Ennätyksellinen 6 000 tonnin tavarajuna liikennöi Vainikkalasta Haminaan

27.03.20, Erikoispitkä tavarajuna T2514 Vainikkalasta Haminaan, Lokaatio: Hamina,  Valokuvaaja: Juho Kuva

VR Transpoint on pilotoinut maaliskuun aikana ennätyksellisen suurta tavarajunaa transitoliikenteen kuljetuksissa Vainikkalasta Haminan satamaan. 6 000 tonnia painavassa junassa on huikeat 66 vaunua ja vajaa kilometrin mittainen kokoonpano liikkuu kahden Vectron-sähköveturin voimin. Suuret junakoot tuovat tehokkuutta rautatiekuljetuksiin.

VR:n uusimmat ja tehokkaimmat veturityypit on otettu käyttöön transitoliikenteessä nyt myös kaakonseudulla. Tämä mahdollistaa aiempaa raskaampien Venäjältä tulevien kokojunien liikuttamisen Suomen puolella. Tähän asti Venäjältä tulleet kokojunat on jouduttu lyhentämään erillisiksi kuljetuksiksi. Jatkossa sama tavaramäärä kulkee yhdellä suurella junalla. Junassa on 66 vaunua, sen pituus vetureineen on 830 metriä ja paino kuormassa 6 000 tonnia.

“Hienoa, että pystymme myös Suomessa kasvattamaan junakuljetusten kokoa, ja saamme näin Suomen kauttakulkuliikennettä ja transitoreittiä vielä tehokkaammaksi. Vastaavankokoisia junia saapuu Venäjältä Suomeen säännöllisesti, mutta näin suuria junia emme kuitenkaan ole voineet Suomen puolella operoida. Vectronin paremman vetokyvyn ansiosta junien kokoa on voitu Suomen puolella kasvattaa ja näin saamme tehoa transitokuljetuksiin”, sanoo VR Transpointin myynti- ja markkinointijohtaja Tero Kosonen.

Vainikkalan uudet pitkät raiteet helpottavat pitkien junien vastaanottoa Suomen puolelle ja mahdollistavat pitkien junien suorien vetojen lisääntymisen verrattuna nykytilanteeseen. Vainikkala on tärkein raja-asema Suomen ja Venäjän välisessä rautatieliikenteessä, ja ratapihalla voi käsitellä jopa 1 000 metrin mittaisia tavarajunia nopeasti ja joustavasti.

“Yli kilometrin mittaiset raiteet ovat Vainikkalassa tarpeen, koska Venäjällä käytetään yleisesti hyvin pitkiä tavarajunia. Venäjältä tulevien junien lyhentämisestä ja Venäjälle lähtevien junien pidentämisestä on aiheutunut paljon vaihtotöiden tarvetta. Nyt ratapiha pystyy ottamaan vastaan entistä useampia pitkiä junia vuorokaudessa. Junat saadaan viiveettä Suomeen, ja ne pääsevät jatkamaan edelleen matkaansa määräasemalleen”, idänliikenteen myyntijohtaja Antti Pursiainen kertoo.

Idän tavaraliikenteen suurimmat volyymit kulkevat Vainikkalan kautta. Valtaosa tuontiliikenteestä tulee rajan yli Vainikkalaan, ja Vainikkala syöttää lisäksi suuret määrät transitoliikennettä Etelä- ja Länsi-Suomen satamiin.

“Suuremmat junat tehostavat koko rautatielogistiikan toimintaa. Samalla aikataulujänteellä voidaan kuljettaa kerralla enemmän tavaraa ja raiteille mahtuu kokonaisuudessaan enemmän kuljetettavaa. Tämä mahdollistaa uusien kuljetuskonseptien rakentamista sekä Venäjän että Suomen puolella. Lisäksi suuremmat junakoot tuovat ympäristöhyötyjä liikenteen päästöjen vähentyessä”, Antti jatkaa.

Vectron-sähköveturi on suunniteltu Suomen olosuhteisiin ja suomalaisen teollisuuden tarpeisiin. Tehokas veturi pystyy vetämään aiempaa suurempia tavarakuormia. Veturin monipuolisia ominaisuuksia on hyödynnetty alusta alkaen uudenlaisissa kuljetusratkaisuissa. VR Group on tilannut Siemensiltä kaikkiaan 80 veturia, ja hankinta on osa merkittävää VR Groupin kalustoinvestointien sarjaa. Vetureiden sarjavalmistus on käynnissä ja koko kalustoerä toimitetaan vuoteen 2026 mennessä.

Koronatilanteen vuoksi matkustajamäärät romahtivat – junaliikennettä supistetaan, koko henkilöstöä suunnitellaan lomautettavaksi vaiheittain vuoden 2020 aikana

VR Group vastaa koronavirustilanteesta johtuvaan haastavaan liikennetilanteeseen supistamalla omaa kauko- ja lähiliikennettään. Supistamisilla reagoidaan merkittävästi laskeneisiin matkustajamääriin. Tilanteesta johtuen VR käynnistää yhteistoimintaneuvottelut koko henkilöstön lomauttamiseksi.

