Kehärata kasvatti junien suosiota

2017-04-18 14_18_30-6_2017_keharadan_liikenteelliset_vaikutukset.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

Kehärata on tuonut juniin lisää matkustajia ja tehnyt matkustamisesta entistä sujuvampaa laajalla alueella pääkaupunkiseudulla.

Kesällä 2015 käyttöön otettu Kehärata on HSL:n selvityksen mukaan kasvattanut lähijunien suosiota laajalla alueella uuden rataosuuden, pääradan ja Vantaankosken radan ympäristössä. Junan osuus pääkulkutapana nousi runsaat 10 prosenttiyksikköä vuodesta 2014 vuoteen 2016. Bussien osuus väheni suunnilleen saman verran.
Junamatkustajien määrä kasvoi selvästi eniten Myyrmäessä ja Kivistössä, joihin on rakennettu paljon uutta asutusta radan tuntumaan.

Joukkoliikennematkustajat olivat Kehäradan valmistumisen jälkeen tyytyväisempiä liikkumisen sujuvuuteen kuin he olivat ennalta arvioineet. Sujuvuus parani laajemmalla alueella kuin matkustajat ennen liikenteen alkamista olettivat. Tyytyväisimpiä olivat Kivistön, Helsingin pohjoisosien ja Etelä-Vantaan matkustajat.

Tyytyväisyyden syy oli muun muassa se, että Kehärata paransi junaliikenteen täsmällisyyttä. Samalla, kun Kehäradan liikenne alkoi, valtaosa suorista bussilinjoista Vantaalta Helsinkiin korvautui lyhyillä syöttölinjoilla asemille. Tihein vuorovälein liikennöitävät lyhyet liityntälinjat ovat parantaneet matkaketjujen luotettavuutta.
Liikennöinnin aloitti myös runkobussilinja 560 Itä-Helsingistä Malmin kautta Myyrmäkeen. Kehäradan vaikutusalueen poikki kulkevat bussit laajensivat Kehäradan vaikutusaluetta entisestään ja Helsingin seudun bussilinjastosta tuli entistä verkostomaisempi.

Kehärata, bussilinja 560 ja Vantaan bussilinjaston muuttuminen liityntäliikennepainotteiseksi ovat yhdessä vaikuttaneet siihen, että junien käyttö on lisääntynyt laajalla alueella uuden rataosuuden ympäristössä.

Myös merkittävä osa Helsinki–Vantaan lentoasemalle kulkevista on todennut Kehäradan käyttökelpoiseksi, ja joukkoliikenteen osuus kokonaisuutenakin on kasvanut.
Vuonna 2014 lentoasemalle saapuneista alle 5 prosenttia käytti pääkulkutapanaan junaa. Vuonna 2016 osuus oli runsaat 25 prosenttia. Linja-autolla saapui lentokentälle 35 prosenttia matkustajista vuonna 2014, ja kaksi vuotta myöhemmin 22 prosenttia.
Henkilöauton ja taksin yhteenlaskettu osuus pieneni 58 prosentista runsaaseen 51 prosenttiin.

HSL arvioi Kehäradan vaikutuksia vuosien 2014 ja 2016 matkatutkimusten sekä liikenne- ja matkustajalaskentojen aineistojen sekä maankäytön kehittymisen perustella.

https://www.hsl.fi/sites/default/files/6_2017_keharadan_liikenteelliset_vaikutukset.pdf

HSL selvittää Kehäradan ja Länsimetron vaikutuksia liikkumiseen Helsingin seudulla

HSL aloittaa maanantaina 4.4. Matkatutkimuksen, jolla selvitetään, millaisia joukkoliikennematkoja Kehäradan ja Länsimetron vaikutusalueilla tehdään. Matkustajille jaetaan kutsukortteja tutkimukseen busseissa, junissa ja metrossa.

Matkatutkimus on nettikysely, johon voi vastata matkan päätyttyä tai jo matkan aikana vaikkapa älypuhelimella. Tutkimuksessa kysytään tietoja matkasta, joka oli meneillään, kun vastaaja sai kutsukortin tutkimukseen. Vastaajalta tiedustellaan esimerkiksi, mistä hän lähti matkalle, minne hän oli menossa ja mitä kulkutapoja hän käytti matkalla.

