Tikkurilan asemasilta valmistui – kulkureitit asemalla muuttuvat vuodenvaihteessa

Kehärata-projektiin sisältyvän Tikkurilan asemasillan rakennusurakka on valmistunut ja uusi, junaraiteiden yli kulkeva silta otetaan käyttöön tammikuun alussa. Samaan aikaan käyttöön otetaan myös uusiin tiloihin muuttaneet HSL:n bussiterminaali sekä VR:n lipunmyynti.

Lähtökohdat nyt valmistuneen asemaasillan rakennustyöhön olivat haastavat, sillä vilkkaasti liikennöidyn Tikkurilan aseman läpi kulkee päivittäin satoja junia ja tuhansia matkustajia, ja rakennustyömaa-alue ulottui radan kummallekin puolelle, kiskojen väleihin sekä rataverkon päälle.

– Onnistuimme minimoimaan mahdolliset häiriöt ja turvallisuusriskit vilkkaana työmaan ympärillä liikkuvalle matkustajaliikenteelle huolellisen suunnittelun avulla. Välillä se vaati toimimista tarkasti minuuttiaikataulun mukaan, Liikenneviraston projektipäällikkö Juha Kansonen kuvaa.

Sujuvan liikennöinnin lisäksi Tikkurilan työmaa-alueella kiinnitettiin erityistä huomiota työntekijöiden ja matkustajien turvallisuuteen.

– Suoraan kiskojen poikki tehtävät käynnit työmaalle minimoitiin rakentamalla urakan aluksi raiteiston ja ajolankojen yläpuolelle kolme metriä leveä ylikulkusilta rakennettavaa siltaa ympäröimään. Sillan kautta muun muassa tehtiin lähes kaikki materiaalitoimitukset työmaalle ilman vaaraa niiden putoamisesta laiturialueelle, Kansonen kertoo.

Merkittäviä muutoksia kulkureitteihin Tikkurilan asemalla

Uusi asemasilta ja sen tuoma kulkureitti asemalaitureille otetaan käyttöön 1.1.2015. Samaan aikaan Tikkurilassa tapahtuu muitakin merkittäviä matkustajaliikenteeseen vaikuttavia muutoksia, kun HSL:n bussiterminaali sekä VR:n lipunmyynti muuttavat uusiin tiloihin.

Uudet tilat sijaitsevat radan länsipuolelle sijoittuvassa toimisto- ja liikekeskus Dixissä. HSL:n uusi bussiterminaali otetaan käyttöön yhdessä asemasillan kanssa 1. tammikuuta ja VR:n palvelupiste aloittaa toimintansa Dixin tiloissa 2. tammikuuta 2015.

Muuton jälkeen alueella alkavat ensi vuoden alkupuolella nykyisen aseman purkutyöt sekä Dixin toisen vaiheen rakennustyöt.

Lisätietoja Tikkurilan asemanseudun muutoksista saa Vantaan kaupungin sivuilta osoitteesta http://www.vantaa.fi/tikkurilankeskusta . Myös VR:n verkkosivuilta löytyy tietoa uudesta matkakeskuksesta https://www.vr.fi/cs/vr/fi/tikkurilan_matkakeskus .

Finrail eriytetään VR-konsernista

Valtio-omistaja eriyttää junaliikenteen ohjaus-, matkustajainformaatio- ja suunnittelupalveluita tarjoavan Finrail Oy:n VR-Yhtymä Oy:stä. Valtion täysin omistama kaupallisin perustein toimiva Finrail aloittaa toimintansa itsenäisenä yhtiönä 1.1.2015 lukien. Valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosasto vastaa Finrailin omistajaohjauksesta.

Eriyttäminen toteutetaan, koska liikenteenohjauspalvelut täytyy kyetä tarjoamaan kaikille asiakkaille tasapuolisesti rautatieliikenteen kilpailun edelleen vapautuessa tulevina vuosina. Finrailin strateginen intressi valtiolle on varmistaa tasapuolisesti rautatieliikenteen ohjauspalvelut.

