HSL selvittää Kehäradan ja Länsimetron vaikutuksia liikkumiseen Helsingin seudulla

HSL aloittaa maanantaina 4.4. Matkatutkimuksen, jolla selvitetään, millaisia joukkoliikennematkoja Kehäradan ja Länsimetron vaikutusalueilla tehdään. Matkustajille jaetaan kutsukortteja tutkimukseen busseissa, junissa ja metrossa.

Matkatutkimus on nettikysely, johon voi vastata matkan päätyttyä tai jo matkan aikana vaikkapa älypuhelimella. Tutkimuksessa kysytään tietoja matkasta, joka oli meneillään, kun vastaaja sai kutsukortin tutkimukseen. Vastaajalta tiedustellaan esimerkiksi, mistä hän lähti matkalle, minne hän oli menossa ja mitä kulkutapoja hän käytti matkalla.

Tutkimuksessa kysytään myös, miten Kehärata on vaikuttanut matkan sujuvuuteen ja eri kulkutapojen käyttöön, ja miten vastaaja arvioi Länsimetron vaikuttavan matkan sujuvuuteen ja eri kulkutapojen käyttöön. Kehäradan vaikutuksia tutkitaan Vantaan suunnan busseissa sekä kaikissa lähijunissa. Länsimetron vaikutuksia tutkitaan Etelä-Espoon suunnan busseissa, rantaradan lähijunissa sekä metrossa. Tutkimuksella hankitaan tietoa vähintään 15 vuotta täyttäneiden matkustajien matkoista ja niihin vaikuttavista taustatekijöistä.

Osana Kehäradan vaikutusten tarkastelua tutkitaan myös lentoasemaan liittyviä matkoja. Lentoasemalla haastatellaan matkustajia lähtöselvitys- ja matkatavara-auloissa.

Lentoasemalla matkustajia haastatellaan huhtikuussa. Muualla Matkatutkimus jatkuu perjantaihin 27.5. saakka.

Vuonna 2014 tehty Matkatutkimus koski Kehäradan vaikutusalueella tehtyjä matkoja ennen Kehäradan avaamista. Vuoden 2016 Matkatutkimus tehdään nyt, kun Kehärata on käytössä, mutta Länsimetroa ei ole vielä avattu. Kun Länsimetro on ollut jonkin aikaa käytössä, sen vaikutusalueella tehdään jälleen uusi Matkatutkimus.

VR:n toiminnan uudistamiseen tähtäävät yt-päätökset valmistuneet

vr_kaupunkijuna

o VR tehostaa toimintojaan ja uusii organisaatiotaan vahvistaakseen matkustajaliikenteen kilpailukykyä ja toteuttaakseen junalippujen hintauudistuksen kannattavasti. Junalippujen hintoja laskettiin alkuvuonna pysyvästi.

o Kaukoliikenteen liikennerakennetta uudistetaan vaiheittain samalla kun liikenne- ja viestintäministeriön ostopalvelu- sekä velvoiteliikenteen muutokset astuvat voimaan. 

o Selvitykset viime syyskuussa käynnistyneistä yhteistoimintaneuvotteluista annetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisen vaiheen muutokset kerrottiin marraskuussa.

o VR:n yhteistoimintaneuvottelujen toisen vaiheen päätökset tuovat muutoksia konduktööreille, veturinkuljettajille ja kaluston kunnossapidosta vastaavalle henkilöstölle.

VR:n tavoitteena on vastata yhä paremmin asiakkaiden odotuksiin.

– Asiakkaamme haluavat edullisia hintoja ja yhä monipuolisempia palveluja. Voidaksemme toimia kilpailukykyisesti ja asiakaslähtöisesti meidän on uudistuttava, matkustajaliikennejohtaja Maisa Romanainen toteaa. – Nämä ovat henkilöstön kannalta vaikeita päätöksiä, mutta ne ovat välttämättömiä jotta VR voi jatkossakin tarjota viihtyisiä junamatkoja kilpailukykyisellä hinnalla.

Muutoksia junien ja kaluston kunnossapidon henkilöstölle

VR organisoi toimintoja uudelleen ja ottaa käyttöön uusia toimintamalleja. Yhteistoimintaneuvottelujen toisen vaiheen päätöksenä irtisanotaan yhteensä enintään 214 henkilöä. Irtisanomisten lisäksi toteutetaan työsuhteen ehtojen merkittäviä muutoksia ja määräaikaisia lomautuksia. Kaikkiaan työtehtävien vähennystarve koko yt-menettelyssä oli noin 370 henkilöä, kun alkuperäinen arvio vähennystarpeesta oli 570 henkilöä. Neuvottelut koskivat yhteensä 2800 henkilöä.

