Selvitys duoraitiojunaliikenteen mahdollisuuksista Pohjois-Savossa valmistunut

Pohjois-Savon kuntien (Suonenjoki, Kuopio, Siilinjärvi, Lapinlahti ja Iisalmi) ja Pohjois-Savon liiton tilaama duoraitiojunaliikenneselvitys on valmistunut. Selvityksessä tutkittiin mahdollisuutta käynnistää Pohjois-Savon maakunnan sisäinen henkilöliikenne raiteilla. Tarkastelualueena on Savon rata välillä Suonenjoki – Iisalmi. Liikennöinti on mahdollista aloittaa 4-6 vuoden kuluttua. Selvityksen toteutti raideliikenteen asiantuntijayritys Proxion Oy.

Duoraitiojunaliikenne on Suomessa uusi liikennemuoto, joka yhdistää raitiotien ja rautatien. Samalla kalustolla voidaan ajaa sekä rataverkolla, kuten normaalilla matkustajajunalla, että kaupungin sisällä, kuten raitiovaunulla. Malli on käytössä useissa Euroopan kaupungeissa.

Toteutuessaan raitiojunan tavoitteena on parantaa työmatka- ja asiointiliikenteen mahdollisuuksia radanvarsikunnista maakunnan keskuskaupunkiin Kuopioon. Raitiojuna on yksi vaihtoehto tehokkaan ja ympäristöystävällisen joukkoliikenteen kehittämiseksi maakunnassa. Raitiojuna lisäisi myös alueen vetovoimaisuutta. Se antaisi lisäksi MAL-sopimuksen toteutukseen uusia vaihtoehtoja.

Lainsäädännön kannalta raitiojunaliikenteen käynnistämiselle ei ole esteitä. Liikenne voidaan aloittaa 4-6 vuoden kuluttua seutukunnan päätöksestä. Ennen liikenteen käynnistämistä on hankittava Suomen olosuhteisiin ja raideleveyteen soveltuva kalusto. Lisäksi on suunniteltava ja rakennettava tarvittavat seisakkeet, kohtauspaikat, mahdolliset kaupunkien sisäiset raidelinjaukset jne.

Selvityksen mukaan ensimmäisessä vaiheessa koko liikennöintivälillä voisi olla 15 seisaketta ja toteutuksen toisen vaiheen jälkeen yhteensä noin 30 seisaketta. Seisakkeiden sijoittelussa ja vaiheistuksessa olisi otettava huomioon alueiden maankäytön kehitys.

Tarkoituksenmukainen vuoroväli olisi 60 min aikavälillä klo 05-22, jolloin kaluston maksiminopeus rataverkolla tulisi olla 100 km/h. Haasteena toteutukselle on Savon radan vilkas liikenne. Tämän vuoksi uusille kohtauspaikoille ja muille rataverkon inframuutoksille olisi tarvetta.

Selvityksessä tarkasteltiin alustavasti myös raitiojunan linjausvaihtoehtoja Kuopion keskustaan. Yksi vaihtoehto olisi kääntää osa Suonenjoelta tulevista vuoroista Iloharjussa, jatkaa Tasavallankadulle ja siitä edelleen keskustan halki Savonradalle aseman itäpuolella. Kaupunkiradan toteutuskelpoisuus ja kustannusten määrittäminen vaativat tarkemman jatkosuunnittelun.

Toteutuakseen raitiojunaliikenne edellyttää seutukunnilta ratkaisuja mm. rahoituksesta, operaattorimallista, kalustosta, raideinfran suunnittelusta, muutoksista jne. Valtion ja julkisen rataverkon haltijan, Väyläviraston, tuki ja mukanaolo keskustelussa on jatkosuunnittelun kannalta välttämätöntä. Hallitus julkisti 2.6. lisätalousarvion, jonka mukaan valtio panostaa merkittävällä tavalla liikenneväyliin ja ennen kaikkea raideliikenteeseen.

Proxionin tiivistelmä loppuraportista (pdf).

Proxion Oy pyrkii edistämään ja rakentamaan raitiojunan toteutumismahdollisuuksia Suomessa.

:TAMPEREEN KAUPUNKI: Yleisökyselyjen tuloksista Seuturatikan suunnitteluun eväitä ja näkemyksiä parhaista linjauksista

Seuturatikan verkossa tehdyistä kartta- ja linjausvaihtoehtokyselyistä saatiin paljon palautetta suunnitelmien ja päätöksentekoaineiston muokkaamiseen. Eniten kyselyissä oli kommentoitu Pirkkalan ratasuuntaa ja erityisesti Härmälän vaihtoehtoja, joista Nuolialantie sai eniten kannatusta. Tampereen raitiotien seudullisessa yleissuunnitelmassa määritetään varaukset raitiotiejärjestelmän mahdolliselle laajentamiselle tulevaisuudessa Pirkkalan, Kangasalan Lamminrahkan ja Saarenmaan sekä Ylöjärven suuntiin.

Seuturatikan kyselyt olivat avoinna 27.4.- 10.5.2020. Linjausvaihtoehtokyselyyn vastasi 686 vastaajaa ja karttakyselyyn saatiin 422 kommenttia. Kartalle tehtiin paljon ehdotuksia pysäkkien paikkoista sekä varikko- ja liityntäalueista. Lamminrahkan ratahaaralla pidettiin hyvänä Heikkilänkadun ratikkavarikon paikkaa ja toivottiin Atalan pysäkin sijaan kahta erillistä pysäkkiä Orimuskadulle ja Rissoon. Lamminrahkasta toivottiin jatkoa Kangasalan asemalle. Teiskontien koettiin palvelevan Tenniskadun vaihtoehtoa paremmin Teiskontien eteläpuolista maankäyttöä. Saarenmaan ratahaaralla kiiteltiin pysäkkiä Lintuhytissä ja toivottiin raitiotietä Annalaan, mutta myös kritisoitiin raitiotien rakentamista ja maankäyttöä.

Pirkkalan ratahaaralla moni esitti pysäkkien siirtämistä lähemmäksi asukkaita tai kouluja. Nuolialantien ja Turrin vaihtoehtoja kommentoitiin eniten. Messukeskukselle ehdotettiin pistoraidetta Nuolialantieltä. Ylöjärvellä ratikkaa toivottiin jatkettavan Elovainion tai Metsäkylän suuntaan. Moni kannatti lähijunaa ja osa heistä myös ratikan viemistä asemalle, vaikka Leijapuisto oli suositumpi vaihtoehto.

Parhaimmat linjausvaihtoehdot

Linjausvaihtoehtokyselyn vastaajista pääosa (67 %) oli Tampereelta, 18 % Pirkkalasta, 7 % Ylöjärveltä ja 5 % Kangasalta. Vastauksia saatiin eniten Pirkkalan ratahaarasta, jolla parhaina linjausvaihtoehtoina pidettiin Nuolialantietä (62 %) ja Terveyskeskusta (46 %). Nuolialantietä perusteltiin linjauksen varren asutuksella ja työpaikoilla, matkan nopeudella ja omalla liikkumisella, kun taas Terveyskeskus-vaihtoehtoa kannatettiin linjauksella saavutettavien tärkeiden kohteiden vuoksi.

Parhaana reittinä TAYSilta Kangasalan suuntaan pidettiin Teiskontietä (90 %) ja Piettasenkatua (61 %). Sekä Teiskontietä että Piettasenkatua perusteltiin matkan nopeudella ja vähemmällä haitalla ympäristön muulle toiminnalle. Hervannasta Saarenmaalle parhaana reittinä pidettiin Kauhakorvenkatua (71 %), jota perusteltiin linjauksen varren asutuksella tai työpaikoilla.