“Rataverkosta vastaava Liikennevirasto vastaa myös liikenteenohjauksesta. Tähän saakka Liikennevirasto on ostanut ohjauspalvelut kokonaisuudessaan VR-konsernilta. Eriyttämisen jälkeen kilpailuolosuhteet ovat tältä osin tasapuolisia kaikille”, sanoo finanssineuvos Jarmo Väisänen valtion omistajaohjauksesta.

“Yhtiön tarjoamilla palveluilla on hyvin tärkeä merkitys raideliikenteelle ja sen kilpailukyvylle. Olemme sitoutuneet edelleen kehittämään palvelujemme laatua, lisäämään operatiivista tehokkuuttamme sekä tarjoamaan enenevässä määrin osaamistamme liikennejärjestelmän kehittämiseen”, sanoo Finrailin toimitusjohtaja Pertti Saarela.

Finrailin liikevaihto vuodessa on noin 36 miljoonaa euroa. Yhtiön palveluksessa on 460 henkilöä, joista suurin osa työskentelee liikenneturvallisuustehtävissä liikenteenohjaajina. Kaikki työntekijät jatkavat yhtiön palveluksessa vanhoina työntekijöinä.

Finrailin toimitusjohtaja on Pertti Saarela. Hän on toiminut yhtiön toimitusjohtajana sen perustamisesta vuoden 2013 alusta lukien. Hallituksen puheenjohtajaksi on nimitetty Kimmo Mäki 1.1.2015 lukien.

Joulun suosituimmat junavuorot täyttymässä

Joulu on vilkasta junamatkustamisen sesonkiaikaa. Monista yöjunista on jo myyty makuu- ja autopaikat loppuun. Päiväjunista löytyy vielä tilaa, mutta suosituimmat vuorot täyttyvät nopeasti. 

Joulun menoliikenteessä on eniten yöjunamatkustajia viikonloppuna 19.–21. joulukuuta. Päiväjunissa matkustetaan erityisesti aatonaattona 23. joulukuuta. Vilkkaimpina päivinä menoliikenteessä kulkee kaukojunilla yli 50 000 matkustajaa.

Paluuliikenteessä matkustajia on eniten tapaninpäivän jälkeisenä viikonloppuna 26.–28. joulukuuta. Lauantai 27. joulukuuta on vilkkain paluuliikenteen matkustuspäivä niin yö- kuin päiväjunien osalta.

Joulun aikaan matkustetaan erityisesti Pohjois-Suomen lomakohteisiin, ja pyhiä edeltävänä viikonloppuna yöjunissa on jo varsin täyttä. Päiväjunissa matkustetaan Oulun, Joensuun ja Kuopion suuntiin. Päiväjunissa on vielä tilaa, mutta pohjoiseen kulkevat päiväjunat alkavat jo täyttyä.

Lapin lumet houkuttelevat junamatkustajia

Makuupaikat on myyty lähes loppuun yöjunissa, jotka kulkevat 19.–21. joulukuuta Helsingistä ja Turusta kohti Lappia. Muutamia hajapaikkoja löytyy vielä. Yöjunista, jotka lähtevät pohjoiseen 22.–23. joulukuuta, löytyy vielä makuupaikkoja.

Joulua edeltävänä viikonloppuna etelästä pohjoiseen lähtevien yöjunien autopaikat on jo myyty loppuun. Autopaikan saa vielä hankittua juniin, jotka lähtevät 22.–23. joulukuuta Helsingistä ja aatonaattona 23. joulukuuta Turusta.

Helsingin ja Rovaniemen sekä Helsingin ja Kolarin välillä kulkee joulun aikaan ylimääräisiä yöjunia. Osa pohjoisen yöjunista lähtee Pasilan autojuna-asemalta. Sekä yö- että päiväjuniin on lisätty vaunuja.

Paikka suosittuihin joulun juniin kannattaa ostaa hyvissä ajoin. Ennakkolipulla matkustaa sitä edullisemmin, mitä aiemmin lipun ostaa. VR:n Veturi-asiakkaat voivat hankkia 11. tammikuuta saakka SuperSäästö-hintaisia lippujaalkaen viidellä eurolla.

