Rautateiden matkustajainformaatiota tulisi kehittää yhteistyössä

Kuvaaja: Soile Laaksonen

Suomessa rautateiden henkilöliikenne on lähivuosina suurten muutosten edessä, kun yhden toimijan (VR) sijasta toimijoita tulee mahdollisesti olemaan useampia. Muutoksen toivotaan lisäävän asiakaslähtöisyyttä ja edistävän palveluiden kehittymistä, ja tätä kautta kasvattavan myös rautatieliikenteen suosiota matkustusmuotona.

Toimintaympäristön muuttuessa on tärkeää, että myös rautatieliikenteen matkustajainformaatiopalveluja kehitetään muutoksen edellyttämällä tavalla. Informaatiopalveluja tulee tarkastella ja kehittää myös matkaketjujen sujuvuuden näkökulmasta. Ihannetilanne olisi, että informaatio olisi helposti saatavilla yhdestä paikasta koskien koko ketjua. Toimijoiden lisääntyessä tämän huomioiminen on entistä tärkeämpää.

Silja Laine käsitteli aihetta opinnäytetyössään, jonka hän teki Hämeen ammattikorkeakoulussa osana Tulevaisuuden liikennejärjestelmät -ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Laine työskentelee suunnittelijana Rambollilla. Opinnäytetyö Rautatieliikenteen matkustajainformaation kehittäminen matkaketjujen sujuvuuden näkökulmasta tehtiin Väyläviraston toimeksiannosta, jossa yhteyshenkilönä toimi ylitarkastaja Kimmo Turunen.

Kehittämistarpeita tunnistettiin erityisesti häiriö- ja poikkeustilannetiedottamisen osalta. Matkustajien näkökulmasta viestinnän ja viestintätapojen yhdenmukaisuutta häiriö- ja poikkeustilanteissa tulisi kehittää. Kun myöhästymistiedotteita annetaan pätkittäin ja usein, matkustajan on vaikea arvioida junan saapumisaikaa. Matkustajien toiveena oli, että saapumisaika ilmoitettaisiin vähemmällä tarkkuudella, mikäli on tiedossa, että arvio tulee muuttumaan. Prosessi tiedottamisen taustalla tulee olla kunnossa, jotta informaation antamisesta vastaavalla taholla on mahdollisuus tiedottaa mahdollisimman totuudenmukaisesti.

Kehittämistä vaativana asiana työssä tunnistettiin myös yhteistyö eri toimijoiden välillä. Toimintatavat ja eri yhteistyöryhmien muodostaminen tämän osalta tulisi olla kunnossa ennen monitoimijamalliin siirtymistä, koska jatkossa osapuolia voi olla enemmän. Yhteistyön sujuminen edellyttää myös yhteisen tahtotilan löytämistä esimerkiksi rautatieasemien matkustajainformaatiojärjestelmistä vastaavien Väyläviraston ja Finrailin osalta, joiden välinen yhteistyö ja toimintatavat vuoden 2019 alussa tapahtuneen virastouudistuksen myötä ovat vasta kehittymässä.

Monitoimijaympäristön osalta asiakaspalvelu ja sen tarjonta vaatii kehittämistä. Jatkossa kun toimijoita tulee mahdollisesti olemaan useampia, tulee varmistaa, että palvelu on tasapuolista kaikkien näkökulmasta katsottuna. Työn yhteydessä tehdyissä haastatteluissa ja työpajoissa tuli ilmi, että nykyisin asiakaspalvelutilanteissa vastuutaho ei ole aina välttämättä selkeä. Asiakasta palvelee se, johon asiakas on yhteydessä, vaikka kyse olisi jonkun muun toimijan tuottamasta palvelusta. Asiakaspalvelutoiminta tulisi olla asiakaslähtöistä toimintarajoista huolimatta ja vastuiden määrittäminen ja yhteisvastuusta sopiminen on väistämättä edessä monitoimijamalliin siirryttäessä. Toimintatavat tulee olla selkeät sekä palveluntuottajille että matkustajille.

”Työn aikana järjestetyt työpajat olivat yksi työn mielenkiintoisimmista osuuksista, koska niissä päästiin yhdessä keskustelemaan kehittämiskohteista ja toimijat toivat esiin ideoita näiden ratkaisemiseksi. Työpajoissa keskustelu oli vilkasta ja toimenpideideoita esitettiin paljon. Tämä kertoo siitä, että yhteistyön jatkuvuus on tärkeää, jotta toimenpiteet tulevat tarkastelluksi kaikista näkökulmista ja kehitystyö etenee”, opinnäytetyön tekijä Silja Laine kommentoi.

