Tampereen raitiovaunuille monipuolinen ja nykyaikainen varikko – rakentaminen hyvässä vauhdissa

Havainnekuva:Poyry Finland Oy

Tampereen raitiovaunuvarikon rakentaminen Hervannassa etenee suunnitellusti. Tontille on ensimmäisenä rakennettu sähkönsyöttöasema ja käynnissä on vaunujen säilytyshallin pystytys sekä korjaamohallin elementtiasennukset.  Varikko on suunniteltu raitiotien osien 1 (keskusta–Hervanta–Tays) ja 2 (keskusta–Lentävänniemi) liikenteen vaatimiin tilatarpeisiin, 37–47-metrisille raitiovaunuille.

  • Varikolle rakennetaan kaksi suurempaa rakennusta: säilytyshalli sekä yhdistetty kunnossapito-, henkilöstö- ja toimistorakennus. Varikon alueelle tulee myös kaikkiaan noin kolme kilometriä sähköistettyä raitiotieraidetta, ratapäällikkö Markus Keisala Tampereen Raitiotie Oy:stä kertoo.

Tontille sijoitetaan kahden suuremman rakennuksen lisäksi myös ratasähkön syöttöasema liikenteen ja kunnossapidon tarpeisiin. Varikkoa rakennetaan Hervantaan Hermiankadun päähän, lähelle Ruskon teollisuusaluetta. Reilun viiden hehtaarin tontti rajautuu pohjoisessa Kauhakorvenkatuun ja lännessä Hervannantiehen.

Ympärivuorokautinen tukikohta ja operointikeskus

Raitiovaunuvarikko on monipuolisten toimintojen ympärivuorokautinen tukikohta. Se on vaunujen säilytys-ja kunnossapitopaikka sekä tulevan henkilöstön tukikohta. Varikolla hoidetaan myös raitioliikenteen valvonta ja kunnossapidon ohjaus.

Varikosta tulee vaunujen ja ratainfran kunnossapitohenkilöstön, Tampereen Raitiotie Oy:n henkilöstön sekä vaunuoperaattorin kuljettajien ja valvomohenkilöstön työpaikka. Eri vuorokauden aikoina varikkoa käyttää yhteensä arviolta sata henkilöä, mutta yhtä aikaa varikolla työskentelee aina muutamia kymmeniä henkilöitä. Varikko toimii ympäri vuorokauden, ja esimerkiksi vaunusiivous hoidetaan öisin kun raitioliikennettä ei ole.

Muunneltavat ja monikäyttöiset tilat

Varikon tilojen suunnittelussa on varauduttu rakennusten ja radan laajennuksiin raitiotiejärjestelmän mahdollisesti kasvaessa tulevaisuudessa.

  • Varikko on modulaarisesti suunniteltu, mikä mahdollistaa tilojen joustavan muuntelun. Arkkitehtuuri tukee toimintoja, varikon rakentamisesta vastaava YIT Rakennuksen projektipäällikkö Harri Järvinen kertoo.

Toimisto-, valvomo- ja sosiaalitilaa rakennetaan noin 950 neliötä.  Pukutiloja tulee lähes sadalle henkilölle ja toimistoon tulee noin 15 työpistettä sekä useita neuvottelutiloja. Yhdeksän metriä korkeaa varastotilaa on noin 500 neliötä. Korjaamolle rakennetaan myös yleisötasanne, josta korjaamotoimintoja voidaan esitellä varikkovierailuilla.

Yhdistetyn kunnossapito-, henkilöstö- ja toimistorakennuksen eri tiloja on tulevaisuudessa mahdollista laajentaa toiseen kerrokseen toimiston osalta reilut 200 neliötä ja tietyiltä osin myös korjaamon sisätiloja toisessa kerroksessa. Varikon piha-alueella laajennusmahdollisuuksia on sekä pohjoiseen että idän suuntaan.

Vaunujen kunnossapito- ja säilytystilat optimikäytössä

Vaunujen säilytyshalli on mitoitettu siten, että sinne mahtuu joko 26 kappaletta 37-metrisiä tai 18 kappaletta 47-metrisiä raitiovaunuja. Hallin sisällä on kaikkiaan kuusi läpiajettavaa raidetta ja yksi raide on lähes kokonaisuudessaan varattu ratainfran kunnossapitokalustolle.

Korjaamohallissa on neljä raidetta, joista kaksi on läpiajettavia. Ne toimivat päivittäishuoltopaikkoina ja tarvittaessa myös pitkäaikaisempina kunnossapitopaikkoina.  Yhteensä korjaamohallissa on seitsemän vaunupaikkaa, joista jokainen mahdollistaa 47-metrisen vaunun kunnossapidon. Vaunupaikoista kolme on varustettu huoltomontulla sekä ylähuoltotasoilla. Yhdellä raiteella on pyöräsorvi ja se toimii myös telinvaihtoraiteena. Korjaamohallin yhteydessä on omat tilansa työpajoille, työnjohdolle,  varastoille sekä tekniikalle.

  • Korjaamon kunnossapitopaikkkojen määrässä ja varustelussa on pyritty monipuolisuuteen, jotta kunnossapito voidaan hoitaa mahdollisimman tehokkaasti. Tällä pyritään takaamaan vaunujen hyvä käytettävyys, Markus Keisala mainitsee.

