisut ja S4 Hana -alustan palveluna.

Nämä teknologiat parantavat DSB:n toimintojen vakautta sekä ketteröittävät ydinliiketoimintaa mahdollistamalla tuotteiden nopeamman markkinoilletulon sekä paremman läpinäkyvyyden ja hallinnan.

“Olen ylpeä siitä, että Pohjoismaiden johtaviin rautatieoperaattoreihin kuuluva DSB on valinnut TCS:n strategiseksi kumppanikseen. Tuemme DSB:n digitaalista transformaatiota, jossa yrityksen toimintoja joustavoitetaan ja ketteröitetään teknologian avulla. MFDM-toimitusmalli virtaviivaistaa ja skaalaa backoffice-toimintoja sekä pienentää riskejä. Tämä nopeuttaa DSB:n digitalisaatiota, parantaa asiakaskokemusta ja vauhdittaa kasvua”, sanoo TCS:n Tanskan-maajohtaja Ruchikar Dalela.

Sopimukseen sisältyvät datakeskuksen IT-infrastruktuuripalvelut, SAP, ohjelmisto-ohjattu verkko sekä pilviratkaisu, johon kuuluvat monialaiset palvelut ja tietoturvapalvelut.

Helsinki-Turku nopean junayhteyden ympäristövaikutusten arviointi (YVA): ELY-keskuksen lausunto ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta valmistunut

Kuva: Väylävirasto

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on antanut lausunnon Helsingin ja Turun välisen nopean junayhteyden (nk. tunnin juna) ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta (YVA-ohjelma). Hanke sisältää uuden radan rakentamisen välille Espoo-Salo ja kaksoisraiteen rakentamisen välille Salo-Turku. Hankkeesta vastaava on Väylävirasto. Hankkeen tavoitteena on parantaa Helsinki-Turku-välin ratakapasiteettia ja lyhentää matkustusaikaa. Lausunto on valmisteltu yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa.

ELY-keskus kiinnitti lausunnossaan huomiota mm. YVAssa tarkasteltaviin vaihtoehtoihin, hankkeen luonto- ja vesistövaikutuksiin, ilmastovaikutuksiin ja liikennevaikutuksiin. Vaihtoehtoja on tarpeen täydentää ja arvioida kaikkien vaihtoehtojen vaikutukset tasapuolisesti ja yhteismitallisesti. Hankealueella sijaitsee useita arvokkaita luontokohteita ja lajiesiintymiä, joihin kohdistuvien vaikutusten arviointi on hankkeessa keskeistä. Vastaavasti vaikutukset vesistökohteisiin on tärkeä arvioida. Hankkeella on vaikutuksia koko liikennejärjestelmään ja vaikutusten arvioinnissa korostuvat välilliset vaikutukset mm. eri liikennemuotoihin. Väyläviraston suunnittelemaa ilmastovaikutusten arviointia ELY-keskus piti esimerkillisenä. Osana ilmastovaikutusten arviointia tehdään kasvihuonekaasupäästölaskennat rakentamisen ja käytön ajalta, ottaen huomioon myös hiilinielut. Haitallisten vaikutusten ehkäisy- ja lieventämistoimien suunnittelu on tärkeä osa ympäristövaikutusten arviointia.

Hanketta esiteltiin YVA-ohjelmavaiheessa yleisötilaisuuksissa neljällä paikkakunnalla. Niihin osallistui yhteensä noin 100 henkeä. YVA-ohjelmasta saatiin eri viranomaistahoilta 35 lausuntoa. Kansalaiset ja muut tahot toimittivat ELY-keskukselle 47 mielipidettä.

Väylävirasto laatii tämän lausunnon perusteella ympäristövaikutusten arviointiselostuksen (YVA-selostus). Siinä kuvataan mm. miten ELY-keskuksen lausunto on otettu huomioon. YVA-selostusvaiheessa hankkeen esittelytilaisuuksia järjestetään kahdeksalla paikkakunnalla. ELY-keskus antaa YVA-selostuksesta perustellun päätelmän, joka on otettava hankkeen jatkosuunnittelussa ja lupakäsittelyissä huomioon.