Opinnäytetyö kokonaisuudessaan: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060515045

Vectron-sähköveturit käyttöön VR:n matkustajaliikenteessä

Kuvaaja: Jouni Koivuneva

Vectron-sähköveturit aloittavat matkustajaliikenteessä Oulu-Rovaniemi-välillä 3.6.2019. Viranomaisluvan mukaisesti vetureita ajetaan aluksi kolmen viikon kokeilujakson ajan, jonka jälkeen VR arvioi yhdessä liikenne- ja viestintävirasto Traficomin kanssa liikennöinnin jatkoa. Nykyisellään tavaraliikenteen käytössä olevilla vetureilla on tehty lukuisia koeajoja, joissa aiemmin herkäksi todetun kulunvalvontajärjestelmän on todettu toimivan myös matkustajaliikenteessä.

Vectron eli Sr3-sähköveturi on energiaa säästävä ja tehokas veturi, joka on suunniteltu toimimaan Suomen haastavissa sääolosuhteissa. VR Group on tilannut Siemens Mobilityltä kaikkiaan 80 uutta veturia toimitettavaksi vaiheittain vuoteen 2026 mennessä. Veturihankinta on osa merkittävää kalustoinvestointien sarjaa – kaikkiaan uuteen kalustoon on parin vuosikymmenen aikana investoitu yhteensä noin miljardi euroa.

Veturin turvalaitteistoon nykyisen lainsäädännön mukaisesti kuuluva eurooppalainen ETCS-kulunvalvontajärjestelmä reagoi suunnitellusti herkemmin kaikkiin signaaleihin. Järjestelmän herkkyyden vuoksi veturit saattavat tehdä satunnaisesti myös aiheettomia hätäjarrutuksia. Hätäjarrutus ei merkittävästi poikkea voimakkuudeltaan tavallisesta jarrutuksesta, ja matkustajaliikenteessä niitä tapahtuu eri syistä tyypillisesti kymmeniä vuodessa.

Kun uutta kalustoa otetaan käyttöön, on tavallista, että käyttöönoton aikana joitain ominaisuuksia pitää kehittää toimivammiksi. Veturin valmistaja Siemens on kehittänyt kulunvalvontajärjestelmää yhteistyössä eri tahojen kanssa jatkuvasti vuodesta 2015 lähtien ja veturilla on tehty tänä aikana lukuisia koeajoja. Raideliikenteen turvallisuutta valvova viranomainen on nyt todennut järjestelmän toimivan turvallisesti, kuten pitääkin”, kertoo VR Groupin liikennejohtaja Nina Mähönen.

Vectron-veturit ovat olleet tähän asti täydessä käytössä tavaraliikenteessä, ja olemme iloisia, että nyt saatu viranomaislupa mahdollistaa niiden käyttöönoton vaiheittain myös matkustajaliikenteessä. Aloitamme liikennöinnin aluksi muutaman viikon jaksoissa, joiden välissä arvioimme jatkotoimenpiteitä yhdessä Traficomin kanssa.

Ensimmäisen kolmen viikon jakson aikana Vectron-veturit liikennöivät matkustajaliikenteessä Oulu-Rovaniemi välillä, alkaen 3.6.2019.

Lue lisää Vectron-vetureista täältä.

Kotimaan junamatkustus jatkaa kasvua – kaukoliikenteessä jälleen huhtikuussa yli miljoona matkaa

Kuvaaja: Soile Laaksonen

Kotimaan kaukoliikennejunissa tehtiin huhtikuussa jälleen yli miljoona matkaa. Kasvua edellisvuodesta oli 5 %. Eniten matkustus kasvoi reiteillä Helsinki-Oulu (+20 %), Helsinki-Rovaniemi (+13 %) ja Helsinki-Kuopio (+11 %).  

Junamatkustuksen suosion vahva kasvu on jatkunut koko alkuvuoden. Huhtikuussa kasvua vauhditti pääsiäinen, jolloin suomalaiset matkustivat ahkerasti kotimaassa. Erityisesti pääsiäisen vaikutus näkyy pidemmillä reiteillä”, kertoo matkustajaliikenteen johtaja Maisa Romanainen.

