YIT: Raitiovaunun renessanssi

qttz1hwjeutrmjx6ltra

Yli 200 vuotta vanha keksintö on tänään ajankohtaisempi kuin koskaan. Tyylikäs, turvallinen ja ekologinen raitiovaunu on paljon enemmän kuin pelkkä tehokas joukkoliikenneväline.

Se on sivistyneempi kuin linja-auto – hiljainen ja elegantti. Se ei keiku, ikkunat eivät ole huurussa ja tungoskaan ei käy ahdistavaksi. Se on herrasmiesmäinen tapa matkustaa. Näin luonnehtii raitiovaunuja EVAn johtaja ja vannoutunut ratikkafani Matti Apunen.

Apunen ei ole mielipiteensä kanssa yksin. Raitiovaunu kasvattaa suosiotaan kaikkialla maailmassa. Eikä ihme.”Kun ratikkalinjasto on oikein suunniteltu ja toteutettu, vaunu saapuu aina, kun asiakas sitä tarvitsee. Aikatauluja ei tarvitse tuijottaa. Se on aidosti toimivaa joukkoliikennettä”, huomauttaa Apunen.

Luotettavaa matkaa

YIT:n yksikön johtaja Jarkko Salmenojan mukaan yksi raitiovaunun suosion syistä on juuri sen luotettavuus pyörillä kulkeviin kulkuneuvoihin verrattuna.
“Omalla esteettömällä väylällään kulkeva raitiovaunuverkosto tarjoaa liikkumisen vapautta. Aikataulut pitävät, sillä ruuhkat ja muut liikenteen häiriötekijät harvoin hidastavat matkantekoa.”

Luotettavuus mahdollistaa tiheät vuorovälit. Lisäksi lähes joka kaupungissa raitiovaunulla on etuajo-oikeus. Näin ollen se on nopea liikkumismuoto. Myös raitiovaunun välityskyky ja kapasiteetti ovat huippuluokkaa. Yksi raitiovaunu korvaa kolme bussia. Se mahdollistaa sujuvan syöttö- ja liityntäliikenteen ja nopeuttaa keskustassa liikkumista. Raitiovaunu vapauttaa ydinkeskustan katuja tilaa vieviltä linja-autoilta. Hiljainen raitiovaunu on miellyttävä myös korville.

“Lisäksi liikenteen suoritteeseen eli kuljettuihin henkilökilometreihin nähden raitiovaunu on edullinen”, huomauttaa Salmenoja.

Raitiovaunu on ylivoimainen vaihtoehto myös ympäristön kannalta. Päästötön raitiovaunu ohittaa ympäristömyönteisyydessään jopa sähkömoottorein varustetut bussit: sen energiankulutus ja haitalliset ympäristövaikutukset ovat pienempiä.

Kaupungin vetovoimaväylä

Ihmislähtöisiin elinympäristöihin pureutuvaa AaltoLiving+ tutkimusohjelmaa johtavan Mikko Särelän mukaan toimiva joukkoliikenne on yksi vetovoimaisen ja viihtyisän kaupungin peruspaaluista. Suuri osa joukkoliikenteen kustannuksista muodostuu nyt palvelun tarjoamisesta harvaan asutuilla alueilla. Tulevaisuudessa robotaksit ja muut kuskittomat ajoneuvot korvaavat näillä seuduilla muut joukkoliikennevälineet. Joukkoliikenteen tehtäväksi jää liikuttaa mahdollisimman paljon ihmisiä paikasta toiseen mahdollisimman nopeasti ja kustannustehokkaasti. Tämä kehitys kasvattaa väistämättä raitiotien suosiota. Kaukaa viisaat kaupungit investoivatkin nyt Särelän mukaan kapasiteettiin ja tehokkuuteen.

“Joukkoliikennehankkeita suunniteltaessa keskeistä on, kuinka paljon ne parantavat paikkojen saavutettavuutta. Mihin kannattaa rakentaa asuntoja ja työpaikkoja?”

