VR Groupin liikevaihto ja liikevoitto kasvussa

 

  • Tammi−syyskuun liikevaihto oli 935,4 (1-9/2017: 923,5) miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi 1,3 prosenttia.
  • Liikevoitto oli 93,8 (82,5) miljoonaa euroa eli 10,0 (8,9) prosenttia liikevaihdosta.
  • Junamatkustuksen matkamäärät kasvoivat 1,8 prosenttia 64,1 (63,0) miljoonaan matkaan.
  • VR Transpointin kuljetusmäärät kasvoivat 2,7 prosenttia 33,0 (32,1) miljoonaan tonniin.
  • VR Trackin suunnitteluliiketoiminnassa työt jatkuivat vilkkaana mm. Tampereen raitiotie- ja Raidejokeri-alliansseissa. Syyskuussa VR Track voitti myös rantaradan päällysrakenneurakan Pohjankuru-Salo-rataosuudella.
  • VR-Yhtymä tiedotti 11.10.2018, että norjalainen NRC Group ja VR Track yhdistävät toimintonsa muodostaakseen Pohjoismaiden suurimman raideinfraan keskittyvän yhtiön.

”Yhtiömme hyvä vire sekä tuloksen että liikevaihdon osalta on jatkunut tänäkin vuonna. On erityisesti ilahduttavaa, että junaliikenteen suosio matkamäärillä ja tonneilla mitattuna kasvoi edelleen. Jatkamme toimenpiteitä asiakaskokemuksen parantamiseksi ja operatiivisen tehokkuuden kehittämiseksi. Lokakuussa kerroimme, että norjalainen NRC Group ja VR Track yhdistävät toimintonsa. Tämän järjestelyn myötä toteutamme tavoitteemme muodostaa VR Trackistä johtava pohjoismainen raideinfratoimija. Osana kauppahinnan maksua VR Groupista tulee NRC Groupin suurin omistaja ja olemme erittäin innoissamme meille tarjoutuvista mahdollisuuksista tämän uuden yhtiön suurimpana osakkeenomistajana”, sanoo toimitusjohtaja Rolf Jansson.

Junamatkustuksen matkamäärät tasaisessa kasvussa

Matkustajaliikenteen liikevaihto nousi tammi-syyskuussa 1,0 prosenttia 414,5 (410,4) miljoonaan euroon. Junaliikenteen matkamäärät kasvoivat 1,8 prosenttia ja olivat 64,1 (63,0) miljoonaa matkaa. Eniten matkamäärissä mitattuna kasvoi kotimaan kaukoliikenne, kasvua 6 prosenttia. Linja-autoliikenteen matkamäärät laskivat 11,8 prosenttia 26,8 (30,4) miljoonaan matkaan. Vertailuvuoden matkamääriä kasvatti Länsimetron viivästymisen vuoksi ajettu korvausliikenne.

Junamatkustajien tyytyväisyys pysyi kaukoliikenteessä hyvällä tasolla. Palvelua suosittelevien asiakkaiden osuus etenkin paljon matkustavien keskuudessa koheni katsauskauden lopussa, koska liikenteen täsmällisyys parani. Eniten kiitosta annettiin henkilökunnan ammattitaidosta, hyvästä ja ystävällisestä palvelusta sekä matkustusturvallisuudesta. Entistä täydemmät junat sekä matkatavaratilojen riittävyys koettiin täsmällisyyden ohella haasteeksi.

Lähiliikenteen täsmällisuus on hyvällä tasolla: 95,4 prosenttia 3 minuutin enimmäismyöhästymisellä mitattuna. Erityisen täsmällisesti on sujunut HSL-alueen liikenne. Syyskuussa lähiliikenteen täsmällisyyttä heikensi Helsingin asetinlaitteen vika sekä Helsingin liikenteenohjauksen hallitsematon sähkökatko. Kotimaan kaukoliikenteen täsmällisyys on jäänyt tavoitteista ja on vuoden alusta laskettuna 79 prosenttia 5 minuutin enimmäismyöhästymisellä mitattuna. Kaukoliikenteen täsmällisyyttä ovat jo pidempään rasittaneet Liikenneviraston vastuulla olevan ratainfran heikentynyt kunto sekä sen parantamiseksi tehtävät ratatyöt. Syyskuussa täsmällisyys oli kuitenkin parantunut tasolle 85,9 prosenttia.

VR Transpointin kuljetusten kysyntä hyvällä tasolla

VR Transpointin liikevaihto kasvoi 5,2 prosenttia ja oli 305,9 (290,8) miljoonaa euroa tammi−syyskuussa. Kuljetusmäärät kasvoivat 2,7 prosenttia ja olivat 33,0 (32,1) miljoonaa tonnia. Talouden hyvä vire on jatkunut läpi vuoden, ja varsinkin kotimaan raakapuun sekä transitoliikenteen kysyntä on ollut erityisen vahvaa. Metsäteollisuuden tuotteissa kuljetusvolyymeja ovat nostaneet hyvä markkinatilanne sekä erityisesti kasvaneet sellukuljetukset Äänekosken uuden biotuotetehtaan vetämänä. Idän tuontiliikenteessä on edelleen ollut voimakasta volyymivaihtelua ajoittaisten raaka-aineiden saantivaikeuksien vuoksi. Lisäksi projektiluonteiset kaasuputkikuljetukset loppuivat elokuussa.

Kotimaan maantielogistiikan kuljetusten kysyntä on ollut vakaata, mutta liikevaihto on jäljessä viime vuoden tammi-syyskuun tasosta. Varastoliiketoiminnan liikevaihto on viime vuotta edellä hyvän alkuvuoden ansiosta. Kansainvälisen maantielogistiikan kokonaisliikevaihto ylitti edeltävän vuoden tammi-syyskuun tason.