Juhlapyhien poikkeukselliset juna-aikataulut voi tarkistaa VR:n verkkosivuilta, asemilta tai puhelimitse VR:n asiakaspalvelusta numerosta 0600 41 900 (1,99 €/vastattu puhelu + pvm). Asiakaspalveluhenkilökunnalta voi tiedustella myös peruutuspaikkoja.

Destia myi Rataopiston Proxionille

Destia Rail Oy on myynyt 8.12.2014 tehdyllä liiketoimintakaupalla Rataopiston liiketoiminnan Proxion Plan Oy:lle. Liiketoiminta siirtyy Proxionille 1.1.2015.

Liiketoimintakaupan yhteydessä solmittiin osapuolten välillä palvelusopimus Proxionin tuottamista koulutuspalveluista Destialle.

Rataopiston kolme työntekijää siirtyvät liiketoimintakaupassa vanhoina työntekijöinä Proxionin palvelukseen.

– Koulutuspalveluiden markkina on avautunut viimeisen kahden vuoden aikana myös rataliiketoiminnan osalta. Koulutuspalvelut eivät ole Destian ydinliiketoimintaa, joten olemme tyytyväisiä löytäessämme Rataopistolle uuden alaan keskittyneen omistajan. Proxion raideliikenteen asiantuntijapalvelujen tarjoajana voi kehittää ydintoimintanaan Rataopistoa edelleen eteenpäin Destiaa paremmin, kertoo Destian johtaja Minna Heinonen .

– Proxionille koulutusliiketoiminta on osa ydinliiketoimintaa ja haluamme olla aktiivisesti kehittämässä koko rautatiealaa eteenpäin. Nyt tehty liiketoimintakauppa on vahva lisä nykyiseen koulutusliiketoimintaamme, ja uuden avainasiakkaamme koulutusten haltuunotto on meille merkittävä asia, toteaa Proxionin koulutusliiketoiminnasta vastaava johtaja Vesa Jormakka .

Tampereen läntisen ratayhteyden vaihtoehtotarkastelut valmistuneet

Tampereen läntisen ratayhteyden sijainnin vaihtoehtotarkastelut ovat valmistuneet. Samassa yhteydessä on tarkasteltu Tampereen järjestelyratapihan siirtoa, valtatien 3 uutta yhteyttä Lempäälästä Pirkkalaan ja seudullisen 2-kehätien linjausta Lempäälän Sääksjärveltä Tampere-Pirkkalan lentoasemalle sekä väyliin kytkeytyvää maankäyttöä erityisesti Lempäälässä ja Pirkkalassa.

Selvitystyö on valmisteilla olevan Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 taustaselvitys. Työn ovat laatineet yhteistyössä Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Pirkanmaan liitto sekä Liikennevirasto. Pirkanmaan maakuntavaltuusto keskustelee suunnitelmasta ja muista kaavaluonnoksen alustavista liikenneratkaisuista kokouksessaan 15.12.2014.

Nyt valmistuneita ratojen ja teiden vaihtoehtotarkasteluja hyödynnetään maakuntakaavaluonnoksen valmistelussa. Kaavaluonnos valmistuu helmikuussa 2015, jolloin aineisto tulee julkisesti nähtäville. Suunnitelmat viimeistellään vuonna 2015 kaavaluonnoksesta saatujen palautteiden ja lausuntojen perustella, ja ne huomioidaan edelleen maakuntakaavaehdotuksen valmistelussa. Tavoitteena on, että maakuntakaavaehdotuksessa vaihtoehtoja ei enää ole.

2014-12-09 12_13_35-Treen_läntinen_rata_tiet_tiedote_09122014_liite (2).pdf - Nitro Pro 9 (Expired T

Läntisen ratayhteyden suunnittelun taustalla on maankäytöllinen varautuminen tulevaisuudessa mahdollisesti toteutettavaan rataan. Nykyisten junaliikenteen ennusteiden mukaan liikenne toimii pitkään nykyverkolla ja uusi ratayhteys ei korvaa nykyisellä verkolla tarvittavia kehittämisinvestointeja. Ratayhteydellä tavoitellaan TEN-T-ydinverkkoon kuuluvan pääradan kuljetuskäytävän vahvistamista, ratayhteyttä Tampere-Pirkkalan lentoasemalle sekä Tampereen keskustan kautta kulkevan tavaraliikenteen määrän ja tästä aiheutuvien haittojen ja riskien vähentämistä.

