Museoraitiovaunu liikenteessä kesän viikonloppuina

89423d4d-71da-4dcb-842b-a1a7f68d6cff-w_960

Yli satavuotias vaunuvanhus nro 50 ja avoperävaunu nro 233 vuodelta 1919. Kuva: Oy Stadin Ratikat Ab.

109-vuotias raitiovaunuvanhus aloittaa kesäliikenteen Helsingissä. Nyt jo kymmenentenä kesänä HKL ja Oy Stadin Ratikat Ab tarjoavat mahdollisuuden kokea menneiden aikojen tunnelmaa museoraitiovaunuajelulla. Liikennettä on kesän kaikkina viikonloppuina lauantaisin ja sunnuntaisin. Liikenne alkaa lauantaina 19.5. ja päättyy elokuun lopussa.

Kierroksille lähdetään Kauppatorilta Havis Amandan patsaan luota kello 10–17 puolen tunnin välein. Kierroksen hinta on 6 euroa (HSL:n liput eivät käy erikoislinjalla eikä museoratikkamatkaa voi maksaa matkakortilla). Kierroksen kesto on reilu 15 minuuttia ja reitti kulkee Aleksanterinkadun, Rautatieaseman, Kaisaniemen ja Kruununhaan kautta takaisin Kauppatorille. Reitti kuuluu monilta osin Helsingin vanhimpiin: jo hevosraitiovaunuille Kauppatori oli tärkeä risteysasema 1890-luvulla.

Matkustajien ehdoton suosikki on kesäkuumalla hyvin “ilmastoitu” avoin perävaunu, jossa ei ole seiniä lainkaan. Vaunu on vuodelta 1919. Näitä kesävaunuiksi kutsuttuja perävaunuja käytettiin aina Olympiakesään 1952 asti, ja monen vanhan stadilaisen unelma onkin ollut päästä vielä kerran kokemaan kesävaunun vilpoisaa ja vähän meluisaakin kyytiä. Avoimeen kesävaunuun tuntuu myös liittyvän muistoja enemmän kuin mihinkään muuhun raitiovaunutyyppiin. Myös puinen moottorivaunu pitkine sivusuuntaisine penkkeineen ja messinkisine yksityiskohtineen on tuttu vanhimmille kaupunkilaisille vuosikymmenten takaa.

Museoraitiovaunut ovat palvelleet helsinkiläisiä monissa sellaisissakin kaupunginosissa, joihin ei enää raitiovaunulla pääse: KB-linjalla kuljettiin Kulosaareen ja H-linjalla Haagaan. Linja 10 puolestaan oli vanhan Puu-Pasilan ikioma raitiolinja.

Tamperelaisille arvioitavaksi kolme raitiovaunun värivaihtoehtoa

tampereen-ratikka-variarviointi_kuvaoikeus-idis-design-oy

Tampereen Ratikka väriarviointi_kuvaoikeus: Idis Design Oy

Tampereen Ratikan suunnittelu on edennyt vaiheeseen, jossa raitiovaunujen muotoilua täsmennetään yhdessä tamperelaisten kanssa. Kuntalaisten ajatuksia kartoitetaan kolmella, nimenomaan Tampereen Ratikalle suunnitellulla värivaihtoehdolla, jotka ovat punainen, tummansininen ja vaaleansininen. Väriarviointi on käynnissä Tampereen Ratikan verkkosivuilla 9.–23. huhtikuuta osoitteessa Tampereenratikka.fi. Kaikille avoimen väriarvioinnin tavoitteena on kartoittaa konkreettisten vaihtoehtojen avulla, millainen väritys tekee Ratikasta tamperelaisen.

Raitiovaunun väri on keskeinen osa muotoilua, ja muotoilu puolestaan vaikuttaa liikennevälineestä muodostuvaan mielikuvaan. Tampereen Ratikan värin pitää istua tamperelaiseen maisemaan, sen tulee erottua muusta kaupunkiliikenteen virrasta sekä ilmentää luotettavuutta, kansainvälisyyttä ja ajattomuutta.

– Aiemmin esitetyt näkemykset raitiovaunun väreistä ovat olleet suunnitteluprosessista irrallisia. Raitiovaunun väri suunnitellaan osana muotoilukokonaisuutta, koska vaunun ulkonäön ja sisätilojen muotokielen ja värimaailmojen tulee sopia toisiinsa. Lisäksi muotoilullisia ratkaisuja arvioidaan eri yhteyksissä. Raitiovaunun ilmeen olisi näytettävä luontevalta vaihtelevissa kaupunkiympäristöissä ja niin marraskuun räntäsateessa kuin heinäkuun kirkkaassa valossa, taustoittaa toimitusjohtaja Pekka SirviöTampereen Raitiotie Oy:stä.

Nyt julkaistut värivaihtoehdot on suunniteltu vastaamaan juuri Tampereen Ratikan tarpeita ja luomaan haluttua palvelukokemusta. Värivaihtoehtojen on haluttu olevan erilaisia raitiotieinfrastruktuurin rakentamisen yhteydessä käytettävästä vaaleanpunaisesta, jotta raitiotiejärjestelmästä muodostuu oma itsenäinen brändinsä.

Esitetyt värit eivät ole sävyiltään lopullisia, sillä lopullinen raitiovaunun värisävy on mahdollista päättää vasta, kun muotoilu on valmis. Raitiovaunuissa on suunniteltu käytettävän metalliväriä, joka antaa väripinnalle lisää näyttävyyttä.