VR Transpointin alkuvuonna heikentynyt toimitusvarmuus on parantunut merkittävästi kolmannen vuosineljänneksen aikana, mikä on vastaavasti parantanut alkuvuodesta heikentynyttä asiakastyytyväisyyttä.

VR Trackillä merkittäviä urakkavoittoja

VR Trackin liikevaihto laski 4,0 prosenttia ja oli 207,7 (216,4) miljoonaa euroa tammi−syyskuussa. Pääsyy liikevaihdon laskuun oli Ruotsin rakentamisen aiempaa vähäisempi projektien määrä ja ratamateriaalien kysynnän lasku.

Tammi-syyskuun tärkeimpiä tapahtumia olivat rakentamisliiketoiminnan nyt jo valmistumassa olevan Misi-Kemijärvi -välin päällysrakenne- sekä Raaseporin matkakeskus -urakoiden voitot. Syyskuussa VR Track voitti rantaradan Pohjankuru-Salo -välin päällysrakenneurakan. Kunnossapitoliiketoiminta teki sopimuksen Liikenneviraston kanssa ratakunnossapitoalue 7:n optiovuosien käyttämisestä, ja kunnossapitoalue 2:n allianssissa sovittiin toiseen vaiheeseen siirtymisestä. Tampereen raitiotieallianssissa VR Track teki yhdessä YIT:n, Pöyryn ja Tampereen kaupungin kanssa sopimuksen kehitysvaiheesta 2. Suunnitteluliiketoiminnassa työt jatkuivat vilkkaana mm. Tampereen raitiotie- ja Raidejokeri-alliansseissa ja käyttöaste pysyi korkeana. Ratamateriaalipalvelut keskitettiin uuteen logistiikkakeskukseen Tampereelle.

VR Trackin asiakastyytyväisyys on pysynyt hyvällä tasolla.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

VR-yhtymä tiedotti 11.10.2018, että norjalainen NRC Group ja VR Track yhdistävät toimintonsa muodostaakseen Pohjoismaiden suurimman raideinfraan keskittyvän yhtiön. VR Group myy VR Trackin NRC Groupille, joka maksaa 225 miljoonan euron kauppahinnan käteisellä ja osakkeilla. Käteisosuuden arvo on 146 miljoonaa euroa. Osakevastikkeen myötä VR Groupista on tulossa NRC Groupin suurin osakkeenomistaja 18,3 prosentin omistusosuudella. Yrityskaupan odotetaan toteutuvan vuoden 2019 tammikuun alkupuolella.

VR-konsernin hyvä kehitys jatkui

ohjausvaunu5

Kuva: VR-Group

  • VR-konsernin kannattavuus parani tammi−kesäkuun aikana. Katsauskauden liikevoitto oli 52,9 (36,8) miljoonaa euroa
  • Matkustajaliikenteessä junaliikenteen matkamäärät kasvoivat 2,5 prosenttia, kasvua oli sekä kauko- että lähiliikenteessä
  • VR Transpointissa junaliikenteen kuljetetut tonnit kasvoivat 4,3 prosenttia
  • Tampereen raitiotieallianssissa VR Track teki yhdessä YIT:n, Pöyryn ja Tampereen kaupungin kanssa sopimuksen kehitysvaiheesta 2
  • Luottoluokittaja Standard&Poor’s antoi VR-Yhtymälle luottoluokituksen A+, joka perustuu yhtiön erinomaiseen taloudelliseen asemaan ja näkymiin.

”Puolivuotiskauteen on mahtunut paljon – hankimme katsauskauden aikana A+ -luottoluokituksen Standard&Poor’silta osana HSL-kilpailutukseen valmistautumista, käynnistimme merkittävät panostukset tavaraliikenteen asiakaskokemuksen parantamiseksi mm. investoimalla 200 uuteen raakapuuvaunuun, ja koko VR-konsernin liikevaihto pysyi kasvu-uralla ja kannattavuus parani”, kertoo toimitusjohtaja Rolf Jansson.

tunnusluvut_taulukko

Konsernin kannattavuus kasvussa

Tammi−kesäkuun liikevaihto oli 607,2 miljoonaa euroa (601,4). Liikevaihto kasvoi viime vuodesta 1,0 prosenttia. Katsauskauden liikevoitto oli 52,9 (36,8) miljoonaa euroa. Liiketulos sisälsi omaisuuden myyntivoittoja 15,5 (2,1) miljoonaa euroa, joissa merkittävimpänä eränä oli Tampereen asemaan liittyvän kiinteistön myynti Finnparkille. Omaisuuden myyntivoitoilla oikaistu liikevoitto oli 37,4 (34,7) miljoonaa euroa, kasvua 8 prosenttia. Katsauskauden nettotulos oli 36,0 (24,7) miljoonaa euroa.

Matkamäärät jatkavat kasvuaan matkustajaliikenteessä

Matkustajaliikenteen liikevaihto oli 271,7 (271,2) miljoonaa euroa, ja se kasvoi tammi−kesäkuussa 0,2 prosenttia. Liikevaihdon kasvuun vaikuttivat myönteisesti etenkin kotimaan kaukoliikenteen sekä VR lähiliikenteen kasvaneet matkustajamäärät ja ravintolaliiketoiminnan kasvu, mutta sitä hillitsivät HSL-lisäalennukset ja VR Lähiliikenteen lipunhintojen alennukset sekä alentuneet autoliikenteen volyymit. Matkustaja­liikenteen katsauskauden liikevoitto oli 23,3 (25,7) miljoonaa euroa. Liikevoitto aleni vertailukaudesta lähiliikenteessä toteutettujen alennusten takia.

