Lähijunilla T, N, P ja K on poikkeusliikennettä 3.- 4.10

Lähijunilla T, N ja P on poikkeusliikennettä la 3.- su 4.10. K-junat kulkevat poikkeuksellisesti su 4.10. Järjestelyjen syynä ovat vaihdetyöt Pasilan aseman pohjoispuolella.

Lähijunat T, N ja P eivät Helsingin suuntaan ajaessaan pysähdy Oulunkylässä ja Käpylässä la 3.10. klo 22 – su 4.10. klo 13.

Oulunkylän ja Käpylän matkustajia palvelevat asemien läheisyydessä pysähtyvät Helsingin bussit 64, 72 ja 69. Kiskoja pitkin Oulunkylään ja Käpylään pääsee ajamalla junalla Pasilaan asti ja vaihtamalla pohjoiseen päin meneviin juniin, jotka asemilla pysähtyvät.

K-junat eivät pysähdy kumpaankaan suuntaan ajaessaan Helsingin ja Tikkurilan välillä su 4.10. klo 10–13 välisenä aikana, joten K-junaan ei pääse Käpylän, Oulunkylän, Malmin ja Puistolan asemilta. K-junan sijasta Helsingin ja Tikkurilan välillä voi käyttää I ja P-junia.

Itä-Suomen yliopisto (UEF): Itä-Suomen junayhteydet turvattava

Itä-Suomen yliopisto on huolestunut liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) päätöksestä lakkauttaa useita junavuoroja Itä-Suomessa.

Joensuu–Varkaus–Pieksämäki-reitti on tärkeä poikittaisliikenteelle ja yhteyksille Joensuusta erityisesti Jyväskylän ja Tampereen suuntiin. Junaliikenteellä on erityisen suuri merkitys opiskelijoille ja henkilöstölle. Poikittaisliikenteen lakkauttaminen pidentäisi huomattavasti matka-aikaa ja lisäisi kustannuksia.

Joensuun maine ja vetovoima yliopistokaupunkina edellyttää hyvää liikenteellistä saavutettavuutta. Yliopisto vaatii, että junayhteydet on turvattava jatkossakin ja rataliikennettä on kehitettävä lakkautusten sijaan.

Itä-Suomen yliopisto on mukana vetoamassa hallitukseen ja eduskuntaan, jotta junaliikenteeseen kohdistuvat säästöt ja toimenpiteet otettaisiin uudelleenharkintaan.

Maakuntahallitus: VR:n lähiliikenteen lakkautukset uhka alueen tasapainoiselle kehitykselle

Uudenmaan liitto on erittäin huolestunut tiedoista, joiden mukaan Helsingin seudulle kaavaillaan useita junaliikenteen leikkauksia. Esimerkiksi Y-junien liikenteen lakkauttaminen olisi sekä alueen tasapainoisen kehittämisen että läntisen Uudenmaan asukkaiden näkökulmasta kestämätöntä.

Uudenmaan maakuntahallitus päätti kokouksessaan 21.9. esittää liikenne- ja viestintäministerille, että paikallisjunaliikenteen ratkaisut otetaan vakavasti uuteen harkintaan.

Uudenmaan liitto on pitkäjänteisesti noudattanut maankäytön ja liikenteen suunnittelussa periaatetta, että kasvavan yhdyskuntarakenteen ratkaisujen tulee perustua raideliikenteeseen. Tämä on maailmanlaajuisesti ainoaksi mahdolliseksi tunnustettu periaate.

Junaliikenne käynnistynyt mielenilmauksen jälkeen

Junaliikenteessä lähi- ja kaukoliikenne sekä tavaraliikenne ovat käynnistyneet noin klo 18.30 alkaen. Liikenne palautuu vähitellen normaaliksi, mutta matkustajien kannattaa vielä illan aikana varautua myöhästymisiin.

Junakalusto voi poiketa aikataulussa ilmoitetusta, joten junien palveluissa voi olla muutoksia. Myös yksittäisten junavuorojen peruminen on mahdollista.

Kaukoliikenteessä ajetaan perjantain aikana noin 80 junavuoroa, illan aikana ajettavat junavuorot voi tarkistaa vr.fi.-verkkosivuilta. Kokonaan on peruttu noin kaksisataa junavuoroa, ja joitakin junia perutaan osalta matkaa.

Lähiliikenteessä ensimmäiset junavuorot Helsingistä ja Riihimäeltä liikennöitiin noin klo 18.30 alkaen. Myös lähiliikenteessä illalla liikennöitävät vuorot löytyvät vr.fi-verkkosivuilta.

