SUOMEN JA VIRON VÄLISELLE RAUTATIETUNNELIHANKKEELLE 15 MILJARDIN EURON RAHOITUS

Finest Bay Area Development Oy on allekirjoittanut aiesopimuksen Touchstone Capital Partners Ltd:n kanssa Tallinnan tunnelin rahoituksesta kattaen 15 miljardin euron rahoituksen. Rahoitus tulee jo aiemmin ilmoitetun ARJ Holding LLC:n kanssa sovitun 100 miljoonan euron rahoituksen lisäksi.

Nyt sovitusta rahoituksesta kolmannes tulee pääomasijoituksena ja kaksi kolmannesta velkarahoituksena. Touchstone Capital Partners:in rahasto tekee vähemmistöpääomasijoituksen ja sitoutuu hankkeen velkarahoitukseen.

”Olemme erittäin tyytyväisiä neuvotteluihin ja saavutettuun yhteisymmärrykseen. Touchstonella on laaja kokemus vastaavanlaisten suurten yksityisten infrastruktuurihankkeiden rahoittamisesta”, Finest Bay Area Developmentin Kustaa Valtonen sanoo.

Rahoitus on Finest Bay Area Developmentin nostettavissa hankkeen rakennusvaiheiden edetessä. Rahoituksen yksityiskohdat neuvotellaan seuraavan kuuden kuukauden aikana.

”Tavoitteenamme on hankkia myös eurooppalaisia, pohjoismaisia ja suomalaisia pääomasijoituksia nyt sovitun rahoitusjärjestelyn lisäksi. Haemme projektille kestävää ja kaikin puolin tasapainoista rahoitusratkaisua”, Valtonen kertoo.

Finest Bay Area Development tunnelihankkeen tarkoituksena on rakentaa Suomen ja Viron välille merenalainen rautatietunneli, jonka myötä maiden välinen matkustusaika lyhenee merkittävästi. Rautatietunneli muodostaa Suomen ja Viron pääkaupunkiseuduista yhteisen metropolialueen.

”Tallinnan Tunneli on Euroopan suurimpia infrahankkeita ja se tarvitsee toteutuksessa tiiviin yhteistyön hankekonsortion ja Suomen ja Viron julkisten sektoreiden välillä. Olemme siitä onnekkaita, että meillä on erittäin tehokkaat ja läpinäkyvät julkisen sektorin toimijat molemmissa maissa ja odotamme innolla aktiivista yhteistyötä kaikkein toimijoiden kanssa” sanoo Peter Vesterbacka, Finest Bay Area Development Oy:n perustaja.

Hankkeeseen liittyviä poliittisia päätöksiä Suomessa ja Virossa seurataan myös hankkeen rahoittajien toimesta. Rahoituksen näkökulmasta on tärkeää, että talouteen, ympäristöön ja turvallisuuteen liittyvät tekijät tulevat huomioiduiksi. Tämä voidaan taata useilla linjausvaihtoehdoilla mm. maakuntakaavassa.

”Suomen ja Viron välinen rautatietunneli on uudenlaista ajattelua edustava ja kunnianhimoinen hanke, jossa on hienoa olla mukana. Tunneli muodostaa Helsingin ja Tallinnan seuduista yhteisen metropolialueen, joilla on loistava mahdollisuus tulla Aasian ja Euroopan yhdistäväksi hermokeskukseksi”, Touchstone Capital Partnersin hallituksen puheenjohtaja Kenny Song sanoo.

Kiinalainen Touchstone Capital Partners sijoituskonsortiona on tehnyt vastaavanlaisia sijoituksia muun muassa Euroopassa, Australiassa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa.

http://www.touchstonecapitalpartners.com
http://www.finestbayarea.online

Finest Bay Area Development Oy:n Suomen ja Viron välinen rautatietunnelihanke

Finest Bay Area Development Oy:n tunnelihankkeen tarkoituksena on rakentaa Suomen ja Viron välille merenalainen rautatietunneli, jonka myötä maiden välinen matkustusaika lyhenee merkittävästi. Rautatietunneli muodostaa Suomen ja Viron pääkaupunkiseuduista yhteisen metropolialueen. Alueella on mahdollisuus tulla Aasian ja Euroopan yhdistäväksi hermokeskukseksi, kun tunnelin kautta voi matkustaa nopeasti suoraan Helsinki-Vantaan lentokentältä junalla Tallinnaan ja siitä edelleen Eurooppaan. Suomessa hanke vahvistaa Vantaan asemaa liikenteellisenä keskuksena ja edesauttaa Uudenmaan kuntien ja kaupunkien yhdistymistä valtakunnalliseen raideliikenneverkkoon.

Aiemmin Suomen ja Viron välisen merenalaisen tunnelin rakentamisedellytyksiä selvitettiin Uudenmaan liiton, Harjun lääninhallituksen, Helsingin ja Tallinnan kaupunkien sekä Viron liikenneministeriön ja Suomen Liikenneviraston yhteisessä FinEstLink -aluekehitystutkimuksessa. Esiselvitysraportti tästä julkaistiin helmikuussa 2018, minkä jälkeen Liikenne- ja viestintäministeriö perusti työryhmän arvioimaan tunneliin liittyvien jatkotutkimusten tarvetta ja vaikutuksia. Työryhmä tiedotti toukokuussa 2018, että hankkeen toteutuminen edellyttää yksityisen sektorin osallistumista.