Junaliikenteessä tehtiin yhteensä 43,0 miljoonaa matkaa (42,0). Matkojen määrä kasvoi tammi−kesäkuussa 2,5 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Kotimaan kaukoliikenteen matkustajamäärät jatkoivat vahvaa kasvua, ja kasvu oli 5,8 prosenttia. Markkinaehtoisessa liikenteessä matkamäärät kasvoivat 8,6 prosenttia, pääyhteysväleillä jopa 10,8 prosenttia. Uusittu ravintolavaunukonsepti on tuonut merkittävää lisämyyntiä junaravintoloille, kasvua tehtiin edellisvuodesta 15 prosenttia. Suomen ja Venäjän välisessä liikenteessä Allegro-matkojen määrä laski 3,7 prosenttia, mihin pääsyynä on ruplan heikentyminen suhteessa vertailukauteen. Kesäkuussa matkojen määrä oli korkealla tasolla jalkapallon MM-kilpailujen ansiosta. Lähiliikenteen matkamäärät olivat 36,4 (35,7) miljoonaa matkaa, kasvua 2,0 prosenttia.

Linja-autoliikenteessä tehtiin 19,0 (21,5) miljoonaa matkaa. Matkamäärät alenivat 11,8 prosenttia. Vertailuvuoden liikevaihtoa ja matkamääriä kasvatti Länsi-Metron viivästymisen vuoksi ajettu korvausliikenne.

VR Transpointin liikevaihto kasvussa – taustalla metsäteollisuuden vire ja yleinen talouskehitys

VR Transpointin liikevaihto oli tammi−kesäkuussa 205,4 (194,9) miljoonaa euroa, kasvua 5,4 prosenttia vertailukaudesta. Liikevaihtoa lisäsivät kasvaneiden kuljetusmäärien ohella uudet logistiikkapalvelut. Liikevoitto laski hieman ja oli 15,1 (16,7) miljoonaa euroa. Junaliikenteen tonnit kasvoivat 4,3 prosenttia vertailukaudesta ja olivat 19,6 (18,8) miljoonaa tonnia. Vastaavasti junaliikenteen tonnikilometrit kasvoivat 10,5 prosenttia. Metsäteollisuuden vahva vire, sellun lisäkapasiteetti sekä Suomen ja Venäjän yleinen hyvä talouskehitys ja sitä kautta transitoliikenteen kasvu ovat pääsyitä volyymien kasvuun.

VR Transpoint kasvatti vaunumääränsä katsauskaudella saneeraamalla noin 100 käytöstä poistettua raakapuuvaunua. Lisäksi VR Transpoint vastaa kasvaneeseen raakapuukuljetusten kysyntään hankkimalla 200 uutta raakapuuvaunua. Kesäkuussa päätetyllä investoinnilla saavutetaan merkittävä lisäkapasiteetti jo sesongille 2018-2019. Investointiin sisältyy optio 100 lisävaunusta.

VR Trackin paransi kannattavuuttaan

VR Trackin liikevaihto laski vertailukaudesta 4,8 prosenttia ja oli 125,1 miljoonaa euroa (131,3). Liikevaihdon laskun pääsyynä oli rakentamisen projektien vähäisempi määrä Ruotsissa ja rakentamiskauden myöhempi aloitusajakohta kuluvana vuonna suhteessa vertailuvuoteen. VR Trackin liikevoitto oli tammi-kesäkuussa 1,1 (0,1) miljoonaa euroa. 

Kauden tärkeimpiä tapahtumia olivat rakentamisen nyt jo käynnissä olevien Misi-Kemijärvi välin päällysrakenne- sekä Raaseporin matkakeskus -urakoiden voitot. Kunnossapidossa tehtiin sopimus Liikenneviraston kanssa ratakunnossapitoalue 7:n optiovuosien käyttämisestä ja kunnossapitoalueen 2 allianssissa sovittiin toiseen vaiheeseen siirtymisestä. Tampereen raitiotieallianssissa tehtiin yhdessä YIT:n, Pöyryn ja Tampereen kaupungin kanssa sopimus kehitysvaiheesta 2. Suunnittelussa työt jatkuivat vilkkaana mm. Tampereen raitiotie- ja Raidejokeri alliansseissa käyttöasteen ollessa korkealla tasolla. Ratamateriaalipalvelut keskitettiin uuteen logistiikkakeskukseen Tampereelle.

Loppuvuoden näkymät

Koko vuoden liikevaihdon ja liiketuloksen odotetaan paranevan edellisvuodesta. Matkustajaliikenteessä alkuvuoden hyvän matkustajamäärien kehityksen junaliikenteessä odotetaan jatkuvan. Samoin VR Transpointin loppuvuoden volyymikehityksen odotetaan säilyvän myönteisenä.

VR Transpoint hankkii 200 uutta raakapuuvaunua

DgwbI-rWkAAmiSN

Kuva: VR GROUP

VR Transpoint vastaa metsäteollisuuden kasvaneeseen kysyntään hankkimalla 200 uutta raakapuuvaunua. Lisäksi investointiin sisältyy optio 100:sta uudesta raakapuuvaunusta.

Investoinnilla saavutetaan merkittävä lisäkapasiteetti jo sesongille 2018–2019. Noin puolet vaunuista valmistuu kuluvan vuoden loppuun mennessä ja loput alkuvuoden 2019 aikana. Lisäksi investointiin sisältyy optio 100:sta uudesta raakapuuvaunusta nyt hankittavan 200 vaunun lisäksi.