Helsingistä klo 20.00 Pietariin ja Pietarista klo 19.25 Helsinkiin liikennöivät Allegrot ajetaan normaalisti. Myös perjantaina Helsingin ja Moskovan välillä liikennöivät Tolstoi-junat ajetaan normaalisti.

Mielenilmauksen ajalle etukäteen ostetut liput voi perua tai vaihtaa käytettäväksi toiseen ajankohtaan. Korvaavat matkat tulee tehdä 31.10. mennessä. Kausilippulaiset voivat myös halutessaan hakea 31.10. mennessä lipun arvoa takaisin yhden päivän ajalta.

Lisätietoja vr.fi -verkkosivuilta sekä VR:n some-kanavista Twitterissä ja Facebookissa. Tarvittaessa lisätietoja voi kysyä myös VR Puhelinpalvelusta numerosta 0600 41 900.

Junien ostoliikenteeseen muutoksia maaliskuussa

Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) ja VR-Yhtymä Oy (VR) ovat päässeet yhteisymmärrykseen junaliikenteen ostoista ja velvoiteliikenteen täsmennyksistä vuosille 2016-2019. Nykyisen sopimuksen voimassaolo päättyy 31.12.2015. Osto- ja velvoiteliikenteen aikatauluja tarkennetaan syksyn aikana ja ne tulevat voimaan 27.3.2016. Syksyn aikana viimeisteltävä sopimus viedään raha-asiainvaliokunnan hyväksyttäväksi.

Nelivuotinen sopimuskausi takaa joukkoliikenteen palvelujen ennustettavuuden ja jatkuvuuden. LVM ja VR ovat yhteistyössä hakeneet mallia, joka toteuttaa hallitusohjelman säästötavoitetta siten, että junaliikenteen ostot palvelisivat mahdollisimman montaa matkustajaa. Valmistelun aikana LVM on selvittänyt myös poistuvia junavuoroja korvaavia linja-autovuoroja alueittain.

LVM ei 27.3.2016 alkaen enää osta liikennettä reiteillä Joensuu-Nurmes, Tampere-Keuruu ja Jyväskylä-Haapamäki-Seinäjoki. Pieksämäki-Joensuu-reitti lyhennetään reitiksi Pieksämäki-Varkaus. Junavuorot vähenevät reiteillä Riihimäki-Lahti, Hanko-Karjaa, Kouvola-Kotkan satama ja Kajaani-Oulu. Lisäksi VR:lle asetettuun velvoiteliikenteeseen tulee yksittäisiä junavuoroja koskevia muutoksia.

Helsingin seudun lähiliikenteessä Y-junien liikennöinti lakkaa ja H- ja R-junat yhdistetään yhdeksi R-linjaksi. Saunakallion ja Ainolan junavuorot kaksinkertaistuvat. Junien pysähtyminen Purolan ja Nuppulinnan asemilla lakkaa. Uudelle sopimuskaudelle suunnitellaan uusia nopeita vuoroja Riihimäen ja Helsingin väliseen työmatkaliikenteeseen.

Vuorojen leikkausten piirissä on noin 6 prosenttia ostopalveluliikenteen asiakkaista. Lakkautettavilla vuoroilla tehdään yhteensä 550 000 matkaa vuodessa, kun koko LVM:n ostoliikenteessä matkojen lukumäärä on 9 miljoonaa. Junaliikenne loppuu kokonaan 28 asemalla, kun koko maassa asemia on 200 kappaletta. Monet lakkautettavista asemista ovat hyvin pieniä matkustajamäärältään.

Nelivuotisen sopimuksen arvo olisi 110 miljoonaa euroa eli 27,5 miljoonaa euroa vuodessa. Uusi sopimus toisi valtiolle 12,3 miljoonan euron vuosittaiset säästöt.

Liitteet:

Liite 1 Osto- ja velvoiteliikenteen muutokset 27.3.2016 alkaen

Liite 2 Asemat, joilla matkustajaliikenne päättyy 26.3.2016

Norwegian Railways – NSB – valitsi Zalaris-yhtiön toimittamaan henkilöstöhallinnon ja palkanlaskennan palveluratkaisun

hppfpnpbmbf1jc8byl4p

Zalaris solmi ensimmäisen sopimuksensa valtion omistaman yhtiön kanssa.

Zalaris ASA ja Norwegian Railways (NSB) ovat allekirjoittaneet sopimuksen SAP HCM -pohjaisen henkilöstöhallinto- ja palkanlaskentaratkaisun toimittamisesta Zalaris Cloud -pilvipalvelun kautta.

