Ratatyöt vaikuttavat junien kulkuun Jyväskylä–Pieksämäki–Kuopio-välillä

Ratatöiden vuoksi junia korvataan busseilla Jyväskylä–Pieksämäki–Kuopio-välillä sunnuntaina 5.7. 

Jyväskylästä korvataan klo 10.41 lähtevä InterCity-juna 83 Pieksämäelle ja Kuopioon. Pieksämäelle menevä bussi kiertää Hankasalmen kautta. Bussilta ei ole Pieksämäellä suoraa yhteyttä Kajaaniin tai Joensuuhun. Toinen bussi Jyväskylästä ajaa suoraan Kuopioon eikä kierrä väliasemien kautta.

Kuopiosta korvataan kolme junavuoroa Jyväskylään. Bussit Kuopiosta lähtevät klo 5.25 ja 7.25, ja ne kiertävät väliasemien Suonenjoki ja Hankasalmi kautta. Junilta IC 74 Kajaanista ja H 720 Joensuusta ei ole tällöin yhteyttä Pieksämäellä Jyväskylän suuntaan. Klo 11.22 Kuopiosta lähtevä bussi ajaa suoraan Jyväskylään. Lisäksi Pieksämäeltä on bussiyhteys Jyväskylään klo 11.45. Busseilta on Jyväskylässä vaihtoyhteys InterCity-juniin Tampereen ja Helsingin suuntaan.

Linja-autot noudattavat juna-aikatauluista poikkeavia aikatauluja, joten matka-aika pidentyy. Korvaavissa linja-autokuljetuksissa voi matkustaa taajamajunalipulla. Niissä käyvät myös kaikki VR:n voimassa olevat kaukoliikenteen matkaliput. Mukaan voi ottaa vain käsimatkatavaraa.

Lisätietoja ratatöiden vaikutuksista junaliikenteeseen saa asemilta, VR Asiakaspalvelusta numerosta 0600 41 900 (1,99 euro/puhelu + pvm) tai VR:n verkkosivuilta. Ratatöistä vastaa Liikennevirasto.

HSL:n aikataulujulisteita vaihdetaan jo lähijuna-asemille

2015-06-26 14_26_20-071d3d86-9560-4d11-89c6-4f623a43e62c.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

HSL:n alueella kulkevien lähijunien ja lähijuna-asemien matkustajainformaatio siirtyy HSL:n ilmeeseen ensi viikolla, kun Kehärata aukeaa. Muutos näkyy asemilla ja junissa jo nyt, sillä uusia linjakarttoja ja aikatauluja on jo alettu vaihtaa vanhojen tilalle.

Uusi ilme näkyy kaikilla HSL-alueella sijaitsevilla 46 asemalla ja kaikissa lähijunissa. Uudistus on osa laajempaa tavoitetta, jossa kaiken HSL-alueen joukkoliikenteen graafinen ilme on yhdenmukainen.

”HSL-alueen junaliikenteen tilaajana HSL:n tavoitteena on, että matkustavat löytävät helposti tarvitsemansa tiedon, kun informaatio on ulkoasultaan johdonmukaista ja intuitiivista”, HSL:n palvelumuotoilupäällikkö Jarno Ekström sanoo.

2015-06-26 14_25_52-460fb999-7377-41ed-ba49-af1249d1a116.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

Lähijunien uusien linjakarttojen yhteydessä on laadittu myös HSL:n uusi runkolinjakartta, joka näkyy tulevaisuudessa HSL-alueen keskeisimmillä vaihtoasemilla. HSL:n runkolinjasto vahvistuu sekä tänä että ensi vuonna, kun Kehäradan avautumisen lisäksi uusi runkobussilinja 560 avautuu elokuussa ja Länsimetro vuotta myöhemmin.

Kehärata aukeaa liikenteelle tulevan viikon keskiviikkona 1. heinäkuuta, jolloin myös lähiliikenteen aikataulut muuttuvat uuden rataosuuden avaamisen myötä. HSL:n ilmeen mukaiset uudet julisteet ovat 1.7. voimaan astuvien aikataulujen mukaisia, joten joidenkin asemien aikataulutiedot eivät ennen keskiviikkoa välttämättä ole ajan tasalla. Ajantasaista aikataulutietoa on kuitenkin saatavilla asemien sähköisiltä näytöiltä ja internetistä.

Ratamaksuihin muutoksia, tasapuolinen palvelujen tarjonta turvataan

Hallitus esittää muutoksia rautatielakiin ja ratalakiin. Esityksellä pantaisiin kansallisesti täytäntöön niin sanottu rautatiemarkkinadirektiivi eli Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi yhtenäisestä eurooppalaisesta rautatiealueesta.