– Kotimaan raakapuun kuljetustarve on ollut koko vuoden korkealla tasolla ja sen ennakoidaan jatkuvan edelleen. Vaunuinvestoinnin tuomalla kapasiteetin kasvulla pystymme vastaamaan metsäteollisuuden kasvaneeseen asiakaskysyntään entistä paremmin, toteaa VR Transpointin johtaja Martti Koskinen.

Vaunukapasiteettia on jo kasvatettu ottamalla käyttöön lähes sata saneerattua raakapuuvaunua kuluvan vuoden aikana.

Juhannus on junamatkustamisen huippuviikonloppuja – junissa matkaa 140 000 asiakasta

green_IC2_1

© VR Group

Juhannuksen pitkä viikonloppu on yksi kesän suosituimpia junaliikenteessä – kaukoliikenteen junissa matkustaa noin 140 000 matkustajaa. Menoliikenteen piikki osuu torstaille ja suosituimmat vuorot suuntaavat Helsingistä pohjoisen ja idän suuntaan. Useissa junissa on vielä tilaa, vaikka suosituimmat vuorot ovat jo täyttyneet. Ravintolavaunuissa juhannukseen on varauduttu tuhansilla ruoka-annoksilla ja mittavalla määrällä juomia.

Juhannuksen menoliikenne ajoittuu suurelta osin torstaille 21.6. Suosituimmat reitit ovat Helsingistä Rovaniemen, Vaasan, Joensuun ja Oulun suuntaan. Juhannuksen viettoon pääsee vielä junalla, mutta suosituimmat vuorot alkavat olla loppuunmyytyjä. Juhannuksena junaliikenne hiljenee perinteisesti aattoiltaan mennessä ja paluuliikenne alkaa sunnuntaina.

Myös ravintolavaunuissa on varauduttu lomakansaan. Kahvia keitetään kymmeniä tuhansia kuppeja. Useissa junissa kiertää jäätelömyyjiä ja jäätelöä odotetaankin menevän tuhansia kappaleita. Myös juomia on varattu normaalia selvästi enemmän.

Juhannusviikonloppu on matkamääriltään kesäkuun vilkkain. Yhteensä kotimaan kaukoliikenteessä matkamäärät alkuvuonna kasvaneet 10 %. Toukokuussa matkoja tehtiin 1,1 miljoonaa matkaa (+5 %). Eniten matkustus lisääntyi Helsingin ja Kuopion (+21 %), Turun (+18 %) ja Joensuun (+15 %) reiteillä.

Liikennevirasto teettää juhannusviikonloppuna eri puolilla Suomea paljon ratatöitä, joiden vuoksi osa junista korvataan busseilla. Kaikki ratatyöt näet Liikenneviraston uudesta ratatyökartasta. Vaikutukset matkustajajuniin löydät verkkosivuiltamme osoitteessa vr.fi.

Muutoksia aikatauluihin

Juhannus vaikuttaa myös aikatauluihin seuraavasti:

Kaukoliikenne:
– torstaina 21.6. perjantailiikenne
– perjantaina 22.6. lauantailiikenne
– lauantaina 23.6. aamulla ja aamupäivällä sunnuntailiikenne, iltapäivällä ja illalla lauantailiikenne
– sunnuntaina 24.6. sunnuntailiikenne.

Lähiliikenne:
– torstaina 21.6. perjantailiikenne, lisäksi ylimääräinen N-juna Helsingistä Keravalle klo 23.57
– perjantaina 22.6. lauantailiikenne
– lauantaina 23.6. sunnuntailiikenne.
– sunnuntaina 24.6. sunnuntailiikenne

Rautateiden Raili vaihtuu Virve-verkkoon

Janne_Mikkila_KEKSI_vr_kesakuvat2015_038

© VR GROUP / JANNE MIKKILÄ

Liikennevirasto viimeistelee rautateiden radioverkon Railin operatiivisen viestinnän siirtämistä viranomaisverkko Virveen tämän vuoden aikana. Valmistelutyöt aloitettiin vuonna 2016. Rautateiden nykyinen GSM-R-radioverkko on tulossa teknistaloudellisen elinkaarensa päähän.

Liikennevirasto huolehtii Suomen rautatieinfrastruktuurin kehittämisestä ja ylläpidosta. Sen vastuualueeseen sisältyy myös rautateiden turvallisuuteen liittyvää viestintää.

”Viestinnällä on suuri merkitys junaliikenteen sujuvuudelle varsinkin poikkeustilanteissa. Yhteydet liikkuvaan kalustoon on olennainen osa turvallisuutta”, sanoo Raili-palvelun asiakkuuspäällikkö, ylitarkastaja Tapio Raaska.

Tällä hetkellä Liikennevirasto toimii mobiiliverkko-operaattorina, jonka hallinnassa on GSM-R-teknologiaan perustuva Raili-niminen radioverkko. Se kattaa noin 5 100 kilometriä ratoja ja ratapihoja, ja käytössä on noin 5 000 liittymää. Verkko palvelee liikenteenohjaajien, kuljettajien ja konduktöörien lisäksi myös vaihtotyönjohtajia ja ratatyövastaavia.

Nykyinen GSM-R-radioverkko on tulossa teknistaloudellisen elinkaarensa päähän. Sopimus verkon ylläpidosta päättyy vuoden 2018 lopussa.