NSB Group -konsernin sisäisiä hallintotukipalveluita toimittava NSB Fellestjenester tulee käyttämään pilvipohjaista Zalaris-ratkaisua, joka tarjoaa henkilöstöhallinnon ja palkanlaskennan palveluita NSB Group -konsernin noin 6 000 työntekijälle. Zalaris toimittaa ratkaisun ja vastaa sen kehityksestä vuodesta 2016 alkaen, jolloin palvelut otetaan käyttöön.

”Olemme erittäin ylpeitä, että NSB valitsi palvelumme, ja odotamme innolla yhteistyön alkamista. Zalaris on solminut ensimmäisen sopimuksensa valtion omistaman yhtiön kanssa – markkinassa, jossa on paljon potentiaalia ulkoistetuille ratkaisuille – joten sopimus on myös tärkeä virstanpylväs yhtiöllemme”, toteaa Hans-Petter Mellerud, Zalaris-yhtiön toimitusjohtaja ja perustaja.

”Zalaris-ratkaisu vähentää NSB:n kustannuksia tarjoamalla hintamallin, jonka asteikkoa voidaan soveltaa palveluiden määrän muutosten mukaan. NSB hyötyy aiempaa nopeammasta ja edullisemmasta uudesta järjestelmästä, jonka toimintoihin kuuluvat esimerkiksi mobiiliratkaisumme, henkilöstöhallinnon analyysityökalut ja sähköinen henkilöstöarkisto”, Mellerud jatkaa.

Photo: NSB

Rataverkon viat vaikuttivat junien kulkuun elokuussa

Y6cnidwY

Eri puolilla rataverkkoa esiintyi elokuussa tavallista enemmän liikenteenohjausjärjestelmän häiriöitä ja sähköratavaurioita, jotka vaikuttivat junaliikenteen täsmällisyyteen. Tavarajunat liikennöivät kuitenkin erittäin hyvin aikataulussaan.

VR:n lähijunien täsmällisyys oli elokuussa 91,1 %. Myöhästymisraja on alle kolme minuuttia lähtö- tai määräasemalla. Junavuoroista 1,8 % oli yli kymmenen minuuttia myöhässä tai peruttu. Lähijunia kulkee vuorokaudessa noin 800, joista valtaosa HSL-alueella pääkaupunkiseudulla.

VR:n kaukojunista 85,0 % kulki täsmällisesti elokuussa. Myöhästymisraja on viisi minuuttia. Junavuoroista 4,7 % myöhästyi yli viisitoista minuuttia tai peruttiin. VR ajaa noin 300 kaukojunavuoroa vuorokaudessa.

Tavaraliikenteen junat kulkivat elokuussa erittäin hyvin aikataulussaan. Täsmällisyys oli 95,0 %. Tavarajunien myöhästymisraja on kolmekymmentä minuuttia. VR Transpoint kuljettaa teollisuuden tuotteita noin 360 tavarajunalla joka vuorokausi.

Häiriöt voivat heijastua useille rataosille

Ratainfraan ja kalustoon liittyvät viat haittasivat junien kulkua Helsingissä 7. elokuuta. Lähi- ja kaukoliikenteessä oli iltapäivän ja illan aikana myöhästymisiä ja peruutuksia, jotka vaikuttivat myös henkilöstön ja kaluston kiertoon.

Rantaradalla Inkoon ja Karjaan välillä oli 28. elokuuta myöhästymisiä ja korvaavaa liikennettä sähköratavaurion vuoksi. Muuntajan vikaantuminen häiritsi junaliikennettä koko päivän ajan, ja heijastusvaikutukset ulottuivat myös muille rataosille.

Pääradalla Toijalan ja Riihimäen välillä oli elokuussa ylimääräisiä nopeusrajoituksia radan kunnosta ja ratatöistä johtuen. Myös osuudella Parikkala–Joensuu oli ylimääräisiä nopeusrajoituksia, jotka vaikuttivat junaliikenteen täsmällisyyteen Karjalan radalla.

Yhteistyötä täsmällisyyden takaamiseksi

VR Group tekee täsmällisyystyötä yhdessä Liikenneviraston ja Helsingin seudun liikenteen eli HSL:n kanssa. VR vastaa junien liikennöinnistä ja junakaluston kunnosta. Rataverkosta, sen järjestelmistä ja kunnossapidosta vastaa Liikennevirasto. VR Groupin verkkosivuilta löytyvät kuukausittaiset täsmällisyystilastot.

Ajankohtaista liikennetilannetta voi seurata VR:n verkkosivujen Liikennetilanne-osiosta. Sivuilla näkyvät uusimmat liikennetiedotteet sekä junien ajantasainen täsmällisyystilanne. Junat kartalla -palvelu puolestaan näyttää reaaliaikaisesti, miten junat kulkevat Suomen kartalla. Häiriötilanteista viestitään myös Twitter-tilillä @VRpalvelu.

