Talouspoliittinen ministerivaliokunta puoltaa etenemistä suurissa raideliikennehankkeissa

Valtion, kuntien ja Finavia Oyj:n neuvottelijat pääsivät 13.2.2020 yhteisymmärrykseen Suomi-radan ja Turun tunnin junan suunnittelua edistävien hankeyhtiöiden perustamisesta sekä eri osapuolten rahoitusosuuksista.

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli valtion osalta Suomi-rata-hankeyhtiön sekä Turun tunnin juna –hankeyhtiön perustamista 3.3.2020.

Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi, että Suomen valtio, edustajanaan liikenne- ja viestintäministeri, voi hyväksyä Suomi-rata-hankeyhtiön sekä Turun tunnin juna -hankeyhtiön osakassopimukset sekä hankeyhtiöiden perustamisen yhdessä vähemmistöosakkaiden kanssa.

Turun kaupunginhallitukselle esitetään Tiedepuiston ja Sataman linjojen raitiotiesuunnittelun käynnistämistä

Turun kaupunginjohtaja Minna Arve esittää maanantaina 2.3. kokoontuvalle kaupunginhallitukselle, että kaupunginvaltuustolle esitettäisiin raitiotiehankkeen ensimmäisen vaiheen käynnistämistä aloittamalla kahden raitiotielinjan yleis- ja toteutussuunnittelu. Suunniteltavat linjat olisivat Tiedepuiston linja (Kauppatori – Tiedepuisto – Varissuo) ja Sataman linja (Kauppatori – Matkakeskus – Linnakaupunki – Satama).

Tiedepuiston ja Sataman linjat kytkevät yhteen Turun merkittävimmät kaupunkikehityshankkeet Tiedepuiston, keskustan kehittämisen sekä Linnakaupungin. Toteuttamalla raitiotie kokonaisvaltaisena kaupunkikehityshankkeena voidaan tukea ja nopeuttaa näiden alueiden kehittymistä. Jo kehittymässä olevat alueet ovat myös otollisia toteuttamaan rakenteellisesta joukkoliikenneratkaisusta seuraavat hyödyt.

– Viime kesän ja syksyn aikana tehdyt lisäselvitykset osoittivat, että onnistunut raitiotieratkaisu voi tuoda mukanaan hyvinkin merkittäviä positiivisia vaikutuksia kasvuun ja aluetalouteen. Tiedepuiston ja Sataman linjat kytkevät kaupungin merkittävimpiä kehittämiskohteita toisiinsa, ja siten luodaan edellytykset vaikuttavalle kaupunkikehitykselle, sanoo kaupunginjohtaja Minna Arve.

Kesällä ja syksyllä 2019 VTT laati Turun raitiotien vaikutuksista arvion, joka perustui kansallisiin ja kansainvälisiin kokemuksiin. VTT:n mukaan raideliikenneinvestoinnin välittömät taloudelliset hyödyt syntyvät vaikutusalueen maankäytön tehostumisesta, rakenteellisista muutoksista sekä olemassa olevan rakennuskannan arvonnoususta.

VTT:n arvion mukaan Turun kaupungin on mahdollista maksaa osuutensa raitiotieinvestoinnista tonttien myymisellä, maankäyttömaksuilla ja rakennushankkeiden tuottamilla verotuloilla, mikäli kaupunki hyödyntää täysimääräisesti raitiotiehen liittyvän kaupunkikehityksen potentiaalin.

– Raitiotieratkaisulla on myös merkittävä rooli kaupungin ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Olemme tehneet merkittäviä energiantuotantoon liittyviä ilmastoratkaisuja, ja seuraavaksi on tartuttava liikenteeseen. Raitiotie muuttaa kulkumuotojakaumaa ja tiivistää kaupunkirakennetta – se tekee joukkoliikenteestä entistä houkuttelevamman vaihtoehdon, Arve jatkaa.

Kauppatorin, uuden matkakeskuksen ja nykyisen rautatieaseman kautta kulkevaa reittiä ei ole aikaisemmissa suunnitelmissa selvitetty. Siksi Sataman linjalle esitetään käynnistettäväksi yleissuunnittelua ja Tiedepuiston linjalle toteutussuunnittelua. Kustannusarviot täsmentyvät, kun yleissuunnittelu on valmis. Tässä vaiheessa arvioidaan, että Tiedepuiston ja Sataman linjojen investointi olisi noin 284 miljoonaa euroa.

– Joukkoliikenneratkaisulla on merkittävät taloudelliset vaikutukset samalla, kun kaupungin taloudellinen tilanne suhteessa investointipaineisiin on haastava. Ratkaisulla pyritään itsessään vahvistamaan kaupungin kehitystä, kasvua ja houkuttelevuutta siten, että kaupungille koituva tulovirta kasvaa ja yksityisen sektorin investointeja toteutuu nopeammin ja useampia, Minna Arve toteaa.

Yleis- ja toteutussuunnitelmien valmistumisen jälkeen kaupunginvaltuusto voisi tehdä raitiotien rakentamisesta investointipäätöksen tämän hetken arvion mukaan noin vuonna 2024. Tämän hetken arvion mukaan rakentaminen kestää noin viisi vuotta, jolloin Tiedepuiston ja Sataman linjat olisivat valmiit noin vuonna 2029. Aikataulu tarkentuu kehitysvaiheessa.

Raitiotieallianssi aloittaa raitiotien rakentamistyöt ja liikennejärjestelyt Hatanpään valtatiellä 7. tammikuuta

Tampereen kaupunki (havainnekuva)

Raitiotieallianssi aloittaa Hatanpään valtatien raitiotien rakentamiseen liittyvien liikennejärjestelyjen muutostyöt loppiaisen jälkeen 7. tammikuuta. Tällöin työalueet aidataan ja liikennejärjestelyjä muutetaan töiden vaatimilla kohdilla. Jo ennen joulua puita siirretään pois työalueilta uusille kasvupaikoille. Liikennejärjestelymuutosten valmistuttua aloitetaan rakentamistyöt tammikuussa useassa kohdassa Hatanpään valtatiellä.

Raitiotietyöt käynnistyvät useasta kohdasta samaan aikaan – puita siirretään uuteen kasvupaikkaan

Hatanpään valtatien raitiotien rakentaminen aloitetaan useassa kohdassa yhtä aikaa. Hämeenkadun liittymän ja Suvantokadun välillä työalueet sijaitsevat ensivaiheessa Hatanpään valtatien länsireunassa. Sorin aukion kohdalla työalue sijaitsee pohjoisreunassa ja Vuolteenkadun sekä linja-autoaseman välillä kadun itäpuolella.

Ensimmäiseksi poistetaan puita Suvantokadun ja Vuolteenkadun liittymien molemmilta puolilta Hatanpään valtatien varrelta. Puolet eli noin kymmenen puuta siirretään jo viikolla 51 uuteen kasvupaikkaan Ranta-Tampellaan. Siirrettävät puut ovat nuoria lehmuksia, ja ne nostellaan nykyisistä sijainneistaan kaivinkonetyönä. Puolet puista kaadetaan, ja kaatotyöt tehdään loppiaisen jälkeen. Puiden siirrosta ja kaadoista saattaa aiheutua hetkellisiä kulkureittimuutoksia työalueen lähellä.

Puiden poiston jälkeen aloitetaan kaivutyöt johto- ja putkilinjojen siirtämiseksi pois tulevan radan alta. Samalla vesijohto-, viemäri- ja hulevesiverkostoa uusitaan. Linja-autoaseman tontilla aloitetaan raitiotien sähkönsyöttöaseman rakentaminen myös kaivutöillä sekä johto- ja putkisiirroilla.