Linkki: www.ymparisto.fi/helsinkiturkujunayhteysYVA

Veturinkuljettajien ylityö- ja vuoronvaihtokielto vaikuttaa junaliikenteeseen

KUVAAJA KIRSI TUURA ALMA360

Rautatiealan Unioni RAU on asettanut ylityö- ja vuoronvaihtokiellon, joka koskee sen työehtosopimuksen piirissä olevia jäseniä. Liitto on asettanut ylityö- ja vuoronvaihtokiellon alkaen 17.2. klo 00:00. Ylityö- ja vuoronvaihtokielto liittyy meneillään oleviin TES-neuvotteluihin. 

VR Groupissa ylityö- ja vuoronvaihtokielto koskee kaikkia kauko-, lähi- ja tavaraliikenteen veturinkuljettajia. Pyrimme parhaamme mukaan minimoimaan asiakasvaikutuksen, mutta ylityö- ja vuoronvaihtokielto voi kuitenkin vaikuttaa junaliikenteeseen ja näkyä peruttuina junavuoroina lähi-, kauko-, ja tavaraliikenteessä. 

Palvelualojen työnantajat Palta ry:n ja Rautatiealan Unioni RAU:n neuvottelut jatkuvat edelleen. Seuraamme tilanteen kehittymistä ja tiedotamme sen vaikutuksista junaliikenteeseen. 

Ajantasainen tieto liikenteestä löytyy verkkosivuiltamme osoitteessa vr.fi/liikennetilanne.

Suomi hakee EU:n rahoitustukea Turun tunnin junan ja Suomi-radan suunnitteluun

Tampereen asemalle menevä, pohjoisesta tuleva rautatie. Vasemmalla Armonkallion kaupunginosaa; oikealle mentäessä taas saavuttaisiin Tampellan entisille tehdasalueille tai kauempana edessäpäin Jussinkylän kaupunginosaan.

Suomen valtio hakee Turun tunnin junan ja Suomi-radan suunnitteluun Euroopan komissiolta rahoitustukea. Lisäksi rahoitusta haetaan Espoon radan suunnitteluun, Pasila–Riihimäki-radan parantamiseen ja Vantaan ratikalle.

Rahoitusta haetaan Verkkojen Eurooppa -ohjelmasta (CEF, Connecting Europe Facility), joka edistää Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) investointeja. Raha-asiainvaliokunta puolsi hakemuksia 20.2.2020.

Valtio ja kunnat pääsivät yhteisymmärrykseen Suomi-radan ja Turun tunnin junan suunnittelua edistävien hankeyhtiöiden perustamisesta sekä eri osapuolten rahoitusosuuksista 13.2.2020.

EU:n CEF-rahoitustukea haetaan seuraaville hankkeille:

Turun tunnin juna

Liikenne- ja viestintäministeriö hakee raideliikenteen kehittämiseen yhteysvälillä Helsinki-Turku 37,5 miljoonaa euroa. Hankkeen suunnittelun kokonaisbudjetti on 75 miljoonaa euroa.

Helsinki–Turku-yhteys on tärkeä osa TEN-T-ydinverkon Skandinavia–Välimeri-käytävää. Nykyinen junayhteys Helsingistä Turkuun on mutkikas ja hidas. Rahoitusta haetaan Espoo–Salo-oikoradan suunnitteluun. Espoo–Salo-oikorata lyhentäisi Helsinki–Turku-rataa. Se mahdollistaisi nopean kaukoliikenteen Helsingin ja Turun välillä sekä lähiliikenteen kehittämisen Kirkkonummen ja Lohjan sekä Vihdin suuntaan. Lisäksi rahoitusta haetaan Salo–Turku-kaksoisraiteen suunnitteluun. Kaksoisraide mahdollistaisi enemmän junavuoroja ja junien sujuvan kohtaamisen Salon ja Turun välillä.

Espoon radan rakennussuunnittelu

Liikenne- ja viestintäministeriö hakee Espoon radan rakennussuunnitteluun 11 miljoonaa euroa. Hankkeen kokonaisbudjetti on 22 miljoonaa euroa. Hankkeeseen kuuluu radan, siltojen ja tunnelin suunnittelua.

Espoon rata on osa Turun tunnin juna -kokonaisuutta. Espoon radan suunnittelu on edellä Turun tunnin junan hankeyhtiön toimialaan kuuluvia tehtäviä, eikä se kuulu hankeyhtiön toimialaan. Hankkeelle ei ole osoitettu erillistä rahoitusta valtion talousarviossa.

Suomi-rata

Liikenne- ja viestintäministeriö hakee 11,7 miljoonaa euroa Helsinki–Tampere-radan kehittämiseen. Hankkeen kokonaisbudjetti on 23,4 miljoonaa euroa. Helsinki–Tampere-yhteys on vilkkaasti liikennöity osuus, joka kuuluu Euroopan laajuiseen TEN-T-ydinverkkoon.