Tulli siirtää junaröntgenin Vuosaaresta Vainikkalaan

tavaravaunujen-lapivalaisulaite-vuosaaressa

Tulli tehostaa tavaraliikenteen valvontaa Vainikkalassa junaröntgenillä, joka siirretään Vainikkalaan Vuosaaresta. Liikennevirasto teettää läpivalaisulaitteen tarvitsemat perustustyöt, jotka valmistuvat syyskuun loppuun mennessä. Sen jälkeen alkaa varsinaisen laitteen asennustyöt ja testaus. Junaröntgen otetaan käyttöön alkuvuonna 2016.

Junaröntgenillä läpivalaistaan sekä lähteviä että saapuvia tavaraliikenteen vaunuja. Junaröntgen tulee sijaitsemaan sivuraiteella, jonka kautta läpivalaistavat tavaraliikenteen vaunut ohjataan.

– Läpivalaisulaitteella varmistetaan, vastaako rahti sitä, mitä Tullille on ilmoitettu, ja toisaalta sen avulla pystytään tunnistamaan, onko rahdin sekaan tai kuljetusyksikköön kätketty jotain sinne kuulumatonta tai kieltojen tai rajoitusten alaista tavaraa, kertoo tulliylitarkastaja Esa Mäki Vainikkalan tullista.

– Henkilöliikenteen junia ei läpivalaista. Laitteessa on automaattiset tunnistusjärjestelmät, jotka estävät veturien, työkoneiden ja matkustajavaunujen läpivalaisun, jatkaa tulliylitarkastaja Mäki.

Vuoden 2014 aikana Vainikkalan rautatierajanylityspaikan kautta kulki 210 882 tavaravaunua ja 24 942 konttia. Luvut sisältävät sekä tuonnin että viennin. Päivittäin Vainikkalan kautta kulkee noin 600–700 tavaravaunua. Kaikista Suomen ja Venäjän välisistä rautatierahdin kuljetusyksiköistä Vainikkalan kautta kulkee tällä hetkellä noin 45 prosenttia.

– Toimintamalleilla ja tekniikalla pyritään varmistamaan, että ihmisiä ei läpivalaista.  Jos niin kuitenkin käy – mikä on hyvin harvinaista –mahdollisille salamatkustajille aiheutuva säteilyannos on pienempi kuin tavanomaisesta keuhkoröntgenkuvauksesta saatava annos, eikä läpivalaisusta ole terveydellistä haittaa, selventää valvontajohtajaMikko Grönberg.

Vuosaaren satamassa junaröntgen ehti toimia vuodesta 2008. Tullin käyttöön jää Vuosaareen edelleen puolikiinteä läpivalaisulaite, jolla voidaan läpivalaista rekkoja sekä paketti- ja henkilöautoja.

Caverion VR:n kiinteistökumppaniksi

Caverion ja VR Group ovat tehneet sopimuksen VR:n kiinteistöjen palveluiden johtamisesta ja asiantuntijapalveluista. Sopimus on valtakunnallinen ja sen piiriin kuuluvat kaikki VR:n kiinteistöt, kokonaisalaltaan noin 630 000 m2. Sopimus astuu voimaan syyskuun alussa ja on voimassa 31.8.2016 saakka, jonka jälkeen se jatkuu toistaiseksi voimassa olevana.

Caverion vastaa VR:n eri puolilla maata sijaitsevien kiinteistöjen palveluiden johtamisesta ja asiantuntijapalveluiden tuottamisesta valtakunnallisen toimipisteverkostonsa kautta.

”Isännöintipalvelut ovat tärkeä osa VR:n kiinteistöyksikön omille liiketoiminnoille ja ulkopuolisille vuokralaisille tuottamia palveluja. Toimintaympäristömme on todella mielenkiintoinen: Helsingin päärautatieaseman asiakaskokemuksesta aina Pendolino-junien jäänsulatusjärjestelmiin”, toteaa VR:n kiinteistöpäällikkö Juha Antti Juutinen.

”Olemme iloisia alkavasta yhteistyöstä VR:n kanssa. Sopimus on meille merkittävä ja se tukee Caverionin strategian mukaista kasvua palveluiden johtamisessa. Näemme, että rataverkoston tilojen ja alueiden viihtyisyys ja tekninen toimivuus ovat VR:lle erittäin tärkeitä ja haluamme tuoda osaamisemme VR:n käyttöön tällä merkittävällä alueella”, kaupallinen johtaja Ville Tamminen Caverionista sanoo.

VR kuuluu Caverionin julkisen sektorin asiakassegmenttiin.