Pisararadan suunnittelu valmistui

pisararata_fin_rgb-2017-1

Liikenneviraston ja Helsingin kaupungin yhteisen Pisararata-hankkeen rata- ja rakentamissuunnitelmat on saatu valmiiksi. Asemakaava on hyväksytty, mutta toteutuspäätöstä rakentamisesta ei vielä ole.   

Etelä-Suomen väestö- ja liikennemäärät ovat kasvussa. Sujuva tieliikenne sekä toimivan asumisen ja maankäytön kehittäminen edellyttävät tulevaisuudessa vahvaa roolia raideliikenteeltä. Liikenneviraston selvitysten mukaan Etelä-Suomen rautatieverkon ruuhkautuminen on kestämätöntä viimeistään 2035, ellei kehittämistoimia toteuteta.

Junaliikenteen toimintaedellytykset turvataan pitkän tähtäimen hankekokonaisuudella, johon kuuluvat käynnissä olevat hankkeet pääradalla, Pasilassa ja Helsingin ratapihalla sekä toteutuspäätöstä odottavat Pisararata sekä Espoon kaupunkirata.

Pisararata sujuvoittaa sekä kauko- että lähijunaliikennettä, ja siksi sillä on suuri vaikutus koko maalle. Pisararata on Helsingin keskustan alle suunniteltu lähijunien kaupunkiratalenkki. Pisaran mallinen rata alkaa Pasilasta ja kiertää 8 km tunnelissa Töölön, Helsingin keskustan ja Hakaniemen kautta takaisin Pasilaan.

infografiikka-pisararata-2017

Suunnitteluhankkeessa oli kyse tiedon tuottamisesta

Viisi vuotta sitten käynnistyneessä suunnitteluhankkeessa tehtiin muun muassa kallioperäkairauksia noin 2000 pisteessä. Näin saatiin valtavasti tietoa rata-alueen kallion laadusta ja korkeudesta maanpinnan alapuolella.

Nyt valmistunut rakentamissuunnitelma sisältää suunnitelmat asemille, kulkuyhteyksille, radalle sekä huolto- ja pelastustunnelille. Teknisten ratkaisujen osalta suunnittelu jätettiin tasoon, jossa suunnitelmat eivät vanhene ympäristön ja tekniikan kehittyessä.

Kustannuslaskennassa on arvioitu jokainen rakentamisen lohko erikseen ja siinä on hyödynnetty Kehäradalta ja Länsimetrosta saatuja tarjoushintoja ja toteutuneita hintoja koskevia tietoja. Esimerkiksi kunkin sisäänkäynnin hinta on arvioitu omana osanaan.

Kustannusarvio riippuu toteutusajankohdasta

Hankkeen investointikustannuksen arvioidaan nyt olevan n. 1,3 miljardia euroa. Hintaan vaikuttaa kuitenkin paljon toteuttamisen ajankohta sekä se, mikä taho omistaa asemat ja millaisia ratkaisuja omistaja haluaa niissä materiaalien ja palvelujen suhteen tehdä.

”Arvio on tehty tämän hetken tietojen mukaan ja kustannusarvio on laskettu vuoden 2022 ennustetussa kustannustasossa. Pisararadan rakentamisen arvioitu kesto on 10 vuotta, joten investointipäätöksen tekemisessä täytyy varautua pitkälle tulevaisuuteen.”, sanoo Liikenneviraston ylijohtaja Rami Metsäpelto.

”Helsingin seudun MAL-sopimuksen mukaisesti seuraavaksi tehdään arvio hankkeen toteuttamisen aikataulusta ja rahoituksesta. Rahoituksen osalta hyödynnetään jo tehtyä Pisararadan rahoitusmallityöryhmän työtä”, Metsäpelto toteaa.

Vuonna 2012 käynnistyneen suunnitteluvaiheen kustannukset olivat 35 miljoonaa euroa, josta EU:n suunnittelutukea on 16,5 miljoonaa euroa. Pisararadan rata- ja rakentamissuunnittelun aikana työhön osallistui yli 300 suunnittelija ja asiantuntijaa, lisäksi tilaajan ja sidosryhmien puolelta projektiin osallistuneita oli yli 100.

Lisätietoa:
http://www.liikennevirasto.fi/pisara

Pisararadan asemakaavan muutos hyväksytty

Pisara_Alppipuisto_Kuva_Sito_73117__webiso

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi eilen 17.6. kokouksessaan Pisararadan asemakaavan muutoksen. Muutos mahdollistaa Pisararadan, sen maanalaisten rautatieasemien ja nykyiseen rautatiehen liittymiseksi tarvittavien osien rakentamisen. Rata on noin 8 kilometrin mittainen ja siitä 6 kilometriä sijaitsee tunnelissa.