Lielahdesta Ylöjärven suuntaan Turvesuonkatu (52 %) ja Kantatie (55 %) saivat niukasti enemmistön kannatuksen. Turvesuonkatua ja Kantatietä perusteltiin eniten matkan nopeudella, kun taas Ryydynpohjaa ja Mikkolantietä linjauksen varren asutuksella ja työpaikoilla. Ylöjärven päässä Leijapuisto-vaihtoehto sai selvemmin enemmistön kannatuksen (62 %).

Raitiotien tarve

Raitiotien laajentaminen Sorin aukiolta Partolaan nähtiin tarpeellisimmaksi ja kiireellisimmäksi. Valtaosa (72 %) rakentaisi raitiotien Partolaan 10 vuoden kuluessa. Vain 8 % vastasi, ettei raitiotietielle Partolaan ole tarvetta koskaan. Seuraavaksi raitiotie tarvittaisiin vastaajien mielestä TAYSilta Koilliskeskukseen ja Partolasta Pirkkalan keskustaan. Puolet vastaajista piti tarpeellisena ratikkaa Lielahdesta Teivoon ja Koilliskeskuksesta Lamminrahkaan 20 vuoden kuluessa. Vähiten tarvetta nähtiin raitioteille Saarenmaalle ja Ylöjärven keskustaan. Kunkin ratasuunnan asukkaat pitivät omaa suuntaansa kiireellisempänä kuin muiden suuntien asukkaat.

Kysymykset ja vastaukset

Suunnitelmista jätettiin parisen kymmentä kysymystä, joista osa koski raitiotien laajentamista yleensä ja osa yksittäisiä ratasuuntia. Yhtenä esimerkkinä mainittakoon kysymys linjausvaihtoehtojen yhdistämismahdollisuuksista. Kunkin ratasuunnan linjausvaihtoehdoista esitettiin karttakyselyn ja vaikutustarkastelun kartoilla lyhin ja pisin yhdistelmä, mutta ratasuuntien linjausvaihtoehtoja on mahdollista yhdistellä muillakin tavoilla. Vastaukset kysymyksiin löytyvät Seuturatikka.fi -nettisivuilta.

Lausunnot

Suunnitelmista pyydettiin lausuntoja 74 sidosryhmältä, joihin kuului viranomaistahoja, yritysten ja elinkeinoelämän toimijoita sekä eri väestöryhmiä ja kulkutapoja edustavia kansalaisjärjestöjä. Tähän mennessä on saatu 28 lausuntoa, joiden pohjalta tarkistetaan suunnitelmia ja vaikutusarviointeja.

Jatkoaikataulu

Suunnitelmista ja vaikutusarvioinneista saatujen palautteiden sekä lausuntojen perusteella kehitetään suunnitelmia eteenpäin. Seuturatikan tilaajakunnilla eli Tampereella, Pirkkalassa, Kangasalalla ja Ylöjärvellä on tavoitteena päättää loka-marraskuussa 2020 yhdestä raitiotielinjauksen varauksesta kullekin ratahaaralle. Yleissuunnitelma ei tähtää tarkasteltujen raitiotieratojen välittömään toteuttamiseen.

Seuturatikka Tietoa Tampereen seudullisen raitiotien yleissuunittelusta

:TAMPERE: Raitiotien koeajot päättyivät nopeustesteihin – testaukset onnistuivat odotetusti

Tampereen raitiotien kolmas ja tällä erää viimeinen koeajoviikko osoitti ratainfran ja raitiotien teknisten järjestelmien toimivuuden myös maksiminopeuksissa. Nopeustestejä tehtiin viikolla 14 Insinöörinkadulla (40 km/h) ja Hervannan valtaväylällä (70 km/h). Myös muilta osin testeissä päästiin tekemään tarvittavat todentamiset, ja kaikkiaan koeajot onnistuivat jopa yli odotusten. Huhtikuun aikana tehdään vielä yksittäisiä testejä, joten liikenteessä kannattaa noudattaa tarkkaavaisuutta ja perehtyä mm. raitiotien liikennevalojen toimintaan.

Kolmannella testiviikolla ajettiin kadun ja rataosan sallimia maksiminopeuksia Insinöörinkadulla ja Hervannan valtaväylällä sekä testattiin liikennevalojen toimivuutta näillä osuuksilla. Lisäksi testattiin varikon asetinlaitetta. Kaikissa koeajovaiheissa on tarkasteltu myös raitiotien muiden teknisten järjestelmien sekä sähköradan toimintaa ja päällysrakenteen ajettavuutta.

Kolmas koeajoviikko sujui yhtä hienosti kuin kaksi edellistäkin.  Nopeustestit saatiin vietyä läpi yhtenäisinä suorituksina, mikä oli mahdollista liikenteenohjaajien varmistaessa vaunun kulkua muun liikenteen joukossa. Kokonaisuutena testit ovat onnistuneet jopa paremmin kuin osasimme odottaa. Monipuolisten testien avulla varmistamme ratikan sujuvaa liikkumista jatkossa, koeajokoordinaattori Niina Uolamo Tampereen Raitiotie Oy:stä kertoo.

Kaikkien kolmen viikon aikana radan päällysrakenteen ajettavuus ja vaihteiden toimivuus on ollut keskeinen osa-alue koeajoissa.

Päällysrakenteen eli katuosuuksien kiintoraiteen ja Hervannan valtaväylän sepeliradan osalta on tarkasteltu vaunun käyttäytymistä eri nopeuksissa sekä todennettu vaihteiden toimiminen suunnitellusti. Näiden osalta ei testeissä löytynyt mitään merkittävää ongelmaa, päällysrakenteen tekniikkalajivastaava Timo Kuusela Raitiotieallianssista toteaa.

Sähköradan osalta on mm. arvioitu vaunun virroittimen toimintaa ajojohtimeen nähden sekä seurattu sähkönsyöttöä.

Ajojohdinten osalta tulokset ovat olleet odotettuja. Pientä säätötarvetta on havaittu muutamissa kohdissa, mutta muuten vaunu ja sähkörata ovat toimineet yhteen kuten pitääkin, ajojohdinten asennuksista vastaava työmaapäällikkö Ari Valaja Raitiotieallianssista tiivistää.

Huhtikuussa vielä yksittäisiä testiajoja – tarkkana liikenteessä

Nyt kun ratainfra ensimmäisellä koeajo-osuudella eli varikko–Turtola-välillä on todettu toimivaksi, voi testivaunu tarvittaessa liikkua radalla itsenäisesti liikennesääntöjen mukaisesti.

Ratikka liikkuu Hervannassa jatkossa ilman liikenteenohjaajia, joten muiden liikenteessä liikkuvien kannattaa ottaa nyt ratikkaan liittyvien liikennevalojen toiminta haltuun, Niina Uolamo muistuttaa.

Testien aikana huomattiin, että raitiovaunuvalojen teknistä säätämistä on vielä jatkettava, ja niiden lopullinen hionta suoritetaan Tampereen omalla vaunulla. Kun oikeita asetuksia haetaan, niin valot voivat syttyä myös autojen liikkeestä.  Raitiovaunuvalojen ylläpito kuuluu Tampereen kaupungille ja niitä testataan yhteistyössä testien aikana. Huhtikuussa tehdään vielä yksittäisiä koeajoja testivaunulla yöaikaan, joista tiedotetaan erikseen. Viime viikkojen kaltaista tiivistä koeajorupeamaa ei ole tällä hetkellä suunnitelmissa.

Testivaunua voidaan mahdollisesti käyttää vielä jatkossakin muiden koeajo-osuuksien testaamiseen. Tarkkoja suunnitelmia ei ole kuitenkaan vielä päätetty testivaunun ja tulevan protovaunun testiohjelman osalta, Uolamo arvioi.

Niina Uolamo ja Raitiotieallianssin käyttöönottovastaava Petra Brunnila ovat erittäin tyytyväisiä koeajojen onnistumiseen kokonaisuutena.