Yhä useampi haluaa asua kaupungissa ja mieluiten lähellä keskustaa. Pullonkaulana on pula kohtuuhintaisista asunnoista. Raitiotiellä on tämän haasteen ratkaisemisessa tärkeä rooli. Se mahdollistaa tehokkaan maankäytön ja kaupunkirakenteen tiivistämisen tavalla, joka hyödyttää kaikkia osapuolia. YIT:n Salmenoja muistuttaa, että on monin verroin kalliimpaa rakentaa uudelle alueelle, kuin tiivistää olemassa olevaa kaupunkirakennetta. Euroopasta löytyy kymmeniä kaupunkeja, jotka ovat ottaneet viime vuosina raitiotien käyttöön. Vähintään yhtä monta hanketta on vireillä. Suomessa raitiotielinjastoja suunnitellaan parhaillaan Espoossa, Helsingissä, Turussa ja Tampereella. Euroopasta saadut kokemukset ovat positiivisia. Käyttäjät ovat ottaneet kulkumuodon innostuneesti vastaan ja asiakasmäärät ovat jopa ylittäneet odotukset. Esimerkiksi Norjan Bergenissä, Iso-Britannian Nottinghamissa ja Ranskan Reimsissä raitiotiet ovat vauhdittaneet rakentamista ja nostaneet kiinteistöjen arvoa linjan lähialueilla. Lisäksi raideliikenne on tuonut alueen yrityksille uusia asiakkaita.

“Raitiotie on paitsi tehokas joukkoliikennemuoto, myös kaupunkikehityshanke. Raitiotiet ovat kaupungin myönteisiä kehityskäytäviä”, summaa Salmenoja.

Tampereen raitiotiehanke ratkaisevassa vaiheessa

Tampereen raitiotien suunnitteluun perustettu allianssiryhmä valmistelee parhaillaan ehdotusta linjastosta ja toteutuksesta. Allianssin kuuluvat Tampereen kaupunki, VR-Track, YIT, Pöyry ja Ratatek.

“Raitiotie tuo uusia asuinalueita tehokkaan joukkoliikenteen piiriin ja helpottaa tukkoisen keskustan ruuhkia. Nyt suunniteltava linjasto on vasta ensimmäinen osa”, toteaa Tampereen kaupungin tilaajapäällikkö Risto Laaksonen.

Eteläisestä Hervannan kaupunginosasta ydinkeskustan halki Lielahden läntiseen kaupunginosaan kulkevan linjan varrella asuu yli 65 000 asukasta ja sijaitsee 55 000 työpaikkaa. Kaupungin asukasluku kasvaa 2000:lla vuodessa. Reitin rakentamattomia ympäristöjä ollaan kaavoittamassa asunnoiksi.
“Maankäyttö on optimaalinen. Asuntojen lisäksi linjan varrella on työpaikkoja, korkeakouluja ja keskussairaala”, Laaksonen huomauttaa.

Tampereen raitiotiehanke eroaa huomattavasti Helsingin raitiovaunujärjestelmästä. Tampereella suurin osa ratikkakiskoista kulkee irrallaan muusta liikenteestä, omilla väylillään. Kyseessä onkin pikemminkin metron ja ydinkeskustaratikan hybridi. Hankkeen alustava kustannusarvio on 250 miljoonaa euroa. Allianssin suunnitelman on määrä olla valmis ensi vuoden elokuussa. Lokakuussa 2016 kaupunginvaltuusto tekee lopullisen päätöksen raitiotien rakentamisesta. Hankkeen toteutus edellyttää, että valtio lähtee mukaan rahoittajaksi 30 prosentin osuudella. Eduskunnan budjettipäätös saadaan sekin ensi vuoden aikana. Edellinen hallitus antoi vahvan tukensa kaupunkiraitiotiehankkeelle osana Tampereen liikennejärjestelmän, maankäytön ja tonttipolitiikan kehittämistä. Mikäli päätös on myönteinen, raitiotie voidaan ottaa käyttöön vuonna 2021.

Lähijunien pituudesta lisätietoa laiturinäyttöihin

da682042-3ee9-485c-9536-10f902016b57-main_image

Kehäradan junien kokoonpanotiedot alkavat näkyä laiturinäytöillä 17. joulukuuta alkaen. Kyseessä on havainnekuva, joka kertoo kuinka pitkä saapumassa oleva juna on.

Kokoonpanotieto kertoo kuinka monta junayksikköä on kytketty yhteen. Osaa vuoroista liikennöidään yhden yksikön mittaisella Flirt-junalla, osaa kokoonpanoilla, joissa kaksi yksikköä on kytketty yhteen.

