Turun raitiotieselvitys puoltaa kaksihaaraista linjaa

header2

Turun raitiotien yleissuunnitelman vaikutukset sekä kustannukset on selvitetty. Varissuo-Runosmäki raitiolinjalla matkustajia on selkeästi eniten ja osuus olisikin ennusteen perusteella muutettavissa raitiotieksi kansainvälisten vertailujen perusteella. Raitiotien yleissuunnitelmasta on kaikilla mahdollisuus kertoa mielipiteensä 8.6.2015 mennessä osoitteessa http://www.turunraitiotie.info/.

Turku on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana keskimäärin noin 1600 asukkaalla vuodessa. Turun tavoitteena on kaupunkiseudun rakennemallin mukaisesti kasvun jatkaminen siten että Turussa olisi noin 210 000 asukasta vuonna 2035, mikä yhdessä seudun kasvun kanssa tarkoittaisi 25 prosentin lisäystä matkamäärissä. Raitiotie on mahdollisuus houkutella investointeja ja vastata kasvuun sekä muuttaa Turun urbaania ilmettä. Samalla raitiotie on myös mahdollisuus pitkän aikajänteen maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämisessä.

Linjat lähtisivät kauppatorilta suuriin lähiöihin

Turun raitiotien yleissuunnitelma on laadittu kolmihaaraiselle verkolle: Kauppatorilta Runosmäkeen, Varissuolle ja Skanssiin. Näiden kolmen raitiotiehaaran varrelle on arvioitu rakennettavan uusia asuntoja lähes 20 000 asukkaalle vuoteen 2035 mennessä. Merkittäviä raitiotien varren maankäytön kehittämismahdollisuuksia ovat muun muassa Itäharju, Kupittaa, Matkakeskus ja Skanssi.

Raitiotien vaikutuksia on verrattu nykyisen kaltaiseen bussijärjestelmään sekä niin sanottuun superbussijärjestelmään, jossa raitiotiekäytäviä liikennöidään raitiotietä vastaavilla liikennejärjestelyillä esimerkiksi tuplanivelbusseilla.

Toteutuessaan raitiotie vähentäisi autoliikennettä erityisesti Tuomiokirkkosillalta sekä Suurtorin alueella ja sen rakentaminen toisi mukanaan positiivisia vaikutuksia alueen työllisyyteen (noin 4750 henkilötyövuotta, joista 40 prosenttia voisi sijoittua Varsinais-Suomeen).

Superbussi on kuntatalouden kannalta houkuttelevin vaihtoehto

Tehtyjen vertailujen perusteella kaksihaarainen Varissuo-Runosmäki raitiotie on yhteiskuntataloudellisesti kannattava. Superbussi on kuitenkin käytetyillä oletuksilla raitiotietä kannattavampi sekä yhteiskuntatalouden että kuntatalouden kannalta.

Raitiotie vastaa parhaiten Turun kaupunginhallituksen asettamia tavoitteita parhaiten kilpailukyvyn, kasvun ja vetovoiman, kaupunkirakenteen tiivistämisen, joukkoliikenteen käytön lisäämisen sekä kaupunkikuvan viihtyvyyden osalta. Sen sijaan taloudellisiin tavoitteisiin superbussi vastaa raitiotietä paremmin. Superbussi voisi toimia esivaiheena raitiotielle.

Raitiotien laajentamisesta seudulliseksi järjestelmäksi on laadittu suunnitelma yhdessä Raision ja Kaarinan kaupunkien kanssa. Potentiaalisimmat laajentamisreitit ovat Satakunnantietä pitkin Raisioon ja Skanssista Pyhän Katariinan tien kautta Kaarinaan.

Kaikilla raitiotien yleissuunnitelmasta kiinnostuneilla on mahdollisuus kertoa mielipiteensä 8.6.2015 asti osoitteessa http://www.turunraitiotie.info/. Lausuntojen käsittelyn jälkeen raitiotien suunnittelun jatkamisesta päätetään Turun kaupunginvaltuustossa alkusyksyllä 2015.

Kustannusarvio on eurooppalaista keskitasoa

Raitiotien infrastruktuuri-investoinnin kustannusarvio on 303 miljoonaa euroa, mikä sisältää noin 37 miljoonan euron riskivarauksen. Varikkoinvestointi ja kalustohankinta kuoletetaan raitiotien liikennöintikustannusten yhteydessä.

