VR Kunnossapito teki uuden aluevaltauksen ja voitti HKL:n metrojunien peruskorjauksen kilpailutuksen

Helsingin varikko, Kuvaaja Tuomas Uusheimo

VR-Yhtymä Oy, toteuttajana VR Kunnossapito Oy, on voittanut Helsingin kaupungin liikennelaitoksen (HKL) metrojunien peruskorjauksen kilpailutuksen. Päätöksen tarjouskilpailun voittajasta teki Helsingin liikennelaitoksen johtokunta kokouksessaan 18.4. Hankkeen kokonaisarvo on VR:lle noin 30 miljoonaa euroa. 

VR Kunnossapito Oy:n tavoitteena on kasvattaa yhtiöstä kilpailukykyinen raidekaluston monimerkkihuoltamo ja laajentaa asiakaspohjaa junakalustosta myös muuhun raidekalustoon. 

– HKL:n metrojunien peruskorjauksen voitto on meille strategisesti erittäin tärkeä, sillä se on ensimmäinen tämän mittaluokan voitto avoimilla markkinoilla, VR Kunnossapito Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Soini sanoo. Haemme voimakkaasti kasvua myös muusta raidekalustosta ja kilpailutuksen voitto antaa meille tuoreena yhtiönä uskoa, että olemme valinneet oikean tien, ja että VR Kunnossapito Oy tulee myös jatkossa pärjäämään kilpailussa Suomessa ja lähialueilla.  

Peruskorjauksen kohteena on yhteensä 102 metrojunavaunua

Peruskorjauksen tuotantovaihe alkaa vuoden 2019 loppupuolella ja viimeinen peruskorjattu metrojuna on liikenteessä kesäkuussa 2023. Peruskorjauksen tavoitteena on kuljettajien työympäristön parantaminen sekä ilmeen nykyaikaistaminen.

Peruskorjauksen kohteena on 39 kpl Valmetin/Strömbergin valmistamia M100 metrojunia sekä 12 kpl Bombardierin valmistamia M200 metrojunia. Kokonaisuudessaan projekti käsittää yhteensä 102 peruskorjattavaa vaunua.

Junien peruskorjaus sisältää mm. korin pintakäsittelyn, matkustajainformaatiojärjestelmän päivityksen sekä matkustamon sisustuksen uudistuksen. Lisäksi M100 metrojunan ohjaamo uudistetaan kokonaisvaltaisesti ajopöytä mukaan lukien.

– Meillä on kymmenien vuosien kokemus vastaavanlaisista peruskorjausprojekteista sekä raidekaluston muutostöistä. Työt tullaan suorittamaan jo olemassa olevissa VR-Yhtymän tuotantotiloissa, jotka tarjoavat työlle erinomaiset edellytykset, Soini kertoo.

Junaliikenteen suosio kasvussa – VR Groupin vuosiraportti 2018 julkaistu

Vuonna 2018 matkustus kaukoliikenteen junissa sekä rautatielogistiikan kuljetusvolyymit kasvoivat. Myös VR Groupin liikevaihto ja liikevoitto kehittyivät positiivisesti. Vuosiraportti kertoo monipuolisesti VR Groupin toiminnasta vuonna 2018.

Vuosiraportti käsittelee VR Groupin taloudellista tulosta ja liiketoimintojen kehitystä vuonna 2018. Vuosiraportti kuvaa myös konsernin vastuullisen toiminnan sitoumuksia ja periaatteita sekä saavutettuja tuloksia ja tulevaisuuden näkymiä. Sähköisessä muodossa julkaistava vuosiraportti löytyy täältä.

– Vuonna 2018 junaliikenteen suosion kasvu jatkui sekä matka- että kuljetusmäärillä mitattuna. Saavutimme jälleen historiamme parhaan tuloksen. Erinomaisesta kehityksestä kuuluu kiitos henkilöstöllemme, asiakkaillemme ja muille sidosryhmille, VR Groupin toimitusjohtaja Rolf Jansson kertoo.

– Vuosi toi mukanaan myös merkittäviä muutoksia, kun ilmoitimme VR Trackin yhdistymisestä norjalaiseen NRC Groupiin, toteutimme järjestelyjä kaluston kunnossapidon yhtiöittämiseksi ja pääkonttorimme muutti Isoon Pajaan Ilmalaan. Suuntaamme tulevaisuuteen panostamalla asiakaskokemukseen, kilpailukykyyn ja kasvuun.

VR Groupin sidosryhmille suunnattu sähköinen vuosiraportti sisältää erillisen hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös -raportin, palkka- ja palkkioselvityksen, selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä GRI-sisältöindeksin.