Kokoonpanotiedon toivotaan helpottavan junien tasaisempaa täyttymistä, ja parantavan sekä matkustusmukavuutta että juna-aikatauluissa pysymistä. Kokoonpanotiedot tulevat kaikille I- ja P-junien asemille.

Junalla matkustaa entistä useampi – Kehärata kerännyt hyvin matkustajia

keharata_595x800

Entistä useampi taittaa matkojaan junalla HSL-alueella. Marraskuussa 2015 junalla kuljettiin arkivuorokauden aikana noin 171 000 kertaa. Lukema kasvoi vuoden 2014 marraskuusta peräti 20 000:lla, eli noin 13,5 prosentilla.

Matkustajamäärien kasvun taustalla on heinäkuussa avattu Kehärata, joka yhdisti toisiinsa Vantaankosken radan ja pääradan. Samalla avautui suora yhteys Vantaan suurimpien aluekeskusten Tikkurilan ja Myyrmäen välille. Myös esimerkiksi Helsingin Malmilta pääsee nyt vaihdotta lentoasemalle.

Kehäradan viittä uutta asemaa on käytetty matkustamiseen arkivuorokauden aikana noin 14 500 kertaa. Kaikki muut asemat paitsi Vehkala pääsivät yli 2 000 käyttökerran vuorokauden aikana.

Uusista asemista kaikkein eniten matkustajia oli Lentoasemalla (n. 5 300). Siellä matkustajamäärien odotetaan kasvavan entisestään, kun suora hissiyhteys rautatieaseman ja terminaalin välillä avataan perjantaina 18. joulukuuta. Liukuporrasyhteys valmistuu alkuvuodesta 2016.

Lähijunamatkustajien määrä on kasvanut melkein kaikilla Kehäradan lenkin varrella olevilla asemilla. Kaikkein suurinta kasvu on Helsingin päärautatieaseman (n. 7 400) lisäksi ollut Tikkurilassa (n. 5 200), Myyrmäessä (n. 3 000), Hiekkaharjussa (n. 2 700), Malmilla (n. 2 400) ja Martinlaaksossa (n. 1 900).

”Tulosten perusteella näyttää siltä, että erityisesti pääradalta vaihdetaan vilkkaasti Kehäradan juniin Tikkurilassa ja Hiekkaharjussa. Rantaradalla Huopalahden rooli risteysasemana on kasvanut myös hieman”, sanoo HSL:n joukkoliikennesuunnitteluosaston johtaja Tero Anttila. ”Vantaan asuntorakentaminen taas näkyy Kivistön ja Leinelän asemien ilahduttavan korkeina matkustajamäärinä.”

DESTIA RAIL OY:N TOIMITUSJOHTAJAKSI MIKKO MÄKELÄ

Destia Rail Oy:n toimitusjohtajaksi on nimitetty 1.1.2016 alkaen Mikko Mäkelä . Mäkelä raportoi Itä-Suomen tulosyksikön johtajalle Pasi Kailasalolle .

Jorma Paananen jättää tehtävänsä, ja on Destian palveluksessa vuoden 2015 loppuun saakka.

”Olemme kiitollisia Jormalle hänen panoksestaan yhtiön kehittämisessä, hänellä on ollut keskeinen rooli vahvistaessamme asemiamme ratarakentamisessa ja -kunnossapidossa. Toivotamme Jormalle kaikkea hyvää ja menestystä jatkossa. Rataliiketoiminnan kasvutavoitteisiin vastaamista jatkamme vuoden alusta alkaen Mikon johdolla,” kertoo Pasi Kailasalo.

ABB toi norsun junaradan varteen Helsingissä

img_0092_508x

– ABB on tuonut valtavan viisimetrisen norsun Pitäjänmäen tehdasalueelleen Helsingissä. Valimon seisakkeen läheisyyteen sijoitettu Jimbo-nimeä totteleva norsu ilahduttaa pääkaupunkiseudun junamatkustajia joulun alusviikkojen aikana. Jouluasuun puettu Jimbo on keulakuva ABB:n uuden sukupolven ACS880-taajuusmuuttajan markkinointikampanjalle, joka käynnistyy vuodenvaihteen jälkeen.

Taajuusmuuttaja on ”kaasupoljin” sähköverkon ja moottorin välillä. Säätämällä sähkömoottoreiden pyörimisnopeutta portaattomasti taajuusmuuttajalla voidaan moottorin energiankulutusta leikata jopa 50 prosenttia.

