VR Trackin projektiorganisaatioon suunnitellaan muutoksia

VR Track suunnittelee organisoivansa rakentamisen ja kunnossapidon projektinsa uudella tavalla. Suunniteltujen muutosten laajuuden vuoksi yhtiössä käynnistetään yhteistoimintaneuvottelut.

Yhteistoiminnassa käsiteltävän ehdotuksen tavoitteena on parantaa VR Trackin kilpailukykyä tehokkaamman projektinjohdon avulla. Suunnitelmia käsitellään yt-neuvotteluissa, jotka alkavat 29.9.2014. Neuvottelujen aikana käsitellään rakentamisen ja kunnossapidon liiketoimintoihin mahdollisesti aiheutuvat henkilöstövaikutukset.

Neuvottelut koskevat mainituissa liiketoiminnoissa työskenteleviä työnjohtajia ja vastaavia työnjohtajia, joita on yhteensä 250. Suunnitellussa uudessa projektiorganisaatiossa ei olisi nykyisenkaltaisia vastaava työnjohtaja – tai työnjohtajatasoja.

Nykyisistä vastaavista työnjohtajista ja työnjohtajista suuri osa voi joutua vaihtamaan tehtävää tai joutua irtisanomisen kohteeksi. Suorilta irtisanomisilta voitaisiin kuitenkin välttyä, jos neuvotteluiden kohteena olevat henkilöt ottaisivat vastaan suunnitellun vaihtoehtoisen tehtävän. Mahdollisesti irtisanottavien henkilöiden määrä riippuu suunnitellun uuden projektiorganisaatiomallin lopullisesta muodosta ja kohteena olevien henkilöiden halukkuudesta ottaa vastaan tarjottavia uusia tehtäviä.

Neuvotteluissa käydään läpi erilaisia vaihtoehtoja mahdollisille irtisanomisille. Neuvottelujen aikana käsitellään myös mahdollisen muun muutosturvan toteuttamistapa.

VR Track on Suomen suurin radanrakentaja ja yksi suurimmista infra-alan rakennusliikkeistä ja suunnittelutoimistoista. Yhtiön palvelut kattavat koko infrahankkeen elinkaaren: suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon. VR Track on myös merkittävä rautatiemateriaalien toimittaja. Yhtiö on osa VR Groupia ja se toimii Suomen lisäksi Ruotsissa ja Virossa.

Ratahanke Seinäjoki–Oulu: Kokkola–Ylivieska osuuden kaksoisraiteesta on otettu toinen osuus liikenteelle

1174946_222312371264714_1853890741_n

Kokkola–Ylivieska kaksoisraiteen rakentamistyöt etenevät ja uutta raidetta otetaan liikenteelle. Käyttöönoton yhteydessä vanha raide suljettiin ja perusparannustyöt aloitettiin. Töiden yhteydessä poistetaan myös kaikki tasoristeykset ja korvataan ne ali- ja ylikulkusilloin.

Viikonlopun aikana otettiin uutta raidetta liikenteen käyttöön, 16 kilometrin matkalta, Kälviän liikennepaikan pohjoispuolelta aina Kannuksen eteläpuolelle saakka. Vanha raide suljettiin liikenteeltä ja sen peruskorjaustyöt aloitettiin. Kaikki rataosalla liikennöivät junat tulevat peruskorjauksen ajan käyttämään uutta raidetta.  Peruskorjaustyöt on määrä saada kyseisellä osuudella valmiiksi vuoden 2015 heinäkuussa. Ensimmäinen, noin 9 kilometrin mittainen, osuus uutta raidetta Kokkolasta Matkanevaan otettiin käyttöön jo elokuun alkupuolella.

Töiden edetessä myös kaikki tasoristeykset poistetaan Seinäjoen ja Oulun väliltä. Kokkola–Ylivieska kaksoisraiteen alueelta on poistettu kaikki tasoristeykset Kokkolasta Eskolaan saakka. Poistettuja tasoristeyksiä oli yhteensä 21 kappaletta. Korvaavina tieyhteyksinä toimivat rakennetut ali- ja ylikulkusillat. Tasoristeysten poistot lisäävät turvallisuutta sekä mahdollistavat rataosan nopeuden nostamisen. Viimeiselle osuudelle, Eskola–Ylivieska-välille, jää kolme tasoristeystä, jotka tullaan poistamaan lähivuosina.