Konduktöörien toimipisteverkosto organisoidaan uudelleen, ja osa pisteistä suljetaan kuluvan ja ensi vuoden aikana. Tällä hetkellä toimipisteitä on 15, jatkossa yhdeksän. Osassa jatkavia pisteitä henkilöstön määrä vähenee ja osassa kasvaa.

Myös ratapihalla työskentelevien toimipisteitä lakkautetaan. Tällä hetkellä toimipaikkoja on kymmenen, jatkossa kolme tai neljä.

Veturinkuljettajien työvoimaa sopeutetaan lomautuksilla. Lomautukset alkavat keväällä 2016 ja päättyvät alkuvuodesta 2017. Lomautuksia toteutetaan useilla paikkakunnilla ja niiden kesto on yhdestä kolmeen viikkoa.

Junakaluston ja veturien kunnossapidossa toimintoja tehostetaan ja sopeutetaan organisoimalla toimintoja uudelleen, muuttamalla tehtävänkuvia sekä lakkauttamalla tehtäviä.

VR Group toteuttaa muutoksissa vastuullista henkilöstöpolitiikkaa. Konsernissa on käytössä laajennettu muutosturva, jolla tuetaan henkilöstöä muutoksessa ja varmistetaan yhdenvertainen kohtelu eri yksiköissä ja ammattiryhmissä.

Destia suunnittelee uuden junaterminaalin Kouvolaan

Destia on valittu suunnittelijaksi Kouvolan Rail Road Terminal (RRT) -hankkeeseen, jonka myötä suunnitellaan yhdistettyjen kuljetusten terminaali (“kuivan maan satama”) pitkille junille ja 150 hehtaaria uutta logistiikka-aluetta infraratkaisuineen.

Kohde on Euroopan laajuisen ydinverkon (EU TEN-T) ainoa solmupiste Suomessa. Hankealue sijoittuu Kouvola – Lappeenranta radan sekä valtateiden 6 ja 15 rajaamalle, osittain jo rakennetulle logistiikka-alueelle, jota laajentamalla lisätään alueen kapasiteettia sekä parannetaan alueen toiminnallisuutta.

Destian tehtävänä on laatia alueelle yleissuunnitelmatasoinen selvitys ja kaavarunko seuraavien suunnitteluvaiheiden lähtötiedoksi.

– Työssä tarkennetaan alueen teknisiä reunaehtoja ja varmistetaan niiden toteuttamiskelpoisuus, määritellään alueen toiminnallinen kokonaisuus ja sen vaiheittain toteuttaminen kustannusvaikutuksineen sekä tarkennetaan alueen maankäyttöä laatimalla alueelle toteuttamiskelpoinen kaavarunko, erittelee johtava asiantuntija Heimo Rintamäki Destiasta.

Suunnittelutyö on aloitettu helmikuussa 2016 ja se valmistuu alkuvuodesta 2017.

Työhön osallistuu useita kymmeniä asiantuntijoita Destiasta ja sen yhteistyökumppaneilta. Suunnittelutyön tueksi kootaan alueen nykyisistä ja mahdollisista uusista toimijoista sekä vaikutuspiirin kuuluvista verkkopaneeli, jonka kautta pääsee tuottamaan tietoa ratkaisujen vaikuttavuudesta ja reunaehdoista. Paneeliin ilmoittaudutaan linkistähttps://www.webropolsurveys.com/S/B604BF30D7F235FB.par

Orimattilan Hennan juna-aseman toteuttamissopimus valmistuu

juna1WEB

Liikennevirasto ja Orimattilan kaupunki neuvottelevat sopimusta Hennan juna-aseman toteuttamisesta. Kuva: Suvi Nirkko

Orimattilan kaupunki ja Liikennevirasto valmistelevat Hennan juna-aseman toteuttamissopimusta. Sopimuksessa määritellään Liikenneviraston ja kaupungin vastuut, omistussuhteet ja rakentamiseen liittyvät tehtävät Hennan juna-aseman osalta.

Liikennevirasto vastaa Hennan junalaitureiden rakennuttamisesta sekä selvittää ja rajaa rakennustöistä aiheutuvat haitat junaliikenteelle. Orimattilan kaupunki vastaa katujen, pysäköintialueiden, laituriyhteyksien, puistoalueiden ja ylikäytäväsillan rakennuttamisesta. Lisäksi kaupunki selvittää ja rajaa ylikäytäväsillan rakentamisesta aiheutuvat haitat junaliikenteelle.

