Tampereen raitiovaunujen hankintapäätös siirtyy

500px-Tampere.vaakuna.svg

Tampereelle suunnitellun raitiotien vaunujen hankinta keskeytetään. Uusi hankintamenettely käynnistetään mahdollisimman pian. Kaupunginhallitus päätti asiasta 22.2.

Tampereelle suunnitellun raitiotien raitiovaunujen hankintaprosessi alkoi 12.1.2015 hankintailmoituksen ja siihen liittyvän osallistumispyynnön julkaisemisella. Kaupunginhallitus päätti 15.6.2015 valita raitiotievaunuhankinnan neuvottelumenettelyn 2. vaiheen tarjouskilpailuun kaikki saadut kahdeksan tarjousta viideltä tarjoajalta.

Tarjousasiakirjoihin on viimeisessä vaiheessa tehty tarkennuksia ja muutoksia. Muutokset johtuivat tarjoajien kanssa käydyissä neuvotteluissa esiin tulleista kysymyksistä sekä tilaajan täsmentyneistä tarpeista.

Yksi muutoksista koski vaunujen pituutta. Täyttääkseen tämän ehdon tarjoajien olisi muutettava tarjoustaan tarjouskilpailun aikaisempiin vaiheisiin verrattuna. Raitiovaunun pituuden lisääminen on teknisesti mahdollista ja tilaajan tavoitteiden mukaista, mutta se voi olla ristiriidassa tarjouskilpailun aikaisemmissa vaiheissa käytettyjen vertailuperusteiden kanssa.

Hankintamenettelyyn osallistujia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä. Hankinnan uudelleen käynnistämisellä varmistetaan näiden vaatimusten toteutuminen.

Uusi tarjouskilpailu raitiovaunujen ja niiden kunnossapitopalvelun hankkimiseksi käynnistetään mahdollisimman pian, jotta koko raitiotiehankkeen suunnitellussa päätöksentekoaikataulussa voidaan pysyä ja valtuusto voi päättää syksyllä 2016 siitä, rakennetaanko Tampereelle raitiotie.

VR Transpoint ja Metsä Group sopimukseen Äänekosken biotuotetehtaan logistiikkaratkaisusta

VR Transpoint ja Metsä Group ovat solmineet sopimuksen Äänekoskelle rakennettavan uuden biotuotetehtaan logistiikkaratkaisuista. Sopimus kattaa vuositasolla noin 800 000 sellutonnin kuljetukset Äänekoskelta Vuosaaren satamaan sekä investoinnin uuteen, sellukuljetuksiin räätälöityyn vaunukalustoon. 

– Sopimus on meille erittäin merkittävä sekä rautatielogistiikan volyymien kannalta että uutena konseptina, jossa logistiikan tehokuutta on lisätty yhdistämällä sujuvasti tehtaan toiminnot, kuljetukset ja satamaoperointi, VR Groupin logistiikkadivisioonan VR Transpointin johtaja Rolf Jansson toteaa.

Metsä Group rakentaa Äänekoskelle maailman ensimmäisen uuden sukupolven biotuotetehtaan, joka valmistuttuaan tuottaa sellua 1,3 miljoonaa tonnia vuodessa sekä muita biotuotteita ja -energiaa. Biotuotetehtaalla tuotettua sellua viedään Suomen ulkopuolelle vuositasolla noin 800 000 tonnia. Vienti kohdistuu pääasiassa Eurooppaan ja Aasiaan.

Vuosaaresta merkittävä rautatiesatama

Metsä Group, VR Transpoint sekä satamaoperointia harjoittava Oy M. Rauanheimo Ab ovat luoneet tehokkaan ja aivan uudenlaisen logistiikkaratkaisun Äänekosken biotuotetehtaan tarpeisiin.

Sellu kuljetetaan rautateitse Vuosaaren satamaan, jonka kautta se lähtee vientiin. Kuljetukset hoidetaan noin 20 vaunusta koostuvina erittäin tehokkaina kokojunakuljetuksina. Kokojunamallissa kahden paikan välillä liikennöivän junan koko kuljetuskapasiteetti on asiakkaan käytössä.

– Uusi logistiikkaratkaisu on tärkeä päänavaus rautatievolyymien lisäämiseksi Vuosaareen. Siitä tulee nyt merkittävä satama rautatiekuljetuksille, Rolf Jansson painottaa.