Virveen siirtymiseen poikkeuslupa EU-komissiolta

EU:n alueella rautateiden viestintäjärjestelmäksi on teknisen yhteentoimivuuden vuoksi määrätty GSM-R. Suomen tilanne on kuitenkin uniikki muuhun Eurooppaan verrattuna, sillä Suomi on muusta Euroopan rataverkosta erillinen saareke pohjolan perukoilla. Siirtyminen GSM-R:stä Tetraan eli Virve-verkon käyttöön edellytti Suomelle myönnettävää poikkeuslupaa EU-komissiolta. EU-komissio myönsi Suomelle poikkeusluvan, samalla myös Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi myönsi käyttöönottoluvan Virvelle junaliikenteessä.

Junaliikenteen siirtyessä Virve-verkkoon Liikenneviraston vastuulla olevasta kentänvoimakkuudesta rautateillä huolehtii Erillisverkot-konserniin kuuluva Suomen Virveverkko Oy. #Virve #viranomaisverkko #Liikennevirasto

Vaikka teknologia vaihtuu, muut muutokset pidetään minimissä. Kansallisista ohjeista sovitaan yhdessä Trafin ja käyttäjäryhmien kanssa. Liikennevirasto vastaa siitä, että järjestelmät toimivat ja verkon peitto on riittävä.

”Liikenneviraston vastuulla on taata Trafin määräyksen mukainen kentänvoimakkuus rautateillä. Jatkossa siitä huolehtii Erillisverkot-konserniin kuuluva Suomen Virveverkko Oy”, Raaska kertoo.

Junien ratamaksuun sisältyvät myös viestintäpalvelut, joten niiden osalta Liikennevirasto vastaa liittymistä ja kuluista. Lisäksi vaihtotyöryhmien sisäiselle viestinnälle on erikseen tarvetta.

”Tarjoamme Virve-verkosta peiton ja kapasiteetin vaihtotyöpaikoilla kaikille rautatieyrityksille. Liittymät ja päätelaitteet he hankkivat itse”, Raaska toteaa.

Railista Virveen siirtymisellä tiukka aikataulu

Railista viranomaisverkko Virveen siirtyminen aloitettiin kesällä 2016, ja se päättyy näillä näkymin tänä vuonna. Siirtymisvaiheessa on tehty radioverkon muutostöitä, lisätty Virveen tukiasemia ja huolehdittu ratatunneleiden kuuluvuuksista. Lisäksi liikenteenohjaajien viestintäjärjestelmä on uusittu.

Viestintäjärjestelmän korvaamisen edellytyksenä oli, että Virven kapasiteetti on rakennettu rautateiden käyttöä vastaavaksi, ja että käytössä on myös rautatieviestinnän kannalta tarpeelliset toiminnallisuudet, kuten hätäpuhelu ja tehtävän mukainen puhelun ohjaus.

Uuden Rapli-älypuhelinsovelluksen myötä sallitaan vaihtotyönjohtajien ja ratatyövastaavien viestintä liikenteenohjauksen kanssa kaupallisten verkkojen kautta. Liikenteenohjauksessa työskentelee kaikkiaan noin 400 henkeä. Päivittäin liikenteenohjauksessa työskentelee lähes 90 henkeä eri puolilla Suomea.

Lähde:  Suomen Erillisverkot Oy / Erve Uutiset

Teksti: Mari Suokari-Pärssinen

Kotimaan kaukoliikenteen kasvu jatkuu – matkamäärät kasvoivat huhtikuussa 7 prosenttia

Janne_Mikkila_KEKSI_vr_kesakuvat2015_037

(© VR Group)

Kotimaan kaukoliikenteessä tehtiin huhtikuussa yli miljoona matkaa. Suomessa tehdyt kaukoliikenteen matkat ovat olleet hyvässä kasvuvauhdissa jo vuodesta 2016 lähtien ja trendi jatkui myös huhtikuussa 7 prosentin kasvulla viime vuoteen verrattuna.

Eniten matkamäärät kasvoivat huhtikuussa Helsingin ja Turun välillä. Kaupunkien välillä tehtiin 24% enemmän matkoja kuin viime vuonna samaan aikaan. Toiseksi eniten kasvua oli Helsingin ja Tampereen (16%) välillä ja kolmanneksi eniten Helsingin ja Kuopion (14%) välillä.

”Matkamäärämme ovat olleet nousussa myös tämän vuoden jokaisena kuukautena. Matkamäärien kasvua selittävät alkuvuoden sarjalippukampanjan suosio, säästölipun edullisempi hintataso sekä asiakkaidemme kasvava tyytyväisyys palvelumme laatuun. Huhtikuun kasvun taustalla oli myös pääsiäisen ajoittuminen kuun vaihteeseen, mikä lisäsi vapaa-ajan matkustusta”, sanoo matkustajaliikenteen johtaja Maisa Romanainen.

Kotimaan kaukoliikenteen houkuttelevuutta on lisätty myös uusituilla ravintolavaunuilla, jotka on kehitetty yhdessä asiakkaidemme kanssa. Uudet vaunut ja sesonkien mukaan päivittyvät ruokalistat on vastaanotettu erinomaisesti – junien ravintolapalvelujen myynti on kasvanut tänä vuonna yhteensä 10 prosenttia. Lue lisää aiheesta täältä. 

Lähiliikenne ennätyksellisen täsmällistä, myös kaukoliikenteen täsmällisyys parantunut

Lähiliikenteen täsmällisyys on ollut tänä keväänä huippuluokkaa. Koko lähiliikenteen täsmällisyys oli tammi–huhtikuussa 95,8 %. HSL-lähijunien osalta täsmällisyys oli vielä parempi 97,3 %.

”Kevätkausi on ollut erinomainen lähiliikenteen täsmällisyyden osalta. Teimme huhtikuussa ennätyksen HSL:n lähiliikenteessä, kun kuukauden täsmällisyys oli huikea 98,1%.”, kertoo Romanainen.