Tutkimuksessa kysytään myös, miten Kehärata on vaikuttanut matkan sujuvuuteen ja eri kulkutapojen käyttöön, ja miten vastaaja arvioi Länsimetron vaikuttavan matkan sujuvuuteen ja eri kulkutapojen käyttöön. Kehäradan vaikutuksia tutkitaan Vantaan suunnan busseissa sekä kaikissa lähijunissa. Länsimetron vaikutuksia tutkitaan Etelä-Espoon suunnan busseissa, rantaradan lähijunissa sekä metrossa. Tutkimuksella hankitaan tietoa vähintään 15 vuotta täyttäneiden matkustajien matkoista ja niihin vaikuttavista taustatekijöistä.

Osana Kehäradan vaikutusten tarkastelua tutkitaan myös lentoasemaan liittyviä matkoja. Lentoasemalla haastatellaan matkustajia lähtöselvitys- ja matkatavara-auloissa.

Lentoasemalla matkustajia haastatellaan huhtikuussa. Muualla Matkatutkimus jatkuu perjantaihin 27.5. saakka.

Vuonna 2014 tehty Matkatutkimus koski Kehäradan vaikutusalueella tehtyjä matkoja ennen Kehäradan avaamista. Vuoden 2016 Matkatutkimus tehdään nyt, kun Kehärata on käytössä, mutta Länsimetroa ei ole vielä avattu. Kun Länsimetro on ollut jonkin aikaa käytössä, sen vaikutusalueella tehdään jälleen uusi Matkatutkimus.

Junalla matkustaa entistä useampi – Kehärata kerännyt hyvin matkustajia

keharata_595x800

Entistä useampi taittaa matkojaan junalla HSL-alueella. Marraskuussa 2015 junalla kuljettiin arkivuorokauden aikana noin 171 000 kertaa. Lukema kasvoi vuoden 2014 marraskuusta peräti 20 000:lla, eli noin 13,5 prosentilla.

Matkustajamäärien kasvun taustalla on heinäkuussa avattu Kehärata, joka yhdisti toisiinsa Vantaankosken radan ja pääradan. Samalla avautui suora yhteys Vantaan suurimpien aluekeskusten Tikkurilan ja Myyrmäen välille. Myös esimerkiksi Helsingin Malmilta pääsee nyt vaihdotta lentoasemalle.

Kehäradan viittä uutta asemaa on käytetty matkustamiseen arkivuorokauden aikana noin 14 500 kertaa. Kaikki muut asemat paitsi Vehkala pääsivät yli 2 000 käyttökerran vuorokauden aikana.

Uusista asemista kaikkein eniten matkustajia oli Lentoasemalla (n. 5 300). Siellä matkustajamäärien odotetaan kasvavan entisestään, kun suora hissiyhteys rautatieaseman ja terminaalin välillä avataan perjantaina 18. joulukuuta. Liukuporrasyhteys valmistuu alkuvuodesta 2016.

Lähijunamatkustajien määrä on kasvanut melkein kaikilla Kehäradan lenkin varrella olevilla asemilla. Kaikkein suurinta kasvu on Helsingin päärautatieaseman (n. 7 400) lisäksi ollut Tikkurilassa (n. 5 200), Myyrmäessä (n. 3 000), Hiekkaharjussa (n. 2 700), Malmilla (n. 2 400) ja Martinlaaksossa (n. 1 900).

”Tulosten perusteella näyttää siltä, että erityisesti pääradalta vaihdetaan vilkkaasti Kehäradan juniin Tikkurilassa ja Hiekkaharjussa. Rantaradalla Huopalahden rooli risteysasemana on kasvanut myös hieman”, sanoo HSL:n joukkoliikennesuunnitteluosaston johtaja Tero Anttila. ”Vantaan asuntorakentaminen taas näkyy Kivistön ja Leinelän asemien ilahduttavan korkeina matkustajamäärinä.”

Kehärata: suoran lentoasemayhteyden arvioidaan avautuvan joulukuussa

Helsinki-Vantaan lentoaseman terminaalin ja juna-aseman välisen suoran yhteyden avaamisaikataulua on päivitetty: terminaalinpuoleisen sisäänkäynnin arvioidaan avautuvan joulukuun loppupuolella. Siihen asti matkustajia palvelee asemalla Tietotien sisäänkäynti, josta on kävely-yhteys sekä bussikuljetus T1- ja T2-terminaaleihin. Lisäksi HSL parantaa alueen työmatkaliikennettä uudella bussilinjalla.

