VR:n muutoksilla valmistellaan junalippujen hintojen laskua

Ravintolavaunu_kuvaVRGroup

Kuva: VR Group

  • VR Groupin toimintoja tehostetaan matkustajaliikenteen kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Junalippujen hintoja lasketaan ja hinnoittelua yksinkertaistetaan ensi vuoden aikana.
  • Matkustajien asioinnin painottuessa sähköisiin kanaviin kehitetään erityisesti digitaalisia palveluja.
  • Kustannusten karsiminen ja toiminnan uudistaminen tuovat muutoksia henkilöstöön ja palveluihin.
  • Selvitykset käydyistä yhteistoimintaneuvotteluista annetaan vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa irtisanomisia toteutuu arviolta yhteensä 157 henkilön verran.

VR tähtää junamatkustuksen kasvuun ja matkustajamäärien lisäämiseen.

– Haluamme tarjota asiakkaillemme edullisia hintoja, ja aiomme laskea junalippujen hintoja pysyvästi ensi vuoden alkupuolella. Jotta voimme tehdä sen kannattavasti, meidän on uudistuttava ja muutettava toimintatapojamme, matkustajaliikennejohtaja Maisa Romanainen toteaa. – Nämä ovat henkilöstölle erittäin raskaita päätöksiä, mutta ne on tehtävä, jotta olemme kilpailukykyisiä.

VR panostaa digitaalisten palveluiden kehittämiseen

Viimeisten kolmen vuoden aikana junamatkustajat ovat muuttaneet junalippujen ostotapojaan merkittävästi. Noin 85 prosenttia lipuista ostetaan tällä hetkellä muualta kuin asemien lipunmyynnistä, pääosin VR:n verkkokaupastawww.vr.fi tai VR Mobiilista. Tästä syystä VR kehittää yhä enemmän digitaalisia palveluita, sillä asiakkaat pitävät etenkin mobiiliasioinnin helppoutta tärkeänä.

VR myy jatkossa lippuja omissa myyntipisteissään Helsingissä, Hyvinkäällä, Jyväskylässä, Järvenpäässä, Lahdessa, Tampereella, Tikkurilassa, Turussa ja Oulussa. Lipputoimistojen henkilöstömääriin ja aukioloaikoihin on tulossa muutoksia 11. tammikuuta alkaen.

Henkilökohtaista palvelua lippuasioissa saa myös R-kioskeilta. VR:n yleisimpiä junalippuja voi ostaa yli 600 R-kioskilta ympäri Suomen. Lippuja saa myös asemien automaateista, matkatoimistoista ja sähköisesti verkkokaupasta www.vr.fi, VR Mobiilista sekä puhelinpalvelusta. Lipunmyynti jatkuu myös junissa.

VR:n oma lipunmyyntipiste päättyy ensi vuoden alkupuolella 13 asemalta. Hämeenlinnan, Joensuun, Karjaan, Kokkolan, Kouvolan, Kuopion, Lappeenrannan, Mikkelin, Pasilan, Riihimäen, Rovaniemen, Seinäjoen ja Vaasan asemien lipunmyyntipisteet suljetaan 10. tammikuuta mennessä. Lisäksi Kemijärven lipunmyyntipiste suljetaan ensi vuoden aikana.

Lipunmyynnin muutokset eivät vaikuta junien liikennöintiin eivätkä asemien odotustilojen aukioloihin.

Junalippujen hintojen lasku edellyttää toiminnan tehostamista

Elokuussa käynnistyi VR:n markkinaehtoisen kaukoliikenteen kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävä ohjelma, jonka tavoitteena on 50 miljoonan euron vuotuiset säästöt. Tulevien palvelumuutosten mahdollistamiseksi sekä hinnoittelun uudistamiseksi VR Group on käynyt matkustajaliikenteen organisaatiota, junakaluston kunnossapitoa sekä junaliikennöintiä koskevat yhteistoimintaneuvottelut, jotka päättyivät 10. marraskuuta.

Yhteistoimintaneuvottelujen tuloksista kerrotaan vaiheittain, koska liikennerakenteesta ei ole tehty päätöksiä. Siihen ja junakaluston kunnossapitoon liittyvät päätökset annetaan kokonaisuudessaan myöhemmin.

Yhteistoimintaneuvottelujen tuloksena VR organisoi toimintoja uudelleen ja ottaa käyttöön uusia toimintamalleja. Nyt annettavien päätösten piirissä on ollut noin 400 henkilöä. Työtehtävien vähentämistarve matkustajaliikenteessä ja osassa junaliikennöinnin toimintoja on tässä vaiheessa yhteensä arviolta 157 henkilöä.

VR Group toteuttaa muutoksissa vastuullista henkilöstöpolitiikkaa. Konsernissa on käytössä laajennettu muutosturva, jolla tuetaan henkilöstöä muutoksessa ja varmistetaan yhdenvertainen kohtelu eri yksiköissä ja ammattiryhmissä. Henkilöstön sopeuttamistoimet toteutetaan pääosin ensi vuoden aikana.