Tampereen Raitiotie Oy vastaa raitiovaunukaluston hankinnan ja suunnittelun lisäksi brändin kehittämisestä. Värivaihtoehdot pohjautuvat Tampereen Ratikan brändiin, jonka Tampereen Raitiotie Oy on suunnitellut yhteistyössä tamperelaisten elinkeinoelämän, kulttuurin ja yhdistysten edustajien sekä Tampereen raitiotien kehitysohjelman, Raitiotieallianssin ja Tampereen kaupungin edustajien kanssa.

Raitiovaunun värivaihtoehtojen arvioinnissa osallistujat pääsevät tarkastelemaan kolmea vaihtoehtoista väriä, ja heitä pyydetään arvioimaan värien herättämiä vaikutelmia. Lisäksi väriarvioinnissa on mahdollisuus avoimiin kommentteihin. Arvioinnissa esille tulleita näkemyksiä hyödynnetään Tampereen Ratikan muotoilun viimeistelyssä.

– On tärkeää, että tamperelaiset kokevat Ratikan omakseen, siksi eri käyttäjäryhmät ovat olleet mukana raitiovaunun muotoilun eri vaiheissa arvioimassa raitiovaunun käytettävyyttä ja muotoiluratkaisuja. Raitiovaunun värivaihtoehtojen arviointi kokoaa yhteen tamperelaisten tunnot ja antaa näin arvokasta palautetta muotoilijoille, Pekka Sirviö sanoo.

Tampereen Ratikan lopullinen muoto ja väritys julkaistaan loppuvuodesta. Samalla tamperelaiset pääsevät ensi kertaa tutustumaan uuteen liikennevälineeseen Tampereen Ratikasta tehtävän täysikokoisen mallin eli maketin avulla. Kahdessa vaiheessa valmistettava maketti auttaa vaunusuunnittelijoita ja eri käyttäjäryhmiä testaamaan raitiovaunun käytettävyyttä ennen tuotannon käynnistymistä.

Kaikille avoin raitiovaunun värivaihtoehtojen arviointi on käynnissä aina 23. huhtikuuta asti osoitteessa Tampereenratikka.fi

Pöyry, YIT ja VR Track allekirjoittivat Tampereen raitiotiehankkeen toisen osan kehitysvaiheen allianssisopimuksen

24131639_1562577507168540_6979744249745081604_o

Pöyry Finland, YIT ja VR Track ovat allekirjoittaneet Tampereen kaupungin sekä Tampereen Raitiotie Oy:n kanssa sopimuksen Tampereen raitiotiehankkeen toisen osan kehitysvaiheesta. Hanke toteutetaan allianssimallilla, jossa Tampereen kaupungin ja Tampereen Raitiotie Oy:n tilaaman palvelun tuottajina ovat Pöyry, YIT ja VR Track. Mallin mukaisesti hankkeen tilaaja, suunnittelijat ja urakoitsijat toimivat yhteistyössä hankkeen toteuttamisessa. 

Kehitysvaiheen arvioidaan kestävän vuoden 2020 loppuun, ja sen kustannusarvio on 2,9 miljoonaa euroa. Kehitysvaiheessa haetaan parhaat toteutettavissa olevat ratkaisut rakentamispäätöksen tueksi Pyynikintorin ja Lentäväniemen väliselle rataosuudelle. Raitiotie suunnitellaan ja rakennetaan vuorovaikutuksessa kaupunkilaisten, yhteisöjen, yritysten ja kiinteistönomistajien kanssa. 

“Tampereen raitiotiehankkeen toinen osa on mielenkiintoinen mutta haastava raitiotiekaupunkihanke, jossa raitiotieallianssi pääsee nyt hyödyntämään täysimääräisesti ensimmäisestä osasta saatuja kokemuksia. Olemme Pöyryllä iloisia saadessamme olla mukana tuomassa infraosaamistamme hankkeen tähänkin osaan”, sanoo Pöyryn Pohjois-Euroopan Infra-liiketoiminnasta vastaava johtaja Mikko Inkala. 

“Kasvavien kaupunkiseutujen kehittäminen on YIT:lle strategisesti tärkeää. Hankkeiden toteutuksessa haluamme olla mukana kehittämässä yhä enemmän yhteistoiminnallisia toteutusmalleja. Tampereen raitiotiehankkeessa nämä molemmat toteutuvat. Hankkeen aiemmissa vaiheissa allianssiosapuolten yhteistoiminta on jo osoittanut tuloksellisuutensa, ja on hienoa, että pääsemme jatkamaan tätä myös linjan länsisuunnan kehitysvaiheessa”, toteaa YIT:n divisioonanjohtaja Jarkko Salmenoja.

“Haemme VR Trackillä kasvua raitioteistä ja kaupunkiympäristössä toimimisesta. Olemmekin todella innoissamme mukana tässä Tampereen seudun kehitystä voimakkaasti tukevan hankkeen toisessa osassa. Meillä on hyvät lähtökohdat onnistumiseen, sillä suunnittelijamme pystyvät käyttämään ykkösvaiheessa kerättyjä oppeja sekä saamaan välitöntä palautetta ja kehittämisideoita jo käynnissä olevalta rakentamisen projektilta”, toteavat VR Trackin suunnittelun johtaja Harri Yli-Villamo ja rakentamisen johtaja Jouni Kekäle.