Koska matkustajamäärät ovat viime päivinä laskeneet sekä VR:n kauko- että lähiliikenteessä jopa 60 %, VR suunnittelee supistavansa junaliikennettä ennakoivasti huhtikuun puolivälistä alkaen. Liikenteen ennakoivan supistamisen tavoitteena on jatkossakin ajaa tärkeimmät kauko- ja lähiliikenteen junayhteydet sekä turvata Suomen sisäiset yhteydet ja varmistaa palvelu kaikilla maantieteellisillä alueilla. Supistettu liikenne ei koske HSL-liikennettä.  

VR varautuu veturinkuljettajien käynnissä olevan ylityö- ja vuoronvaihtokiellon sekä koronaepidemian aiheuttamiin haittoihin myös tavaraliikenteessä.

Suunnitellut lomautukset

Lomautukset suunnitellaan toteutettaviksi vaiheittain vuonna 2020. Henkilökohtaiset lomautukset kestäisivät korkeintaan 90 vuorokautta.

VR päivittää matkustusehtojaan joustavammaksi koronatilanteen vuoksi

Kuvaaja: Soile Laaksonen

Koronavirustilanteen vuoksi VR mahdollistaa toukokuun loppuun asti junalippujen matkustusajankohdan muuttamisen joustavammin: kaukojunamatkoille voi valita kuluitta uuden matkustusajankohdan, jos se on yli kahden viikon (14 vrk) päässä aiemmasta varauksesta ja matkakohde pysyy samana. Päivitetyt muutosehdot ovat voimassa 31.5. saakka ja koskevat kaikkia VR:n kanavista ostettuja kotimaan kaukojunien kertalippuja. Kevään junaliput 4.5.-14.6. väliselle ajalle tulevat myyntiin tiistaina 17.3.

Muutokset junalipun matkustusajankohtaan voi tehdä 31.5.2020 saakka asemien lipunmyynnissä tai puhelimitse veloituksettomassa asiakaspalvelunumerossamme 0800 166 888 (ma–pe 5–22 ja la–su sekä arkipyhinä 7–22). Valitettavasti asiakaspalvelussamme on parhaillaan ruuhkaa, mutta pyrimme palvelemaan kaikkia asiakkaitamme mahdollisimman pian.

Matkakohde ja matkustusluokka pysyvät muutoksessa samana. Alle kahden viikon päähän tehtäviin muutoksiin pätevät normaalit muutosehdot: https://uusi.vr.fi/ehdot. Peruutusehtoihin ei tule muutoksia.

Tällä hetkellä junaliput ovat myynnissä 3.5. asti. Kevään junaliput 4.5.-14.6.2020 väliselle ajalle tulevat myyntiin tiistaina 17.3.2020.

Venäjän matkustusehdoissa ei muutoksia

Venäjän liikenteen junalippujen matkustusehdot säilyvät toistaiseksi ennallaan, mutta jo nyt Helsingin ja Pietarin välillä liikennöivän Allegro-junan lippuun voi tehdä muutoksen joustavasti, viimeistään 6 tuntia ennen lähtöä.

Lisätietoa: https://www.vr.fi/cs/vr/fi/junaliput-venajalle

Venäjän liikenteen kevään liput tulevat myyntiin 18.3.2020.

VR Groupin vuoden 2019 liikevoitto erinomainen – raideliikenteen suosio ennätystasolla

© VR Group

Tammi-joulukuu 2019 lyhyesti:

  • Konsernin vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 1,2 prosenttia 988,4 (976,4) miljoonaan euroon. Konsernin raportoitu liikevaihto laski 22,6 prosenttia 988,4 (1 276,6) miljoonaan euroon johtuen VR Trackin myynnistä vuoden 2019 alussa.
  • Vertailukelpoinen liikevoitto, eli liikevoitto ilman VR Trackin liittyviä eriä ja myyntivoittoja, kasvoi 29 prosenttia ja oli 93,8 (72,8) miljoonaa euroa. Konsernin raportoitu liikevoitto oli 301,4 (151,7) miljoonaa euroa.
  • Kaukoliikenteen junissa matkustus kasvoi 10 prosenttia ja junissa tehtiin 14,9 (13,6) miljoonaa matkaa.
  • VR Transpointin rautatiekuljetusten volyymi laski 6,4 prosenttia 36,9 (39,4) miljoonaan tonniin.
  • VR Group voitti vuoden aikana useita kilpailutuksia, mm. Tampereen raitiotieliikenteen operoinnin ja HKL:n metrojunien peruskorjauksen.
  • Panostusta tulevaisuuteen tuettiin merkittävällä uusilla investointihankkeilla.
  • Hallituksen osinkoesitys 350 miljoonaa euroa.

Toimitusjohtaja Rolf Jansson:

“Vuonna 2019 liiketoiminnoistamme matkustajaliikenne kasvoi voimakkaasti jo kolmatta vuotta peräkkäin. Erityisen merkillepantavaa on, että matkustajajunaliikenteen markkinaosuus suhteessa muihin kuljetusmuotoihin nousi 6,2 prosenttiin. Toisaalta heikkenevä talouskehitys vaikutti negatiivisesti tavaraliikenteen volyymeihin, mikä heijastui VR Transpointin suorituskykyyn.