Direktiivillä pyritään vahvistamaan pääsyä rautatieliikenteen markkinoille sekä turvaamaan rautatieliikenteen harjoittajille tarjottavat palvelut. Direktiivin täytäntöönpano umpeutui 15.6.2015.

Hallituksen esitys vastaa sisällöltään esitystä, joka annettiin eduskunnalle 27.11.2014, mutta joka raukesi edellisen hallituksen aikana.

Rautatiemarkkinoiden valvontaa tehostetaan, kun rautatiealan sääntelyelimen toimivaltuuksia ja tehtäviä lisätään. Suomessa rautatiealan sääntelyelin toimii itsenäisenä yksikkönä Liikenteen turvallisuusviraston Trafin yhteydessä.

Esitys tarkoittaa, että merkittävät yksityisraiteen haltijat otettaisiin ratakapasiteetin jakamista, palveluita ja rataverkon hinnoittelua koskevan sääntelyn piiriin. Tähän asti sääntely on koskenut vain Liikennevirastoa valtion rataverkon haltijana. Jatkossa sääntelyn piiriin tulisivat tärkeimmät satamaraiteet ja VR:n hallinnoimat yksityisraiteet.

Rautatiemarkkinoille pääsyä vahvistettaisiin sillä, että kaikilla rautatieliikenteen harjoittajilla olisi yhtäläiset edellytykset saada rautatieliikenteen edellyttämiä huolto- ja tukipalveluja riippumatta siitä, miten palvelut on organisoitu ja kuka niitä tarjoaa.

Kaikkiin niin sanotun tarjoamisvelvoitteen piiriin kuuluviin palveluihin olisi rautatieliikenteen harjoittajille turvattava avoin ja syrjimätön pääsy. Palvelujen hinnoittelun tulisi olla kohtuullista ja tasapuolista.

Rataverkon haltijoiden itsenäisyys hinnoitella rataverkon käyttöä ja siellä tarjottavia palveluita laajenisi nykyiseen verrattuna. Rataverkon haltija voisi ottaa käyttöön erilaisia maksuporrastuksia, joilla se kannustaisi rautatieliikenteen harjoittajia hiljaisemman kaluston ja automaattisen kulunvalvontajärjestelmän käyttöön ottamiseen.

Maksualennuksilla voitaisiin kannustaa myös ottamaan käyttöön uusia palveluja tai käyttämään vähäliikenteisiä rataosia. Vastaavasti korotetuilla maksuilla voitaisiin purkaa rataverkon ylikuormitusta tai kattaa uuden rataverkon investointikuluja.

Uusia maksuja olisivat myös ratakapasiteetin varausmaksu ja oikeus kohdistaa maksuja niille rautatieliikenteen harjoittajille, joiden kalustosta aiheutuu rataverkolle vahinkoa.

Ratalakiin esitetään uutta säännöstä, jonka mukaisesti liikenne- ja viestintäministeriö laatisi yhteistyössä sidosryhmien kanssa rataverkon pitkän aikavälin kehittämissuunnitelman. Tällä tähdätään rautatieliikenteen toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn parantamiseen pitkällä aikavälillä.

YIT: Kehärata – ​enemmän kuin rautatie

oyks9qmo8atjdqdqnxnl

Aviapoliksen aseman punainen betonipinta on näyttävä elementti. Kurkista, miltä asemalla näyttää. Avaa panorama-kuva tästä. 

Pitkään haaveiltu ja vihdoin valmis Kehärata on mittaansa suurempi liikenneväylä. Sen uskotaan kyydittävän pääkaupunkiseudun uuteen aikakauteen.

Pääkaupunkiseudulla kaksi junarataa yhdistävä Kehärata on 18 kilometrin mittainen, mutta sen merkitys on paljon kilometrejään suurempi. Vantaan kaupungin maille rakennetun uuden rataosuuden reunamille on suunnitteilla kymmenien tuhansien ihmisten asuttamia kaupunkikeskuksia. Esimerkiksi lentoaseman lähettyvillä sijaitsevan Aviapoliksen alueen uskotaan tulevaisuudessa kattavan 20 000 asukkaan kodit ja 50 000 työpaikkaa.

Liikenneviraston mukaan Kehärata tuo joukkoliikenteen potentiaalisiksi päivittäisiksi käyttäjiksi 200 000 asukasta ja 200 000 työpaikkamatkustajaa.