Kaikki osapuolet ovat antaneet täyden panoksensa testien onnistumiseksi. Näiden viikkojen aikana olemme hitsautuneet mahtavaa yhteistyötä tekeväksi tiimiksi. Jokainen on tarjonnut apuaan tarvittaessa, vaikka kaikilla on omat vastuunsa ja testien edellyttämät erikoisosaamisalueensa, Niina Uolamo ja Petra Brunnila kiittävät.

Koronavirustilanteen vaikutuksia seurataan rakentamisessa ja käyttöönotossa

Koronaviruksen aiheuttaman poikkeuksellisen tilanteen vaikutuksia Tampereen raitiotiehankkeen etenemiseen on vaikea ennustaa.  Tampereen Raitiotie Oy ja Raitiotieallianssi seuraavat tilanteen kehittymistä tarkasti ja hanketta viedään eteenpäin tilanteen ehdoilla.

Koeajojen läpivienti näissä olosuhteissa oli upea suoritus ja tiimi ansaitsee isot kiitokset. Olemme myös iloisia koeajoista saadusta runsaasta positiivisesta palautteesta. Suhtaudumme koronavirusasiaan vakavasti ja reagoimme tarvittaessa nopeasti. Sekä henkilöstön että hankkeen eri sidosryhmien turvallisuus ja terveys on ensisijaisen tärkeää kaikissa olosuhteissa, Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö painottaa.

Tampereen Raitiotie Oy ja Raitiotieallianssi tarjoavat sosiaalisessa mediassa ja nettisivuillaan jatkossakin ajantasaista tietoa hankkeen etenemisestä.

On hienoa, että ihmiset varsinkin tällä hetkellä seuraavat meitä aktiivisesti kanavissamme.  Niistä löytyvät uusimmat tiedot sekä rakentamisesta että Ratikan käyttöönotosta, Sirviö muistuttaa.

Tutustu Tampereen Ratikan liikenneturvallisuusmateriaaliin ja liikennevalojen toimintaan osoitteessa www.tampereenratikka.fi/liikenneturvallisuus

Talouspoliittinen ministerivaliokunta puoltaa etenemistä suurissa raideliikennehankkeissa

Valtion, kuntien ja Finavia Oyj:n neuvottelijat pääsivät 13.2.2020 yhteisymmärrykseen Suomi-radan ja Turun tunnin junan suunnittelua edistävien hankeyhtiöiden perustamisesta sekä eri osapuolten rahoitusosuuksista.

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli valtion osalta Suomi-rata-hankeyhtiön sekä Turun tunnin juna –hankeyhtiön perustamista 3.3.2020.

Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi, että Suomen valtio, edustajanaan liikenne- ja viestintäministeri, voi hyväksyä Suomi-rata-hankeyhtiön sekä Turun tunnin juna -hankeyhtiön osakassopimukset sekä hankeyhtiöiden perustamisen yhdessä vähemmistöosakkaiden kanssa.

Turun kaupunginhallitukselle esitetään Tiedepuiston ja Sataman linjojen raitiotiesuunnittelun käynnistämistä

Turun kaupunginjohtaja Minna Arve esittää maanantaina 2.3. kokoontuvalle kaupunginhallitukselle, että kaupunginvaltuustolle esitettäisiin raitiotiehankkeen ensimmäisen vaiheen käynnistämistä aloittamalla kahden raitiotielinjan yleis- ja toteutussuunnittelu. Suunniteltavat linjat olisivat Tiedepuiston linja (Kauppatori – Tiedepuisto – Varissuo) ja Sataman linja (Kauppatori – Matkakeskus – Linnakaupunki – Satama).

Tiedepuiston ja Sataman linjat kytkevät yhteen Turun merkittävimmät kaupunkikehityshankkeet Tiedepuiston, keskustan kehittämisen sekä Linnakaupungin. Toteuttamalla raitiotie kokonaisvaltaisena kaupunkikehityshankkeena voidaan tukea ja nopeuttaa näiden alueiden kehittymistä. Jo kehittymässä olevat alueet ovat myös otollisia toteuttamaan rakenteellisesta joukkoliikenneratkaisusta seuraavat hyödyt.

– Viime kesän ja syksyn aikana tehdyt lisäselvitykset osoittivat, että onnistunut raitiotieratkaisu voi tuoda mukanaan hyvinkin merkittäviä positiivisia vaikutuksia kasvuun ja aluetalouteen. Tiedepuiston ja Sataman linjat kytkevät kaupungin merkittävimpiä kehittämiskohteita toisiinsa, ja siten luodaan edellytykset vaikuttavalle kaupunkikehitykselle, sanoo kaupunginjohtaja Minna Arve.

Kesällä ja syksyllä 2019 VTT laati Turun raitiotien vaikutuksista arvion, joka perustui kansallisiin ja kansainvälisiin kokemuksiin. VTT:n mukaan raideliikenneinvestoinnin välittömät taloudelliset hyödyt syntyvät vaikutusalueen maankäytön tehostumisesta, rakenteellisista muutoksista sekä olemassa olevan rakennuskannan arvonnoususta.

VTT:n arvion mukaan Turun kaupungin on mahdollista maksaa osuutensa raitiotieinvestoinnista tonttien myymisellä, maankäyttömaksuilla ja rakennushankkeiden tuottamilla verotuloilla, mikäli kaupunki hyödyntää täysimääräisesti raitiotiehen liittyvän kaupunkikehityksen potentiaalin.

– Raitiotieratkaisulla on myös merkittävä rooli kaupungin ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Olemme tehneet merkittäviä energiantuotantoon liittyviä ilmastoratkaisuja, ja seuraavaksi on tartuttava liikenteeseen. Raitiotie muuttaa kulkumuotojakaumaa ja tiivistää kaupunkirakennetta – se tekee joukkoliikenteestä entistä houkuttelevamman vaihtoehdon, Arve jatkaa.

Kauppatorin, uuden matkakeskuksen ja nykyisen rautatieaseman kautta kulkevaa reittiä ei ole aikaisemmissa suunnitelmissa selvitetty. Siksi Sataman linjalle esitetään käynnistettäväksi yleissuunnittelua ja Tiedepuiston linjalle toteutussuunnittelua. Kustannusarviot täsmentyvät, kun yleissuunnittelu on valmis. Tässä vaiheessa arvioidaan, että Tiedepuiston ja Sataman linjojen investointi olisi noin 284 miljoonaa euroa.

– Joukkoliikenneratkaisulla on merkittävät taloudelliset vaikutukset samalla, kun kaupungin taloudellinen tilanne suhteessa investointipaineisiin on haastava. Ratkaisulla pyritään itsessään vahvistamaan kaupungin kehitystä, kasvua ja houkuttelevuutta siten, että kaupungille koituva tulovirta kasvaa ja yksityisen sektorin investointeja toteutuu nopeammin ja useampia, Minna Arve toteaa.

Yleis- ja toteutussuunnitelmien valmistumisen jälkeen kaupunginvaltuusto voisi tehdä raitiotien rakentamisesta investointipäätöksen tämän hetken arvion mukaan noin vuonna 2024. Tämän hetken arvion mukaan rakentaminen kestää noin viisi vuotta, jolloin Tiedepuiston ja Sataman linjat olisivat valmiit noin vuonna 2029. Aikataulu tarkentuu kehitysvaiheessa.

Raitiotieallianssi aloittaa raitiotien rakentamistyöt ja liikennejärjestelyt Hatanpään valtatiellä 7. tammikuuta

Tampereen kaupunki (havainnekuva)

Raitiotieallianssi aloittaa Hatanpään valtatien raitiotien rakentamiseen liittyvien liikennejärjestelyjen muutostyöt loppiaisen jälkeen 7. tammikuuta. Tällöin työalueet aidataan ja liikennejärjestelyjä muutetaan töiden vaatimilla kohdilla. Jo ennen joulua puita siirretään pois työalueilta uusille kasvupaikoille. Liikennejärjestelymuutosten valmistuttua aloitetaan rakentamistyöt tammikuussa useassa kohdassa Hatanpään valtatiellä.