Tämänhetkisen suunnitelman mukaan terminaalinpuoleinen sisäänkäynti avataan matkustajille joulukuun loppupuolella, kun hissit saadaan käyttöön ja yhteys sitä myötä avatuksi. Liukuporrastyöt jatkuvat sisäänkäynnillä vielä alkuvuoden.

Sisäänkäynnin avaaminen viivästyy aiemmin suunnitellusta, sillä rakennustyöt teräs-lasirakenteisella sisäänkäyntikuilulla ovat osoittautuneet arvioitua haastavammiksi: asennettavat lasit joudutaan laskemaan yksitellen jopa kolmenkymmenen metrin syvyyteen, missä niiden asennus tapahtuu hyvin ahtaassa tilassa.

– Lasien asentamisen ohella aikaa vievät pitkien liukuportaiden vaativat asennustyöt, sillä 60-metriset liukuportaat (3 kpl) haalataan kuiluun asennettavaksi reilun kymmenen metrin pituisina, seitsemän tonnin painoisina elementteinä ja niiden lopullinen käyttökuntoon rakentaminen tapahtuu kuilussa, projektipäällikkö Juha Kansonen Liikennevirastosta kertoo.

Suoran terminaaliyhteyden avautumiseen asti matkustajia palvelee Lentoaseman Tietotien puoleinen sisäänkäynti, josta kävelymatka terminaali 1:een on noin 350 metriä ja terminaali 2:een noin 700 metriä. Bussikuljetus Tietotien ja T1-T2-terminaalien välillä jatkuu varsinaisen sisäänkäynnin valmistumiseen saakka. Bussit liikennöivät noin viiden minuutin vuorovälein.

Uusi työmatkalinja 617

HSL parantaa Hämeentien ja Mäkelänkadun varresta lentokentälle tehtäviä työmatkoja perustamalla uuden työmatkalinjan 617. Hakaniemen ja lentoaseman välillä liikennöivä uusi yhteys tuo helpotusta niille, jotka joutuvat vaihtamaan lentoterminaalin sisäänkäynnin puuttumisen vuoksi sekä Kehäradan alku- että loppupäässä.

Linja 617 liikennöi ruuhka-aikoihin 30 minuutin vuorovälillä. Linjan reitti kulkee Tuusulanväylän ja Kehä III:n kautta, jolloin se palvelee myös Kehä III:n ja Lentoasemantien risteyksen tuntumassa olevia työpaikkoja. Uusi linja aloittaa 16.11.2015.

– Linja 617 tuo lisäpaikkoja lentoaseman suunnalla työskenteleville. Linjan 615 bussit eivät tosin enää ole yhtä täysiä kuin elokuussa, jolloin linjan reitti muuttui. Tieto Kehäradasta on kiirinyt vähitellen myös matkailijoille. Uskomme linjan 617 profiloituvan työmatkalinjaksi, koska se ei aja aivan ydinkeskustaan, joka on matkailijoiden tyypillinen määränpää. Hakaniemi on erinomainen päätepysäkki, koska alueelta on hyvät liikenneyhteydet kaikkiin suuntiin. Linjan 615 paikkalukua lisätään myös tuomalla linjalle lisää telibusseja, HSL:n osastonjohtaja Tero Anttila sanoo.

Kehärata on 18 kilometriä pitkä, poikittainen raideyhteys, joka yhdistää Vantaankosken radan lentoaseman kautta päärataan Vantaan Hiekkaharjussa. Kehäradalle valmistui ensimmäisessä vaiheessa viisi uutta asemaa: Lentoaseman ja Aviapoliksen tunneliasemat sekä Leinelän, Vehkalan ja Kivistön pinta-asemat. Asemavarauksia rakennettiin Petakseen, Viinikkalaan ja Ruskeasantaan. Liikennöinti kehäradalla alkoi heinäkuussa 2015. Kehärata on Liikenneviraston, Vantaan kaupungin ja Finavia Oyj:n yhteishanke.