Ainutkertainen. Kunnianhimoinen. Kiinnostava. Näin kuvailee YIT:n Pekka Luukkonen Kehäradan rakennusprojektia. Haasteita riitti, sillä koskaan aiemmin Suomessa ei esimerkiksi ole louhittu juna-asemaa 40 metriä maanpinnan alapuolelle. Kaikki osapuolet olivat aivan uudenlaisen tehtävän edessä, mutta Luukkonen on tyytyväinen lopputulokseen: YIT:n tehtävänä ollut Aviapoliksen asema valmistui aikataulussaan lähes virheettömänä.

“Hanke oli kaikin puolin pilotti. Logistisestikin Kehärataprojekti oli mielenkiintoinen, sillä kaikki materiaalit ja tarvikkeet kuljetettiin työmaalle yhtä pientä tunnelia pitkin. Olen hyvin ylpeä siitä, että onnistuimme tavoitteissa erinomaisesti”, rakennuspäällikkö Luukkonen kertoo.

Modernia historiaa Aviapoliksessa

Liikenneviraston tilaama Kehärata on ollut suuri, monen toimijan yhteisponnistus, jossa yllätyksiltäkään ei vältytty. Työhön tuli lisää ennakoimattomia muuttujia muun muassa siksi, että kallioperästä löytyi lentokoneiden jäänestossa käytettävää glykolia ja sitä ravinnokseen hyödyntävää mikrobikasvustoa.

Glykoli ei kuitenkaan vaikuttanut Pekka Luukkosen tiimin osuuteen eli Aviapoliksen aseman ja Ruskeasannan asemavarauksen rakentamiseen. Luovuutta ja asiantuntemusta sen sijaan tarvittiin paljon yksityiskohtia ja lasirakenteita sisältävän arkkitehtuurin toteuttamisessa.

“Aviapoliksen aseman seinien betonityö oli hyvin tarkkaa, sillä punainen betonipinta jää näkyville keskeisiin rakenteisiin kuten liukuportaiden seiniksi”, vastaava työnjohtaja Jukka Männikkö YIT:ltä esimerkittää.

Aviapoliksen aseman ilme muodostuu juuri punaisista betoniseinistäja laiturialueen ylle kaartuvista teräs­rangoista, joissa arkkitehti Arttu Suomalainen mieluusti näkisi esimerkiksi metallisia taideteoksia. Kallioon luontaisesti syntynyt kaareva muoto tuo hänen mukaansa “vaatimatonta muistumaa” mahtavista vanhoista keskieurooppalaisista asemahalleista. Maan päällä sijaitsevat sisäänkäyntipaviljongit tehtiin mahdollisimman kapeiksi, jotta ne voidaan tarvittaessa sulauttaa uuteen rakennukseen.

Aviapoliksen asemalla on tarjontaa myös kuuloaistille, sillä muusikot Tapani Rinne ja Teho Majamäki ovat soittaneet ja nauhoittaneet musiikkia maan alla erilaisissa akustiikoissa ja äänimaisemissa. Tätä taidetta voi kuulla myös Lentoaseman ja Kivistön tunneliasemilla.

Aviapoliksen työkohteeseen kuului asemahallin lisäksi kah­den rautatietunnelin rakentaminen noin kilomet­rin matkalla sekälentokentän ettäVantaankosken suuntaan.

Positiivisesti kivinen urakka

Kalliota louhittiin rataa varten melkoiset massat. Murskattavaksi kuljetettiin kiviainesta yhteensä noin 2,5 miljoonaa kuutiota eli kymmenen eduskuntatalon verran. Kahdeksan kilometrin tunnelissa louhittiin yleistä graniittia, kiillegneissiä ja migmaattia, Ruskeasannan kohdalla vastaan tuli myös isompi kalkkikiviesiintymä.

Louhintatöistä noin neljäsosa oli YIT:n vastuulla. Työ aloitettiin vuonna 2009.

“Urakka oli isohko mutta työ oli perustekemistä, sillä kallio sisälsi odotettuja kivilaatuja eikä louhintaa suoritettu talojen alla. Vaikeutta työhön toi työmaan suuruus ja monivaiheisuus”, yksikönjohtaja Ari Bergström YIT:ltä kuvailee.

YIT:llä oli Kehäradasta vastuullaan isoja, kymmenien miljoonien eurojen arvoisia kokonaisuuksia. Liikenneviraston projektipäällikkö Juha Kansosen mukaan asiat sujuivat YIT:n kanssa hyvin tavoitteiden mukaisesti.