Vuonna 2019 konsernin rakennetta selkeytettiin tukemaan toimintamme tarkoitusta eli ihmisten ja rahdin liikuttamista asiakaslähtöisillä ratkaisuilla. Vuoden alussa luovuimme raideinfraan keskittyvästä VR Trackistä, joka myytiin norjalaiselle NRC Groupille, ja yhtiöitimme kunnossapitoyksikkömme luomaan konsernille uutta kasvua. Uusi yhtiö, VR FleetCare, voitti toukokuussa Helsingin kaupungin liikennelaitoksen (HKL) metrojunien peruskorjauksen kilpailutuksen. Konsernille strategisesti merkittävä oli myös voitto Tampereen raitiotieliikenteen operoinnin kilpailutuksessa.

Konsernin vuoden 2019 vertailukelpoinen liikevaihto oli 988,4 (976,4) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen ja myyntivoitoista oikaistu liikevoitto nousi 93,8 (72,8) miljoonaan euroon. Vuoden 2018 vertailukelpoisista luvuista on poistettu VR Trackin vaikutus ja muut myyntivoitot.

Jatkoimme myös merkittävää investointiohjelmaamme tulevan kasvun tueksi. Investointitasomme oli historiallisen korkea, 199 miljoonaa euroa. Uusia sähkövetureita on nyt toimitettu 25 kappaletta yhteensä 80 veturin hankinnasta. Huhtikuussa teimme hankintapäätöksen 60 modernista ja vähäpäästöisestä dieselveturista tavaraliikenteen tarpeisiin ratapihoille ja sähköistämättömille rataosille sekä käynnistimme uusien sähkövetoisten lähiliikennejunien hankinnan.

Vastuullisuuden merkitys korostuu VR Groupin strategiassa, ja se yhdistää teemana kaikkia liiketoimintoja. Olemme vahvasti mukana ilmastonmuutoksen torjunnassa. VR:n matkustajaliikenteen junista 95 % kulkee puhtaasti vesivoimalla tuotetulla sähköllä. Tavaraliikenteessä sähkövedon osuus on hyvällä 79 % tasolla. Myös linja-autoliikenteessä investoimme 30 uuteen sähköbussiin Pohjolan Liikenteelle HSL:n alueelle. Lisääntyvä ympäristötietoisuus kasvattaa junaliikenteen suosiota kokonaisuudessaan.

Junaliikenteen markkinaosuus henkilöliikenteessä suhteessa muihin kuljetusmuotoihin jatkoi kasvuaan ja saavutti historiallisen 6,2 prosentin tason. Arvioimme markkinaosuuden kasvun jatkuvan tulevina vuosina kohti 10 prosenttia, mikäli pitkäjänteiset infrainvestoinnit toteutuvat. Junaliikenteen markkinaosuuden kasvu hyödyttää suoraan ympäristöä, sillä liikenteen päästöistä junaliikenteen osuus on vain noin 1 %.

Vuonna 2020 jatkamme VR Groupin toiminnan tehokkuuden ja laadun jatkuvaa parantamista ja haemme kasvua palveluja kehittämällä ja laajentamalla. Lisäksi tutkimme kasvumahdollisuuksia myös maantieteellisen laajentumisen osalta.”

Merkittävät tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat

VR Group jätti 5.2.2020 tarjouksen HSL-lähijunaliikenteen järjestämistä koskevassa kilpailutuksessa. Kilpailutettu liikenne alkaa kesäkuussa 2021.

VR Group osallistui NRC Groupin osakeantiin 12.2.2020 omistusosuutensa suhteessa 12,7 miljoonalla eurolla.

Näkymät tilikaudelle 2020

VR Group odottaa liiketoimintansa volyymin kasvavan kuluvan vuoden aikana. Yhtiö näkee kasvuvaraa sekä orgaanisesti lisätyn kapasiteetin ja tarjottavien uusien palveluiden kautta että tutkimalla uusia maantieteellisiä kasvualueita.

Matkustajaraideliikenteen kasvua tukevat kaupungistuminen ja ilmastotietoisuuden lisääntyminen. Kaupunkibussiliikenteessä yhtiö on ollut menestyksekäs tuoreissa kilpailutuksissa, joiden liikennöinti käynnistyy 2020 aikana. Raidelogistiikassa kysyntä näyttää toipuneen edellisen vuoden lopun tilanteesta, vaikkakin talouskehitykseen liittyy epävarmuutta, ja kunnossapitotoiminnassa yhtiö on voittanut ulkoisia kilpailutuksia, joihin liittyvä toiminta käynnistyy vuoden 2020 aikana.

Viime vuosina käynnistetyt kalustoinvestoinnit lisäävät kuljetuskapasiteettia ja operoinnin luotettavuutta sekä matkustajaliikenteessä että rautatiekuljetuksissa. Myös panostusten digitaalisuuteen uskotaan vaikuttavan myönteisesti asiakaskysyntään ja -kokemukseen erityisesti matkustajaliikenteessä.