Bussiliikenne väliaikaisilla reiteillä

Bussiliikenteen reitteihin tulee muutoksia, joita varten on rakennettu väliaikaiset bussipysäkit Suvantokadulle Sorin aukion pohjoispuolelle, Tuomiokirkonkadulle ja Aleksanterinkadulle. Töiden aikana 6. tammikuuta alkaen linja-autoliikenne kulkee Hatanpään valtatiellä välillä Suvantokatu-Hämeenkatu vain yhteen suuntaan eli pohjoiseen. Hämeenkadulta etelään liikennöivät bussilinjat käyttävät reittinä Aleksanterinkatua. Kadun toimivuus bussireittinä on varmistettu ajouratarkasteluilla ja koeajoilla. Bussiliikenteen muutoksista tiedottaa Tampereen seudun joukkoliikenne.

Kulku yrityksiin ja kiinteistöihin järjestetään kaikissa työvaiheissa, keskustan reiteistä opaskartat

Raitiotie toteutetaan Hatanpään valtatielle neljässä päävaiheessa. Rakentamisen kaikissa työvaiheissa kulkureitit Hatanpään valtatien kauppakeskuksiin, yrityksiin ja kiinteistöihin varmistetaan. Jalankulku opastetaan töiden aikana turvallisesti työmaiden ohi, ja Hatanpään valtatiellä kadun ylityspaikkoja järjestetään säännöllisesti liittymien lähelle. Vaikka suojateiden ja kulkureittien paikka vaihtelee töiden edetessä, jalankulkijoille järjestetään kaikissa vaiheissa toimivat kulkureitit. Sorin aukiolla jalankulkijat ohjataan työmaan ohi aukion itäpuolta.

Keskusta-alueen käytössä olevista jalankulun ja pyöräilyn reiteistä ollaan Tampereen kaupungin toimesta laatimassa alkuvuodeksi karttoja, joita päivitetään rakentamisen työvaiheiden edetessä. Pyöräilyä varten tehdään vielä lisäselvityksiä eri vaihtoehdoista, jotta reittikokonaisuudesta saadaan mahdollisimman toimiva. Hatanpään valtatien lisäksi muut keskustan rakennustyömaat vaikuttavat käytössä oleviin jalankulun ja pyöräilyn reitteihin. Hatanpään valtatiellä on töiden aikana autoliikenteelle yksi kaista pohjoisen suuntaan ja jalkakäytävät molemmin puolin katua. Työmaan vaikutusalueella järjestetään viitoitus pyöräilijöitä varten. Käytössä oleva reitti työmaan ohi etelän suunnasta on esimerkiksi Tampereen valtatie-Laukonsilta.

Aleksanterinkadun yksityisautoilun rajoittamista ei suunnitella – läpiajoliikenteelle suositellaan muita reittejä

Aleksanterinkadulta tullaan poistamaan pysäköintipaikkoja väliaikaista bussipysäkkiä ja töiden aikaisia liikennejärjestelyjä varten. Yksityisautoilun rajoittamista Aleksanterinkadulla ei ole suunnitteilla, mutta autoilijoiden suositellaan käyttävän varsinkin läpikulkuliikenteen osalta muita reittejä.  Pelastusajoneuvojen käyttämä reitti Aleksanterinkadulla on varmistettu ja katselmoitu yhteistyössä Pirkanmaan pelastuslaitoksen kanssa.  Aleksanterinkatu muutetaan etuajo-oikeutetuksi ja Verkatehtaankadulle asennetaan lännen suunnasta väistämisvelvollisuutta osoittava kärkikolmio. Raitiotieallianssi ja pelastuslaitos seuraavat Kyttälän alueen tilapäisten liikennejärjestelyjen toimivuutta ja järjestelyjä voidaan tarvittaessa muuttaa.

Autoliikenne ja pysäköinti toimivat töiden aikana, kiertoliittymät liikenteen sujuvoittamiseksi

Raitiotietöiden aikana Hatanpään valtatien autoliikenteessä on muutoksia kaistamäärissä ja ajolinjoissa.  Autoliikenne Hatanpään valtatiellä on yksisuuntainen pohjoisen suuntaan välillä Suvantokatu-Verkatehtaankatu. Liikennevalo-ohjatut liittymät Suvantokadun ja Aleksanterinkadun sekä Vuolteenkadun ja Hatanpään valtatien välillä muutetaan kiertoliittymiksi. Liikenteelliset toimivuustarkastelut osoittavat kiertoliittymien toimivan liikennevaloja paremmin töiden aikana.

Huoltoajo yrityksiin ja kiinteistöihin varmistetaan rakentamisen aikana jokaisessa vaiheessa. Pääsy Hotelli Ilvekseen sekä Koskikeskuksen ja Ratinan pysäköintihalleihin toimii kaikissa työvaiheissa. Koskikeskuksen invapysäköinti ja taksipaikat sijaitsevat Suvantokadulla. Rakentamisen eri vaiheiden aikana Hatanpään valtatien ajokaistojen leveyksiin ja linjauksiin tulee muutoksia.

Ensimmäiset työvaiheet ja liikennejärjestelyt kestävät arviolta toukokuun loppuun.  Sen jälkeen työalueita ja liikennejärjestelyjä muutetaan mm. kesäkuussa alkavien päällysrakenne- eli raidetöiden vuoksi. Tavoitteena on, että Hatanpään valtatien rakentamistyöt välillä Hämeenkatu-Suvantokatu valmistuvat kokonaisuudessaan vuoden 2021 joulukuuhun mennessä ja Suvantokatu-linja-autoasema-välillä syyskuun 2022 loppuun mennessä.

Helsingin seudun kauppakamari: Vantaan ratikka on tärkeä investointi

Havainnekuvassa ratikka kulkee Jumbon ohitse. WSP Finland Oy

Vantaan kaupunki valmistelee yleiskaavaa, jossa varaudutaan noin 110 000 uuteen asukkaaseen ja 80 000 uuteen työpaikkaan vuoteen 2050 mennessä. Kaupungin kasvu ohjataan ensisijaisesti jo olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen. Lisäksi uuteen kaavaan ehdotetaan myös yhtä uutta merkittävää kehityskäytävää – Vantaan ensimmäistä raitiotielinjaa Mellunmäestä lentoasemalle.

Pääkaupunkiseudun kasvun ennustetaan jatkuvan voimakkaana seuraavinakin vuosikymmeninä, mikä asettaa suuria haasteita maankäytön suunnittelulle ja liikenteelle. Seudulla on jo nyt jatkuva pula kohtuuhintaisista asunnoista, mikä rajoittaa työvoiman liikkuvuutta. Kauppakamari pitää tärkeänä, että uudella yleiskaavalla mahdollistetaan riittävä asuntotuotanto ja että Vantaa toteuttaa oman osuutensa tarvittavasta asuntotuotannosta.

Yleiskaavaluonnoksen mukaan Vantaan tuleva rakentaminen nojautuisi paljolti raideyhteyksien – erityisesti Vantaan ratikan – varrella sijaitseviin alueisiin. Näiden alueiden rakentuminen edellyttää Vantaalta vahvaa sitoutumista uusien asemien ja ratikan toteuttamiseen.

”Kauppakamari pitää uutta raitiotietä hyvänä kehittämislinjauksena. Vaikka kysymyksessä on kallis, tämän hetken arvion mukaan lähes 400 miljoonan euron investointi, ovat siitä saatavat hyödyt niin ikään merkittävät. Hankkeeseen sisältyy laaja maankäytön kehittämispotentiaali, joka tulee käyttää täysimääräisesti. Vantaan ratikka mahdollistaisi sekä uusien alueiden rakentamisen että Itä-Vantaan nykyisen kaupunki- ja palvelurakenteen kohentamisen. Uusi kiinteä joukkoliikennekäytävä olisi houkutteleva sijoitus- ja sijaintikohde yrityksille mahdollistaen laajamittaisen asuntojen rakentamisen ja palvelujen kehittämisen”, toteaa johtaja Markku Lahtinen Helsingin seudun kauppakamarista.