VR Transpoint hankkii Äänekosken kuljetuksiin uutta vaunukalustoa. Vetureina tullaan käyttämään VR:n uusia, Siemensiltä tilattuja Vectron-sähkövetureita, joilla on mahdollista operoida vaihtotöitä myös sähköistämättömillä raiteilla. Kuljetuskonseptissa hyödynnetään täysimääräisesti uuden veturin pitkälle kehitettyjä ominaisuuksia.

Äänekosken tehtaan on määrä valmistua vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä, jolloin myös kuljetukset lähtevät vaiheittain käyntiin. Arvion mukaan tehdas toimisi täydellä kapasiteetilla noin vuoden kuluttua aloituksesta.

Lähijunilla raidemuutoksia Pasilassa lauantai-illasta 20.2. maanantaiaamuun 22.2.

Pasilan aseman raide 1 on suljettu liikenteeltä lauantai-illasta 20.2. klo 22.00 alkaen maanantaiaamuun 22.2. klo 5 asti.

Lähijunat lähtevät seuraavasti: • P-, K-, N- ja T-junat Helsingin suuntaan raiteelta 2 • I-, K-, N- ja T-junat Tikkurilan suuntaan raiteelta 3 • H-, R- ja Z-junat Tikkurilan suuntaan raiteelta 4

• H-, R- ja Z-junat Helsingin suuntaan raiteelta 5 Junat pyritään ajamaan ilman aikataulumuutoksia tai junien peruutuksia, mutta raiteen sulkeminen saattaa viivästyttää niiden kulkua.

Poikkeusjärjestelyiden syynä on että Pasilan asemalla ja sen läheisyydessä suoritetaan aseman uudistamiseen liittyviä töitä.

VR laskee junalippujen hintoja pysyvästi

vihrea_makuuvaunu2

Kuvaoikeudet: VR-Group

VR laskee kotimaan kaukoliikenteen junalippujen hintoja pysyvästi. Hinnat tippuvat keskimäärin neljänneksen. Samalla hinnoittelua yksinkertaistetaan. Uusia halvempia junalippuja voi ostaa tästä päivästä alkaen.

– Suomalaiset ovat jo pitkään toivoneet halvempia junalippuja ja olemme iloisia, että voimme nyt vastata tähän toiveeseen. Asiakkaamme kiittelevät junaa huolettomaksi, ekologiseksi ja mukavaksi matkustusmuodoksi, lippujen hinta on kuitenkin viime vuosina saanut moitteita. Matkamäärämme ovat nousussa edullisten kampanjalippujen myötä isoilla reiteillä ja nyt voimme laskea hintoja pysyvästi koko Suomessa, sanoo VR:n matkustajaliikenteen johtaja Maisa Romanainen.

Junalippujen keskihinta laskee noin neljänneksen, hintatason lasku vaihtelee reiteittäin. Uusi hinnoittelumalli tuo edulliset hinnat nyt myös sellaisille reittiväleille, joilla ei ole ollut viime aikoina VR:n suosittuja kampanjahintoja tarjolla.

Uudet hinnat astuvat voimaan heti ja lippuja voi ostaa VR:n verkkokaupasta, mobiilikaupasta, puhelinpalvelusta, myyntipisteistä, automaateista, junista ja R-kioskeilta tästä päivästä alkaen.

Lippuvaihtoehdot ovat nyt selkeämpiä

Uudistuksessa on karsittu lipputyyppejä ja nykyiset lippuvaihtoehdot ovat aiempaa selkeämmät: tarjolla on Säästölippu ja Peruslippu. Näihin voi halutessaan ostaa lisäpalveluita.

Säästölippu on aina edullisin vaihtoehto, ja sen hinta on sama kaikille. Säästölippuja on myynnissä kaikilla reiteillä, rajoitettu määrä junavuoroa kohden.

Peruslipulla on kolme eri hintatasoa. Peruslipun hinta on sitä edullisempi, mitä aikaisemmin sen ostaa. Kalleimpia ovat ruuhkaisimmat junat. Opiskelija-, eläkeläis- ja lapsialennukset myönnetään Peruslipun hinnasta. Katso hintauudistus pähinkänkuoressa.

Hintauudistukseen voi tutustua tarkemmin vr.fi/uusihinta.