Uusi rata erkanisi pääradasta Lempäälässä ja kytkeytyisi Pohjanmaan rataan Ylöjärvellä. Lempäälän alueella radalla on kolme sijaintivaihtoehtoa. Lempäälän vaihtoehdot liittyvät pitkälti uuden järjestelyratapihan sijoittamiseen. Pirkkalassa lentoaseman kohdalla on kaksi vaihtoehtoista pintaratkaisua. Pirkkalasta Ylöjärvelle rataa on tarkasteltu kulkevaksi valtatien 3 läntisen kehätien käytävässä tien länsi- tai itäpuolella. Itäisessä vaihtoehdossa Kalkku alitetaan tunnelissa. Ylöjärvellä vaihtoehtoina on linjaus Elovainiossa edelleen valtatien 3 länsi- tai itäpuolella tai lännempänä Elovainon ja Metsäkylän välissä. Rata voi vaihtaa puolta Pirkkalassa ennen Pyhäjärveä tai Tampereen ja Ylöjärven välillä. Lisäksi on tarkastelu vaihtoehtoa, jossa rata kulkee Pirkkalasta Ylöjärvelle tunnelissa. Ratayhteyteen kuuluu yhdysrata lentoaseman ja Tampereen Peltolammin välillä. Väli Lempäälä–lentoasema–Peltolammi on suunniteltu niin, että henkilöliikenne sillä on mahdollista. Muilta osin rata on tavaraliikenteelle.

Läntinen ratayhteys luo uusia maankäyttömahdollisuuksia eteläosissaan. Rata sijoittuu osin rakentamattomille alueille, mutta osin jo tiiviistikin rakennetuille alueille vaikuttaen eri vaihtoehdoissa eri tavoin nykyisiin toimintoihin ja asutukseen. Läntisen radan linjausvaihtojen vaikutusalueella on useita luonnonsuojelukohteita ja Natura 2000 – alueita. Kaikki ratavaihtoehdot kulkevat myös pohjavesialueiden kautta. Keskeisiä vaikutuksia ratahankkeella ovat myös suuret maaleikkaukset etenkin suunnittelualueen eteläosissa ja siltaratkaisut erityisesti Pyhäjärven ylityksessä Nokian puolella ja Ylöjärvellä Elovainion kautta kulkevissa vaihtoehdoissa.

Läntisen ratayhteyden toteutuskustannukset ovat 480 – 1 150 miljoonaa euroa. Kustannusarvioon sisältyy yhdysradan toteuttaminen koko matkalta tunnelissa. Korkein kustannus on vaihtoehdossa, jossa koko läntinen rata Pirkkalasta Ylöjärvelle on tunnelissa. Pintavaihtoehtojen kustannukset ovat lähempänä toisiaan.

Paras paikka mahdolliselle uudelle järjestelyratapihalle on todettu olevan läntisen radan varsi Lempäälässä. Täälläkin on eri sijoittamismahdollisuuksia. Nykyisen järjestelyratapihan sijainti Tampereella on liikenteellisesti hyvä ja siirron suurimmat hyödyt liittyvät nykyisen järjestelyratapihan uusiin käyttömahdollisuuksiin. Siirron kustannukset ovat 850 miljoonaa euroa.

Valtatien 3 liikennemäärät ovat olleet huomattavassa kasvussa ja ne tulevat kasvamaan edelleen. Valtatien 3 uutta moottoritietasoista yhteyttä Lempäälästä Pirkkalaan on suunniteltu pitkään ja suunnittelutyössä on tarkistettu aiempia suunnitelmia. Uudella valtatiellä on Lempäälän puolella kaksi vaihtoehtoa. Vaihtoehdot eroavat siinä, miten lähelle ne tulevat Sääksjärveä ja antavat Sääksjärvelle kasvun mahdollisuuksia. Uuden yhteyden kustannusarvio on 110 miljoonaa euroa.