“Raitiotieverkosto laajenee kaupunkiseudun tarpeiden mukaisesti, ja ensimmäinen kasvusuunta on nyt Pyynikintorilta länteen. Raitiotie tukee kaupungin kehittymistä ja tarjoaa tamperelaisille liikkumisen vapautta ja helppoutta”, sanoo Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö. 

Raitiotien toinen osa on alustavasti tarkoitus rakentaa vuosina 2021-2024. Tämän myötä raitiotieverkosto laajenee Tampereen keskustasta Lentävänniemeen.  Raitiotien nyt käynnissä olevan ensimmäisen vaiheen aikana rakennetaan 15 km:n pituinen raitiotieyhteys keskustasta Hervantaan ja keskussairaalalle sekä varikko Hervantaan. 

Sopimuksen arvoa ei julkisteta. Tilaus kirjataan Pöyryn Infra, Vesi ja Ympäristö -liiketoimintaryhmän vuoden 2018 ensimmäisen vuosipuoliskon tilauskantaan.

Tamperelaisten näkemyksiä raitiotiestä selvitettiin

24131639_1562577507168540_6979744249745081604_o

Vastaajien enemmistö suhtautuu raitiotiehen myönteisesti

Tamperelaisten näkemyksiä raitiotiestä selvittäneen kyselytutkimuksen mukaan vastaajista lähes jokainen pitää pyrkimystä kehittää Tamperetta tärkeänä ja valtaosa suhtautuu raitiotiehen myönteisesti. Vastaajien reilu enemmistö (69 %) uskoo raitiotien vahvistavan Tampereen keskustan elinvoimaisuutta. Raitiotiellä katsotaan olevan myönteisiä vaikutuksia myös omaan elämään. Vastaajista puolet (54 %) arvioi, että raitiotie tekee Tampereesta mukavamman paikan asua. Vastaajien enemmistö (56 %) kertookin suhtautuvansa raitiotiehen erittäin tai jonkin verran myönteisesti. Tulokset käyvät ilmi Tampereen Raitiotie Oy:n teettämästä kyselytutkimuksesta, jonka toteutti IRO Research Oy. Vastaajina kyselytutkimuksessa oli yhteensä 500 Tampereen asukasta, jotka olivat iältään 15–75-vuotiaita.

Kyselytutkimuksen vastaajista neutraali kanta raitiotiehen on noin viidenneksellä (21 %). Jonkin verran kielteisesti tai erittäin kielteisesti raitiotiehen kertoo suhtautuvansa lähes neljännes (23 %) vastaajista.

–  Olemme tekemässä raitiotiejärjestelmää, joka laajenee tulevien vuosien ja vuosikymmenten aikana kasvavan kaupunkiseudun tarpeiden mukaisesti ja palvelee niin tamperelaisia kuin kehyskuntien asukkaita. Kyselytutkimus osoitti, että enemmistö tamperelaisista näkee raitiotien merkityksen osana toimivaa joukkoliikennettä ja odottaa miellyttävää matkakokemusta, jota lyhyellä vuorovälillä, luotettavasti ja tasaisesti kulkevat ratikat tarjoavat, kertoo toimitusjohtaja Pekka Sirviö Tampereen Raitiotie Oy:stä.

Lähes jokainen vastaajista eli 97 prosenttia pitää pyrkimystä kehittää Tamperetta tärkeänä ja selkeä enemmistö eli 69 prosenttia kokee, että raitiotie vahvistaa Tampereen keskustan elinvoimaisuutta. Vastaajista 54 prosenttia uskoo, että raitiotie tekee Tampereesta mukavamman paikan asua. Kyselytutkimus myös osoitti, että vastaajista reilu enemmistö eli 77 prosenttia kokee, että rakennushankkeista aiheutuvat väliaikaiset haitat ovat hyväksyttäviä.

Suhtautuminen raitiotiehen, kaikki

  • 27% erittäin myönteisesti
  • 29 % jonkin verran myönteisesti
  • 21 % ei myönteisesti eikä kielteisesti
  • 13 % jonkin verran kielteisesti
  • 10 % erittäin kielteisesti

Suhtautuminen raitiotiehen, sukupuoli

  • 57 % miesvastaajista suhtautuu erittäin (25 %) tai jonkin verran (32 %) myönteisesti raitiotiehen.
  • 21 % miesvastaajista suhtautuu erittäin (10 %) tai jonkin verran (11 %) kielteisesti raitiotiehen.
  • 55 % naisvastaajista suhtautuu erittäin (29 %) tai jonkin verran (26 %) myönteisesti raitiotiehen.
  • 25 % naisvastaajista suhtautuu erittäin (10 %) tai jonkin verran (15 %) kielteisesti raitiotiehen.