Hennan katualueiden suunnitelmat on jo hyväksytty ja vahvistettu Asemarinteen ja Hennan bulevardin katusuunnitelmalla helmikuussa 2016. Aseman itäpuolen laiturille kulkuyhteytenä toimivan kevyenliikenteen ja huoltoliikenteen sillan suunnittelija on valittu, kun Orimattilan kaupunginhallitus vahvisti 21.3. tarjouskilpailun perusteella Ramboll Finland Oy:n ylikulkusillan suunnittelijaksi. Ylikulkusilta mahdollistaa junamatkustajien kulkemisen molemmille laitureille radan eri puolilla.

Juna-aseman pysäköintialueen urakka valmistui ja hyväksyttiin 3.3.2016 ja alueen infran rakentaminen jatkuu syksyllä 2016. Aseman toteuttamisen rakennussuunnittelu käynnistyy huhtikuun 2016 aikana ja myös rakentaminen on tarkoitus aloittaa tämän vuoden aikana.

Nyt valmisteltava sopimus juna-aseman toteuttamisesta on Orimattilan kaupunginjohtaja Osmo Pieskin mukaan aimo harppaus eteenpäin Henna-hankkeessa.

– Junaliikenne on koko hankkeen edellytys. Tämä on merkittävä askel Hennalle.

Liikenneviraston ja kaupungin neuvottelema toteuttamissopimus menee kevään aikana vielä kaupunginhallituksen ja valtuuston päätettäväksi.

Hennan projektipäällikkö Suvi Nirkon mukaan aiemmat aikataulusuunnitelmat juna-aseman käyttöön saamisesta ovat edelleen voimassa.

– Tavoitteena on saada juna-asema valmiiksi vuoden 2017 aikana ja aloittaa junaliikenne vuoden 2017 syksyllä tai vuoden 2018 alussa.

Liikennevirastossa hankkeen valmisteluun osallistunut Magnus Nygård kommentoi, että Hennan kehittäminen vahvasti raideliikenteeseen nojautuvaksi kaupunginosaksi on erittäin mielenkiintoinen kehitys, jonka vaikutukset tulevat herättämään kiinnostusta koko maassa.

Henna on valmistuessaan jopa 15 000 asukkaan uusi kaupunginosa Orimattilassa Kerava-Lahti-oikoradan varrella. Junamatka Hennasta Helsinkiin kestää 53 minuuttia ja Hennasta Lahteen 13 minuuttia.

HSL ja VR vievät yhdessä lähijunaliikennettä kohti uutta aikakautta

Flirt

HSL ja VR ovat allekirjoittaneet siirtymäkauden sopimuksen. Huhtikuun alussa voimaan tuleva sopimus toimii lähtömerkkinä lähijunaliikenteen kilpailutuksen jatkovalmisteluille. Viisi vuotta kestävän sopimuskauden aikana VR uudistaa toimintojaan siten, että myös muiden junaliikennöitsijöiden tulo Helsingin seudun lähiliikenteeseen on mahdollista. HSL:lle uusi sopimus merkitsee yli 30 miljoonan euron säästöjä siirtymävaiheen ajalta.

Uusi sopimus vahvistaa HSL:n roolia liikenteen järjestävänä viranomaisena, ja toisaalta selkeyttää VR:n velvoitteita palvelu- ja laatutason toteuttamisessa. HSL ja VR tekevät jatkossa tiiviimpää yhteistyötä liikenteen suunnittelussa ja ratakapasiteetin tilaamisessa.
 
“Nyt allekirjoitettu sopimus vahvistaa vuosi sitten toukokuussa solmitun aiesopimuksen. Se merkitsee muutaman vuoden lykkäystä alkuperäiseen kilpailutusaikatauluun, mutta meillä on nyt tarkkaan määritellyt siirtymäkauden menettelyt, jotka edistävät avoimen tarjouskilpailun tasapuolista valmistelua ja hallittua toteutusta.”, HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi sanoo.
 
”Sopimus on valmisteltu yhdessä, ja se vie hallitusti kohti kilpailua. Näin varmistetaan lähiliikenteen sujuvuus isossa toimintaympäristön muutoksessa. Sopimukseen pääseminen osoittaa, että VR on asiakkaan mielestä onnistunut kilpailukykynsä ja tehokkuutensa parantamisessa. Iso ansio kuuluu henkilöstöjärjestöillemme, joiden kanssa olemme paikallisesti sopineet monista isoista kysymyksistä.” VR-Yhtymän toimitusjohtaja Mikael Aro sanoo.
 