Varikon toiminnoissa ympäristö on huomioitu eri tavoin. Varikon korjaamo- ja kunnossapitotoiminta on jo  lähtökohtaisesti ympäristöystävällisempää kuin esimerkiksi autokorjaamoilla, koska varikolla ei käsitellä isoja määriä kemikaaleja, rasvoja tai polttoaineita. Varikon vaunupesukoneessa on suljettu kierto, mikä estää vesien pääsyn suoraan viemärijärjestelmiin. Lisäksi varikon alueen jätevedet puhdistetaan tarkoin ja hulevesien keräys sekä johtaminen on järjestetty tehokkaasti.

Varikko valmiina koeliikenteen alkaessa 2020

Työt varikon tontilla alkoivat viime vuoden syyskuussa, noin yhdeksän kuukautta myöhässä, mikä johtui alueen kaavavalituksista. Tällä hetkellä aikataulua on otettu kiinni reilut kolme kuukautta.

  • Allianssimallin avulla varikon suunnittelu ja rakentaminen on ollut saumatonta ja kustannustehokasta, mikä on mahdollistanut nopean aikataulun, Raitiotieallianssin projektipäällikkö Mikko Nyhä arvioi.

Kuluneen syksyn aikana on valettu säilytyshallin anturoita ja pystytetty teräsrunko. Lisäksi on asennettu korjaamohallin elementtejä ja rakennettu huoltomonttuja sekä asennettu säilytyshallin kattopeltejä ja sokkelielementtejä. Säilytyshallin vesikatto valmistuu lokakuun aikana. Sähkönsyöttöasemalla on aloitettu kojeistoasennuksia.  Varikkorakennusten on tarkoitus valmistua vuoden 2019 aikana, jonka jälkeen rakennetaan raitiotietekniikkaa ja tehdään rakennusten sisätöitä. Kokonaisuudessaan varikko piha-alueineen valmistuu vuonna 2020 koeliikenteen alkaessa.

Lisätietoja:

raitiotieallianssi.fi

Raitiovaunujen uusiokäytöstä lähes sata hakemusta

c8e07733-c9e3-4b9e-9ef4-9933fc5d0cee-w_960

Vaunu 12 on yksi luovutettavista raitiovaunuista. Kuva: Daniel Federley

HKL:n ilmoitukseen antaa raitiovaunuja uusiokäyttöön tuli lähes sata hakemusta. Raitiovaunuja haluttaisiin niin kahvilaksi, kulttuurikeskukseksi, saunaksi kuin museoitavaksikin. HKL ilmoitti toukokuussa luovuttavansa kuusi käytöstä poistettua raitiovaunua hakemuksien perusteella uusille omistajille.

– Hakemuksien kirjo oli hyvin laaja ulottuen mansikanpoimijoiden taukotuvasta saunaratikkaan ja tasokkaaseen ravintolaan. Eniten ehdotuksia tuli raitiovaunun uusiokäytöstä kahvilana, kertoo HKL:n palvelukehitys- ja viestintäpäällikkö Elina Norrena.

Hakemuksia tuli niin yksityisiltä kuin kunnallisiltakin toimijoilta. Noin puolet hakemuksista oli pääkaupunkiseudulta ja puolet muualta Suomesta, lisäksi joitakin hakemuksia tuli myös vaunun sijoittamiseksi ulkomaille.

– On ollut ilo huomata, että raitiovaunut kiinnostavat näin laajasti, yhtä lailla Helsingissä kuin muuallakin Suomessa, jopa ulkomailla. Näin suuri ja monipuolinen hakemusten määrä yllätti meidät positiivisesti, kertoo Norrena.

Muutama hakemus liittyi raitiovaunujen museointiin ja entisöintiin; HKL selvittää mahdollisuuksia myös tähän. Museoraitiovaunu säilyttäisi parhaalla tavalla vaunun sen arvon ja raitiovaunun historian mukaisella tavalla.

HKL luopuu liikennekäyttöön soveltumattomista ja käytöstä poistetuista vanhoista raitiovaunuista vapauttaakseen tilaa raitiovaunuvarikoilta. Vaunuille etsitään uusia omistajia ja uutta kaupunkikulttuuria tukevaa käyttöä sen sijaan, että vaunut romutettaisiin.

Ennen päätöksentekoa HKL tulee neuvottelemaan mahdollisten vastaanottajien kanssa ja selvittää heidän edellytyksensä huolehtia vaunuista ja niiden ylläpidosta. Tämän jälkeen tehdään ehdotus vaunujen uudelleensijoituksesta HKL:n johdolle, joka tekee lopullisen päätöksen siitä, kenelle vaunuja luovutetaan.

Vaunujen uudelleensijoituksesta päätetään syksyn aikana. HKL tiedottaa valittavista kohteista päätöksen jälkeen.

HKL hankkii 10 uutta Artic-raitiovaunua

91565130-272e-4774-9943-8a6970d6187f-w_960

Artic-raitiovaunuja on liikenteessä jo lähes 50.

HKL hankkii Helsingin laajentuvan raideliikenteen tarpeisiin 10 uutta matalalattiaista raitiovaunua. HKL:n johtokunta oikeutti HKL:n käyttämään Transtech Oy:n kanssa tehdyn hankintasopimuksen toimitusoption 10 uuden Artic-raitiovaunun hankkimiseksi torstain kokouksessaan.