Vuonna 2012 alkaneet ratatyöt Kokkolan ja Ylivieskan välillä valmistuvat kokonaisuudessaan vuoden 2017 loppuun mennessä, jonka jälkeen Kokkolan ja Ylivieskan välillä on mahdollista liikennöidä koko matkalla kahta rinnakkaista raidetta pitkin. Junien kohtaaminen helpottuu ja raideliikenteen kapasiteettia on mahdollista kasvattaa merkittävästi. Kokkola–Ylivieska kaksoisraideprojekti on osa Seinäjoki–Oulu-välin perusparannustöitä, ratahanke Seinäjoki–Oulua.

Seinäjoki–Oulu-radan parantaminen lyhentää matka-aikoja, mahdollistaa junaliikenteen lisäämisen ja vähentää sen häiriöherkkyyttä. www.liikennevirasto.fi/skol www.facebook.com/seinajokioulu

VR Group: Syksyn ratatyöt vaikuttavat rantaradan junaliikenteeseen

Helsingin ja Turun välillä tehdään ratatöitä syys-marraskuussa. VR korvaa InterCity-junavuoroja linja-autokuljetuksilla liikennekatkojen aikana. Ratatöistä vastaa Liikennevirasto.

Rantaradalla Helsingin ja Turun välillä kulkevia InterCity-junia korvataan linja-autoilla 29.9.–25.10. välisenä aikana ja sunnuntaina 16. marraskuuta.

Ratatyöt 29.9.–25.10. vaikuttavat seuraaviin junavuoroihin:

  • Junat IC 969 ja IC 973 kulkevat vain Karjaalle saakka. Karjaalta junat korvataan päivittäin linja-autoilla, jotka ajavat Salon ja Kupittaan kautta Turkuun. Yhteysvälillä Helsinki–Kupittaa–Turku on lisäksi suorat linja-autoyhteydet
  • Juna IC 970 ei kulje lainkaan, eikä sitä korvata busseilla

Ratatöiden vuoksi sunnuntaina 16.11. korvataan kaikki IC-junat Helsingin ja Turun välillä koko matkaltaan linja-autoilla.

Korvaavilla linja-autoilla eri aikataulut kuin junilla

Matkustajien on hyvä huomioida, että korvaavat linja-autot noudattavat juna-aikatauluista poikkeavia aikatauluja ja reittejä. Myös pysähdyspaikoissa on eroja.

Linja-autoissa myydään taajamajunalippuja, ja niissä kelpaavat kaikki VR:n voimassa olevat kaukoliikenteen matkaliput. Busseissa voi kuljettaa vain käsimatkatavaroita.

Lisätietoja liikenteen poikkeusjärjestelyistä ja korvaavien kuljetusten aikatauluista saa VR:n internetsivuilta, asemien lipunmyynneistä sekä VR Asiakaspalvelusta numerosta 0600 41 900 (1,99 e/puhelu + pvm). Tiedot päivittyvät myös verkkosivujen matkahakuun.

34 uutta Flirt-junaa lähijunaliikenteeseen

20090617_103_jpg_960x350_crop_q95

Flirt-juna

Helsingin seudun lähijunaliikenteeseen tarvitaan uutta kalustoa lähivuosina, jotta asiakkaille pystyttäisiin tarjoamaan raideliikenteen parhaat hyödyt. HSL:n hallitus valtuutti HSL:n esittämään junat omistavalle Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:lle 34 uuden junan tilaamista. Junakalustoyhtiö Oy:n hallitus päätti junien tilaamisesta keskiviikkona. Junat tulevat liikenteeseen vuoden 2017 toukokuuhun mennessä. Uutta kalustoa tarvitaan viimeistään vuonna 2018, jolloin HSL:n kilpailuttama junaliikenne aloittaa liikennöinnin.