Suhtautuminen raitiotiehen, ikäryhmät

  • 15–29-vuotiaat
    • 4 % erittäin kielteisesti
    • 12 % jonkin verran kielteisesti
    • 22 % ei myönteisesti eikä kielteisesti
    • 37 % jonkin verran myönteisesti
    • 25 % erittäin myönteisesti
  • 30–49-vuotiaat
    • 7 % erittäin kielteisesti
    • 12 % jonkin verran kielteisesti
    • 20 % ei myönteisesti eikä kielteisesti
    • 32 % jonkin verran myönteisesti
    • 29 % erittäin myönteisesti
  • 50–75-vuotiaat
    • 19 % erittäin kielteisesti
    • 15 % jonkin verran kielteisesti
    • 20 % ei myönteisesti eikä kielteisesti
    • 18 % jonkin verran myönteisesti
    • 27 % erittäin myönteisesti

Suhtautuminen raitiotiehen, taloudessa autoja käytössä

  • Vastaajista, joiden taloudessa on yksi auto käytössä, yht. 58 % kertoo suhtautuvansa erittäin (27 %) tai jonkin verran myönteisesti (31 %) raitiotiehen.
    • Tässä ryhmässä on yht. 21 % erittäin (10 %)  ja jonkin verran kielteisesti (11 %) raitiotiehen suhtautuvia.
  • Jos taloudessa on enemmän kuin yksi auto, vastaajista yht. 36 % ilmoittaa suhtautuvansa raitiotiehen erittäin (25 %) tai jonkin verran myönteisesti (11 %).
    • Tässä ryhmässä on yht. 35 % erittäin (12 %) tai jonkin verran kielteisesti (23 %) raitiotiehen suhtautuvia.
  • Vastaajista, joiden taloudessa EI OLE autoa käytössä, yht. 62 % kertoo suhtautuvansa erittäin (28 %) tai jonkin verran (34 %) myönteisesti raitiotiehen.
    • Tässä ryhmässä on yht. 22 % erittäin (9 %)  ja jonkin verran kielteisesti (13 %) raitiotiehen suhtautuvia.

Raitiotien vaikutukset omaan elämään ja Tampereen kehittymiseen

  • Vastaajista
    • 97 % (täysin samaa mieltä 79 %, osittain samaa mieltä 18 %) pitää tärkeänä, että Tamperetta pyritään kehittämään.
    • 69 % (täysin samaa mieltä 34 %, osittain samaa mieltä 35 %) kokee, että raitiotie vahvistaa Tampereen keskustan elinvoimaisuutta.
    • 54 % (täysin samaa mieltä 26 %, osittain sama mieltä 28 %) uskoo, että raitiotie tekee Tampereesta mukavamman paikan asua.
    • 59 % (täysin samaa mieltä 23 %, osittain sama mieltä 36 %) uskoo raitiotiestä olevan hyötyä paikallisille yrityksille.
    • 16 % (täysin samaa mieltä 4 %, osittain samaa mieltä 12 %) on sitä mieltä, että yrittäjien näkökulmaa on huomioitu riittävän hyvin raitiotien rakentamisessa.
    • 32 % (täysin eri mieltä 13 %, osittain eri mieltä 19 %) on eri mieltä yrittäjien näkökulmaa koskevan väittämän kanssa ja kokee, että yrittäjien näkökantaa ei ole huomioitu riittävän hyvin raitiotien rakentamisessa.
    • 44 % (täysin samaa mieltä 22 %, osittain samaa mieltä 22 %) arvioi vähentäneensä liikkumista keskusta-alueella rakennustöiden vuoksi.
    • 46 % (täysin eri mieltä 35 %, osittain eri mieltä 11 %) kertoo, että on eri mieltä keskustassa liikkumista koskevan väittämän kanssa eli vastaajat eivät ole vähentäneet liikkumista Tampereen keskustassa rakennustöiden vuoksi.
    • 77 % (täysin samaa mieltä 34 %, osittain samaa mieltä 43 %) on sitä mieltä, että rakennushankkeista aiheutuvat väliaikaiset haitat ovat hyväksyttäviä.

Kyselytutkimuksen tiedot

  • IRO Research Oy toteutti kyselytutkimuksen Tampereen Raitiotie Oy:n toimeksiannosta.
  • Kyselytutkimuksen kohderyhmä oli 15–75-vuotiaat Tampereen asukkaat
  • Tutkimuksen otoskoko oli 500 vastaajaa, ja se kiintiöitiin asuinpaikan (raitiotielinjastosta enimmillään 800 m ja muu Tampere), sukupuolen ja ikäryhmän mukaan vastaamaan Tampereen asukkaita. Yhteensä 300 vastaajaa asui raitiotielinjaston läheisyydessä ja 200 vastaajaa muualla Tampereella.
  • Tiedot kerättiin tietokoneavusteisilla puhelinhaastatteluilla 21.–29.11.2017.
  • Tulosten virhemarginaali on enimmillään +/- 4,5 % (N=500)

Tampereen raitiotievaunujen toimitussopimus allekirjoitettiin

23976165-800x_

Škoda Transportationin tytäryhtiö Transtech Oy toimittaa mahdollisesti jopa 65 uutta modernia raitiovaunua Tampereen kaupungille. Raitiovaunut tulevat liikennöimään uudella vuonna 2021 käyttöön otettavalla rataverkolla. Tampereen kaupunki on tilannut yhdeksäntoista (19) modernia ForCity Smart Artic raitiovaunua sisältäen niiden huollon. Sopimuksen arvo on 104 miljoonaa euroa. Kuva: Transtech

Tampereen kaupunki ja Transtech Oy allekirjoittivat maanantaina 16.10.2017 raitiotievaunujen toimitussopimuksen. Sopimuksen arvo on noin 104 miljoonaa euroa. Kauppasopimukseen sisältyy 19 raitiovaunun lisäksi vaunujen kunnossapitoa kymmeneksi vuodeksi. Lisäksi on mahdollista hankkia lisävaunuja, pidentää vaunuja myöhemmin sekä jatkaa kunnossapitopalvelua enintään 40 vuodeksi.