Tavoitteena on, että suuntaviivat lähijunaliikenteen tarjouskilpailun käynnistämisestä, toteutusmallista ja aikataulusta ovat selvillä vuoden 2017 lopussa tai 2018 alussa.
 
Sopimuksen pääkohdat
 
Sopimuskausi alkaa 1.4.2016 ja päättyy 26.6.2021.
 
Siirtymäkauden sopimuksella VR vastaa HSL-alueen sisäisen lähijunaliikenteen operoinnista ja junien kunnossapidosta. Sopimuksen kustannustaso laskee noin 10 prosentilla. Vanhat VR:n omistamat lähijunat poistuvat käytöstä HSL-liikenteessä kesään 2017 mennessä, jolloin uusi yhteensä 81 junayksikön Sm5-kalusto on saatu kokonaan liikenteeseen.

Tällä hetkellä Pääkaupunkiseudun junakalusto Oy omistaa Sm5-junat, jotka HSL vuokraa lähijunaliikenteen käyttöön. Sopimuskauden päätyttyä junat on mahdollista luovuttaa saumattomasti tarjouskilpailun voittaneen operaattorin käyttöön. VR sitoutuu nyt esisopimuksella omistamiensa junakalustoyhtiön osakkeiden myymiseen muille osakkaille eli omistajakunnille (Helsinki, Vantaa, Espoo ja Kauniainen).

Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy ja VR-Yhtymä Oy:n kiinteistöyksikkö solmivat pitkäaikaisen vuokrasopimuksen vuoteen 2034 asti lähiliikenteen junien kunnossapitoa varten. Ilmalan varikolla toteutetaan ennen sopimuskauden päättymistä 2021 Sm5-junien kunnossapitoon käytettävien tilojen eriyttäminen VR:n varikkotoiminnoista, mikä mahdollistaa myös uusien operaattorien tulon HSL-alueen liikenteeseen.

HSL ja VR jatkavat nykyistä käytäntöä lippujen yhteiskäyttöisyydestä kaikissa lähijunissa HSL-alueen sisällä ainakin vuoteen 2019 saakka.

Maaliskuun lopulla monia muutoksia junaliikenteeseen

vr_kaupunkijuna

Maaliskuun lopulla 27.3. tapahtuu junaliikenteessä useita muutoksia aikatauluihin, reitteihin ja vuoroihin. Vaikutukset kannattaa tarkistaa hyvissä ajoin ennen matkaa vr.fi:stä, VR:n puhelinpalvelusta tai asemilta.

  • Liikenne- ja viestintäministeriön päättämät muutokset osto- ja velvoitejunaliikenteessä tulevat voimaan 27.3. Tämä tietää muutoksia junaliikenteeseen monilla rataosuuksilla.
  • VR:n kaukoliikenteessä aikatauluihin tulee muutoksia 27.3. alkaen. Junien lähtö- ja tuloajat voivat muuttua, tyypillisesti joitain minuutteja.
  • Rantaradalla liikenteessä on useita muutoksia:
  • VR aloittaa 29.3. uuden entistä nopeamman yhteyden Turun ja Helsingin välillä. Juna lähtee Turusta kello 7.08 ja Helsingistä kello 16.10. Turkuun pääsee 20 minuuttia aiempaa nopeammin.
  • Uuden Turun yhteyden lisäksi rantaradan aikataulut muuttuvat merkittävästi. Aikataulu-uudistus lyhentää myös matkoja Turusta ja Salosta Itä-Suomeen noin puolella tunnilla, kun vaihtoyhteydet Pasilassa nopeutuvat.
  • Kirkkonummella pysähtyy 27.3. alkaen kaukojunista aamun ensimmäinen Turkuun ja illan viimeinen Helsinkiin. VR järjestää Kirkkonummen ja Karjaan välille arkisin kolme kertaa päivässä kulkevan bussikuljetuksen, jolla on sujuva yhteys Turun juniin. Bussissa kelpaavat kaikki etukäteen ostetut liput, muun muassa kausi- ja sarjaliput. Yksittäiset liput on ostettava myös etukäteen, sillä bussissa ei ole lipunmyyntiä.
  • Venäjän liikenteessä Allegron ja Moskovan yöjunan Tolstoin aikatauluihin tulee muutoksia 27.3. alkaen.
  • Allegro-junayhteys Pietariin on entistäkin nopeampi. Juna ei pysähdy enää Pasilassa, matka-aika lyhenee kaikkiaan yhdeksällä minuutilla 3 tuntiin 27 minuuttiin.
  • Tolstoin lähtöaika Helsingistä myöhentyy tunnilla.