”Uusien junien saaminen Helsingin seudun liikenteeseen avaa meille monia uusia mahdollisuuksia lähijunaliikenteen kehittämisessä. Asiakastyytyväisyys Flirteissä on jo tällä hetkellä korkeammalla tasolla kuin vanhoissa junissa. Jatkossa voimme tarjota asiakkaille vielä ajantasaisempaa infoa ja luotettavampaa liikennettä. Lähijunat tunnistaa muutaman vuoden kuluttua myös yhtenäisestä HSL:n ilmeestä”, HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi kertoo.

Junakalusto Oy:n hallitus päätti 10.9 käyttää Junakalustoyhtiön Stadler Bussnang AG:n tekemän hankintasopimuksen toisen toimitusoption niin, että Stadlerilta tilataan HSL:n tarvetta vastaavat 34 Flirt-junaa, jolloin Junakalustoyhtiön omistamien junien määrä nousee vuonna 2017 yhteensä 75 junaan.

Hankinnan arvo noin 220 miljoonaa euroa. HSL vuokraa junat pitkäaikaisella vuokrasopimuksella Junakalusto Oy:ltä.

Aikaisemmin on Flirt junia tilattu 41 ja niistä on nyt lähijunaliikenteessä 38. Nykyiset uudet junat riittävät ensi kesänä alkavaan Kehäradan liikenteeseen, jossa voidaan tunneliosuuksien vuoksi ajaa vain tiukat turvanormit täyttävillä uusilla junilla. Uusilla junilla korvataan vähitellen vanhat korkealattiaiset Sm1- ja Sm2-junat. Kehäradan lisäksi kalustoa tarvitaan 2020-luvulla valmistuvalla Pisara-radalla.

”Ensimmäinen Sm5-sarjan juna tuli Suomeen loppuvuodesta 2008. Junatyyppi on osoittanut hyvän toimivuutensa Suomen oloissa, vaihtuvat ja vaativat talviolosuhteet mukaan lukien”, Junakalusto Oy:n toimitusjohtaja Yrjö Judström sanoo. ”Saatuja käyttökokemuksia on jatkuvasti hyödynnetty toimitusprosessin aikana”, Judström kertoo yli kuusi vuotta jatkuneesta yhteistyöstä Stadlerin kanssa.

HSL selvitti kahta vaihtoehtoista mallia junakaluston hankkimiseksi. Toisena vaihtoehtona oli hankkia 13 uutta junaa ja jatkaa edelleen liikennettä 27 peruskorjatulla Sm2-junalla vuoteen 2028 asti, ja tilata toinen erä uusia junia 2020-luvun puolella. Selvityksen perusteella uusien junien hankinta isompana eränä on perusteltua, koska junien hankkiminen yhdessä toimituserässä tulee halvemmaksi kuin kahteen toimituserään hajautettuna. Laadullisessa tarkastelussa Flirt-junien luotettavuus ja matkustusmukavuudet ovat ylivertaisia vanhoihin juniin verrattuna. Muun muassa kalustoviat ovat yleisempiä vanhoissa junissa.

Flirtit ovat matkustajien suosikkeja, koska niihin on helppo nousta matalan lattian vuoksi ja ne ovat sisältä väljiä ja viihtyisiä. Uusiin juniin mahtuu myös noin 50 prosenttia enemmän matkustajia ja niillä pystytään liikennöimään luotettavammin ja nopeammin.

Matkustusmukavuutta parantavat ilmastointi, esteettömyys sekä matkustajainformaationäytöt. Uudessa junahankinnassa aiotaan vielä hioa junan sisustusratkaisuja niin, että junat palvelevat parhaalla mahdollisella tavalla lentomatkustajia ja asiakkailta kritiikkiä saaneet roskakorit korvataan pienemmillä, jotta jalkatilaa vapautuu enemmän.