Lentoaseman junaliikenne on alkanut sujuvasti

11666161_851957591525954_6889317559619151693_n

Kuvaoikeudet: HSL

Kehäradan viideskin uusi asema avattiin liikenteelle tänään perjantaina 10. heinäkuuta, kun I- ja P-junat alkoivat pysähtyä myös Lentoasemalla. Liikenne uudella asemalla ja sen ympäristössä on lähtenyt käyntiin hyvin.

Juna pysähtyi Lentoasemalla ensimmäistä kertaa perjantaiaamuna kello 4.27, kun I-juna Helsingistä saapui sinne. Aivan lopullisessa muodossaan asema ei vielä ole, sillä suora yhteys asemalta terminaalirakennukseen valmistuu vasta lokakuun lopussa.

Siihen asti matkustajat voivat kulkea juna-aseman ja terminaalien väliä joko opastettua kävelyreittiä pitkin tai maksuttomalla, jatkuvasti liikennöivällä sukkulabussilla. Kävelymatka aseman uloskäynniltä ykkösterminaaliin on noin 450 metriä ja kakkosterminaaliin 800 metriä. HSL:n oppaat ovat olleet neuvomassa matkustajia sekä juna-asemalla että lentoaseman terminaalissa.

”Liikenne on alkanut hyvin. Ihmiset ovat löytäneet väliaikaiset kävelyreitit, ja myös ilmainen sukkulabussi on palvellut matkustajia ilman ongelmia”, kertoo HSL:n liikennepalvelut-osaston sopimuspäällikkö Kimmo Sinisalo. Uuden aseman avaaminen ei ole myöskään aiheuttanut junille viivytyksiä.

Lentoaseman juna-aseman avautumisen myötä bussin 615 (Rautatientori–Lentoasema) liikennettä on harvennettu. HSL suosittelee lentoaseman matkustajia käyttämään junaa.

Kehäradan varrella myös asuntomessut

Perjantaina alkoivat myös asuntomessut Vantaan Kivistössä, ja sinnekin pääsee näppärästi Kehäradan I- ja P-junilla. Lisäksi Kivistön asemalta messualueen portille on mahdollista matkustaa kuskittomilla ja maksuttomilla CityMobil2-automaattibusseilla, joka ovat osoittautuneet hyvin suosituiksi. HSL on automaattibussien kokeiluhankkeessa mukana.

Runsaan kilometrin matkan Kivistön asemalta messualueelle voi taittaa myös asuntomessujen järjestämillä tavallisilla busseilla tai kävellen.

YIT: Kehärata – ​enemmän kuin rautatie

oyks9qmo8atjdqdqnxnl

Aviapoliksen aseman punainen betonipinta on näyttävä elementti. Kurkista, miltä asemalla näyttää. Avaa panorama-kuva tästä. 

Pitkään haaveiltu ja vihdoin valmis Kehärata on mittaansa suurempi liikenneväylä. Sen uskotaan kyydittävän pääkaupunkiseudun uuteen aikakauteen.

Pääkaupunkiseudulla kaksi junarataa yhdistävä Kehärata on 18 kilometrin mittainen, mutta sen merkitys on paljon kilometrejään suurempi. Vantaan kaupungin maille rakennetun uuden rataosuuden reunamille on suunnitteilla kymmenien tuhansien ihmisten asuttamia kaupunkikeskuksia. Esimerkiksi lentoaseman lähettyvillä sijaitsevan Aviapoliksen alueen uskotaan tulevaisuudessa kattavan 20 000 asukkaan kodit ja 50 000 työpaikkaa.

Liikenneviraston mukaan Kehärata tuo joukkoliikenteen potentiaalisiksi päivittäisiksi käyttäjiksi 200 000 asukasta ja 200 000 työpaikkamatkustajaa.

Ainutkertainen. Kunnianhimoinen. Kiinnostava. Näin kuvailee YIT:n Pekka Luukkonen Kehäradan rakennusprojektia. Haasteita riitti, sillä koskaan aiemmin Suomessa ei esimerkiksi ole louhittu juna-asemaa 40 metriä maanpinnan alapuolelle. Kaikki osapuolet olivat aivan uudenlaisen tehtävän edessä, mutta Luukkonen on tyytyväinen lopputulokseen: YIT:n tehtävänä ollut Aviapoliksen asema valmistui aikataulussaan lähes virheettömänä.