Muutoksia lähiliikenteessä

Lähiliikenteessä tulee useita aikataulumuutoksia 27.3. Vyöhykeliikenteessä otetaan käyttöön kokonaan uusi aikataulurakenne. Lähtö- ja tuloajat muuttuvat merkittävästi.

  • R- ja H-linjat yhdistyvät uudeksi R-linjaksi ja samalla otetaan käyttöön uusi aikataulurakenne. Lisäksi uusi ruuhka-ajan D-juna aloittaa Helsingin ja Riihimäen välillä.
  • Junien pysähtymiset loppuvat 27.3. alkaen Mankissa ja Luomassa osana HSL-liikennepäätöksiä sekä Purolassa, Nuppulinnassa ja Inkoossa osana Liikenne- ja viestintäministeriön ostoliikennepäätöksiä.
  • Ainolassa ja Saunakalliossa palvelu paranee, kun junia pysähtyy jatkossa 30 minuutin välein nykyisen 60 minuutin sijaan.
  • Y-juna liikennöi jatkossa Helsinki−Siuntio välillä ja samalla lähijunien pysähtyminen Inkoossa ja Karjaalla loppuu.
  • HSL-liikenteessä U- ja S-linjat yhdistyvät uudeksi S-linjaksi ja samalla otetaan käyttöön uusi aikataulurakenne. Lisäksi uusi ruuhka-ajan X-juna aloittaa Helsingin ja Kirkkonummen välillä.

Lisätietoja muutoksista kaukoliikenteen osalta täältä ja lähiliikenteen osalta täältä.

Pääsiäisen ja kesäaikaan siirtymisen vaikutuksista tietoja täältä.

Tietoa aikatauluista ja junaliikenteestä www.vr.fi:stä. Lisätietoja voi kysyä myös VR Asiakaspalvelun numerosta 0600 41 900 (1,99 €/vastattu puhelu + pvm) tai aseman lipunmyynnistä.

Riihimäen kolmioraiteen työt käynnistyvät

2016-03-10 13_10_06-Kolmioraide kartta PDF.pdf - Nitro Reader 3

Riihimäen kolmioraiteen rakennustyöt käynnistyvät maaliskuun lopussa. Liikennevirasto on solminut urakkasopimuksen Kreate Oy:n kanssa.

Kolmioraide-hankkeessa rakennetaan noin 1,2 kilometrin pituinen yhdysraide Kouvolan ja Tampereen ratasuuntien välille. Tämän jälkeen Tampereen ja Kouvolan välinen tavaraliikenne on mahdollista ajaa suoraan ilman veturin vaihtoa ja ympäriajoa. Samalla kolmioraide vapauttaa raidekapasiteettiä henkilöliikenteen käyttöön

Työt alkavat raivaustöillä viikolla 11. Hankkeessa tehdään maaleikkaus- ja pengerrystöitä noin 40 000 m3 ja kallioleikkaus- ja tunnelilouhintaa noin 20 000 m3. Urakkaan kuuluvat myös sähköistys- ja turvalaitteiden ulkotyöt. Hankkeen arvioidaan valmistuvan vuoden 2016 loppuun mennessä.

 

http://www.liikennevirasto.fi/kolmioraide

Pasilan asemalla junien pysähtymispaikoissa muutoksia 14.3. alkaen

Rakennustyöt Pasilan asemalla etenevät. Niiden takia junat pysähtyvät laitureilla 1,2,8 ja 9 nykyistä pohjoisempana.

Junat pysähtyvät 14.3. alkaen keskimäärin 50 metriä pohjoisempana laitureilla 1,2,8 ja 9. Muutos vaikuttaa erityisesti rantaradan ja pääradan junien välillä vaihtaviin matkustajiin, kun vaihtomatka pitenee.

Myös aseman alapuolinen, raiteet alittava kävelytunneli poistuu käytöstä laitureiden 8 ja 9 kohdalta.

Muutokset liittyvät Keski-Pasilan keskuksen Triplan rakennustöihin ja ne ovat voimassa syksyyn 2019.

VR Groupin tulos parani loppuvuonna – 100 miljoonan euron osinko valtiolle

vr_interCity_ohjausvaunu

•    Konsernin liikevoitto oli 65,4 (90,4) miljoonaa euroa. Konsernin vertailukelpoinen liikevaihto laski 7,5 prosenttia.
•    VR-Yhtymä Oy:n hallitus esittää 100 miljoonan euron osinkoa valtiolle.
•    VR Group maksoi vuonna 2015 yli 460 miljoonaa euroa erilaisina veroina ja veroluonteisina maksuina.