Raitiotietyöt käynnistyvät useasta kohdasta samaan aikaan – puita siirretään uuteen kasvupaikkaan

Hatanpään valtatien raitiotien rakentaminen aloitetaan useassa kohdassa yhtä aikaa. Hämeenkadun liittymän ja Suvantokadun välillä työalueet sijaitsevat ensivaiheessa Hatanpään valtatien länsireunassa. Sorin aukion kohdalla työalue sijaitsee pohjoisreunassa ja Vuolteenkadun sekä linja-autoaseman välillä kadun itäpuolella.

Ensimmäiseksi poistetaan puita Suvantokadun ja Vuolteenkadun liittymien molemmilta puolilta Hatanpään valtatien varrelta. Puolet eli noin kymmenen puuta siirretään jo viikolla 51 uuteen kasvupaikkaan Ranta-Tampellaan. Siirrettävät puut ovat nuoria lehmuksia, ja ne nostellaan nykyisistä sijainneistaan kaivinkonetyönä. Puolet puista kaadetaan, ja kaatotyöt tehdään loppiaisen jälkeen. Puiden siirrosta ja kaadoista saattaa aiheutua hetkellisiä kulkureittimuutoksia työalueen lähellä.

Puiden poiston jälkeen aloitetaan kaivutyöt johto- ja putkilinjojen siirtämiseksi pois tulevan radan alta. Samalla vesijohto-, viemäri- ja hulevesiverkostoa uusitaan. Linja-autoaseman tontilla aloitetaan raitiotien sähkönsyöttöaseman rakentaminen myös kaivutöillä sekä johto- ja putkisiirroilla.

Bussiliikenne väliaikaisilla reiteillä

Bussiliikenteen reitteihin tulee muutoksia, joita varten on rakennettu väliaikaiset bussipysäkit Suvantokadulle Sorin aukion pohjoispuolelle, Tuomiokirkonkadulle ja Aleksanterinkadulle. Töiden aikana 6. tammikuuta alkaen linja-autoliikenne kulkee Hatanpään valtatiellä välillä Suvantokatu-Hämeenkatu vain yhteen suuntaan eli pohjoiseen. Hämeenkadulta etelään liikennöivät bussilinjat käyttävät reittinä Aleksanterinkatua. Kadun toimivuus bussireittinä on varmistettu ajouratarkasteluilla ja koeajoilla. Bussiliikenteen muutoksista tiedottaa Tampereen seudun joukkoliikenne.

Kulku yrityksiin ja kiinteistöihin järjestetään kaikissa työvaiheissa, keskustan reiteistä opaskartat

Raitiotie toteutetaan Hatanpään valtatielle neljässä päävaiheessa. Rakentamisen kaikissa työvaiheissa kulkureitit Hatanpään valtatien kauppakeskuksiin, yrityksiin ja kiinteistöihin varmistetaan. Jalankulku opastetaan töiden aikana turvallisesti työmaiden ohi, ja Hatanpään valtatiellä kadun ylityspaikkoja järjestetään säännöllisesti liittymien lähelle. Vaikka suojateiden ja kulkureittien paikka vaihtelee töiden edetessä, jalankulkijoille järjestetään kaikissa vaiheissa toimivat kulkureitit. Sorin aukiolla jalankulkijat ohjataan työmaan ohi aukion itäpuolta.

Keskusta-alueen käytössä olevista jalankulun ja pyöräilyn reiteistä ollaan Tampereen kaupungin toimesta laatimassa alkuvuodeksi karttoja, joita päivitetään rakentamisen työvaiheiden edetessä. Pyöräilyä varten tehdään vielä lisäselvityksiä eri vaihtoehdoista, jotta reittikokonaisuudesta saadaan mahdollisimman toimiva. Hatanpään valtatien lisäksi muut keskustan rakennustyömaat vaikuttavat käytössä oleviin jalankulun ja pyöräilyn reitteihin. Hatanpään valtatiellä on töiden aikana autoliikenteelle yksi kaista pohjoisen suuntaan ja jalkakäytävät molemmin puolin katua. Työmaan vaikutusalueella järjestetään viitoitus pyöräilijöitä varten. Käytössä oleva reitti työmaan ohi etelän suunnasta on esimerkiksi Tampereen valtatie-Laukonsilta.

Aleksanterinkadun yksityisautoilun rajoittamista ei suunnitella – läpiajoliikenteelle suositellaan muita reittejä

Aleksanterinkadulta tullaan poistamaan pysäköintipaikkoja väliaikaista bussipysäkkiä ja töiden aikaisia liikennejärjestelyjä varten. Yksityisautoilun rajoittamista Aleksanterinkadulla ei ole suunnitteilla, mutta autoilijoiden suositellaan käyttävän varsinkin läpikulkuliikenteen osalta muita reittejä.  Pelastusajoneuvojen käyttämä reitti Aleksanterinkadulla on varmistettu ja katselmoitu yhteistyössä Pirkanmaan pelastuslaitoksen kanssa.  Aleksanterinkatu muutetaan etuajo-oikeutetuksi ja Verkatehtaankadulle asennetaan lännen suunnasta väistämisvelvollisuutta osoittava kärkikolmio. Raitiotieallianssi ja pelastuslaitos seuraavat Kyttälän alueen tilapäisten liikennejärjestelyjen toimivuutta ja järjestelyjä voidaan tarvittaessa muuttaa.

Autoliikenne ja pysäköinti toimivat töiden aikana, kiertoliittymät liikenteen sujuvoittamiseksi

Raitiotietöiden aikana Hatanpään valtatien autoliikenteessä on muutoksia kaistamäärissä ja ajolinjoissa.  Autoliikenne Hatanpään valtatiellä on yksisuuntainen pohjoisen suuntaan välillä Suvantokatu-Verkatehtaankatu. Liikennevalo-ohjatut liittymät Suvantokadun ja Aleksanterinkadun sekä Vuolteenkadun ja Hatanpään valtatien välillä muutetaan kiertoliittymiksi. Liikenteelliset toimivuustarkastelut osoittavat kiertoliittymien toimivan liikennevaloja paremmin töiden aikana.

Huoltoajo yrityksiin ja kiinteistöihin varmistetaan rakentamisen aikana jokaisessa vaiheessa. Pääsy Hotelli Ilvekseen sekä Koskikeskuksen ja Ratinan pysäköintihalleihin toimii kaikissa työvaiheissa. Koskikeskuksen invapysäköinti ja taksipaikat sijaitsevat Suvantokadulla. Rakentamisen eri vaiheiden aikana Hatanpään valtatien ajokaistojen leveyksiin ja linjauksiin tulee muutoksia.

Ensimmäiset työvaiheet ja liikennejärjestelyt kestävät arviolta toukokuun loppuun.  Sen jälkeen työalueita ja liikennejärjestelyjä muutetaan mm. kesäkuussa alkavien päällysrakenne- eli raidetöiden vuoksi. Tavoitteena on, että Hatanpään valtatien rakentamistyöt välillä Hämeenkatu-Suvantokatu valmistuvat kokonaisuudessaan vuoden 2021 joulukuuhun mennessä ja Suvantokatu-linja-autoasema-välillä syyskuun 2022 loppuun mennessä.