– Olemme iloisia syntyneestä sopimuksesta. On hienoa, että kilpailutuksen on voittanut suomalainen toimija. Sopimus on merkittävä koko kansantaloudelle. Tämä on hieno päivä Tampereelle ja Kajaanille, sanoo pormestari Lauri Lyly.

– Valitsimme Tampereelle modernin, mutta koeteltuun tekniikkaan perustuvan ja pohjoisen vaikeisiin olosuhteisiin soveltuvan ratkaisun yhdistettyä kilpailukykyisiin kaupallisiin ehtoihin. Tampereen raitiovaunut perustuvat ratkaisuihin, joita käytimme Helsingin raitiovaunujen kehittämisessä, kertoo Transtechin toimitusjohtaja Lasse Orre.

Transtech Oy:n valmistamat raitiotievaunut ovat 37 metriä pitkiä. Ensimmäisen erän hankinnassa yhden vaunun hinta on noin 3,8 miljoonaa euroa. Sopimuksen mukaan ensimmäinen vaunu toimitetaan Tampereelle alkuvuonna 2020. Raitiotieliikenteen Hervannasta Taysille arvioidaan alkavan keväällä 2021.

Kahteen suuntaan ajettava, kolmiosainen vaunu rakennetaan ns. normaalille raideleveydelle. Raitiovaunussa on kauttaaltaan matala lattia ja tilaa yhteensä 264 matkustajalle. Raitiovaunuun on myös esteetön pääsy pyörätuolilla ja lastenvaunuilla. Kestävä teli- ja pyöräkertarakenne, jossa kaikki pyörät ovat vetäviä, mahdollistaa ongelmattoman liikennöinnin vaativissa ilmasto-olosuhteissa.

Raitiotiellä tavoitellaan korkeatasoista, suurikapasiteettista ja esteetöntä joukkoliikennettä, jolla voidaan tukea kaupunkirakenteen tiivistämistä kestävällä tavalla. Raitiotietä tehdään parhaillaan Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmän kuormittuneimmalle osuudelle. Pysäkkiympäristöjä suunnitellaan palvelemaan monipuolisia toimintoja ja eri kulkumuotoja.

Kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous

Tampereen raitiovaunuhankintaan ilmoittautui määräaikaan 13. helmikuuta 2015 mennessä 12 tarjoajaa, joista kaupunginhallitus valitsi 11 ehdokasta tarjouskilpailuun. Tarjouskilpailun hankintamenettelynä käytettiin kolmivaiheista neuvottelumenettelyä, jossa tarjoajien määrää vähennetään vaiheittain.

Raitiovaunuhankinnan valintaperusteena oli kokonaistaloudellinen edullisuus, jota vertailtiin raitiovaunujen laadun, kunnossapitopalvelun laadun sekä vertailuhinnan perusteella. Vertailussa kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous saatiin Transtech Oy:ltä. Tarjous oli paras sekä laatu- että hintavertailussa.

Transtech on Pohjoismaiden suurin kiskokalustovalmistaja, jonka päätuotteisiin kuuluvat kaksikerroksiset matkustajavaunut, raitiovaunut sekä alihankkijana valmistettavat konepajatuotteet.

Sopimus raitiovaunutoimittajan ja kaupungin välillä on tarkoitus siirtää kaupungilta Tampereen Raitiotie Oy:n vastuulle myöhemmin hyväksyttävän erillisen sopimuksen periaatteiden mukaisesti. Siirtosopimus tuodaan erikseen Tampereen kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi.

HKL ja Bombardier Transportation viimeistelevät sovintosopimusta yhteistyössä

b4b0e6db-d1aa-4c80-a8d4-337d59d9eb97-w_960

Variotram-raitiovaunu. Kuva: HKL.

HKL ja maailman suurimpiin raideliikennealan teollisuusyrityksiin kuuluva Bombardier Transportation viimeistelevät sovintosopimusta koskien noin vuosituhannen vaihteessa Helsinkiin toimitettuja Variotram-raitiovaunuja. Sopimus on tarkoitus allekirjoittaa lähipäivinä HKL:n johtokunnan 23.8.2017 antaman valtuutuksen pohjalta.

HKL ja Bombardier Transportation tekivät kymmenisen vuotta sitten vuonna 2007 Variotram-raitiovaunuja koskien hankintasopimusten muutos- ja yhteistyösopimuksen sekä huolto- ja kunnossapitosopimuksen. Näiden sopimusten tavoitteena oli varmistaa Variotram-raitiovaunujen sopimusten mukainen elinkaari ja käytettävyys. Huolto- ja kunnossapitosopimuksen mukaisesti Bombardier Transportation on vastannut vaunujen huollosta viimeisen kymmenen vuoden ajan.

-Olemme tyytyväisiä siihen, että Bombardier on huoltotoiminnallaan pystynyt varmistamaan esteettömän raitiovaunukaluston käytettävyyden Helsingissä, toteaa HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana on kuitenkin osapuolten kesken keskusteltu, ovatko vaunut täysin soveltuvia Helsingin poikkeuksellisen vaativaan ratainfrastruktuuriin. Bombardier Transportation ja HKL ovat tästä syystä olleet yhteydessä kaupunkeihin, joiden infrastruktuuri paremmin soveltuisi Variotram-vaunuille.