Seudullisen 2-kehätien jakso Sääksjärveltä lentoasemalle kerää liikennettä Lempäälään ja Pirkkalaan suunnitelluilta uusilta maankäyttöalueilta ja yhdistää ne seudun pääväyliin. 2-kehätien osalta on tarkasteltu kahta vaihtoehtoista linjausta. Kustannukset ovat 30-40 miljoonaa euroa riippuen siitä, millaisena tietä kehitetään.

Uusia avauksia maankäytölle

Suunnittelutyön yhteydessä on luonnosteltu maankäyttöä Lempäälään, Tampereelle ja Pirkkalaan niille alueille, jotka kytkeytyvät suunniteltuihin väyliin. Alueelle voisi sijoittua merkittävästi uusia asukkaita ja työpaikkoja. Potentiaalinen kasvu on 15 000 asukasta ja 19 000 työpaikkaa.

Ratojen, teiden ja maankäytön vaihtoehtoja tarkasteleva suunnitelmaraportti löytyy osoitteesta:http://maakuntakaava2040.pirkanmaa.fi/vaylat

Junaliikenne sujui marraskuussa edelliskuuta täsmällisemmin

VR:n kauko- ja lähijunat kulkivat marraskuussa täsmällisemmin kuin lokakuussa. Muun muassa lumimyräkkä Pohjanmaalla kuun alussa sekä laaja tietojärjestelmähäiriö 19.11. haittasivat junaliikennettä.

VR:n kaukojunista 84,9 % kulki täsmällisesti marraskuussa, kun lokakuussa vastaava luku oli 81,7 %. Myöhästymisraja on viisi minuuttia. Junavuoroista 4,5 % myöhästyi yli viisitoista minuuttia. Peruutetut vuorot luetaan myöhästyneiksi.

Lähijunien täsmällisyys oli marraskuussa 92,4 %, kun lokakuuussa lähijunista 91,8 % kulki aikataulussaan. Myöhästymisraja on alle kolme minuuttia lähtö- tai määräasemalla. Junavuoroista 1,5 % oli yli kymmenen minuuttia myöhässä tai peruttu.

Tavaraliikenteen täsmällisyys oli marraskuussa 90,2 prosenttia. Tavarajunien myöhästymisraja on kolmekymmentä minuuttia.

Tietojärjestelmävika aiheutti häiriöitä

Pohjanmaan ja Vaasan radoilla oli myöhästymisiä ja peruutuksia 5. marraskuuta, koska runsas lumentulo aiheutti sähkökatkoja ja ratalaitevikoja. Kerrannaisvaikutukset ulottuivat myös muualle Suomeen.

Liikenneviraston tietojärjestelmässä aamulla 19.11. ilmennyt vika haittasi junien kulkua koko maassa, muun muassa 40 lähijunaa peruttiin. Häriön vuoksi aikataulu- ja turvallisuustietoja ei saatu tulostettua veturinkuljettajille.

Junaliikenteeseen vaikuttivat myös radan kunnostustöistä johtuvat tilapäiset nopeusrajoitukset ympäri maata. Rantaradalla oli häiriöitä 17.11. ratatöiden viivästymisen takia. Lisäksi kaukoliikenteessä esiintyi marraskuussa jonkin verran kalustovikoja.

Satoja junavuoroja vuorokaudessa

VR:n kaukojunia kulkee noin 300 vuorokaudessa. Lähijunavuoroja ajetaan noin 900, joista valtaosa HSL-alueella pääkaupunkiseudulla. VR Transpointin kuljettaa teollisuuden tuotteita noin 360 tavarajunalla joka vuorokausi.

VR-konserni tekee täsmällisyystyötä yhdessä Liikenneviraston ja Helsingin seudun liikenteen eli HSL:n kanssa. VR vastaa junien liikennöinnistä ja junakaluston kunnosta. Rataverkosta, sen järjestelmistä ja kunnossapidosta vastaa Liikennevirasto.