Matkustajaliikenteen johtaja Maisa Romanainen avaa hintauudistusta tarkemmin myös Junablogissa.

Hämeen kauppakamari: Harkintaa junavuorojen muutoksiin

7d8bd80e-6b78-42d1-82b7-7db72a081d43-main_image

Hämeen kauppakamari vaatii VR harkitsemaan junavuorojen muutoksia. (Kuva VR Group)

Hämeen kauppakamari vaatii VR harkitsemaan iltapäivän ruuhkajunan säilyttämistä Helsingistä Lahteen sekä illan viimeisen junavuoron lähtöajan siirtämistä myöhäisemmäksi. ”Helsingistä Lahteen klo 16.26 ruuhka-ajan junavuoro on säilytettävä ja illan viimeisen vuoron on syytä lähteä myöhemmin”, toteaa Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen. ”Myös Lahti – Riihimäki –junavuorojen vähentämissuunnitelmiin on etsittävä uusia ratkaisuja.”

Kauppakamari on tyytyväinen, että VR päätti jatkaa aamun ensimmäistä junavuoroa Lahdesta Helsinkiin, vaikka vielä ei ole tiedossa, miten reilu kymmenen minuuttia myöhemmin Helsinkiin saapuva juna vaikuttaa työmatkaliikenteeseen.

VR on myös aikaistamassa puolella tunnilla illan viimeistä junavuoroa Helsingistä Lahteen. Viimeinen vuoro lähtisi klo 22.12. ”Jos juna lähtee jo iltakymmenen jälkeen, ei Pohjois-Suomesta tulevilta iltalennoilta enää varmuudella ennätä viimeiseen Z-junaan Tikkurilasta. Viimeinen juna voisi lähteä Helsingistä esimerkiksi tuntia suunniteltua myöhemmin, jotta myös teatteri- ja oopperanäytöksistä sekä jääkiekko-otteluista ehtii junaan”, esittää Eerikäinen.

Myös Lahti – Riihimäki -junaliikenne vaakalaudalla

VR on vähentämässä myös Lahti – Riihimäki -junavuoroja puoleen, mikä vaikeuttaa sekä Päijät-Hämeen että Kanta-Hämeen työ- ja koulumatkaliikennettä.

Muun muassa Kärkölän kunta on pyrkinyt estämään vuorojen vähentämisen. Jos junaliikenteestä on karsittava, kunta toivoo, että työmatkaliikenteeseen jätettäisiin edes tunnin vuoroväli aamuihin ja iltapäiviin.

Hämeen kauppakamari katsoo, että VR:n on löydettävä uusia kustannustehokkaampia tapoja järjestää Lahti – Helsinki sekä Lahti – Riihimäki -junavuoroja palvelutason säilyttämiseksi. ”Odotamme raideliikenteeltä joustavampaa liikennesuunnittelua. Myös linja-autoliikenne on joutunut kilpailun takia järjestämään vuorojaan työmatkaliikenteen palvelujen turvaamiseksi”, Eerikäinen sanoo.

Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakuntien vetovoimaisuus ja kilpailukyky ovat pitkälle riippuvaisia hyvistä liikenneyhteyksistä. ”Elinkeinoelämän ja kuntien kannalta liikenteen rahoitus ja liikennesuunnittelu on kohdennettava oikeisiin kohteisiin”, toteaa Eerikäinen.

Tutkimus: junayhteyden nopeuttaminen Turun ja Helsingin välillä toisi merkittäviä kansantaloudellisia hyötyjä

Turun kauppakamari_pylypyrä

Matka-ajan lyheneminen sitoo alueita aiempaa tiiviimmäksi yhteiseksi talous- ja työssäkäyn-tialueeksi, jonka tuomat edut yritystoiminnalle ovat juuri valmistuneen tutkimuksen mukaan merkittäviä. Oikorata Helsingin ja Turun välille on Suomen vanhimpia rautatieverkon parantamissuunnitelmia. Tutkimuksen mukaan investointi maksaisi itsensä 20 vuodessa.

Tunnin juna -hanke on osa Euroopan Unionin määrittämää liikenteen ydinverkkokäytävää, jossa Suomi on määritelty tärkeimmäksi väyläksi Euroopan ja Venäjän välillä. EU:n investointipanostukset kohdentuvat erityisesti ydinverkkokäytäviin ja niihin kuuluviin ratahankkeisiin. Tämä tuki on nyt mahdollista hyödyntää Suomen raideinfrastruktuurin kehittämisessä.