Kasvua vauhditti myös uusi, erittäin edullinen lipputuote, jota kokeilimme täydentämässä hiljaisempien vuorojen tarjontaa.

Myös Helsinki-Pietari -välillä liikennöivien Allegro-junien matkamäärät kasvoivat ennätysvauhtia. Pietarin-matkojen suosio on jatkunut myös toukokuussa, jolloin vietettiin paitsi vappua, myös Venäjällä voitonpäivän vapaita. Kilpailukykyinen hinta houkuttelee vapaa-ajan matkustajia helppoon viikonloppukohteeseen.

Allegron matkamäärät kasvoivat huhtikuussa 24 % ja kysyntä on pysynyt korkeana myös toukokuussa. Olemme vastanneet kysyntään lisäämällä Pietarin-liikenteeseen useana toukokuun viikonloppuna tuplarunkoja”, sanoo Romanainen.

Kaukoliikenteen kasvun arvioidaan jatkuvan kasvukeskuksissa jo ruuhkautuneen ratainfran sallimissa rajoissa. VR tuo liikenteeseen tänä vuonna 36 uutta vuoroa samalla kun investoinnit kalustoon jatkuvat. Vuosien 2017-2021 aikana nopean junaliikenteen paikkamäärän kasvu on 17 %. Lähivuosina liikenteeseen tulee myös 7 uutta ravintolavaunua.

Kesän makuja ravintolavaunussa – myös omalle paikalle mukaan

Matkustuksen kasvu näkyy myös junaravintoloiden suosiossa. Ravintolavaunu löytyy jo noin 75 % kotimaan kaukojunista ja lopuissa asiakkaita palvelee myyntikärry. Annoksia saa myös kätevästi pakattuna mukaan nautittavaksi omalla paikalla.

Ravintolavaunun valikoima päivittyy kesäisillä mauilla 16.5. Uutuuksia ovat esimerkiksi vegaaninen Härkis-BBQ Sandwich, uudella reseptillä valmistettu mustikkapiirakka tai ravintolavaunun oma mansikkajäätelö. Useissa vuoroissa kiertävät kesän ajan myös jäätelömyyjät.

Kesän ajaksi valikoimaan tulevat uudet raikkaat lohiannokset: savulohi-caesar-salaatti sekä lämmin annos loimulohta, tilliperunaa ja hollandaisekastiketta. Lohisalaatin voi napata kätevästi mukaan omalle paikalle nautittavaksi matkan aikana”, vinkkaa junakokki Tapio Kyllönen.

VR Kunnossapito teki uuden aluevaltauksen ja voitti HKL:n metrojunien peruskorjauksen kilpailutuksen

Helsingin varikko, Kuvaaja Tuomas Uusheimo

VR-Yhtymä Oy, toteuttajana VR Kunnossapito Oy, on voittanut Helsingin kaupungin liikennelaitoksen (HKL) metrojunien peruskorjauksen kilpailutuksen. Päätöksen tarjouskilpailun voittajasta teki Helsingin liikennelaitoksen johtokunta kokouksessaan 18.4. Hankkeen kokonaisarvo on VR:lle noin 30 miljoonaa euroa. 

VR Kunnossapito Oy:n tavoitteena on kasvattaa yhtiöstä kilpailukykyinen raidekaluston monimerkkihuoltamo ja laajentaa asiakaspohjaa junakalustosta myös muuhun raidekalustoon. 

– HKL:n metrojunien peruskorjauksen voitto on meille strategisesti erittäin tärkeä, sillä se on ensimmäinen tämän mittaluokan voitto avoimilla markkinoilla, VR Kunnossapito Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Soini sanoo. Haemme voimakkaasti kasvua myös muusta raidekalustosta ja kilpailutuksen voitto antaa meille tuoreena yhtiönä uskoa, että olemme valinneet oikean tien, ja että VR Kunnossapito Oy tulee myös jatkossa pärjäämään kilpailussa Suomessa ja lähialueilla.  

Peruskorjauksen kohteena on yhteensä 102 metrojunavaunua

Peruskorjauksen tuotantovaihe alkaa vuoden 2019 loppupuolella ja viimeinen peruskorjattu metrojuna on liikenteessä kesäkuussa 2023. Peruskorjauksen tavoitteena on kuljettajien työympäristön parantaminen sekä ilmeen nykyaikaistaminen.