Junaliikenteessä vahvaa kasvua helmikuussa – kotimaan kaukoliikenteessä 1,1 miljoonaa matkaa

Kuvaaja Soile Laaksonen

Kotimaan kaukoliikenteessä tehtiin 7 % enemmän matkoja viime vuoden helmikuuhun verrattuna. Myös Venäjän liikenne kasvoi vahvasti  uusitulla Allegro-junalla tehtiin 25% edellisvuotta enemmän matkoja. Jatkuvan kasvun mahdollistavat merkittävät investoinnit vaunukapasiteettiin, uudet vuorot sekä kilpailukykyinen hinnoittelu.

Kotimaan junaliikenteessä eniten kasvua viime vuoden helmikuuhun verrattuna tapahtui Helsingin ja Kuopion (+17%), Helsingin ja Oulun (14%), Helsingin ja Vaasan (+13%) sekä Helsingin ja Lappeenrannan (+13%) välillä.

”Olemme investoineet viime vuosina junakalustoomme ja lisänneet kapasiteettia huomattavasti. Paikkamäärä kasvaa entisestään tänä vuonna, kun saamme käyttöömme uudet kaksikerroksiset InterCity-vaunut. Hankinnan myötä saamme lisättyä yhteensä 3900 nopean liikenteen asiakaspaikkaa. Myös kilpailukykyinen hinnoittelu vaikuttaa junamatkustamisen houkuttelevuuteen – keskihintamme on edelleen vuoden 2016 lasketulla tasolla”, sanoo matkustajaliikenteen johtaja Maisa Romanainen.

”On ilahduttavaa, että Suomi–Pietari-välillä nähdään erittäin vahvaa kasvua. Olemme investoineet merkittävästi Allegro-junien uuteen ilmeeseen ja viimeinenkin uusittu juna valmistuu kevään liikenteeseen. Allegron matkustusmukavuus ja hintataso houkuttelevat myös suomalaisia, joiden osuus matkoista on jo 35%”, sanoo Romanainen.

Uusia vuoroja Helsingin ja Tampereen välille sekä ympäri vuoden Kolariin

Matkamäärät ovat kasvaneet pääradalla Helsinki–Tampere-välillä vuodesta 2015 lähtien jopa 29%. Reitin paikkakapasiteetti lisääntyy vuoden 2019 aikana, kun uudet InterCity-vaunut saadaan liikenteeseen. Lisäksi tuomme huhtikuun alusta Helsingin ja Tampereen välille kaksi uutta junavuoroa.

Varhaisaamun liikenteessä aloittaa erityisesti työmatkalaisia palveleva nopea junavuoro S 166, joka lähtee Tampereelta ma–pe klo 6:00 ja saapuu Helsinkiin klo 7:36. Heti uuden vuoron perässä lähtee Tampereelta klo 6:04 nykyinen vuoro IC 162, joka pysähtyy mm. Hämeenlinnassa ja Riihimäellä. Ilta-aikaan uusi junavuoro S 195 liikennöi ma–to Helsingistä Tampereelle klo 21:04–22:52 parantaen myöhäisillan junayhteyksiä esimerkiksi Hämeenlinnaan.

Lisäksi tarjoamme tästä keväästä lähtien yöjunayhteyden Helsingin ja Kolarin välillä ympäri vuoden.

”Lapin matkailu on kovassa nosteessa myös perinteisten sesonkien ulkopuolella. Touko–kesäkuun liikennöintitauko poistuu tästä keväästä lähtien ja etelästä liikennöidään pohjoiseen jatkossa ympäri vuoden kaksi kertaa viikossa keskiviikkoisin ja perjantaisin, Kolarista Helsinkiin puolestaan torstaisin ja lauantaisin”, sanoo Romanainen.

VR investoi tavaraliikenteen toimintavarmuuteen ja kasvuun

VR Group on päättänyt ostaa 60 uutta dieselveturia Stadlerilta. Hankinnan arvo on noin 200 miljoonaa euroa. Uudet veturit tulevat käyttöön pääosin tavaraliikenteeseen. Ne tehostavat ratapihoilla tehtävää vaihtotyötä sekä sähköistämättömien rataosien junaliikennettä. Lisäksi veturit ovat huomattavasti nykyistä dieselkalustoa ympäristöystävällisempiä ja varmatoimisempia. VR:n hankkima veturimalli on räätälöity Suomen vaativiin sääolosuhteisiin.

Ensimmäiset uudet dieselveturit aloittavat liikenteessä vuonna 2022, ja koko kalustoerä toimitetaan Suomeen vuoteen 2025 mennessä. Näillä vetureilla korvataan vaiheittain -60,-70 ja 80-luvuilla valmistetut dieselveturit. Hankintaan liittyy myös optio 100 veturin lisätilauksesta, sekä mahdollisuus sekä ostaa myös vetureiden kunnossapito Stadlerilta. Veturit tulevat käyttöön ratapihojen vaihtotyöhön, tavarakuljetusten kuormaus- ja purkupaikoille sekä sähköistämättömien rataosien junaliikenteeseen.