Ajankohtaista liikennetilannetta voi seurata VR:n verkkosivujen liikennetiedotteista. Junat kartalla -palvelustanäkee junien kulun Suomen kartalla reaaliaikaisesti.

VR:n pääkonttori muuttaa rautatieasemalta

VR Group suunnittelee siirtävänsä Helsingin päärautatieasemalla sijaitsevan pääkonttorinsa uusiin tiloihin. Asematoiminta päärautatieasemalla kuitenkin jatkuu ja kehittyy.

Helsingin päärautatieasema jakautuu kolmeen kokonaisuuteen. Asemahallin kautta matkustajat kulkevat juniin. Sen yhteydessä ovat myös aseman näkyvimmät symbolit kellotorni ja Lyhdynkantaja-patsaat (ns. Kivimiehet). Länsisiivessä on kaupallista tilaa, esimerkiksi kuntosali ja ravintoloita. Itäsiivessä on VR:n toimistotiloja esimerkiksi erilaisille konsernipalveluille. Tiloissa työskentelee nykyisin yli 600 VR:läistä. Itäsiipeen on nyt mahdollista suunnitella uutta toimintaa.

On mahdollista, että VR jää rakennuksen omistajaksi tai päärautatieaseman osia saatetaan myydä ulkopuoliselle sijoittajalle. Asia on selvitysvaiheessa, eikä päätöksiä ole vielä tehty.

– Kiinteistöomaisuudesta saatavaa tuottoa pystytään parantamaan, eli tase laitetaan töihin, oli toteutuva vaihtoehto mikä tahansa. VR:llä on meneillään historiallisen suuret kalustoinvestoinnit, kun ostamme parin miljardin edestä uusia vetureita ja junavaunuja. Näiden investointien rahoittamiseksi meidän on tehtävä kaikki voitava, sillä ei voi olettaa, että omistaja eli valtio rahoittaisi niitä, sanoo VR-konsernin toimitusjohtaja Mikael Aro.

Toiminnan ja palveluiden uudistaminen ei edellytä merkittäviä muutoksia päärautatieaseman ulkomuotoon. Muutoksia suunnitellaan ja tehdään yhdessä Museoviraston ja Helsingin kaupungin kanssa. Asemahalli on jatkossakin yleisölle avointa tilaa ja sen lisäksi Rautatieasemalle tuodaan uusia palveluita. Tuleva muutos luo samalla edellytykset myös Rautatientorin ja aseman ympäristön kehittämiseen kaupunkilaisten tarpeiden pohjalta.

– Rautatieasema on ollut Helsingin parhaalla paikalla 150 vuotta ja muutoksia on aina tapahtunut. Noin sata vuotta sitten purettiin vanha asema ja rakennettiin nykyinen. Tavaraliikenne on antanut tilaa Musiikkitalolle, Kansalaistorille ja Keskustakirjastolle. Esimerkiksi Postitalon ja Senaatintoria ympäröivien toimistokortteleiden avaaminen on tehnyt Helsingistä elävämmän”, Mikael Aro toteaa.

VR Groupin uusi pääkonttori rakennetaan todennäköisesti Pohjois-Pasilaan, Pasilan ja Ilmalan asemien läheisyyteen. Hanke on tarkoitus toteuttaa yhdessä kiinteistösijoittajan kanssa. VR toimisi tiloissa vuokralaisena. Riippuen kaavoitusprosessista uusiin tiloihin voitaisiin muuttaa aikaisintaan vuonna 2017. VR-konserniin kuuluvalle Pohjolan Liikenteelle suunnitellaan uusi linja-autovarikko Veturitien varteen.

– Nykyiset toimistotilat rakennettiin Rautatiehallitukselle yli sata vuotta sitten. Päärautatieaseman itäsiipi oli aikansa suurin ja modernein toimistorakennus. Tilat ovat ainutlaatuiset, mutta eivät valitettavasti enää sovellu VR:n toimistoksi parhaalla mahdollisella tavalla. Siirtymällä uusiin tiloihin pystymme työskentelemään joustavammin ja tehokkaammin”, sanoo Mikael Aro.