Peruskorjauksen kohteena on 39 kpl Valmetin/Strömbergin valmistamia M100 metrojunia sekä 12 kpl Bombardierin valmistamia M200 metrojunia. Kokonaisuudessaan projekti käsittää yhteensä 102 peruskorjattavaa vaunua.

Junien peruskorjaus sisältää mm. korin pintakäsittelyn, matkustajainformaatiojärjestelmän päivityksen sekä matkustamon sisustuksen uudistuksen. Lisäksi M100 metrojunan ohjaamo uudistetaan kokonaisvaltaisesti ajopöytä mukaan lukien.

– Meillä on kymmenien vuosien kokemus vastaavanlaisista peruskorjausprojekteista sekä raidekaluston muutostöistä. Työt tullaan suorittamaan jo olemassa olevissa VR-Yhtymän tuotantotiloissa, jotka tarjoavat työlle erinomaiset edellytykset, Soini kertoo.

Junaliikenteen suosio kasvussa – VR Groupin vuosiraportti 2018 julkaistu

Vuonna 2018 matkustus kaukoliikenteen junissa sekä rautatielogistiikan kuljetusvolyymit kasvoivat. Myös VR Groupin liikevaihto ja liikevoitto kehittyivät positiivisesti. Vuosiraportti kertoo monipuolisesti VR Groupin toiminnasta vuonna 2018.

Vuosiraportti käsittelee VR Groupin taloudellista tulosta ja liiketoimintojen kehitystä vuonna 2018. Vuosiraportti kuvaa myös konsernin vastuullisen toiminnan sitoumuksia ja periaatteita sekä saavutettuja tuloksia ja tulevaisuuden näkymiä. Sähköisessä muodossa julkaistava vuosiraportti löytyy täältä.

– Vuonna 2018 junaliikenteen suosion kasvu jatkui sekä matka- että kuljetusmäärillä mitattuna. Saavutimme jälleen historiamme parhaan tuloksen. Erinomaisesta kehityksestä kuuluu kiitos henkilöstöllemme, asiakkaillemme ja muille sidosryhmille, VR Groupin toimitusjohtaja Rolf Jansson kertoo.

– Vuosi toi mukanaan myös merkittäviä muutoksia, kun ilmoitimme VR Trackin yhdistymisestä norjalaiseen NRC Groupiin, toteutimme järjestelyjä kaluston kunnossapidon yhtiöittämiseksi ja pääkonttorimme muutti Isoon Pajaan Ilmalaan. Suuntaamme tulevaisuuteen panostamalla asiakaskokemukseen, kilpailukykyyn ja kasvuun.

VR Groupin sidosryhmille suunnattu sähköinen vuosiraportti sisältää erillisen hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös -raportin, palkka- ja palkkioselvityksen, selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä GRI-sisältöindeksin.

Junaliikenteessä vahvaa kasvua helmikuussa – kotimaan kaukoliikenteessä 1,1 miljoonaa matkaa

Kuvaaja Soile Laaksonen

Kotimaan kaukoliikenteessä tehtiin 7 % enemmän matkoja viime vuoden helmikuuhun verrattuna. Myös Venäjän liikenne kasvoi vahvasti  uusitulla Allegro-junalla tehtiin 25% edellisvuotta enemmän matkoja. Jatkuvan kasvun mahdollistavat merkittävät investoinnit vaunukapasiteettiin, uudet vuorot sekä kilpailukykyinen hinnoittelu.

Kotimaan junaliikenteessä eniten kasvua viime vuoden helmikuuhun verrattuna tapahtui Helsingin ja Kuopion (+17%), Helsingin ja Oulun (14%), Helsingin ja Vaasan (+13%) sekä Helsingin ja Lappeenrannan (+13%) välillä.

”Olemme investoineet viime vuosina junakalustoomme ja lisänneet kapasiteettia huomattavasti. Paikkamäärä kasvaa entisestään tänä vuonna, kun saamme käyttöömme uudet kaksikerroksiset InterCity-vaunut. Hankinnan myötä saamme lisättyä yhteensä 3900 nopean liikenteen asiakaspaikkaa. Myös kilpailukykyinen hinnoittelu vaikuttaa junamatkustamisen houkuttelevuuteen – keskihintamme on edelleen vuoden 2016 lasketulla tasolla”, sanoo matkustajaliikenteen johtaja Maisa Romanainen.