Ratahanke Seinäjoki-Oulu: Hankeuutisia

SKOL-Hankekartta

Kokkolan ja Kannuksen välinen kaksoisraide on valmis

Valmis kaksoisraideosuus Kokkolasta Kannuksen aseman eteläpuolelle avattiin liikenteelle 28.11.2015. Työnaikaiset nopeusrajoitukset ovat poistuneet käytöstä ja osuudella liikennöidään nopeudella 140 kilometriä tunnissa.   Suurin nopeus nousee 200 kilometriin tunnissa alkuvuodesta 2018, kun koko Kokkola–Ylivieska-osuus on valmis ja tarvittavat testaukset on suoritettu sekä luvat saatu.  Kaksoisraidetta on nyt avattu liikenteelle 38 kilometrin matkalta. Kokkola–Ylivieska-rataosuudella on pituutta 78 kilometriä. Työ on valmistunut aikataulun mukaisesti.

Kaksoisraide hyödyttää sekä tavara- että henkilöjunaliikennettä. Valmistunut kaksoisraideosuus parantaa raideliikenteen kapasiteettia, mikä mahdollistaa liikenteen lisäämisen. Raideosuuden välityskyky paranee ja junien kohtaaminen helpottuu kaksoisraiteen ansiosta.  Radan rakenne on tehty routimattomaksi, mikä parantaa raideliikenteen aikatauluherkkyyttä. Liikenneturvallisuus on parantunut poistamalla kaikki tasoristeykset. Kulku radan toiselle puolelle on järjestetty yli- ja alikulkusilloin sekä tiejärjestelyin.

Radanrakennustyöt jatkuvat vielä Kannuksen ja Ylivieskan välillä

Kannuksen asema-alue kunnostetaan esteettömäksi rakentamalla muun muassa junaan nousua helpottava korkea reunalaituri ja samalla laiturin valaistus, kuulutusjärjestelmä ja opasteet uusitaan. Lisäksi Kannuksen aseman yhteydessä oleva linja-autoasema ja pysäköintialue uusitaan. Valtakadun alikulkukäytävän kautta on avattu yhteys aseman parkkipaikalle ja uudelle laiturille. Kannuksen asema-alue valmistuu kesällä 2016.

Kannuksen ja Eskolan välillä junaliikenne on siirretty uudelle itäiselle raiteelle. Vanhaa läntistä raidetta kunnostetaan ja se valmistuu liikenteelle kesällä 2016. Eskolan ja Ylivieskan välillä tehdään maan- ja sillanrakennustöitä.  Eskolan liikennepaikka otetaan käyttöön vuoden 2015 loppuun mennessä. Eskolan ja Sievin välinen uusi itäinen raide otetaan käyttöön tämän vuoden puolella sääolosuhteiden salliessa.

Ruhan ja Lapuan välisen kaksoisraiteen rakentaminen jatkuu

Ruhan ja Lapuan välille rakennettavan kaksoisraiteen rakennustyöt jatkuvat. Liikenne on siirretty osittain uudelle raiteelle. Vanhan raideosuuden parantaminen on vielä kesken. Ruha–Lapua-osuus valmistuu syksyllä 2016. Uusi kaksoisraide yhdistyy Seinäjoki–Ruha-kaksoisraiteeseen, joka on valmistunut vuonna 2012. Osuuden valmistuttua kaksoisraide ulottuu Etelä-Seinäjoelta Lapualle. Kaksoisraide ulottuu noin puolentoista kilometrin päähän Lapuan aseman eteläpuolelle.

Esteettömiä liikennepaikkoja valmistuu lisää

Oulaisten asema-alue on valmistunut syksyllä 2015, Kempeleen asema-alue valmistuu vuoden loppuun mennessä ja Lapuan liikennepaikka kesällä 2016. Esteettömille liikennepaikoille on rakennettu junaan nousua helpottava korkea reunalaituri sekä uusittu laiturialueen valaistus, kuulutusjärjestelmä ja opasteet. Hankkeessa on aikaisemmin valmistunut esteettömiä liikennepaikkoja Kauhavalle, Pännäisiin, Vihantiin ja Ruukkiin.

Enää muutama poistettava tasoristeys

Seinäjoen ja Oulun väliltä on poistettu tänä vuonna yhdeksän tasoristeystä. Hankkeessa on enää kolme poistettavaa tasoristeystä, joista kaksi sijaitsee Limingassa ja yksi Ylivieskassa. Limingassa sijaitsevat poistuvat käytöstä kevääseen 2016 mennessä ja Ylivieskassa sijaitseva tasoristeys poistuu käytöstä ensi vuoden loppuun mennessä. Liikenneturvallisuus paranee huomattavasti, kun kaikki 104 hankealueella ollutta tasoristeystä poistetaan Seinäjoelta ja Ouluun.