Investointia harkittaessa on lisäksi otettava huomioon, että pääkaupunkiseudun voimakas kasvu edellyttää merkittäviä satsauksia erityisesti joukkoliikenteeseen. Vantaan ratikka vastaisi myös tähän tarpeeseen täydentämällä seudullista raideliikennejärjestelmää ja parantamalla poikittaisia joukkoliikenneyhteyksiä Itä-Vantaan, Tikkurilan ja lentokentän välillä.

Tampereen raitiovaunuvarikon rakentamistyöt valmiit – Tampereen Ratikalle monipuolinen ja nykyaikainen kotipesä

Kuva: Wille Nyyssönen/Raitiotieallianssi

Tampereen raitiovaunuvarikon rakennusten ja piha-alueiden rakentamistyöt ovat valmistuneet suunnitelmien mukaisesti aikataulussaan. Varikon tontille on rakennettu vaunujen säilytyshalli, korjaamohalli toimisto-osineen sekä sähkönsyöttöasema.  Myös varikkoalueen raiteisto on valmis.

Varikkorakennukset ovat valmistuneet ja ne on luovutettu tilaajalle, Tampereen Raitiotie Oy:lle. Tontille on rakennettu kaksi suurempaa rakennusta: säilytyshalli sekä yhdistetty kunnossapito-, henkilöstö- ja toimistorakennus. Lisäksi varikon alueella on valmiina kaikkiaan noin neljä kilometriä raidetta, joista suurin osa on sähköistettyä, varikon rakentamistöistä vastaava lohkopäällikkö Ari Jokinen Raitiotieallianssista kertoo.

Talven aikana sisätiloissa ja piha-alueella jatketaan erilaisten teknisten järjestelmien asennuksia.

Varikon sisä-ja toimistotiloja varustellaan talven ja kevään aikana vielä Tampereen Raitiotie Oy:n toimesta esimerkiksi vaunujen huollossa ja kunnossapidossa tarvittavilla laitteilla sekä työtilojen kalusteilla, ratapäällikkö Markus Keisala Tampereen Raitiotie Oy:stä toteaa.

Raitiovaunuvarikko on suunniteltu raitiotien osien 1 (linjat Pyynikintori–Hervanta ja Tays–Hatanpään valtatie) ja 2 (keskusta–Lentävänniemi) liikenteen vaatimiin tarpeisiin, 37–47-metrisille raitiovaunuille. Varikko sijaitsee Hervannassa, lähellä Ruskon teollisuusaluetta.  Tontti rajautuu pohjoisessa Kauhakorvenkatuun ja lännessä Hervannantiehen. Varikkoyhteys raitiolinjalle toimii Hervannantien liittymän yli ja Hermiankadun kautta. Hervannantien liittymässä sijaitsee portti varikkoalueelle.

Ympärivuorokautinen tukikohta ja operointikeskus

Raitiovaunuvarikko on tulevien vaunujen ja monipuolisten liikennöinti- ja huoltotoimintojen ympärivuorokautinen operointikeskus. Varikko toimii vaunujen säilytys-ja kunnossapitopaikkana sekä tulevan henkilöstön tukikohtana. Varikolta hoidetaan myös raitioliikenteen valvonta ja kunnossapidon ohjaus.

Varikosta tulee työpaikka Tampereen Raitiotie Oy:n henkilöstölle, liikennöitsijän eli VR:n kuljettajille ja liikenteenohjaajille sekä vaunujen ja ratainfran kunnossapitohenkilöstölle. Eri vuorokaudenaikoina varikkoa käyttää yhteensä arviolta sata henkilöä, mutta yhtä aikaa varikolla työskentelee aina muutamia kymmeniä henkilöitä. Varikko tulee olemaan toiminnassa ympäri vuorokauden, ja esimerkiksi vaunusiivous hoidetaan öisin kun raitioliikennettä ei ole.

Muunneltavat ja monikäyttöiset tilat

Varikon tiloissa on varauduttu rakennusten ja radan laajennuksiin raitiotiejärjestelmän mahdollisesti kasvaessa tulevaisuudessa.

Varikko on suunniteltu erilaisiin moduuleihin perustuen, mikä mahdollistaa tilojen joustavan muuntelun. Arkkitehtuuri tukee eri toimintoja, YIT Suomen projektipäällikkö Harri Järvinen kertoo.

Toimisto-, valvomo- ja sosiaalitilaa on rakennettu noin 950 neliötä.  Pukutiloja on rakennettu noin 120 henkilölle ja toimistotiloihin mahtuu noin 15 työpistettä sekä useita neuvottelutiloja. Yhdeksän metriä korkeaa varastotilaa on noin 500 neliötä. Korjaamolle on rakennettu myös yleisötasanne, josta korjaamotoimintoja voidaan esitellä vierailijoille.

Yhdistetyn kunnossapito-, henkilöstö- ja toimistorakennuksen eri tiloja on tarvittaessa mahdollista laajentaa toiseen kerrokseen toimiston osalta reilut 200 neliötä ja tietyiltä osin myös korjaamon sisätiloja toisessa kerroksessa. Varikon piha-alueella laajennusmahdollisuuksia on sekä pohjoiseen että idän suuntaan.

Vaunujen kunnossapito- ja säilytystilat optimikäytössä

Vaunujen säilytyshalli on mitoitettu siten, että sinne mahtuu enimmillään 26 kappaletta 37-metrisiä vaunuja. Raiteisto mahdollistaa myös pidempien eli 47-metristen vaunujen kunnossapidon ja säilytyksen.  Hallin sisällä on kaikkiaan kuusi läpiajettavaa raidetta ja yksi raide on lähes kokonaisuudessaan varattu ratainfran kunnossapitokalustolle.

Korjaamohallissa on neljä raidetta, joista kaksi on läpiajettavia. Ne toimivat päivittäishuoltopaikkoina ja tarvittaessa myös pitkäaikaisempina kunnossapitopaikkoina.  Yhteensä korjaamohallissa on seitsemän vaunupaikkaa. Vaunupaikoista kolme on varustettu huoltomontulla sekä ylähuoltotasoilla. Yhdellä raiteella on pyöräsorvi ja se toimii myös telinvaihtoraiteena. Korjaamohallin yhteydessä on omat tilansa työpajoille, työnjohdolle,  varastoille sekä tekniikalle. Vaunuille tulee myös oma vaunupesukone.

Korjaamon kunnossapitopaikkkojen määrässä ja varustelussa on pyritty monipuolisuuteen, jotta kunnossapito voidaan hoitaa mahdollisimman tehokkaasti. Tällä pyritään takaamaan vaunujen hyvä käytettävyys, ratapäällikkö Markus Keisala kertoo.

Varikon toiminnoissa on huomioitu ympäristönäkökohdat eri tavoin. Varikon korjaamo- ja kunnossapitotoiminta on jo  lähtökohtaisesti ympäristöystävällisempää kuin esimerkiksi autokorjaamoilla, koska varikolla ei käsitellä isoja määriä kemikaaleja, rasvoja tai polttoaineita. Alueen hulevesien keräys sekä johtaminen on järjestetty tehokkaasti.

Työt varikon tontilla alkoivat vuoden 2017 syyskuussa. Varikko valmistuu suunnitelmien mukaisesti ja on toiminnassa protovaunun saapuessa ja testausten alkaessa ensi vuonna loppukeväästä.