”On ilahduttavaa, että Suomi–Pietari-välillä nähdään erittäin vahvaa kasvua. Olemme investoineet merkittävästi Allegro-junien uuteen ilmeeseen ja viimeinenkin uusittu juna valmistuu kevään liikenteeseen. Allegron matkustusmukavuus ja hintataso houkuttelevat myös suomalaisia, joiden osuus matkoista on jo 35%”, sanoo Romanainen.

Uusia vuoroja Helsingin ja Tampereen välille sekä ympäri vuoden Kolariin

Matkamäärät ovat kasvaneet pääradalla Helsinki–Tampere-välillä vuodesta 2015 lähtien jopa 29%. Reitin paikkakapasiteetti lisääntyy vuoden 2019 aikana, kun uudet InterCity-vaunut saadaan liikenteeseen. Lisäksi tuomme huhtikuun alusta Helsingin ja Tampereen välille kaksi uutta junavuoroa.

Varhaisaamun liikenteessä aloittaa erityisesti työmatkalaisia palveleva nopea junavuoro S 166, joka lähtee Tampereelta ma–pe klo 6:00 ja saapuu Helsinkiin klo 7:36. Heti uuden vuoron perässä lähtee Tampereelta klo 6:04 nykyinen vuoro IC 162, joka pysähtyy mm. Hämeenlinnassa ja Riihimäellä. Ilta-aikaan uusi junavuoro S 195 liikennöi ma–to Helsingistä Tampereelle klo 21:04–22:52 parantaen myöhäisillan junayhteyksiä esimerkiksi Hämeenlinnaan.

Lisäksi tarjoamme tästä keväästä lähtien yöjunayhteyden Helsingin ja Kolarin välillä ympäri vuoden.

”Lapin matkailu on kovassa nosteessa myös perinteisten sesonkien ulkopuolella. Touko–kesäkuun liikennöintitauko poistuu tästä keväästä lähtien ja etelästä liikennöidään pohjoiseen jatkossa ympäri vuoden kaksi kertaa viikossa keskiviikkoisin ja perjantaisin, Kolarista Helsinkiin puolestaan torstaisin ja lauantaisin”, sanoo Romanainen.

VR investoi tavaraliikenteen toimintavarmuuteen ja kasvuun

VR Group on päättänyt ostaa 60 uutta dieselveturia Stadlerilta. Hankinnan arvo on noin 200 miljoonaa euroa. Uudet veturit tulevat käyttöön pääosin tavaraliikenteeseen. Ne tehostavat ratapihoilla tehtävää vaihtotyötä sekä sähköistämättömien rataosien junaliikennettä. Lisäksi veturit ovat huomattavasti nykyistä dieselkalustoa ympäristöystävällisempiä ja varmatoimisempia. VR:n hankkima veturimalli on räätälöity Suomen vaativiin sääolosuhteisiin.

Ensimmäiset uudet dieselveturit aloittavat liikenteessä vuonna 2022, ja koko kalustoerä toimitetaan Suomeen vuoteen 2025 mennessä. Näillä vetureilla korvataan vaiheittain -60,-70 ja 80-luvuilla valmistetut dieselveturit. Hankintaan liittyy myös optio 100 veturin lisätilauksesta, sekä mahdollisuus sekä ostaa myös vetureiden kunnossapito Stadlerilta. Veturit tulevat käyttöön ratapihojen vaihtotyöhön, tavarakuljetusten kuormaus- ja purkupaikoille sekä sähköistämättömien rataosien junaliikenteeseen.

–      Uudet veturit ovat satsaus suomalaisen perusteollisuuden toimintaedellytyksiin, sillä ne tulevat käyttöön pääosin tavaraliikenteeseen. Uuden veturin myötä rautatiekuljetusten ympäristöystävällisyys paranee, sillä veturi päihittää käytössä olevat vanhat dieselveturit päästöominaisuuksiltaan ja energiatehokkuudeltaan selvästi. Hankinta on myös osoitus VR:n vahvasta pyrkimyksestä parantaa asiakaspalvelun laatua tavaraliikenteessä, kertoo VR Groupin toimitusjohtaja Rolf Jansson.