Vuonna 2014 ABB:n asentama taajuusmuuttajakanta säästi sähköä 445 terawattituntia, mikä vastaa yli 110 miljoonan eurooppalaisen kotitalouden vuosittaista sähkönkulutusta. Jos tämä sähkö olisi tuotettu fossiilista polttoainetta käyttävissä voimalaitoksissa, ABB:n taajuusmuuttajat olisivat vähentäneet hiilidioksidipäästöjä 370 miljoonaa tonnia, mikä vastaa yli 90 miljoonan ajoneuvon vuosittaisia päästöjä.

Maailmanlaajuisesti ABB:n taajuusmuuttajabisnes työllistää 5000 henkilöä yli 80 maassa. Pitäjänmäen tehtaalla Helsingissä työskentelee noin 1300 henkilöä, joista 400 tutkimuksen ja tuotekehityksen parissa.

Seuraa Jimbon viestejä sosiaalisessa mediassa #joulunorsu.

Junat kulkivat hyvin ajallaan marraskuussa

Junaliikenteen täsmällisyys oli hyvä marraskuussa. Täsmällisyys parani kauko-, lähi- ja tavaraliikenteessä yli kaksi prosenttiyksikköä viime marraskuun vastaavaan aikaan verrattuna.

Lähiliikenteessä junien täsmällisyys oli 94,9 prosenttia ja vuoroista vain 0,9 prosenttia oli yli kymmenen minuuttia myöhässä tai peruttu. Myöhästymisraja on alle kolme minuuttia lähtö- ja määräasemalla. Lähiliikenteen täsmällisyyttä pyritään jatkuvasti parantamaan liikennesuunnittelun ja rataverkon parannustöiden avulla yhteistyössä liikenneviraston kanssa. Marraskuussa ratatöitä oli vähän, mikä näkyi heti parempana täsmällisyytenä. VR ajaa noin 800 lähijunaa vuorokaudessa.

VR:n kaukojunista 89,7 prosenttia kulki täsmällisesti ja vain 4 prosenttia junista myöhästyi yli viisitoista minuuttia tai peruttiin. Myöhästymisraja on viisi minuuttia määräasemalla. Kaukoliikenteen täsmällisyyttä paransi etenkin rataverkon väliaikaisten nopeusrajoitusten poistuminen Helsingin ja Tampereen väliltä. Täsmällisyyttä puolestaan heikensivät kuun lopulla Tampere-Jyväskylä välillä olleet häiriöt sähköradassa ja liikenteenohjausjärjestelmissä. VR ajaa noin 300 kaukojunavuoroa vuorokaudessa.

Tavaraliikenteen junat kulkivat aikataulussaan 92,5 prosenttisesti. Tavarajunien myöhästymisraja on kolmekymmentä minuuttia. VR Transpoint kuljettaa teollisuuden tuotteita noin 360 tavarajunalla joka vuorokausi.

Turun raitiotie etenee päätöksentekoon – raitiotien ensimmäisen vaiheen osalta esitetään laadittavaksi lisäselvityksiä

2015-12-03 16_36_20-www.turunraitiotie.info_Raitiotielinjaukset_vaihe1.pdf

Kartta suunnitelluista raitiotiereiteistä

Turun raitiotien rakentamispäätöksen tueksi yleissuunnitelman ratkaisuja esitetään tarkennettavaksi lisäselvityksillä. Samanaikaisesti esitetään, että maankäytön ja liikenteen ratkaisuissa valmistaudutaan raitiotien toteuttamiseen. Raitiotiesuunnittelun jatkaminen etenee nopeimmillaan Turun kaupunginvaltuustoon vielä tämän vuoden aikana.

Raitiotien yleissuunnitelman mukaan raitiotie vastaa neljään viidestä kaupunginhallituksen asettamasta tavoitteesta: kaupungin kilpailukyky, kasvu ja keskustan vetovoima nousevat, kaupunkirakenne kehittyy kestävästi, joukkoliikenteen käyttö lisääntyy sekä kaupungin asukkaiden viihtyvyys ja hyvinvointi lisääntyvät. Viides tavoite on taloudellisesti kestävä investointi, joka on raitiotien yleissuunnitelman haasteellisin ja vaikeimmin saavutettavissa oleva tavoiteosio.