Rautatietunneli voidaan toteuttaa monella eri tavalla. Linjauksen vaikutus ja häiriö ympäristölle tulisi minimoida sekä käyttöturvallisuus maksimoida. Toisaalta rautatietunnelin kokonaistaloudellisen vaikutuksen tulisi olla mahdollisimman positiivinen sekä Viron että Suomen talouksille. Suomessa sekä Virossa arvioidaan tällä hetkellä molemmissa neljää erillistä reittivaihtoehtoa (Kuva 1. YVA:ssa tutkittavat reitit):

  • Rautatietunneli välillä rahtiterminaali – Helsinki-Vantaa lentoasema – Otakeila – Hramtsowin matala; lisäksi Koirasaareen rakennettava huoltoyhteystunneli
  • Rautatietunneli välillä rahtiterminaali – Helsinki-Vantaa lentoasema – Ilmala – Otakeila – Ulkomatala; lisäksi Koirasaareen rakennettava huoltoyhteystunneli
  • Rautatietunneli välillä rahtiterminaali – Helsinki-Vantaa lentoasema – Pasila – Helsingin keskusta (Rautatientorin alue) – Uppoluoto (huoltoyhteys)
  • 0+ vaihtoehto, jossa rautatietunnelia ei rakenneta ja vaihtoehtoisesti Lauttaliikenne jatkuu kuten nykyisin, mutta huomioituna muutosennusteilla laivaväylien ja matkustajamäärien suhteen.

Espoon kautta kulkevissa linjausvaihtoehdoissa rautatietunneli kulkee Otaniemen metroaseman välittömässä läheisyydessä ja liittyminen olemassa olevaan liikenneverkkoon (Metro, Raidejokeri, Kehä1, Länsiväylä) tapahtuu hyödyntäen nykyisiä ja tulevia yhteyksiä. Helsingin rautatieaseman vaihtoehdossa liittyminen olisi metroon ja päärataan sekä raitovaunuihin. Helsingin rautatieasemalla linjaus sijaitsisi vähintään 120 metrin syvyydessä, joten nousu maan pinnalle ja liityntä muihin kulkumuotoihin tulisi olemaan hidas verrattuna Espoon vaihtoehtoon, jossa linjaus voidaan tuoda selvästi lähemmäs maanpintaa.

Tunnelihankkeen vaihtoehtojen tutkiminen mahdollistaa sekä ympäristön huomioimisen parhaalla mahdollisella tavalla, että turvallisen rautatietunnelin operoinnin. Linjausvaihtoehtojen maiden rajojen alittava kohta on valtiollisesti päätettävä asia, jolla voi olla vaikutuksia sekä linjausvaihtoehtojen sijaintiin, että ratageometriaan. Myös hankkeen potentiaalisesti merkittävät talouden kasvumahdollisuudet koko Suomen kansantaloudelle riippuvat linjausvaihtoehdoista.

Tunnelihankkeeseen liittyy lisäksi seuraavia liitännäishankkeita Suomessa:

  • Rahtiterminaali Helsinki-Vantaa lentoaseman pohjoispuolelle ja rautatieyhteys sinne
  • Ratalinjaus rahtiterminaalilta eteenpäin valtakunnan rataverkkoon
  • Keinosaarille mahdollisesti tulevaisuudessa sijoittuva rakennuskanta ja elinkeinoelämä
  • Hankkeen tulevaisuudessa mahdollistama yhdyskuntarakenteen sekä infrastruktuurin kehitys asemien ympäristössä, kuten uusien kiinteistöjen, toimintojen sekä liikenneyhteyksien rakentuminen

Tunnelihankkeen Suomeen ja Viroon tuoma investointi on 15 miljardia euroa ja se ajoittuu vuosien 2019 ja 2025 välille. Tunnelihankkeen esisuunnitteluun on ilmoitettu joulukuussa 2018 investoitavan 100 miljoonaa euroa. Tunnelin seuraavan rakennusvaiheen rahoitusneuvottelut ovat jo käynnissä. Tunneliin liittyvien liitännäishankkeiden positiivinen vaikutus voi olla Suomen taloudelle vielä tätäkin suurempi. Vaikutus riippuu näiden hankkeiden koosta ja alueen kiinnostavuudesta kansainvälisten kauppareittien ja liikenteen solmukohtana tulevaisuudessa. Joidenkin arvioiden mukaan pelkästään liitännäishankkeiden rakentamisen ja palveluiden kehittämisen tuoma taloudellinen aktiviteetti voi ylittää 150 miljardia euroa.

Finest Bay Area Development Oy on valmis toteuttamaan myös Lentoradan nopealla aikataululla sekä edistämään muita alueellisia raidehankkeita. Finest Bay Area Developmentin partnerin Peter Vesterbackan mukaan ensimmäiset Tallinnan tunnelin radan junat liikkuvat Lentoaseman ja Ulemisten välillä 24.12.2024. Koeliikenne Lentoaseman ja Otakeilan välillä alkaa jo 2023 loppupuolella.

Linjausvaihtoehtoja on useita ja pidämme tärkeänä niiden kaikkien tutkimista. Haluamme valita turvallisimman, ympäristöystävällisimmän, käyttäjille tehokkaimman sekä kokonaistaloudellisimman linjavaihtoehdon.