Vuosiraportin julkaiseminen

VR Groupin toimintakertomus ja tilinpäätös, selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä palkka- ja palkkioselvitys on julkaistu tänään verkkosivuilla osoitteessa https://2019.vrgroupraportti.fi/fi/

Tunnusluvut

VR-konserni, keskeiset tunnusluvut

1-12/2019

1-12/2018

     
Liikevaihto (milj. euroa)

988,4

1 276,6

Vertailukelpoinen liikevaihto (milj. euroa)

988,4

976,4

Liikevoitto (milj. euroa)

301,4

151,7

Vertailukelpoinen liikevoitto (milj. euroa)

93,8

72,8

Tulos ennen veroja (milj. euroa)

271,6

139,3

Tilikauden tulos (milj. euroa)

249,2

110,9

Liiketoiminnan rahavirta (milj. euroa)

196,5

179,7

Rahavirta ennen rahoituseriä (milj. euroa)

224,6

159,7

Osinko ja pääomanpalautus (1)

350

123

Oma pääoma yhteensä (milj. euroa)

1 334,5

1 233,4

Korolliset nettovelat (milj. euroa)

-6,5

21,3

Sijoitetun pääoman tuotto, %

17,5

10,4

Oman pääoman tuotto, %

18,6

9,3

Omavaraisuusaste, %

69,3

68,1

Nettovelkaantumisaste, %

-0,5

1,7

 

 

Matkustajaliikenteen matkat (milj.)

135,7

128,8

* Kaukoliikenne

14,9

13,6

* Lähiliikenne

77,9

73,9

* Pohjolan Liikenne

42,9

41,4

Junaliikenteen henkilökilometrit (milj.)

4 924

4 535

VR Transpointin tonnit (milj.)

41,8

44,4

* Rautatiekuljetukset

36,9

39,4

* Maantiekuljetukset

4,9

5,0

Henkilöstö, keskimäärin

6 062

7 573

(1)   2019: osinkoesitys

LVM ja VR neuvottelevat henkilöjunaliikenteen hankinnoista – junavuorojen tarjonta säilyy vähintään ennallaan

Liikenne- ja viestintäministeriö sekä VR käynnistävät neuvottelut uudesta henkilöjunaliikenteen palveluiden hankinnasta vuoden 2020 jälkeiseen tilanteeseen. Nykyinen ostoliikennesopimus ja velvoiteliikenteen päätös ovat voimassa joulukuulle 2020. Vaikka keskustelut ovat vasta käynnistymässä, tulee myös seuraava hankintakokonaisuus sisältämään vähintään nykyisen junavuorojen tarjonnan. Päätöksiä hankinnoista on tarkoitus tehdä myöhemmin tämän vuoden aikana.

Liikenne- ja viestintäministeriö ostaa VR:ltä vuosittain noin 30 miljoonalla eurolla kaupallisesti kannattamatonta ostoliikennettä, joka muodostuu pääosin Etelä-Suomen taajamaliikennealueen Sm2- ja Sm4-kalustolla liikennöitävistä lähijunavuoroista sekä kiskobussiliikenteestä kaukoliikenteen hiljaisemmilla reiteillä.

Lisäksi VR harjoittaa palveluvelvoitteen mukaisesti kannattamatonta liikennettä, johon kuuluu muun muassa säännöllinen Lapin yöjunaliikenne. Henkilöjunaliikenteen hankinnat täydentävät VR:n markkinaehtoista tarjontaa, joka muodostaa suurimman osan junaliikenteestä.

Neuvoteltavalla hankintasopimuksella yksinkertaistetaan sopimusjärjestelyä sekä parannetaan palveluiden määrää ja laatua.

Raideliikenne tärkeä osa liikenteen kokonaisuutta

Toimiva raideliikenne on välttämätöntä arjen liikkumisen helpottamiseksi ja työssäkäyntialueiden laajentamiseksi sekä merkittävä tekijä Suomen kilpailukyvylle. Lisäksi liikenteen siirtäminen yhä enenevissä määrin raiteille on yksi liikenteen päästövähennyskeinoista.

Ratakapasiteetti mahdollisille lisävuoroille varataan huhtikuussa 2020.

2019 junamatkustamisen ennätysvuosi – kotimaan kaukoliikenteessä yli 14 miljoonaa matkaa

Kuvaaja Janne Mikkilä

Joulukuussa 2019 kotimaan kaukoliikenteessä tehtiin yhteensä 1,2 miljoonaa matkaa, kasvaen +10 % edellisvuodesta. Yhteensä koko vuonna kotimaan kaukoliikenteessä tehtiin ennätykselliset 14,2 miljoonaa matkaa, 9 % edellisvuotta enemmän. Suurimpana syynä kasvun taustalla ovat junalippujen lasketut hinnat. Lisäksi parannettu vuorotarjonta, panostus junien palveluihin sekä digitaalisten kanavien uudistukset ovat lisänneet ilmastoystävällisen junan suosiota.

Matkamäärät kasvoivat edellisvuosien tapaan kotimaan kaukoliikenteessä tasaisesti läpi vuoden. Eniten matkustus kasvoi tammi-joulukuussa Helsingin ja Oulun (+24 %), Helsingin ja Rovaniemen (+14 %) sekä Helsingin ja Jyväskylän (+14 %) välillä. Myös joulukuussa matkustus kasvoi edellisvuoteen verrattuna eniten näillä reiteillä: Helsinki-Oulu (+30 %), Helsinki-Rovaniemi (+24 %) ja Helsinki-Jyväskylä (+21 %).