Turun infrastruktuurin kustannusarvio on kalliimpi kuin Tampereella. Se johtuu muun muassa arkeologisten kaivausten, savisen pohjamaan ja pilaantuneiden maiden puhdistuskustannuksista sekä osittain erilaisesta laskentatavasta. Turun kustannusarvio vastaa karkeasti eurooppalaisten hankkeiden keskitasoa, joskin hankkeiden vertailu on vaikeaa hankkeiden sisällön, paikallisten olosuhteiden sekä lainsäädännön eroista johtuen.

Suomi ja Venäjä allekirjoittivat rautatieliikennesopimuksen

Suomi ja Venäjä ovat allekirjoittaneet valtiosopimuksen kansainvälisestä rautatieliikenteestä.

Sopimuksen allekirjoittivat liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen ja Venäjän federaation liikenneministeriön varaministeri Sergei Aristov 28. huhtikuuta 2015 Pietarissa.

Uusi sopimus selkeyttää rautatieliikenteen sääntöjä ja toimivuutta. Sopimuksen mukaan kaikki Suomeen tai muualle Euroopan talousalueelle sijoittuneet rautatieyritykset voivat toimia Suomen ja Venäjän välisissä rautatiekuljetuksissa Suomen rataverkolla.

Sopimus ei avaa Venäjän sisäisiä rautatiemarkkinoita EU:ssa toimiville yrityksille, eikä myöskään Suomen markkinoita venäläisille rautatieyrityksille.

Sopimus on tarkoitus viedä eduskunnan käsiteltäväksi syksyllä 2015 ja se tulisi voimaan aikaisintaan vuoden 2016 puolella. Uusi sopimus korvaa vuodelta 1997 peräisin olevan rautatieyhdysliikennesopimuksen liitteineen.

ISS Palvelut tuottaa kiinteistön ylläpitopalvelut valtakunnallisesti VR Groupille

VR Group ja ISS Palvelut ovat allekirjoittaneet 14. huhtikuuta VR:n yli 200 kohdetta koskevat sopimukset kiinteistön ylläpitopalveluista. Valtakunnallisten sopimusten mukaan ISS tuottaa VR:lle kiinteistönhoidon, ulkoalueiden hoitopalvelut sekä talotekniset huollot ja korjaukset.

– ISS voitti julkisen kilpailutuksemme hyvällä hinta-laatu-suhteellaan. Arvostamme ISS:n vahvaa osaamista talotekniikan alalla ja heidän valtakunnallista organisaatiotaan. Ulkoalueiden huollon taso näkyy suoraan asiakkaillemme ja talotekninen huolto vaikuttaa kiinteistöjemme käytettävyyteen ja henkilöstömme viihtyvyyteen niin varikoilla kuin toimistoissa, toteaa VR Groupin kiinteistöpäällikkö Juha Antti Juutinen.

– Odotamme uudelta kumppaniltamme tehokasta ja energiaa säästävää toimintaa, minkä varmistamme sopimuksiin kirjattujen sanktio- ja bonusperusteisten laatumittarien avulla. Näin voimme osaltamme lunastaa antamiamme ympäristölupauksia ja -tavoitteita, Juutinen jatkaa.

Molempien tavoitteena on pitkäaikainen, toimintaa kehittävä yhteistyö. Sopimusten koko ja laajuus ovat ISS:lle merkittäviä.

– VR on meille merkittävä asiakkuus, joka mahdollistaa valtakunnallisen kiinteistön ylläpitopalveluiden organisaatiomme hyödyntämisen ja tuottamiemme palveluiden kehittymisen. Kokonaisvaltainen palvelutarjontamme helpottaa VR:n päivittäistä työtä ja mahdollistaa myös tarvittavat lisäpalvelut, kertoo Kiinteistön ylläpitopalvelut -liiketoimintayksikön johtaja Matti Ranne ISS Palveluista.

– Asiakas arvostaa sitä, että jatkossa heillä on yksi sopimuskumppani, joka varmistaa hyvin huolletut ja toimivat kiinteistöt. Sopimuksen myötä meillä on mahdollisuus pitkäjänteiseen yhteistyöhön, jonka tavoitteena on tuottaa optimaaliset olosuhteet VR:n henkilökunnalle ja ennen kaikkea asiakkaille. Lisäksi haluamme säilyttää kiinteistöjen arvon tasalaatuisella ja ennakoivalla kiinteistönhoidolla.