Raitiotien yleissuunnitelmasta jätettiin yhteensä yli sata lausuntoa ja yksityishenkilöiden mielipidettä, jotka jakautuivat karkeasti kolmeen ryhmään:

1) Raitiotien kannattajat

2) Bussiliikenteen kehittämistä kustannustehokkaampana pitävät

3) Nykytilanteen liikennejärjestelyihin tyytyväiset

Lausuntoja ja mielipiteitä saatiin enemmän raitiotien puolesta kuin sitä vastaan. Myönteisimmin raitiotiehen suhtautuivat oppilasjärjestöt sekä yrittäjät ja elinkeinoelämä. Eniten myönteisiä vaikutuksia raitiotiellä nähtiin olevan imagoon, vetovoimaan ja viihtyvyyteen, mutta myös joukkoliikenteen käyttöön ja maankäytön kehittymiseen. Eniten kielteisiä vaikutuksia raitiotiellä nähtiin olevan kustannuksiin.

Yleissuunnitelman ratkaisuja esitetään tarkennettavaksi lisäselvityksillä

Yleissuunnitelma sekä siitä jätetyt lausunnot ja mielipiteet eivät anna yksiselitteistä vastausta vahvimmin kaupunkikehitystä tukevasta ja parhaasta joukkoliikennejärjestelmävaihtoehdosta. Tästä johtuen esitetään suunnittelun jatkamista lisäselvityksillä, joiden avulla tarkennetaan enimmäistä toteutusvaihetta sekä yksityiskohtaisia ratkaisuja.

Raitiotien vaikutuksia tullaan vertaamaan edelleen superbussi-vaihtoehtoon ja päätöksenteon tueksi myös toteutetuista superbussiratkaisuista pyritään etsimään lisätietoa. Superbussien liikennejärjestelyt vastaavat täysin raitiotietä esimerkiksi joukkoliikennekaistojen osalta, mutta raitiovaunujen sijaan liikennöinti voidaan järjestää esimerkiksi tuplanivelbusseilla.

Yleissuunnitelman ratkaisuja tulee joka tapauksessa tarkentaa ennen katusuunnittelua. Tarkistuksia vaaditaan muun muassa katutilan jaon osalta, minkä lisäksi saattaa olla tarpeen tarkastella pieniä linjausmuutoksia reitin varrella. Yleissuunnitelman tarkennukset tukevat raitiotiehen varautumista sekä myöhemmin toteutusvaiheeseen siirtymistä.

Yleissuunnitelmassa tutkittiin kolmihaaraista raitiotietä, jossa raitiolinjat kulkisivat Kauppatorilta Runosmäkeen, Varissuolle ja Skanssiin. Kokonaistaloudellisen tarkastelun perusteella potentiaalisin raitiotiehaara on Varissuon ja keskustan välillä, koska tällä osuudella on jo nykyisin paljon matkustajia ja koska sekä Kupittaan ja Itäharjun alueilla on paljon maankäytön kehittämispotentiaalia. Lisäksi Kupittaan ja Kauppatorin välinen raitiotie yhdistäisi kaupunkiseudun suurimmat työpaikkakeskittymät nykyistä paremmin toisiinsa.

Raitiotien ensimmäisen vaiheen länsipäässä esitetään tutkittavaksi vielä eri vaihtoehtoja optimaalisen investoinnin tunnistamiseksi: minimivaihtoehtona on päättää ensimmäinen vaihe Matkakeskuksen kohdalle. Olemassa olevan maankäytön ja Rieskalähteentielle suunnitellun varikon kannalta raitiotie kannattaisi jatkaa Nättinummen kautta Runosmäkeen. Kokonaistaloudellisesti optimaalisen joukkoliikennejärjestelmän kannalta voisi olla järkevää rakentaa raitiotien ensimmäinen vaihe Runosmäen sijaan joko Länsikeskukseen tai Raisioon asti.

Raision kaupungille ehdotetaan esitettäväksi, että Raisioon ulottuvan raitiotien selvitys tehdään yleissuunnitelmatasoisena.

Yleissuunnitelman tulosten valossa Skanssin reittihaaraa ei taloudellisista syistä kannata sisällyttää raitiotien ensimmäiseen toteutusvaiheeseen.

Kustannusten osalta tiedot muista ajankohtaisista hankkeista kuten Tampereen raitiotiestä ja pääkaupunkiseudun Raide-Jokerista tarkentuvat vuoden 2016 aikana. Turun kustannusarvioita vertaillaan ja tarvittaessa tarkennetaan näiden pohjalta.