–      Uudet veturit ovat satsaus suomalaisen perusteollisuuden toimintaedellytyksiin, sillä ne tulevat käyttöön pääosin tavaraliikenteeseen. Uuden veturin myötä rautatiekuljetusten ympäristöystävällisyys paranee, sillä veturi päihittää käytössä olevat vanhat dieselveturit päästöominaisuuksiltaan ja energiatehokkuudeltaan selvästi. Hankinta on myös osoitus VR:n vahvasta pyrkimyksestä parantaa asiakaspalvelun laatua tavaraliikenteessä, kertoo VR Groupin toimitusjohtaja Rolf Jansson.

–      Strategiamme on kasvattaa energiatehokkaan sähkövedon osuutta rautateiden tavarakuljetuksissa. Kuitenkin ratapihat ja monet tavaraliikenteen kuormaus- ja purkuraiteistot ovat sähköistämättömiä, joten tarvitsemme myös dieselvetureita. Haluamme, että käyttämämme dieselveturit ovat uusia, tämän päivän huippuvetureita ja toiminnaltaan aiempaa tehokkaampia, turvallisempia ja luotettavampia. Asiakkaille tämä tarkoittaa entistä parempaa toimitusvarmuutta, VR Transpointin johtaja Martti Koskinen toteaa.

Dieselvetureita tarvitaan edelleen, koska valtaosa ratapihojen järjestelyraiteista sekä noin 45% Suomen rataverkosta ovat sähköistämättömiä.

–      Hankinnan perusmäärä on 60 veturia ja niillä on tarkoitus kattaa tulevaisuuden dieselveturitarve. Uskomme dieselveturitarpeen vähenevän nykyisestä lähes 200:sta ratojen sähköistysten sekä Sr3-veturimme apudiesel-ominaisuuden myötä. Hankinnassa on kuitenkin mukana vielä 100 veturin optio, jonka toteutuminen riippuu paljolti siitä, kuinka paljon ratoja päädytään tulevaisuudessa sähköistämään, Jansson kommentoi. 

Stadlerilla kokemusta vaativista sääolosuhteista

Lähtökohtana hankinnassa on saada Suomen olosuhteisiin sopiva veturi. Veturin rakenteissa otetaan huomioon lumen ja jään vaikutukset ja sen tulee toimia –40°C pakkasessa. Stadlerilla on kokemusta talviolosuhteiden vaatimuksista ja se on aikaisemminkin toimittanut kalustoa pohjoismaihin. Esimerkiksi HSL:n käytössä olevat Flirt-junat ovat saman konsernin valmistamia.

–      Toimittajan valinta tehtiin tarkan ja vaativan kilpailutuksen jälkeen. Stadler voitti tarjouskilpailun kaikilla osa-alueilla. Vetureiden hinta on hyvä ja linjassa markkinoiden hintatasoon nähden, Jansson vahvistaa.

VR Groupin ja Stadlerin sopimus viimeistellään huhtikuun aikana. Tämän jälkeen vuorossa on valmistuksen aloittaminen, perusteellinen testaus sekä käyttöönotto.

 

Veturin ominaisuudet:

–      Kokonaisteho on 1,9 MW kahdella 0,95 MW EU Stage V päästönormin mukaisella dieselmoottorilla
–      Suurin sallittu nopeus 120 km/h
–      Paino 88 tn
–      Pituus 18 m
–      Maksimivetovoima 346 kN, pystyy vetämään 2000 tn junaa
–      Veturi on varustettu radio-ohjauslaitteistolla

Rautatieasemilla ja laiturialueilla ei voi järjestää vaalitilaisuuksia

Kuva: VR Group

Väylä ja VR Group ovat yhdessä linjanneet, että vaalitilaisuuksia ei saa järjestää niiden omistamilla rautatieasemilla tai laiturialueilla.

Linjauksen taustalla vaikuttivat monet syyt, kuten turvallisuus ja liikkumisen sujuvuus.

“Laiturialueilla on vain vähän tilaa käytössä ja matkustajille tulee turvata esteetön kulkeminen. Näistä syistä laiturialueet eivät lähtökohtaisesti sovellu tapahtumapaikoiksi”, toteaa Väylän Arto Muukkonen.

Yhtenä riskinä on myös rautatiealueiden roskaantuminen. Esimerkiksi erilaiset flyerit ja muut jaettavat mainokset voivat helposti joutua radalle. Sieltä niiden siivoaminen on kallista, sillä työt pitää tehdä öisin liikennekatkon aikana.

VR Group on poliittisesti, uskonnollisesti ja aatteellisesti puolueeton yhtiö, joten VR:n omistamissa kiinteistöissä vaalitilaisuuksien järjestäminen ei ole mahdollista. Väylä noudattaa samoja periaatteita alueidensa vuokrauksen osalta.