–      Strategiamme on kasvattaa energiatehokkaan sähkövedon osuutta rautateiden tavarakuljetuksissa. Kuitenkin ratapihat ja monet tavaraliikenteen kuormaus- ja purkuraiteistot ovat sähköistämättömiä, joten tarvitsemme myös dieselvetureita. Haluamme, että käyttämämme dieselveturit ovat uusia, tämän päivän huippuvetureita ja toiminnaltaan aiempaa tehokkaampia, turvallisempia ja luotettavampia. Asiakkaille tämä tarkoittaa entistä parempaa toimitusvarmuutta, VR Transpointin johtaja Martti Koskinen toteaa.

Dieselvetureita tarvitaan edelleen, koska valtaosa ratapihojen järjestelyraiteista sekä noin 45% Suomen rataverkosta ovat sähköistämättömiä.

–      Hankinnan perusmäärä on 60 veturia ja niillä on tarkoitus kattaa tulevaisuuden dieselveturitarve. Uskomme dieselveturitarpeen vähenevän nykyisestä lähes 200:sta ratojen sähköistysten sekä Sr3-veturimme apudiesel-ominaisuuden myötä. Hankinnassa on kuitenkin mukana vielä 100 veturin optio, jonka toteutuminen riippuu paljolti siitä, kuinka paljon ratoja päädytään tulevaisuudessa sähköistämään, Jansson kommentoi. 

Stadlerilla kokemusta vaativista sääolosuhteista

Lähtökohtana hankinnassa on saada Suomen olosuhteisiin sopiva veturi. Veturin rakenteissa otetaan huomioon lumen ja jään vaikutukset ja sen tulee toimia –40°C pakkasessa. Stadlerilla on kokemusta talviolosuhteiden vaatimuksista ja se on aikaisemminkin toimittanut kalustoa pohjoismaihin. Esimerkiksi HSL:n käytössä olevat Flirt-junat ovat saman konsernin valmistamia.

–      Toimittajan valinta tehtiin tarkan ja vaativan kilpailutuksen jälkeen. Stadler voitti tarjouskilpailun kaikilla osa-alueilla. Vetureiden hinta on hyvä ja linjassa markkinoiden hintatasoon nähden, Jansson vahvistaa.

VR Groupin ja Stadlerin sopimus viimeistellään huhtikuun aikana. Tämän jälkeen vuorossa on valmistuksen aloittaminen, perusteellinen testaus sekä käyttöönotto.

 

Veturin ominaisuudet:

–      Kokonaisteho on 1,9 MW kahdella 0,95 MW EU Stage V päästönormin mukaisella dieselmoottorilla
–      Suurin sallittu nopeus 120 km/h
–      Paino 88 tn
–      Pituus 18 m
–      Maksimivetovoima 346 kN, pystyy vetämään 2000 tn junaa
–      Veturi on varustettu radio-ohjauslaitteistolla

Rautatieasemilla ja laiturialueilla ei voi järjestää vaalitilaisuuksia

Kuva: VR Group

Väylä ja VR Group ovat yhdessä linjanneet, että vaalitilaisuuksia ei saa järjestää niiden omistamilla rautatieasemilla tai laiturialueilla.

Linjauksen taustalla vaikuttivat monet syyt, kuten turvallisuus ja liikkumisen sujuvuus.

“Laiturialueilla on vain vähän tilaa käytössä ja matkustajille tulee turvata esteetön kulkeminen. Näistä syistä laiturialueet eivät lähtökohtaisesti sovellu tapahtumapaikoiksi”, toteaa Väylän Arto Muukkonen.

Yhtenä riskinä on myös rautatiealueiden roskaantuminen. Esimerkiksi erilaiset flyerit ja muut jaettavat mainokset voivat helposti joutua radalle. Sieltä niiden siivoaminen on kallista, sillä työt pitää tehdä öisin liikennekatkon aikana.

VR Group on poliittisesti, uskonnollisesti ja aatteellisesti puolueeton yhtiö, joten VR:n omistamissa kiinteistöissä vaalitilaisuuksien järjestäminen ei ole mahdollista. Väylä noudattaa samoja periaatteita alueidensa vuokrauksen osalta.