“Hanke oli kaikin puolin pilotti. Logistisestikin Kehärataprojekti oli mielenkiintoinen, sillä kaikki materiaalit ja tarvikkeet kuljetettiin työmaalle yhtä pientä tunnelia pitkin. Olen hyvin ylpeä siitä, että onnistuimme tavoitteissa erinomaisesti”, rakennuspäällikkö Luukkonen kertoo.

Modernia historiaa Aviapoliksessa

Liikenneviraston tilaama Kehärata on ollut suuri, monen toimijan yhteisponnistus, jossa yllätyksiltäkään ei vältytty. Työhön tuli lisää ennakoimattomia muuttujia muun muassa siksi, että kallioperästä löytyi lentokoneiden jäänestossa käytettävää glykolia ja sitä ravinnokseen hyödyntävää mikrobikasvustoa.

Glykoli ei kuitenkaan vaikuttanut Pekka Luukkosen tiimin osuuteen eli Aviapoliksen aseman ja Ruskeasannan asemavarauksen rakentamiseen. Luovuutta ja asiantuntemusta sen sijaan tarvittiin paljon yksityiskohtia ja lasirakenteita sisältävän arkkitehtuurin toteuttamisessa.

“Aviapoliksen aseman seinien betonityö oli hyvin tarkkaa, sillä punainen betonipinta jää näkyville keskeisiin rakenteisiin kuten liukuportaiden seiniksi”, vastaava työnjohtaja Jukka Männikkö YIT:ltä esimerkittää.

Aviapoliksen aseman ilme muodostuu juuri punaisista betoniseinistäja laiturialueen ylle kaartuvista teräs­rangoista, joissa arkkitehti Arttu Suomalainen mieluusti näkisi esimerkiksi metallisia taideteoksia. Kallioon luontaisesti syntynyt kaareva muoto tuo hänen mukaansa “vaatimatonta muistumaa” mahtavista vanhoista keskieurooppalaisista asemahalleista. Maan päällä sijaitsevat sisäänkäyntipaviljongit tehtiin mahdollisimman kapeiksi, jotta ne voidaan tarvittaessa sulauttaa uuteen rakennukseen.

Aviapoliksen asemalla on tarjontaa myös kuuloaistille, sillä muusikot Tapani Rinne ja Teho Majamäki ovat soittaneet ja nauhoittaneet musiikkia maan alla erilaisissa akustiikoissa ja äänimaisemissa. Tätä taidetta voi kuulla myös Lentoaseman ja Kivistön tunneliasemilla.

Aviapoliksen työkohteeseen kuului asemahallin lisäksi kah­den rautatietunnelin rakentaminen noin kilomet­rin matkalla sekälentokentän ettäVantaankosken suuntaan.

Positiivisesti kivinen urakka

Kalliota louhittiin rataa varten melkoiset massat. Murskattavaksi kuljetettiin kiviainesta yhteensä noin 2,5 miljoonaa kuutiota eli kymmenen eduskuntatalon verran. Kahdeksan kilometrin tunnelissa louhittiin yleistä graniittia, kiillegneissiä ja migmaattia, Ruskeasannan kohdalla vastaan tuli myös isompi kalkkikiviesiintymä.

Louhintatöistä noin neljäsosa oli YIT:n vastuulla. Työ aloitettiin vuonna 2009.

“Urakka oli isohko mutta työ oli perustekemistä, sillä kallio sisälsi odotettuja kivilaatuja eikä louhintaa suoritettu talojen alla. Vaikeutta työhön toi työmaan suuruus ja monivaiheisuus”, yksikönjohtaja Ari Bergström YIT:ltä kuvailee.

YIT:llä oli Kehäradasta vastuullaan isoja, kymmenien miljoonien eurojen arvoisia kokonaisuuksia. Liikenneviraston projektipäällikkö Juha Kansosen mukaan asiat sujuivat YIT:n kanssa hyvin tavoitteiden mukaisesti.

Rakennuspäällikkö Pekka Luukkonen odottaa ensimmäistä junamatkaansa Kehäradan raiteilla. Työstä jäi hyvä tunnelma myös tulevaisuutta ajatellen, sillä siitä kertyi hyvää oppia muihin hankkeisiin: uudentyyppinen malli kerätä asiantuntijat YIT:n eri yksiköistä yhdeksi projektiorganisaatioksi toimi Luukkosen mukaan erittäin hyvin.