Ennennäkemätöntä tehokkuutta sellukuljetuksissa – jo miljoona tonnia Äänekoskelta Vuosaareen

25.09.18, VR Transpoint, Lokaatio: Metsä Fibre / Äänekoski, Tilaaja: Virva Torvinen / VR-Yhtymä Oy, Valokuvaaja: Juho Kuva

Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaan vientikuljetusten tarpeisiin rakennettu logistiikkaratkaisu kuuluu suomalaisen teollisuuden tehokkaimpiin. Tehtaan ja Vuosaaren sataman välisissä rautateiden sellukuljetuksissa on ylitetty miljoonan tonnin raja.

Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaan vientikuljetusten logistiikkaketju on hiottu mahdollisimman tehokkaaksi. Tehtaan toiminnot, rautatiekuljetukset ja satamaoperointi on yhdistetty saumattomaksi kokonaispalveluksi. Sellu kuljetetaan tehtaalta rautateitse Vuosaaren satamaan, jonka kautta se lähtee vientiin. VR Transpoint kuljettaa sellua Vuosaareen kahdella junalla päivässä, kuutena päivänä viikossa.

– Koko logistiikkaketju on hiottu mahdollisimman saumattomaksi ja tehokkaaksi yhdessä asiakkaan kanssa. Logistiikka on suunniteltu yhtenä kokonaisuutena junavaunujen lastauksesta purkuun ja laivanlastaukseen asti, minkä kautta sellukuljetuksiin on saatu ennennäkemätöntä tehokkuutta. Kokonaisuuden toimiminen vaatii myös ennustettavuutta ja suunnitelmallisuutta niin, että häiriöitä ei tule missään päässä ketjua, VR Transpointin johtaja Martti Koskinen sanoo.

Biotuotetehtaalla tuotettua sellua viedään Suomen ulkopuolelle vuositasolla noin 800 000 tonnia.

– Biotuotetehdas on pohjoisen pallonpuoliskon suurin puuta jalostava laitos tuottaen 1,3 miljoonaa tonnia sellua vuodessa. Kun on kyse noin suurista määristä, varaston täytyy olla satamassa. Oli selvää, että tehtaan ja sataman välille piti rakentaa erittäin luotettava logistiikkaketju, Metsä Groupin maalogistiikasta vastaava johtaja Pasi Pulkkinen kertoo.

21.09.17, VR Transpoint, Lokaatio: Vuosaaren satama, Tilaaja: Virva Torvinen / VR-Yhtymä Oy, Valokuvaaja: Juho Kuva

Huippuunsa viritetty vaunukierto

Äänekosken ja Vuosaaren välisiin sellukuljetuksiin on sidottu kaksi Vectron-veturia ja kolme vaunurunkoa. Kuljetukset hoidetaan 22 vaunusta koostuvina erittäin tehokkaina kokojunakuljetuksina. Kokojunamallissa kahden paikan välillä liikennöivän junan koko kuljetuskapasiteetti on asiakkaan käytössä.

Kuljetusjärjestelmän tärkein tehokkuutta lisäävä tekijä on huippuunsa viritetty vaunukierto, joka kestää vain 1,5 vuorokautta. Nopea vaunukierto takaa sen, että sellu ei jää tehtaalle odottamaan kuljetuksia, eikä kuljetuksiin sitoudu ylimääräistä kalustoa. Kun yhtä junaa lastataan Äänekoskella ja toista puretaan Vuosaaressa, kolmas juna ajaa satamasta kohti Äänekoskea.

Vientikuljetuksissa käytetään uusia monipuolisia Vectron-sähkövetureita, jotka voivat kulkea myös sähköistämättömillä raiteilla, eikä Äänekoski–Vuosaari-liikenteessä tarvita erillisiä vaihtotyövetureita. Veturinkuljettajat hoitavat biotuotetehtaan sellun vientiliikenteeseen liittyvät vaihtotyöt radio-ohjausta hyödyntäen.

– Uuden kaluston pitkälle kehitettyjä ominaisuuksia on päästy hyödyntämään täysimääräisesti. Vectronit on varustettu radio-ohjauksella ja diesel-apumoottoreilla, mikä mahdollistaa uudenlaiset ja tehokkaat toimintamallit tuotannossakin, Martti kertoo.

Video Vectronin vetämän sellujunan matkasta Äänekoskelta Vuosaareen

Tehokkuutta pohjoisen raakapuukuljetuksiin – Vectron vetää suuremmat puukuormat

11.12.18, VR Transpoint, Pohjoisen raakapuukuljetukset, Kemijärvi -Rovaniemi -Kemi, Tilaaja: Virva Torvinen / VR-Yhtymä Oy, Valokuvaaja: Juho Kuva

Vectron-sähköveturit aloittivat säännöllisen liikennöinnin Pohjois-Suomen raakapuuliikenteessä 18. helmikuuta. Vectronin paremman vetokyvyn ansiosta raakapuujunien kokoa on voitu kasvattaa.