”Olemme erittäin iloisia junan suosion viime vuosina vahvana jatkuneesta kasvusta. Aiempaa edullisempi hinnoittelumme on siivittänyt matkamäärät nousuun: vuodesta 2015 tehdyt junamatkat ovat kasvaneet kotimaan kaukoliikenteessä yli +26 %. Kun katsomme, kuinka paljon olemme kuljettaneet asiakkaitamme kilometreissä mitattuna, on kasvu +39 %. Vuonna 2019 kotimaan kaukojunissamme matkustettiin enemmän kuin koskaan ennen”, iloitsee VR:n matkustajaliikennejohtaja Topi Simola.

VR on laskenut hintoja merkittävästi viime vuosina, edellisen kerran joulukuussa 2019. Kaukoliikenteessä opiskelijat, lapset, varus- ja siviilipalveluhenkilöt sekä eläkeläiset ovat saaneet 30.12.2019 alkaen peruslipun lisäksi alennuksia myös VR:n jo valmiiksi edullisista säästölipuista: lapset -40 %, opiskelijat sekä varus- ja siviilipalvelushenkilöt -30 % ja eläkeläiset -20 %. Joulukuussa myös VR:n lähijunalippujen hintoja laskettiin Järvenpäässä ja Hyvinkäällä kerta-, sarja- ja kausilippujen osalta.

Kotimaan lisäksi myös Venäjän ja Suomen välinen matkustus on kasvanut reippaasti. Vuonna 2019 Helsingin ja Pietarin välillä kulkevassa Allegro-junassa tehtiin yhteensä 560 000 matkaa, yli 15 % edellisvuotta enemmän.  Myös Venäjän Rautateiden operoiman, Helsingin ja Moskovan välillä liikennöivän Tolstoi-junan matkustus kasvoi. Yhteensä Venäjän ja Suomen välisessä junaliikenteessä tehtiin vuonna 2019 yli 600 000 matkaa, +16 % edellisvuotta enemmän.

Junan valtteina turvallisuus, nopeus, mukavuus ja ilmastoystävällisyys

Edullisten hintojen lisäksi VR on panostanut merkittävästi matkustusmukavuuteen ja asiakaskokemuksen kehittämiseen. Lisäksi liikennerakennetta on uudistettu asiakkaita kuunnellen ja liikenteeseen on lisätty viime vuosina merkittävästi uusia junavuoroja.

Viimeksi reittitarjonta parani joulukuussa 2019, kun aikataulukauden vaihtuessa uusia vuoroja tuli runsaasti sekä vilkkaasti liikennöidylle, Helsingin ja Oulun väliselle pääradalle, että muille yhteysväleille ympäri Suomen. Joulukuun uusien aikataulujen myötä suosituimpiin juniin lisättiin myös istumapaikkoja, kun ruuhkaisimmilla työmatkustusvuoroilla Pendolino-junia vaihdettiin IC-kalustoon. Lisäksi asiakaspaikkoja on saatu lisää tehokkaamman kalustokiertosuunnittelun ja uusien päivävaunujen myötä.

”Olemme lisänneet merkittävästi junavuorojen määrää ja reittitarjontaa, pidentäneet junia, nopeuttaneet matka-aikoja, parantaneet junien palveluita sekä uudistaneet digitaaliset myyntikanavamme. Tavoitteenamme on tulevaisuudessakin tarjota hinnaltaan kilpailukykyisiä, sujuvia ja mukavia junamatkoja kaikille”, Simola jatkaa.

Myös ajankohtainen ilmastokeskustelu näkyy junan suosiossa ja yhä useampi valitsee ylivoimaisesti ympäristöystävällisimmän vaihtoehdon matkustamiseen. Junan valitseminen on helppo ilmastoteko: se kuluttaa selvästi vähemmän energiaa kuin muut liikennemuodot ja tuottaa siten merkittävästi vähemmän päästöjä. Vuosittain VR:n asiakkaat säästävät lähi- ja kaukojunissa matkustamillaan kilometreillä yhteensä yli 300 000 hiilidioksidiekvivalenttiatonnia yksityisautoiluun verrattuna. Se on yhtä paljon kuin Vaasan tai Lappeenrannan kokoisen kaupungin päästöt ilman teollisuutta.

*Olemme muuttaneet vuoden 2020 alusta hieman matkamäärien laskutapaamme, joten aiempien vuosien luvut eivät ole enää täysin suoraan verrannollisia.

VR odottaa vuodenvaihteessa yli 60 000 venäläisturistia Suomeen – Allegroon lisätään asiakaspaikkoja

Kuvaaja Leif Rosnell

Venäjän käynnissä oleva lomasesonki tuo Suomeen vuodenvaihteen tienoilla peräti 60 000 venäläisturistia. Venäjän matkustus on kasvussa ja yhteensä Helsingin ja Pietarin välillä kulkevalla Allegro-junalla tehdään vuonna 2019 yli 550 000 matkaa.

Viime vuodenvaihteessa Suomen ja Venäjän välillä tehtiin noin 57 000 matkaa. Nyt VR odottaa matkamäärien kasvavan yli 60 000:een. VR on varautunut sesonkiin lisäämällä Pietarin ja Helsingin välillä kulkeviin Allegro-juniin asiakaspaikkoja.