Sopimukset astuvat voimaan 16. toukokuuta.

Raitioratatöitä tehdään kesän aikana kaikkiaan noin 20 työmaalla

2015-04-22 15_23_46-kartta_ratatyot.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

HKL:n kesän raitioratatyöt käynnistyvät huhtikuun lopulla. Ratatöitä tehdään kesän aikana kaikkiaan noin 20 ratatyömaalla.

Valtaosa HKL:n ratatyöurakoista on ratakiskojen ja vaihteiden vaihtoa. Ratakiskojen käyttöikä riippuu siitä, millaisella rataosuudella kiskot ovat. Suoralla radalla kiskot voivat kestää 30 vuotta, kaarteessa huomattavasti vähemmän aikaa; maksimissaan 15 vuotta.

Vaihteiden käyttöikään vaikuttaa muun muassa liikennemäärä: tiheästi liikennöidyillä rataosuuksilla vaihteet kuluvat eniten ja niitä vaihdetaan muutaman vuoden välein. Tällaisia rataosuuksia on esimerkiksi Mannerheimintiellä ja Kaisaniemenkadulla. Harvemmin liikennöidyillä osuuksilla vaihteet kestävät jopa 25 vuotta.

HKL suunnittelee ratatyöt siten, että niistä aiheutuisi mahdollisimman vähän häiriötä raitiovaunu- ja ajoneuvoliikenteelle. Ratatöitä tehdään mahdollisuuksien mukaan myös öisin tietyin rajoituksin. Helsingin yleiset säädökset rajoittavat työkohteen melua aiheuttavan yötyön maksimiajaksi kaksi yötä viikossa. Ratatyöhankkeet pyritään myös ajoittamaan niin, että ne voidaan toteuttaa samanaikaisesti muiden kuntateknisten hankkeiden kuten vesijohto-, viemäri- ja kaukolämpötöiden kanssa.

Tulevan kesän mittavin ratatyömaa alkaa kesäkuun alussa Pasilassa. Raitiovaunurataa siirretään Pasilansillalla, Pasilankadulla, Palkkatilanportilla ja Kyllikinportilla yhteensä yli 2000 raidemetriä. Rakennustöiden valmistuttua raitiovaunut liikennöivät Pasilankadulla omalla korotetulla kaistallaan. Oma kaista mahdollistaa raitiovaunujen esteettömän ja häiriöttömän liikennöinnin. Tiedote HKL:n internetsivuilla

Muita merkittäviä kesän työmaita ovat muun muassa kiskonvaihto Unioninkadulla ja Kaisaniemenkadulla, vaihdetyö Tehtaankadun ja Laivurinkadun risteyksessä ja Helsinginkadun radan peruskorjaus.

Osa kesän ratatöistä vie raitiovaunuja poikkeusreiteille. Poikkeusreiteistä tiedottaa Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL).

Tampereen raitiotien infrarakentamisen allianssihankinta etenee

Tampereen raitiotien infrarakentamisen allianssihankinta etenee. Kaupunginhallitus päätti 20.4.2015, että allianssihankinnan tarjouskilpailussa jatkoon valitaan tarjoajaryhmittymät TRALLI ja TRALA.

Allianssihankinta kilpailutetaan neuvottelumenettelyllä, jossa tarjoajien määrää rajoitetaan asteittain. Tammikuussa kaupunginhallitus valitsi neljä tarjoajaryhmää tarjouskilpailuun. Nämä kaikki jättivät kirjallisen laatutarjouksen maaliskuun puolivälissä ja osallistuivat neuvotteluihin 23.–24.3.2015. Osa tarjoajista täydensi ryhmiään alihankkijoilla maaliskuun alussa tarjouspyynnön mukaisesti.

Allianssikilpailun toiseen tarjousvaiheeseen valitut ryhmät ovat:

Tarjoajaryhmittymä TRALLI: VR Track Oy, YIT Rakennus Oy ja
Pöyry Finland Oy sekä alihankkijana Ratatek Oy.

Tarjoajaryhmittymä TRALA: Lemminkäinen Infra Oy, Ramboll Finland Oy,
Alstom Transport SA ja A-Insinöörit Suunnittelu Oy.