Raakapuun kysyntä on ollut kotimaassa historiallisen kovalla tasolla ja metsäteollisuuden uudet investoinnit ovat myös osaltaan lisänneet raakapuun kysyntää. Vectron-sähköveturin monipuoliset ominaisuudet mahdollistavat uudenlaiset ja kilpailukykyiset logistiikan ratkaisut myös pohjoisen raakapuukuljetuksissa. Vectronin parempi vetokyky mahdollistaa noin 23 prosenttia suuremmat raakapuukuljetukset samalla junamäärällä kuin aiemmin.

Lisätehokkuutta raakapuukuljetuksiin tuo myös suoraviivainen kuljetusketju ilman välikäsittelyjä. Lapin raakapuuliikenne on niin sanottua pendeliliikennettä, jossa vaunurunko liikkuu edestakaisin raakapuuterminaalin ja tehtaan välillä. Tämä näkyy asiakkaalle logistisena tehokkuutena, sillä lyhyiden välimatkojen ja tehokkaan suunnittelun ansiosta vaunukierto on nopeaa. Kuljetusketju voidaan hoitaa yhdellä veturilla alusta loppuun ja erillisiä dieselvetureita ei tarvita. Aikaa säästyy, kun välivaiheita jää pois.

– Raakapuuliikenne on meille erittäin tärkeää, sillä noin kolmannes liikenteestämme on raakapuuta. Eri kuljetusmuotojen välinen kilpailu kovenee ja uusia tehokkaita ratkaisuja tarvitaan. Junakoon kasvu tuo tehokkuutta kuljetuksiin. Pystymme kuljettamaan enemmän tavaraa samalla junamäärällä tai ajamaan vähemmän junia saman puumäärän kuljettamiseksi. Uusien veturien myötä entistä suurempi osa tavaraliikenteestä voidaan hoitaa ympäristöystävällisellä ja energiatehokkaalla sähkövedolla, VR Transpointin myynti- ja markkinointijohtaja Tero Kosonen kertoo. 

Vectronit on otettu käyttöön pohjoisen raakapuuliikenteessä 18. helmikuuta alkaen Patokangas–Kemi-rataosuudella. Vectron vetää perässään 27 raakapuuvaunua, joka on 5 vaunua enemmän kuin aiemmin kyseisen rataosan raakapuukuljetuksissa. 

– Tavoitteemme on kehittää puukuljetuksia ilmastokestävämmiksi ja taloudellisemmiksi. Pitkät junat ja tulevaisuudessa ehkä myös leveämmät puutavaravaunut mahdollistavat kuljetuskertojen harventamisen. Rautatiekuljetukset ovat meille etenkin Lapissa merkittävä puunkuljetusmuoto, jonka kehittämiseen panostamme, kertoo Metsähallitus Metsätalous Oy:n asiakkuusjohtaja Heikki Kääriäinen

Vectron – suunniteltu Suomen olosuhteisiin

Vectron-sähköveturi on suunniteltu Suomen olosuhteisiin ja suomalaisen teollisuuden tarpeisiin. Tehokas veturi pystyy vetämään aiempaa suurempaa, jopa 2 500 tonnin tavarajunaa. Veturin monipuolisia ominaisuuksia on hyödynnetty alusta alkaen uudenlaisissa kuljetusratkaisuissa. Laajalla testiohjelmalla on varmistettu sähköveturin toimivuus pohjoisen vaativissa olosuhteissa.

VR Group on tilannut Siemensiltä kaikkiaan 80 uutta energiapihiä ja tehokasta veturia. Veturihankinta on osa merkittävää VR Groupin kalustoinvestointien sarjaa. Vetureiden sarjavalmistus on alkanut ja koko kalustoerä toimitetaan vuoteen 2026 mennessä.

Katso video Vectronin vetämän raakapuujunan matkasta Pohjois-Suomen kauniissa talvimaisemassa

VR Group hakee uutta kasvua perustamalla tytäryhtiön Venäjälle

VR Group hakee kasvua uudesta liiketoiminnasta investoimalla venäläisiin raakapuuvaunuihin ja perustaa tytäryhtiön Venäjälle. Vaunut tulevat suomalaisten metsäalan yritysten tuontipuuliikenteeseen. Ensimmäisten vaunujen on tavoitteena olla liikenteessä vuoden 2019 lopussa.

– Perustamme venäläisen tytäryhtiön vaunujen hankintaan ja operointiin Venäjällä. Investointi tukee erinomaisesti strategiaamme, sillä haemme aktiivisesti kasvua uusilta alueilta sekä vahvistamme kilpailukykyämme. Haluamme myös palvella avainasiakkaitamme entistä paremmin, VR Groupin toimitusjohtaja Rolf Jansson sanoo.