Kaukoliikenteen alkuvuoden täsmällisyys on ollut alle tavoitetason. Täsmällisyyteen on vaikuttanut etenkin ruuhkaisten reittien ratojen huono kunto.

”Liikennevirasto teettää tänä kesänä reippaasti radanparannus- ja korjaustöitä vilkkaalla Rantaradalla Helsingin ja Turun välillä sekä pääradalla Helsingin ja Tampereen välillä. Jotta matkustus olisi ratatöidenkin aikana sujuvaa ja huoletonta, olemme hidastaneet matka-aikoja niillä reiteillä, joilla ratatöitä tehdään. Näiden muutosten myötä myös kaukoliikenteen täsmällisyys on parantunut, huhtikuussa täsmällisyys kipusi jo 84,8 prosenttiin. 

Ratatyöt ja niistä johtuvat hidastukset jatkuvat Helsingin ja Turun välillä mahdollisesti ensi vuoden puolelle saakka. Helsingin ja Tampereen välillä hidastukset päättyvät suunnitelmien mukaan joulukuussa.

Lue lisää Helsingin ja Turun matka-ajoista täältä ja Helsingin ja Tampereen välisen reitin ratatöistä täältä.

Wärtsilä laajentaa huoltoliiketoimintaansa syventämällä yhteistyötä VR:n kanssa

9aa37d07f500b99d_800x800ar

VR:llä on käytössään mm. Dv12-dieselvetureita, joiden moottoreiden kunnostamisesta Wärtsilä ottaa vastuun. (Kuva copyright VR Group)

Teknologiakonserni Wärtsilä ja Suomen valtion omistama VR Group syventävät yhteistyötään Wärtsilän alkaessa kunnostaa VR:n dieselvetureiden moottoreita. Nyt solmittu sopimus laajentaa merkittävästi yhtiöiden välistä yhteistyötä. Sopimus takaa VR:n dieselvetureille ammattimaiset ja joustavat huolto- ja kunnostuspalvelut.

Sopimuksen myötä Wärtsilä vastaa yli 200 dieselmoottorin kunnostuksesta ja testauksesta. Moottoreita on käytössä kolmentyyppisissä vetureissa, joita on yhteensä 191 kappaletta. Lisäksi sopimus kattaa varaosavaraston ylläpidon ja tuen aina tarvittaessa. Varaosien toimittamisesta vastaa Wärtsilän kokonaan omistama tytäryhtiö QuantiParts. Wärtsilä arvioi, että vuosittain kunnostetaan noin 20–25 dieselveturin moottoria.

“Wärtsilä on ollut luotettu kumppanimme usean vuosikymmenen ajan vetureidemme dieselmoottoreiden huolto- ja modernisointiprojekteissa. Laajennamme mielellämme yhteistyötä Wärtsilän kanssa tilanteessa, jossa ulkoistamme dieselmoottoreidemme kunnostamisen”, kertoo Kimmo Soini, Kunnossapitojohtaja, VR Group.

“Olemme tyytyväisiä, että VR päätti syventää yhteistyötä kanssamme ja valitsi meidät huoltamaan vetureidensa dieselmoottoreita. Nyt VR:llä on käytössään moderneimmat ja joustavimmat huoltoresurssit, joiden avulla he voivat jatkaa tehokkaan toimintansa optimointia”, kertoo Peter Guldbrand, Aluemyyntipäällikkö, Wärtsilä Services.

VR-Yhtymä Oy on Suomen valtion omistama monipuolinen, ympäristöystävällinen ja vastuullisesti toimiva matkustuksen, logistiikan ja infran palveluyritys. Yhtiö toimii pääasiassa Suomessa, mutta sillä on liiketoimintaa myös ulkomailla, erityisesti Venäjällä ja Ruotsissa.

VR Groupin kannattavuus hyvällä tasolla

Janne_Mikkila_KEKSI_vr_kesakuvat2015_038

(© VR Group)

  • Tammi−maaliskuun liikevaihto oli 290,9 (293,6) miljoonaa euroa, ja liikevaihto laski 0,9 prosenttia.
  • Vastaavan ajanjakson liikevoitto oli 17,8 (15,3) miljoonaa euroa eli 6,1 (5,2) prosenttia liikevaihdosta.
  • Matkustajaliikenteessä tehtiin yhteensä 32,3 (33,3) miljoonaa matkaa. Junaliikenteessä matkamäärät kasvoivat 2,5 prosenttia 22,2 (21,7) miljoonaan matkaan. Autoliikenteessä matkamäärät vastaavasti laskivat 13,2 prosenttia 10,1 (11,7) miljoonaan matkaan.
  • VR Transpointin kuljetusmäärät olivat edellisvuoden tasolla 10,9 (10,9) miljoonaa tonnia.
  • VR Trackin Kunnossapidossa tehtiin Liikenneviraston kanssa sopimus optiovuosien käyttämisestä ratakunnossapitoalueella nro 7 ja kunnossapitoalueen nro 2 allianssissa sovittiin toiseen vaiheeseen siirtymisestä.

– Vuosi on käynnistynyt sekä tuloksen että liikevaihdon osalta edellisvuoden tasoisesti. Loppuvuoden aikana on kirittävä, jotta kovan kasvuvuoden jälkeen pysytään kasvu-uralla. On ilahduttavaa, että junaliikenne kasvatti edelleen suosiotaan matkamäärillä mitattuna. Yhtiö jatkaa toimenpiteitä, joilla asiakastyytyväisyyttä ja samaan aikaan operatiivista tehokkuutta parannetaan, toimitusjohtaja Rolf Jansson sanoo.

