Rautatiealan oppimisympäristö Kouvolaan

Liikennevirasto ja Kouvolan kaupunki ovat solmineet aiesopimuksen radanpidon oppimisympäristön rakentamiseksi Kouvolaan. Oppimiskeskuksessa tullaan antamaan lisäkoulutusta rautatiealan kunnossapito- ja rakennuttamisyritysten ammattilaisille.

Oppimisympäristön tavoitteena on varmistaa rakentamisen ja kunnossapidon osaaminen rautatieympäristössä tehtävissä töissä. Oppimisympäristön rakentaminen tukee myös rautatiealan turvallisuuskoulutusta. Oppimisympäristöön kuuluvat opetus- ja harjoittelutilat tarvittavine rakennuksineen.

Radanpidon oppimisympäristö rakennetaan Liikenneviraston hallinnoimalle alueelle Kouvolan ratapihan ympäristössä. Sen suunnittelu ja rakennuttaminen alkaa v. 2015 ja tavoitteena on käynnistää koulutustoiminta v. 2016. Koulutuspäiviä arvioidaan olevan vuositasolla noin tuhat. Oppimisympäristön suora työllistävä vaikutus on noin kymmenen henkilötyövuotta. Investoinnin alustava kustannusarvio on 6-10 milj. € valittavasta rakennuspaikasta riippuen. Mallia oppimisympäristöön on haettu muun muassa Isosta-Britanniasta, jossa on onnistuttu nostamaan Britannia muutamassa vuodessa rautateiden osaamisen ja työturvallisuuden kärkeen.

2015-01-29 12_10_21-969ae4c115cff8aa.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

Liikennevirasto on hankkeen päätoimija, joka vastaa rakennuttamis- ja rakentamiskustannuksista ja omistaa tulevat rakennukset. Kouvolan kaupunki luo edellytykset hankkeen toteuttamiseksi; parantaa rakennettavan alueen viihtyisyyttä, toteuttaa toimipisteen edellyttämät kulkuyhteydet ja osallistuu oppimisympäristön suunnitteluun. Kaupunki vastaa kaavoituksen, kunnallistekniikan ja katuliittymien rakentamisesta.

Aiesopimuksen puitteissa Kouvolan kaupunki ja Liikennevirasto tekevät yhteistyötä myös muiden toimijoiden kanssa tavoitteen saavuttamiseksi.

Uusi oppimisympäristö mahdollistaa valtion rataverkon haltijalle keinon ylläpitää ja kehittää rautatiealan osaamista yhdessä kunnossapito- ja rakennusyritysten kanssa. “Kyseessä on koko rautatiealan yhteinen haaste pitää radanpidon parissa työskentelevien henkilöiden osaaminen ja työtavat ajan tasalla”, toteaa johtaja Markku Nummelin Liikennevirastosta.

Hanke vahvistaa Kouvolan asemaa rautatiekaupunkina

Oppimisympäristöhanke tukee Kouvolan kaupungin kehittämistavoitteita ja vahvistaa Kouvolan asemaa Suomen rautatiekaupunkina. ”Rautatiet on ollut ja on myös tulevaisuudessa keskeinen vahvuus kaupungin kehittämisessä”, sanoo kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki. ”Tämä on erinomainen jatkumo Kouvolalle, sillä täällä on jo ennestään erikoistunutta valtakunnallista osaamista logistiikkaan ja rautatiealaan liittyvässä koulutuksessa”. Hanke vahvistaa myös keskustan elinvoimaa ja palvelujen kehittämisen edellytyksiä ja tuo kaupunkiin uusia työpaikkoja sekä opiskelijoita keskustaan.

Kouvolan kaupunki ja Liikennevirasto ovat tehneet jo vuosia menestyksekästä yhteistyötä KSAO:n rautatiealan koulutuksen kehittämiseksi.