“Urakat ovat yleensäjoko infra- tai toimitilarakentamista, mutta Kehäratahankkeessa näiden suhde oli melkein tasan. Oli järkevä koota uusi organisaatio, jolla on yksi yhteinen tavoite. YIT:llä on osaamista laidasta laitaan, se on vahvuutemme. Tällä tavoin tekemisen teho saadaan toiseen potenssiin.”

Heinäkuun ensimmäisenä päivänä avattavaan Kehärataan on ladattu paljon odotuksia myös Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Sen kautta kulkee nyt lähes 13 miljoonaa matkustajaa vuosittain, mutta asemaa hallinnoiva Finavia arvioi, että viiden vuoden kuluessa matkustajien määrä kasvaa 20 miljoonaan.

10 x Kehärata

 

  • yhdistää Vantaankosken radan lentokentän kautta päärataan Vantaan Hiekkaharjussa
  • kaksiraiteisen, sydämenmuotoisen rautatien pituus on 18 km, josta tunnelia 8 km
  • viisi uutta asemaa (Vehkala, Kivistö, Aviapolis, Lentoasema ja Leinelä) ja kolme asemavarausta (Petas, Viinikkala ja Ruskeasanta)
  • radan huippunopeus 120 km/h
  • kalustona Sm5-matalalattiajunat eli Flirtit
  • asemien laituripituus 230 metriä, jolle mahtuu kolmen Flirt-­junayksikön kokoonpano
  • radalla liikennöidään ruuhka-aikana 10 minuutin välein molempiin suuntiin
  • tunnuksilla I ja P kulkevat junat pysähtyvät kaikilla asemilla
  • kustannukset noin 774 miljoonaa euroa
  • hankkeen maksavat Liikennevirasto, Vantaa ja Finavia. Siihen saadaan myös EU-tukea.

 

lähde: Liikennevirasto

Resurssilinkit

Kehäradan junat pysähtyvät kaikilla asemilla

2015-04-14 18_08_51-99610fc5-a673-4e06-8c97-5706dfe952b1.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

HSL on tehnyt päätöksen heinäkuussa avattavan Kehäradan asemista. Junat pysähtyvät kaikilla reitin varrella olevilla asemilla. Päätös perustuu huhtikuun alussa tehtyihin koeajoihin.

”Kaikilla asemilla pysähtyminen on asiakkaille helposti muistettava reitti. Vaihtoehto ei myöskään pidennä merkittävästi matka-aikaa lentoasemalle. Helsingistä Tikkurilan kautta matka-aika on 27 minuuttia ja Myyrmäen kautta 32 minuuttia”, osastonjohtaja Tero Anttila HSL:stä sanoo.

Tutkittavana oli kaksi liikennöintimallia. Kaikilla asemilla pysähtymisen vaihtoehtona oli malli, jossa Kehäradan junat olisivat ohittaneet Käpylän, Tapanilan ja Ilmalan asemat. Koeajojen perusteella osoittautui, että asemia ohittamalla ei ole saatavissa sellaisia säästöjä, että ohittaminen olisi perusteltua.

Kehäradan junien kirjaintunnukset ovat I, Helsingistä vastapäivään kiertävillä junilla ja P, Helsingistä myötäpäivään kiertävillä junilla. M-junatunnus jää historiaan. Muutoin lähijunien kirjaintunnukset ja pysähtymispaikat eivät muutu. Lopulliset aikataulut valmistuvat toukokuussa. Päiväliikenteessä Kehäradan I- ja P-junien vuoroväli on 10 minuuttia, klo 19-22 vuoroväli on 15 minuuttia ja hiljaisina aikoina klo 4-6 ja klo 22-24 vuoroväli on 30 minuuttia. Viimeinen juna lentokentälle lähtee noin klo 1.15, jolloin myös puolenyön aikaa saapuvilta lennoilta on junayhteys keskustaan.