Tukea haetaan Helsinki–Tampere-selvitykselle, johon kuuluu Pasilan ja Keravan välinen Lentorata sekä yhteys Tampereelle. Yhteys Tampereelle voidaan toteuttaa joko uutena ratalinjauksena Helsinki-Vantaan lentoasemalta tai kehittämällä nykyistä päärataa Riihimäen ja Tampereen välillä. Suomi-radan suunnittelukustannuksiksi on arvioitu 150 miljoonaa euroa.

Pasila–Riihimäki-radan parantaminen

Liikenne- ja viestintäministeriö hakee 6,5 miljoonaa euroa raideliikenteen kehittämiseen Pasilan ja Riihimäen välillä. Hankkeen kokonaisbudjetti on 13 miljoonaa euroa. Hankkeelle ei ole osoitettu erillistä rahoitusta valtion talousarviossa.

Vantaan ratikka

Vantaan kaupunki hakee 10,15 miljoonaa euroa CEF-rahoitustukea Vantaan ratikan suunnitteluun osana Helsingin pikaraitiotieverkkoa.

Euroopan komission myöntämän rahoituksen tavoitteena on edistää Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) investointeja. Tuen saaminen edellyttää kansallista rahoitusta. Hankkeiden tulee valmistua 31.12.2023 mennessä.

Raha-asiainvaliokunta puolsi kuuden muun liikennehankkeen hakemuksia 13.2.2020.

Mitä seuraavaksi?

CEF-tuesta päätetään hankkeiden kelpoisuustarkastuksen jälkeen. Komission alustavan ilmoituksen mukaan rahoituspäätökset tehdään kesä-heinäkuussa 2020.

Turun tunnin junan ja Suomi-radan hankeyhtiöiden osakassopimukset käsitellään valtion osalta talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa maaliskuussa 2020. Kaupunkien ja kuntien osalta osakassopimukset käsitellään luottamushenkilöelimissä sekä Finavian osalta yhtiökokouksessa helmi-huhtikuussa 2020.

 

 

Venäläistä lumensyöjäjunaa kokeillaan helmikuussa Suomessa

Venäjän rautateiden raskasta talvikunnossapitokalustoa kokeillaan Suomen rataverkolla helmikuun aikana. Kokeiluun on saapunut lumensyöjäjuna. Kokeilun tarkoituksena on selvittää, voisiko uudenlaisella kalustolla kehittää rautateiden kunnossapitoa Suomessa.

Kokeiluun on otettu Venäjältä lumensyöjäjuna SM-7. Koekäyttöä tehdään 19.2. alkaen. Kokeilualueena on ensisijaisesti Kainuu, missä on tällä hetkellä riittävästi lunta testeihin. Alun perin testejä suunniteltiin Kaakkois-Suomen alueelle, mutta siellä ei juurikaan ole nyt lunta.

Lumensyöjäjunan nimi tulee siitä, että junan etuosan kone kerää lunta ja muut vaunut ovat lumen säilytystä ja purkamista varten. Se soveltuu erityisesti ratapihojen lumenpoistoon.

Väylä selvittää kokeilun avulla, miten raskas rautateiden talvikunnossapitokalusto toimisi Suomessa. Varsinkin poikkeuksellisen lumisina talvina rautateiden lumitöihin voidaan tarvita lisäkapasiteettia. Esimerkiksi viime talvi oli erittäin luminen.

Kokeilu tehdään laajassa yhteistyössä

Mukana kokeilussa ovat Väylä, RZD, Destia Rail, Finrail, Ramboll CM, Steelwheel ja VR Group.

Kokeilussa kiinnitetään erityistä huomiota turvallisuuteen ja kaluston soveltuvuuteen Suomen rataverkolle.

Itäinen rantarata vie Suomen kilpailukyvyn raiteilleen

Uudesta selvityksestä käy ilmi, että Itäinen rantarata tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden lisätä koko Suomen vientiä ja kilpailukykyä.

WSP Finlandin selvitys Suomen rataverkoista ja Itäisestä rantaradasta korostaa rataverkon vahvistamisen roolia raideliikenteen lisäämisessä. Selvityksen mukaan Itäisen rantaradan lisäarvo muodostuu toimintavarmuuden ja kapasiteetin lisäyksellä. Lisäarvoa linjauksesta tulee myös Suomen suurimpien satamien kytkemisestä rataverkkoon, merellisen asumisen lisäämisestä pääkaupunkiseudun välittömässä läheisyydessä ja työllisyyden ja investointien edistämisestä.