JHL-raideammattilaisten ulosmarssi Turussa kestää lähes viikon

VR:n Turun varikon JHL:läiset raideammattilaiset sekä työnjohtoa ja toimihenkilöitä marssi ulos työpaikaltaan puolilta päivin tiistaina 27.tammikuuta. Spontaani mielenilmaus on vastalause VR Groupin saman päivän aamuna julkistamalle päätökselle lakkauttaa Turun varikko.
– Päätös ulosmarssista syntyi työpaikkakokouksessa yhtiön tiedotustilaisuuden jälkeen, pääluottamusmies Toni Tammelin kertoo.

JHL:n raideammattilaiset aikovat palata seuraavan kerran työpaikalle vajaan viikon kuluttua eli maanantaina 2. helmikuuta. Siihen asti junakaluston huolto- ja kunnossapitotyöt ovat seisauksissa, ja junien hyytyessä ne pitää hinata korjattavaksi Helsingin varikolle.

– Mielenilmauksen poikkeuksellinen kesto taisi yllättää yhtiön johdon, mutta se kertoo siitä, kuinka raskaana henkilöstö kokee varikon alasajon ja töiden loppumisen Turussa, Tammelin perustelee.

Turun varikon toiminta on tarkoitus lopettaa asteittain tämän vuoden loppuun mennessä. VR Group perustelee päätöstä kustannussäästöllä, joka syntyy, kun junakaluston kunnossapito ja huolto keskitetään lähelle liikennettä ja asiakkaita eli etenkin Helsinkiin, Tampereelle ja Ouluun. VR:llä on varikot lisäksi Kouvolassa ja Joensuussa.

Yhtiö tarjoaa kaikille Turun varikon työntekijöille töitä joko muilla varikoilla tai muualla konsernin palveluksessa. Tammelinin saamien tietojen mukaan työpaikkoja tarjottaisiin etenkin Oulusta, johon harvalla turkulaisella on mahdollisuuksia tai halua siirtyä.

Turun varikko työllistää kaikkiaan 79 henkilöä, joista noin 70 työskentelee varikolla ja loput kunnossapidossa. Valtaosa varikon henkilöstöstä on JHL:n jäseniä.

Kehärata: Kivistön asema valmis

aca2a58b62900338_800x800ar

Rakennustyöt Kehäradan varrella sijaitsevalla Kivistön asemalla on saatu valmiiksi. Kivistön valmistumisen myötä Kehäradan viidestä uudesta asemasta valmiita on nyt neljä. Liikennöinti radalla alkaa 1. heinäkuuta.

Juuri valmistunut Kivistön asema on rakenteeltaan betoninen tunneliasema, joka on katettu siltarakenteilla. Kun liikennöinti kehäradalla heinäkuun alussa alkaa, matkustajat kulkevat alas asemalaiturille kolmen sisäänkäyntipaviljongin kautta. Aseman tunnusväri on sinivihreä, joka toistuu esimerkiksi asemahallin seinän värikkäässä betonimosaiikissa.

954e3d885cff51bf_800x800ar

 

ac8796f96352cd9f_800x800ar

 

bb425313c44c2fee_800x800ar

Aseman ympärille Kivistön kaupunginosaan rakentuu lähivuosina kokonainen uusi asuinalue palveluineen. Uudesta alueesta kasvaa kotikaupunki jopa 30 000 vantaalaiselle. Ensi kesänä alueella järjestetään myös vuoden 2015 asuntomessut.

Molemmat raiteet kiskotettu Vantaankoskelta Tikkurilaan

Menneellä viikolla valmistui myös kehäradan eteläisen raiteen yhtenäinen kiskotus Vantaankoskelta lentoaseman kautta Tikkurilaan. Kiskotustyöt on nyt saatu valmiiksi molemmilla raiteilla, sillä pohjoisen raiteen osalta urakka valmistui jo marraskuussa.

Turun varikon toiminta lakkaa tämän vuoden aikana

VR Group lopettaa toiminnot Turun varikolla asteittain tämän vuoden loppuun mennessä. Työt siirtyvät kunnossapidon muihin yksiköihin. Kaikille varikon työntekijöille tarjotaan töitä joko junien kunnossapidosta tai muualta konsernista.