Hankinta sisältää 10 kappaletta noin 27,4 metriä pitkiä, kokonaan matalalattiaisia kantakaupungin raitioliikenteeseen soveltuvia raitiovaunuja. Vaunujen kokonaiskustannus on 27,3 miljoonaa euroa.

Artic-raitiovaunuja on tähän mennessä tilattu kaikkiaan 60 kappaletta, joista vielä toimittamatta olevat 12 vaunua toimitetaan HKL:lle tämän vuoden loppuun mennessä. Nyt tilattavat 10 lisävaunua toimitetaan vuoden 2019 aikana.

– HKL ja kaupunkilaiset ovat olleet tyytyväisiä Artic-raitiovaunuun. Vaunumalli soveltuu hyvin Helsingin olosuhteisiin, sanoo HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski.

Lisää raitiovaunuja tarvitaan raitioliikenteen laajentuessa. Kantakaupungin osalta laajennuksia on suunnitteilla esimerkiksi Jätkäsaaressa, Hernesaaressa ja Ilmalassa.

Raitiovaunun laskennallinen käyttöikä on noin 40 vuotta. Kalustoa hankittaessa HKL painottaa erityisesti elinkaaren kustannuksia, joissa keskeisiä ovat energiakustannukset ja kaluston kunnossapidon kustannukset.

Hankinnan myötä koko HKL:n kalusto on esteetöntä vuoden 2020 alusta lähtien museo- ja varavaunuja lukuun ottamatta.

***

Artic-raitiovaunun ”isoveljeen” eli tulevaan Artic XL -pikaratikkaan voi tutustua Kaapelitehtaan näyttelyssä 14.-20.6. Vaunun mallikappaletta sekä pikaratikkahankkeita esitellään medialle tänään 14.6. klo 14 mediatilaisuudessa ja sen jälkeen klo 15 yleisölle avautuvassa näyttelyssä. Tervetuloa!

Raitiotien taidekoordinaattoriksi valittiin Frei Zimmer Oy

24131639_1562577507168540_6979744249745081604_o

Tampereen raitiotien taidekoordinaattoriksi on valittu Frei Zimmer Oy. Kyseessä on taiteen koordinointiin liittyvä asiantuntijapalvelu, jonka kohteena on tulevan raitiotiekäytävän ympäristöön liittyvä taide, raitiotien rakentamisen aikainen taide ja raitiovaunujen muotoiluun liittyvä taiteen koordinointi.

Vertailu ja valinta tehtiin kolmesta tarjouspyynnön mukaisesta tarjouksesta. Annettu kattohinta oli 105 000 euroa.

Tarjoukset pisteytettiin laadun, kokemuksen ja hinnan mukaan siten, että laatu ja kokemus painottuivat. Taidekoordinaattorin kanssa tehdään kahden vuoden puitesopimus, jossa on yhteensä kahden vuoden jatkomahdollisuus.

Hankinnan kilpailutti Tuomi Logistiikka Oy Tampereen kaupungin raitiotien kehitysohjelman toimeksiannosta. Valinnan hyväksyi 29.5.2018 ensimmäistä kertaa kokoontunut raitiotien taiteen ohjausryhmä.

– Julkinen taide myös raitiotiehen liittyen on merkittävä viihtyvyystekijä kuntalaisten kannalta, ja vaikuttaa myös kaupungin elinvoimaan. Nyt kun Tampere päätti hakea Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026, raitiotien taiteen painoarvo ei ainakaan vähene, ohjausryhmän puheenjohtaja apulaispormestari Aleksi Jäntti toteaa.

Raitiotien taiteen yleissuunnitelmassa on lähtökohtia raitiotien toteutukseen liittyville taidehankkeille. Yleissuunnitelma hyväksyttiin kaupungin Julkisen taiteen ohjausryhmässä 21.8.2017. Raitiotien taiteen päämääränä on laadukas ja ympäristön viihtyisyyttä kohottava kokonaisuus sekä raitiotien rakentamisen että operoinnin aikana.

Raitiotien rakentamisen aikaisten haittojen ehkäisyä pohtinut työryhmä painotti myös taiteen merkitystä viihtyvyydelle sekä ideoi sen toteutusta 3.4.2018 julkaistussa loppuraportissaan. Taidetta on jo näkyvillä työmaa-aidoissa.

Raitiotie Raititotien rakentamisen haittojen ehkäisy – työryhmän raportti

Museoraitiovaunu liikenteessä kesän viikonloppuina

89423d4d-71da-4dcb-842b-a1a7f68d6cff-w_960

Yli satavuotias vaunuvanhus nro 50 ja avoperävaunu nro 233 vuodelta 1919. Kuva: Oy Stadin Ratikat Ab.

109-vuotias raitiovaunuvanhus aloittaa kesäliikenteen Helsingissä. Nyt jo kymmenentenä kesänä HKL ja Oy Stadin Ratikat Ab tarjoavat mahdollisuuden kokea menneiden aikojen tunnelmaa museoraitiovaunuajelulla. Liikennettä on kesän kaikkina viikonloppuina lauantaisin ja sunnuntaisin. Liikenne alkaa lauantaina 19.5. ja päättyy elokuun lopussa.