Pro Rautatie: VR:n kilpailustrategiaa muutettava

VR on ilmoittanut olevansa liikenteen kovan kilpailun yksi osapuoli. Kilpailijoina ovat linja-autoliikenne, lentoliikenne ja henkilöauton käyttö. Kovaan kilpailuun VR vastaa nostamalla hintoja, vähentämällä palveluja ja irtisanomalla henkilökuntaa. Ei ole ihme, että VR on menettänyt kilpailukykyään.

Junaliikenteen valtit ovat ilmeiset, mutta VR ei niitä tiedosta. Vaivattomuus, mukavuus, nopeus, suorat yhteydet keskustojen välillä ja ympäristöystävällisyys unohtuvat, ellei palvelutarjonta ole kunnossa, ja hinnat kohdallaan. Halpalentoyhtiöiden hinnoittelun kopioiminen ei ole onnistunut, jos lopputuloksena junalla matkustaminen kallistuu. Tarjonnan supistaminen ja junayhteyksien lakkauttaminen ei tuo lisää matkustajia. Vähenevät matkustajamäärät leikkaavat nopeasti VR:n tuloja. Myös ylisuuret lippuhintojen alennukset johtavat VR:n tulojen laskuun, koska niiden tuottama matkustajamäärien kasvu ei riitä kattamaan tulomenetyksiä. VR:n valitseman tien päässä häämöttää jatkuva supistamiskierre. Valtion omistaman yrityksen on tarkistettava kilpailustrategiaansa.

Ellei monopoliasemassa laiskistunut yritys pysty aidosti vastaamaan kilpailuun, pitäisi omistajan harkita sen uudelleen organisoimista. Tavoitteena tulisi olla ydinosaamiseensa keskittyvä, ketterä raideliikenteen kehittämiseen sitoutunut yhtiö. Konsernirakennetta tulisi keventää erottamalla kumipyöräliikenne ja kiinteistöjen omistaminen rakenteen ulkopuolelle. Myös junien operoinnissa voitaisiin pohtia ketteränpää yhtiörakennetta esim. rakentamalla joustavia ja erikoistuneita henkilöliikenteen palveluyrityksiä, jotka loisivat uudet palvelukonseptit ja vahvan tarjonnan. Vahvistamalla olemassa olevan runkoliikenteen palveluja ja luomalla tehokkaat syöttöliikenneyhteydet voidaan lisätä raideliikenteen käyttöä ja kannattavuutta.

Kansallinen etu vaatii nopeita toimia, joilla kyvykkäät kilpailijat pääsevät tarjoamaan palveluja myös raiteille. Innovatiiviset ratkaisut mahdollistavat junan omien vahvuuksien varaan rakentuvan menestymisen osana liikennejärjestelmää sielläkin missä VR ei ole kyennyt toimimaan. Supistamisen sijaan markkinoita voidaan laajentaa uusille alueille.

Raideliikenteen kasvuedellytysten kannalta on välttämätöntä parantaa ratainfraa. Tällä hetkellä lukuisat nopeus- ja painorajoitukset heikentävät raideliikenteen kilpailukykyä. Perusradanpitoon tuleekin kohdistaa nykyistä huomattavasti enemmän resursseja, jotta raideliikenteen kilpailukyky ja kasvu mahdollistetaan. Uusia rataosia parannettaessa pitäisi aina lähtökohtana olla niiden laaja-alainen käyttö erilaisten liikenne- ja kuljetustarpeiden sekä henkilö- että tavaraliikenteen hoitamisessa.

Raideliikenteen kilpailukokeilu välittömästi valmisteluun

Pro Rautatie esittää valtioneuvostolle, että junaliikenteen ostoliikenteen kilpailutus valmisteltaisiin kokeiluhankkeena, jossa vaihtoehtona LVM:n ja VR:n sopimalle junaliikenteen lakkauttamiselle olisi jopa junaliikenteen tarjonnan lisääminen kustannuksia lisäämättä.

Suomen hallitus on nostanut esille kokeilujen merkitykseen kehittämisessä. Junaliikenteessä pitäisi välittömästi kokeilla kilpailumenettelyä. Sen sijaan että leikataan ostoliikennettä, kilpailutettaisiin koko nykyinen junaliikenteen ostoliikenne. Valittava operaattori vastaisi liikenteen hoidosta ja palveluista. Liikenteessä käytetty VR:n kalusto vuokrattaisiin valittavalle operaattorille.

Kilpailumenettelyllä junaliikenteen ostoliikenne voidaan toteuttaa LVM:n suunnittelemalla rahoituksella ja saadaan liikenteen piiriin mahdollisesti myös uusia liikenneyhteyksiä, joita tarjouksen tekevät tahot voisivat itse esittää. Tarjouksia voivat jättää yksityiset yritykset ja muodostettavat konsortiot.

Pysyvästi kiristyneessä talouden tilanteessa pelkkä leikkauksiin perustuva kehittämispolitiikka ei enää riitä. Leikkausten sijaan on etsittävä innovatiivisia ratkaisumalleja, joilla talous saadaan kasvuun. Suunnitteluun, kehittämistyöhön ja rakentamiseen on saatava mukaan myös dynaamiset elementit: nopeasti liikkuvat ja muuttuvat ihmisten, energian, tavaroiden ja talouden virrat.