Pisararata on Helsingin keskustan alle suunniteltu lähijunien kaupunkiratalenkki. Pisaran mallinen rata alkaa Pasilasta ja kiertää tunnelissa Töölön, Helsingin keskustan ja Hakaniemen kautta takaisin Pasilaan. Toteutuessaan rata parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja vapauttaa laituritilaa Helsingin päärautatieasemalla.

Päätöstä Pisararadan rakentamisesta ei ole tehty, vaan toteuttaminen edellyttää päätöstä valtiolta sekä ratalain mukaisen ratasuunnitelman laatimista.

Kaupunginvaltuuston päätösasiakirjat (kohta 17)

Pisararata Liikenneviraston sivuilla

Pisararadalla merkittävät vaikutukset työllisyyteen ja maankäyttöön

2015-05-08 13_02_38-1fb1c7dd-7ffe-4fed-ace0-becc9a2c11f8.PDF - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

HSL on teettänyt lisäselvityksen Pisararadan taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista. Selvityksen mukaan Pisaralla on merkittäviä positiivisia talous- ja työllisyysvaikutuksia koko Suomeen.

”Pisararata on iso julkisen talouden investointi. On hämmästyttävää kuinka suuret, positiiviset vaikutukset investoinnilla olisi talouteen ja työllisyyteen eri puolilla Suomea. Positiiviset vaikutukset tuntuvat sekä investoinnin aikana että erityisesti, kun rata on otettu käyttöön. Pisara lisää asema-alueiden vetovoimaa ja nostaa niiden rakennusmaan arvoa sekä lisää asuntotuotantoa Helsingin seudulla.  Asuntorakentamisen myötä Pisaran työllisyysvaikutukset moninkertaistuvat tulevina vuosikymmeninä,” HSL:n hallituksen puheenjohtaja Risto Rautava sanoo.

”Perinteisellä liikennehankkeiden kustannus-hyötylaskelmalla ei saada riittävästi näkyviin Pisaran etuja, jotka painottuvat työllisyyteen ja maankäyttöön. Kun tarkastelemme kokonaisuutta, Pisaralla on laajoja positiivisia yhteiskunnallisia vaikutuksia, muitakin kuin välittömät käyttäjähyödyt”, Rautava näkee.

Investointivaiheen vaikutus kokonaistuotantoon on 1,5 miljardia euroa. Pisaran rakentaminen synnyttää yli 10 000 työvuotta, josta yli puolet suuntautuu Helsingin seudun ulkopuolelle muualle Suomeen.

Pisaran suurimmat hyödyt tulevat näkyviin kuitenkin vasta rakennusvaiheen jälkeen. Pisaran aikaistaman tai lisäämän asuntorakentamisen kokonaistuotos on arvoltaan 6,5 miljardia euroa ja työllisyysvaikutus yli 48 000 henkilötyövuotta. Pisararata nostaa lisäksi rakennusmaan arvoa 600–800 miljoonaa euroa pääradan, rantaradan ja kehäradan asemaseuduilla sekä kantakaupungin asemien vaikutusalueilla. Talousvaikutusten seurauksena myös valtion ja kuntien verotulot kasvavat.

Kauko- ja lähijunat hyötyvät

Pisararata hyödyttää valtakunnallista kaukojunaliikennettä, kun raidekapasiteettia vapautuu Helsingin päärautatieasemalta. Pisararadalla on keskeinen rooli myös koko Helsingin seudun liikennejärjestelmän kehittämisessä. Pisara vähentää lähijunaliikenteen häiriöitä, kun kauko- ja lähijunat erotetaan omille raiteilleen.

Muun muassa pääradan ja rantaradan varsi, uusien asemien seudut, Malmin lentokentän alue sekä Keski-Pasila hyötyvät saavutettavuuden parantamisesta.

”Toteutuessaan Pisara lisää selvästi ratavyöhykkeiden väestön ja työpaikkojen kasvua ja junaliikenteen suosiota. Pisara luo myös edellytyksiä monille tulevaisuuden junaliikennehankkeille kuten nopealle ja suoralle yhteydelle Helsingin keskustasta lentoasemalle sekä Espoo-Salo -oikoradalle. Sitä kautta Pisaran hyödyt vain vahvistuvat tulevaisuudessa”, HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi näkee.