Juuri valmistuneen tutkimuksen mukaan Tunnin junan tuomat kansantaloudelliset hyödyt perustuvat laajan metropolialueen eli Helsingin, Turun ja Tampereen kasvualueiden keskinäisen integraation voimistumiseen. Matka-ajan puolittuminen noin tuntiin Turun ja Helsingin välillä ja 40 km lyhyempi junayhteys integroi yhteen näiden alueiden työmarkkinat. Työmarkkinoiden integroituminen synnyttää uutta aineetonta ja inhimillistä pääomaa, jolla on positiivinen vaikutus yritysten toimintaedellytyksiin ja kansantalouteen. Tutkimuksen on tehnyt professori Hannu Piekkola Vaasan yliopistosta ja siinä on käytetty aineistona mm. Tilastokeskuksen, Kaupunkitutkimuksen, EK:n ja Suomen asiakastiedon aineistoja. Aineisto kattaa 65 % yksityisen sektorin BKT:sta.

Investoinnin takaisinmaksuaika 20 vuotta

Tutkimuksen mukaan hyödyt matkustusajan säästöissä ja hiilidioksidipäästöissä ovat 30 miljoonaa euroa.  Kokonaishyödyn kannalta ne laskisivat lippujen hintoja viisi euroa matkalta. Suuremman työpaikkaliikkuvuuden synnyttämä uusi aineeton ja inhimillinen pääoma taas synnyttää 40–50 miljoonan euron tuotot kansantalouteen. Yhteensä noin 80 miljoonan euron vuosittaisilla tuotoilla infrastruktuuri-investointi kaksiraiteiseen Tunnin junaan rahoittaisi itsensä noin 20 vuodessa.

Toteutuneista hankkeista saadun kokemuksen perusteella suuret ja paljon julkisuutta saavat investoinnit liikenneyhteyksiin saavat aikaan myös ennakoimattomia lisähyötyjä. Kun otetaan huomioon alueen väestön ennustettu kasvu ja uuden liiketoiminnan tarjoamat työpaikat, työperäinen matkustus kasvaa vielä ennustettua merkittävämmin. Tunnin juna vauhdittaisi myös merkittäviä kaavoitus- ja rakennushankkeita Turku-Kupittaa-Skanssi-Itäharjun alueella Turussa sekä Helsingin suunnalla. Maan arvonnousua voitaisiin käyttää hankkeen rahoituksessa.

SAK:n elinkeinopoliittisen asiantuntijan Sauli Hievasen mukaan Helsingin ja Turun välisen nopean rautatien yleissuunnittelu pitää käynnistää nykyisen hallituskauden aikana ja radan rakentaminen aloittaa ensi vuosikymmenellä.

”Etelä-Suomeen on syntymässä yhtenäinen työssäkäyntialue, jonka keskuksena toimii Helsinki-Turku-Tampere -kolmio. Alueelle tulee sijoittumaan yli puolet Suomen työpaikoista. Työvoiman liikkuvuuden lisääminen on todellinen työmarkkinareformi, jolla lisätään kansantalouden tuottavuutta ja luodaan Suomeen uusia työpaikkoja”, Hievanen toteaa.

Express-vuoro on hyvä alku

VR avaa maaliskuussa uuden Turun ja Helsingin välisen Express–vuoron, jonka matka-aika on 1h 38min. Erikoisvuoro lähtee Turusta klo 7:08 (Helsingissä 8:46) ja Helsingistä Turkuun 16:10 (Turussa 17:48). Juna ei kuitenkaan pysähdy Salossa, Karjaalla, Kirkkonummella eikä Espoossa, eikä näin ollen helpota näiden alueiden työmatkaliikennettä. Kaksiraiteinen oikorata alentaisi häiriöherkkyyttä ja mahdollistaisi junien maksiminopeuden hyödyntämisen.

”Uusi vuoro on hyvä ja positiivinen viesti VR:n halusta kehittää palveluaan ja työmatkaliikkumisen edellytyksiä. Perusongelma eli junanopeuksien rajoitukset ei kuitenkaan poistu, vaikka kallistusjärjestelmää onkin parannettu”, toteaa Etelä-Suomen liikennekäytävävaltuuskunnan puheenjohtaja Matti Vuoria.

