Äänekosken liikenneyhteydet -rata-allianssin sopimus allekirjoitettiin

Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet –hankkeessa parannetaan tie- ja ratayhteyksiä alueen kasvavien liikennemäärien tarpeisiin. Liikennevirasto ja VR Track Oy allekirjoittivat tänään allianssimallilla toteutettavan ratahankkeen kehitysvaiheen sopimuksen.

”Hanke pääsee nyt suunnitellusti käyntiin. Allianssimalliin kuuluva kehitysvaihe kestää kevääseen 2016 ja alkukesästä käynnistyvät rakennustyöt täydellä volyymilla”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Mikko A. Heiskanen. Kehitysvaiheessa sovitaan hankkeen tarkemmasta laajuudesta tavoitekustannuksineen.

”Kehitysvaiheesta tulee nopea ja intensiivinen, jotta mahdollistetaan hankkeen rakennustyöt sujuvasti nopealla kokonaisaikataululla. Toteutuksen kannalta on tärkeää suunnitella työt niin, että kuljetukset toimivat optimaalisella tavalla syksyllä 2017.”

”Tämä on meille tärkeä hanke ja kolmas allianssimuotoinen toteutus. Olen vakuuttunut siitä, että kumppanuuteen perustuva toteutus on erinomainen tapa viedä tällainen haastava hanke maaliin”, iloitsee johtaja Harri LukkarinenVR Track Oy:stä.

Äänekoskelle rakennettava biotuotetehdas lisää Vuosaaren satamaan suuntautuvien rautatiekuljetusten määrää merkittävästi. Tampereen ja Äänekosken välisellä rataosuudella toimintavarmuutta parannetaan radan rakenteita, tunneleita ja turvalaitteita korjaamalla. Jyväskylä-Äänekoski välinen rataosuus sähköistetään, mikä vähentää kuljetuskustannuksia ja ympäristöhaittoja. Ratahankkeen rakentaminen ajoittuu vuosiin 2016-17 ja sen arvioitu valmistumisaika on syksyllä 2017.

 Seuraa hanketta: www.liikennevirasto.fi/aanekoski

https://www.facebook.com/aanekoskenliikenneyhteydet

:KATSO VIDEO: Kivimiesten serkut vastustavat videolla junaliikenteen leikkauksia

500px-Joensuu.vaakuna.svg

Joensuun kaupunki on jo aikaisemmin ilmoittanut vastustavansa jyrkästi Itä-Suomen alueelle kaavailtuja junaliikenteen leikkauksia. Kaupunginvaltuuston julkisen kannanoton lisäksi Joensuun kaupunki on nyt julkaissut sosiaalisessa mediassa videon, jossa kaupungintalon julkisivussa olevat patsaat vastustavat junaliikenteen leikkauksia.

Videolla esiintyvillä patsailla on oikea yhtymäkohta Helsingin rautatieaseman patsaisiin. Joensuun kaupungintalon patsaat puhuvat videolla Helsingin rautatieaseman patsaista serkkuinaan. VR:n omissa mainoksissaan käyttämät “kivimiehet” ovat osa Eliel Saarisen suunnitteleman rautatieaseman julkisivua. Saarinen on suunnitellut myös Joensuun kaupungintalon, jonka julkisivuun “kivimiesten serkut” kuuluvat.

Idean kivimiesten käytöstä junaliikenteen leikkausten vastustajina esitti joensuulaisessa kaupunkilehti Heilissä historiantutkija Ismo Björn. Joensuun kaupungin julkaiseman videon on toteuttanut joensuulainen Koju Film Company Oy. Video on toteutettu tarkoituksella kotikutoisesti, huumorilla ja pienellä budjetilla. Tarkoituksena on luoda kontrastia VR:n kalliisiin animaatiomainoksiin.

Video on katsottavissa Joensuun kaupungin Facebook-sivulla sekä Youtube-kanavalla www.youtube.com/joensuunkaupunki.

Liikenne- ja viestintäministeriön sekä VR:n suunnitelmien mukaan junaliikenne lakkaisi kokonaan sekä Joensuu – Lieksa – Nurmes että Joensuu – Varkaus -rataosilla 27.3.2016 alkaen. Samalla Pohjois-Karjalan henkilöjunaliikenneasemien lukumäärä romahtaisi nykyisestä 14:sta vain kolmeen.