Kehärata on myös merkittävä poikittaisyhteys

”Nyt Kehäradan avautumisen kynnyksellä voimme sanoa, että tuleva kesä merkitsee mullistusta Suomen raide- ja lentoliikenteen historiassa, sillä junalla pääsee ensimmäistä kertaa lentoasemalle. Se merkitsee mullistusta myös Vantaan joukkoliikenteeseen. Itä- ja Länsi-Vantaan välinen poikittaisliikenne on aiempaa tehokkaampaa ja tiiviimpää ja kulkee nyt entistä vahvemmin raiteilla. Elokuussa myös Vantaan bussilinjasto uudistuu perusteellisesti, kun varsinainen liityntälinjasto otetaan käytttöön”, toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi sanoo.

Lisätietoja: hsl.fi/kehärata

Lähijunien linjakarttojen ja aikataulujen ilme uudistuu

Lähijunien linjakarttojen, aikataulujen ja asemien lähialuekarttojen ulkoasu uudistuu tulevana kesänä. Helsingin seudun junaliikenteen tilaaja HSL vastaa myös alueen matkustajainformaatiosta. HSL:n tavoitteena on johdonmukainen ja intuitiivinen kokonaisuus. Tällä hetkellä asemilla on useamman toimijan tuottamaa informaatiota ja vaikutelma on kirjava. HSL-alueella on kaikkiaan 41 asemaa.

”Päärautatieasemalla ja netissä esillä olleiden infotuotteiden raakaversioiden arviointiin osallistui yli 7 000 henkilöä, joilta saatiin yli 3 000 kommenttia. Hienoa, että HSL:n tuotteet herättävät näin laajaa kiinnostusta”, sanoo HSL:n palvelumuotoilupäällikkö Jarno Ekström.

Malli linjakartasta

Liitteenä toimitusjohtaja Suvi Rihtniemen. osaston johtaja Tero Anttilan ja viestintä- ja markkinointijohtaja Mari Flinkin esitykset HSL:n tiedotustilaisuudessa 14.4.2015 (pdf)

Kehäradan vuosijulkaisu 2014: viimeinen punnerrus alkamassa

35934004

Vuosi 2014 kuljetti Kehärata-projektin kohti loppusuoraa. Juuri julkaistu vuosijulkaisu kertoo tarkemmat yksityiskohdat siitä, miten joukkoliikenteessä uuden aikakauden avaavan kaupunkiradan rakentaminen eteni.

Viimeinen kokonainen rakennusvuosi oli Kehäradan rakentamisen kannalta mieleenpainuva.

– Saimme vuoden 2014 aikana monta isoa urakkaa valmiiksi, esimerkiksi loput avorataosuuksien maanrakennusurakat sekä Viinikkalan ja Ruskeasannan asemavaraukset. Vuoden ehdottomiin merkkipaaluihin kuuluivat myös Vehkalan ja Aviapoliksen asemien valmistumiset sekä töiden saaminen päätökseen Tikkurilan asemasillalla, kertoo projektipäällikkö Juha Kansonen Liikennevirastosta.

Tällä hetkellä projektin parissa työskentelevät etenevät määrätietoisesti kohti heinäkuun ensimmäistä päivää, jolloin liikennöinnin kehäradalla on määrä alkaa.

– Sitä ennen on kuitenkin melkoinen työsarka edessä, kun monista erillisistä urakoista aletaan lähestyä sitä vaihetta, jossa kaiken pitää pelata saumattomasti yhteen. Tätä testataan ensi kertaa maaliskuussa, jolloin radalla aloitellaan koeajoja, Kansonen kuvaa.

Rakentamisen etenemistä sekä menneenä että tulevana vuonna voi seurata hankesivuilla osoitteessa www.liikennevirasto.fi/keharata, josta löytyy myös Kehäradan tuore vuosijulkaisu.

Viisi kuukautta Kehäradan avautumiseen – uusi aikakausi odottaa

Kehäradan rakentaminen on edennyt loppusuoralle, kun jäljellä on viisi kuukautta uuden ratayhteyden avautumiseen. Junat alkavat kulkea radalla 1. heinäkuuta 2015, jolloin joukkoliikenteeseen avautuu uusi aikakausi.

Kehäradan rakentaminen on edennyt vaiheeseen, jossa jäljellä on viiden kuukauden mittainen loppusuora. Tällä hetkellä Kehäradan viidestä uudesta asemasta valmiita on neljä ja viimeisen, lentoaseman juna-aseman, odotetaan valmistuvan alkukesästä. Ensi kuussa radalla päästään aloittelemaan koeajoja, minkä jälkeen tehdään myös päätökset lopullisista lähijunien pysähtymisasemista.