Rakennuspäällikkö Pekka Luukkonen odottaa ensimmäistä junamatkaansa Kehäradan raiteilla. Työstä jäi hyvä tunnelma myös tulevaisuutta ajatellen, sillä siitä kertyi hyvää oppia muihin hankkeisiin: uudentyyppinen malli kerätä asiantuntijat YIT:n eri yksiköistä yhdeksi projektiorganisaatioksi toimi Luukkosen mukaan erittäin hyvin.

“Urakat ovat yleensäjoko infra- tai toimitilarakentamista, mutta Kehäratahankkeessa näiden suhde oli melkein tasan. Oli järkevä koota uusi organisaatio, jolla on yksi yhteinen tavoite. YIT:llä on osaamista laidasta laitaan, se on vahvuutemme. Tällä tavoin tekemisen teho saadaan toiseen potenssiin.”

Heinäkuun ensimmäisenä päivänä avattavaan Kehärataan on ladattu paljon odotuksia myös Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Sen kautta kulkee nyt lähes 13 miljoonaa matkustajaa vuosittain, mutta asemaa hallinnoiva Finavia arvioi, että viiden vuoden kuluessa matkustajien määrä kasvaa 20 miljoonaan.

10 x Kehärata

 

  • yhdistää Vantaankosken radan lentokentän kautta päärataan Vantaan Hiekkaharjussa
  • kaksiraiteisen, sydämenmuotoisen rautatien pituus on 18 km, josta tunnelia 8 km
  • viisi uutta asemaa (Vehkala, Kivistö, Aviapolis, Lentoasema ja Leinelä) ja kolme asemavarausta (Petas, Viinikkala ja Ruskeasanta)
  • radan huippunopeus 120 km/h
  • kalustona Sm5-matalalattiajunat eli Flirtit
  • asemien laituripituus 230 metriä, jolle mahtuu kolmen Flirt-­junayksikön kokoonpano
  • radalla liikennöidään ruuhka-aikana 10 minuutin välein molempiin suuntiin
  • tunnuksilla I ja P kulkevat junat pysähtyvät kaikilla asemilla
  • kustannukset noin 774 miljoonaa euroa
  • hankkeen maksavat Liikennevirasto, Vantaa ja Finavia. Siihen saadaan myös EU-tukea.

 

lähde: Liikennevirasto

Resurssilinkit

Tampereen raitiotiehankkeen toteuttajaksi valittu Pöyryn, VR Trackin ja YIT:n työyhteenliittymä

Tampereen kaupunki on valinnut Pöyryn, VR Trackin ja YIT:n muodostaman Tralli-työyhteenliittymän Tampereen raitiotiehankkeen toteuttajaksi. Hanke toteutetaan allianssimallilla, jossa tilaaja, suunnittelijat ja urakoitsijat toimivat tiiviissä yhteistyössä hankkeen toteuttamisessa.

Raitiotie tulee Tampereen joukkoliikennejärjestelmän kuormittuneimmalle osalle ydinkeskustasta Sampolaan, jossa se haarautuu sekä Tampereen yliopistolle että Hervannan kaupunginosaan. Hankkeeseen kuuluvalle 23,5 kilometrin matkalle tulee 23-25 pysäkkiä. Hankkeen kustannusarvio on 250 miljoonaa euroa.

Hankkeen kehitysvaihe alkaa heinäkuussa 2015. Pöyry ja VR Track vastaavat koko hankkeen suunnittelusta sekä kehitysvaiheen että mahdollisen toteutusvaiheen aikana. Kehitysvaiheen jälkeen päätetään erikseen hankkeen toteuttamisesta, jossa rakentamisesta vastaavat VR Track ja YIT. Mikäli toteutusvaiheeseen päätetään siirtyä, on raitiotien määrä valmistua kahdessa osassa vuosina 2019 ja 2023.

Pöyryn, VR Trackin ja YIT:n vahvuutena on pitkä kokemus erilaisissa vaativissa väylähankkeissa. Keskeisenä toimintatapana hankkeessa on tietomallipohjainen tuotanto, josta kaikilla yhtiöillä on vankka osaaminen.

“Allianssihankkeessa kaikilla osapuolilla on vahva intressi edistää hankkeen parasta. Pöyry on vahvasti sitoutunut tuomaan hankkeeseen parhaan infrasuunnitteluosaamisensa”, sanoo Pöyryn Infra-yksikön johtaja Mikko Inkala.