Kierroksille lähdetään Kauppatorilta Havis Amandan patsaan luota kello 10–17 puolen tunnin välein. Kierroksen hinta on 6 euroa (HSL:n liput eivät käy erikoislinjalla eikä museoratikkamatkaa voi maksaa matkakortilla). Kierroksen kesto on reilu 15 minuuttia ja reitti kulkee Aleksanterinkadun, Rautatieaseman, Kaisaniemen ja Kruununhaan kautta takaisin Kauppatorille. Reitti kuuluu monilta osin Helsingin vanhimpiin: jo hevosraitiovaunuille Kauppatori oli tärkeä risteysasema 1890-luvulla.

Matkustajien ehdoton suosikki on kesäkuumalla hyvin “ilmastoitu” avoin perävaunu, jossa ei ole seiniä lainkaan. Vaunu on vuodelta 1919. Näitä kesävaunuiksi kutsuttuja perävaunuja käytettiin aina Olympiakesään 1952 asti, ja monen vanhan stadilaisen unelma onkin ollut päästä vielä kerran kokemaan kesävaunun vilpoisaa ja vähän meluisaakin kyytiä. Avoimeen kesävaunuun tuntuu myös liittyvän muistoja enemmän kuin mihinkään muuhun raitiovaunutyyppiin. Myös puinen moottorivaunu pitkine sivusuuntaisine penkkeineen ja messinkisine yksityiskohtineen on tuttu vanhimmille kaupunkilaisille vuosikymmenten takaa.

Museoraitiovaunut ovat palvelleet helsinkiläisiä monissa sellaisissakin kaupunginosissa, joihin ei enää raitiovaunulla pääse: KB-linjalla kuljettiin Kulosaareen ja H-linjalla Haagaan. Linja 10 puolestaan oli vanhan Puu-Pasilan ikioma raitiolinja.

Tamperelaisille arvioitavaksi kolme raitiovaunun värivaihtoehtoa

tampereen-ratikka-variarviointi_kuvaoikeus-idis-design-oy

Tampereen Ratikka väriarviointi_kuvaoikeus: Idis Design Oy

Tampereen Ratikan suunnittelu on edennyt vaiheeseen, jossa raitiovaunujen muotoilua täsmennetään yhdessä tamperelaisten kanssa. Kuntalaisten ajatuksia kartoitetaan kolmella, nimenomaan Tampereen Ratikalle suunnitellulla värivaihtoehdolla, jotka ovat punainen, tummansininen ja vaaleansininen. Väriarviointi on käynnissä Tampereen Ratikan verkkosivuilla 9.–23. huhtikuuta osoitteessa Tampereenratikka.fi. Kaikille avoimen väriarvioinnin tavoitteena on kartoittaa konkreettisten vaihtoehtojen avulla, millainen väritys tekee Ratikasta tamperelaisen.

Raitiovaunun väri on keskeinen osa muotoilua, ja muotoilu puolestaan vaikuttaa liikennevälineestä muodostuvaan mielikuvaan. Tampereen Ratikan värin pitää istua tamperelaiseen maisemaan, sen tulee erottua muusta kaupunkiliikenteen virrasta sekä ilmentää luotettavuutta, kansainvälisyyttä ja ajattomuutta.

– Aiemmin esitetyt näkemykset raitiovaunun väreistä ovat olleet suunnitteluprosessista irrallisia. Raitiovaunun väri suunnitellaan osana muotoilukokonaisuutta, koska vaunun ulkonäön ja sisätilojen muotokielen ja värimaailmojen tulee sopia toisiinsa. Lisäksi muotoilullisia ratkaisuja arvioidaan eri yhteyksissä. Raitiovaunun ilmeen olisi näytettävä luontevalta vaihtelevissa kaupunkiympäristöissä ja niin marraskuun räntäsateessa kuin heinäkuun kirkkaassa valossa, taustoittaa toimitusjohtaja Pekka SirviöTampereen Raitiotie Oy:stä.

Nyt julkaistut värivaihtoehdot on suunniteltu vastaamaan juuri Tampereen Ratikan tarpeita ja luomaan haluttua palvelukokemusta. Värivaihtoehtojen on haluttu olevan erilaisia raitiotieinfrastruktuurin rakentamisen yhteydessä käytettävästä vaaleanpunaisesta, jotta raitiotiejärjestelmästä muodostuu oma itsenäinen brändinsä.

Esitetyt värit eivät ole sävyiltään lopullisia, sillä lopullinen raitiovaunun värisävy on mahdollista päättää vasta, kun muotoilu on valmis. Raitiovaunuissa on suunniteltu käytettävän metalliväriä, joka antaa väripinnalle lisää näyttävyyttä.

Tampereen Raitiotie Oy vastaa raitiovaunukaluston hankinnan ja suunnittelun lisäksi brändin kehittämisestä. Värivaihtoehdot pohjautuvat Tampereen Ratikan brändiin, jonka Tampereen Raitiotie Oy on suunnitellut yhteistyössä tamperelaisten elinkeinoelämän, kulttuurin ja yhdistysten edustajien sekä Tampereen raitiotien kehitysohjelman, Raitiotieallianssin ja Tampereen kaupungin edustajien kanssa.