Tiivistelmä Hannu Piekkolan tutkimuksen tuloksista.pdf

Lähijunilla raidemuutoksia Pasilassa lauantai-illasta 13.2. maanantaiaamuun 15.2. asti

Pasilan aseman raide 1 on suljettu liikenteeltä lauantai-illasta 13.2. klo 22.00 alkaen maanantaiaamuun 15.2. klo 5 asti. Lähijunat lähtevät seuraavasti:

• P-, K-, N- ja T-junat Helsingin suuntaan raiteelta 2
• I-, K-, N- ja T-junat Tikkurilan suuntaan raiteelta 3
• H-, R- ja Z-junat Tikkurilan suuntaan raiteelta 4
• H-, R- ja Z-junat Helsingin suuntaan raiteelta 5

Junat pyritään ajamaan ilman aikataulumuutoksia tai junien peruutuksia, mutta raiteen sulkeminen saattaa viivästyttää niiden kulkua.

Raide 1 on pois käytöstä samoihin kellonaikoihin myös la 20.2. – ma 22.2. ja junat käyttävät samoja korvaavia raiteita.

Poikkeusjärjestelyiden syynä on että Pasilan asemalla ja sen läheisyydessä suoritetaan aseman uudistamiseen liittyviä töitä.

.

HKL:n raitiovaunuliikenteen ohjaus siirtyy Pääkaupunkiseudun liikenteenhallintakeskukseen 4.2.2016

ratikka-lo-2-2

HKL:n raitiovaunuliikenteen ohjaus siirtyy Pääkaupunkiseudun liikenteenhallintakeskukseen (PLH). Tähän saakka raitiovaunujen liikenteen ohjauksen yhdeksänhenkinen henkilöstö on toiminut Töölön raitiovaunuhallin tiloissa, mutta 4.2.2016 he siirtyvät PLH:n tiloihin Pasilaan. Pasilaan on siirretty tarvittavat järjestelmät ja lohkaistu PLH-keskuksesta omat tilat uutta toimintoa varten. Siirtymisen myötä viranomaiset pystyvät entistä paremmin palvelemaan asiakkaitaan.

Pääkaupunkiseudun liikenteenhallintakeskuksessa (PLH) eri viranomaiset toimivat yhdessä tarjotakseen asiakkailleen parempaa tilannetietoa pääkaupunkiseudun liikenteestä. Tässä maailmanlaajuisesti ainutlaatuisessa eri organisaatioiden muodostamassa liikenteenhallintakeskuksessa toimivat Liikenneviraston tieliikenteenohjauksen lisäksi Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit, Helsingin poliisi (liikennevalo-ohjauksen osalta) sekä HSL. PLH:ssa on myös pilottikokeilun kautta mukana Ilmatieteen laitos, joka tuottaa keskuksen henkilöstölle heidän työssään tarvitsemaansa säätietoa. Torstaista lähtien PLH:n tilannekuva ja asiakaspalvelu paranee entisestään, kun mukaan saadaan myös raitiovaunuliikenteen ohjaus.

Liikenneviraston liikennekeskuspäällikkö Mika Jaatinen pitää raitiovaunuliikenteen ohjauksen siirtymistä osaksi PLH:n toimintaa hyvänä. ”Jos ratikka hyytyy esimerkiksi Mäkelänkadulle, se vaikuttaa välittömästi kaikkeen liikenteeseen. Samassa keskuksessa toimiessamme, häiriötieto tavoittaa välittömästi kaikki asianosaiset toimijat ja voimme yhdessä arvioida häiriön vaikutuksia ja vaadittavia toimia. Arvioinnin jälkeen eri toimijat alkavat hoitaa omaa tonttiaan yhteisen tavoitteen, liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden varmistamiseksi.”

PLH:n kantava ajatus on ollut perustamisvuodestaan 2009 saakka se, että viranomaiset pystyvät paremmin palvelemaan asiakkaitaan, kun he toimivat yhdessä. Pääkaupunkiseudun liikenneviranomaisilla on yhteiset asiakkaat ja yhteinen liikenne ohjattavanaan, joten on kaikkien etu, että eri organisaatioiden liikennetieto saavuttaa muut organisaatiot heti. PLH:n viranomaisyhteistyö on toiminut erinomaisesti.