Turun varikkoa koskevat yhteistoimintaneuvottelut päättyivät 20. tammikuuta. Joulukuun alussa alkaneet neuvottelut koskivat kaikkia Turun varikolla työskenteleviä sekä varikkoa työpisteenä käyttäviä kunnossapidon työntekijöitä. Yhteensä neuvottelujen piirissä oli 79 henkilöä.

– Kunnossapidon tehtäviä on tarjolla Helsingissä, Hyvinkäällä, Kouvolassa, Oulussa, Pieksämäellä ja Tampereella. Turussa säilyy valmius pelastuspalveluun. Toiminto organisoidaan uudelleen yhteistyössä Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen kanssa, kunnossapitojohtaja Jari Hankala sanoo.

Henkilöstön edustajat esittivät yt-neuvotteluissa erilaisia vaihtoehtoja varikon lakkauttamiselle. Niiden kustannussäästöt arvioitiin kuitenkin pienemmiksi kuin tilanteessa, jossa varikosta voidaan luopua kokonaan.

Tavoitteena on keskittää junien kunnossapitoa sinne, missä on paljon liikennettä ja asiakkaita.

– Kustannussäästöjä syntyy, kun työt voidaan sijoittaa niin, että ne tukevat junakaluston tehokasta käyttöä. Myös vaihto-osatuotannon keskittäminen parantaa tehokkuutta. Lisäksi voimme luopua hallitiloista Turussa, mikä pienentää kiinteitä kuluja. Vuotuiset säästöt ovat useita miljoonia euroja, Jari Hankala toteaa.

VR Groupilla on varikot Helsingissä, Turussa, Tampereella, Kouvolassa, Joensuussa ja Oulussa. Lisäksi sillä on konepajat Hyvinkäällä ja Pieksämäellä sekä asiantuntijapalveluita tarjoava teknologiayksikkö Helsingissä.

ABB:n raideteknologiaa pääkaupunkiseudun uusiin lähijuniin

vr_508x

Pääkaupunkiseudun lähijunaliikenteessä liikennöi vuoden 2017 toukokuuhun mennessä 34 uutta Flirt-junaa. Kuva: VR Group

ABB on saanut sveitsiläiseltä junavalmistaja Stadler Raililta tilauksen raideteknologian toimittamisesta Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:n uusin lähiliikenteen juniin. Junakalusto hankkii Stadler Raililta 34 uutta FLIRT-junaa, jotka tulevat liikennöimään pääkaupunkiseudun lähijunaliikenteessä vuonna 2017.

ABB toimittaa Stadler Railille uusimmat raideliikennekonvertterit sekä veturimuuntajat. Uudet kaupat ovat jatkoa pitkälle ja menestyksekkäälle yhteistyölle: Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy on aiemmin hankkinut kaikkiaan 41 ABB:n raideteknologialla varustettua FLIRT-junaa Helsingin seudun lähijunaliikenteeseen Stadlerilta.

Junakaluston vuonna 2006 tilaamat ensimmäiset FLIRT-junat olivat Stadlerin ensimmäisiä vaativiin talviolosuhteisiin suunnittelemia junia. Vastaavia ABB:n teknologialla varustettuja junia on sittemmin toimitettu muun muassa Venäjälle ja Viroon sekä tänä vuonna Moskovassa liikennöintinsä aloittavaan Aeroexpress-junaan.

ABB toimittaa Stadlerille uusimmat raideliikennekonvertterit sekä katolle asennetut veturimuuntajat. Laitteisto muuntaa sähkön ilmajohtolinjoista jännitetasoille, joita käytetään junien moottoreissa sekä apuvirtajärjestelmissä, mukaan lukien valaistus, lämmitys, ilmastointi, matkustajainformaatiojärjestelmät ja automaattiovet.