VR Group käynnistää yhtiön perustamisen sekä vaunujen hankintaprosessin. Vaunuja on tarkoitus hankkia 300 kappaletta parin seuraavan vuoden aikana. Yritys vuokraa vaunuja VR Transpointin suomalaisille avainasiakkaille, operoi niitä Venäjällä sekä huolehtii kunnossapitosopimuksista. Tytäryritys myös vastaa operatiivisesti vaunujen käytön suunnittelusta ja ohjauksesta Venäjän puolella. VR Group tulee omistamaan yrityksen sataprosenttisesti. Tavoitteena on aloittaa liikennöinti vielä tämän vuoden aikana.

– Yrityksen toiminta alkaa Metsä Groupin tuontipuuliikenteessä. Kyseessä on aivan uusi toimintamalli ja ratkaisu logistiikan asiakkaillemme. Kehitämme ratkaisuja yhdessä asiakkaidemme kanssa, ja haluamme olla heille paras mahdollinen kumppani, VR Transpointin johtaja Martti Koskinen kommentoi.

VR-konsernin vuoden 2018 tulos erinomainen – rautatieliikenteen volyymit kasvoivat

Kuva: Leif Rosnell

Tammi-joulukuu 2018 lyhyesti:

  • Konsernin liikevaihto kasvoi 2,0 prosenttia 1 276,6 (1 251,5) miljoonaan euroon.
  • Liikevaihto kasvoi VR Transpointissa ja pysyi edellisvuoden tasolla Matkustajaliikenteessä ja VR Trackissä.
  • Liikevoitto oli 151,7 (110,3) miljoonaa euroa eli 11,9 (8,8) prosenttia liikevaihdosta.
  • Liikevoittoon sisältyy yhteensä 63,8 (16,4) miljoonaa euroa omaisuuden myyntivoittoja ja yhteensä -15,8 (-5,1) miljoonaa euroa muita kertaluonteisia eriä.
  • Kaukoliikenteen junissa matkustus kasvoi 4,4 prosenttia ja junissa tehtiin 13,6 (13,0) miljoonaa matkaa.
  • VR Transpointin rautatiekuljetusten volyymi kasvoi 2,7 prosenttia 39,4 (38,4) miljoonaan tonniin.
  • VR Trackin myynnistä norjalaiselle NRC Groupille ilmoitettiin lokakuussa 2018. Kauppa toteutui 7.1.2019.
  • VR-Yhtymä Oy sai toukokuussa 2018 Standard & Poor’silta luottoluokituksen A+, näkymät vakaat.
VR- konserni, keskeiset tunnusluvut 1-12/2018 1-12/2017 Muutos-%
Liikevaihto (milj. euroa) 1 276,6 1 251,5 2,0
Liikevoitto (milj. euroa) 151,7 110,3 37,5
Liikevoitto-% 11,9 8,8  
Matkustajaliikenteen matkat (milj.) 123,7 126,9 -2,5
* Kaukoliikenne 13,6 13,0 4,4
* Lähiliikenne 73,9 72,7 1,7
* Pohjolan Liikenne 36,2 41,2 -12,2
Junaliikenteen henkilökilometrit (milj.) 4 535 4 271 6,2
VR Transpointin tonnit (milj.) 44,4 43,7 1,7
* Rautatiekuljetukset 39,4 38,4 2,7
* Maantiekuljetukset 5,0 5,3 -5,3
Taseen loppusumma (milj. euroa) 1 843,8 1 817,8 1,4
Oma pääoma yhteensä 1 233,4 1 200,8 2,7
Korolliset nettovelat 21,3 71,5 -70,1
Omavaraisuusaste, % 68,1 67,4  
Nettovelkaantumisaste, % 1,7 6,0  
Henkilöstö, keskimäärin 7 573 7 540 0,4

Toimitusjohtaja Rolf Jansson:

”Hyvä markkinatilanne sekä panostukset asiakaskokemukseen edesauttoivat liikevaihdon kasvua vuonna 2018. Asiakastyytyväisyyttä mittaava suositteluindeksi (NPS) oli kaikissa liiketoiminnoissamme hyvällä tasolla eli asiakkaamme ovat valmiita suosittelemaan palveluitamme. Tämä kannustaa meitä jatkamaan palvelutasomme parantamista. Myös henkilöstön sitoutuneisuutta mittaavan #Fiilis 2018 -tutkimuksen kokonaistulos nousi. Ilahduttavaa on, että henkilöstömme suhtautuu entistä myönteisemmin VR-konsernin tulevaisuuteen.