Tampereen raitiotierataa rakennettu suunniteltua nopeammin – raidetöistä valmiina 95 prosenttia, hanke etenee aikataulussa ja budjetissa

Varikko

Suurin osa Raitiotieallianssin raidetöistä sekä radan rakentamisen ohella tehtävistä katu- ja maanrakennustöistä valmistuu tämän vuoden loppuun mennessä. Rataa on rakennettu jopa suunniteltua nopeammin, ja raidetyöt ovat edellä aikataulua. Koko hankkeesta on nyt valmiina kolme neljäsosaa, ja se etenee edelleen aikataulussa ja budjetissa 

Raidetyöt edellä aikataulua

Tampereen raitiotien raidetyöt ovat aikataulusta edellä, ja niistä on valmiina jo noin 95 prosenttia. Kaikkiaan osalle 1 (keskusta–Hervanta–Tays) rakennetaan rataa eli kaksoisraidetta 15 kilometriä.

  • Kaksoisraidetta on rakennettu nyt yli 14 kilometriä, ja raitiovaunuvarikolle on lisäksi valmistunut neljä kilometriä raidetta. Myös varikon talonrakennustyöt sekä piha-alueen työt valmistuvat tänä vuonna, Raitiotieallianssin projektipäällikkö Sari Yrjölä kertoo. 

Hämeenkadun kadunrakennustyöt etenevät suunnitellun mukaisesti. Tänä vuonna on valmistunut kaksi korttelia kadun kummassakin päässä. Ensi vuonna rakennetaan raitiotie Hämeensillalle.

  • Ensi vuonna tehdään sähköradan ja muiden teknisten järjestelmien asennuksia sekä viimeistelytöitä koko raitiotien osalla 1. Samoin jatketaan pysäkkien varustelua, eli niille asennetaan muun muassa kalusteet, katokset ja tietoliikenne.

Varikkoa varustellaan vielä Tampereen Raitiotie Oy:n toimesta esimerkiksi vaunujen huollossa ja kunnossapidossa tarvittavilla laitteilla sekä työtilojen kalusteilla.

Rata valmistuu testiajoihin

Skoda Transtechin tehtaalla Kainuussa kokoonpanossa oleva ensimmäinen prototyyppi raitiovaunusta saapuu Tampereelle alkuvuodesta 2020.

  • Ennen ratalinjalle pääsyä vaunulle tehdään käyttötestejä varikolla. Tämän jälkeen kevättalvella vaunulla ajetaan koeajoja ja tehdään muita testejä linjaosuudella varikon ja Turtolan pysäkin välillä, Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö toteaa.

Myöhemmin koeajoja ulotetaan pidemmälle rataosien käyttöönottosuunnitelman ja ajojohtimien sekä muiden teknisten järjestelmien asennusten etenemisen mukaan.

Toisen vaunun, joka on samalla ensimmäinen sarjatuotantovaunu, on määrä saapua Tampereelle loppuvuodesta 2020. Tällöin voidaan raitiotiejärjestelmällä aloittaa tekninen koeliikenne. Tämän jälkeen on tarkoitus, että vaunuja saapuu Tampereelle tasaisin välein siten, että kaupallinen koeliikenne voidaan aloittaa huhtikuussa 2021 ja varsinainen liikenne 9.8.2021.

Hämeenkadun uusiminen aikataulussa

Hämeenkadun rakentaminen etenee suunnitellusti. Hämeenkadun länsipäässä ovat valmiina kadun molemmat puolet Hämeenpuisto–Kuninkaankatu-osuudella ja itäpäässä Aleksanterinkatu–Rautatienkatu-osuus lukuun ottamatta Hämeenkatu 3:n edustaa. Ajojohtimia ja teknisiä järjestelmiä asennetaan Hämeenkadulle ensi vuonna. Hämeenkadun raidetyöt valmistuvat kokonaan ensi kesänä, kun Hämeensillalla keväällä päästään kiskoasennuksiin.

Kadunrakennus -ja kiveystöitä jatketaan ensi vuonna Hämeenkadun molemmilla reunoilla Kuninkaankadun ja Aleksanterinkadun välillä eri kohdissa. Kuninkaankatu–Aleksis Kiven katu -välillä kivitöitä jatketaan tänä vuonna niin pitkään kuin kelit sallivat. Koskikatu–Aleksanterinkatu-osuudella on käynnissä vielä ensi vuoden kiveystöitä valmistelevia töitä.

Raitiotieallianssi uusii raitiotien rakentamisen yhteydessä Hämeenkadun kokonaan katusuunnitelmien mukaiseksi eli jalkakäytävät, maanalaisen kunnallistekniikan johdot ja putket sekä katu-ja tapahtumavalaistus uusitaan.  Hämeenkadun jalkakäytävien rakentamistyöt valmistuvat korttelipuoli kerrallaan, viimeiset osuudet Keskustorilta vuonna 2022

Hanke etenee suunnitellusti

Tampereen raitiotien osan 1 (keskusta–Hervanta–Tays) rakentaminen etenee aikataulussa ja budjetissa.  Hankkeesta on nyt valmiina 73 prosenttia. Projektiaikaa on kulunut 64 prosenttia.

Tampereen kaupunginvaltuuston lokakuussa 2016 hyväksymä raitiotien osan 1 toteutusvaiheen tavoitekustannus oli 219,0 milj. euroa. Toteutusvaiheen aikana raitiotien työsisältöön on hyväksytty lisäyksiä 6,8 miljoonaa euroa ja tilaajalle kuuluvaa kustannustason nousua 6,7 miljoonaa euroa. Raitiotieallianssilta on lisäksi erikseen tilattu katurakentamista (mm. Hämeenkatu, Sammonkadun eteläreuna) sekä raitiotien rakentamisen yhteydessä tehtäviä vesihuoltotöitä yhteensä 37,8 miljoonaa euroa.   Näiden jälkeen uusi tavoitekustannus on nyt noin 270,3 miljoonaa euroa.  Töiden ja kustannusten etenemistä voi seurata kaupungin nettisivuilla sekä raitiotieallianssin nettisivuilla

Raitiotien rakentamisesta Hatanpään valtatielle päätetään loppusyksynä

Raitiotien rakentaminen Hatanpään valtatiellä Hämeenkadun ja Tampereen valtatien välillä voi alkaa jo ensi vuonna tammikuussa, jos kaupunginhallituksen 4.11.2019 päättämä esitys hyväksytään myös kaupunginvaltuustossa. Hatanpään valtatien rataosuuden rakentaminen kytkeytyisi meneillään olevaan raitiotien rakentamisen ensimmäiseen vaiheeseen. Kaupunginhallitus esittää myös, että raitiotielinjaa liikennöitäisiin keskussairaalalta Hatanpään valtatielle Pyynikintorin sijaan.

Hatanpään valtatien rataosuuden myötä raitiotietyöt kaupungin keskusta-alueella tulisivat kerralla valmiiksi, mikä on ollut myös elinkeinoelämän toive. Taysilta Hatanpään valtatielle Sorin aukiolle liikennöivässä raitiotielinjassa on liikennejärjestelmän kannalta etuja.

Raitiotieallianssi on laatinut toteutussuunnitelman ja määrittänyt tavoitekustannuksen Hatanpään valtatien raitiotieradan rakentamisesta osuudelle Koskipuisto–Tampereen valtatie Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnan hyväksymän katusuunnitelman mukaisesta kokonaisuudesta. Rakentaminen on tarkoitus toteuttaa aiempaan tapaan allianssimallilla.

Raitiotieallianssi jatkaa myös osan 2 (keskusta–Lentävänniemi) suunnittelua. Tavoitteena on, että Tampereen kaupunginvaltuusto päättäisi rakentamisesta ensi vuoden syksyllä.