Ennennäkemätöntä tehokkuutta sellukuljetuksissa – jo miljoona tonnia Äänekoskelta Vuosaareen

25.09.18, VR Transpoint, Lokaatio: Metsä Fibre / Äänekoski, Tilaaja: Virva Torvinen / VR-Yhtymä Oy, Valokuvaaja: Juho Kuva

Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaan vientikuljetusten tarpeisiin rakennettu logistiikkaratkaisu kuuluu suomalaisen teollisuuden tehokkaimpiin. Tehtaan ja Vuosaaren sataman välisissä rautateiden sellukuljetuksissa on ylitetty miljoonan tonnin raja.

Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaan vientikuljetusten logistiikkaketju on hiottu mahdollisimman tehokkaaksi. Tehtaan toiminnot, rautatiekuljetukset ja satamaoperointi on yhdistetty saumattomaksi kokonaispalveluksi. Sellu kuljetetaan tehtaalta rautateitse Vuosaaren satamaan, jonka kautta se lähtee vientiin. VR Transpoint kuljettaa sellua Vuosaareen kahdella junalla päivässä, kuutena päivänä viikossa.

– Koko logistiikkaketju on hiottu mahdollisimman saumattomaksi ja tehokkaaksi yhdessä asiakkaan kanssa. Logistiikka on suunniteltu yhtenä kokonaisuutena junavaunujen lastauksesta purkuun ja laivanlastaukseen asti, minkä kautta sellukuljetuksiin on saatu ennennäkemätöntä tehokkuutta. Kokonaisuuden toimiminen vaatii myös ennustettavuutta ja suunnitelmallisuutta niin, että häiriöitä ei tule missään päässä ketjua, VR Transpointin johtaja Martti Koskinen sanoo.

Biotuotetehtaalla tuotettua sellua viedään Suomen ulkopuolelle vuositasolla noin 800 000 tonnia.

– Biotuotetehdas on pohjoisen pallonpuoliskon suurin puuta jalostava laitos tuottaen 1,3 miljoonaa tonnia sellua vuodessa. Kun on kyse noin suurista määristä, varaston täytyy olla satamassa. Oli selvää, että tehtaan ja sataman välille piti rakentaa erittäin luotettava logistiikkaketju, Metsä Groupin maalogistiikasta vastaava johtaja Pasi Pulkkinen kertoo.

21.09.17, VR Transpoint, Lokaatio: Vuosaaren satama, Tilaaja: Virva Torvinen / VR-Yhtymä Oy, Valokuvaaja: Juho Kuva

Huippuunsa viritetty vaunukierto

Äänekosken ja Vuosaaren välisiin sellukuljetuksiin on sidottu kaksi Vectron-veturia ja kolme vaunurunkoa. Kuljetukset hoidetaan 22 vaunusta koostuvina erittäin tehokkaina kokojunakuljetuksina. Kokojunamallissa kahden paikan välillä liikennöivän junan koko kuljetuskapasiteetti on asiakkaan käytössä.

Kuljetusjärjestelmän tärkein tehokkuutta lisäävä tekijä on huippuunsa viritetty vaunukierto, joka kestää vain 1,5 vuorokautta. Nopea vaunukierto takaa sen, että sellu ei jää tehtaalle odottamaan kuljetuksia, eikä kuljetuksiin sitoudu ylimääräistä kalustoa. Kun yhtä junaa lastataan Äänekoskella ja toista puretaan Vuosaaressa, kolmas juna ajaa satamasta kohti Äänekoskea.

Vientikuljetuksissa käytetään uusia monipuolisia Vectron-sähkövetureita, jotka voivat kulkea myös sähköistämättömillä raiteilla, eikä Äänekoski–Vuosaari-liikenteessä tarvita erillisiä vaihtotyövetureita. Veturinkuljettajat hoitavat biotuotetehtaan sellun vientiliikenteeseen liittyvät vaihtotyöt radio-ohjausta hyödyntäen.

– Uuden kaluston pitkälle kehitettyjä ominaisuuksia on päästy hyödyntämään täysimääräisesti. Vectronit on varustettu radio-ohjauksella ja diesel-apumoottoreilla, mikä mahdollistaa uudenlaiset ja tehokkaat toimintamallit tuotannossakin, Martti kertoo.