Selvityksen mukaan Suomen hiilineutraaliustavoitteita liikenteen suhteen ei myöskään tavoiteta, ellei raideliikenne lisäänny merkittävästi. Sen takia ratainvestointien pitäisi keskittyä linjauksiin, jotka lisäävän sekä henkilö-, että tavaraliikennettä raiteilla.

”Rautateiden toimivuuden näkökulmasta on tärkeää, että on käytettävissä vaihtoehtoisia reittejä ilman kohtuuttoman pitkiä kiertomatkoja. Kouvolan ja itärajan välinen rataosuus muodostaa erittäin riskialttiin pullonkaulan rautatieliikenteel­le ollen Suomen kuormitetuin tavaraliikenteen rataosuus. Itäinen rantarata tukee jo olemassa olevaa rataverkostoa, vahvistaa sen toimintavarmuutta ja lisää kapasiteettia jolloin idän suuntaan pystytään lisäämään niin henkilö- kuin tavaraliikennettä,” professori Jorma Mäntynen WSP:ltä toteaa.

Selvityksestä käy myös ilmi, että HaminaKot­kan sataman kautta kulkee 25 % Suomen rautateiden tavaratonneista. Sataman laaja palve­lutarjonta ja suuri laivafrekvenssi vetävät lisää pitkämatkaisia tavaravirtoja eri puolilta Suomea lisä­ten nykyisen Kouvola-Kotka –radan kuormitusta. Itäinen rantarata Luumäeltä rannikon kautta Helsinkiin tarjoaa välttämätöntä lisäkapasiteettia Karjalan radan ja Venäjän suunnan liikenteen kasvulle.

Allegrolle uusia reittejä – tulevaisuudessa Tampereelta Pietariin?

Uusi itäinen reitti rannikon kautta avaa myös Venäjän Allegro-liikenteelle uuden mahdollisuuden liikennöidä Kotkan kautta suoraan pääkaupunkiseudulle. Samalla kapasiteettia vapautuisi läntisen Suomen elinkeinoelämän suuresti toivomalle reitille, Tampe­reelta Pietariin kulkevalle Allegro-junalle.
Länsi-Suomen Allegro käyttäisi perinteistä reittiä itära­jalta Kouvolaan ja Lahteen saakka ja jatkaisi siitä Riihimäen kautta Tampereelle. Näin saataisiin Allegro-liikenteen piiriin uusia kaupunkeja ja maakuntia.

Selvitys tuo ilmi myös, että rataverkon laajennus mahdollistaa useamman reittivaihdon myös Helsingistä Pietariin, niin rannikon kuin Kouvolan kautta.

”Itäinen rantarata tuo kaikista esitetyistä itäisistä ratalinjauksia ainoana lisäarvoa koko Suomen rataverkolle, niin tavara- kuin henkilöliikenteen osalta. Saisimme sen myötä lisää tavaraa raiteille ja kytkettyä uuden alueen rataverkkoon, joka hyödyttää henkilöliikennettäkin aina Joensuuhun ja Kuopioon asti,” Kotkan kaupungin kehitysjohtaja Terhi Lindholm huomauttaa.

Rata tuo kasvua muuttotappiokuntiin

Pääkaupunkiseudun suuret työmarkkinat lännen suunnassa ja Lappeenrannan korkean teknologian osaamiskeskittymä idän suunnassa ovat omiaan vauhdittamaan työvoiman liikkuvuutta itäisellä rantaradalla molempiin suuntiin. Venäjän läheisyys muodostaa alueelle erittäin tärkeän kasvupoten­tiaalin, jonka realisoitumista itäinen rantarata tukee.

”Selvitystä tehdessä kävi selkeästi ilmi, että kaikissa Itä-Suomen kunnissa on tarvetta monipuoliselle työvoimalle, jota ei välttämättä tällä hetkellä kunnista löydy. Saavutettavuuden merkittävä parantuminen avaa uuden­laiset mahdollisuudet työvoiman liikkuvuudelle, nykyisten yritysten kasvulle ja uusien yritysten sijoittumiselle alueelle,” Jorma Mäntynen huomauttaa.

Itäinen_rantarata_raportti_2020