Allianssin toiseen tarjousvaiheeseen sisältyy mm. kehitystyöpajoja, tarjoajien kirjanpitojärjestelmän ja kustannusjärjestelmän tarkastukset, kaupalliset neuvottelut ja lopullisen laatutarjouksen jättäminen. Allianssihankinnan tarjousvaihe päättyy hintatarjouksen antamiseen kesäkuun alkupuolella.

Tavoitteena on, että hankintapäätös kaupungin allianssikumppanista tehdään kaupunginhallituksessa kesäkuussa 2015, minkä jälkeen allianssin kehitysvaihe alkaa. Tämän noin vuoden kestävän kehitysvaiheen jatkosuunnittelun jälkeen, arviolta elokuussa 2016 valtuusto voi tehdä päätöksen raitiotien rakentamisesta.

Allianssimallissa rakentajat osallistuvat hankkeen suunnitteluun varhaisessa vaiheessa. Tampereen raitiotiehankkeessa allianssimallilla tavoitellaan mm. mahdollisimman luotettavan kustannusarvion saamista valtuuston päätöksenteon tueksi.

Tampereen kaupunki ja valtio ovat solmineen raitiotien toteutuksesta aiesopimuksen 17.3.2015. Sopimuksessa valtion puolelta allekirjoittajina olivat Liikennevirasto ja Pirkanmaan ELY-keskus. Hankkeen lopullinen toteutussopimus voidaan tehdä toteutuspäätösten jälkeen.

Raitiotie on tarkoitus rakentaa ensimmäisessä vaiheessa väleille Hervanta–keskusta ja keskusta–TaYS. Seuraavaksi on vuorossa keskusta–Lentävänniemi -reitti.

 

Sweco yhdistää voimansa Tukholman metrohankkeessa – rakennesuunnittelua johdetaan Suomesta

y1arpzf3vrvdzsfgod9m

Sweco on mukana suunnittelemassa Tukholman uutta metrolinjaa, joka kulkee maan- ja merenalaisena kalliotunnelina Saltsjön alueella. Cross-border hankkeessa hyödynnetään Swecon osaamista yli maan rajojen.

Joukkoliikenne tarvitsee lisää kapasiteettia, jotta Tukholman alueen kasvu voi jatkua. Uusi metrohanke käsittää 11 kilometriä pitkän uuden metrolinjan, joka tulee kulkemaan Norrmalmin Kuninkaan puistosta Nackaan ja Gullmarsplanille.

Sweco Rakennetekniikka Oy johtaa rakennesuunnittelua

Sweco Rakennetekniikka toimii hankkeessa vastaavana rakennesuunnittelijana sekä koordinaattorina ja suuri osa suunnittelusta tehdään Suomessa. Cross-border hankkeessa on mukana Suomen, Ruotsin ja Puolan Sweco-yhtiöiden ohella espanjalainen tekninen konsultti TYPSA, joka on erikoistunut nimenomaan syvään maanalaisen rakentamiseen ja tuo projektiin vahvaa teknistä asiantuntijuutta.

”Hyödyntämällä Swecon osaamista ja resursseja yli maarajojen kehitämme ja vahvistamme toimintaamme ja henkilöstön osaamista, ja samalla palvelemme asiakkaitamme entistä paremmin”, kertoo projektissa vastaavana rakennesuunnittelijana toimiva Jyrki Jauhiainen.

Sweco – vahva tekninen asiantuntija

Tukholman uusi metrolinja on teknisesti erittäin laaja ja monimutkainen hanke. Uuden metrolinjan pitkä kalliotunneli on suurelta osin meren alla ja yksi asemahalli jopa 110 metrin syvyydessä.  Näin syvällä maan alla rakentaminen ja suunnittelu vaativat erikoisosaamista.

”Metrolinja kulkee kahden muun metrolinjan sekä usean moottoritietunnelin risteyksissä ja yhdistyy jo olemassa olevaan metrolinjaan. Massiivisten, maanalaisten teräsbetonirakenteiden liittymät kallioon sekä kutistuman ja muodonmuutosten hallinta ovat ensiarvoisen tärkeitä osaamisalueita”, Jauhiainen kuvailee.

Tukholman metrohankkeen on suunniteltu valmistuvan vuonna 2025.