Innofactor on valittu metron kokonaisturvallisuuden tilannekuvajärjestelmän toimittamiseksi

Helsingin kaupungin liikennelaitos -liikelaitos valitsi Innofactorin metron kokonaisturvallisuuden tilannekuvajärjestelmän toimittajaksi. Hankinnan arvonlisäveroton asiakkaan ilmoittama hankinta-arvo neljän vuoden ajalta on 2 909 000 euroa. Järjestelmätoimitus on suunniteltu toteutettavan vuosien 2016 ja 2017 aikana. Kokonaisuus sisältää toteutettavan järjestelmän suunnittelun, toteutuksen, käyttöönoton, käyttöpalvelut, tuki- ja ylläpitopalvelut sekä järjestelmän jatkokehittämisen. Solmittava puitejärjestely on voimassa enintään 15 vuotta, jonka mukaiselta kokonaisajalta Innofactor Software on ilmoittanut tarjouksen mukaiseksi kokonaishinnaksi 7 025 500 euroa.

Hankinnan tavoitteena on parantaa monimutkaisten ja turvallisuuden kannalta kriittisten tilanteiden hallintaa. Tilannekuvajärjestelmällä täytetään viranomaisvaatimukset tilannekuvatiedot hallinnasta. Laitteista ja laitteistoista saatavien tilatietojen avulla voidaan muodostaa kokonaiskuva sekä tunnistaa turvallisuusuhat. Lisäksi toteutettavan järjestelmän avulla on mahdollista harjoitella tehokasta ja oikeaa toimintaa äärimmäisissä erikoistilanteissa. Ratkaisu toteutetaan räätälöitynä ohjelmistona hyödyntäen Microsoft ASP.Netin tarjoamia uusimpia ja tunnetuimpia toteutusteknologioita. Valitun teknologia avulla voidaan varmistaa järjestelmän kokonaistaloudellinen kehittäminen ja ylläpitäminen aikana sekä järjestelmän pitkä elinkaari. Kauppa vahvistaa Innofactorin asemaa julkisen sektorin digitalisaation edistäjänä sekä turvallisuutta parantavien järjestelmien toimittajana sekä IoT (Internet of Things, asioiden internet) alueella.

Helsingin kaupungin liikennelaitoksen metroliikenne hoitaa metron liikennöinnin. Matkustajia kuljetetaan vuosittain lähes 65 miljoonaa, metroliikenne yhdistää Helsingin keskustan ja itäiset kaupunginosat. Helsingin metro kokee historiansa suurimmat muutokset sitten vuoden 1982 liikenteen käynnistymisen jälkeen, kun metro laajenee Espooseen Länsimetron myötä. Tämä muutos asettaa suuria haasteita metron turvallisuudesta vastaavien osalle. Lyhyessä ajassa tulee hallittavaksi kokonaan uusi ja aiemmasta poikkeava metrolinjan jatke ja uusia turvallisuuteen vaikuttavia järjestelmiä. Tilannekuvan ja toiminnan yhtenäisyyden tarve korostuu metron laajennuksen yhteydessä ja uusien toimijoiden osallistuessa toimintaan. Nyt kehitteillä olevan kokonaisturvallisuuden tilannekuvajärjestelmän tarkoituksena on tukea metroliikenteen kokonaisturvallisuuden valvontaa ja hallintaa niin, että nykyinen ja tuleva liikennöinti toimii turvallisesti.

Käyttäjät tyytyväisiä rautatieliikenteen matkustajainformaatioon

2015-11-26 13_44_31-lr_2015_liikenneviraston_matkustajainformaatiokysely_web.pdf - Nitro Pro 9 (Expi

Matkustajainformaatiotutkimukseen vastanneista matkustajista 26 prosenttia arvioi Liikenneviraston tarjoaman matkustajainformaation erittäin hyväksi ja 59 prosenttia hyväksi. Tulokset ovat parantuneet keväästä 2013, jolloin edellinen tutkimus tehtiin.

Liikennevirasto teetti lokakuussa 2015 Pasilan, Helsingin, Tampereen ja Tikkurilan asemilla, ja joissakin junissa, matkustajainformaatioon liittyvän tutkimuksen. Vastanneista 85 prosenttia arvioi asemien tiedotusjärjestelmiä hyviksi tai erittäin hyviksi. Kesällä valmistuneella Tikkurilan asemalla tyytyväisten osuus oli peräti 91 prosenttia. Häiriötilanteissa erittäin tyytyväisten tai melko tyytyväisten osuus oli 60 %. Vastaajista 2 % on tyytymättömiä matkustajainformaatioon parhaanakin päivänä, mutta häiriötilanteessa tyytymättömien tai todella tyytymättömien määrä nousee 14 prosenttiin.