Helsingin seudun kauppakamari: Vantaan ratikka on tärkeä investointi

Havainnekuvassa ratikka kulkee Jumbon ohitse. WSP Finland Oy

Vantaan kaupunki valmistelee yleiskaavaa, jossa varaudutaan noin 110 000 uuteen asukkaaseen ja 80 000 uuteen työpaikkaan vuoteen 2050 mennessä. Kaupungin kasvu ohjataan ensisijaisesti jo olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen. Lisäksi uuteen kaavaan ehdotetaan myös yhtä uutta merkittävää kehityskäytävää – Vantaan ensimmäistä raitiotielinjaa Mellunmäestä lentoasemalle.

Pääkaupunkiseudun kasvun ennustetaan jatkuvan voimakkaana seuraavinakin vuosikymmeninä, mikä asettaa suuria haasteita maankäytön suunnittelulle ja liikenteelle. Seudulla on jo nyt jatkuva pula kohtuuhintaisista asunnoista, mikä rajoittaa työvoiman liikkuvuutta. Kauppakamari pitää tärkeänä, että uudella yleiskaavalla mahdollistetaan riittävä asuntotuotanto ja että Vantaa toteuttaa oman osuutensa tarvittavasta asuntotuotannosta.

Yleiskaavaluonnoksen mukaan Vantaan tuleva rakentaminen nojautuisi paljolti raideyhteyksien – erityisesti Vantaan ratikan – varrella sijaitseviin alueisiin. Näiden alueiden rakentuminen edellyttää Vantaalta vahvaa sitoutumista uusien asemien ja ratikan toteuttamiseen.

”Kauppakamari pitää uutta raitiotietä hyvänä kehittämislinjauksena. Vaikka kysymyksessä on kallis, tämän hetken arvion mukaan lähes 400 miljoonan euron investointi, ovat siitä saatavat hyödyt niin ikään merkittävät. Hankkeeseen sisältyy laaja maankäytön kehittämispotentiaali, joka tulee käyttää täysimääräisesti. Vantaan ratikka mahdollistaisi sekä uusien alueiden rakentamisen että Itä-Vantaan nykyisen kaupunki- ja palvelurakenteen kohentamisen. Uusi kiinteä joukkoliikennekäytävä olisi houkutteleva sijoitus- ja sijaintikohde yrityksille mahdollistaen laajamittaisen asuntojen rakentamisen ja palvelujen kehittämisen”, toteaa johtaja Markku Lahtinen Helsingin seudun kauppakamarista.

Investointia harkittaessa on lisäksi otettava huomioon, että pääkaupunkiseudun voimakas kasvu edellyttää merkittäviä satsauksia erityisesti joukkoliikenteeseen. Vantaan ratikka vastaisi myös tähän tarpeeseen täydentämällä seudullista raideliikennejärjestelmää ja parantamalla poikittaisia joukkoliikenneyhteyksiä Itä-Vantaan, Tikkurilan ja lentokentän välillä.

Tampereen raitiovaunuvarikon rakentamistyöt valmiit – Tampereen Ratikalle monipuolinen ja nykyaikainen kotipesä

Kuva: Wille Nyyssönen/Raitiotieallianssi

Tampereen raitiovaunuvarikon rakennusten ja piha-alueiden rakentamistyöt ovat valmistuneet suunnitelmien mukaisesti aikataulussaan. Varikon tontille on rakennettu vaunujen säilytyshalli, korjaamohalli toimisto-osineen sekä sähkönsyöttöasema.  Myös varikkoalueen raiteisto on valmis.

Varikkorakennukset ovat valmistuneet ja ne on luovutettu tilaajalle, Tampereen Raitiotie Oy:lle. Tontille on rakennettu kaksi suurempaa rakennusta: säilytyshalli sekä yhdistetty kunnossapito-, henkilöstö- ja toimistorakennus. Lisäksi varikon alueella on valmiina kaikkiaan noin neljä kilometriä raidetta, joista suurin osa on sähköistettyä, varikon rakentamistöistä vastaava lohkopäällikkö Ari Jokinen Raitiotieallianssista kertoo.

Talven aikana sisätiloissa ja piha-alueella jatketaan erilaisten teknisten järjestelmien asennuksia.

Varikon sisä-ja toimistotiloja varustellaan talven ja kevään aikana vielä Tampereen Raitiotie Oy:n toimesta esimerkiksi vaunujen huollossa ja kunnossapidossa tarvittavilla laitteilla sekä työtilojen kalusteilla, ratapäällikkö Markus Keisala Tampereen Raitiotie Oy:stä toteaa.

Raitiovaunuvarikko on suunniteltu raitiotien osien 1 (linjat Pyynikintori–Hervanta ja Tays–Hatanpään valtatie) ja 2 (keskusta–Lentävänniemi) liikenteen vaatimiin tarpeisiin, 37–47-metrisille raitiovaunuille. Varikko sijaitsee Hervannassa, lähellä Ruskon teollisuusaluetta.  Tontti rajautuu pohjoisessa Kauhakorvenkatuun ja lännessä Hervannantiehen. Varikkoyhteys raitiolinjalle toimii Hervannantien liittymän yli ja Hermiankadun kautta. Hervannantien liittymässä sijaitsee portti varikkoalueelle.

Ympärivuorokautinen tukikohta ja operointikeskus

Raitiovaunuvarikko on tulevien vaunujen ja monipuolisten liikennöinti- ja huoltotoimintojen ympärivuorokautinen operointikeskus. Varikko toimii vaunujen säilytys-ja kunnossapitopaikkana sekä tulevan henkilöstön tukikohtana. Varikolta hoidetaan myös raitioliikenteen valvonta ja kunnossapidon ohjaus.

Varikosta tulee työpaikka Tampereen Raitiotie Oy:n henkilöstölle, liikennöitsijän eli VR:n kuljettajille ja liikenteenohjaajille sekä vaunujen ja ratainfran kunnossapitohenkilöstölle. Eri vuorokaudenaikoina varikkoa käyttää yhteensä arviolta sata henkilöä, mutta yhtä aikaa varikolla työskentelee aina muutamia kymmeniä henkilöitä. Varikko tulee olemaan toiminnassa ympäri vuorokauden, ja esimerkiksi vaunusiivous hoidetaan öisin kun raitioliikennettä ei ole.

Muunneltavat ja monikäyttöiset tilat

Varikon tiloissa on varauduttu rakennusten ja radan laajennuksiin raitiotiejärjestelmän mahdollisesti kasvaessa tulevaisuudessa.

Varikko on suunniteltu erilaisiin moduuleihin perustuen, mikä mahdollistaa tilojen joustavan muuntelun. Arkkitehtuuri tukee eri toimintoja, YIT Suomen projektipäällikkö Harri Järvinen kertoo.

Toimisto-, valvomo- ja sosiaalitilaa on rakennettu noin 950 neliötä.  Pukutiloja on rakennettu noin 120 henkilölle ja toimistotiloihin mahtuu noin 15 työpistettä sekä useita neuvottelutiloja. Yhdeksän metriä korkeaa varastotilaa on noin 500 neliötä. Korjaamolle on rakennettu myös yleisötasanne, josta korjaamotoimintoja voidaan esitellä vierailijoille.

Yhdistetyn kunnossapito-, henkilöstö- ja toimistorakennuksen eri tiloja on tarvittaessa mahdollista laajentaa toiseen kerrokseen toimiston osalta reilut 200 neliötä ja tietyiltä osin myös korjaamon sisätiloja toisessa kerroksessa. Varikon piha-alueella laajennusmahdollisuuksia on sekä pohjoiseen että idän suuntaan.

Vaunujen kunnossapito- ja säilytystilat optimikäytössä

Vaunujen säilytyshalli on mitoitettu siten, että sinne mahtuu enimmillään 26 kappaletta 37-metrisiä vaunuja. Raiteisto mahdollistaa myös pidempien eli 47-metristen vaunujen kunnossapidon ja säilytyksen.  Hallin sisällä on kaikkiaan kuusi läpiajettavaa raidetta ja yksi raide on lähes kokonaisuudessaan varattu ratainfran kunnossapitokalustolle.