VR:n kaukoliikenteen matkustajamäärät kääntyivät kasvuun

green_pendolino1

VR Groupin vertailukelpoinen liikevaihto ja liikevoitto laskivat sekä kolmannella vuosineljänneksellä että kumulatiivisesti. Kiristyneestä kilpailutilanteesta huolimatta kaukoliikenteen matkustajamäärät kasvoivat.

VR Groupin liikevaihto oli kolmannella vuosineljänneksellä 315,2 (348,9) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto laski 7,3 prosenttia. Vuosineljänneksen liikevoitto oli 27,0 miljoonaa euroa ja se heikkeni vertailukelpoisesta edellisvuodesta 3,0 miljoonaa euroa. VR Groupin tulos kolmannella vuosineljänneksellä oli 19,7 (24,0) miljoonaa euroa.

VR Groupin tammi-syyskuun kumulatiivinen liikevaihto oli 908,4 (1008,0) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihdon lasku oli 7,4 prosenttia. Kumulatiivinen liikevoitto laski vertailukaudesta ja oli 26,0 (47,3) miljoonaa euroa. VR Groupin kumulatiivinen tulos oli 18,8 (36,9) miljoonaa euroa.

– Kilpailu on kiristynyt ja markkinatilanne on vaikea. Matkustajamäärien kasvu osoittaa, että olemme oikealla tiellä. Sillä pysyminen edellyttää kuitenkin tehostamisen jatkamista, toimitusjohtaja Mikael Aro sanoo.

Kaukoliikenteen matkamäärät kasvussa

Kaukoliikenteessä kesän ja alkusyksyn onnistuneet kampanjat käänsivät matkamäärät kasvuun. Kiristyneeseen kilpailutilanteeseen vastattiin alentamalla keskihintaa selvästi. Lähiliikenteen liikevaihto ja tulos on kehittynyt tavoitteiden mukaisesti. Matkustajaliikenteen liikevaihto laski kolmannella vuosineljänneksellä 3,2 prosenttia ja oli 134,3 (138,7) miljoonaa euroa.

Juna- ja autoliikenteessä tehtiin yhteensä 26,8 (25,8) miljoonaa matkaa. Matkojen määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna 3,8 prosenttia. Sekä kaukoliikenteen että lähiliikenteen matkamäärät junaliikenteessä kasvoivat molemmat 5,6 prosenttia. Junaliikenteen matkojen kokonaismäärä oli vuosineljänneksellä 19,0 (17,9) miljoonaa. Matkustajaliikenteen liikevoitto oli 6,8 miljoonaa euroa ja laski vertailukaudesta 34,5 prosenttia (10,3).

VR Transpoint hakee kasvua

VR Transpointin liikevaihto oli vuosineljänneksellä 91,0 (105,1) miljoonaa euroa ja laski 13,4 prosenttia vertailukaudesta. Liikevoitto oli 8,1 (7,2) miljoonaa euroa ja se nousi 13,1 prosenttia vertailukaudesta. VR Transpointin kuljetusmäärät laskivat 11,4 prosenttia vertailukaudesta. Kuljetettu tonnimäärä oli 9,1 (10,2) miljoonaa.

Kolmannella neljänneksellä volyymien ero viime vuoteen supistui hieman verrattuna ensimmäiseen vuosipuoliskoon. Markkinatilanne on jatkunut haasteellisena. Strategian mukaisesti haetaan kasvua ja jatkuvaa tehostamista.

VR Trackin tilauskanta pysyi hyvänä

VR Trackin liikevaihto laski vertailukaudesta 7,7 prosenttia ja oli vuosineljänneksellä 85,9 (93,1) miljoonaa euroa. Vuosineljänneksen liikevoitto laski vertailukaudesta ja oli 8,3 (12,5) miljoonaa euroa.

Liikevaihto on viime vuotta alhaisempi rakentamisen liiketoiminnassa, mutta Ruotsin kunnossapidon liiketoiminta on kasvanut voimakkaasti. Kannattavuuden paraneminen on kuitenkin jatkunut kaikissa kotimaan liiketoiminnoissa.

Suomessa merkittävin urakkavoitto saavutettiin Äänekosken Biotehtaan liikenneyhteyksissä.