Toteuttamiseen valmistaudutaan maankäytön ja liikenteen ratkaisuissa

Päätösehdotuksessa esitetään, että maankäytön ohjelmoinnissa priorisoidaan raitiolinjojen kehityskäytävien varren maankäyttöhankkeita sekä asemakaavanmuutoksissa otetaan huomioon raitiotien tilantarve kaikilla pitkällä aikavälillä tavoiteltavilla raitiotiereiteillä. Tilavaraukset valmistellaan siten, että reittiä voidaan liikennöidä myös busseilla.

Liikennejärjestelyjen osalta esitetään, että jatkovalmistelu käynnistetään suunnittelemalla ja toteuttamalla joukkoliikennekaistoja, jotka myöhemmin voidaan osoittaa raitioliikenteen käyttöön.

Kaupunginvaltuusto päättää myöhemmin rakentamisesta

Raitiotien suunnittelun jatkaminen esitettävillä lisäselvityksillä etenee Turun kaupunginhallitukseen 7.12.2015, minkä jälkeen kaupunginhallitus tekee päätösehdotuksen suunnittelun jatkamisesta kaupunginvaltuustolle. Nopeimmillaan raitiotiesuunnittelun jatkaminen voi edetä Turun kaupunginvaltuuston päätettäväksi jo 14.12.2015 kokoukseen.

Yleissuunnitelman lisäselvitysten perusteella esitetään myöhemmin kaupunginvaltuuston ratkaistavaksi ensimmäisen vaiheen käynnistäminen. Ensimmäisen vaiheen käynnistäminen edellyttää suunnittelun budjetoimista kaupungin investointiohjelmaan. Ehtona tälle on valtion osallistuminen jatkosuunnitteluun, raitiotieinfrastruktuurin ja varikon investointiin 30 prosentin rahoitusosuudella myöhemmin erikseen sovittavalla rahoitusjärjestelyllä.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto poisti käsittelystä VR Groupia koskeneen tutkinnan

Kilpailu- ja kuluttajavirasto on poistanut käsittelystä tutkinnan, joka perustui Fenniarail Oy:n vuonna 2012 tekemään tutkintapyyntöön ja liittyi VR:n menettelyyn rautatiekuljetusmarkkinoilla. KKV:n 2.12.2015 päivätty päätös osoittaa, ettei VR Group ole toiminut asiassa kilpailulain vastaisella tavalla.

KKV toimitti kilpailulain mukaisen tarkastuksen VR Groupissa alkuvuonna 2013. Tarkastuksen kohteena oli mm. selvittää, onko VR Group velvollinen tarjoamaan vetopalvelua kilpailijoille. Tarkastuksen lisäksi virasto sai selvityksiä alan eri toimijoilta. Fenniarail peruutti toimenpidepyyntönsä tämän vuoden tammikuussa.

LVM:n ja VR:n junaliikenteen ostosopimus vahvistettiin

Liikenne- ja viestintäministeriö ja VR-Yhtymä ovat neuvotelleet junaliikenteen ostosopimuksen vuosille 2016-2019. Sopimus koskee sekä kaukoliikenteen että HSL:n ulkopuolisen alueen lähiliikenteen ostoja. Raha-asiainvaliokunta hyväksyi sopimuksen 3. joulukuuta.

Uuden sopimuksen mukainen liikennöinti alkaa 27.3.2016. Sopimus on voimassa määräaikaisena 31.12.2019 asti. Nelivuotisen sopimuksen arvo on 110 miljoonaa euroa eli 27,4 miljoonaa euroa vuodessa.

Valtion talousarviossa vuodelle 2016 joukkoliikenteen palvelujen ostoihin ja kehittämiseen osoitettu määräraha on 15 miljoonaa euroa pienempi kuin kuluvana vuonna. Joukkoliikennemäärärahan supistumisen vuoksi junaliikenteen palvelutaso on edellistä sopimuskautta matalampi. LVM ja VR ovat yhteistyössä hakeneet ratkaisua, joka toteuttaa hallitusohjelman säästötavoitetta siten, että asiakkaiden palvelutaso heikkenisi mahdollisimman vähän.