Rautatiematkustajat hakevat yhä enemmän matkaansa liittyvää tietoa monitoreista ja näytöistä, koska kokevat niistä löytyvän tiedon entistä luotettavammaksi. Kuulutuksia pidetään myös luotettavina, mutta niiden tarve korostuu erityisesti häiriötilanteissa tai jos matkustaja matkustaa harvoin. Junien lähtöaika ja lähtöraide ovat haetuimmat tiedot.

Vastaajat arvioivat, että Liikennevirastolla on kehitettävää kuulutusten kuuluvuudessa kaikilla asemilla, mutta erityisesti Helsingin ja Tampereen asemilla, joissa muun hälinän lisäksi kaikuu. Häiriötilanteissa kuulutuksia toivottiin lisättävän ja niiden sisältöä kehitettävän siten, että häiriön kesto ja syy kerrottaisiin nykyistä nopeammin, jotta matkustaja voisi tarvittaessa suunnitella matkustusreittinsä uudelleen. Osa vastaajista toivoi parannusta myös häiriötilanteiden kuulutusten ja monitorien tietojen synkronointiin.

Matkustajainformaation kehittämisestä vastaava ylitarkastaja Kimmo Turunen kuvaa nyt tehdyn tutkimuksen ja palautteiden merkittävyyttä seuraavasti: “Matkustajainformaation laatua lisätään infolaitteistoa ja -järjestelmää parantamalla. Parannusehdotuksia saadaan suorina palautteina tai näistä joka toinen vuosi toteutettavista matkustajainformaatiotutkimuksista. Tekninen parannustoiminta on jatkuvaa. Vaikuttavuus asemilla näkyy joskus hitaasti, mutta toisinaan pystymme pieninkin parannuksin ja nopeasti tekemään korjauksia esimerkiksi juuri näiden matkustajapalautteiden perusteella.”

Palvelua parannetaan

Nykyinen matkustajainformaatio- ja kuulutusjärjestelmä on 10 vuotta vanha. Uuden järjestelmän suunnittelu ja rakentaminen alkaa 2016 ja se otettaneen käyttöön 1.1.2019. Uutta järjestelmää odotellessakin tehdään parannustöitä: Tampereella ja Helsingissä on tänä syksynä uusittu asemien päänäytöt. ”Lisäksi vaihdetaan ikääntyneitä näyttölaitteita uusiin sekä parannetaan asemien kuulutusjärjestelmiä. Informaation toiminnallisuutta ja sisältöä kehitetään edelleen erityisesti vaikeita poikkeustilanteita varten”, Kimmo Turunen kertoo.

Liikennevirasto vastaa asemilla ja laiturialueilla annettavasta rautatieliikenteen matkustajainformaatiosta. VR vastaa junien sisällä annettavasta informaatiosta.

Linkki tutkimusraporttiin

Lähijunia I ja P liikennöidään ruuhka-aikoina kahden yksikön mittaisilla junilla 30.11. alkaen

Lähijunia I ja P liikennöidään maanantaista 30.11. alkaen ruuhka-aikoina kahdella junayksiköllä eli neljällä vaunulla.

Kahdella junayksiköllä ajetaan kaikki Helsingistä arkisin lähtevät I-junat n. klo 5.30-9 ja 14.30-17.40 sekä Helsingistä lähtevät P-junat n. klo 6-9 ja 14-17.40.

Lentoasemalta Helsinkiin vastaavat lähtöajat ovat I-junilla n. klo 6-9 ja 15-18 sekä P-junalla n. klo 6.30-9.30 ja 14.30-18.15.

Junien lähtöajat eivät muutu, mutta junia pidentämällä ne pysyvät paremmin aikataulussa. Yhdellä yksiköllä ajettujen junien pysähtymisajat asemilla ovat olleet ennakoitua pidemmät.

:TAMPERE: Raitiotien vaikutuksia arvioidaan päätöksentekoa varten

Tampereen raitiotiehankkeen suunnittelu etenee valtuuston päätöksen mukaisesti siten, että rakentamisesta voidaan päättää lokakuussa 2016. Päätöksentekoa varten tehdään arviointi raitioitien vaikutuksista. Kaupunginhallitus hyväksyi maanantaina 23.11.2015 vaikutusarviointien vertailuasetelman ja vertailukehikon eli tutkimuskysymykset.

Arvioinnilla saadaan täydentävää tietoa meneillään olevan teknisen suunnittelun ja taloudellisten laskentojen rinnalle. Vaikutusten arvioinneissa tuotetaan tietoa raitotien hyödyistä, haitoista ja haittojen lieventämiskeinoista. Tätä tietoa tarvitsevat valtuusto ja valtio päätöksenteon tueksi sekä kaupunkilaiset ja naapurikuntalaiset. Lisäksi vaikutusarvioinnit tukevat tarkoituksenmukaisten suunnitteluratkaisujen valintaa.

Raitiotien vaikutusten arvioinnit tuotetaan kaupunginhallituksen hyväksymin periaattein ja vuorovaikutuksessa eri tahojen kanssa. Keskeistä on tunnistaa merkittävimmät vaikutukset ja niiden kohdentuminen. Vaikutusten arvioinnissa peilataan raitiotiehanketta kaupungin ja valtion strategioissa, ohjelmissa, sopimuksissa ja suunnitelmissa asetettuihin tavoitteisiin.