Korjaamohallissa on neljä raidetta, joista kaksi on läpiajettavia. Ne toimivat päivittäishuoltopaikkoina ja tarvittaessa myös pitkäaikaisempina kunnossapitopaikkoina.  Yhteensä korjaamohallissa on seitsemän vaunupaikkaa. Vaunupaikoista kolme on varustettu huoltomontulla sekä ylähuoltotasoilla. Yhdellä raiteella on pyöräsorvi ja se toimii myös telinvaihtoraiteena. Korjaamohallin yhteydessä on omat tilansa työpajoille, työnjohdolle,  varastoille sekä tekniikalle. Vaunuille tulee myös oma vaunupesukone.

Korjaamon kunnossapitopaikkkojen määrässä ja varustelussa on pyritty monipuolisuuteen, jotta kunnossapito voidaan hoitaa mahdollisimman tehokkaasti. Tällä pyritään takaamaan vaunujen hyvä käytettävyys, ratapäällikkö Markus Keisala kertoo.

Varikon toiminnoissa on huomioitu ympäristönäkökohdat eri tavoin. Varikon korjaamo- ja kunnossapitotoiminta on jo  lähtökohtaisesti ympäristöystävällisempää kuin esimerkiksi autokorjaamoilla, koska varikolla ei käsitellä isoja määriä kemikaaleja, rasvoja tai polttoaineita. Alueen hulevesien keräys sekä johtaminen on järjestetty tehokkaasti.

Työt varikon tontilla alkoivat vuoden 2017 syyskuussa. Varikko valmistuu suunnitelmien mukaisesti ja on toiminnassa protovaunun saapuessa ja testausten alkaessa ensi vuonna loppukeväästä.

Tampereen raitiotierataa rakennettu suunniteltua nopeammin – raidetöistä valmiina 95 prosenttia, hanke etenee aikataulussa ja budjetissa

Varikko

Suurin osa Raitiotieallianssin raidetöistä sekä radan rakentamisen ohella tehtävistä katu- ja maanrakennustöistä valmistuu tämän vuoden loppuun mennessä. Rataa on rakennettu jopa suunniteltua nopeammin, ja raidetyöt ovat edellä aikataulua. Koko hankkeesta on nyt valmiina kolme neljäsosaa, ja se etenee edelleen aikataulussa ja budjetissa 

Raidetyöt edellä aikataulua

Tampereen raitiotien raidetyöt ovat aikataulusta edellä, ja niistä on valmiina jo noin 95 prosenttia. Kaikkiaan osalle 1 (keskusta–Hervanta–Tays) rakennetaan rataa eli kaksoisraidetta 15 kilometriä.

  • Kaksoisraidetta on rakennettu nyt yli 14 kilometriä, ja raitiovaunuvarikolle on lisäksi valmistunut neljä kilometriä raidetta. Myös varikon talonrakennustyöt sekä piha-alueen työt valmistuvat tänä vuonna, Raitiotieallianssin projektipäällikkö Sari Yrjölä kertoo. 

Hämeenkadun kadunrakennustyöt etenevät suunnitellun mukaisesti. Tänä vuonna on valmistunut kaksi korttelia kadun kummassakin päässä. Ensi vuonna rakennetaan raitiotie Hämeensillalle.

  • Ensi vuonna tehdään sähköradan ja muiden teknisten järjestelmien asennuksia sekä viimeistelytöitä koko raitiotien osalla 1. Samoin jatketaan pysäkkien varustelua, eli niille asennetaan muun muassa kalusteet, katokset ja tietoliikenne.

Varikkoa varustellaan vielä Tampereen Raitiotie Oy:n toimesta esimerkiksi vaunujen huollossa ja kunnossapidossa tarvittavilla laitteilla sekä työtilojen kalusteilla.

Rata valmistuu testiajoihin

Skoda Transtechin tehtaalla Kainuussa kokoonpanossa oleva ensimmäinen prototyyppi raitiovaunusta saapuu Tampereelle alkuvuodesta 2020.

  • Ennen ratalinjalle pääsyä vaunulle tehdään käyttötestejä varikolla. Tämän jälkeen kevättalvella vaunulla ajetaan koeajoja ja tehdään muita testejä linjaosuudella varikon ja Turtolan pysäkin välillä, Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö toteaa.

Myöhemmin koeajoja ulotetaan pidemmälle rataosien käyttöönottosuunnitelman ja ajojohtimien sekä muiden teknisten järjestelmien asennusten etenemisen mukaan.

Toisen vaunun, joka on samalla ensimmäinen sarjatuotantovaunu, on määrä saapua Tampereelle loppuvuodesta 2020. Tällöin voidaan raitiotiejärjestelmällä aloittaa tekninen koeliikenne. Tämän jälkeen on tarkoitus, että vaunuja saapuu Tampereelle tasaisin välein siten, että kaupallinen koeliikenne voidaan aloittaa huhtikuussa 2021 ja varsinainen liikenne 9.8.2021.

Hämeenkadun uusiminen aikataulussa

Hämeenkadun rakentaminen etenee suunnitellusti. Hämeenkadun länsipäässä ovat valmiina kadun molemmat puolet Hämeenpuisto–Kuninkaankatu-osuudella ja itäpäässä Aleksanterinkatu–Rautatienkatu-osuus lukuun ottamatta Hämeenkatu 3:n edustaa. Ajojohtimia ja teknisiä järjestelmiä asennetaan Hämeenkadulle ensi vuonna. Hämeenkadun raidetyöt valmistuvat kokonaan ensi kesänä, kun Hämeensillalla keväällä päästään kiskoasennuksiin.

Kadunrakennus -ja kiveystöitä jatketaan ensi vuonna Hämeenkadun molemmilla reunoilla Kuninkaankadun ja Aleksanterinkadun välillä eri kohdissa. Kuninkaankatu–Aleksis Kiven katu -välillä kivitöitä jatketaan tänä vuonna niin pitkään kuin kelit sallivat. Koskikatu–Aleksanterinkatu-osuudella on käynnissä vielä ensi vuoden kiveystöitä valmistelevia töitä.

Raitiotieallianssi uusii raitiotien rakentamisen yhteydessä Hämeenkadun kokonaan katusuunnitelmien mukaiseksi eli jalkakäytävät, maanalaisen kunnallistekniikan johdot ja putket sekä katu-ja tapahtumavalaistus uusitaan.  Hämeenkadun jalkakäytävien rakentamistyöt valmistuvat korttelipuoli kerrallaan, viimeiset osuudet Keskustorilta vuonna 2022

Hanke etenee suunnitellusti

Tampereen raitiotien osan 1 (keskusta–Hervanta–Tays) rakentaminen etenee aikataulussa ja budjetissa.  Hankkeesta on nyt valmiina 73 prosenttia. Projektiaikaa on kulunut 64 prosenttia.

Tampereen kaupunginvaltuuston lokakuussa 2016 hyväksymä raitiotien osan 1 toteutusvaiheen tavoitekustannus oli 219,0 milj. euroa. Toteutusvaiheen aikana raitiotien työsisältöön on hyväksytty lisäyksiä 6,8 miljoonaa euroa ja tilaajalle kuuluvaa kustannustason nousua 6,7 miljoonaa euroa. Raitiotieallianssilta on lisäksi erikseen tilattu katurakentamista (mm. Hämeenkatu, Sammonkadun eteläreuna) sekä raitiotien rakentamisen yhteydessä tehtäviä vesihuoltotöitä yhteensä 37,8 miljoonaa euroa.   Näiden jälkeen uusi tavoitekustannus on nyt noin 270,3 miljoonaa euroa.  Töiden ja kustannusten etenemistä voi seurata kaupungin nettisivuilla sekä raitiotieallianssin nettisivuilla

Raitiotien rakentamisesta Hatanpään valtatielle päätetään loppusyksynä

Raitiotien rakentaminen Hatanpään valtatiellä Hämeenkadun ja Tampereen valtatien välillä voi alkaa jo ensi vuonna tammikuussa, jos kaupunginhallituksen 4.11.2019 päättämä esitys hyväksytään myös kaupunginvaltuustossa. Hatanpään valtatien rataosuuden rakentaminen kytkeytyisi meneillään olevaan raitiotien rakentamisen ensimmäiseen vaiheeseen. Kaupunginhallitus esittää myös, että raitiotielinjaa liikennöitäisiin keskussairaalalta Hatanpään valtatielle Pyynikintorin sijaan.