Heinäkuun ensimmäisestä päivästä lähtien Vantaankosken radan ja pääradan välille avautuu uusi ratayhteys, jonka myötä avautuu uusi aikakausi niin liikkumisen, asumisen kuin työnteon näkökulmasta.

Sujuvat yhteydet lähelle ja kauas

Täydentyvä liikenneverkko, Kehäradan uudet asemat, nykyaikaiset Flirt-junat ja hyvin suunniteltu liityntäliikenne tekevät tulevaisuuden matkustamisesta yhä joustavampaa ja mukavampaa. Tätä edesauttaa myös tiheä vuoroväli – päivisin Kehäradan junat kulkevat kymmenen minuutin välein kumpaankin suuntaan. HSL:n arvion mukaan Kehäradalla tehtävien matkojen määrä kipuaa noin 400 000 matkaan päivässä.
Lue lisää

Poikittaisena runkoyhteytenä toimimisen lisäksi Kehärata tuo sujuvammat yhteydet Helsinki-Vantaan lentoasemalle koko Suomesta: sen myötä syntyy suora raideyhteys Helsinki-Vantaan lentoaseman ja Helsingin keskustan välille.

Rataosuus toimii myös lento- ja kaukojunaliikenteen yhdistävänä linkkinä muualle Suomeen. Kaukojunamatkustajat voivat vaihtaa Kehäradan juniin Huopalahdessa tai Tikkurilassa, josta avautuvat yhteydet esimerkiksi Pietariin.

Uusia alueita asumiseen ja työntekoon

Kehäradan myötä Vantaalle syntyy tulevien vuosien aikana uusia asuin- ja työpaikka-alueita hyvien liikenneyhteyksien varrelle. Kokonaan uusia asuinalueita rakentuu esimerkiksi Kivistöön, jonne kehittyy lähivuosina noin 30 000 vantaalaisen tiivis asuinalue, sekä Leinelään, josta tulee noin 3000 asukkaan kotipaikka.

Uusia, elinvoimaisia työpaikka-alueita odotetaan syntyvän esimerkiksi Aviapolikseen, jonne sijoittuu tulevaisuudessa noin 50 000 työpaikkaa sekä asunnot noin 20 000 vantaalaiselle. Myös Vehkalalla on edellytykset kasvaa jopa 10 000 työpaikan yritysalueeksi. Uusille työpaikka-alueille suuntaavien lisäksi Kehärata helpottaa merkittävästi esimerkiksi noin 20 000 lentoaseman alueella työskentelevän työssäkäyntiä.

Kehärata: Kivistön asema valmis

aca2a58b62900338_800x800ar

Rakennustyöt Kehäradan varrella sijaitsevalla Kivistön asemalla on saatu valmiiksi. Kivistön valmistumisen myötä Kehäradan viidestä uudesta asemasta valmiita on nyt neljä. Liikennöinti radalla alkaa 1. heinäkuuta.

Juuri valmistunut Kivistön asema on rakenteeltaan betoninen tunneliasema, joka on katettu siltarakenteilla. Kun liikennöinti kehäradalla heinäkuun alussa alkaa, matkustajat kulkevat alas asemalaiturille kolmen sisäänkäyntipaviljongin kautta. Aseman tunnusväri on sinivihreä, joka toistuu esimerkiksi asemahallin seinän värikkäässä betonimosaiikissa.

954e3d885cff51bf_800x800ar

 

ac8796f96352cd9f_800x800ar

 

bb425313c44c2fee_800x800ar

Aseman ympärille Kivistön kaupunginosaan rakentuu lähivuosina kokonainen uusi asuinalue palveluineen. Uudesta alueesta kasvaa kotikaupunki jopa 30 000 vantaalaiselle. Ensi kesänä alueella järjestetään myös vuoden 2015 asuntomessut.

Molemmat raiteet kiskotettu Vantaankoskelta Tikkurilaan

Menneellä viikolla valmistui myös kehäradan eteläisen raiteen yhtenäinen kiskotus Vantaankoskelta lentoaseman kautta Tikkurilaan. Kiskotustyöt on nyt saatu valmiiksi molemmilla raiteilla, sillä pohjoisen raiteen osalta urakka valmistui jo marraskuussa.