-Kokemustemme pohjalta olen vakuuttunut, että Variotram-raitiovaunuilla on pitkä onnistunut käyttöikä edessään useankin keskieurooppalaisen raitiokaupungin olosuhteissa, Lehmuskoski sanoo.

Pikaraitiotien vaunusta tulee esteetön ja sinivihreä

d0a83842-e966-4da6-afcd-74f581f0d80d

Kun pikaraitiotien 550 liikenne Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen välillä alkaa, uudella linjalla kulkee sille suunniteltua kalustoa. Vaunujen muotoilusta on valmistunut ensimmäinen konsepti. Suunnittelun pohjana on ollut HKL:n uusin Artic-raitiovaunu, johon matkustajat ovat mieltyneet.

Artic XL-vaunun suunnittelun lähtökohtana on ollut asiakaslähtöinen palvelumuotoilu. Lapsiperheiden ja hitaasti liikkuvien tarpeet ovat olleet muotoilussa tärkeällä sijalla. HSL ja HKL ovat esteettömyyden varmistaakseen testanneet vaunun mallia useammankin kerran yhdessä Helsingin vammaisneuvoston ja vammaisjärjestöjen edustajien kanssa.

Artic XL on koko pituudeltaan matalalattiainen ja vaunussa on paikkoja pyörätuoleille ja opaskoiralle. Istumapaikoista on suurempi osa lattiatasossa kuin nykyisissä vaunuissa. Seisoville matkustajille on enemmän tilaa kuin tämän hetken kalustossa.

Esteettömyys palvelee kaikkia matkustajia, sillä vaunu, jossa on sujuva liikkua, ei joudu odottamaan pysäkeillä pitkiä aikoja. Nopeat ja sujuvat pysäkkitoiminnot ovat keskeinen osa pikaraitiotien konseptia.

Artic XL:ssä on ovet molemmilla sivuilla ja vaunu on ilmastoitu. Liikenneinfoa kertovia näyttöjä on enemmän kuin nykyisissä vaunuissa.

Pikaraitiotiellä matkustetaan sinivihreissä vaunuissa, joten Artic XL kunnioittaa Helsingin raitioliikenteen perinteistä väriä. Metallinhohtoinen sinivihreä ei kuitenkaan ole identtinen nykyisten raitiovaunujen värin kanssa. Sävy viestii sitä, että uusi reitti on nimenomaan pikaraitiotie, joka poikkeaa luonteeltaan nykyisestä linjastosta.

Pikaraitiotien vaunu on nyky-Articin isoveli

Pikaraitiotie 550 korvaa bussilinjan 550, joka on HSL-alueen vilkkain ja erittäin kuormitettu bussireitti. Suurten matkustajamäärien kuljettamisen tarve on otettu vaunun suunnittelussa huomioon. Artic XL on 34,5 metriä pitkiä ja siinä on 76 istumapaikkaa ja 180 seisomapaikkaa. Kyytiin mahtuu noin 20 prosenttia enemmän matkustajia kuin nykyiseen Artic-vaunuun. Telibussiin verrattuna Artic XL kuljettaa yli kolminkertaisen määrän matkustajia.

4d84d7fa-365d-4ad5-8306-c9bfcac1ffb8

Pikaraitiotien vaunu on jatkettavissa 44 metrin pituisiksi, jolloin kapasiteetti on 80 prosenttia suurempi kuin perussarjan Articissa.

Artic XL -vaunut ovat energiatehokkaita ja ympäristöystävällisiä. Jarrutusenergia otetaan talteen ja se käytetään ilmastointiin sekä talvella vaunujen lämmittämiseen.

Uudet vaunut on suunniteltu niin, että ne voivat kulkea pikaraitiotien lisäksi Helsingin nykyisessä raitiotieverkossa. Artic XL:n prototyyppi on tulossa HKL:n käyttöön Helsingin kantakaupungin reiteille kesällä 2019. HSL ja HKL saavat tällä tavalla uudesta vaunusta käyttökokemuksia sarjatuotantovaunun viimeistelyä varten. Pikaraitiotien liikenne käynnistyy näillä näkymin 2020-luvun alussa.

HSL:n ja HKL:n yhteistyökumppanina vaunun suunnittelussa on ollut muotoilutoimisto Idis Design Oy.

HKL on tilannut pikaraitiotien vaunut Transtech Oy:ltä, joka on osa tsekkiläistä Škoda Transportation Groupia. Vaunut valmistetaan Transtechin Otanmäen tehtaalla Kainuussa. Niitä tulee liikenteeseen kaiken kaikkiaan 29 kappaletta.

 

Satavuotiaan raitiovaunun kyytiin Helsingissä

12dd2aa5-8eeb-4103-8b78-61fb90818a34-w_960

Yli satavuotias vaunuvanhus nro 50 ja avoperävaunu nro 233 vuodelta 1919

Jo 108-vuotias raitiovaunuvanhus aloittaa kesäliikenteen Helsingissä. Nyt jo yhdeksäntenä kesänä HKL ja Oy Stadin Ratikat Ab tarjoavat mahdollisuuden kokea menneiden aikojen tunnelmaa museoraitiovaunuajelulla. Liikennettä on kesän kaikkina viikonloppuina lauantaisin ja sunnuntaisin. Liikenne alkaa lauantaina 20.5. ja päättyy elokuun lopussa.