Destialle uusi merkittävä rataverkon kunnossapitourakka Kainuun alueelta

Liikennevirasto ja Destia Rail Oy ovat allekirjoittaneet sopimuksen, jossa Kainuun rataverkon kunnossapitoalue 11:n hoito on myönnetty Destialle. Sopimus allekirjoitettiin 3.12.2014.

Kainuun rataverkon kunnossapitourakka kattaa noin 600 raidekilometriä, minkä lisäksi urakkaan sisältyy noin 30 raidekilometriä ratapihoilla ja noin 250 kappaletta vaihteita. Rataverkon keskeisimmät osuudet ovat Oulu–Kontiomäki–Vartius, Kontiomäki–Kajaani–Iisalmi, Kontiomäki–Vuokatti–Porokylä ja Kontiomäki–Ämmänsaari. Ratapihat sijaitsevat alueilla Kontiomäki, Kajaani ja Vartius.

Sopimus on kestoltaan viisivuotinen. Urakka alkaa 1.5.2015 ja päättyy 30.4.2020. Hankkeen valmistautumisjakso alkaa joulukuussa 2014. Hankkeen kokonaiskustannusarvo on noin 25 miljoonaa euroa.

– Kunnossapitourakka 11 on tärkeä voitto. Pitkäaikainen ja taloudelliselta arvoltaan merkittävä sopimus tukee Destian strategista tavoitetta kasvaa rataliiketoiminnassa. Voitettu urakka vahvistaa markkina-asemaamme radan kunnossapidossa, kertoo Destia Rail Oy:n toimitusjohtaja Jorma Paananen .

Destia vastaa myös rataverkon kunnossapitoalueista 4 (Rauma-Pieksämäki), 5 (Haapamäen tähti), 8 (Ylä-Savo) ja 10 (Keski-Suomi).

PEUGEOT DESIGN LAB JA ALSTOMIN DESIGN & STYLING –OSASTO SUUNNITTELIVAT HUOMISPÄIVÄN RAITIOVAUNUN STRASBOURGIN KAUPUNKILIIKENTEESEEN

b770d90e97a338f7_800x800ar

Kun Peugeot Design Lab’in muotoiluosaaminen yhdistettiin Alstom Transport’in Design & Style –osaston tietotaitoon, oli tuloksena uuden sukupolven raitiovaunu Strasbourgin kaupungin julkista liikennettä palvelemaan. Tavoitteena oli olemassa olevan, asukkaiden hyvin tunnistaman identiteetin yhdistäminen huomispäivän designiin.

Toimeksiantajana projektissa oli Compagnie des Transports Strasbourgeois (CTS) eli Strasbourgin liikennelaitos, joka allekirjoitti sopimuksen 50 Citadis-raitiovaunun hankkimisesta. Ensimmäinen vaihe käsittää 12 vaunua, joiden yhteishinta nousee 41 miljoonaan euroon. Liikenteessä nämä uudet raitiovaunut tullaan näkemään vuoden 2016 lopulla.

Strasbourgin kaltaiseen, tyylikkääseen kaupunkikuvaan oli tärkeää aikaansaada designstrategia, joka sopii yhteen kahden aiemman raitiovaunusukupolven kanssa. Siksi oli myös erityisen tärkeää löytää yhteistyökumppani, jonka designosaaminen olisi riittävän korkealla tasolla. Peugeot Design Lab täyttää nämä vaatimukset osaavana brändi-identiteetin suunnittelijana. Yhdessä lähdimmekin suunnittelemaan uutta visuaalista ilmettä Strasbourgin raitiovaunuille ”, totesi Xavier Allard, Alstom Transportin Design & Styling –osaston johtaja.

Uuden raitiovaunun linjat ovat sulavan linjakkaat, rauhallisen tyylikkäät ja samalla nykyaikaiset. Runkoon on saatu aikaiseksi liikettä, joka korostaa raitiovaunun etuosan Strasbourgin raitiovaunuille tunnusomaista ilmettä.