Vaikutusten arviointia tehdään yhteistyössä mm. kaupungin eri yksiköiden, Tampereen yliopiston ja yrittäjien kanssa. Arviointiin voi osallistua tulevissa raitiotien sidosryhmä- ja yleisötilaisuuksissa. Arvioinnissa hyödynnetään myös aikaisemmin esim. internetkyselyillä koottua tietoa.

Tarkoituksena on, että raitiotien hyödyt ja haitat esitetään valtuustolle lokakuun 2016 päätöksentekotilanteessa arviointiteemoittain kahtena eri ajanhetkenä: vuosina 2025 ja 2040. Lisäksi arvioidaan rakentamisvaiheen vaikutukset.

Arvioitavat vaihtoehdot ovat raitiotie rakennetaan tai raitiotietä ei rakenneta

Raitiotievaihtoehdossa vuoteen 2025 mennessä on toteutettu yleissuunnitelman 2014 mukainen raitiotiejärjestelmä ja vuoteen 2040 mennessä valtuuston helmikuussa 2015 hyväksymän rakennesuunnitelman mukaiset raitiotiejärjestelmän laajennukset. Vertailuvaihtoehdossa 0+ ei ole toteutettu raitiotiejärjestelmää.

Liikenneviraston ohjeiden mukainen hyötykustannuslaskelma tehdään raitiotien yleissuunnitelman mukaisesta kokonaisuudesta.

Vaikutusten arvioinnin perusolettamuksena on, että Tampereen kaupunki, kaupunkiseutu ja Pirkanmaan maakunta kasvavat tämänhetkisten väestösuunnitteiden mukaisesti. Raitiotien rakentamisella ei arvioida arvioinnissa olevan vaikutusta koko kaupunkiseudun väestökasvun suuruuteen. Raitiotievaihtoehdossa ja vertailuvaihtoehdossa asuntotuotannon sijoittumisessa on Tampereen kaupungin alueella eroa. Vaikutusten arvioinnin lähtökohtana on, että bussiliikenteen sähköistyminen, rautateiden lähiliikenteen kehittyminen ja liikenteen digitalisoituminen ja automatisoituminen tulevat toteutumaan lähivuosikymmeninä raitiotien toteuttamisesta riippumatta.

Vaikutusten arvioinnin tutkimuskysymykset jaetaan seitsemän pääteeman alle:

1. Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset

2. Kaupunkikuva, kulttuuriympäristö ja maisema

3. Ympäristöön kohdistuvat vaikutukset

4. Alue- ja yhdyskuntarakenteelliset vaikutukset

5. Liikenteelliset vaikutukset

6. Elinvoima, vetovoima ja imago

7. Taloudelliset vaikutukset, sisältäen hyötykustannuslaskelman

Raitiotiehankkeen kehitysvaihe on valtuuston päätöksen mukaisesti meneillään. Ratainfrastruktuurin suunnittelua tekee kesäkuussa valittu raitotieallianssi. Kehitysvaiheessa on tavoitteena määritellä raitiotiejärjestelmästä toteutuskelpoinen ratkaisu, jonka kustannukset eivät ylitä maanrakennuskustannusindeksiin sidottua 250 miljoonaa euron hintaa ilman kalustohankintaa ja jonka kustannuksiin valtio osallistuu 30 prosentin osuudella.

Raitiovaunuhankinnan tarjouskilpailussa on mukana nyt kolme vaunutoimittajaehdokasta. Tavoitteena on, että kaupunginhallitus tekee päätöksen Tampereen raitiovaunujen toimittajasta helmikuussa 2016.

Raitiotietä suunnitellaan ja rakennetaan vaiheittain yhteysväleille Hervanta–keskusta, keskusta–TaYS ja keskusta–Lentävänniemi. Tämänhetkisen arvion mukaan rakentaminen voi alkaa vuonna 2017 ja ensimmäisen vaiheen liikennöinti 2020–2021.

 

Helsingin uusien raitiovaunujen sarjatuotanto alkanut

7b1717d4-d7cb-42dd-beea-60d118700c6c-main_image

HKL:n tilaamista uusista Artic-raitiovaunuista ensimmäinen sarjatuotantovaunu on valmistunut Transtechin tehtaalla Otanmäessä. Kaksi esisarjan vaunua toimitettiin Helsinkiin koekäyttöön vuonna 2013, ja niistä matkustajaliikenteessä saadut kokemukset ovat olleen myönteisiä. Sarjatuotantovaunujen toimitukset Helsinkiin alkavat ensi vuoden alussa. Kaikkiaan vaunuja on tilattu HKL:lle 40.

Ensimmäinen sarjatuotantovaunu on samalla ensimmäinen vaunu Skodan tuotemerkin alla. Tsekkiläinen kiskokalustovalmistaja Skoda Transportation Group osti Transtechin osake-enemmistön elokuussa.