Toimintaa tehostetaan

VR-Yhtymä ilmoitti elokuussa liiketoiminnan tehostamishankkeista, joiden tavoitteena on 50 miljoonan euron kustannussäästöt. Liikenne- ja palvelumuutosten mahdollistamiseksi sekä hinnoittelun uudistamiseksi käynnistettiin yhteistoimintaneuvottelut 15.9.

Koko vuoden vertailukelpoisen liikevaihdon odotetaan laskevan selvästi ja sen seurauksena myös tuloksen heikkenevän huomattavasti viime vuodesta. Epävarmuutta ennusteisiin tuo etenkin matkustajaliikenteen kaukoliikenteen myynnin sekä VR Transpointin kuljetusvolyymien kehitys.

ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS: Kahden lähijunan vaaratilanne johtui vaikeuksista korjata junaliikenteen häiriöitä

2015-10-22 20_22_04-Tutkintaselostus_R2015-02_Oulunkyla.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

Lähiliikennejunien tekninen tuki pitäisi keskittää yhteen paikkaan ja raideliikenteen ongelmatilanteiden ratkaiseminen ottaa veturinkuljettajien koulutuksessa huomioon nykyistä paremmin, suosittaa Onnettomuustutkintakeskus.

Lisäksi rataliikennekaluston kunnossapitäjän tulee nykyistä paremmin varmistaa ja ohjeistaa, että kaluston turvalaiteviat tulevat korjatuiksi.

Suositukset perustuvat pääradalla Helsingin pohjoislaidalla maaliskuussa 2015 tapahtuneen vaaratilanteen tutkintaan. Kaksi lähiliikennejunaa (Sm4) joutui Pukinmäen aseman kohdalla samalla suojavälille eli liian lähelle toisiaan.

Tilanne alkoi kehittyä, kun H-juna joutui pysähtymään turvalaitevian vuoksi. Veturinkuljettaja ei saanut kytkettyä junaan vetovoimaa. Kuljettaja antoi junan ”valua” vapaasti taaksepäin, jolloin se joutui samaa raidetta perässä tulleen Z-junan kanssa samalle suojavälille.

Vaaratilanteen syntyyn vaikutti turvalaitepolkimen vika, josta oli ilmoitettu useaan kertaan, mutta jota ei ollut saatu korjattua. Lisäksi häiriötilanteen viestintä oli epätäsmällistä ja vähäistä. Kuljettaja ei kyennyt ratkaisemaan teknisiä ongelmia vähäisen kokemuksensa ja vähentyneen koulutuksen vuoksi. Teknistä tukeakaan ei ollut helposti saatavilla.

 

Kehärata: suoran lentoasemayhteyden arvioidaan avautuvan joulukuussa

Helsinki-Vantaan lentoaseman terminaalin ja juna-aseman välisen suoran yhteyden avaamisaikataulua on päivitetty: terminaalinpuoleisen sisäänkäynnin arvioidaan avautuvan joulukuun loppupuolella. Siihen asti matkustajia palvelee asemalla Tietotien sisäänkäynti, josta on kävely-yhteys sekä bussikuljetus T1- ja T2-terminaaleihin. Lisäksi HSL parantaa alueen työmatkaliikennettä uudella bussilinjalla.

Tämänhetkisen suunnitelman mukaan terminaalinpuoleinen sisäänkäynti avataan matkustajille joulukuun loppupuolella, kun hissit saadaan käyttöön ja yhteys sitä myötä avatuksi. Liukuporrastyöt jatkuvat sisäänkäynnillä vielä alkuvuoden.

Sisäänkäynnin avaaminen viivästyy aiemmin suunnitellusta, sillä rakennustyöt teräs-lasirakenteisella sisäänkäyntikuilulla ovat osoittautuneet arvioitua haastavammiksi: asennettavat lasit joudutaan laskemaan yksitellen jopa kolmenkymmenen metrin syvyyteen, missä niiden asennus tapahtuu hyvin ahtaassa tilassa.

– Lasien asentamisen ohella aikaa vievät pitkien liukuportaiden vaativat asennustyöt, sillä 60-metriset liukuportaat (3 kpl) haalataan kuiluun asennettavaksi reilun kymmenen metrin pituisina, seitsemän tonnin painoisina elementteinä ja niiden lopullinen käyttökuntoon rakentaminen tapahtuu kuilussa, projektipäällikkö Juha Kansonen Liikennevirastosta kertoo.