Kierroksille lähdetään Kauppatorilta Havis Amandan patsaan luota kello 10–17 puolen tunnin välein. Kierroksen hinta on 5 euroa. (HSL:n liput eivät käy erikoislinjalla eikä museoratikkamatkaa voi maksaa matkakortilla.) Kierroksen kesto on reilu 15 minuuttia ja reitti kulkee Aleksanterinkadun, Rautatieaseman, Kaisaniemen ja Kruununhaan kautta takaisin Kauppatorille. Reitti kuuluu monilta osin Helsingin vanhimpiin: jo hevosraitiovaunuille Kauppatori oli tärkeä risteysasema 1890-luvulla.

Matkustajien ehdoton suosikki on kesäkuumalla hyvin “ilmastoitu” avoin perävaunu vuodelta 1919, jossa ei ole seiniä lainkaan. Näitä kesävaunuiksi kutsuttuja perävaunuja käytettiin aina Olympiakesään 1952 asti, ja monen vanhan stadilaisen unelma onkin ollut päästä vielä kerran kokemaan kesävaunun vilpoisaa ja vähän meluisaakin kyytiä. Avoimeen kesävaunuun tuntuu myös liittyvän muistoja enemmän kuin mihinkään muuhun raitiovaunutyyppiin. Myös puinen moottorivaunu pitkine sivusuuntaisine penkkeineen ja messinkisine yksityiskohtineen on tuttu vanhimmille kaupunkilaisille vuosikymmenten takaa.

Museoraitiovaunut  ovat palvelleet helsinkiläisiä monissa sellaisissakin kaupunginosissa, joihin ei enää raitiovaunulla pääse: KB-linjalla kuljettiin Kulosaareen ja H-linjalla Haagaan. Linja 10 puolestaan oli vanhan Puu-Pasilan ikioma raitiolinja.

HKL kunnostaa ja rakentaa myös uutta raitiotierataa kesällä

2017-04-19 12_19_12-9e4feeee-add9-44a9-9f54-f5faa9051bda.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

HKL kunnostaa raitiotierataa ja rakentaa myös uusia rataosuuksia tulevana kesänä ja syksynä. Uutta raitiorataa rakennetaan elokuussa uudistuvan raitiolinjaston tarpeisiin. Ratatöitä tehdään kaikkiaan noin 20 ratatyömaalla.

Raitiolinjasto on uudistumassa elokuussa 2017. Linjastouudistukseen liittyen HKL rakentaa tulevana kesänä uutta raitiorataa yhteensä noin 2800 metriä. Mittavimmat radanrakennustyöt tehdään Välimerenkadulla ja Reijolankadulla.

Välimerenkadulle rakennetaan uutta raitiorataa, sillä linjan 9 reitti kulkee jatkossa Jätkäsaaressa Tyynenmerenkadun sijasta Välimerenkatua pitkin. Reijolankadulle rakennettava uusi rataosuus palvelee raitiolinjaa 3, joka tulee liikennöimään Nordenskiöldinkadulta Reijonkadun kautta Mannerheimintielle.

Raitiolinjastoa uudistetaan, jotta se palvelisi mahdollisimman monen matkustajan liikkumistarpeita ja jotta raitiolinjat kytkeytyisivät saumattomasti muihin liikennemuotoihin. Linjastouudistuksesta tiedottaa Helsingin seudun liikenne (HSL). Lisätietoa uudistuvista reiteistä on osoitteessa www.hsl.fi/raitiolinjat2017

Valtaosa HKL:n ratatyöurakoista on peruskunnostustöitä; ratakiskojen ja vaihteiden vaihtoa. Radan kunnostustöitä tehdään kesällä muun muassa Ateneumin edustalla Kaivokadulla, Mäkelänkadulla ja Paciuksenkadulla.

Osa kesän ratatöistä vie raitiovaunuja poikkeusreiteille. Poikkeusreiteistä tiedottaa HSL.

Kiskoja uusitaan tarpeen mukaan

Ratakiskojen käyttöikä riippuu siitä, millaisella rataosuudella kiskot ovat. Suoralla radalla kiskot voivat kestää 30 vuotta, kaarteessa huomattavasti vähemmän aikaa; maksimissaan 15 vuotta.

Vaihteiden käyttöikään vaikuttaa muun muassa liikennemäärä: tiheästi liikennöidyillä rataosuuksilla vaihteet kuluvat eniten ja niitä vaihdetaan muutaman vuoden välein. Harvemmin liikennöidyillä osuuksilla vaihteet kestävät jopa 25 vuotta.

HKL suunnittelee ratatyöt siten, että niistä aiheutuisi mahdollisimman vähän häiriötä raitiovaunu- ja ajoneuvoliikenteelle. Ratatöitä tehdään mahdollisuuksien mukaan myös öisin tietyin rajoituksin. Helsingin yleiset säädökset rajoittavat melua aiheuttavan yötyön maksimiajaksi kaksi yötä viikossa. Ratatyöhankkeet pyritään ajoittamaan niin, että ne voidaan toteuttaa samanaikaisesti muiden kuntateknisten hankkeiden kuten vesijohto-, viemäri- ja kaukolämpötöiden kanssa.

Kesän ratatyömaat ja aikataulut kartalla:www.hkl.fi > Tämä on HKL > HKL rakentaa > Ratatyömaat.