− Kiristynyt kilpailutilanne näkyi konsernin liikevaihdon laskuna. Tehostamistoimien ansiosta sekä VR Transpoint että VR Track säilyttivät hyvän kannattavuuden. Junalippujen hintakampanjat ja erityisesti helmikuun 2016 hinnoittelu-uudistus ovat kääntäneet matkustajamäärät kasvuun, toimitusjohtaja Mikael Aro kertoo.

VR Group merkittävä osingon- ja veronmaksaja

VR Group on merkittävä työllistäjä. Henkilöstöä on yli 8 600, joista noin 8 100 työskentelee Suomessa. Yritys maksaa vuosittain lähes 462 miljoonaa euroa osinkona ja erilaisina veroina, lupamaksuina ja työnantajamaksuina. Tämä summa koostuu muun muassa palkkaveroista noin 125 miljoonaa euroa, työnantajamaksuista yli 95 miljoonaa euroa sekä rataveroista ja -maksuista että energiaveroista lähes 59 miljoonaa euroa. Vuonna 2015 VR Group maksoi 100 miljoonaa euroa osinkoa valtiolle.

Tulosparannus toimintaa tehostamalla

Vuosi 2015 oli VR Groupille toiminnan tehostamisen vuosi. Kokonaisuutena vuosi 2015 oli VR Groupille tyydyttävä liikevaihdon selvästä laskusta huolimatta. Vertailukelpoinen liikevaihto laski edellisvuodesta kaikissa liiketoiminnoissa, voimakkaimmin matkustajaliikenteen kaukoliikenteessä. Liiketoiminnan tulos pystyttiin pitämään edellisvuoden tasolla sekä VR Transpointissa että VR Trackissa kustannustehokkuuden ansiosta.

Konsernin liikevaihto vuonna 2015 oli 1 231,4 miljoonaa euroa (1 367,2 milj. euroa vuonna 2014) ja laski edellisvuodesta 9,9 prosenttia. Vertailukelpoisuutta vuoteen 2014 vaikeuttaa liikenteenohjauspalveluja tuottavan Finrail Oy:n 1.1.2015 tapahtunut irtautuminen konsernista. Vertailukelpoinen liikevaihto laski 7,5 prosenttia vuodesta 2014.

Konsernin liikevoitto oli 65,4 miljoonaa euroa (90,4 milj. euroa) ja tilikauden voitto 50,0 miljoonaa euroa (67,6 milj. euroa). Tilikauden liikevoittoon sisältyy omaisuuden myyntivoittoja, joiden vaikutus liikevoittoon oli 23,3 miljoonaa euroa (23,9 milj. euroa). Kertaluontoisista eristä puhdistettu operatiivinen liikevoitto heikkeni vuodesta 2014 lähinnä laskeneen liikevaihdon vuoksi.

Kova kilpailu vaikutti VR:n matkustajaliikenteen tulokseen

Joukkoliikenteen kiristynyt hintakilpailu pienensi matkustajaliikenteen liikevaihtoa ja heikensi kannattavuutta. VR:n matkustajaliikenteen liikevaihto jäi alle edellisen vuoden toteuman. Liikevaihto oli 534,8 miljoonaa euroa (566,3 milj. euroa). Se laski vuoden aikana 5,6 prosenttia, johon sisältyy junaliikenteen liikevaihdon laskua 7,0 prosenttia ja linja-autoliikenteen laskua 2,3 prosenttia.

Onnistuneiden myyntikampanjoiden ansiosta kotimaan kaukojunien matkustajamäärien alkuvuoden lasku pystyttiin pysäyttämään kesän aikana. Eniten laskua tapahtui Venäjän liikenteen matkustajamäärissä, lähes 20 prosenttia. Vuoden aikana julkistettiin tavoite hintojen laskemiseksi. Hinnan laskun mahdollistamiseksi aloitetun tehokkuusohjelman vaikutus näkyi jo loppuvuodesta kustannuksissa, vaikutus näkyy kuitenkin täysimääräisesti vasta vuonna 2017.

Lähiliikenteen tehostamisohjelman vaikutukset näkyvät selvästi jo vuoden 2015 tuloksessa. Samalla lähiliikenteen matkustajamäärät ovat kasvussa erityisesti Kehäradan valmistuttua.