Raitiovaunun värivaihtoehtojen arvioinnissa osallistujat pääsevät tarkastelemaan kolmea vaihtoehtoista väriä, ja heitä pyydetään arvioimaan värien herättämiä vaikutelmia. Lisäksi väriarvioinnissa on mahdollisuus avoimiin kommentteihin. Arvioinnissa esille tulleita näkemyksiä hyödynnetään Tampereen Ratikan muotoilun viimeistelyssä.

– On tärkeää, että tamperelaiset kokevat Ratikan omakseen, siksi eri käyttäjäryhmät ovat olleet mukana raitiovaunun muotoilun eri vaiheissa arvioimassa raitiovaunun käytettävyyttä ja muotoiluratkaisuja. Raitiovaunun värivaihtoehtojen arviointi kokoaa yhteen tamperelaisten tunnot ja antaa näin arvokasta palautetta muotoilijoille, Pekka Sirviö sanoo.

Tampereen Ratikan lopullinen muoto ja väritys julkaistaan loppuvuodesta. Samalla tamperelaiset pääsevät ensi kertaa tutustumaan uuteen liikennevälineeseen Tampereen Ratikasta tehtävän täysikokoisen mallin eli maketin avulla. Kahdessa vaiheessa valmistettava maketti auttaa vaunusuunnittelijoita ja eri käyttäjäryhmiä testaamaan raitiovaunun käytettävyyttä ennen tuotannon käynnistymistä.

Kaikille avoin raitiovaunun värivaihtoehtojen arviointi on käynnissä aina 23. huhtikuuta asti osoitteessa Tampereenratikka.fi

Pöyry, YIT ja VR Track allekirjoittivat Tampereen raitiotiehankkeen toisen osan kehitysvaiheen allianssisopimuksen

24131639_1562577507168540_6979744249745081604_o

Pöyry Finland, YIT ja VR Track ovat allekirjoittaneet Tampereen kaupungin sekä Tampereen Raitiotie Oy:n kanssa sopimuksen Tampereen raitiotiehankkeen toisen osan kehitysvaiheesta. Hanke toteutetaan allianssimallilla, jossa Tampereen kaupungin ja Tampereen Raitiotie Oy:n tilaaman palvelun tuottajina ovat Pöyry, YIT ja VR Track. Mallin mukaisesti hankkeen tilaaja, suunnittelijat ja urakoitsijat toimivat yhteistyössä hankkeen toteuttamisessa. 

Kehitysvaiheen arvioidaan kestävän vuoden 2020 loppuun, ja sen kustannusarvio on 2,9 miljoonaa euroa. Kehitysvaiheessa haetaan parhaat toteutettavissa olevat ratkaisut rakentamispäätöksen tueksi Pyynikintorin ja Lentäväniemen väliselle rataosuudelle. Raitiotie suunnitellaan ja rakennetaan vuorovaikutuksessa kaupunkilaisten, yhteisöjen, yritysten ja kiinteistönomistajien kanssa. 

“Tampereen raitiotiehankkeen toinen osa on mielenkiintoinen mutta haastava raitiotiekaupunkihanke, jossa raitiotieallianssi pääsee nyt hyödyntämään täysimääräisesti ensimmäisestä osasta saatuja kokemuksia. Olemme Pöyryllä iloisia saadessamme olla mukana tuomassa infraosaamistamme hankkeen tähänkin osaan”, sanoo Pöyryn Pohjois-Euroopan Infra-liiketoiminnasta vastaava johtaja Mikko Inkala. 

“Kasvavien kaupunkiseutujen kehittäminen on YIT:lle strategisesti tärkeää. Hankkeiden toteutuksessa haluamme olla mukana kehittämässä yhä enemmän yhteistoiminnallisia toteutusmalleja. Tampereen raitiotiehankkeessa nämä molemmat toteutuvat. Hankkeen aiemmissa vaiheissa allianssiosapuolten yhteistoiminta on jo osoittanut tuloksellisuutensa, ja on hienoa, että pääsemme jatkamaan tätä myös linjan länsisuunnan kehitysvaiheessa”, toteaa YIT:n divisioonanjohtaja Jarkko Salmenoja.

“Haemme VR Trackillä kasvua raitioteistä ja kaupunkiympäristössä toimimisesta. Olemmekin todella innoissamme mukana tässä Tampereen seudun kehitystä voimakkaasti tukevan hankkeen toisessa osassa. Meillä on hyvät lähtökohdat onnistumiseen, sillä suunnittelijamme pystyvät käyttämään ykkösvaiheessa kerättyjä oppeja sekä saamaan välitöntä palautetta ja kehittämisideoita jo käynnissä olevalta rakentamisen projektilta”, toteavat VR Trackin suunnittelun johtaja Harri Yli-Villamo ja rakentamisen johtaja Jouni Kekäle.

“Raitiotieverkosto laajenee kaupunkiseudun tarpeiden mukaisesti, ja ensimmäinen kasvusuunta on nyt Pyynikintorilta länteen. Raitiotie tukee kaupungin kehittymistä ja tarjoaa tamperelaisille liikkumisen vapautta ja helppoutta”, sanoo Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö. 