Suoran terminaaliyhteyden avautumiseen asti matkustajia palvelee Lentoaseman Tietotien puoleinen sisäänkäynti, josta kävelymatka terminaali 1:een on noin 350 metriä ja terminaali 2:een noin 700 metriä. Bussikuljetus Tietotien ja T1-T2-terminaalien välillä jatkuu varsinaisen sisäänkäynnin valmistumiseen saakka. Bussit liikennöivät noin viiden minuutin vuorovälein.

Uusi työmatkalinja 617

HSL parantaa Hämeentien ja Mäkelänkadun varresta lentokentälle tehtäviä työmatkoja perustamalla uuden työmatkalinjan 617. Hakaniemen ja lentoaseman välillä liikennöivä uusi yhteys tuo helpotusta niille, jotka joutuvat vaihtamaan lentoterminaalin sisäänkäynnin puuttumisen vuoksi sekä Kehäradan alku- että loppupäässä.

Linja 617 liikennöi ruuhka-aikoihin 30 minuutin vuorovälillä. Linjan reitti kulkee Tuusulanväylän ja Kehä III:n kautta, jolloin se palvelee myös Kehä III:n ja Lentoasemantien risteyksen tuntumassa olevia työpaikkoja. Uusi linja aloittaa 16.11.2015.

– Linja 617 tuo lisäpaikkoja lentoaseman suunnalla työskenteleville. Linjan 615 bussit eivät tosin enää ole yhtä täysiä kuin elokuussa, jolloin linjan reitti muuttui. Tieto Kehäradasta on kiirinyt vähitellen myös matkailijoille. Uskomme linjan 617 profiloituvan työmatkalinjaksi, koska se ei aja aivan ydinkeskustaan, joka on matkailijoiden tyypillinen määränpää. Hakaniemi on erinomainen päätepysäkki, koska alueelta on hyvät liikenneyhteydet kaikkiin suuntiin. Linjan 615 paikkalukua lisätään myös tuomalla linjalle lisää telibusseja, HSL:n osastonjohtaja Tero Anttila sanoo.

Kehärata on 18 kilometriä pitkä, poikittainen raideyhteys, joka yhdistää Vantaankosken radan lentoaseman kautta päärataan Vantaan Hiekkaharjussa. Kehäradalle valmistui ensimmäisessä vaiheessa viisi uutta asemaa: Lentoaseman ja Aviapoliksen tunneliasemat sekä Leinelän, Vehkalan ja Kivistön pinta-asemat. Asemavarauksia rakennettiin Petakseen, Viinikkalaan ja Ruskeasantaan. Liikennöinti kehäradalla alkoi heinäkuussa 2015. Kehärata on Liikenneviraston, Vantaan kaupungin ja Finavia Oyj:n yhteishanke.

Käpylän ja Oulunkylän lähijunaliikenteessä on poikkeuksia 17.–18.10.

Käpylän ja Oulunkylän asemien kautta ajavat lähijunat kulkevat poikkeuksellisesti lauantai-illasta 17.10. klo 22 alkaen sunnuntaihin 18.10. n. klo 14 asti Pasilan aseman pohjoispuolella tehtävien vaihdetöiden vuoksi.

Junat eivät pysähdy Käpylässä ja Oulunkylässä seuraavasti.

Lauantaina 17.10. klo 22 – 23 Helsingistä pohjoiseen päin ajavat N ja I-junat.

Lauantaina 17.10. klo 23 – sunnuntaina 18.10. klo 7 junat I, P, N ja T molempiin suuntiin ajaessaan.

Sunnuntaina 18.10. klo 7- 14 junat K, N ja I Helsingistä pohjoiseen päin ajaessaan.

Oulunkylän ja Käpylän matkustajia palvelevat asemien läheisyydessä pysähtyvät Helsingin bussit 64, 69 ja 72. Bussilinjalla 64 on lisälähdöt Rautatientorilta sunnuntaina 18.10. klo 3.12 ja 4.12 sekä Itä-Pakilasta klo 5.07.

Junalla pääsee lauantaina 17.10. klo 22–23 ja sunnuntaina 18.10. klo 7-14 Helsingin suunnasta Käpylään ja Oulunkylään ajamalla junalla Pukinmäkeen asti, jossa voi vaihtaa etelään päin meneviin juniin.

Oulunkylästä ja Käpylästä Keravan ja lentoaseman suuntaan pääsee ko. kelloaikoina matkustamalla junalla Pasilaan ja vaihtamalla pohjoiseen päin meneviin juniin.