– Ensimmäisen Artic-sarjavaunun valmistuminen on meille erittäin tärkeä hetki. Yhteistyö Transtechin ja Skodan kanssa on sujunut erinomaisesti, sanoi HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski vaunun roll-out-tilaisuudessa.

– Raitioliikenne elää renessanssia Helsingissä, jossa kaikki maankäyttösuunnitelmat pohjautuvat raideliikenteen, enimmäkseen raitioliikenteen, kehittämiseen. Raitioliikenne Helsingissä kasvaa ainakin kolmanneksella, ehkä jopa sadoilla prosenteilla tulevaisuudessa. Tässä kasvussa uusilla Artic-vaunuilla on merkittävä rooli.

Kaksi ensimmäistä jo matkustajaliikenteessä ollutta vaunua varmistavat, että sarjavaunun ominaisuudet on saatu hiottua mahdollisimman hyviksi. Esisarjan vaunuista saatu matkustajapalaute on ollut pääosin positiivista, mutta muutoksiakin on tehty.

Esimerkiksi vaunun istuimia on muutettu palautteen perusteella. Lisäksi esimerkiksi vaunun paneelien kiinnitykseen on tehty muutoksia, jotta vaunun huolto olisi mahdollisimman nopeaa.

Vaunujen sarjavalmistuksessa uusia raitiovaunuja on Transtechin Otanmäen tehtaalla eri kokoonpanon vaiheissa jatkuvasti kymmenkunta kappaletta. Vaunuja toimitetaan Helsinkiin ensi vuoden alusta lähtien noin kolmen viikon välein pois lukien joulu- ja kesätauot. Koko 40 raitiovaunun sarja on toimitettu HKL:lle vuoden 2018 kesään mennessä.

HSL valmistelee korvaavaa Y-lähijunaliikennettä Siuntioon – tulossa myös uusi X-lähijuna Kirkkonummelle

Flirt

Kuva: VR

HSL valmistelee Siuntioon korvaavaa Y-lähijunaliikennettä, jonka on määrä käynnistyä ensi maaliskuussa. Samassa yhteydessä aikaistetaan muutamalla kuukaudella jo aiemmin päätettyä Luoman ja Mankin seisakkeiden lakkauttamista ja S- ja U-junien yhdistämistä uudeksi U-junaksi. Lisäksi Helsingin ja Kirkkonummen välillä aloittaa uusi ruuhkatuntien X-lähijunalinja.

HSL:n hallitus hyväksyi tiistaina esisopimuksen, jonka perusteella junayhteys Helsingin ja Siuntion välille järjestetään HSL:n tilaamana liikenteenä. Kokeilu toteutetaan 28.3.2016–31.12.2017. HSL on pyytänyt ministeriöltä lupaa lähijunaliikenneyhteyden järjestämiseen, sillä Siuntio ei kuulu HSL-alueeseen. Ministeriön lopullista vastausta asiaan ei ole vielä saatu. Siuntion kunta on valmis rahoittamaan osan kokeilusta. Y-junan liikennöinti Kirkkonummelta edelleen Siuntioon ei vaadi HSL-kunnilta lisärahoitusta.

”Siuntion lähijunaliikenteen jatkuminen mahdollistaa työ- ja opiskelumatkojen tekemisen joukkoliikenteellä Helsingin seudulle jatkossakin, joten nyt tehty ratkaisu on HSL:n tavoitteiden mukainen. Siuntion kunta on kertonut junayhteyden olevan heille elintärkeä”, sanoo HSL:n joukkoliikennesuunnitteluosaston johtaja Tero Anttila.
 
Liikenne- ja viestintäministeriö ilmoitti syyskuussa, että Y-junayhteys Kirkkonummen ja Siuntion kautta Karjaalle lopetetaan ensi vuoden maaliskuussa säästösyistä. HSL on yhdessä Siuntion kunnan kanssa etsinyt vaihtoehtoja korvaavasta ratkaisusta HSL-alueella.

Helsingin ja Siuntion välille on tulossa Y-junakokeilun myötä arkipäivien ruuhka-aikoina kahdeksan lähtöä: neljä lähtöä molempiin suuntiin. Uuden Y-junan asemat ovat aluksi Helsinki, Pasila, Leppävaara, Masala, Kirkkonummi ja Siuntio. Myöhemmin, kun liikenne voidaan hoitaa kokonaan uudella junakalustolla, Y-juna pysähtyy myös Huopalahdessa ja Espoossa.

Lisäksi Helsingin ja Kirkkonummen välille perustetaan uusi X-tunnuksella liikennöivä nopea junayhteys. Se ajaa kaksi lähtöä ruuhkan aikaan ja pysähtyy samoilla asemilla kuin uusi Y-juna.