Raitiotieallianssin raitiotie- ja kadunrakennustöiden tilanne marraskuussa 2019:

KESKUSTA

  • Pirkankadulla rata on rakennettu Pyynikintorilta Metsolle. Vuodelle 2020 jää tehtäväksi jalankulku- ja pyöräilyväylien osuuksia, ajoratojen päällystystöitä ja viheralueiden siistimisiä.
  • Hämeenpuistossa asennetaan tänä vuonna vielä sähköratapylväs pääkirjasto Metson edustalle. Vuonna 2020 rakennetaan valmiiksi Metson edustan puuttuvat liikenteenjakajat ja kiveykset. Raitiotieallianssi rakentaa Hämeenpuiston raitiotieradan ja tekee liittymäalueiden kadunrakennustyöt. Hämeenpuiston alueen viimeistelee kaupunki erillistyönä myöhemmin. 
  • Hämeenkadulla raidetyöt valmistuvat tänä vuonna, lukuun ottamatta Hämeensillan osuutta. Hämeenkadun jalkakäytävien rakentamistyöt valmistuvat korttelipuoli kerrallaan, viimeiset osuudet Keskustorilta vuonna 2022. Hämeenkadun länsipäässä ovat valmiina kadun molemmat puolet Hämeenpuisto–Kuninkaankatu-osuudella ja itäpäässä Aleksanterinkatu–Rautatienkatu-osuus lukuun ottamatta Hämeenkatu 3:n edustaa. Sokoksen edustalla Kuninkaankatu–Aleksis Kiven katu -osuudella kiveystyöt jatkuvat kelien salliessa. Vuonna 2020 kivettävien korttelialueiden valmistelevat työt ovat loppusuoralla.
  • Rautatienkadun, Hämeenkadun, ja Itsenäisyydenkadun liittymässä ratatyöt valmistuvat tämän vuoden puolella ja ensi vuonna jatketaan katurakennustöitä ja päällystyksiä.
  • Itsenäisyydenkadun raitiotierata valmistuu tänä vuonna. Eteläpuolen ajorata ja jalkakäytävä Yliopistonkadulta Kalevan puistotielle valmistuvat vuonna 2020. Ensi vuodelle jää tehtäväksi jalankulku- ja pyöräilyosuuksia, ajoradan päällysteitä, Attilan tukimuurin kiveystyöt ja viheralueiden siistimisiä. Rautatien alittavaan tunneliin rakennetaan suojakatos, joka mahdollistaa sillan uusimisen myöhemmin raitioliikennettä häiritsemättä.

KALEVA

  • Sammonaukion, Sammonkadun ja Teiskontien raitiotien rakentamistyöt ja kadunrakennustyöt ovat valmiit. Ajojohtimien asennus alkaa ensi vuoden alussa. 
  • Rieväkatu valmistuu Raitiotieallianssin töiden osalta tänä vuonna lukuun ottamatta sähköratapylväitä ja ajojohtimia, joiden asennus aloitetaan heti ensi vuoden alussa.
  • Tekunkatu/Kuntokatu on valmis Taysin pysäkille asti. Kekkosentien ylittävän sillan molemmin puolin tehdään nurmirataa ensi vuonna.
  • Vieritiellä työt valmistuvat Taysin pysäkiltä Kaupin kampuksen pysäkille ensi vuonna.

HERVANNAN VALTAVÄYLÄ

  • Hervannan valtaväylän radan-ja maanrakennustyöt valmistuvat tänä vuonna. Uuden jalankulku -ja pyöräily-yhteyden “Hervannan Baanan” toinen osuus aukeaa marraskuun lopulla. Suuret raitiotiesillat Hervannan valtaväylän varrella ovat valmiit. Ajojohtimia asennetaan ja säädetään vielä ensi vuonna.

HERVANTA

  • Insinöörinkatu valmistuu kokonaan osuudelta Atomipolku-Kanjoninkatu tänä vuonna. Viimeistelyjä tehdään vielä ensi vuonna Atomipolku-Arkkitehdinkatu-osuudella.
  • Tohtorinpuistoon on rakennettu Ruskontien alittava ylikulkusilta raitiotielle. Ramppipuistoon on puolestaan rakennettu jalankulkuun ja pyöräilyyn väylä sekä alikulkukäytävä. Tohtorinpuiston sepelirataosuus on myös valmistunut. 
  • Atomipolku ja Hermiankatu valmistuvat pääosin tänä vuonna, ensi vuonna tehdään vielä joitakin viimeistelytöitä.
  • Makkarajärven alueella työt jatkuvat ja ne valmistuvat Raitiotieallianssin osalta ensi vuonna.

VARIKKO

  • Varikon raiteet ovat valmiit, talonrakennustyöt sekä piha-alueen työt valmistuvat loppuvuonna. Varikkoa varustellaan vielä ensi vuonna teknisillä järjestelmillä sekä huollossa ja kunnossapidossa tarvittavilla laitteilla.

AJOJOHTIMIEN JÄNNITTEEN KYTKENTÄ

  • Marraskuun 18. päivästä alkaen raitiotien läheisyydessä työskentelemiseen tulee hakea suostumus Tampereen Raitiotie Oy:ltä, joka järjestää myös Ratikkaturvakoulutusta raitiotien läheisyydessä työskenteleville.

Kuvat Pasi Tiitola ja Wille Nyyssönen/Raitiotieallianssi

raitiotieallianssi.fi

:TAMPERE: Sammonkadun ja Teiskontien raitiotien rakentamistyöt valmiit – Sammonkadun katurakentamisen aikataulu puolet alkuperäistä nopeampi

Kuva: Pasi Tiitola/Raitiotieallianssi

Raitiotien rakentamistyöt Kalevan pitkillä katuosuuksilla eli Sammonkadulla ja Teiskontiellä ovat valmistuneet. Katujen liikennejärjestelyt ovat nyt lopputilanteen mukaiset ja liikennevalot on asennettu lopullisille paikoilleen. Molemmat kadut on toteutettu viherraiteena, jossa raitiotien pintarakenne on nurmea. Sammonkadun raitiotie- ja kadunrakennustöiden toteutus yhtä aikaa oli jopa puolet nopeampaa kuin töiden erikseen toteutettuina alun perin arvioitiin kestävän.

Radan rakentamisen lisäksi kummallakin kadulla on tehty kadunrakennustöitä ja uusittu ajokaistat, kiveykset, liikennevalojärjestelmät ja koko katujen valaistus. Lisäksi on rakennettu uudet raitio- ja bussipysäkit sekä istutettu uudet katupuut. Sammonkadulla on uusittu myös jalkakäytäviä ja pyöräilyväyliä.

Raitiotie haarautuu Sammonaukion keskellä Taysiin johtavaksi Teiskontien haaraksi ja Hervantaan vievä linja kulkee pitkin Sammonkatua. Sammonkatu on Hervannan valtaväylän ja Hervannan Insinöörinkadun ohella yksi Tampereen raitiotien pisimmistä yhtenäisistä katuosuuksista. Sammonkadun raitiotien pituus Sammonaukiolta Rieväkadun liittymään on lähes 1,8 kilometriä. Teiskontiellä raitiotien pituus on reilut 900 metriä.

Raitiotie rakennettu ja katurakenteet uusittu puolet arvioitua nopeammin

Sammonkadulla katurakenne on kauttaaltaan uusittu entisestä kaksikaistaisesta järjestelystä nykyiseen, jossa talouskaistat on muutettu ajokaistoiksi ja pysäköintipaikat järjestelty uudestaan. Sekä Sammonkadulla että Teiskontiellä raitiotie kulkee kadun keskellä omalla väylällään.

Raitiotie on molemmilla kaduilla rakennettu betoniin valettuna kiintoraiteena, jonka pinnoitteena on nurmi. Kaduilla on siirretty ja uusittu reunakiveykset, muokattu kaistajärjestelyt sekä uusittu liikennevalojärjestelmä ja valaistus. Sammonkadulla on myös uusittu jalankulku- ja pyöräilyväyliä katusuunnitelman mukaisiksi. Viimeisinä töinä valmistuivat nurmiradan kylvöt ja katupuiden istutukset, Kalevan alueen lohkopäällikkö Olli Tuomisto Raitiotieallianssista kertoo.