ABB on saanut Stadler Raililta tilaukset myös moniin muihin Euroopan ja Yhdysvaltojen junahankkeisiin, kuten Sveitsiin neljään uuteen vuoristojunaan, jotka kuljettavat matkustajia Euroopan korkeimmalle juna-asemalle, 3 454 metrin korkeudelle merenpinnasta. Lisäksi ABB toimittaa integroidut taajuusmuuttajat Stadlerin sähkö- ja dieselsähköjuniin, jotka tulevat liikennöimään Bay Area Rapid Transit (BART) -radalla Kaliforniassa.

Samankaltaisia laitteistoja toimitetaan myös muun muassa espanjalaiselle Ferrocarrils de la Generalitat Catalunyalle (FGC), Alphenin ja Goudan kaupunkien välistä rataa liikennöivälle yhtiölle Alankomaissa sekä Aarhusin kaupungille Tanskassa, minne toimitetaan 24 pikaraitiotievaunua.

”Tilaukset vahvistavat Stadler Railin ja ABB:n välistä menestyksekästä yhteistyötä. Ne korostavat teolliselle osaamiselle ja huippuinnovaatioille perustuvan pitkäaikaisen yhteistyön merkitystä”, sanoo ABB-yhtymän Discrete Automation and Motion -divisioonan johtaja Pekka Tiitinen.

Vuonna 2002 alkaneen yhteistyön aikana Stadler Rail on tilannut ABB:ltä laitteistoja yli 1 500 junaan ja yli 300 pikaraitiotievaunuun. ABB on maailman johtavia kuljetusalan laitteistotoimittaja. Yhtiön raideliikennetoimintojen vuosimyynti on yli 1,5 miljardia dollaria.

ABB (www.abb.fi) on johtava sähkövoima- ja automaatioteknologiayhtymä, jonka tuotteet, järjestelmät ja palvelut parantavat teollisuus- ja energiayhtiöasiakkaiden sekä kuljetus- ja infrastruktuurialojen asiakkaiden kilpailukykyä ympäristömyönteisesti. ABB työllistää 100 maassa noin 145 000 henkilöä, joista Suomessa noin 5 400.

Rakentamisen ennätysalhainen tilauskanta vaikeuttaa VR Trackin työllisyystilannetta

VR Trackin rakentamisen liiketoiminnassa tilauskanta on alkuvuonna alhaisempi kuin aiempina vuosina. Työmäärä on vähentynyt merkittävästi vuodenvaihteen aikana isojen projektien päättyessä, eikä talvikaudella käynnisty uusia projekteja.

Työmäärän vähentymisen vuoksi viikolla 3 käynnistetään yhteistoimintaneuvottelut koko rakentamisen liiketoiminnassa. Neuvottelussa käsitellään työn vähyydestä mahdollisesti aiheutuvat henkilöstövaikutukset sekä suunnitelmat henkilöstön työllistämiseksi.

Toimenpiteiden taustat

Rakentamisen alhainen tilauskanta sekä liiketoiminnan kausiluontoisuus aiheuttavat vaikean työllistymistilanteen talvikaudelle. Liiketoiminnan henkilöstörakenne ja työajan tasaamiseen käytettävät keinot eivät ole riittäneet mukauttamaan henkilöstöresurssien tarvetta työn kausivaihteluun.

Työmäärän vähentymistä pidetään kuitenkin väliaikaisena. Kevään aikana työkannan uskotaan parantuvan, ja siten työtä voidaan tarjota koko henkilöstölle.

Arvio toimenpiteistä

Neuvottelussa käsitellään suunnitelmat henkilöstön työllistämiseksi sekä työn vähyydestä mahdollisesti aiheutuvat henkilöstövaikutukset. Mahdolliset henkilöstövaikutukset kohdistuvat tämänhetkisen tiedon perusteella arviolta enintään noin 150 työntekijään. Yhtenä vaihtoehtona voi olla lomauttaminen enintään 90 päivän ajaksi.