“Raitiotie on yksi Suomen merkittävimmistä infrahankkeista ja iso mahdollisuus koko työyhteenliittymälle. Kaikilla osapuolilla on aikaisempaa allianssikokemusta, joten tämä luo hyvät edellytykset hankkeen onnistumiselle”, toteaa VR Track Oy:n Rakentamisen liiketoiminnan johtaja HarriLukkarinen.

“Allianssin osapuolten osaamisalueet tukevat toisiaan, mikä luo erinomaiset puitteet hankkeen onnistuneelle toteutukselle tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Raitiotiehanke on innostava ja YIT:n kannalta merkittävä, ja tukee tavoitettamme olla vahvasti mukana kehittämässä infra-alalle uusia toimintamalleja sekä olla läsnä Tampereen alueen kehittämisessä ja rakentamisessa”, toteaa Jarkko Salmenoja, yksikönjohtaja YIT:ltä.

Tilauksen arvoa ei julkisteta. Pöyryllä tilaus kirjataan Alueellisten toimintojen vuoden 2015 kolmannen vuosineljänneksen tilauskantaan.

Tampereen kaupungin 22.6. tekemä hankintapäätös on lainvoimainen 3 viikon kuluttua päätöksestä, ellei siitä valiteta. Kehitysvaiheen sopimus voidaan allekirjoittaa päätöksen tultua lainvoimaiseksi.

Pisararadan asemakaavan muutos hyväksytty

Pisara_Alppipuisto_Kuva_Sito_73117__webiso

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi eilen 17.6. kokouksessaan Pisararadan asemakaavan muutoksen. Muutos mahdollistaa Pisararadan, sen maanalaisten rautatieasemien ja nykyiseen rautatiehen liittymiseksi tarvittavien osien rakentamisen. Rata on noin 8 kilometrin mittainen ja siitä 6 kilometriä sijaitsee tunnelissa.

Pisararata on Helsingin keskustan alle suunniteltu lähijunien kaupunkiratalenkki. Pisaran mallinen rata alkaa Pasilasta ja kiertää tunnelissa Töölön, Helsingin keskustan ja Hakaniemen kautta takaisin Pasilaan. Toteutuessaan rata parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja vapauttaa laituritilaa Helsingin päärautatieasemalla.

Päätöstä Pisararadan rakentamisesta ei ole tehty, vaan toteuttaminen edellyttää päätöstä valtiolta sekä ratalain mukaisen ratasuunnitelman laatimista.

Kaupunginvaltuuston päätösasiakirjat (kohta 17)

Pisararata Liikenneviraston sivuilla

VR Group organisoi junien kunnossapidon uudelleen

VR Group organisoi junakaluston kunnossapidon uudelleen. Kunnossapito siirtyy heinäkuun alussa kalustolajien mukaiseen organisaatioon. Työn vähentymisen vuoksi noin 90 toimihenkilöä irtisanotaan.

Uusia kunnossapitoyksiköitä ovat lähiliikenne, kaukoliikenne, vetokalusto ja logistiikka. Hyvinkään konepaja jatkaa omana yksikkönään.

VR Groupilla on tällä hetkellä varikot Helsingissä, Turussa, Tampereella, Kouvolassa, Joensuussa ja Oulussa. Lisäksi yhtiöllä on konepajat Hyvinkäällä ja Pieksämäellä sekä asiantuntijapalveluita tarjoava teknologiayksikkö Helsingissä.

Kunnossapidon toiminta jatkuu kaikilla paikkakunnilla Turkua lukuun ottamatta. Päätös Turun varikon lopettamisesta tehtiin alkuvuonna. Teknologiayksikön toiminta lakkaa. Osa sen tehtävistä siirtyy muualle kunnossapitoon ja osa ulkoistetaan.

Uudelleenorganisoinnin takia VR Group käynnisti toukokuun alussa kunnossapidon toimihenkilöitä koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Osa heidän työtehtävistään lakkaa kokonaan ja osa järjestellään uudelleen. Työn vähentymisen vuoksi noin 90 toimihenkilöä irtisanotaan. Mahdolliset eläkeratkaisut voivat vielä vähentää irtisanomisten määrää.

Yhteensä neuvottelujen piirissä oli noin 300 toimihenkilöä. Alustavan arvion mukaan vähennystarve oli enintään 100 henkilöä.

Tavoitteena muutoksessa on nykyistä selkeämpi ja tehokkaampi kunnossapito-organisaatio. VR Groupin liiketoimintayksiköiden kustannuksiin kohdistuu paineita kiristyvän kilpailun ja yleisen taloustaantuman takia.