Rataverkon viat häiritsivät liikennettä syyskuussa

Syyskuussa rataverkon viat häiritsivät junaliikenteen täsmällisyyttä etenkin kaukoliikenteessä. Tampereen ja Riihimäen välisen rataosuuden kiskovikojen korjaustyöt aiheuttivat pääradalle tilapäisiä nopeusrajoituksia, jotka johtivat junien myöhästymisiin. Nopeusrajoitukset poistuvat lokakuun loppuun mennessä, kun kiskotyöt valmistuvat.

Lähi- ja kaukoliikenteessä junaliikenteen myöhästymisiin vaikutti myös 18.9. pidetty poliittinen mielenilmaus, jonka vuoksi junaliikenne oli pääosin pysähdyksissä klo 6.00−18.00 välisen ajan. Junaliikenteen myöhästymisiä ja peruutuksia kuvaavassa suhdeluvussa ei ole huomioitu 18.9. junaliikenteelle koituneita vaikutuksia*.

VR:n lähijunien täsmällisyys oli syykuussa 88,3 %. Myöhästymisraja on alle kolme minuuttia lähtö- tai määräasemalla. Junavuoroista 1,5 %* oli yli kymmenen minuuttia myöhässä tai peruttu. Lähijunia kulkee vuorokaudessa noin 800, joista valtaosa HSL-alueella pääkaupunkiseudulla.

VR:n kaukojunista 83,0 % kulki täsmällisesti syyskuussa. Myöhästymisraja on viisi minuuttia. Junavuoroista 1,3 %* myöhästyi yli viisitoista minuuttia tai peruttiin. VR ajaa noin 300 kaukojunavuoroa vuorokaudessa.

Tavaraliikenteen junat kulkivat syyskuussa hyvin aikataulussaan. Täsmällisyys oli 94,5 %. Tavarajunien myöhästymisraja on kolmekymmentä minuuttia. VR Transpoint kuljettaa teollisuuden tuotteita noin 360 tavarajunalla joka vuorokausi.

Yhteistyötä täsmällisyyden takaamiseksi

VR Group tekee täsmällisyystyötä yhdessä Liikenneviraston ja Helsingin seudun liikenteen eli HSL:n kanssa. VR vastaa junien liikennöinnistä ja junakaluston kunnosta. Rataverkosta, sen järjestelmistä ja kunnossapidosta vastaa Liikennevirasto. VR Groupin verkkosivuilta löytyvät kuukausittaiset täsmällisyystilastot.
Ajankohtaista liikennetilannetta voi seurata VR:n verkkosivujen Liikennetilanne-osiosta. Sivuilla näkyvät uusimmat liikennetiedotteet sekä junien ajantasainen täsmällisyystilanne. Junat kartalla -palvelu puolestaan näyttää reaaliaikaisesti, miten junat kulkevat Suomen kartalla. Häiriötilanteista viestitään myös Twitter-tilillä @VRpalvelu.

Asuntomessujen kävijätutkimus: 30 prosenttia messuvieraista tuli messuille junalla

2015-10-07 12_06_14-vantaa_tutkimus_netti.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

Tänään Vantaalla järjestetyssä palauteseminaarissa julkaistiin Asuntomessut Vantaalla -tapahtuman kävijätutkimuksen tulokset. Tilaisuudessa vahvistettiin myös maksaneiden kävijöiden määrä, joka oli yhteensä 138 756*. Kävijätutkimuksen on tehnyt Sanoma Media Finland Oy / Rakentaja.fi. Tutkimukseen osallistui 8 588 kävijäperhettä, eli noin 13,4 prosenttia messuilla käyneistä perheistä.

Asuntomessujen kävijätutkimuksen mukaan peräti 30 prosenttia messuvieraista on saapunut Asuntomessuille Vantaalle junalla. Edellisen kerran messut järjestettiin pääkaupunkiseudulla vuonna 2006 Espoossa. Asuntomessuille Espooseen junalla saapui 15 prosenttia kävijöistä.

Yli puolet messuvieraista tuli Asuntomessuille Vantaalle Uudeltamaalta. Keskimääräinen kävijämäärä oli 4 500 kävijää päivässä. Päiväkohtainen kävijäennätys tehtiin 6. elokuuta, jolloin messuilla vieraili 7171 kävijää. Elokuun viidentenä ja kuudentena päivänä messut olivat auki illalla kello kahdeksaan saakka.