Huomioitavaa on, että neuvotteluissa käydään läpi kaikki käytettävissä olevat vaihtoehdot lomautusten välttämiseksi. Yhteistyössä haetaan ratkaisuja, joilla henkilöstö voitaisiin työllistää.

Mahdolliset toimenpiteet toteutetaan toukokuun loppuun mennessä.

Kaukojunaliikenne täsmällisintä viiteen vuoteen

Kaukojunat kulkivat viime vuonna täsmällisemmin kuin vuosina 2010–2013. Kaukoliikenne sujui erityisen hyvin keväällä. Leuto talviaika ei aiheuttanut merkittäviä ongelmia junaliikenteelle. 

Kaukojunista 87,6 prosenttia saapui pääteasemalleen täsmällisesti vuonna 2014. Vastaava luku oli edellisenä vuonna 84,7 prosenttia. Kaukojunien myöhästymisraja on viisi minuuttia.

Pääkaupunkiseudun lähiliikenteen junien täsmällisyys oli viime vuonna 93,4 prosenttia. Vuonna 2013 vastaava luku oli 95,8 %. Lähiliikenteessä junien myöhästymisraja on alle kolme minuuttia lähtö- tai määräasemalla.

Tavaraliikenteen täsmällisyys oli vuonna 2014 hyvällä tasolla, 93,3 prosenttia. Myöhästymisraja on puoli tuntia. Edellisvuonna vastaava luku oli 90,9 prosenttia.

Käytössä routa- ja ratatyötaikataulut

Routa-ajan aikataulut olivat keväällä käytössä Pohjanmaalla, Kainuussa ja Pohjois-Suomessa rataverkon kunnosta johtuen. Väljempiä aikatauluja jatkettiin ratatöiden vuoksi myös kesällä yhteysväleillä Seinäjoki–Oulu ja Kajaani–Oulu.

Kesän ja syksyn aikana pitkittyneet ratatyöt ja niihin liittyvät ylimääräiset nopeusrajoitukset aiheuttivat viivytyksiä junaliikenteelle rantaradalla, Pohjanmaan radalla ja yhteysvälillä Tampere–Jyväskylä. Myös lukuisat ratalaiteviat vaikuttivat täsmällisyyyteen erityisesti syksyllä.

Kaluston osalta veturien luotettavuus, Pendolinojen kytkennät sekä uusien ohjausvaunujen käyttöönotto aiheuttivat myöhästymisiä vuonna 2014. Lähes kaikkiin Pendolinoihin on nyt vaihdettu uudet kytkentälaitteet. Junaliikenteen toimintavarmuutta lisäävät lähitulevaisuudessa myös uudet sähköveturit.

Lähiliikenteessä ratalaitehäiriöt ja kalustoviat heikensivät täsmällisyyttä viime vuonna. Myös niin sanottuihin kääntymisaikoihin liittyvät uudet henkilökunnan toimintamallit aiheuttivat vuoden aikana aikaisempaa enemmän junien peruutuksia häiriötilanteissa.

Vuonna 2014 oli käynnissä VR-konsernin, Liikenneviraston ja Finrailin yhteinen täsmällisyysohjelma, jonka tarkoituksena on pidemmällä aikavälillä parantaa kaluston luotettavuutta ja rataverkon käytettävyyttä, erityisesti talviaikana.

Pakkasesta kalustovikoja joulukuussa

Joulukuussa 83,6 prosenttia kaukojunista kulki täsmällisesti. Yli vartin myöhästyi 5,0 % kaukojunista. Peruutetut junavuorot luetaan myöhästyneiksi. Lähiliikenteen junien täsmällisyys oli 92,4 prosenttia. Vuoroista prosentti oli yli kymmenen minuuttia myöhässä tai peruttu.

Kauko- ja lähijunien kulkuun vaikuttivat joulukuussa esityisesti kalustoviat, muun muassa pakkasesta johtuen. Jonkin verran esiintyi myös ratalaitevikoja. Joulun meno- ja paluuliikenteen matkustajaruuhkat vaikuttivat osaltaan junaliikenteen täsmällisyyteen.