Video Vectronin vetämän sellujunan matkasta Äänekoskelta Vuosaareen

Tehokkuutta pohjoisen raakapuukuljetuksiin – Vectron vetää suuremmat puukuormat

11.12.18, VR Transpoint, Pohjoisen raakapuukuljetukset, Kemijärvi -Rovaniemi -Kemi, Tilaaja: Virva Torvinen / VR-Yhtymä Oy, Valokuvaaja: Juho Kuva

Vectron-sähköveturit aloittivat säännöllisen liikennöinnin Pohjois-Suomen raakapuuliikenteessä 18. helmikuuta. Vectronin paremman vetokyvyn ansiosta raakapuujunien kokoa on voitu kasvattaa.

Raakapuun kysyntä on ollut kotimaassa historiallisen kovalla tasolla ja metsäteollisuuden uudet investoinnit ovat myös osaltaan lisänneet raakapuun kysyntää. Vectron-sähköveturin monipuoliset ominaisuudet mahdollistavat uudenlaiset ja kilpailukykyiset logistiikan ratkaisut myös pohjoisen raakapuukuljetuksissa. Vectronin parempi vetokyky mahdollistaa noin 23 prosenttia suuremmat raakapuukuljetukset samalla junamäärällä kuin aiemmin.

Lisätehokkuutta raakapuukuljetuksiin tuo myös suoraviivainen kuljetusketju ilman välikäsittelyjä. Lapin raakapuuliikenne on niin sanottua pendeliliikennettä, jossa vaunurunko liikkuu edestakaisin raakapuuterminaalin ja tehtaan välillä. Tämä näkyy asiakkaalle logistisena tehokkuutena, sillä lyhyiden välimatkojen ja tehokkaan suunnittelun ansiosta vaunukierto on nopeaa. Kuljetusketju voidaan hoitaa yhdellä veturilla alusta loppuun ja erillisiä dieselvetureita ei tarvita. Aikaa säästyy, kun välivaiheita jää pois.

– Raakapuuliikenne on meille erittäin tärkeää, sillä noin kolmannes liikenteestämme on raakapuuta. Eri kuljetusmuotojen välinen kilpailu kovenee ja uusia tehokkaita ratkaisuja tarvitaan. Junakoon kasvu tuo tehokkuutta kuljetuksiin. Pystymme kuljettamaan enemmän tavaraa samalla junamäärällä tai ajamaan vähemmän junia saman puumäärän kuljettamiseksi. Uusien veturien myötä entistä suurempi osa tavaraliikenteestä voidaan hoitaa ympäristöystävällisellä ja energiatehokkaalla sähkövedolla, VR Transpointin myynti- ja markkinointijohtaja Tero Kosonen kertoo. 

Vectronit on otettu käyttöön pohjoisen raakapuuliikenteessä 18. helmikuuta alkaen Patokangas–Kemi-rataosuudella. Vectron vetää perässään 27 raakapuuvaunua, joka on 5 vaunua enemmän kuin aiemmin kyseisen rataosan raakapuukuljetuksissa. 

– Tavoitteemme on kehittää puukuljetuksia ilmastokestävämmiksi ja taloudellisemmiksi. Pitkät junat ja tulevaisuudessa ehkä myös leveämmät puutavaravaunut mahdollistavat kuljetuskertojen harventamisen. Rautatiekuljetukset ovat meille etenkin Lapissa merkittävä puunkuljetusmuoto, jonka kehittämiseen panostamme, kertoo Metsähallitus Metsätalous Oy:n asiakkuusjohtaja Heikki Kääriäinen

Vectron – suunniteltu Suomen olosuhteisiin

Vectron-sähköveturi on suunniteltu Suomen olosuhteisiin ja suomalaisen teollisuuden tarpeisiin. Tehokas veturi pystyy vetämään aiempaa suurempaa, jopa 2 500 tonnin tavarajunaa. Veturin monipuolisia ominaisuuksia on hyödynnetty alusta alkaen uudenlaisissa kuljetusratkaisuissa. Laajalla testiohjelmalla on varmistettu sähköveturin toimivuus pohjoisen vaativissa olosuhteissa.

VR Group on tilannut Siemensiltä kaikkiaan 80 uutta energiapihiä ja tehokasta veturia. Veturihankinta on osa merkittävää VR Groupin kalustoinvestointien sarjaa. Vetureiden sarjavalmistus on alkanut ja koko kalustoerä toimitetaan vuoteen 2026 mennessä.

Katso video Vectronin vetämän raakapuujunan matkasta Pohjois-Suomen kauniissa talvimaisemassa