Matkustajaliikenteen tulos oli 9,9 miljoonaa euroa (32,8 milj. euroa). Matkustajaliikenteessä tehtiin 111,1 miljoonaa matkaa vuonna 2015, kasvua vuoteen 2014 verrattuna oli 3,7 prosenttia. Junaliikenteen matkat (76,0 miljoonaa matkaa) kasvoivat edellisvuodesta 6,1 prosenttia, autoliikenteen matkat (35,2 miljoonaa matkaa) laskivat 1,2 prosenttia. Ravintolapalveluita junissa ja asemilla tarjoavan Avecran liikevaihto nousi 4,9 prosenttia ja oli 34,4 miljoonaa euroa (32,8 milj. euroa). Kaukoliikenteen täsmällisyys vuonna 2015 oli 87,2 prosenttia (87,8 %) ja lähiliikenteen 94,7 prosenttia (93,7 %).

VR Transpointin liikevoitto kasvoi

VR Transpointin kuljetukset koostuvat lähes kokonaan kemiallisen ja mekaanisen metsäteollisuuden sekä metalli-, kemian- ja rakennusteollisuuden raaka-aineista ja tuotteista. VR Transpointin kokonaiskuljetukset vuonna 2015 laskivat 9,1 prosenttia edellisen vuoden tasosta ja olivat 38,4 miljoonaa tonnia (42,2 miljoonaa tonnia). Laskevista volyymeista huolimatta VR Transpointin rautatielogistiikka säilytti tulostasonsa toiminnan operatiivisen tehostamisen myötä.

VR Transpointin liikevaihto oli 380,5 miljoonaa euroa ja laski 12,6 prosenttia vuodesta 2014 (435,3 milj. euroa). Rautatielogistiikan liikevaihto laski 12,3 prosenttia ja autoliikenteen liikevaihto 13,5 prosenttia edellisvuoteen verrattuna (Unkarin liiketoiminta on huomioitu luvuissa kesäkuuhun 2015 asti). VR Transpointin liikevoitto oli 27,0 miljoonaa euroa (24,9 milj. euroa). Rautatielogistiikan täsmällisyys säilyi hyvällä tasolla vuonna 2015 ja oli 93,1 prosenttia (93,2). Tavaraliikenteen täsmällisyystavoite oli 90 prosenttia 30 minuutin toleranssilla.

VR Trackin liikevaihto kasvoi Ruotsissa

VR Trackin liikevoitto oli 18,1 miljoonaa euroa (17,3 milj. euroa). VR Trackin liikevaihto laski 4,3 prosenttia edellisvuoteen verrattuna ja oli 300,5 miljoonaa euroa (314,0 milj. euroa). Liikevaihto laski erityisesti rakentamisen liiketoiminnassa Suomessa, mutta kasvoi voimakkaasti Ruotsin kunnossapitoliiketoiminnassa. Lasku Suomessa johtui pääosin valtion radanpidon rahoituksen vähentymisestä sekä kiristyneestä kilpailusta. Ruotsin radanpidon rahoituksen kasvu myötävaikutti liikevaihdon kasvuun Ruotsissa. Liikevaihdon laskusta huolimatta VR Track pystyi pitämään tuloksensa vuoden 2014 tasolla.

Investoinnit ja kalustohankinnat

Konsernin kokonaisinvestoinnit vuonna 2015 olivat 119,8 miljoonaa euroa (169,0 milj. euroa). Kokonaisinvestoinneista leasingsopimusten osuus on 29,8 miljoonaa euroa. Investoinnit junakalustoon olivat 70,6 miljoonaa euroa (102,9 milj. euroa). IT-investointeja oli 15,5 miljoonaa euroa (21,2 milj. euroa) ja kiinteistöihin kohdistuvia investointeja 17,6 miljoonaa euroa (15,4 milj. euroa).

Tärkeimmät investointikohteet olivat matkustajaliikenteen uudet ohjaus- ja makuuvaunut sekä VR Transpointin kalusto. Uusien sähkövetureiden vaikutus vuoden 2015 investointeihin oli vielä melko pieni, mutta sen vaikutus kasvaa voimakkaasti lähivuosina. Muut investointimenot olivat käyttöomaisuuden korvausinvestointeja.

Hallitus esittää 100 miljoonan euron osinkoa

Konsernin rahoitusasema on edelleen vahva. Tulevien kalustoinvestointien rahoitus ja osingonmaksu tulevat lähivuosina pienentämään kassavaroja. Konsernin omavaraisuusaste oli vuoden 2015 lopussa 72,6 prosenttia ja ilman pitkäaikaisia leasing-vastuita 83,5 prosenttia.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että VR-Yhtymä Oy jakaa osinkoa päättyneeltä tilikaudelta 100 miljoonaa euroa valtiolle. Konsernin emoyhtiön jakokelpoiset varat vuoden 2015 lopussa olivat 199 miljoonaa euroa.