Tavaraliikenteessä yllettiin jälleen hyvään täsmällisyystasoon: tavarajunista 92,0 prosenttia kulki aikataulussaan joulukuussa. Myöhästymisraja on kolmekymmentä minuuttia.

VR tarjoaa matkustajille joka vuorokausi noin 300 kaukojunavuoroa. Lähijunia kulkee noin 900, joista valtaosa HSL-liikenteessä pääkaupunkiseudulla. VR Transpoint puolestaan kuljettaa teollisuuden tuotteita noin 360 tavarajunalla joka vuorokausi.

VR vastaa junien operoinnista, junakaluston kunnosta sekä tiedottamisesta junissa ja omissa kanavissaan. Rataverkosta ja sen järjestelmistä sekä asiakastiedottamisesta asemilla vastaa Liikennevirasto.

VIRVE junaliikenteen radiojärjestelmäksi

Junaliikenteen radiojärjestelmä aiotaan vaihtaa. Nykyisin käytössä olevasta GSM-R-verkosta halutaan siirtyä viranomaisverkko VIRVEn käyttöön. Talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli asiaa 9. tammikuuta.

Suomessa on nykyään junaliikenteen radiojärjestelmänä käytössä RAILI-verkko, joka on EU-lainsäädännön mukainen GSM-R-verkko. Kaupallisista verkoista tulevat häiriöt haittaavat kuitenkin GSM-R-puhelimien käyttöä ja toisaalta GSM-R-verkon käyttö heikentää kaupallisten matkaviestinverkkojen junakuuluvuutta. Lisäksi verkon järjestelmät ovat ikääntymässä. Nykyinen GSM-R-verkko on rakennettava kokonaan uudestaan vuoden 2018 loppuun mennessä.

EU-tasolla ollaan miettimässä seuraajaa nykyiselle GSM-R-radiojärjestelmälle. Hallitus katsoo, että tarkoituksenmukaisinta ja edullisinta olisi siirtyä käyttämään viranomaisverkko VIRVEä siksi aikaa kunnes päätös uudesta järjestelmästä on EU-tasolla tehty.

VIRVE-verkon investointi- ja käyttökulut olisivat merkittävästi alhaisemmat kuin ne kulut, jotka GSM-R:n käytön jatkamisesta sekä radioverkon ja liikenteenohjaajien viestintäjärjestelmän uudistamisesta tulisi.

Koska GSM-R on EU-lainsäädännön mukaan tällä hetkellä ainoa vaihtoehto uudeksi radiojärjestelmäksi junaliikenteessä, Suomi aikoo pyytää komissiolta poikkeusta VIRVE-radiojärjestelmän käyttöönottamiseksi. Suomi voi alkaa siirtyä VIRVE-verkon käyttöön heti kun komissiolta on pyydetty poikkeusta. Liikennevirasto ottaakin talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjauksen mukaisesti VIRVE-radiojärjestelmän käyttöön mahdollisimman pian.

Rautatieliikenteen toimijat, teleyritykset sekä liikenne- ja viestintäalan virastot selvittivät vuonna 2013 liikenne- ja viestintäministeriön johdolla keinoja matkaviestinten junakuuluvuuden parantamiseksi. Selvitys tehtiin mm. eduskunnan valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston toiveesta. Ensisijaisena tavoitteena oli rautateiden oman matkaviestinverkon ja teleyritysten kaupallisten matkaviestinverkkojen häiriöiden poistaminen. Yksi tutkittavista vaihtoehdoista oli se, että Liikennevirasto ja VR päättäisivät ryhtyä käyttämään rautateiden GSM-R-verkon sijasta viranomaisverkko VIRVEä.