VR:n velvoiteliikennettä lisätään junaliikenteen kilpailun avaamiseen saakka

12485974_10153733783851278_7289181378836676377_o

Kuva: VR-Group

Liikenne- ja viestintäministeriö on tekemällään päätöksellä velvoittanut VR:n harjoittamaan korvaavaa liikennettä niillä yhteysväleillä, joilla raideliikenne ostoliikenteenä maaliskuun lopussa lakkaisi ja joille junaliikennettä ei muilla ratkaisuilla syntyisi. Ostoliikenteen supistukset johtuvat valtiontalouden välttämättömistä säästöpäätöksistä.

Päätös on voimassa 27.3.-10.12.2016. Tällä väliaikaisratkaisuilla ministeriö haluaa turvata raideliikenteen palvelutasoa kilpailun avautumiseen valmistauduttaessa.

VR harjoittaa velvoiteliikennettä tällä hetkellä voimassa olevan yksinoikeutensa vastineeksi. Nyt tehdyllä päätöksellä velvoiteliikenteen määrä kasvaa yksinoikeussopimuksessa sovittuun enimmäismäärään saakka.

Velvoiteliikennettä lisätään väleille Tampere-Vilppula-Keuruu, Joensuu-Nurmes, Pieksämäki-Joensuu-yhteysvälin rataosalle Varkaus-Joensuu ja välille Jyväskylä-Haapamäki-Seinäjoki. Liikennetarjonta on kuitenkin paikoin suppeampaa kuin aiempi ostoliikennetarjonta.

HSL on saanut liikenne- ja viestintäministeriöltä valtuutuksen toimia ministeriön toimivalta-alueella ja hankkia Y-junan korvaavaa junaliikennettä arkipäivien ruuhkatunneiksi Helsingin ja Siuntion välille.

Liikenne- ja viestintäministeriön ostaman junaliikenteen päättyessä Inkoossa VR on sitoutunut järjestämään arkipäiviksi Inkoon asemalta väliaikaisen korvaavan liityntäliikenteen Kirkkonummen asemalle siten, että asemalta on liityntäyhteys kolmelle Helsinkiin menevälle junalle ja kolmelle Helsingistä tulevalle junalle. Järjestely on väliaikainen ja voimassa 27.3.-10.12.2016.

Lisäksi linja-autoyrittäjät ovat jättäneet reittiliikennelupahakemuksia joillekin yhteysväleille.

– Olemme koko ajan työskennelleet sellaisen ratkaisun eteen, joka mahdollistaa sen, ettei junaliikenne millään yhteysvälillä lakkaa. On hyvä, että junavuorojen lisäksi tiedossa on myös uutta bussiliikennettä, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner.

Uusia toimijoita markkinoille vuonna 2017

Tavoitteena on, että henkilöjunaliikenteen kilpailun avaamisen edellytykset ovat olemassa keväällä 2016. Käytännössä uusia toimijoita voidaan odottaa markkinoille vuonna 2017. Kilpailun avaaminen rautatiemarkkinoilla tarkoittaa sitä, että VR:n yksinoikeudesta luovuttaisiin ja samoille markkinoille voisi tulla muitakin toimijoita. Kilpailun avaamisen tavoitteena on parantaa rautatieliikenteen kilpailukykyä ja asiakaslähtöisyyttä.

– Haluamme kehittää liikenteen palvelukokonaisuutta niin, että se vastaa entistä paremmin asiakkaiden tarpeisiin. Tarvitaan tervettä kilpailua sekä mahdollisuuksia eri liikennemuotojen yhteen sovittamiseen, jotta tässä onnistutaan. Liikennesektorin toimintamalleja on uudistettava, toteaa ministeri Berner.

– Myös rautatieliikenteessä on oltava tavoitteena se, että asiakkaille tarjotaan heidän tarpeisiinsa vastaavia, laadukkaita ja sopivan hintaisia palveluita. Siksi olemmekin nyt uudistamassa myös rautatieliikenteen toimintamallia ja kiirehtimässä kilpailun avaamista, ministeri Berner painottaa.