Pisaran vaikutusarvioinnin toteutti Deloitte yhteistyössä Strafican ja Kaupunkitutkimuksen kanssa.

Liite: Tiivistelmä Pisararadan vaikutusarvioinnista

Suomi hakee EU-tukea Helsingin ratapihan parantamiseen ja Pisararataan

Suomi hakee Euroopan unionin yleiseurooppalaisten liikenneverkkojen kehittämiseen osoitetuista TEN-T-määrärahoista yhteensä 133,7 miljoonan euron tukea rata- ja meriväyliin.

Hallitus on päättänyt toteuttaa Helsingin ratapihan parantamishankkeen eli ns. Helra-projektin. Muista tuen haun kohteena olevista hankkeista hallitus on tehnyt jo aiemmin poliittisen päätöksen. Pisararadasta talouspoliittinen ministerivaliokunta teki periaatepäätöksen 9. tammikuuta.

Helsingin ratapihan toiminnalliseen parantamiseen haetaan 3 miljoonaa euroa tukea suunnitteluun ja 10,8 miljoonaa euroa rakentamiseen. Hankkeessa Helsingin ratapihan raiteistomallia monipuolistetaan ja lisätään opastinportaita kaupunkiraiteille. Samalla lisätään kapasiteettia ja vähennetään häiriöherkkyyttä. Helra-projektin kustannusarvio on 61 miljoonaa euroa.

Pisararadan suunnitteluun haetaan 12,16 miljoonan euron tukea ja rakentamiseen 66,8 miljoonaa euroa. Pisararata on Helsingin keskustan alainen lähijunien kaupunkiratalenkki. Pisararata varmistaa tehokkaan rautatieliikenteen laajalla alueella. Se lisää sekä kauko- että lähiliikenteen täsmällisyyttä ja luotettavuutta. Pisararata parantaa koko eteläisen Suomen työmatkaliikenteen sujuvuutta. Pisararadan kustannusarvio on vuoden 2020 kustannustasolla 956 miljoonaa euroa. Valtion osuus rakentamiskustannuksista on 80 prosenttia.

Molemmilla raidehankkeilla on liikenteellisten vaikutusten lisäksi merkittäviä taloudellisia ja työllisyysvaikutuksia.

Ministeri Risikko: Junaliikennettä kehitettävä kokonaisuutena

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko on erittäin tyytyväinen siihen, että Helsingin ratapihan toiminnallisuutta parannetaan.

– Helsingin ratapihan parantaminen on aivan välttämätöntä koko Suomen junaliikenteen kehittämisen kannalta. Olen erittäin tyytyväinen siihen, että hallitus katsoo junaliikennettä nyt kokonaisuutena. Olen koko syksyn tuonut esiin sen tosiasian, että Pisararata ei yksistään ratkaise Helsingin seudun junaliikenteen ongelmia, vaan siitä saadaan paras hyöty irti yhdessä muiden ratahankkeiden kanssa, toteaa Risikko.

Tukea haetaan myös muihin väylähankkeisiin

TEN-T-tukea haetaan myös Keski-Pasilan läntisen lisäraiteen suunnitteluun 1,15 miljoonaa ja rakentamiseen 8,4 miljoonaa euroa, Pasila-Riihimäki-rataosan ensimmäisen vaiheen ja Riihimäen kolmioraiteen rakentamiseen 30,7 miljoonaa euroa sekä Vuosaaren meriväylän suunnitteluun 700 000 euroa.

Lisäksi Suomen valtio on mukana kuudessa kansainvälisessä hankkeessa, joihin haetaan noin seitsemän miljoonan euron tukea. Nämä hankkeet liittyvät muun muassa älyliikenteeseen, tieliikenteen häiriöhallintaan ja meriliikenteen ohjaukseen.

Tukea hakee valtion lisäksi myös muiden toimijoiden hankkeet.

TEN-T-tuesta päätetään komission alustavan aikatauluilmoituksen mukaan heinäkuussa 2015.

Suomi on EU-jäsenyysaikanaan saanut vuosina 1995-2014 TEN-T-tukea yhteensä noin 317 miljoonaa euroa eli keskimäärin 16 miljoonaa euroa vuodessa.

Euroopan laajuinen liikenneverkko TEN-T muodostuu maantie-, rautatie, sisävesi-, lento- ja meriliikenteen yhteyksistä Euroopan unionissa. Yhtenäisenä tavoitteena on EU:n sisämarkkinoiden ja alueellisen yhteneväisyyden sekä kestävän liikennejärjestelmän edistäminen. Tärkeänä päämääränä on myös alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden parantaminen.

Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta: Pisararadan asemakaava kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn

1609798_566670730107507_1813612256605026595_n

Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee Pisararadan asemakaavaa kokouksessaan 18. marraskuuta.

Pisararata on Helsingin keskustan alle suunniteltu lähijunien tunnelirata. Toteutuessaan se tarkoittaa Helsingin seudun lähijunien siirtymistä omalle pisaranmalliselle raideosuudelleen Pasilan eteläpuolella.

Asemakaavalla varataan tila Pisararadan maanalaisille ja maanpäällisille rakenteille, kuten ratatunneleille, asemille ja niiden sisäänkäynneille, pelastus- ja huoltotunneleille sekä ilmanvaihtokuiluille. Kaavassa määritetään myös Vauhtitien ja Alppipuiston ympäristöön tulevien tunnelien suuaukkojen paikat sekä Vauhtitielle rakennettavan ratasillan sijainti.

Pisararadan maanalaisia asemia suunnitellaan Töölöön, keskustaan ja Hakaniemeen. Keskustan asema sijoittuisi Mannerheimintien ja Narinkkatorin väliin. Sisäänkäynnit sijaitsisivat Lasipalatsinaukiolla, Kampin keskuksen ja Simonkentän hotellin välissä, Asematunnelissa, Forumin kauppakeskuksessa, Stockmannin tavaratalossa ja Rautatientorin metroaseman länsipäässä.

Töölön asema on suunniteltu rakennettavaksi Töölöntorin ja Mannerheimintien välille. Sisäänkäynnit sijoittuisivat Töölöntorin ympäristöön sekä Mannerheimintien ja Runeberginkadun risteyksen tuntumaan.  Hakaniemen asema rakennettaisiin metroaseman viereen, mikä mahdollistaa sujuvan vaihtoyhteyden lähijunista metroon. Pohjoiset sisäänkäynnit olisivat metron kanssa yhteisiä, ja eteläiset sisäänkäynnit tulisivat Hakaniemen tavaratalon katutasoon.

Rakennustöiden aikana tarvitaan työmaan käyttöön kullekin asemalle johtava työtunneli. Niiden kautta mm. kuljetetaan louhittu kiviaines ulos. Töölön aseman työtunneliin ajettaisiin Vauhtitieltä. Hakaniemen aseman työtunnelissa hyödynnettäisiin Diakoniapuistossa olevaa väestönsuojan tunnelia. Keskustan asemaa varten rakennettaisiin työtunneli Siltavuorenrantaan. Se sijoittuu aiemmin kaavoitetun liikennetunnelin alueelle.

Lautakunnan puoltama kaavaehdotus asetetaan myöhemmin nähtäville. Lautakunta käsittelee ehdotuksesta saadut lausunnot ja muistutukset, minkä jälkeen kaava etenee kaupunginhallituksen ja -valtuuston päätettäväksi. Liikennevirasto valmistelee hankkeen ratasuunnitelmaa. Eläintarhan ja Alppipuiston alueeseen liittyvien katu- ja puistosuunnitelmien laatiminen on alkamassa. Suunnittelusta järjestetään seuraava asukastilaisuus tammikuussa.

Päätöstä Pisararadan rakentamisesta ei ole vielä tehty. Päätöksen rakentamisesta tekee Eduskunta. Pisararata sujuvoittaa koko maan rautatieliikennettä.

Lisää aiheesta

Kaupunkisuunnittelulautakunnan esityslista

Pisararadan verkkosivut

Pisararata Facebookissa

Liikenne- ja viestintäministeriö: Pisararadan rahoitusmallit kartoitettu

2014-11-13 12_05_46-Julkaisuja 31-2014.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

Pisararadan eli Helsingin keskustan alaisen lähijunien kaupunkiratalenkin suunnittelu etenee. Liikenne- ja viestintäministeriö ja Liikennevirasto ovat selvittäneet Pisararadan rahoitusmalleja. 

Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä tutki kolmea vaihtoehtoista rahoitusmallia: perinteistä budjettirahoitusta, rahoitusyhtiömallia ja hankeyhtiömallia. Tarkastelujakso oli 60 vuotta, jonka ajalta otettiin huomioon rahoituksen ja kunnossapidon kustannukset sekä inflaatio. Rahoittajien vuosimaksulaskelmissa on esitetty investoinnin ja rahoituksen kustannukset, joiden lisäksi tulee käytön ja kunnossapidon kustannukset (5 milj. euroa vuosittain vuoden 2023 hintatasossa). Vuosimaksua maksetaan 52 vuotta radan valmistumisen jälkeen. 