Raitiotien toinen osa on alustavasti tarkoitus rakentaa vuosina 2021-2024. Tämän myötä raitiotieverkosto laajenee Tampereen keskustasta Lentävänniemeen.  Raitiotien nyt käynnissä olevan ensimmäisen vaiheen aikana rakennetaan 15 km:n pituinen raitiotieyhteys keskustasta Hervantaan ja keskussairaalalle sekä varikko Hervantaan. 

Sopimuksen arvoa ei julkisteta. Tilaus kirjataan Pöyryn Infra, Vesi ja Ympäristö -liiketoimintaryhmän vuoden 2018 ensimmäisen vuosipuoliskon tilauskantaan.

Tamperelaisten näkemyksiä raitiotiestä selvitettiin

24131639_1562577507168540_6979744249745081604_o

Vastaajien enemmistö suhtautuu raitiotiehen myönteisesti

Tamperelaisten näkemyksiä raitiotiestä selvittäneen kyselytutkimuksen mukaan vastaajista lähes jokainen pitää pyrkimystä kehittää Tamperetta tärkeänä ja valtaosa suhtautuu raitiotiehen myönteisesti. Vastaajien reilu enemmistö (69 %) uskoo raitiotien vahvistavan Tampereen keskustan elinvoimaisuutta. Raitiotiellä katsotaan olevan myönteisiä vaikutuksia myös omaan elämään. Vastaajista puolet (54 %) arvioi, että raitiotie tekee Tampereesta mukavamman paikan asua. Vastaajien enemmistö (56 %) kertookin suhtautuvansa raitiotiehen erittäin tai jonkin verran myönteisesti. Tulokset käyvät ilmi Tampereen Raitiotie Oy:n teettämästä kyselytutkimuksesta, jonka toteutti IRO Research Oy. Vastaajina kyselytutkimuksessa oli yhteensä 500 Tampereen asukasta, jotka olivat iältään 15–75-vuotiaita.

Kyselytutkimuksen vastaajista neutraali kanta raitiotiehen on noin viidenneksellä (21 %). Jonkin verran kielteisesti tai erittäin kielteisesti raitiotiehen kertoo suhtautuvansa lähes neljännes (23 %) vastaajista.

–  Olemme tekemässä raitiotiejärjestelmää, joka laajenee tulevien vuosien ja vuosikymmenten aikana kasvavan kaupunkiseudun tarpeiden mukaisesti ja palvelee niin tamperelaisia kuin kehyskuntien asukkaita. Kyselytutkimus osoitti, että enemmistö tamperelaisista näkee raitiotien merkityksen osana toimivaa joukkoliikennettä ja odottaa miellyttävää matkakokemusta, jota lyhyellä vuorovälillä, luotettavasti ja tasaisesti kulkevat ratikat tarjoavat, kertoo toimitusjohtaja Pekka Sirviö Tampereen Raitiotie Oy:stä.

Lähes jokainen vastaajista eli 97 prosenttia pitää pyrkimystä kehittää Tamperetta tärkeänä ja selkeä enemmistö eli 69 prosenttia kokee, että raitiotie vahvistaa Tampereen keskustan elinvoimaisuutta. Vastaajista 54 prosenttia uskoo, että raitiotie tekee Tampereesta mukavamman paikan asua. Kyselytutkimus myös osoitti, että vastaajista reilu enemmistö eli 77 prosenttia kokee, että rakennushankkeista aiheutuvat väliaikaiset haitat ovat hyväksyttäviä.

Suhtautuminen raitiotiehen, kaikki

  • 27% erittäin myönteisesti
  • 29 % jonkin verran myönteisesti
  • 21 % ei myönteisesti eikä kielteisesti
  • 13 % jonkin verran kielteisesti
  • 10 % erittäin kielteisesti

Suhtautuminen raitiotiehen, sukupuoli

  • 57 % miesvastaajista suhtautuu erittäin (25 %) tai jonkin verran (32 %) myönteisesti raitiotiehen.
  • 21 % miesvastaajista suhtautuu erittäin (10 %) tai jonkin verran (11 %) kielteisesti raitiotiehen.
  • 55 % naisvastaajista suhtautuu erittäin (29 %) tai jonkin verran (26 %) myönteisesti raitiotiehen.
  • 25 % naisvastaajista suhtautuu erittäin (10 %) tai jonkin verran (15 %) kielteisesti raitiotiehen.

Suhtautuminen raitiotiehen, ikäryhmät

  • 15–29-vuotiaat
    • 4 % erittäin kielteisesti
    • 12 % jonkin verran kielteisesti
    • 22 % ei myönteisesti eikä kielteisesti
    • 37 % jonkin verran myönteisesti
    • 25 % erittäin myönteisesti
  • 30–49-vuotiaat
    • 7 % erittäin kielteisesti
    • 12 % jonkin verran kielteisesti
    • 20 % ei myönteisesti eikä kielteisesti
    • 32 % jonkin verran myönteisesti
    • 29 % erittäin myönteisesti
  • 50–75-vuotiaat
    • 19 % erittäin kielteisesti
    • 15 % jonkin verran kielteisesti
    • 20 % ei myönteisesti eikä kielteisesti
    • 18 % jonkin verran myönteisesti
    • 27 % erittäin myönteisesti