Hatanpään valtatien rataosuuden myötä raitiotietyöt kaupungin keskusta-alueella tulisivat kerralla valmiiksi, mikä on ollut myös elinkeinoelämän toive. Taysilta Hatanpään valtatielle Sorin aukiolle liikennöivässä raitiotielinjassa on liikennejärjestelmän kannalta etuja.

Raitiotieallianssi on laatinut toteutussuunnitelman ja määrittänyt tavoitekustannuksen Hatanpään valtatien raitiotieradan rakentamisesta osuudelle Koskipuisto–Tampereen valtatie Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnan hyväksymän katusuunnitelman mukaisesta kokonaisuudesta. Rakentaminen on tarkoitus toteuttaa aiempaan tapaan allianssimallilla.

Raitiotieallianssi jatkaa myös osan 2 (keskusta–Lentävänniemi) suunnittelua. Tavoitteena on, että Tampereen kaupunginvaltuusto päättäisi rakentamisesta ensi vuoden syksyllä.

Raitiotieallianssin raitiotie- ja kadunrakennustöiden tilanne marraskuussa 2019:

KESKUSTA

  • Pirkankadulla rata on rakennettu Pyynikintorilta Metsolle. Vuodelle 2020 jää tehtäväksi jalankulku- ja pyöräilyväylien osuuksia, ajoratojen päällystystöitä ja viheralueiden siistimisiä.
  • Hämeenpuistossa asennetaan tänä vuonna vielä sähköratapylväs pääkirjasto Metson edustalle. Vuonna 2020 rakennetaan valmiiksi Metson edustan puuttuvat liikenteenjakajat ja kiveykset. Raitiotieallianssi rakentaa Hämeenpuiston raitiotieradan ja tekee liittymäalueiden kadunrakennustyöt. Hämeenpuiston alueen viimeistelee kaupunki erillistyönä myöhemmin. 
  • Hämeenkadulla raidetyöt valmistuvat tänä vuonna, lukuun ottamatta Hämeensillan osuutta. Hämeenkadun jalkakäytävien rakentamistyöt valmistuvat korttelipuoli kerrallaan, viimeiset osuudet Keskustorilta vuonna 2022. Hämeenkadun länsipäässä ovat valmiina kadun molemmat puolet Hämeenpuisto–Kuninkaankatu-osuudella ja itäpäässä Aleksanterinkatu–Rautatienkatu-osuus lukuun ottamatta Hämeenkatu 3:n edustaa. Sokoksen edustalla Kuninkaankatu–Aleksis Kiven katu -osuudella kiveystyöt jatkuvat kelien salliessa. Vuonna 2020 kivettävien korttelialueiden valmistelevat työt ovat loppusuoralla.
  • Rautatienkadun, Hämeenkadun, ja Itsenäisyydenkadun liittymässä ratatyöt valmistuvat tämän vuoden puolella ja ensi vuonna jatketaan katurakennustöitä ja päällystyksiä.
  • Itsenäisyydenkadun raitiotierata valmistuu tänä vuonna. Eteläpuolen ajorata ja jalkakäytävä Yliopistonkadulta Kalevan puistotielle valmistuvat vuonna 2020. Ensi vuodelle jää tehtäväksi jalankulku- ja pyöräilyosuuksia, ajoradan päällysteitä, Attilan tukimuurin kiveystyöt ja viheralueiden siistimisiä. Rautatien alittavaan tunneliin rakennetaan suojakatos, joka mahdollistaa sillan uusimisen myöhemmin raitioliikennettä häiritsemättä.

KALEVA

  • Sammonaukion, Sammonkadun ja Teiskontien raitiotien rakentamistyöt ja kadunrakennustyöt ovat valmiit. Ajojohtimien asennus alkaa ensi vuoden alussa. 
  • Rieväkatu valmistuu Raitiotieallianssin töiden osalta tänä vuonna lukuun ottamatta sähköratapylväitä ja ajojohtimia, joiden asennus aloitetaan heti ensi vuoden alussa.
  • Tekunkatu/Kuntokatu on valmis Taysin pysäkille asti. Kekkosentien ylittävän sillan molemmin puolin tehdään nurmirataa ensi vuonna.
  • Vieritiellä työt valmistuvat Taysin pysäkiltä Kaupin kampuksen pysäkille ensi vuonna.

HERVANNAN VALTAVÄYLÄ

  • Hervannan valtaväylän radan-ja maanrakennustyöt valmistuvat tänä vuonna. Uuden jalankulku -ja pyöräily-yhteyden “Hervannan Baanan” toinen osuus aukeaa marraskuun lopulla. Suuret raitiotiesillat Hervannan valtaväylän varrella ovat valmiit. Ajojohtimia asennetaan ja säädetään vielä ensi vuonna.

HERVANTA

  • Insinöörinkatu valmistuu kokonaan osuudelta Atomipolku-Kanjoninkatu tänä vuonna. Viimeistelyjä tehdään vielä ensi vuonna Atomipolku-Arkkitehdinkatu-osuudella.
  • Tohtorinpuistoon on rakennettu Ruskontien alittava ylikulkusilta raitiotielle. Ramppipuistoon on puolestaan rakennettu jalankulkuun ja pyöräilyyn väylä sekä alikulkukäytävä. Tohtorinpuiston sepelirataosuus on myös valmistunut. 
  • Atomipolku ja Hermiankatu valmistuvat pääosin tänä vuonna, ensi vuonna tehdään vielä joitakin viimeistelytöitä.
  • Makkarajärven alueella työt jatkuvat ja ne valmistuvat Raitiotieallianssin osalta ensi vuonna.

VARIKKO

  • Varikon raiteet ovat valmiit, talonrakennustyöt sekä piha-alueen työt valmistuvat loppuvuonna. Varikkoa varustellaan vielä ensi vuonna teknisillä järjestelmillä sekä huollossa ja kunnossapidossa tarvittavilla laitteilla.

AJOJOHTIMIEN JÄNNITTEEN KYTKENTÄ

  • Marraskuun 18. päivästä alkaen raitiotien läheisyydessä työskentelemiseen tulee hakea suostumus Tampereen Raitiotie Oy:ltä, joka järjestää myös Ratikkaturvakoulutusta raitiotien läheisyydessä työskenteleville.

Kuvat Pasi Tiitola ja Wille Nyyssönen/Raitiotieallianssi

raitiotieallianssi.fi

:TAMPERE: Sammonkadun ja Teiskontien raitiotien rakentamistyöt valmiit – Sammonkadun katurakentamisen aikataulu puolet alkuperäistä nopeampi

Kuva: Pasi Tiitola/Raitiotieallianssi

Raitiotien rakentamistyöt Kalevan pitkillä katuosuuksilla eli Sammonkadulla ja Teiskontiellä ovat valmistuneet. Katujen liikennejärjestelyt ovat nyt lopputilanteen mukaiset ja liikennevalot on asennettu lopullisille paikoilleen. Molemmat kadut on toteutettu viherraiteena, jossa raitiotien pintarakenne on nurmea. Sammonkadun raitiotie- ja kadunrakennustöiden toteutus yhtä aikaa oli jopa puolet nopeampaa kuin töiden erikseen toteutettuina alun perin arvioitiin kestävän.