VR Groupin yhtiökokous vahvisti osingon ja henkilömuutokset

VR-Yhtymä Oy:n 15. huhtikuuta Helsingissä pidetty yhtiökokous on vahvistanut yhtiön vuoden 2014 tilinpäätöksen. Yhtiökokous päätti hallituksen esityksestä, että vuodelta 2014 jaetaan osinkoa valtio-omistajalle 100 miljoonaa euroa.

Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Hannu Syrjänen

Samalla päätettiin yhtiön hallituksen ja hallintoneuvoston kokoonpanot. Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Hannu Syrjänen. Jäseninä jatkavat Riku Aalto, Liisa Rohweder, Jarmo Kilpelä, Maija Strandberg ja Tuija Soanjärvi. Hallituksesta jäävät pois Antti Mäkelä ja Christer Granskog. Uusina jäseninä aloittavat Patria Oyj:n toimitusjohtaja Heikki Allonen ja Oy Gard (Baltic) Ab:n toimitusjohtaja Roberto Lencioni.

Hallituksen puheenjohtajalle maksetaan palkkiona 54 750 euroa vuodessa, hallituksen varapuheenjohtajalle 25 800 euroa vuodessa ja hallituksen jäsenille 22 800 euroa vuodessa. Lisäksi hallituksen puheenjohtajalle ja jäsenille maksetaan kokouspalkkiona 600 euroa kokoukselta.

Hallintoneuvoston puheenjohtajana jatkaa Kari Rajamäki

Hallintoneuvoston puheenjohtajana jatkaa Kari Rajamäki (sd). Hallintoneuvoston jäseninä jatkavat Christina Gestrin (rkp), Inkeri Kerola (kesk), Merja Kuusisto (sd), Asmo Maanselkä (kd), Oras Tynkkynen (vihr), Timo Korhonen (kesk), Aino-Kaisa Pekonen (vas), Raija Vahasalo (kok), Pertti Hemmilä (kok), Riikka Slunga-Poutsalo (ps) ja Raimo Vistbacka (ps).

Hallintoneuvoston puheenjohtajalle maksetaan palkkiona 800 euroa kokoukselta, hallintoneuvoston varapuheenjohtajalle 600 euroa kokoukselta ja hallintoneuvoston jäsenille 500 euroa kokoukselta.

Kehäradan junat pysähtyvät kaikilla asemilla

2015-04-14 18_08_51-99610fc5-a673-4e06-8c97-5706dfe952b1.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

HSL on tehnyt päätöksen heinäkuussa avattavan Kehäradan asemista. Junat pysähtyvät kaikilla reitin varrella olevilla asemilla. Päätös perustuu huhtikuun alussa tehtyihin koeajoihin.

”Kaikilla asemilla pysähtyminen on asiakkaille helposti muistettava reitti. Vaihtoehto ei myöskään pidennä merkittävästi matka-aikaa lentoasemalle. Helsingistä Tikkurilan kautta matka-aika on 27 minuuttia ja Myyrmäen kautta 32 minuuttia”, osastonjohtaja Tero Anttila HSL:stä sanoo.

Tutkittavana oli kaksi liikennöintimallia. Kaikilla asemilla pysähtymisen vaihtoehtona oli malli, jossa Kehäradan junat olisivat ohittaneet Käpylän, Tapanilan ja Ilmalan asemat. Koeajojen perusteella osoittautui, että asemia ohittamalla ei ole saatavissa sellaisia säästöjä, että ohittaminen olisi perusteltua.

Kehäradan junien kirjaintunnukset ovat I, Helsingistä vastapäivään kiertävillä junilla ja P, Helsingistä myötäpäivään kiertävillä junilla. M-junatunnus jää historiaan. Muutoin lähijunien kirjaintunnukset ja pysähtymispaikat eivät muutu. Lopulliset aikataulut valmistuvat toukokuussa. Päiväliikenteessä Kehäradan I- ja P-junien vuoroväli on 10 minuuttia, klo 19-22 vuoroväli on 15 minuuttia ja hiljaisina aikoina klo 4-6 ja klo 22-24 vuoroväli on 30 minuuttia. Viimeinen juna lentokentälle lähtee noin klo 1.15, jolloin myös puolenyön aikaa saapuvilta lennoilta on junayhteys keskustaan.