Suhtautuminen raitiotiehen, taloudessa autoja käytössä

  • Vastaajista, joiden taloudessa on yksi auto käytössä, yht. 58 % kertoo suhtautuvansa erittäin (27 %) tai jonkin verran myönteisesti (31 %) raitiotiehen.
    • Tässä ryhmässä on yht. 21 % erittäin (10 %)  ja jonkin verran kielteisesti (11 %) raitiotiehen suhtautuvia.
  • Jos taloudessa on enemmän kuin yksi auto, vastaajista yht. 36 % ilmoittaa suhtautuvansa raitiotiehen erittäin (25 %) tai jonkin verran myönteisesti (11 %).
    • Tässä ryhmässä on yht. 35 % erittäin (12 %) tai jonkin verran kielteisesti (23 %) raitiotiehen suhtautuvia.
  • Vastaajista, joiden taloudessa EI OLE autoa käytössä, yht. 62 % kertoo suhtautuvansa erittäin (28 %) tai jonkin verran (34 %) myönteisesti raitiotiehen.
    • Tässä ryhmässä on yht. 22 % erittäin (9 %)  ja jonkin verran kielteisesti (13 %) raitiotiehen suhtautuvia.

Raitiotien vaikutukset omaan elämään ja Tampereen kehittymiseen

  • Vastaajista
    • 97 % (täysin samaa mieltä 79 %, osittain samaa mieltä 18 %) pitää tärkeänä, että Tamperetta pyritään kehittämään.
    • 69 % (täysin samaa mieltä 34 %, osittain samaa mieltä 35 %) kokee, että raitiotie vahvistaa Tampereen keskustan elinvoimaisuutta.
    • 54 % (täysin samaa mieltä 26 %, osittain sama mieltä 28 %) uskoo, että raitiotie tekee Tampereesta mukavamman paikan asua.
    • 59 % (täysin samaa mieltä 23 %, osittain sama mieltä 36 %) uskoo raitiotiestä olevan hyötyä paikallisille yrityksille.
    • 16 % (täysin samaa mieltä 4 %, osittain samaa mieltä 12 %) on sitä mieltä, että yrittäjien näkökulmaa on huomioitu riittävän hyvin raitiotien rakentamisessa.
    • 32 % (täysin eri mieltä 13 %, osittain eri mieltä 19 %) on eri mieltä yrittäjien näkökulmaa koskevan väittämän kanssa ja kokee, että yrittäjien näkökantaa ei ole huomioitu riittävän hyvin raitiotien rakentamisessa.
    • 44 % (täysin samaa mieltä 22 %, osittain samaa mieltä 22 %) arvioi vähentäneensä liikkumista keskusta-alueella rakennustöiden vuoksi.
    • 46 % (täysin eri mieltä 35 %, osittain eri mieltä 11 %) kertoo, että on eri mieltä keskustassa liikkumista koskevan väittämän kanssa eli vastaajat eivät ole vähentäneet liikkumista Tampereen keskustassa rakennustöiden vuoksi.
    • 77 % (täysin samaa mieltä 34 %, osittain samaa mieltä 43 %) on sitä mieltä, että rakennushankkeista aiheutuvat väliaikaiset haitat ovat hyväksyttäviä.

Kyselytutkimuksen tiedot

  • IRO Research Oy toteutti kyselytutkimuksen Tampereen Raitiotie Oy:n toimeksiannosta.
  • Kyselytutkimuksen kohderyhmä oli 15–75-vuotiaat Tampereen asukkaat
  • Tutkimuksen otoskoko oli 500 vastaajaa, ja se kiintiöitiin asuinpaikan (raitiotielinjastosta enimmillään 800 m ja muu Tampere), sukupuolen ja ikäryhmän mukaan vastaamaan Tampereen asukkaita. Yhteensä 300 vastaajaa asui raitiotielinjaston läheisyydessä ja 200 vastaajaa muualla Tampereella.
  • Tiedot kerättiin tietokoneavusteisilla puhelinhaastatteluilla 21.–29.11.2017.
  • Tulosten virhemarginaali on enimmillään +/- 4,5 % (N=500)

Tampereen raitiotievaunujen toimitussopimus allekirjoitettiin

23976165-800x_

Škoda Transportationin tytäryhtiö Transtech Oy toimittaa mahdollisesti jopa 65 uutta modernia raitiovaunua Tampereen kaupungille. Raitiovaunut tulevat liikennöimään uudella vuonna 2021 käyttöön otettavalla rataverkolla. Tampereen kaupunki on tilannut yhdeksäntoista (19) modernia ForCity Smart Artic raitiovaunua sisältäen niiden huollon. Sopimuksen arvo on 104 miljoonaa euroa. Kuva: Transtech

Tampereen kaupunki ja Transtech Oy allekirjoittivat maanantaina 16.10.2017 raitiotievaunujen toimitussopimuksen. Sopimuksen arvo on noin 104 miljoonaa euroa. Kauppasopimukseen sisältyy 19 raitiovaunun lisäksi vaunujen kunnossapitoa kymmeneksi vuodeksi. Lisäksi on mahdollista hankkia lisävaunuja, pidentää vaunuja myöhemmin sekä jatkaa kunnossapitopalvelua enintään 40 vuodeksi.

– Olemme iloisia syntyneestä sopimuksesta. On hienoa, että kilpailutuksen on voittanut suomalainen toimija. Sopimus on merkittävä koko kansantaloudelle. Tämä on hieno päivä Tampereelle ja Kajaanille, sanoo pormestari Lauri Lyly.