Raitiotieallianssi toteutti muun muassa Sammonkadun eteläpuolen jalankulku- ja pyöräilyosuuden yhtenäisesti Sammonaukiolta jatkuvana väylänä. Samaan aikaan raitiotien rakentamisen kanssa kadulla toteutettiin useita kadunrakennustöitä ja talonrakennusta muiden urakoitsijoiden toimesta. Kaikkiaan rakentamistyöt Sammonkadulla ja Teiskontiellä kestivät kaksi ja puoli vuotta.

Alkuperäinen aikatauluarvio Sammonkadun raitiotien rakentamiseen ja katurakenteiden uusimiseen oli neljästä kuuteen vuotta. Kun Sammonkadun ja Rieväkadun raitiotien rakentamisen yhteydessä teetettiin myös seitsemän erillistä kadunrakennusurakkaa, kokonaisaikataulu lyheni noin puoleen alkuperäisestä arviosta.  Yhteensovittaminen varsinkin kunnallistekniikan osalta oli paikoin haastavaa, mutta urakoitsijoille täytyy esittää kiitokset yhteistyökyvystä, Tampereen kaupungin rakennuttajainsinööri Petri Leppänen kiittelee.

Sammonkadun ja Teiskontien rakentamisessa useita vaiheita ja liikennejärjestelyjä

Sammonkadun rakentaminen alkoi huhtikuussa 2017 johto- ja putkisiirroilla raitiotien alta. Teiskontien työt käynnistyivät saman vuoden kesäkuussa vesijohtolinjan rakentamisella.  Sammonkadulla Kaalamonaukion kohdalla tehtiin alkuvaiheessa mittava paalutus ja rakennettiin paalulaatta Kaalamonaukion kohdalla radan ja kadun pohjan vahvistamiseksi.

Molemmilla kaduilla työvaiheita ja liikennejärjestelyjä jouduttiin muuttamaan useaan otteeseen ja varsinkin risteysalueilla töistä aiheutui monia kulkumuutoksia, Olli Tuomisto mainitsee

Rakentamisen aikana työmaa tiedotti aktiivisesti Kalevan asukkaita, ja tiedotuksesta on tullut paljon myönteistä palautetta koko hankkeen aikana.  Useita työvaiheita on tehty öisin, jotta alueen liikennettä ja yrityksiä olisi häiritty mahdollisimman vähän.

Nurmirata ja 300 uutta katupuuta lisäävät Kalevan viherympäristöä

Sammonkadulle ja Teiskontielle tulee uutta nurmirataa yhteensä lähes kolme kilometriä. Nurmirata on valittu kaduille, jossa väylää ei tarvita muun liikenteen käyttöön. Sammonkadulla ja Teiskontiellä raitioliikenne kulkee kadun keskellä omalla väylällään, kun auto- ja bussiliikenne kulkevat kadun sivuilla.

Sammonkadun ja Teiskontien nurmirata lisää viherympäristön määrää Kalevassa.

Yhdessä uusien katupuiden kanssa nurmirata parantaa kaupunkiympäristön viihtyvyyttä. Sammonkadulla uusia katupuita on istutettu 208 kappaletta ja Teiskontielle 92. Nurmiraide myös pidättää ja suodattaa sade- ja hulevesiä sekä liikenteen päästöjä, sitoo katupölyä ja vaimentaa tärinää sekä melua.

Tampereen kaupunki on halunnut raitiotiehankkeen yhteydessä lisätä katuviherympäristöä kaupunkikuvan ja asuinympäristöjen viihtyisyyden parantamiseksi, ympäristösuunnittelija Jyrki Lehtimäki Tampereen kaupungilta toteaa.

Nurmiradan toteuttamista Tampereelle ja Suomen olosuhteisiin testattiin koerakenteilla, joiden lopputuloksena nurmirata päätettiin toteuttaa tavallisella viherrakentamisen kasvualustalla ja siemenseoksella. Kaikkiaan raitiotien nurmirataa tulee neljälle kadulle: Kalevaan Sammonkadulle, Teiskontielle ja Tekunkadulle sekä Hervantaan Hermiankadulle.

Ajojohtimet asennetaan ensi keväänä

Koko Kalevan raitiotietyöt valmistuvat suurelta osin tänä vuonna. Rieväkadulla Sammonkadun itäpäässä asennetaan vielä sähköratapylväitä ensi vuoden alussa. Ajojohtimien asennus Kalevaan aloitetaan ensi keväänä ja ne valmistuvat ennen raitiovaunun syksyn testiajoja.

Kalevan raitiotietöiden valmistumista juhlistetaan korttelijuhlien tapaan ensi keväänä Tampereen kaupungin, Tampereen Raitiotie Oy:n ja Raitiotieallianssin yhteistyönä.

Sammonkadulla ja Teiskontiellä tehdyt raitiotie- ja kadunrakennustyöt:

  • laajat johto-ja putkisiirrot,
  • paalutus ja paalulaatan rakentaminen Sammonkadulla Kaalamonaukion pohjan vahvistamiseksi
  • kiintoraidelaatan valutyöt
  • raitiotien sekä puhelin-ja nettioperaattoreiden kaapeleiden putkireittien rakentaminen
  • liikennevalojärjestelmän uusiminen
  • Bussi- ja raitiopysäkkien rakentaminen
  • uudet kiveykset
  • uudet katupuut
  • nurmiradan kylvö
  • uudet asfalttipinnat
  • uudet jalankulku-ja pyöräilyväylät
  • uudet kaistajärjestelyt
  • ratajohtopylväiden ja yhdistettyjen sähkörata-ja valaisinpylväiden asennukset
  • valaistuksen uusiminen
  • ajojohtimet asennetaan keväällä 2020

raitiotieallianssi.fi

:TAMPERE: Kaupunginhallitus esittää raitiotien rakentamista Hatanpään valtatielle

Raitiotien rakentaminen Hatanpään valtatiellä Hämeenkadun ja Tampereen valtatien välillä voi alkaa jo ensi vuonna, jos kaupunginhallituksen 4.11.2019 päättämä esitys hyväksytään myös kaupunginvaltuustossa. Hatanpään valtatien rataosuuden rakentaminen kytkeytyisi meneillään olevaan raitiotien rakentamisen ensimmäiseen vaiheeseen väleillä Hervanta–Pyyninkintori–Tays. Kaupunginhallitus esittää myös, että raitiotielinjaa liikennöitäisiin keskussairaalalta Hatanpään valtatielle Pyynikintorin sijaan.

Hatanpään valtatien rataosuuden rakentamisen myötä raitiotietyöt kaupungin keskusta-alueella tulisivat kerralla valmiiksi, mikä on ollut myös elinkeinoelämän toive. Taysilta Hatanpään valtatielle Sorin aukiolle liikennöivässä raitiotielinjassa on liikennejärjestelmän kannalta etuja.

Hatanpään valtatien ratahaaran varsinaisen raitiotien eli Tampereen Raitiotie Oy:n kustannukset ovat 18,16 miljoonaa euroa, sisältäen kaupunginhallituksen huhtikuussa hyväksymän 0,8 miljoonan euron suunnittelukustannuksen. Kaupungin tavoitteena oleva Hatanpään ratahaaran suunnitteluun ja rakentamiseen mahdollisesti myönnettävä 30 prosentin valtionapu vähentäisi kustannusta 5,45 miljoonaa euroa. Raitiotien rakentamisen rinnalla rakennettavan katuympäristön kustannukset ovat kaupungille 4,36 miljoonaa euroa.