Kaukojunat kulkivat elokuussa edelliskuuta täsmällisemmin

Pendolino_vihrea_2_512

VR:n kaukojunista 87,3 prosenttia ja lähijunista 93,4 prosenttia liikennöi elokuussa aikataulussaan. Ratalaite- ja kalustoviat aiheuttivat viivästyksiä matkustajaliikenteelle.

Kaukojunat kulkivat elokuussa täsmällisemmin kuin heinäkuussa ja viime vuoden elokuussa. Junista 87,3 prosenttia saapui pääteasemalle aikataulussa, viiden minuutin myöhästymisrajalla. Yli viisitoista minuuttia myöhästyi 3,6 prosenttia junista. Peruutetut vuorot luetaan myöhästyneiksi.

Lähiliikenteen junien täsmällisyys oli elokuussa 93,4 prosenttia. Myöhästymisraja on alle kolme minuuttia lähtö- tai määräasemalla. Junavuoroista 1,5 prosenttia oli yli kymmenen minuuttia myöhässä tai peruttu.

Ratalaite- ja kalustoviat haittasivat matkustajaliikennettä. Esimerkiksi heinäkuun viimeisen päivän ukkosmyrskyt vaikuttivat kaukojunien kulkuun vielä elokuun alussa. Lähijunaliikenteessä viivästyksiä aiheuttivat muun muassa asetinlaiteviat Espoossa ja vaihdeviat Huopalahdessa.

Tavaraliikenteessä yllettiin jälleen erittäin hyvään täsmällisyystasoon. Tavarajunista 95,0 prosenttia kulki täsmällisesti elokuussa. Myöhästymisraja on kolmekymmentä minuuttia.

Vuorokaudessa 1 200 matkustajajunaa

VR ajaa noin 300 kaukojunaa vuorokaudessa. Lähiliikenteessä kulkee noin 900 lähijunavuoroa, joista valtaosa HSL-alueella pääkaupunkiseudulla. VR Transpoint kuljettaa teollisuuden tuotteita noin 360 tavarajunalla joka vuorokausi.

VR vastaa junien liikennöinnistä ja junakaluston kunnosta. Rataverkosta, sen järjestelmistä ja kunnossapidosta vastaa Liikennevirasto.

VR jatkaa täsmällisyystyötä yhdessä Liikenneviraston ja lähijunaliikenteen tilaajan, Helsingin seudun liikenteen kanssa. Junien täsmällisyydestä tiedotetaan kuukausittain.

Ajankohtaista liikennetilannetta voi seurata VR:n verkkosivujen liikennetiedotteista VR:n verkkosivujen liikennetiedotteistaJunat kartalla -palvelusta näkee junien kulun Suomen kartalla reaaliaikaisesti, ja se on saatavilla myös älypuhelinsovelluksena.

Liikennevirasto: Äänestä rautatieasemien uusi kuulutusääni

FeedDemon Pro 4

Kuuletko, mitä kuuluu asemalla? Kansalaisilla on tästä päivästä alkaen mahdollisuus kertoa oma mielipiteensä suosikistaan uudeksi Asemien ääneksi. Finaaliviisikon äänet ovat kuultavissa netissä tai paikan päällä Helsingin ja Tampereen rautatieasemilla. Finaaliviisikossa on kolme naisääntä ja kaksi miesääntä.

Liikennevirasto etsii uutta kuulutusääntä Suomen rautatieasemille, sillä uusi kuulutusääni vaihtuu kaikilla rautatieasemilla vuoden vaihteessa.

Uuden äänen haku on edennyt siihen vaiheeseen, että finaaliin päässeet äänet ovat kuultavissa autenttisessa ympäristössä.

Kaikilla ihmisillä on mahdollisuus vaikuttaa tulevaan rautatieasemien ääneen äänestämällä suosikkiaan myös netissä aina sunnuntaihin 14.9. asti osoitteessa: http://asemienaani.liikennevirasto.fi

Mistä Asemien äänessä on kyse

Suomen lähes 180 rautatieasemalla annetaan päivittäin junaliikenteen aikatauluista ja muusta toiminnasta lähes 15 000 erilaista kuulutusta matkustajille. Liikennevirasto vastaa rautatieasemien kuulutuksista, mutta tähän asti kuulutuksissa kuultavat äänet on ostettu VR:ltä. Vuoden 2015 alusta Liikennevirasto vastaa itse äänestä ja samassa yhteydessä uusitaan kuulutusjärjestelmä vastaamaan nykyajan vaatimuksia.