Kehärata on myös merkittävä poikittaisyhteys

”Nyt Kehäradan avautumisen kynnyksellä voimme sanoa, että tuleva kesä merkitsee mullistusta Suomen raide- ja lentoliikenteen historiassa, sillä junalla pääsee ensimmäistä kertaa lentoasemalle. Se merkitsee mullistusta myös Vantaan joukkoliikenteeseen. Itä- ja Länsi-Vantaan välinen poikittaisliikenne on aiempaa tehokkaampaa ja tiiviimpää ja kulkee nyt entistä vahvemmin raiteilla. Elokuussa myös Vantaan bussilinjasto uudistuu perusteellisesti, kun varsinainen liityntälinjasto otetaan käytttöön”, toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi sanoo.

Lisätietoja: hsl.fi/kehärata

Lähijunien linjakarttojen ja aikataulujen ilme uudistuu

Lähijunien linjakarttojen, aikataulujen ja asemien lähialuekarttojen ulkoasu uudistuu tulevana kesänä. Helsingin seudun junaliikenteen tilaaja HSL vastaa myös alueen matkustajainformaatiosta. HSL:n tavoitteena on johdonmukainen ja intuitiivinen kokonaisuus. Tällä hetkellä asemilla on useamman toimijan tuottamaa informaatiota ja vaikutelma on kirjava. HSL-alueella on kaikkiaan 41 asemaa.

”Päärautatieasemalla ja netissä esillä olleiden infotuotteiden raakaversioiden arviointiin osallistui yli 7 000 henkilöä, joilta saatiin yli 3 000 kommenttia. Hienoa, että HSL:n tuotteet herättävät näin laajaa kiinnostusta”, sanoo HSL:n palvelumuotoilupäällikkö Jarno Ekström.

Malli linjakartasta

Liitteenä toimitusjohtaja Suvi Rihtniemen. osaston johtaja Tero Anttilan ja viestintä- ja markkinointijohtaja Mari Flinkin esitykset HSL:n tiedotustilaisuudessa 14.4.2015 (pdf)

Junaliikenne maaliskuussa alkuvuotta täsmällisempää

Sekä VR:n matkustajajunat että VR Transpointin tavarajunat kulkivat maaliskuussa täsmällisemmin kuin tammi-helmikuussa. Helsingin aamuruuhkassa sattunut sähköratavaurio aiheutti myöhästymisiä maaliskuun alussa. 

VR:n kaukojunat kulkivat maaliskuussa selvästi helmikuuta täsmällisemmin. Kaukojunista 90,2 % saapui määräasemalleen ajallaan, kun vastaava luku oli helmikuussa 83 %. Myöhästymisraja on viisi minuuttia. Junavuoroista 3,1 % myöhästyi yli viisitoista minuuttia. Peruutetut vuorot luetaan myöhästyneiksi.

Myös lähijunaliikenteen täsmällisyys parani ja oli maaliskuussa 92,3 %. Helmikuussa täsmällisesti kulki 91,4 % junista. Lähijunien myöhästymisraja on alle kolme minuuttia lähtö- tai määräasemalla. Junavuoroista 2,3 % oli yli kymmenen minuuttia myöhässä tai peruttu.

Tavaraliikenteen junat liikennöivät maaliskuussa hyvin aikataulussaan. Tavarajunista 94,0 % kulki täsmällisesti, kun vastaava luku helmikuussa oli 88,9 %. Tavarajunien myöhästymisraja on kolmekymmentä minuuttia.

Sähköratavaurio seisautti liikenteen Helsingissä

Sähköratavaurio Helsingin ratapihalla seisautti junaliikenteen 3.3. aamuruuhkassa reilun tunnin ajaksi. Tästä seurasi merkittäviä myöhästymisiä ja junavuorojen perumisia. Häiriö vaikutti kaluston ja henkilöstön kiertoon koko päivän ajan, ja kerrannaisvaikutukset ulottuivat myös muualle Suomeen.

Maaliskuussa junaliikenteen täsmällisyyteen vaikuttivat myös kalusto- ja ratalaiteviat. Radan kunnosta johtuvat ylimääräiset nopeusrajoitukset aiheuttivat paikoin myöhästymisiä kaukojunille.

VR ajaa noin noin 300 kaukojunavuoroa vuorokaudessa. Lähijunia kulkee noin 900, joista valtaosa HSL-alueella pääkaupunkiseudulla. VR Transpointin kuljettaa teollisuuden tuotteita noin 360 tavarajunalla joka vuorokausi.