Junamatkustuksen asiakastyytyväisyys ja matkamäärät kasvoivat

Matkustajaliikenteen liikevaihto laski tammi−maaliskuussa 0,2 prosenttia 137,6 (137,9) miljoonaan euroon. Junaliikenteen matkamäärä kasvoi 2,5 prosenttia ja oli 22,2 (21,7) miljoonaa matkaa. Suhteellisesti eniten kasvoi kotimaan kaukoliikenne, kasvua matkamäärissä 6,4 prosenttia edellisvuodesta. Autoliikenteen matkamäärä laski 13,2 prosenttia 10,1 (11,7) miljoonaan matkaan, kun vertailuvuoden matkamääriä kasvattivat Espoon metron korvausliikenne. Yhteensä matkamäärä oli ensimmäisellä kvartaalilla 32,3 (33,3) miljoonaa matkaa.

Kotimaan kaukoliikenteen täsmällisyys on jäänyt selvästi tavoitteista ja oli alkuvuonna vain 73,6 prosenttia 5 minuutin enimmäismyöhästymisellä mitattuna. Täsmällisyyttä ovat jo pidempään rasittaneet ratainfran ja -laitteiston heikentynyt kunto ja myös sen parantamiseksi tehtävät ratatyöt. Lähiliikenteen täsmällisyys oli erinomaisella tasolla ja HSL-lähijunien täsmällisyys ylitti sopimustavoitteet. Kokonaisuutena lähiliikenteen täsmällisyys oli 95,4 prosenttia 3 minuutin enimmäismyöhästymisellä mitattuna.

Matkustajien tyytyväisyys on säilynyt alkuvuonna tehdyn asiakaskyselyn perusteella hyvällä tasolla. Kiitosta keräävät erityisesti junahenkilökunnan palvelu sekä työskentelyhytit. Eniten parannusta on tapahtunut tyytyväisyydessä ravintolavaunuihin ja niiden tarjontaan. Ravintolavaunukonseptin uudistus on kirittänyt junaravintoloiden myynnin 13,3 prosentin kasvuun. Asiakastyytyväisyyden ohella myös brändimielikuva vahvistui matkustajien keskuudessa.

VR Transpointin kuljetusten kysyntä jatkuu vahvana

VR Transpointin liikevaihto kasvoi 2,7 prosenttia ja oli 101,0 (98,4) miljoonaa euroa tammi−maaliskuussa. Kuljetusmäärät olivat viime vuoden tasolla eli 10,9 (10,9) miljoonaa tonnia. Talouden hyvä vire on jatkunut, ja sekä kotimaan että kansainvälisen junaliikenteen kysyntä on ollut vahvaa. Erityisesti kotimaan raakapuun kuljetustarve on korkealla tasolla ja hyvän kysynnän ennakoidaan jatkuvan läpi vuoden. Metsäteollisuuden tuotteissa volyymeja nostavat uudet investoinnit, kuten esimerkiksi Äänekosken biotehtaan tuotekuljetukset. Transitoliikenne on jatkunut vilkkaana kemian tuoteryhmissä. Idän tuontiliikenteessä on ollut voimakasta vaihtelua asiakasvolyymeissa. Vaihtelun syynä ovat ajoittaiset raaka-aineiden saantivaikeudet.

Kansainvälisen maantielogistiikan kokonaisvolyymi ylitti edeltävän vuoden tammi−maaliskuun tason. Kotimaan maantielogistiikan kuljetusten kysyntä oli vakaata ja varastoliiketoiminta nousi kvartaalin lopussa hyvälle tasolle.

VR Track menestyi hyvin alkuvuoden kilpailutuksissa

VR Trackin liikevaihto laski 9,5 prosenttia ja oli 50,2 (55,4) miljoonaa euroa tammi−maaliskuussa. Liikevaihdon laskun pääsyynä oli rakentamisen projektien vähäisempi määrä.

Kauden tärkeimpiä tapahtumia olivat Misi-Kemijärvivälin päällysrakenne- ja Raaseporin matkakeskus -urakan voitot rakentamisessa. Kunnossapidossa tehtiin sopimus Liikenneviraston kanssa ratakunnossapitoalue 7:n optiovuosien käyttämisestä ja kunnossapitoalueen 2 allianssissa sovittiin toiseen vaiheeseen siirtymisestä. Tampereen raitiotieallianssissa tehtiin yhdessä YIT:n ja Tampereen kaupungin kanssa sopimus kehitysvaiheesta 2.

Keskeiset tunnusluvut

1−3/2018    1−3/2017    Muutos-%    1−12/2017
VR Groupin liikevaihto (milj. euroa)              290,9          293,6          -0,9         1 251,5
VR Groupin liikevoitto (milj. euroa)                17,8            15,3          16,1           110,3
Matkustajaliikenteen matkat (milj.)               32,3            33,3           -3,0          126,9
Junaliikenteen henkilökilometrit (milj.)         1 117          1 013          10,3          4 271
VR Transpointin tonnit (milj.)                        10,9            10,9           -0,3           43,7

VR Groupin yhtiökokous: 100 miljoonan osinko valtiolle

Janne_Mikkila_KEKSI_vr_kesakuvat2015_038

(© VR Group)

VR-Yhtymä Oy:n 12. huhtikuuta Helsingissä pidetty yhtiökokous on vahvistanut yhtiön vuoden 2017 tilinpäätöksen. Yhtiökokous päätti hallituksen esityksestä, että vuodelta 2017 jaetaan osinkoa 100 miljoonaa euroa. Osinko maksetaan Suomen valtiolle.

Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Hannu Syrjänen

Samalla päätettiin yhtiön hallituksen ja hallintoneuvoston kokoonpanot. Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Hannu Syrjänen. Jäseniksi valittiin Heikki Allonen, Pekka Hurtola, Roberto Lencioni, Tuija Soanjärvi, Maija Strandberg ja Kirsi Sormunen.

Hallituksen puheenjohtajalle maksetaan palkkiona 54 750 euroa vuodessa, hallituksen varapuheenjohtajalle 25 800 euroa vuodessa ja hallituksen jäsenille 22 800 euroa vuodessa. Lisäksi hallituksen puheenjohtajalle ja jäsenille maksetaan kokouspalkkiona 600 euroa kokoukselta.

Hallintoneuvoston puheenjohtajaksi valittiin Simon Elo

Hallintoneuvoston puheenjohtajaksi valittiin Simon Elo (sin).

Hallintoneuvoston jäseniksi valittiin kansanedustajat Touko Aalto (vihr), Thomas Blomqvist (rkp), Lauri Ihalainen (sd), Kalle Jokinen (kok), Timo Korhonen (kesk), Arto Pirttilahti (kesk), Eero Reijonen (kesk), Katja Taimela (sd), Ville Tavio (ps) ja Raija Vahasalo (kok) sekä puoluesihteerit Joonas Leppänen (vas)

Hallintoneuvoston puheenjohtajalle maksetaan palkkiona 800 euroa kokoukselta, hallintoneuvoston varapuheenjohtajalle 600 euroa kokoukselta ja hallintoneuvoston jäsenille 500 euroa kokoukselta. Lisäksi jokaiselle hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenelle annetaan VR:n vapaalippu.

VR Transpointin kuljetusmäärissä selvää kasvua

Kilpilahti02

(© VR Group)

Vuonna 2017 VR Transpointin kokonaiskuljetusmäärä oli 43,7 miljoonaa tonnia, jossa kasvua oli 5,8 prosenttia. Liikevaihto oli 393 miljoonaa euroa. Rautatielogistiikan kuljetusvolyymit ovat jo lähes taantumavuotta 2009 edeltävällä tasolla. Kuljetusten kysyntä jatkuu pirteänä samalla kun rautateiden toimintaympäristössä tapahtuu muutoksia.

– Lähestymme rautatielogistiikan kuljetetuissa tonneissa taantumaa edeltävien vuosien tasoa. Liiketoiminta on nyt kannattavaa, ja pystymme investoimaan. Taantuman myötä volyymit laskivat, minkä seurauksena lähdimme kehittämään toimintaamme määrätietoisesti ja kävimme läpi merkittävän muutosohjelman. Olemme panostaneet kilpailukykyyn ja tiivistäneet asiakasyhteistyötä entisestään, logistiikkadivisioonan johtaja Martti Koskinen kertoo.

Talous kasvoi vuonna 2017 ennakoitua vauhdikkaammin. Positiivinen taloussuhdanne ja viennin piristyminen näkyivät kuljetettavien tavaroiden ja materiaalien määrissä niin kotimaassa kuin idänliikenteessä. Kuljetusten kysyntä jatkunee korkealla tasolla myös kuluvana vuonna. Metsä- ja kaivosteollisuuden uudet investoinnit kasvattavat tuotantomääriä Suomessa ja tuovat tulevaisuudessa mukanaan myös uutta kuljetettavaa ja kasvua.

Rautateiden markkinaosuus eurooppalaisittain korkea

Suomessa rautateiden markkinaosuus tavaraliikenteestä on poikkeuksellisen korkea verrattuna muuhun Eurooppaan; vuonna 2016 tämä osuus oli Tilastokeskuksen mukaan 26 prosenttia. Teollisuuden rakenne tukee rautatieliikennettä ja vaikuttaa korkeaan markkinaosuuteen.

– Meillä on paljon vientiteollisuutta sisämaassa, mistä liikenne suuntautuu satamiin, ja etäisyyksien kasvaessa junan merkitys kuljetusmuotona korostuu. Rautateiden käyttöä Suomessa tukee myös kytkentämme Venäjän rataverkkoon. Olemme lisäksi tehostaneet omaa toimintaamme ja rakentaneet asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa uudenlaisia palveluja, jotka ovat tuoneet kuljetettavaa raiteille. Kokonaisratkaisuissa rautatie- ja maantiekuljetukset yhdistyvät esimerkiksi satamaoperointiin, Koskinen toteaa.

Rataverkon sähköistys edellytys tehokkaille kuljetuksille

– Sähköinen liikenne ja energiatehokkuus ovat kuljetusalan nousevia trendejä, jotka myös osaltaan tukevat rautatiekuljetuksia. Olemme kehittäneet kuljetusjärjestelmää pitkäjänteisesti, minkä ansiosta junien keskikoko ja sähkövedon osuus ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan. VR-konserni on myös investoinut sähköveturikalustoon, ja uudenaikaiset ja monikäyttöiset Vectron-sähköveturit otettiin viime vuoden aikana käyttöön tavaraliikenteessä, Koskinen kertoo.

– On tärkeää jatkaa keskeisten rataosuuksien sähköistämistä asiakasvaatimusten mukaisesti. Haluamme taata Suomen suurteollisuuden kuljetukset parhaalla mahdollisella tavalla muuttuvassa toimintaympäristössä, ja rautatieliikenteen ja rataverkon kehittäminen on yhteinen etumme. Olemme valmiita kohtaamaan kiristyvän kilpailun ja toivotamme uudet toimijat tervetulleiksi. Keskitymme oman toimintamme jatkuvaan kehittämiseen ja tinkimättömään asiakaslähtöisyyteen.