Tavoitteena on, että raitiotieliikenne Hatanpään haaran pohjoisella osuudella alkaa samanaikaisesti rakenteilla olevan osan 1 kaupalliselle liikenteen avaamisen kanssa eli 9.8.2021. Hervannan rakenteilla olevaa raitiotielinjaa on tarkoitus liikennöidä Pyynikintorille. Mikäli valtuusto päättää Hatanpään valtatien ratahaaran rakentamisesta, Taysin linja esitetään liikennöitäväksi alusta alkaen Hatanpään valtatielle.

Raitiotien toteutusosan 1 Hervanta–keskusta–Tays projektiajasta oli 25.10.2019 mennessä kulunut 64 prosenttia ja valmiusaste oli 73 prosenttia. Toteutusosan 1 rakentaminen etenee suunnitellussa aikataulussa.

Hatanpään raitioradan suunnittelu aloitettiin kaupunginhallituksen viime huhtikuussa tekemän päätöksen mukaisesti. Yhdyskuntalautakunta hyväksyi 8.10.2019 Hatanpään valtatien katusuunnitelman Hämeenkadun ja linja-autoaseman tonttiliittymä välillä.

Toteutussuunnitelma ja tavoitekustannus allianssimallilla

Raitiotieallianssi on tehnyt toteutussuunnitelman ja tavoitekustannuksen Hatanpään valtatien raitiotieradan rakentamisesta osuudelle Koskipuisto–Tampereen valtatie yhdyskuntalautakunnan hyväksymän katusuunnitelman mukaisesta kokonaisuudesta. Rakentaminen on tarkoitus toteuttaa aiempaan tapaan allianssimallilla.

Toteutussisältöön kuuluu Hatanpään valtatiellä raitiotierata Hämeenkadulta linja-autoasemalle, vaihderisteyksen täydentäminen Hämeenkadun liittymässä Hatanpään valtatien ratahaaralla, raitiotiepysäkki Sorin aukion kohdalle sekä maanalaisen sähkönsyöttöaseman rakentaminen linja-autoaseman tontille.

Hatanpään valtatielle osuudelle Koskipuisto – Tampereen valtatie toteutettavan raitiotien rakentamisen Raitiotieallianssia sitova tavoitekustannus on 20,96 miljoonaa euroa. Raitiotieallianssin tavoitekustannukseen sisältyy Hatanpään valtatien rinnakkaista katurakentamista 4,36 miljoonaan euron edestä.

Kaupungin rinnakkaishanketta ovat kaupunkiympäristön saneerausta ja laatutason nostoa, hulevesijärjestelmän toteuttamista sekä jalankulun, pyöräilyn ja bussiliikenteen järjestelyjen kehittämistä.

Raitiotieallianssin tilaajaosapuolet ovat Tampereen Raitiotie Oy ja Tampereen kaupunki. Rakentajaosapuolet ovat YIT Suomi Oy ja NRC Group Finland Oy. Raitiotieallianssin suunnittelijaosapuolet ovat Pöyry Finland Oy ja NRC Group Finland Oy.

Vaativaa rakentamista tiukalla aikataululla

Hatanpään valtatien raitiotien rakentamisen haasteita ovat tiukka rakentamisaikataulu johon sääolot vaikuttavat, vaativat työnaikaiset liikennejärjestelyt sekä mittavat johtosiirtotyöt. Haasteita tuovat myös ympäristön muut samanaikaiset rakentamishankkeet.

Tavoitteena on toimiva arki rakentamistöiden aikana. Raitiotien rakentaminen aiheuttaa poikkeusjärjestelyjä jalankululle, pyöräilylle, joukkoliikenteelle, autoliikenteelle ja huoltoajolle. Raitiotieallianssin palvelulupauksen mukaisesti Hatanpään valtatien liikkeisiin ja kiinteistöihin pääsee kulkemaan kaikissa työvaiheissa. Huoltoajo varmistetaan rakentamisen aikana.

Kadunvarsipysäköintiä joudutaan rajoittamaan rakennustyön aikana myös bussiliikenteen poikkeusreiteillä. Raitiotieallianssi viestii rakentamisen aikana vastaavin periaattein kuin tähän asti. Yhteistyö alueen liikeyritysten ja kiinteistöjen kanssa on aloitettu katusuunnitteluvaiheessa, ja yhteistyötä jatketaan koko rakentamistyön ajan.

Koko Hatanpään valtatien raitiotieinfrastruktuuri, mukaan lukien raitiotiepysäkki Sorin aukion kohdalla ja ratavaihteet linja-autoaseman kohdalla, on tavoitteen mukaan valmis ja käytettävissä kaupalliseen raitiotieliikenteeseen vuoden 2021 loppuun mennessä.

Raitiotie tulisi valmiiksi keskustassa

Elinkeinoelämä on esittänyt kaupungille vetoomuksia, että raitiotie rakennettaisiin Tampereen keskustan osalta kerralla kuntoon. Hatanpään valtatien katusuunnitelman valmistelun yhteydessä on tehty yritysvaikutusten arviointi.

Positiivisena vaikutuksena arvioinnissa on nähty, että raitiotien toteuttaminen Hatanpään valtatielle lisää keskustan eteläosien saavutettavuutta ja vetovoimaa, ja samalla koko keskustan kaupallista vetovoimaa. Raitiotiepysäkki Sorin aukiolla palvelee Ratinan ja Tampereen Kannen areenan tapahtumia ja linja-autoasemaa.

Hatanpään valtatien ratahaaran toteuttamisella on myönteiset vaikutukset raitiotiejärjestelmän liikennöintiin. Toisen raitiolinjan kääntäminen Hatanpään valtatielle tuo joustavuutta ja lisää raitiotiejärjestelmän häiriöitilanteiden sietokykyä.

Vaikutukset koko joukkoliikennejärjestelmään ovat pääosin positiiviset, rakentamisaikaa lukuun ottamatta. Hämeenkadun länsipään sujuvuus bussiliikenteelle paranee, kun liikennöivien raitiovaunujen määrä on pienempi. Linjasto 2021–suunnitelmaan tehdään tarvittaessa tarkennuksia.

Raitiotien toteutusosaa 2 länteen Lielahteen ja Lentävänniemeen suuntaan suunnitellaan parhaillaan. Meneillään on myös raitiotien seudullinen yleissuunnitelma

LUT-yliopisto luo maailman parasta raitiovaunua SmartTram-ekosysteemissä

Kuva: Tampereen Raitiotie Oy

Tavoitteena maailman paras, autonominen raitiovaunu – LUT luo kontaktimallin vaunun pyörän ja kiskon välille

LUT kehittää ympäristöä havainnoivaa, autonomista raitiovaunua osana Skoda Transtechin johtamaa SmartTram-ekosysteemiä. Ekosysteemi on yhdessä toimiva joukko, joka tuottaa raitiovaunujen turvallisuutta ja joustavuutta lisääviä ratkaisuja. Tavoitteena on edetä kohti autonomista liikennettä ja vahvistaa suomalaisen liikenneosaamisen vientiä.

Kasvavan liikenteen, kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen haasteita ratkotaan digitalisaatiolla, teknologialla, ihmiskeskeisellä suunnittelulla ja uusilla toimintamalleilla. SmartTram-ekosysteemi kokoaa kotimaisen tutkimus- ja yrityssektorin luomaan maailman parhaita raitiovaunuliikenteen ratkaisuja yhteistyössä kaupunkien kanssa. Ekosysteemin projektipäällikkö Kai Hermonen Skoda Transtech Oy:stä kertoo, että tavoitteena on tulla kansainvälisten markkinoiden houkuttelevimmaksi raitiovaunuun integroitujen toimintojen ja palveluiden tuottajaksi.

“Kaupunkiympäristöt tähtäävät kestävään ja käyttäjäkeskeiseen liikennejärjestelmään. Teknologisena fokuksenamme on toteuttaa matkustaja- ja elinkaaripalveluiden osalta maailman paras raitiovaunu”, Hermonen sanoo.