– Kokonaiskävijämäärä ylitti Jyväskylän ja Hyvinkään kävijämäärät, ja kuten aiempinakin vuosina, päiväkohtainen kävijämäärä nousi tasaisesti loppua kohti. Mikä tärkeintä, messuvieraat ovat olleet erittäin tyytyväisiä messujen sisältöön ja nauttineet kokemastaan. Kävijätutkimuksesta käy ilmi, että 88,8 prosenttia kävijöistä piti messuja hyvänä tai erinomaisena, Suomen Asuntomessujen toimitusjohtaja Pasi Heiskanen sanoo.

Kävijöiltä tuli kiitosta muun muassa hyvin toimineista järjestelyistä sekä siitä, että messuilla oli esillä erityyppisiä kerrostaloasuntoja. VAV Asunnot Oy:n kohde numero 5, Kasarikoti, voitti Asuntomessujen Vuoden sisältöteko –palkinnon. Kasarikoti oli kävijätutkimuksen mukaan mieleenpainuvin asia messuilla.

– Alueen siisteys ja hyvin suunniteltu kierto nousivat esiin tutkimuksen positiivisessa palautteessa. Eniten messuvieraita kiinnostivat keittiöt ja saunat. Lisäksi erilaiset sisustustuotteet, laatat, ja kaikki pihaan liittyvä olivat kiinnostavimpien tuotteiden joukossa, kävijätutkimuksen koostamisesta vastannut myyntipäällikkö Jussi Ruotsalainen Sanoma Media Finland Oy:stä kertoo.

Messuvieraat jättivät messuille noin 5 miljoonaa euroa ja messupaikkakunnalle noin 4,2 miljoonaa euroa. Yhteensä rahaa käytettiin noin 9,2 miljoonaa euroa. Rahan kulutus on arvioitu eri palveluiden käyttäjämäärien ja perheiden ilmoittamien summien perusteella.

Vantaa kiinnostaa messuvieraita niin asuinpaikkana kuin matkakohteena

Kävijätutkimuksesta käy ilmi, että 24,2 prosenttia kävijöistä oli kiinnostunut Vantaasta asuinpaikkana, 15,7 prosenttia matkailukohteena. Kävijät olivat myös valmiita suosittelemaan Vantaata sekä Asuntomessuja ystävilleen. Kivistön messualue miellytti kahta kolmasosaa kävijöistä asuinalueena.

Kävijätutkimuksen yhteydessä Asuntomessut Vantaalla -tapahtuman palauteseminaarissa julkaistiin myös Vantaan kaupungin tekemä loppuraportti projektista.

– Messutapahtuma tehdään aina tiiviissä yhteistyössä rakentajien, näytteilleasettajien ja yhteistyökumppaneiden kesken, ja toimiva yhteistyö on projektissa kaiken a ja o. Asuntomessujen eteen tehtiin lujasti töitä, ja onnistunut lopputulos palkitsi kaikkien uurastuksen, aluevalvoja Tiina Rantala toteaa.

Vantaan kaupungin viestintäpäällikkö Päivi Rainio on erityisen ilahtunut siitä, että kolmannes messuvieraista käytti Kehärataa messuille tullessaan.

– Kehäradan ansiosta messuille oli helppo tulla. Oli myös kiinnostavaa huomata, että helsinkiläiset olivat merkittävin yksittäinen kävijäryhmä. Asuntomessuilla Vantaalla messutarjonnasta erottuivat etenkin pienet kerrostaloasunnot, joita kävijät pitivät kiinnostavana, Rainio sanoo.

Tutustu kävijätutkimukseen ja Vantaan kaupungin tekemään loppuraporttiin osoitteessa:

http://www.asuntomessut.fi/vantaa-2015/loppuraportti-ja-kavijatutkimus

*Maksaneiden kävijöiden määrän on tarkastanut MediaAuditFinland Oy (entinen Levikintarkastus Oy).

Lähijunilla A, I, K, L, N, P ja T on poikkeusliikennettä 10.–11.10.

Lähijunilla A, I, K, L, N, P ja T on poikkeusliikennettä viikonloppuna 10.-11.10. Pasilan aseman pohjoispuolella tehtävien vaihdetöiden takia.

