Uudenmaan liitto: Miljardien eurojen rautatiehankkeet Baltiassa houkuttavat suomalaisyrityksiä

pp27

Suomalaisyritykset aikovat osallistua joukolla massiivisiin Rail Baltic -kilpailutuksiin Baltiassa. Viro, Latvia ja Liettua investoivat lähivuosina EU:n avulla 4,8 miljardia euroa raideliikenteen suunnittelu- ja infrahankkeisiin. Suomen kansainväliselle saavutettavuudelle Baltian uudet raideyhteydet ovat sekä suuri mahdollisuus että vakavasti otettava kilpailutilanne.

Työnäkymät lahden takana keräsivät 18.5.2015 Helsingin Messukeskuksessa järjestettyyn info- ja keskustelutilaisuuteen noin 80 suomalaista konsultointi-, suunnittelu- ja rakennusalan yritystä. Uudenmaan liiton ja alueen kauppakamareiden järjestämässä tapahtumassa pureuduttiin Rail Baltic -hankkeen tilanteeseen sekä tutustuttiin tuleviin kilpailutuksiin ja hankintoihin.

– Rail Baltic on sekä Uudellemaalle että Suomelle niin suuri ja ekologisesti kestävä mahdollisuus tulevaisuuden kuljetusreitiksi, että haluamme pitää keskeiset tahot hereillä. Lahdentakaiset miljardi-investoinnit ovat myös tilaisuus, jota osaavien suomalaisyritysten ei kannata hukata, kommentoi Uudenmaan liiton aluekehitysjohtaja Juha Eskelinen.

Ensimmäiset kilpailutukset käyntiin tänä vuonna

Tapahtumassa Rail Baltic -hankkeen virolaisen omistajayhtiön edustajaIndrek Orav kertoi, että Baltian maista on juuri jätetty EU:lle hakemukset 540 miljoonan euron raidehankkeita varten. Ensimmäisiä päätöksiä odotetaan heinäkuun puolivälissä.

Varsinaiset rakennustyöt käynnistyvät vasta 2019, mutta konsultointi- ja suunnittelutöiden kilpailutukset alkavat jo tänä vuonna. Rakennusurakoita taas aletaan jakaa viimeistään vuoden 2018 aikana. Varsinaisten suunnittelu- ja rakennushankkeiden lisäksi mahdollisuuksia avautuu myös maa-ainesten viennille sekä kaupunkien asemakeskusten ja niiden kiinteistöjen kehittämiseen.

Myös Suomi voi parantaa liikenneyhteyksiään

Uusimaa ja koko Suomi voivat hyötyä monin tavoin Baltian kehittyvistä raideyhteyksistä. Edun saaminen vaatii kuitenkin myös kansallisia liikenneinvestointeja. EU:n Alueiden komitean suomalainen puheenjohtaja Markku Markkula toi puheenvuorossaan esiin huolensa Suomen kansainvälisistä yhteyksistä.

– Koska olemme pitkien välimatkojen maa Euroopan reunalla, meidän pitäisi toden teolla satsata liikenneyhteyksiin. Tällä hetkellä sekä Ruotsi että Baltia parantavat suurella rahalla omaa saavutettavuuttaan, samalla kun Suomi jää kehityksessä jälkeen, Markkula lausuu.

Rail Baltic on merkittävä osa EU:n laajuista TEN-T liikenneverkkoa, jonka solmukohdassa Helsinki ja Uusimaa sijaitsevat. Sen vuoksi myös Uudenmaan liitto panostaa nyt siihen, että alueen kannalta tärkeät liikennehankkeet nytkähtäisivät eteenpäin.

Tällä hetkellä alan toimijat asettavat liiton johdolla järjestykseen alueen tärkeimpiä liikennehankkeita. Niitä ovat esimerkiksi Pisara, Lentorata, Tunnin juna, Tallinnan tunneli ja Itärata. Tärkeimpiin hankkeisiin liittyvät suunnitelmat huomioidaan myös parhaillaan valmisteltavana olevassa neljännessä vaihemaakuntakaavassa.