LUTin tehtävänä kontaktin matemaattinen mallinnus

Ekosysteemin toimijat keskittyvät ensimmäisessä vaiheessa raitiovaunun automatisointiratkaisuihin ja tietojärjestelmiin, suunnittelua ja mallinnusta tukeviin simulointeihin sekä ekosysteemipohjaiseen liiketoimintaan.

LUTin tutkimustehtävä on luoda laskentatehokas ja fysiikkapohjainen kontaktimallinnus raitiovaunun pyörän ja kiskon välille. Tutkimusta tehdään kansainvälisessä yhteistyössä professori José Escalonan tutkimusryhmän kanssa.

“Teemme kiskon ja pyörän välille reaaliaikaisen kontaktimallin, joka kykenee huomioimaan raiteen ja pyörän epäideaalisuudet sekä niiden vaikutukset raitiovaunun dynaamiseen vasteeseen”, akatemiatutkija Marko Matikainen LUT-yliopistosta kertoo.

Fysiikkapohjainen ja reaaliaikaisuuteen pystyvä kontaktimallinnus on hyödyksi raitiovaunujen suunnittelutyössä. Se mahdollistaa erilaisten rakenteiden testaamisen jo suunnitteluvaiheessa ja virtuaalisesti, kuten kisko-pyöräparin geometrioiden tutkimisen. Tämä mahdollistaa esimerkiksi soveltuvimman pyöräprofiilin valinnan aiotulle radalle ja vaunulle.

“Yleisesti raitiovaunujen simulointimalli mahdollistaa ohjausalgoritmien optimoinnin, millä pystytään pitkällä tähtäimellä kasvattamaan raitiovaunujen autonomisuutta. Autonomisuus mahdollistaa muun muassa raitiovaunun liikuttamisen varikkoalueella ilman kuljettajaa”, Matikainen sanoo.

Tampereen Raitiotie Oy ja Helsingin kaupungin liikennelaitos mahdollistavat erilaisten ratkaisujen kokeilut alueillaan.

Entistä parempi, digitaalisempi liikenne-ekosysteemi

Lisäksi LUT tutkii ekosysteemissä olevien yritysten liiketoiminta- ja ansaintamalleja. Liikenteestä on tulossa datatalouden merkittävin kehitysala liikennevälineiden kytkeytyessä osaksi tieto- ja energiaverkkoja. Liikennejärjestelmä tulee automatisoitumaan, sähköistymään ja palvelullistumaan.

LUT-yliopiston tutkijatohtori Antero Kutvonen kertoo, että tavoite on yhdistää raitiovaunuliikenteen parissa toimivat tahot kokonaisvaltaiseksi liiketoimintaekosysteemiksi. Siirtyminen perinteisestä konepajateollisuudesta yhdessä tekemiseen tuottaa jatkossakin teknologisesti maailman kehittyneimmän raitiovaunun ja paremman matkustuskokemuksen asiakkaille. Tavoitteeseen pyritään automaatioasteen kasvattamisella, etäohjauksella sekä lisätyn ja virtuaalitodellisuuden avulla.

“Liiketoiminnallinen tutkimus luo teknologian päälle kestäviä liiketoimintamalleja, jotta teknologiasta saadaan täysi hyöty niin asiakkaille kuin tuottaville yrityksillekin kuormittamatta ympäristöä ja yhteiskuntaa. Erityisesti ekosysteemeissä tehtävä voi olla haastava johtuen monimutkaisista yhteistyösuhteista, jolloin kestävyyteen kuuluu myös reilu arvon jako ekosysteemin kumppaneiden kesken”, Kutvonen sanoo.

SmartTramin toinen innovaatiovaihe käynnistyy loppuvuonna 2019 pääteemoina ennakoiva tilannetietoisuus, käyttäjäkeskeiset ratkaisut ja vaikuttavuus. Raitiovaunuihin kytkeytyviin liikenne- ja liikkumispalveluihin pureutuva kolmas innovaatiovaihe käynnistyy vuonna 2020.

SmartTram on avoin kasvava ekosysteemi, jonka ensimmäinen innovaatiovaihe hankkeineen käynnistettiin Business Finlandin tukemana alkuvuodesta 2019 yhteistyössä LUT-yliopiston, VTT:n, Skoda Transtechin, Mevean, Mipron, 3D Talon, Tampereen Raitiotien, Business Tampereen, Tampereen kaupungin, Helsingin kaupungin liikennelaitoksen ja Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa.

 

SELVITYS LAHDEN SEUDUN DUORAITIOLIIKENTEESTÄ VALMISTUNUT

Selvitys duoraitioliikenteestä Heinolan, Lahden ja Orimattilan välillä on valmistunut. Työssä selvitettiin, miten moderni, kevytkalustolla liikennöitävä raideliikennejärjestelmä soveltuu Päijät-Hämeeseen ja miten olemassa olevaa rataverkkoa voidaan hyödyntää. Selvityksen on laatinut Proxion Oy.

Duoraitioliikenne on nykyaikainen ja ympäristöystävällinen tapa järjestää alueellista ja kaupunkien sisäistä joukkoliikennettä. Se yhdistää raitiotien ja rautatien, sillä samalla kalustolla voidaan liikennöidä sekä rautatiellä että katuraitiotiellä, ja mahdollistaa ympäristöystävällisen ja energiatehokkaan työmatka- ja asiointiliikenteen. Duoraitioliikennettä on käytössä useilla Euroopan kaupunkiseuduilla.

Selvityksessä on tarkasteltu kolmea vaihtoehtoa. Ensimmäisessä vaihtoehdossa hyödynnettäisiin pelkästään olemassa olevia rataosuuksia Heinolan, Lahden ja Orimattilan välillä. Toisessa vaihtoehdossa toteutettaisiin pistoraide Vierumäen Urheiluopistolle ja Orimattilassa rakennettaisiin lyhyt katuraitiotie rautatieasemalta Orionaukiolle. Kolmannessa vaihtoehdossa laajennetaan vaihtoehtoa 2 Lahden katuverkolle katuraitiotienä. Yksi haaroista on suunniteltu Mukkulaan, yksi Päijät-Hämeen keskussairaalalle ja edelleen Salpakankaalle ja yksi Tonttilaan ja Renkomäkeen.

Duoraitioliikenteen harjoittaminen vaatii muun muassa rataverkon ja kaluston käyttöön liittyviä lupia. Lisäksi duoraitioliikenteeseen tarvitaan seisakkeita ja liikennepaikkoja. Heinola-Lahti-Orimattila rataosuudet vaatisivat myös radan sähköistämistä tai vaihtoehtoisesti akkukäyttöistä kalustoa, jotta duoraitioliikenne olisi mahdollista. Myös Lahden ratapihaan tarvittaisiin muutoksia. Duoraitiotien infran investoinnit olisi toteutettavissa edullisimmillaan vaihtoehdossa 1 noin 81 miljoonalla eurolla. Vaihtoehdon 3 infrakustannukset nousevat 130 miljoonaan euroon ja lisäksi kaupunkiratojen toteutus vaatii kymmeniä miljoonia euroja.

Duoraitioliikenne tarjoaisi mahdollisuuksia joukkoliikenteen käytön lisäämiseen, matka-aika Orimattilasta Lahteen voisi olla jopa alle 20 minuuttia. Lisäksi tutkimusten mukaan raideliikennettä pidetään esim. bussiliikennettä houkuttelevampana.

Selvitys on julkaistu Lahden seudun liikenteen nettisivuilla:

http://www.lsl.fi/assets/uploads/P%C3%A4ij%C3%A4t-H%C3%A4meen-duoraitiotieselvityksen-loppuraportti_2019-08-08.pdf