Aseman äänen kuulevat miljoonat ihmiset. Äänellä on merkitystä ja erityisesti sen esteettömyydellä ja selkeydellä on tärkeä rooli sujuvan ja turvallisen matkustamisen takaamiseksi.

”Finaaliviisikon valinnassa painotimme äänen esteettömyyttä eli selkeyttä ja artikulaatiota, rytmiä sekä eri kieliversioiden lausuntaa. Yleistunnelmat ovat korkealla ja tunnemme tekevämme matkustajille korkealaatuista palvelua sekä nostavamme Liikenneviraston statusta junaliikenteen matkustajainformaatiossa ” kertoo projektin vetäjä Kimmo Turunen Liikennevirastosta.

Paikan päällä ääniä on kuuntelemassa myös raati sekä raadin kutsumia edustajia erityisryhmistä. Esimerkiksi näkövammaisten sekä vieraskielisten tarpeet tullaan huomioimaan kuulutusäänen valinnassa erityisen hyvin.

Äänien soitossa otetaan huomioon muu rautatieliikenne ja siihen liittyvät kuulutukset, joten esimerkiksi poikkeuskuulutusten sattuessa finaaliäänten soitto keskeytetään. Mahdollisuuksien mukaan äänet soitetaan kuitenkin yhteen putkeen, jotta vertailu äänten välillä on tasapuolista.

VR jatkaa liikuntaesteisten avustuspalvelua

VR on päättänyt jatkaa liikuntaesteisten avustuspalvelua niillä kahdellatoista asemalla, joista palvelu loppui kesällä. Palvelu on ollut tarjolla niillä asemilla, joissa VR:llä on ollut lipputoimisto. Toimistoja suljettiin kesällä 12 paikkakunnalla ja samalla palvelu keskeytyi.

Palvelua on päätetty jatkaa näillä asemilla: Imatra, Espoo, Kajaani, Kemi, Kerava, Kirkkonummi, Kolari, Kupittaa, Pieksämäki, Pori, Salo ja Ylivieska. Näiden lisäksi avustusta saa 23:lta asemalta, jossa VR:llä on lipputoimisto: Helsinki, Pasila, Tikkurila, Järvenpää, Hyvinkää, Riihimäki, Hämeenlinna, Tampere, Turku, Karjaa, Lahti, Kouvola, Lappeenranta, Mikkeli, Jyväskylä, Kuopio, Joensuu, Seinäjoki, Vaasa, Kokkola, Oulu, Rovaniemi, Kemijärvi.

VR jatkaa keskustelua palvelun kehittämisestä Liikenneviraston kanssa. Virasto omistaa ja hallinnoi rautatieasemia, muun muassa niiden laiturialueita. Lisätietoja VR:n palveluista liikuntaesteisille junamatkustajille löytyy täältä.

Palvelualojen työnantajat PALTA: VR Trackin työsulku päättyy

Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja Sähköliitto kävivät tänään läpi VR Trackin tilannetta tapaamisessaan Helsingin Etelärannassa. Käytyjen keskustelujen jälkeen PALTA ilmoitti, ettei sillä ole enää tarvetta jatkaa meneillään olevaa, Sähköliiton ammattiosaston n:o 177:n jäseniä koskevaa työsulkua eikä toimeenpanna 11.9.2014 alkavaksi ilmoitettua uutta työsulkua.

PALTA:n ilmoitus tarkoittaa sitä, että työsulku päättyy välittömästi ja että työsulun piirissä vielä olevat työntekijät palaavat töihin mahdollisimman pikaisesti.

Sekä PALTA että Sähköliitto ovat tyytyväisiä tilanteen ratkeamiseen.