VR-konserni tekee täsmällisyystyötä yhdessä Liikenneviraston ja Helsingin seudun liikenteen eli HSL:n kanssa. VR vastaa junien liikennöinnistä ja junakaluston kunnosta. Rataverkosta, sen järjestelmistä ja kunnossapidosta vastaa Liikennevirasto.

Ajankohtaista liikennetilannetta voi seurata VR:n verkkosivujen liikennetiedotteista. Junat kartalla -palvelupuolestaan näyttää reaaliaikaisesti, miten junat kulkevat Suomen kartalla, ja palvelu on saatavilla myös mobiilisovelluksena.

Uusi sähköveturi testiliikenteessä Suomessa

Sr3-veturi_varitys_VR_Group_Siemens

Siemens on tuonut Suomeen testeihin Vectron-sähköveturin. Euroopassa käytössä olevasta veturityypistä rakennetaan muokattu versio pohjoisen olosuhteisiin. VR Group on tilannut 80 uutta sähköveturia Siemensiltä.

Siemensiltä tilattava veturityyppi räätälöidään Suomen rataverkolle ja haastaviin sääoloihin sopivaksi ja testataan perusteellisesti ennen käyttöönottoa. Kevään ja kesän aikana Suomessa kulkeva Vectron ei vielä vastaa täysin ominaisuuksiltaan VR Groupin käyttöön tulevaa veturia.

Vectron-veturille suoritetaan Suomessa testejä, joiden avulla selvitetään veturin ja telin kulkuominaisuuksia eri nopeuksilla ja erilaisilla rataosuuksilla. Myös sähköveturin uutta kulunvalvontajärjestelmää testataan Suomen rataverkolla.

Testi-Vectron eroaa VR Groupille tulevasta veturista ominaisuuksiltaan ja ulkonäöltään. Pohjoisen haastavien lumiolosuhteiden takia esimerkiksi veturin alustan rakennetta kehitetään, ilmanottoaukot siirretään katolle ja keulaa vahvistetaan. VR Groupille räätälöity veturi toimii jopa 40 asteen pakkasessa.

VR Groupin sähköveturin koeajot Suomessa alkavat suunnitelman mukaan vuoden 2016 alussa. Ensimmäiset kymmenen veturia aloittaa kaupallisessa liikenteessä vuonna 2017. Tavoitteena on, että kaikki 80 veturia toimitetaan vuoteen 2026 mennessä.

Vectron

 

Vectron_Siemens_VR_Group_Saksa

Investointi luotettavaan ja ympäristöystävälliseen junaliikenteeseen

– Sähköveturikauppa on osa VR Groupin merkittävää kalustoinvestointien sarjaa. Kyseessä on konsernin suurin yksittäinen hankinta, jonka arvo on yli 300 miljoonaa euroa. Siemensin Vectroneilla korvataan vaiheittain ensimmäiset neuvostovalmisteiset sähköveturit, kertoo VR Groupin toimitusjohtaja Mikael Aro.

– Nämä uudet veturit ovat hieno esimerkki siitä, miten Siemens on rakentanut suomalaista yhteiskuntaa jo 160 vuotta. Vectroneiden ansiosta raideliikenne tehostuu ja siitä tulee entistä ympäristöystävällisempää. Voisi kai sanoa, että olemme sähköisen liikenteen veturi, Siemens Osakeyhtiön toimitusjohtaja Janne Öhman naurahtaa.

Vectronista tulee VR Groupin tehokkain veturi. 6 400 kW:n teho vastaa noin 60–70 perheautoa. Sähköveturi voi vetää reilut 2 000 tonnia painavaa raskasta tavarajunaa. Veturi soveltuu sekä nopeaan, kaksisataa kilometriä tunnissa kulkevaan matkustajaliikenteeseen että raskaaseen tavaraliikenteeseen.

Uudet sähköveturit parantavat VR Transpointin tavaraliikenteen kuljetusten tehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Entistä suurempi osa tavaraliikenteestä voidaan hoitaa sähkövedolla. Sähkövetureiden ansiosta VR:n matkustajaliikenteen junat kulkevat jatkossa entistäkin nopeammin, varmemmin ja energiatehokkaammin.