Vuodenvaihteessa odotamme Suomeen jälleen kymmeniä tuhansia venäläisturisteja, sillä Venäjällä vietetään tuolloin joulu- ja uudenvuodenlomaa. Moni saapuu esimerkiksi ostosmatkalle perheen kanssa. Suosituimmat Allegro-vuorot ajetaankin kahdella junarungolla, jolloin istumapaikkojen määrä kasvaa 330:sta noin 660:een”, VR:n Venäjän liikenteen päällikkö Viktoria Hurri kertoo.

Sesongin aikana kahdella junarungolla ajetaan Pietarista Helsinkiin yhteensä viisi kysytyintä Allegro-vuoroa. Uudenvuodenaattona ja -päivänä kahdella rungolla ajetaan aamupäivän vuorot. Suosituimpana matkustuspäivänä, 2.1., kahdella rungolla ajetaan sekä aamuvarhaisen että iltapäivän vuorot. Vuodenvaihteen viimeinen tuplarunkovuoro Pietarista ajetaan 3.1. aamupäivällä. Paluuliikenteen suosituin matkustuspäivä on 8.1., jolloin iltapäivällä klo 15 Helsingistä Pietariin lähtevä vuoro ajetaan kahdella rungolla.

Lisäksi Venäjän rautateiden RZD:n Moskovan ja Helsingin välillä liikennöimä Tolstoi-juna saa vuodenvaihteessa yhteensä 20 lisävuoroa. Ensimmäinen lisävuoroista saapui Moskovasta Helsinkiin lauantaina 28.12. Lisävuorojen liput ovat myynnissä sekä VR:llä että RZD:llä.

Allegron suosio jatkaa vahvaa kasvuaan

Vuonna 2019 Allegro-matkustamisen suosion odotetaan kasvavan peräti 15 % edellisestä vuodesta. Pietari–Helsinki-välillä tehdään kokonaisuudessaan yli 550 000 Allegro-matkaa. Noin puolet Allegron matkustajista ovat olleet venäläisiä, 30 % suomalaisia ja 20 % turisteja muista maista. Myös Moskova–Helsinki-välin matkamäärät ovat kasvaneet vahvasti ja yhteensä vuonna 2019 Suomen ja Venäjän välisessä junaliikenteessä odotetaan tehtävän noin 630 000:a matkaa.

Myös asiakastyytyväisyys oli Allegrossa vuonna 2019 erinomaisella tasolla. Asiakkaiden suositteluhalukkuutta mittaavan NPS-indeksin koko vuoden arvo oli Allegrossa erinomainen 79.  Loka-joulukuussa asiakkaiden suositteluhalukkuus ylsi peräti arvoon 82.

Vuosi 2020 aloittaa myös Allegron 10-vuotisjuhlavuoden. Ensimmäinen junamatka Allegrolla tehtiin 12.12.2010.

Parannus idän poikittaisliikenteeseen 27.1. alkaen – VR palauttaa sujuvan vaihtoyhteyden Joensuuhun

Kuvaaja Soile Laaksonen

Yhden junavuoron aikataulumuutos palauttaa maanantaista 27.1. alkaen sujuvan vaihtoyhteyden Tampereelta ja Jyväskylästä Joensuuhun.

Yhteydet Tampereelta ja Jyväskylästä Joensuuhun paranevat jälleen tammikuun lopussa. 27.1. alkaen Pieksämäeltä pääsee klo 20.39 lähtevällä junalla Varkauden kautta Joensuuhun. Juna saapuu määränpäähänsä klo 22.45. Nykyisellään kyseinen junavuoro kulkee tuntia aikaisemmin, mutta aikataulumuutoksen myötä se muodostaa sujuvan yhteyden Tampereelta klo 18.07 ja Jyväskylästä klo 19.43 lähtevästä IC147-junasta Joensuuhun. Vaihtoaika Pieksämäellä on seitsemän minuuttia. Pieksämäeltä Joensuuhun kulkeva vuoro on osa VR:n ja liikenne- ja viestintäministeriön ostoliikennesopimusta.  Ostoliikenteellä tarkoitetaan ministeriön VR:ltä vuosittain ostamaa liikennettä, joka ei ole vähäisten matkustajamäärien vuoksi kaupallisesti kannattavaa pelkästään lipputuloilla.

Uusi aikataulumuutos paikkaa IC151-junavuoron reittimuutosta, joka tuli voimaan VR:n uuden aikataulukauden käynnistyttyä 15.12. Aikaisemmin Helsingistä Pieksämäelle kulkeneen IC151-junavuoron määräasema on jatkossa Jyväskylä, jonne se saapuu klo 18.36. Syynä vuoron reitin lyhentämiselle on vähäinen matkustajamäärä Jyväskylä–Pieksämäki-välillä sekä yksiraiteisen rataosan vilkas tavaraliikenne. Samalla kuitenkin sujuva vaihtoyhteys Joensuuhun poistui, mikä pidensi huomattavasti Joensuuhun matkustavien vaihtoaikaa Pieksämäen asemalla sekä matka-aikaa kokonaisuudessaan.

Nykyisillä aikatauluilla Joensuuhun matkustetaan sunnuntaihin 26.1. saakka, kunnes uusi aikataulumuutos astuu voimaan ja tarjolla on jälleen sujuva yhteys.