Vuoden 2018 liikevaihto oli 1276,6 (1251,5) miljoonaa euroa, missä oli 2 prosenttia kasvua vuoteen 2017 verrattuna. Rautatieliikenteen volyymit olivat hyvässä kasvussa sekä matkustajaliikenteessä että tavaraliikenteessä. Kehitys oli myönteisintä matkustajaliikenteessä kaukoliikenteessä, jossa pääreiteillä päästiin 6,4 prosentin kasvuun. Vastaavasti VR Transpointin kuljetetut tonnit olivat hyvässä 7,6 prosentin kasvussa kotimaan tavaraliikenteessä.

Määrätietoisten omien toimenpiteiden sekä merkittävien myyntivoittojen tukemana VR-konsernin vuoden 2018 liikevoitto nousi 152 (110,3) miljoonaan euroon. Myös operatiivinen liikevoittomme ilman myyntivoittoja ja muita kertaluonteisia eriä kasvoi 5 prosenttia 104 (99) miljoonaan euroon ja oli 8,1 (7,9) prosenttia liikevaihdosta. Jatkamme määrätietoisesti toimenpiteitä sekä kannattavuuden että kilpailukyvyn parantamiseksi.

Vuoden 2018 tilinpäätökseen on kirjattu yhteensä noin 64 (16) miljoonaa euroa omaisuuden myyntivoittoja, jotka liittyvät pääosin vuoden aikana tehtyihin kiinteistöjärjestelyihin. Näistä merkittävin oli Helsingin päärautatieasemalla sijainneen pääkonttorimme myynti. Liikevoittoon sisältyy yhteensä noin -16 (-5) miljoonaa euroa pääosin liiketoiminnan uudelleenjärjestelyihin liittyviä kertaluonteisia eriä. Kertaerät sisältävät myös Kinnin seisakkeella Mäntyharjulla keväällä 2018 tapahtuneen valitettavan ympäristöonnettomuuden kustannusvaikutukset. Onnettomuudessa rikkoutuneesta säiliövaunusta valui maahan 35 tonnia metyylitertbutyylieetteriä (MTBE). VR-konserni on jo toteuttanut ja toteuttaa vahinkoalueella mittavia torjunta- ja ennallistamistoimia tiiviissä yhteistyössä viranomaisten kanssa.

Teimme vuoden aikana merkittäviä rakennejärjestelyitä, jotka suuntaavat VRkonsernin fokusta liikenneoperointiin. Lokakuussa kerroimme, että norjalainen NRC Group ja VR Track yhdistävät toimintonsa muodostaen johtavan pohjoismaisen raideinfratoimijan. Yritysjärjestely toteutui 7.1.2019. Sen velaton kauppahinta oli 225 miljoonaa euroa. Kauppahinnasta osa maksettiin käteisenä ja osa NRC Groupin osakkeilla, minkä myötä VR-konsernista tuli NRC Groupin suurin omistaja. Kaupasta saatava myyntivoitto kirjataan vuoden 2019 ensimmäisen vuosineljänneksen tulokseen. Loppuvuoden aikana toteutimme myös järjestelyt kaluston kunnossapitotoiminnon yhtiöittämiseksi, ja VR Kunnossapito Oy aloitti toimintansa 1.1.2019.

Helsingin seudun lähiliikenne (HSL) käynnisti helmikuussa 2018 pääkaupunkiseudun lähijunaliikenteen kilpailutuksen, johon VR-konserni ilmoittautui mukaan.

Tarjouskilpailun voittaja ilmoitetaan keväällä 2020 ja kilpailutettu HSL-lähijunaliikenne alkaa 2021. VR-konserni osallistuu myös kilpailuun Tampereen raitiotien operoinnista. Tarjouskilpailu ratkeaa alustavan aikataulun mukaan huhtikuussa 2019, ja kaupallinen liikenne on tarkoitus aloittaa vuonna 2021.

Turvallisuus on yksi VR-konsernin arvoista. Teemme systemaattista ja pitkäjänteistä työtä rautatieturvallisuuden ja työturvallisuuden kehittämiseksi sekä tapaturmien ennaltaehkäisemiseksi. Tapaturmataajuuden kehitys onkin ollut yhtäjaksoisesti myönteistä vuodesta 2010 alkaen. Vuonna 2018 konsernin rautatieturvallisuuden johtamisjärjestelmä ja toimintaprosessit muokattiin vastaamaan muuttuvan lainsäädännön vaatimuksia. Kinnin onnetttomuuden jälkeen käynnistimme useita projekteja rautatieturvallisuuden kehittämiseksi, muun muassa kaluston paikallaan pysymiseen sekä vaarallista aineita kuljettavan kaluston käsittelyyn liittyen.

VR-Yhtymä Oy arvioitti HSL-kilpailutusta varten luottoluokitustasonsa ja toukokuussa 2018 kansainvälinen luottoluokittaja Standard & Poor’s (S&P) ilmoitti myöntäneensä VR-Yhtymä Oy:lle luottoluokituksen A+, näkymät vakaat.