HKL hankkii 20 uutta Artic-vaunua ja 29 pikaratikkaa Transtechilta

a3c5e082-8805-4daa-84e0-c626f5f1be04-main_image

Havainnekuva Raide-Jokerin pikaraitiovaunusta. Vaunun väristä ei ole vielä tehty päätöstä. Kuva: ©IDIS Design Oy.

Helsinkiin tilataan 20 uutta Artic-raitiovaunua keskustan raitiolinjoille ja 29 kahteen suuntaan liikennöivää pikaraitiovaunua Raide-Jokeri-linjan tarpeisiin. HKL ja Transtech Oy, osa Skoda Transportation Groupia, allekirjoittivat Artic-vaunuhankintaa koskevan sopimuksen ja pikaraitiovaunuja koskevan aiesopimuksen tänään. Vaunut valmistetaan Transtechin Otanmäen tehtaalla Kainuussa.

-Kokemuksemme Artic-vaunuista ovat olleet hyvin positiivisia, ja arvostamme Transtechin asiakaslähtöistä toimintaa – palautteemme ja kehitysehdotuksemme on otettu hyvin huomioon. Vaunuista on suunniteltu Helsingin haasteellisissakin olosuhteissa käytettävyydeltään hyviä ja samanaikaisesti käyttökustannuksiltaan edullisia, sanoo HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski.

Vaunuhankinnoissa hyödynnetään Transtech Oy:n kanssa vuonna 2011 solmitun hankintasopimuksen optioita. HKL:n kokemukset ja matkustajapalaute Artic-vaunuista ovat olleet myönteisiä. Vaunut soveltuvat hyvin raitiotieverkon vaatimuksiin ja pohjoisiin ilmastollisiin olosuhteisiin.

-Olemme iloisia, että HKL:llä on myönteisiä kokemuksia Artic-raitiovaunuista. Myös matkustajat pitävät vaunuista, erityisesti niiden matkustusmukavuudesta ja muotoilusta, sanoo Transtechin toimitusjohtaja Lasse Orre.

Uusien Artic-vaunujen hankinta sisältää 20 kappaletta matalalattiaisia 27,4 metriä pitkiä raitiovaunuja. Vaunujen kokonaiskustannus on enintään 57,3 miljoonaa euroa.

Artic-raitiovaunuja on tällä hetkellä liikenteessä 14 kappaletta ja niitä on nykyisen sopimuksen perusteella tulossa yhteensä 40 kappaletta. Yhteensä päästään siis lisähankinnan jälkeen 60 vaunuun. Vaunumalli on todettu teknisesti onnistuneeksi eikä sen testi- ja matkustajakäytössä ole havaittu ongelmia.

Uudet, nyt hankittavat raitiovaunut ovat samanlaisia Artic-perussarjan vaunujen kanssa, mikä tulee helpottamaan raitiovaunujen käyttöä ja kunnossapitoa.

Uusien raitiovaunujen tarve ja toimitukset ajoittuvat vuosille 2018 ja 2019.

Raide-Jokerille kaksisuuntavaunuja

Samassa yhteydessä solmittiin Transtech Oy:n kanssa aiesopimus Raide-Jokerin kaluston hankinnasta. 29 vaunun kokonaiskustannus on enintään 95,2 miljoonaa euroa.

Raide-Jokerin eli Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen yhdistävän pikaraitiolinjan rakentaminen on juuri lähdössä käyntiin. Suomen ensimmäisen pikaraitiotien tarpeisiin tilataan kahteen suuntaan ajettavia, 34 metriä pitkiä raitiovaunuja. Vaunut ovat liikennöinnin ja kunnossapidon näkökulmasta mahdollisimman hyvin yhteensopivia nykyisen raitiotieverkon ja Artic-vaunujen ensimmäisen hankintaerän kanssa.

-Raitiovaunun elinkaari on noin 40 vuotta. Seudun liikennejärjestelmä on tällä aikajänteellä kehittymässä vahvasti raidepainotteisempaan suuntaan. Nykyinen raitioverkko ja uudet pikaraitiotiet ovat tämän mukaisesti laajenemassa yhdeksi kokonaisuudeksi. On tärkeää, että hankittavat vaunut ovat hyvin soveltuvia sekä nykyisen raitioverkon haasteellisiin ominaisuuksiin että suunniteltaville uusille pikaraitioteille, kertoo HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski.

Raide-Jokerin Artic-vaunu poikkeaa nykyisistä HKL:n raitiovaunuista mm. kahteen suuntaan ajettavuutensa ja pituutensa osalta. Lisäksi Raide-Jokerin prototyyppivaunussa kokeillaan keskimmäisen vaunuosan niiausjärjestelmää, joka mahdollistaisi vielä entistäkin paremman esteettömän kulun vaunuun. Saatavien kokemusten myötä päätetään niiausominaisuuden käytöstä tulevaisuudessa.

Vaunujen hankinta-aikataulu on suunniteltu niin, että HKL tilaa aluksi yhden prototyyppivaunun, jolla liikennöidään Helsingin kantakaupungin rataverkolla. Prototyyppivaunun avulla saadaan käyttökokemuksia, jotka hyödynnetään sarjatuotantovaunun ratkaisuja viimeisteltäessä. Prototyyppivaunu tulisi HKL:n käyttöön kesällä 2019.