Junat T, N ja P eivät Helsingin suuntaan ajaessaan pysähdy Oulunkylässä ja Käpylässä lauantaina 10.10. klo 22 – sunnuntaina 11.10. klo 13.

Oulunkylän ja Käpylän matkustajia palvelevat asemien läheisyydessä pysähtyvät Helsingin bussit 64, 69 ja 72. Kiskoja pitkin Oulunkylään ja Käpylään pääsee ajamalla junalla Pasilaan asti ja vaihtamalla pohjoiseen päin meneviin T, N ja I- juniin.

Junalla pääsee Oulunkylästä ja Käpylästä Helsinkiin matkustamalla Pukinmäkeen, jossa voi vaihtaa etelään päin menevään junaan.

Junat A, L, I eivät Helsingin suuntaan ajaessaan pysähdy Ilmalassa klo 9-23.

Leppävaaran ja Lentoaseman suunnasta pääsee Ilmalaan ajamalla junalla Pasilaan asti, jossa voi vaihtaa Helsingistä pohjoiseen päin ajaviin juniin.

Ilmalasta Pasilaan ja Helsinkiin pääsee vaihtamalla junaa Huopalahdessa. Aseman tuntumassa liikennöi myös Pasilan kautta kulkeva bussilinja 23. Linjan asemaa lähin pysäkki on Ilmalankadun pysäkkipari ”Ilmalanrinne” (2116 ja 2117).

K-juna kulkee sunnuntaina 11.10. klo 10 – 13 vain Tikkurilan ja Keravan väliä. Keravan suuntaan menevät matkustajat voivat käyttää Helsinki – Tikkurila – välillä muita lähijunia ja vaihtaa K-junaan Tikkurilassa.

VR Transpoint ja Vapo edelläkävijöinä bioenergiamarkkinoilla – puupellettiä junalla Ilomantsista

VR Vihreä ilme

VR Transpoint ja Vapo ovat aloittaneet uuden yhteistyön bioenergiakuljetuksissa. Valtaosa Vapon Ilomantsin pellettitehtaan tuotannosta kulkee nyt rautateitse Haminaan.

Sataman välivarastosta pelletti viedään maanteitse Etelä-Suomeen.

– Juna on tällaisessa kuljetuksessa erittäin kilpailukykyinen vaihtoehto autokuljetuksiin nähden, Vapon logistiikkapäällikkö Matti Hyvönen toteaa. – Energiamarkkinoilla on tapahtumassa muutoksia, kun fossiilisia polttoaineita pyritään yhä merkittävämmässä määrin korvaamaan uusiutuvilla energiamuodoilla. Tässä kehityksessä Vapo on vahvasti mukana.

– VR Transpoint näkee bioenergiassa merkittävän kuljetuspotentiaalin, ja haluamme olla markkinoilla edelläkävijä sen kuljetusjärjestelmää rakennettaessa, VR Transpointin tuotantojohtaja Tero Kosonen sanoo.

Puupellettikuljetukset alkoivat tämän vuoden heinäkuussa. Ilomantsista lähtee kymmenvaunuisia junia pari kertaa viikossa. Yhteen vaunuun mahtuu pellettiä vajaat 50 tonnia, joten juna vie kerralla lähes viisisataa tonnia. Ilomantsin tehtaan tämän vuoden tuotanto on noin 40 000 tonnia. Tarvittaessa tuotantoa voidaan lisätä tehtaan nykyiseen maksimikapasiteettiin eli 60 000 tonniin saakka vuodessa.

Bioenergian käytön osuuden kasvattamista ollaan valmistelemassa useissa voimalaitoksissa eri puolilla Suomea. Yleisin tapa tähän on hiilen korvaaminen puuhakkeella, ja joissain tapauksissa myös turpeella. Jotkut voimalat ovat kokeilemassa puupellettien käyttöä korvatakseen osan hiilestä polttoprosessissa. Puupelletit ovat rautatiekuljetukseen erittäin hyvin sopiva tuote, sillä niiden tuotanto on määrältään riittävän suurta ja tasaista ympäri vuoden.

Yksi konkretisoituneista bioenergiahankkeista on jo toteutettu Helsingissä, jossa Helen on investoinut olemassa oleviin hiilivoimalaitoksiin siten, että Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitokset pystyvät jatkossa vastaanottamaan puupellettejä hiilen seassa. Helen alkoi viime vuoden lopulla polttaa Vapon pellettiä kivihiilen joukossa.