Odotamme yleisen talouskehityksen hidastuvan hieman kuluvan vuoden aikana, mutta raideliikennettä tukee moni muu trendi kuten kaupungistuminen, ilmastotietoisuuden lisääntyminen ja digitalisaatio. Väyläviraston ylläpitämän rataverkon kapasiteetti ja heikko kunto vaikuttavat negatiivisesti palvelujemme toimitusvarmuuteen ja täsmällisyyteen. Tässä ympäristössä tavoittelemme kannattavaa kasvua panostamalla asiakkaiden palvelemiseen ja kilpailukyvyn lisäämiseen.

Merkittävät tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat

VR-konserni tiedotti 11.10.2018 myyvänsä VR Track Oy:n norjalaiselle NRC Groupille. Yrityskauppa toteutui 7.1.2019.

VR-Yhtymä Oy:n kaluston kunnossapitotoiminto yhtiöitettiin erilliseen kunnossapitoyhtiöön VR-konsernin sisällä. VR Kunnossapito Oy aloitti toimintansa 1.1.2019.

Valtionhallinnon tavoitteena on keskittää kaupunkikeskustojen kehittäminen yhdelle kiinteistöomistajalle. Tähän liittyen VR-konsernin kiinteistöjä siirrettiin 20 paikkakunnalla Senaatti-kiinteistöille 31.1.2019 toteutetulla kiinteistökaupalla.

Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen julkaiseminen

VR-konsernin toimintakertomus, joka sisältää selvityksen muista kuin taloudellisista tiedoista, ja tilinpäätös sekä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä ja palkka- ja palkkioselvitys julkaistaan viimeistään 15.3.2019 yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.vrgroup.fi.

Junaliikenteessä varaudutaan poikkeuksellisiin lumisateisiin: lähiliikenteessä supistuksia torstaina 17.1.2019

Eteläiseen Suomeen on ennustettu poikkeuksellisen runsasta lumisadetta lähipäiville. VR varautuu yhdessä HSL:n ja Finrailin kanssa hankaliin sääolosuhteisiin. Osa lähiliikenteen junavuoroista jätetään ajamatta torstaina 17.1.2019. Kaukoliikenteen vuoroja ei peruta etukäteen, mutta matkustajien kannattaa varautua myöhästymisiin ja mahdollisiin peruuntumisiin.

Pyryttävä ja pöllyävä lumi yhdistettynä kovaan tuuleen voi huomenna torstaina haitata VR:n junakaluston sekä Väyläviraston vastuulla olevan rataverkon toimintaa. VR on valmistautunut talveen huolellisesti erilaisin toimenpitein, muun muassa henkilöstöresurssien osalta.

VR on yhdessä HSL:n ja Finrailin kanssa päättänyt perua osan pääkaupunkiseudun lähiliikenteen huomisista (17.1.) junavuoroista. Pidennetyllä vuorovälillä mahdollistetaan vaihteiden lumityöt ja pyritään varmistamaan, että muu liikenne voitaisiin ajaa aikataulussa. HSL-liikenteessä harvennettu vuorotarjonta koskee A-, K- ja Y-junia. A- ja K-juniin lisätään paikkakapasiteettia palvelutason ylläpitämiseksi.

Pääkaupunkiseudun HSL-liikenteessä ajetaan noin 80 % normaaleista vuoroista. Käytännössä tämä tarkoittaa, että torstaina 17.1.2019 harvennetut vuorot ajetaan seuraavasti:

• A-junat ajetaan 20 minuutin vuorovälillä
• K-junat ajetaan 20 minuutin vuorovälillä

Tarkat lähtöajat ja mahdolliset muutokset kannattaa tarkistaa Reittioppaasta ennen lähtöä aamulla.

Helsingin ja Turun välillä sijaitsevan rantaradan junaliikenne pyritään turvaamaan perumalla reitin Y-junat, poikkeuksena Karjaalta klo 5:43 lähtevä Y8570-juna, joka ajetaan myös huomenna. Lisäksi Riihimäki–Helsinki-välillä kulkevat D-junat ja R9693-juna Helsingistä Riihimäelle klo 15:51 perutaan.

Kaukoliikenteen junavuorot pyritään ajamaan normaalien aikataulujen mukaan. VR kehottaa matkustajia tarkistamaan junien aikataulut etukäteen, varautumaan lisämuutoksiin ja varaamaan malttia liikenteeseen.

Lisätietoja liikenteestä vr.fi sekä hsl.fi.

Liikenteen sujumista voi seurata Junat Kartalla -palvelusta sekä vr.fi/liikennetilanne sekä VR:n sosiaalisen median kanavissa VR Yhteisellä matkalla Facebookissa sekä VRPalvelu Twitterissä.