Junavuorojen ja aikataulujen suunnittelu perustuu aina matkamääriin ja ennustettuun kysyntään. Haluamme silti ehdottomasti tarjota hyvät kulkuyhteydet valtakunnallisesti. Pääosin yksiraiteisen rataverkon asettamat reunaehdot ja vilkas tavaraliikenne vaativat kompromissien tekoa, kun aikataulurakennetta ja vaihtoyhteyksiä suunnitellaan. Olemmekin iloisia, että löysimme yhdessä liikenne- ja viestintäministeriön sekä alueen edustajien kanssa idän poikittaisliikenteeseen korvaavan ratkaisun, joka voidaan toteuttaa osana ostoliikennekokonaisuutta”, kertoo VR:n suunnittelujohtaja Juho Hannukainen.

Aikataulumuutoksen vuoksi myös tavaraliikenteen aikatauluja on muutettu. Muihin 15.12. voimaan astuneisiin uusiin aikatauluihin ei tule muutoksia.

VR aloittaa rekrytoinnit Tampereen Ratikkaan – lajinsa ensimmäisten liikenteenohjaajien haku aukeaa 17.12.

VR aloittaa lajinsa ensimmäisten Tampereen Ratikan liikenteenohjaajien rekrytoinnit. Raitiovaunun kuljettajat rekrytoidaan myöhemmin keväällä. VR aloittaa Tampereen Ratikan liikennöinnin elokuussa 2021. Liikenteenohjaajien haku käynnistyy 17.12. kaikille avoimella rekrytointitilaisuudella, joka järjestetään klo 16-18 Tampereella ammattiopisto Tredun tiloissa.

Tampere on kehittyvä raideliikennekaupunki, jonka joukkoliikenne on mullistumassa uuden raitiotien myötä. Rakentamisen ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan raitiotie Pyynikintorilta Hervantaan ja Taysin alueelle vuosina 2017-2021. Rakentamisen toisen vaiheen suunnittelu on käynnissä, ja tavoitteena on rakentaa raiteet Pyynikintorilta Lentävänniemeen vuosina 2021-2024. Ratikan liikennöinti alkaa elokuussa 2021 VR:n operoimana. Tällä hetkellä liikennöinnin toteuttamista suunnitellaan VR:n, Tampereen kaupungin ja Tampereen Raitiotie Oy:n muodostamassa liikennöintiallianssissa.

Liikennöinnin alkaessa Tampereen Ratikka työllistää yli sata työntekijää sekä lukuisia alihankkijoita, jotka yhdessä takaavat liikenteen sujuvuuden. Ratikoiden kuljettajat ja liikenteenohjaajat työskentelevät VR:llä, joka aloittaa nyt ratikkahenkilöstön rekrytoinnin. Ensimmäisenä rekrytoidaan liikenteenohjaajat, ja myöhemmin keväällä kuljettajat.

”Raitiotieliikenne on meille uusi aluevaltaus ja rakennamme innostunein mielin Tampereelle maailman parasta ratikkaa yhdessä Tampereen kaupungin ja Tampereen Raitiotie Oy:n kanssa. Nyt etsimme lajinsa ensimmäisiä VR:n ratikkalaisia kehittämään yhdessä kanssamme parasta kaupunkiraideliikennettä sujuvoittamaan tamperelaisten arkea”, VR:n lähiliikennejohtaja Teemu Sipilä kertoo.

Lajinsa ensimmäiset Tampereen Ratikan liikenteenohjaajat

Ensivaiheessa VR etsii kymmentä liikenteenohjaajaa, jotka koulutetaan tehtäviinsä yhteistyössä Tampereen seudun ammattiopisto Tredun kanssa. Koulutukseen sisältyy myös raitiovaunun kuljettajan pätevyys.  Koulutus alkaa toukokuussa 2020 ja työ marraskuussa 2020.

Liikenteenohjaajat ovat suuressa roolissa ja vastaavat ratikkaliikenteen sujuvuudesta kokonaisuudessaan. Heidän tehtäviinsä kuuluu myös henkilöstön ohjaus, eli muun muassa sen varmistaminen, että jokaiselle ratikkavuorolle löytyy kuljettaja. Lisäksi he huolehtivat raiteiden kunnossapitotyön toteutumisesta suunnitelmallisesti.  Osa liikenteenohjaajista toimii myös tiimiesimiehenä tai -kouluttajana. Työ sijoittuu liikenteenohjauskeskukseen Hervannan varikolle.

”Tämä on ainutlaatuinen mahdollisuus päästä kehittämään kooltaan Suomen suurinta ja moderneinta ratikkaa. Samalla pääsee osaksi hienoa työyhteisöämme, jolla on pitkät perinteet raideliikenteessä. Liikenteenohjaajat työskentelevät tiiviisti Tampereella ratikan parissa, mutta ovat VR:n henkilökuntaa – innolla toivotamme tulevat ratikkalaiset tervetulleeksi mukaan hienoon porukkaamme”, Sipilä jatkaa.