– Valitsimme Tampereelle modernin, mutta koeteltuun tekniikkaan perustuvan ja pohjoisen vaikeisiin olosuhteisiin soveltuvan ratkaisun yhdistettyä kilpailukykyisiin kaupallisiin ehtoihin. Tampereen raitiovaunut perustuvat ratkaisuihin, joita käytimme Helsingin raitiovaunujen kehittämisessä, kertoo Transtechin toimitusjohtaja Lasse Orre.

Transtech Oy:n valmistamat raitiotievaunut ovat 37 metriä pitkiä. Ensimmäisen erän hankinnassa yhden vaunun hinta on noin 3,8 miljoonaa euroa. Sopimuksen mukaan ensimmäinen vaunu toimitetaan Tampereelle alkuvuonna 2020. Raitiotieliikenteen Hervannasta Taysille arvioidaan alkavan keväällä 2021.

Kahteen suuntaan ajettava, kolmiosainen vaunu rakennetaan ns. normaalille raideleveydelle. Raitiovaunussa on kauttaaltaan matala lattia ja tilaa yhteensä 264 matkustajalle. Raitiovaunuun on myös esteetön pääsy pyörätuolilla ja lastenvaunuilla. Kestävä teli- ja pyöräkertarakenne, jossa kaikki pyörät ovat vetäviä, mahdollistaa ongelmattoman liikennöinnin vaativissa ilmasto-olosuhteissa.

Raitiotiellä tavoitellaan korkeatasoista, suurikapasiteettista ja esteetöntä joukkoliikennettä, jolla voidaan tukea kaupunkirakenteen tiivistämistä kestävällä tavalla. Raitiotietä tehdään parhaillaan Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmän kuormittuneimmalle osuudelle. Pysäkkiympäristöjä suunnitellaan palvelemaan monipuolisia toimintoja ja eri kulkumuotoja.

Kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous

Tampereen raitiovaunuhankintaan ilmoittautui määräaikaan 13. helmikuuta 2015 mennessä 12 tarjoajaa, joista kaupunginhallitus valitsi 11 ehdokasta tarjouskilpailuun. Tarjouskilpailun hankintamenettelynä käytettiin kolmivaiheista neuvottelumenettelyä, jossa tarjoajien määrää vähennetään vaiheittain.

Raitiovaunuhankinnan valintaperusteena oli kokonaistaloudellinen edullisuus, jota vertailtiin raitiovaunujen laadun, kunnossapitopalvelun laadun sekä vertailuhinnan perusteella. Vertailussa kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous saatiin Transtech Oy:ltä. Tarjous oli paras sekä laatu- että hintavertailussa.

Transtech on Pohjoismaiden suurin kiskokalustovalmistaja, jonka päätuotteisiin kuuluvat kaksikerroksiset matkustajavaunut, raitiovaunut sekä alihankkijana valmistettavat konepajatuotteet.

Sopimus raitiovaunutoimittajan ja kaupungin välillä on tarkoitus siirtää kaupungilta Tampereen Raitiotie Oy:n vastuulle myöhemmin hyväksyttävän erillisen sopimuksen periaatteiden mukaisesti. Siirtosopimus tuodaan erikseen Tampereen kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi.

HKL ja Bombardier Transportation viimeistelevät sovintosopimusta yhteistyössä

b4b0e6db-d1aa-4c80-a8d4-337d59d9eb97-w_960

Variotram-raitiovaunu. Kuva: HKL.

HKL ja maailman suurimpiin raideliikennealan teollisuusyrityksiin kuuluva Bombardier Transportation viimeistelevät sovintosopimusta koskien noin vuosituhannen vaihteessa Helsinkiin toimitettuja Variotram-raitiovaunuja. Sopimus on tarkoitus allekirjoittaa lähipäivinä HKL:n johtokunnan 23.8.2017 antaman valtuutuksen pohjalta.

HKL ja Bombardier Transportation tekivät kymmenisen vuotta sitten vuonna 2007 Variotram-raitiovaunuja koskien hankintasopimusten muutos- ja yhteistyösopimuksen sekä huolto- ja kunnossapitosopimuksen. Näiden sopimusten tavoitteena oli varmistaa Variotram-raitiovaunujen sopimusten mukainen elinkaari ja käytettävyys. Huolto- ja kunnossapitosopimuksen mukaisesti Bombardier Transportation on vastannut vaunujen huollosta viimeisen kymmenen vuoden ajan.

-Olemme tyytyväisiä siihen, että Bombardier on huoltotoiminnallaan pystynyt varmistamaan esteettömän raitiovaunukaluston käytettävyyden Helsingissä, toteaa HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana on kuitenkin osapuolten kesken keskusteltu, ovatko vaunut täysin soveltuvia Helsingin poikkeuksellisen vaativaan ratainfrastruktuuriin. Bombardier Transportation ja HKL ovat tästä syystä olleet yhteydessä kaupunkeihin, joiden infrastruktuuri paremmin soveltuisi Variotram-vaunuille.

-Kokemustemme pohjalta olen vakuuttunut, että Variotram-raitiovaunuilla on pitkä onnistunut käyttöikä edessään useankin keskieurooppalaisen raitiokaupungin olosuhteissa, Lehmuskoski sanoo.