Junamatkoille satojatuhansia uusia tarjouslippuja

• VR tuo tammikuussa myyntiin satojatuhansia edullisia junalippuja.
• Erityisesti huomioidaan opiskelijoita, joille tulee lisää etuja junamatkustukseen.
• VR:n Veturi-asiakasohjelma juhlii 700 000 jäsenen ennätystä uusilla SuperSäästö-tarjouksilla.

Etuja tarjolla entistä laajemmin

VR tuo tammikuussa myyntiin entistä enemmän tarjousmatkoja. Edullisimpia junalippuja ovat Ennakkolippu ja VR:n asiakasohjelma Veturin SuperSäästö-tarjoukset. Opiskelijoille tulee runsaasti etuja ja tarjouksia. Enimmillään junalipusta saa alennusta jopa 70 prosenttia.

– Haluamme kasvattaa junamatkustuksen suosiota ja parantaa palvelua kaikille matkustajillemme. Siksi teemme lipunostosta entistäkin edullisempaa ja helpompaa. Veturi-asiakkaana edut saa aina varmimmin hyödynnettyä. Opiskelijoille juna on erinomainen matkustustapa, ja huomioimmekin tarjouksissa opiskelijoiden tarpeet entistä paremmin, VR:n matkustajaliikennejohtaja Maisa Romanainen toteaa.

Parhaat tarjoukset varmistaa liittymällä VR:n asiakasohjelma Veturiin. Veturilaiset matkustavat halvimmillaan esimerkiksi Helsingistä Tampereelle viidellä eurolla ja Helsingistä Ouluun 25 eurolla. Veturi-asiakkaat saavat myös aina ensimmäisenä tietoa uusista tarjouksista ja muista eduista. Veturi on Suomen suositelluin kanta-asiakasohjelma, johon on liittynyt jo yli 700 000 jäsentä.

Edullisen Ennakkolipun voi ostaa 60-3 vuorokautta ennen matkaa. Alennus voi parhaimmillaan olla jopa 70 prosenttia. Esimerkiksi Helsingistä Tampereelle, Kouvolaan tai Turkuun matkustaa Ennakkolipulla halvimmillaan alle kymmenellä eurolla. Mitä aiemmin matkan hankkii, sitä edullisemmin sen saa. Junalippujen hinnat vaihtelevat kysynnän mukaan.

Ennakkoliput, veturilaisten tarjoukset sekä muut tarjousliput voi 14. tammikuuta alkaen ostaa VR:n verkkokaupan ja VR Mobiilin lisäksi myös asemien lipunmyynnistä, lippuautomaateista sekä VR:n asiakaspalvelusta puhelimitse. Junalippu on aina edullisin kun sen hankkii ennen matkaa.

Opiskelijoille lisää alennuksia

Veturiin kuuluvat opiskelijat saavat 7.1. – 2.2. tarjouksena 10 matkan sarjalipun 75 prosentin alennuksella kaikille kaukoliikennematkoille.

Tammi-maaliskuun viikonlopuiksi VR tarjoaa opiskelijoille yksittäisiä kaukoliikenteen matkoja 25 prosentin lisäalennuksella normaalin opiskelija-alennuksen lisäksi. Esimerkiksi Helsingistä Turkuun matkustaa näin edullisimmillaan alle kymmenellä eurolla.

VR:n vyöhykeliikenteen lähijuniin opiskelijat voivat ostaa kausiliput täysin uudella tarjoushinnalla. Lähiliikenteen kausilippujen opiskelijatarjous on 25 prosenttia aikuisen lipun hinnasta. Tarjous on voimassa 7.1. – 2.2. Esimerkiksi 30 päivän kausilipulla yhden matkan hinta opiskelijalle lähiliikenteen junassa Helsingistä Riihimäelle maksaa vain 3,50 euroa. Kausilipputarjous löytyy verkkokaupasta www.vr.fi.

Edulliset matkat ja liput sekä lisätiedot tarjouksista löytyvät helpoiten verkosta www.vr.fi, asemilta sekä VR:n asiakaspalvelusta puh.0600 41900 (1,99 €/vastattu puhelu + pvm).