Radan rakentamisen lisäksi kummallakin kadulla on tehty kadunrakennustöitä ja uusittu ajokaistat, kiveykset, liikennevalojärjestelmät ja koko katujen valaistus. Lisäksi on rakennettu uudet raitio- ja bussipysäkit sekä istutettu uudet katupuut. Sammonkadulla on uusittu myös jalkakäytäviä ja pyöräilyväyliä.

Raitiotie haarautuu Sammonaukion keskellä Taysiin johtavaksi Teiskontien haaraksi ja Hervantaan vievä linja kulkee pitkin Sammonkatua. Sammonkatu on Hervannan valtaväylän ja Hervannan Insinöörinkadun ohella yksi Tampereen raitiotien pisimmistä yhtenäisistä katuosuuksista. Sammonkadun raitiotien pituus Sammonaukiolta Rieväkadun liittymään on lähes 1,8 kilometriä. Teiskontiellä raitiotien pituus on reilut 900 metriä.

Raitiotie rakennettu ja katurakenteet uusittu puolet arvioitua nopeammin

Sammonkadulla katurakenne on kauttaaltaan uusittu entisestä kaksikaistaisesta järjestelystä nykyiseen, jossa talouskaistat on muutettu ajokaistoiksi ja pysäköintipaikat järjestelty uudestaan. Sekä Sammonkadulla että Teiskontiellä raitiotie kulkee kadun keskellä omalla väylällään.

Raitiotie on molemmilla kaduilla rakennettu betoniin valettuna kiintoraiteena, jonka pinnoitteena on nurmi. Kaduilla on siirretty ja uusittu reunakiveykset, muokattu kaistajärjestelyt sekä uusittu liikennevalojärjestelmä ja valaistus. Sammonkadulla on myös uusittu jalankulku- ja pyöräilyväyliä katusuunnitelman mukaisiksi. Viimeisinä töinä valmistuivat nurmiradan kylvöt ja katupuiden istutukset, Kalevan alueen lohkopäällikkö Olli Tuomisto Raitiotieallianssista kertoo.

Raitiotieallianssi toteutti muun muassa Sammonkadun eteläpuolen jalankulku- ja pyöräilyosuuden yhtenäisesti Sammonaukiolta jatkuvana väylänä. Samaan aikaan raitiotien rakentamisen kanssa kadulla toteutettiin useita kadunrakennustöitä ja talonrakennusta muiden urakoitsijoiden toimesta. Kaikkiaan rakentamistyöt Sammonkadulla ja Teiskontiellä kestivät kaksi ja puoli vuotta.

Alkuperäinen aikatauluarvio Sammonkadun raitiotien rakentamiseen ja katurakenteiden uusimiseen oli neljästä kuuteen vuotta. Kun Sammonkadun ja Rieväkadun raitiotien rakentamisen yhteydessä teetettiin myös seitsemän erillistä kadunrakennusurakkaa, kokonaisaikataulu lyheni noin puoleen alkuperäisestä arviosta.  Yhteensovittaminen varsinkin kunnallistekniikan osalta oli paikoin haastavaa, mutta urakoitsijoille täytyy esittää kiitokset yhteistyökyvystä, Tampereen kaupungin rakennuttajainsinööri Petri Leppänen kiittelee.

Sammonkadun ja Teiskontien rakentamisessa useita vaiheita ja liikennejärjestelyjä

Sammonkadun rakentaminen alkoi huhtikuussa 2017 johto- ja putkisiirroilla raitiotien alta. Teiskontien työt käynnistyivät saman vuoden kesäkuussa vesijohtolinjan rakentamisella.  Sammonkadulla Kaalamonaukion kohdalla tehtiin alkuvaiheessa mittava paalutus ja rakennettiin paalulaatta Kaalamonaukion kohdalla radan ja kadun pohjan vahvistamiseksi.

Molemmilla kaduilla työvaiheita ja liikennejärjestelyjä jouduttiin muuttamaan useaan otteeseen ja varsinkin risteysalueilla töistä aiheutui monia kulkumuutoksia, Olli Tuomisto mainitsee

Rakentamisen aikana työmaa tiedotti aktiivisesti Kalevan asukkaita, ja tiedotuksesta on tullut paljon myönteistä palautetta koko hankkeen aikana.  Useita työvaiheita on tehty öisin, jotta alueen liikennettä ja yrityksiä olisi häiritty mahdollisimman vähän.

Nurmirata ja 300 uutta katupuuta lisäävät Kalevan viherympäristöä

Sammonkadulle ja Teiskontielle tulee uutta nurmirataa yhteensä lähes kolme kilometriä. Nurmirata on valittu kaduille, jossa väylää ei tarvita muun liikenteen käyttöön. Sammonkadulla ja Teiskontiellä raitioliikenne kulkee kadun keskellä omalla väylällään, kun auto- ja bussiliikenne kulkevat kadun sivuilla.

Sammonkadun ja Teiskontien nurmirata lisää viherympäristön määrää Kalevassa.

Yhdessä uusien katupuiden kanssa nurmirata parantaa kaupunkiympäristön viihtyvyyttä. Sammonkadulla uusia katupuita on istutettu 208 kappaletta ja Teiskontielle 92. Nurmiraide myös pidättää ja suodattaa sade- ja hulevesiä sekä liikenteen päästöjä, sitoo katupölyä ja vaimentaa tärinää sekä melua.

Tampereen kaupunki on halunnut raitiotiehankkeen yhteydessä lisätä katuviherympäristöä kaupunkikuvan ja asuinympäristöjen viihtyisyyden parantamiseksi, ympäristösuunnittelija Jyrki Lehtimäki Tampereen kaupungilta toteaa.

Nurmiradan toteuttamista Tampereelle ja Suomen olosuhteisiin testattiin koerakenteilla, joiden lopputuloksena nurmirata päätettiin toteuttaa tavallisella viherrakentamisen kasvualustalla ja siemenseoksella. Kaikkiaan raitiotien nurmirataa tulee neljälle kadulle: Kalevaan Sammonkadulle, Teiskontielle ja Tekunkadulle sekä Hervantaan Hermiankadulle.

Ajojohtimet asennetaan ensi keväänä

Koko Kalevan raitiotietyöt valmistuvat suurelta osin tänä vuonna. Rieväkadulla Sammonkadun itäpäässä asennetaan vielä sähköratapylväitä ensi vuoden alussa. Ajojohtimien asennus Kalevaan aloitetaan ensi keväänä ja ne valmistuvat ennen raitiovaunun syksyn testiajoja.

Kalevan raitiotietöiden valmistumista juhlistetaan korttelijuhlien tapaan ensi keväänä Tampereen kaupungin, Tampereen Raitiotie Oy:n ja Raitiotieallianssin yhteistyönä.

Sammonkadulla ja Teiskontiellä tehdyt raitiotie- ja kadunrakennustyöt:

  • laajat johto-ja putkisiirrot,
  • paalutus ja paalulaatan rakentaminen Sammonkadulla Kaalamonaukion pohjan vahvistamiseksi
  • kiintoraidelaatan valutyöt
  • raitiotien sekä puhelin-ja nettioperaattoreiden kaapeleiden putkireittien rakentaminen
  • liikennevalojärjestelmän uusiminen
  • Bussi- ja raitiopysäkkien rakentaminen
  • uudet kiveykset
  • uudet katupuut
  • nurmiradan kylvö
  • uudet asfalttipinnat
  • uudet jalankulku-ja pyöräilyväylät
  • uudet kaistajärjestelyt
  • ratajohtopylväiden ja yhdistettyjen sähkörata-ja valaisinpylväiden asennukset
  • valaistuksen uusiminen
  • ajojohtimet asennetaan keväällä 2020

raitiotieallianssi.fi