Raha-asiainvaliokunta hyväksyi joulukuussa 2015 liikenne- ja viestintäministeriön ja VR-Yhtymän välisen junaliikenteen ostosopimuksen vuosille 2016-2019. Ostosopimuksen vuosittainen arvo on valtiontalouden säästöistä johtuen noin 12 miljoonaa euroa pienempi kuin edellisellä sopimuskaudella. Tämän vuoksi ostoliikenteen tarjonta supistuu maaliskuusta 2016 alkaen.

Liikenne- ja viestintäministeriön ja VR:n välillä on lisäksi henkilöjunaliikenteen yksinoikeutta koskeva käyttöoikeussopimus, joka nykyisellään on voimassa vuoden 2024 loppuun asti. Yksinoikeuden vastineeksi VR:n tulee ajaa ns. velvoiteliikennettä. Yksinoikeussopimuksen jatko arvioidaan kilpailun avaamisen valmistelun yhteydessä erikseen.

Junien kunnossapitoa uudistetaan Digital Sparkissa – CGI, VR ja Aalto aloittivat innovaatioyhteistyön

VR Groupin Kunnossapito-yksikkö ja Aalto-yliopisto ovat aloittaneet uudenlaisen innovaatioyhteistyön IT-palveluyritys CGI:n perustaman Digital Spark -ajatuskiihdyttämön kanssa. Digital Spark tarjoaa yrityksille ja organisaatioille uuden tavan hyödyntää toiminnassaan digitalisaation mahdollisuuksia.

CGI:n, VR Groupin ja Aalto-yliopiston kolmikantayhteistyössä haetaan uusia malleja junien kunnossapitoon. VR Groupin kunnossapidon tavoitteena on siirtyä nykyisestä ennalta määritellystä päivä- ja kilometrikohtaisesta huolto-ohjelmasta todelliseen käyttökuntoon perustuvaan huolto-ohjelmaan.

Projektissa pyritään luomaan muun muassa toiminta- ja ennustemalli, joka parantaa vetureissa käytettävien pyöräkertojen tuotannonsuunnittelua sekä niiden sorvaus- ja vaihtotarpeiden ennustettavuutta. Uudenlainen ratkaisu edellyttää liikkuvan kaluston valvonnan ja rataverkolla sijaitsevista mittausasemista saatavan datan reaaliaikaista analysointia.

”Huolto-ohjelman kehittämisellä ja ennakoivalla tuotannonsuunnittelulla on saavutettavissa selkeät liiketaloudelliset hyödyt. Digital Spark ja alkanut uudenlainen yhteistyö tarjoavat tehokkaan ja ketterän tavan päästä kiinni digitalisaation tarjoamiin konkreettisiin hyötyihin”, sanoo VR Kunnossapidon ja VR Trackin IT-johtaja Jenni Heinisuo .

Heinisuo kiittelee CGI:n käynnistämää Digital Spark -ajatuskiihdyttämöä kiinnostavana mahdollisuutena vaihtaa näkemyksiä useiden eri asiantuntijoiden kanssa.

Liiketoiminnan teknologian professori Markku Kuula Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulusta kertoo projektin olevan uudenlainen avaus yhteistyöhön yritys- ja korkeakoulumaailman välillä, kun yrityspuolelta on mukana samaan aikaan kaksi osapuolta.

”Projektiin osallistuvat Aalto-yliopiston opiskelijat saavat hienosti käytännön kokemusta tutkimusdatan keruusta ja analysoinnista, verkottuvat yritysmaailman asiantuntijoiden kanssa ja saavat arvokasta yritysprojektikokemusta”, kiittelee Kuula.

CGI:n kuljetus-, liikenne- ja matkustusalan liiketoiminnan kehitysjohtaja Markku Luoto kiteyttää Digital Spark -ajatuskiihdyttämön tehtäväksi etsiä rohkeasti ja ennakkoluulottomasti uusia näkökulmia liiketoiminnan kehittämiseen digitalisaation avulla.

”Innovaatioprojekteissa lähdetään liikkeelle yrityksen haasteista tai toimialan uusista vaatimuksista. Kehitystarpeet tunnistetaan analysoimalla liiketoimintaa ruohonjuuritasolta alkaen sekä hyödyntämällä työpajoja ja eri alojen asiantuntijoita. VR:n projektissa, jossa liikutaan kaupallisella, tietoteknisellä sekä koneteknisellä alueella, Aalto-yliopisto on monitieteisyytensä ansiosta luonteva kumppani”, Luoto kertoo.