Rautateiden henkilöliikennettä avataan kilpailulle

VR:llä on uuden ostosopimuksen myötä edelleenkin henkilöjunaliikenteen yksinoikeus. Ministeriö on kuitenkin tunnistanut sen, että nykyisen kaltainen julkisen liikenteen palvelutason ylläpitäminen ei ole jatkossa mahdollista. Nykyinen, yksinoikeuteen perustuva järjestelmä raideliikenteessä ei ole kilpailukykyinen muiden joukkoliikennemuotojen kanssa.

Rautatieliikenteen kilpailukykyä ja asiakaslähtöisyyttä parannetaan avaamalla rautatieliikenteen henkilökuljetuksia kilpailulle vielä tämän hallituskauden aikana. Tavoitteena on, että junaliikenteen kilpailun avaamisen edellytykset ovat olemassa keväällä 2016. Kilpailun avaaminen rautatiemarkkinoilla tarkoittaa sitä, että VR:n yksinoikeudesta luovuttaisiin ja samoille markkinoille voisi tulla muitakin toimijoita.

LVM ja VR varautuvat ottamaan ostoliikennettä koskevan sopimuksen voimassaolossa huomioon mahdollisuuden henkilöjunaliikenteen avautumiseen kilpailulle sopimuskauden aikana. Kummallakin osapuolella on mahdollisuus irtisanoa sopimus 12 kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, sopimuksen voimassaolo voi kuitenkin päättyä aikaisintaan 31.12.2017.

Velvoiteliikennettä lisätään vuoden alussa

Yksinoikeuden vastineeksi VR:lle on asetettu julkisen palvelun velvoite. Uuden ostoliikennesopimuksen neuvotteluiden yhteydessä päätettiin lisätä tätä ns. velvoiteliikennettä väliaikaisesti 10.12.2016 asti niille yhteysväleille, joilta ostoliikennetarjonta poistuu kokonaan. Tämän väliaikaisratkaisun on tarkoitus turvata raideliikenteen jatkuminen kilpailun avautumiseen asti. Liikenne- ja viestintäministeriö antaa velvoiteliikenteen täydennyksestä päätöksen alkuvuodesta 2016.

:LAPIN LIITTO: VR:n lipunmyyntipisteiden lakkauttaminen koko Lapista on ongelmallista matkailun kannalta

ohjausvaunu juna vr huhtikuu 2013

Kuva: VR

VR ilmoitti alkuviikosta, että se suunnittelee lakkauttavansa lipunmyyntipisteitä eri puolella maata, myös Rovaniemellä ja Kemijärvellä. Kemissä lipunmyynti on lopetettu jo aiemmin. Lapin liiton matkailuasiantuntija Satu Luiro pitää suunnitelmia lipunmyyntipisteiden lakkauttamisesta ongelmallisina matkailun kannalta.

“Matkailupalvelujen siirtyminen nettiin ja erilaisten digitaalisten palvelujen lisääntyminen on nykypäivää. Muutokset tulisi kuitenkin miettiä aina asiakkaan palvelukokemuksen näkökulmasta. Palvelukokemusta pitäisi pyrkiä parantamaan ja ottamaan samalla huomioon se, että asiakkaita on monenlaisia”, toteaa matkailuasiantuntija Satu Luiro.

Junalippuja voisi jatkossa ostaa internetistä ja automaateista ilman palvelumaksua, sekä R-kioskeilta euron palvelumaksulla ja junasta 3 – 6 euron palvelumaksulla. Turistit eivät välttämättä osaa etsiä tätä palvelua R-kioskista. Erityisesti kansainväliset matkailijat haluavat myös henkilökohtaista palvelua ja kaipaavat apua esimerkiksi aikataulu- ja reittisuunnitteluun.

Luiron mielestä junasta tulisi voida ostaa lippu ilman palvelumaksua, mikäli lipunmyynti asemilla päättyy.  Tämä ei kuitenkaan ratkaise tiedonsaannin ongelmaa, sillä matkailija haluaa suunnitella matkansa jo ennen junan kyytiin hyppäämistä. Tietoa toki löytyy internetistä, mutta kaikkiin kysymyksiin sieltä ei välttämättä löydy vastausta. Lisäksi osalla matkailijoista ei ole käytössään älykännyköitä tai tabletteja.

Henkilökohtaisen palvelun tarjoaminen on myös laatukysymys.

“Lapin kaltaisessa kansainvälisessä matkailumaakunnassa digitaalisuus ei voi kokonaan korvata henkilökohtaista palvelua”, Luiro kiteyttää.