HSL ja Siuntio ovat sopineet, että HSL tilaa Y-junaliikenteen Helsingin ja Siuntion välille osana HSL:n ja VR:n välistä liikennöintisopimusta. HSL-alueella käytetään HSL:n lippuja. Siuntioon menevät voivat matkustaa VR:n lipuilla kuten nykyisinkin. Y-junan liikennöintikustannusten arvioidaan olevan 1,6 miljoonaa euroa vuodessa. Kustannukset jaetaan HSL-kuntien ja Siuntion kesken suhteessa matkustajakilometreihin. Siuntion maksuosuudeksi vuositasolla on arvioitu 230 000–300 000 euroa.

Myös muiden Rantaradan junien aikataulut muuttuvat maaliskuussa. VR pyrkii nostamaan Helsinki–Turku-pikajunaliikenteen nopeutta ja on päättänyt muuttaa Turun junien aikatauluja. Tämän takia HSL:n nykyistä lähijunaliikennettä ei enää pystytä sovittamaan yhteen pikajunaliikenteen kanssa Rantaradalla. Siksi Mankin ja Luoman seisakkeiden lakkauttamista aikaistetaan aiemmin päätetystä kesästä 2016 maaliskuuhun 2016. Myös S- ja U-junien yhdistäminen uudeksi U-junaksi tehdään samaan aikaan. Muutokset tulevat voimaan 27. maaliskuuta 2016. Esitys Luoman ja Mankin alueiden korvaavista bussiyhteyksistä tuodaan seuraavaan hallituksen kokoukseen 8. joulukuuta.

”HSL joutuu muuttamaan oman lähijunaliikenteensä aikatauluja kesken aikataulukauden, mikä on poikkeuksellista ja valitettavaa. Junien nopeuserojen pienentäminen ja pysähtymiskäyttäytymisen yhtenäistäminen parantaa kuitenkin liikenteen luotettavuutta jonkin verran. Myös aikataulujen säännöllisyys paranee hieman”, sanoo Tero Anttila.

Lähijunayhteys Sipoon Nikkilään edellyttää tehokkaampaa rakentamista asemanseuduilla

2015-11-17 15_31_37-a5c08c2c-b14b-4d28-9e7a-110f4c6c7dc1.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

HSL-alueen lähijunaverkon ulottaminen Sipoon Nikkilään on tulevaisuudessa järkevää vain, jos radanvarren ja asemanseutujen maankäyttöä tehostetaan huomattavasti. Asia käy ilmi HSL:n laatimasta Kerava–Nikkilä-radan tarveselvityksestä, joka valmistui lokakuussa.

Selvityksen tavoitteena oli tutkia, onko Kerava–Nikkilä-rataosuuden avaaminen henkilöliikenteelle yhteiskunnallisesti, taloudellisesti ja liikenteellisesti perusteltua, ja jos on, millä aikataululla ja millaisella maankäytön kehittymisellä.

Selvityksessä tarkasteltiin radan avaamista henkilöliikenteelle vuonna 2025 tai 2040. Lisäksi vuoden 2040 tilannetta tarkasteltiin kahden eri maankäyttövaihtoehdon kautta. Ensimmäisessä vaihtoehdossa maankäyttö perustuu Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa (HLJ 2015) varten seudullisena yhteistyönä laadittuun ennusteeseen. Toisessa vaihtoehdossa maankäyttöä on erityisesti tehostettu radanvarteen suunnitelluilla Sipoon asemanseuduilla.

Vertailuvaihtoehtona rataosuuden avaamiselle tarkasteltiin nykyisenkaltaista vahvistettua bussilinjastoa.

Juna vaatisi radanvarteen noin 20 000 asukasta

Kaikissa vaihtoehdoissa radan avaaminen henkilöliikenteelle kyllä lisäisi joukkoliikennematkojen määrää ja parantaisi palvelutasoa. Vuonna 2025 ja vuoden 2040 tilanteessa nykyisellä maankäyttöoletuksella junan liikennöintikustannukset olisivat kuitenkin huomattavasti korkeammat kuin kapasiteetiltaan ja palvelutasoltaan riittävällä bussiliikenteellä. Radan hyötysuhde kääntyy positiiviseksi vasta, jos radanvarsi Keravan ja Nikkilän välillä kasvaa noin 20 000 asukkaaseen vuoteen 2040 mennessä.

Itse junien liikennöinnissä tarkasteltiin kahta vaihtoehtoa: sellaista, jossa osa nykyisistä Keravalle kulkevista K-junista jatkaisi Nikkilään, ja toisaalta sellaista, jossa Keravan ja Nikkilän välillä liikennöisi erillinen niin kutsuttu pendelijuna. Selvityksen mukaan liikenne kannattaisi hoitaa pendelijunalla pienempien kustannusten ja vähempien häiriöiden vuoksi. Junan vuoroväli olisi ruuhka-aikaan 20 minuuttia ja muina aikoina 40 minuuttia.

Ensi vaiheessa Kerava–Nikkilä-vyöhykkeen liikennejärjestelmää kannattaa selvityksen mukaan joka tapauksessa kehittää bussiliikenteeseen tukeutumalla.

21_2015_kerava_nikkila_raideraportti.pdf