Muotoilussa haluttiin korostaa yksinkertaisuutta, korkeaa laatua ja selkeäviivaisuutta raitiovaunun koko pituuden osalta , ” totesi Cathal Loughnane, Peugeot Design Labin suunnittelupäällikkö.

b7f7057fe0be5551_800x800ar

PEUGEOT DESIGN LAB – MISTÄ KYSE ?

Peugeot Design Lab on vuonna 2012 Pariisiin perustettu muotoilustudio, jonka asiakkaat toimivat eri teollisuuden aloilla automaailman ulkopuolella. Kyse on eri puolilla maailmaa operoivasta muotoilu-studiosta, jonka tavoitteena on kehittää asiakasyritystensä brändi-identiteettiä. Studio keskittyy erityisesti tuotteiden ja palvelukonseptien muotoiluun.

Peugeot Design Lab on vastikään palkittu L’Insitut Francais du Design’in eli Ranskalaisen Designinsituutin toimesta kahdella ”Janus”-pakinnolla. Toinen palkinnoista kohdistui Peugeot Desing Labin suunnittelemaan Pleyel-pianoon, joka palkittiin innovaatiopalkinnolla. Toinen palkinnoista myönnettiin Peugeot AE21 –hybridipolkupyörälle sen onnistuneesta teollisesta muotoilusta ja suunnittelusta.

Vuonna 1951 perustettu L’Insititut Francais du Design palkitsee tuotteita ja palveluita, joita kuluttajat arvostavat ja jotka kunnioittavat ympäristöarvoja. Janus-palkinto myönnetään kaikkien luovinta suunnittelua edustaville tuotteille. Palkittavien tuotteiden valinnan suorittaa raati, joka koostuu 50:stä eri alojen asiantuntijasta.

Raideammattilaiset edellyttää pehmeiden keinojen käyttöä Turussa alkavissa yt-neuvotteluissa

Raideammattilaiset edellyttää pehmeiden keinojen käyttöä Turussa alkavissa yt-neuvotteluissa VR-Yhtymä käynnistää Turun varikon henkilöstöä ja ao. tiloja käyttävää kunnossapitoyksikön henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut tuotannollisista, taloudellisista ja toiminnan uudelleenorganisointiin perustuvista syistä. Yt:n piirissä on maksimissaan 80 henkilöä ja ne käynnistyvät 9.12.2014. Neuvottelut koskevat ennen kaikkea Turun varikon mahdollista sulkemista. Työnantaja on ilmoittanut toteuttavansa yt-neuvotteluista seuraavat toimenpiteet vuosien 2015 ja 2016 aikana.

Työnantaja on ilmoittanut lähtökohtana olevan, että kaikille yt-neuvotteluiden kohteena oleville henkilöille tarjotaan muuta työtä VR-konsernissa. Työnantaja on myös ilmoittanut, että irtisanomisperuste on voimassa ainoastaan, mikäli työntekijä ei vastaanota hänelle tarjottua tai neuvoteltua työtä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työtä tullaan tarjoamaan mm. Ilmalan varikolta, Hyvinkään ja Pieksämäen konepajoilla sekä Oulun varikolta.

Raideammattilaiset JHL ry edellyttää, että neuvottelut on käytävä rakentavassa hengessä siten, että pääpainopisteenä on vastaavan korvaavan työn löytäminen yhteistoimintaneuvotteluiden piirissä oleville henkilöille. Tärkeää on, että työntekijöiden omaan elämäntilanteeseen, kuten perheeseen ja asumiseen liittyvät seikat otetaan huomioon korvaavaa työtä haettaessa.

Koska Turun varikolla työskentelee paljon pitkän linjan ammattilaisia, Raideammattilaiset JHL ry vaatii, että erityistä huomiota kiinnitetään näiden työntekijöiden lopputyöuran järjestämiseen joko niin, että korvaavaa työtä löydetään riittävän läheltä asuinpaikkaa, tai että käytetään muita vaihtoehtoja, jotka mahdollistavat kunniallisen siirtymisen eläkkeelle täysin palvelleena.