Liikenteenohjaajien haku on auki 10.1. saakka ja tarkemmat hakuvaatimukset sekä -ohjeet löytyvät 17.12.2019 verkkosivuiltamme täältä

VR varautuu talveen useilla eri toimilla – yhteistyöllä iso merkitys

© VR Group

Talvivarautumisen toimenpiteet ovat yksi VR:n n tärkeimpiä asioita, jotta rautatieliikenne toimii myös talven haastavissa olosuhteissa. Varautuminen aloitetaan jo hyvissä ajoin kesällä. Talvivarautumisen toimenpidelista on mittava ja se kattaa esimerkiksi kaluston talvihuoltokampanjoita, lumitöiden suunnittelua, henkilöstön resursointisuunnitelmia, liikenteen supistamissuunnitelmia ja poikkeusviestinnän varmistamista. Tulevan talven pääosassa on yhteistyö muiden rautatietoimijoiden kanssa.

Talvivarautumista on syksyn aikana entistäkin tiiviimmin tehty isolla kokoonpanolla. Mukana on ollut henkilöstöä niin VR:ltä, Väylältä kuin liikenteenohjausyhtiö Finraililtakin. Yhteistyön merkitys korostuu myös syksyllä ja talvella järjestettävissä alueellisissa lumityöpalavereissa. Raiteilla ja rautatiealueilla tehtävät lumityöt ovat yksi talven liikenteen onnistumisen kulmakivistä, jotta raiteistot pysyvät liikennöitävässä kunnossa ja vaihteet sekä liikenteen ohjauslaitteet toimivat.

“Junaliikenne pyritään turvaamaan suunnittelemalla lumitöiden aikataulut järkevästi. Jos lumityöt tehdään aamuyöllä ennen liikennöinnin alkamista, on se myös tehokasta ja turvallista”, VR Groupin liikennejohtaja Nina Mähönen kertoo. “Käytännössä toimitaan niin, että radan kunnossapitäjä, liikenteenohjaus ja me radankäyttäjänä teemme alueelliset lumityösuunnitelmat yhdessä, jotta tilanteen tullen kaikki toimivat saumattomasti yhteen.”

Junakalusto tarvitsee myös normaalia enemmän huomiota ennen talvea. Kalustonhuoltoprosesseja viilataan vuosittain paremmiksi. Kalustolle on jo tehty normaalit talvihuollot, ja niissä on keskitytty nimenomaan tarkastamaan talvella kovalle rasitukselle joutuvat osat.

“Lisäksi junakaluston kattavampia raskashuoltoja ja isompia kaluston muutostöitä optimoidaan talvikuukausien ajan niin, että henkilöstöä riittää korjaamaan kriittiset viat mahdollisimman pian. Näin  kalustoa ei kasaannu odottamaan huoltoa, vaan sitä on aina saatavilla liikenteeseen tarvittava määrä”, Mähönen kertoo.

Ennakoivat toimet käynnistetään, kun lunta tulla tupruttaa ja pakkanen kiristyy

Ennakointi on ratkaiseva osa talvitoimintaa. VR:n operaatiokeskuksessa säätä seurataan tiiviisti. Kun junaliikenteelle hankalat sääolosuhteet tunnistetaan ja luvataan pitkäkestoisia, yli 20 asteen pakkasia tai kovaa tuulta ja runsasta lumisadetta, nostetaan esiin liikenteen varautumissuunnitelmat.

Mahdollista on, että liikennöintiin tehdään tuolloin muutoksia ja junavuoroja ajetaan vähemmän. Liikenteen supistamisella varmistetaan, että liikenne ei ruuhkaudu ja saadaan aikaa lumitöihin ja vaihteiden puhdistukseen.

“Yhdessä Väyläviraston ja lähiliikenteen ollessa kyseessä myös HSL:n kanssa, teemme suunnitelman seuraavien päivien liikenteestä, jos keliolosuhteet näyttävät epäsuotuisilta. Päätös junaliikenteen muutoksista tehdään kuitenkin aina viimeistään edellisenä päivänä, jotta asiakkaat saavat ajoissa tiedon muutoksista. Kaikki junaliikenteen muutokset viestitään useissa eri kanavissa ja meidän vr.fi -sivuilta löytyy tietoa poikkeustapauksissa”, Mähönen muistuttaa.

Kaluston sulattamiseen panostuksia

Edellisistä talvista on pyritty ottamaan opiksi. Viime vuonna poikkeuksellisen pitkän runsaslumisen ja kovan pakkasjakson aikana kaluston jäätyminen aiheutti ongelmia kaluston saatavuuden kanssa. Jäätyminen aiheuttaa vaurioita junien paineilmajärjestelmiin aiheuttaen ongelmia esimerkiksi ovien toiminnassa ja junien kytkemisessä.

Jäätymisen aiheuttamat ongelmat näkyvät nopeasti täsmällisyydessä, sillä yksittäisetkin myöhästymiset heijastelevat pääosin yksiraiteisella rataverkolla muuhunkin liikenteeseen.

Kaluston sulattamiseen on varauduttu aiempaa kattavammin. Uutena asiana kaikille kalustolajeille tehty systemaattisemmat sulatussuunnitelmat. Suunnitelmien tarkoituksena on seurata kaluston sulatuksia ja huomioida kaluston huoltokierrossa myös sulatuksiin menevä aika. Varikoilla on lisätty tilaa, resursseja ja työkaluja sulatuksia varten.

“Tietenkään jokaista kaluston vikaantumista ja jäätymistä ei pystytä ennalta ehkäisemään, mutta kaikki voitava tehdään niiden minimoimiseksi”, Mähönen lupaa.