Perinteinen budjettirahoitus on työryhmän selvityksen mukaan nykyarvoltaan selkeästi edullisin. Pisararadan investoinnin alustava kustannusarvio on n. 956 milj. euroa vuoden 2020 hintatasossa. Perinteisen budjettirahoituksen vertailua varten laskettu kokonaiskustannus olisi n. 1,9 Mrd euroa ja rahoittajien vuosimaksu 24,9 milj. euroa. Kuitenkin vallitsevassa taloustilanteessa tarvittavan rahoituksen järjestäminen kerralla ei ole realistista. 

Jos Pisararata halutaan toteuttaa jaksottamalla maksut pidemmälle ajalle, suosittaa työryhmä rahoitusyhtiömallin käyttöä. Tässä mallissa valtio ja kaupungit rahoittaisivat 200 miljoonan euron pääoman ja Rahoitus Oy hankkisi rahoituksen. Kokonaiskustannus tässä vaihtoehdossa olisi n. 2,1 Mrd euroa ja rahoittajien vuosimaksu 28 milj. euroa. 

Hankeyhtiömallissa yksityinen yritys vastaisi Pisararadasta. Kokonaiskustannus olisi n. 2,6 Mrd euroa, rahoittajien vuosimaksu 38,9 milj. euroa. Tämä on kustannuksiltaan selvästi kallein malli. 

Suunnitelmien mukaan valtio rahoittaisi Pisararadasta 60 % ja Helsingin seudun kunnat 20 %. Hanke voisi lisäksi saada EU:n TEN-T-tukea 20 %. 

Tavoitteena pitkäjänteinen junaliikenteen kehittäminen 

Pisararadan toteuttamisesta ei ole vielä tehty päätöstä. Jos hankkeen toteuttamisesta päätetään, tulee valittavan rahoitusmallin tutkimista syventää. Työryhmä ehdottaa myös, että neuvotteluja hankkeen kustannusten jaosta jatketaan osallistujien kesken. 

Junaliikenne on häiriöherkkää Helsingin seudulla. Liikennevirasto on arvioinut junaliikenteen tehostamista Helsingin seudulla ja laatinut ratahankkeiden aikataulun. Liikenneviraston arvion mukaan on tärkeätä jo nykyliikenteen kannalta parantaa Helsingin ratapihan toiminnallisuutta. Tällä liikennepoliittisen selontekoon sisältyvällä HELRA-hankkeella voidaan nopeasti parantaa junaliikenteen täsmällisyyttä sekä lisätä jonkin verran ruuhkatunteneina liikennöivien junien määrää. 

Hallitus arvioi valtion osuutta radan rakentamiseen tehtyjen selvitysten perusteella. Pisararadan suunnittelu ja toteuttaminen edellyttävät osapuolten yhteistä sopimusta hankkeen rahoituksesta. 

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko korostaa pitkäjänteisyyden merkitystä ratahankkeiden suunnittelussa. 
– Helsingin seudulla on suunnitteilla ja työn alla useita junaliikenteen tehostamiseen tähtääviä hankkeita. Tavoitteena on pitkäjänteinen junaliikenteen kehittäminen. Perehdyn nyt Pisararadasta tehtyihin selvityksiin ja aion tuoda radan rahoitusmallit hallituksen käsittelyyn vielä tämän syksyn aikana, toteaa ministeri Risikko. 

Valtio ja Helsingin seudun kunnat pääsivät elokuussa 2014 sopimukseen suurten infrahankkeiden tukemisesta ja asuntotuotannon edistämisestä. Neuvottelutulokseen kirjattiin, että valtio osallistuu mm. Pisararadan rahoittamiseen edellyttäen, että kaavoitustavoitteet toteutuvat. 

Pisararata yhdistäisi ranta- ja pääradan kaupunkiraiteet toisiinsa. Pisaran mallinen rata alkaisi Pasilasta ja kiertäisi tunnelissa Töölön, Helsingin keskustan ja Hakaniemen kautta takaisin Pasilaan. Pisararadan pituus olisi 8 km, josta 6 km on tunnelissa. Se mahdollistaisi paremman joukkoliikenteen palvelutason sekä vapauttaisi laiturikapasiteettia Helsingin ratapihalta lähiliikenteen ja kaukojunaliikenteen käyttöön. 

Pisararadan rahoitusmallityöryhmä. Loppuraportti