Liikenneturvan ja HKL:n yhteistyö vähentänyt raitiovaunuvahinkoja

EAK_koulutus_tiedotteeseen.130107

Ennakoi ääneen -kommentoiva ajo on osa Liikenneturvan EAK®-koulutusta.

Raitioliikenteessä tavoitteena on turvallinen, taloudellinen ja tasainen ajaminen. Tätä tavoitetta edistetään HKL:ssä Liikenneturvan ennakoivan ajon koulutuksella (EAK®). Koulutus on parantanut turvallisuutta, vähentänyt vahinkoja ja tuonut HKL:lle selkeitä kustannussäästöjä.

EAK®-koulutuksen myötä vähentyneet liikenneonnettomuudet raitiovaunuliikenteessä ovat säästäneet Helsingin kaupungin liikennelaitokselta jo arviolta 10 000 €. Koska vasta pieni määrä EAK®-koulutuksen saaneita kuljettajia on ajossa, vaikutukset näkyvät kunnolla vasta pidemmän ajan päästä.

”Vaikutuksia koko raitiovaunuliikenteen liikenneonnettomuuksiin ei vielä kunnolla pysty arvioimaan. Selvästi näkyy kuitenkin EAK®-kurssin käyneiden uusien kuljettajien liikenneonnettomuuksien vähenemä”, sanoo HKL:n koulutusvastaava Jonne Kuusniemi.

EAK®-oppien avulla saadaan ajosta paitsi turvallisempaa myös tasaisempaa, mikä lisää matkustajatyytyväisyyttä. Lisäksi koulutuksen avulla saadaan ajosta taloudellisempaa.

”Meillä on merkittävä sähkön kulutus. Ennakoivan ajon koulutuksella saamme myös sähkön kulutusta pienennettyä”, Kuusniemi toteaa.

EAK-opit käytössä jo vuosien ajan

Liikenneturva ja HKL ovat tehneet koulutusyhteistyötä jo vuosia. Yhteistyön kehittäminen toi mukanaan HKL:n omille raitioliikenteen kouluttajille räätälöidyn EAK®-kouluttajakurssin, joka suoritettiin osin kouluttamalla oikeita kuljettajaoppilaita. Kouluttajakurssi järjestettiin ensimmäistä kertaa pelkästään raitiovaunukouluttajille.

”EAK®-kouluttajakoulutuksen oppijalähtöiset ja aktiiviset opetusmenetelmät ovat tuoneet uusia ajatuksia koko koulutusjärjestelmään. EAK® on vaativa kokonaisuus, ja erityisesti oppijalähtöisten menetelmien käyttö vaati totuttelua kokeneiltakin kouluttajilta. Kouluttajakurssin jakautuminen pitkälle ajanjaksolle oli onnistunut ratkaisu”, Liikenneturvan koulutusohjaaja Toni Vuoristo kertoo.

Kouluttajakurssilla vahvistui ajatus siitä, että jatkossa kuljettajaoppilaiden kanssa käsitellään ennakoivan ajamisen perusteita jo koulutuksen alkuvaiheessa, ja omien kokemusten kartuttua asioita syvennetään koulutuksen loppuvaiheessa. Lisäksi ajo-opetuksessa käytetään kommentoivaa ajamista.

”Kurssilla rakennettiin HKL:n käyttöön ennakoivan ajon malli, jota hyödynnetään raitiovaunujen kuljettajakursseilla. Kurssilta saatuja oppeja on tarkoitus käyttää myös nykyisten kuljettajien koulutuksessa, ja tämän toteuttamiseen etsitään keinoja”, kertoo Jonne Kuusniemi.

Ennakoivan ajon koulutus sopii kaikille kuljettajille

Vaikka Liikenneturvan EAK®-koulutus on alunperin suunniteltu kumipyöräliikenteeseen, ennakoivan ajamisen ajattelutapa taipuu erinomaisesti myös raitioliikenteeseen.

”Raitiovaunun kuljettaja kohtaa samoja ongelmia kuin ajoneuvojen kuljettaja. On esimerkiksi väsymystä, turtumista tuttuun reittiin tai kevyen liikenteen tuomia haasteita. Kunkin kuljettajan kannalta tärkeät asiat tulevat käsitellyksi keskustelun kautta ilman, että kouluttajat joutuvat osoittelemaan sormella ja tuputtamaan tietoa”, Vuoristo toteaa.