Rautatievirkamiesliitolle kilpailukykysopimuksen mukainen neuvottelutulos

Palvelualojen työnantajat Palta ry ja Rautatievirkamiesliitto ry ovat saaneet päätökseen kilpailukykysopimuksen mukaiset soveltamisneuvottelut, jotka koskivat rautatiealan asiakaspalvelun, liikenteenhoidon sekä hallinnon työehtoja. Kaikki työehtosopimuksen mukaiset työajat pitenevät 24 tunnilla.

Neuvottelutuloksen mukaan säännöllinen työaika pitenee muun muassa työehtosopimuksen kolmen arkipyhäjakson työaikaa pidentämällä ja keskimääräistä viikkotyöaikaa nostamalla keskeytymättömässä kolmivuorotyössä. Sopimuksella laajennettiin myös paikallisen sopimisen mahdollisuuksia ja työehtosopimukseen kirjattiin kattava selviytymislauseke.

Sopimuksen soveltamisalalla työskentelee muun muassa junaliikenteen ohjauksen kannalta keskeisiä liikenteenohjaajia, lipunmyyjiä ja asiakaspalvelijoita sekä hallinnollisia toimihenkilöitä. Sopimuksen piirissä on noin 1 000 työntekijää.

Rautatiealalle kilpailukykysopimuksen mukainen neuvottelutulos

Palvelualojen työnantajat Palta ry ja Julkisten- ja hyvinvointialojen liitto JHL ry saivat päätökseen kilpailukykysopimuksen mukaiset soveltamisneuvottelut, jotka koskivat rautatiealan työntekijöiden työehtoja. Kaikki työehtosopimuksen mukaiset työajat pitenevät 24 tunnilla.

Neuvottelutuloksen mukaan säännöllinen työaika pitenee muun muassa työehtosopimuksen kolmen arkipyhäjakson työaikaa pidentämällä, keskimääräistä viikkotyöaikaa nostamalla ja pekkaspäiviä poistamalla. Sopimuksen piirissä on noin 4 000 työntekijää.

Rautatiealalla on käytössä lähes kaikki työaikamuodot ja ratkaisulla työajan pidennys on viety sisään työehtosopimuksen rakenteisiin. Lisäksi työajan pidentämisestä voidaan sopia paikallisesti toisin ja paikallisia sopimismahdollisuuksia laajennettiin muutenkin.

– Erityisesti kolmen arkipyhäjakson pidentäminen kahdeksalla tunnilla tukee rautatiealan tarpeita. Liikenne on vilkkaimmillaan juuri juhlapyhien aikaan. Lisäksi tasoittuvissa työaikamuodoissa työajan lisäys voidaan toteuttaa tehokkaasti tarvittaessa kokonaisina päivinä, kertoo Palta ry:n johtava asiantuntija Janne Laitinen.

Sopimuksen soveltamisalalla työskentelee muun muassa konduktöörejä, ratapihahenkilöstöä, kunnossapidon asentajia sekä VR Track Oy:n ratatyöntekijöitä ja -asentajia.

VR Transpoint investoi rautatielogistiikkaan – kehitteillä uuden sukupolven vaunukalusto Finnowagon

c-365-00-816518_wagon-media-1

VR Transpoint on aloittanut yhteistyössä itävaltalaisen Innofreight GmbH-kalustotoimittajan kanssa uudentyyppisten tavaravaunujen kehittämisen suomalaiseen rautatielogistiikkaan. Tavoitteena on luoda uusi, muunneltava kalustotyyppi, jossa on erikseen vaunualusta ja kuormatilat. Uudet vaunumallit on nimetty Finnowagoneiksi.

– Tavoitteenamme on palvella rautatielogistiikan asiakkaita entistä tehokkaammin ja joustavammin. Tällainen modulaariratkaisu tuo uutta ketteryyttä logistiikkapalveluihimme. Asiakkaan kuljetustarpeen muuttuessa vain kontti vaihdetaan ja kuljetuksia voidaan jatkaa samalla alustalla nopeasti, logistiikkajohtaja Rolf Jansson toteaa.

Vaunualusta kontteineen on painoltaan kevyempi kuin nykyiset vaunuratkaisut. Tämä mahdollistaa tarvittaessa vaunukohtaisesti suurempien kuormien kuljettamisen, mikä lisää rautatiekuljetusten tehokkuutta ja kilpailukykyä.

Yhteistyösopimus sisältää Suomen rataverkolle sopivan prototyypin kehittämisen, ja prototyypin hyväksymisen jälkeen 50 vaunualustan tilauksen sekä niihin tarvittavien konttien leasingin. Sopimuksen arvo on noin 10 miljoonaa euroa. Ensimmäiset vaunut ovat liikenteessä arviolta loppuvuodesta 2017.

c-365-00-816518_wagon-media-2

– Yhteistyö Innofreightin kanssa jatkuu vaunukehitystyön jälkeen edelleen konttikaluston kehittämisen osalta.

VR Transpointin arvion mukaan muunneltavaa, modulaarista kalustoa tarvitaan lähes kaikkiin liiketoiminta-alueisiin, joilta yhtiö hakee kasvua kuten esimerkiksi kaivos- ja bioenergiatoimialat. Uusilla vaunuilla myös korvataan vanhenevaa ja käytöstä poistuvaa kalustoa esimerkiksi säiliövaunujen osalta. Tulevien vaunujen lopulliset määrät vahvistuvat hankkeiden edetessä ja tarpeiden tarkentuessa.

Innofreightin kalustoa käytetään laajasti Euroopassa, ja muunneltavilla modulaarivaunuilla kuljetetaan tavaraa vuositasolla noin 25 miljoonaa tonnia. Suomessa Innofreightin konttikalustoa on käytetty mm. rautapasutteen sekä pyriitin kuljetuksissa jo usean vuoden ajan, ja kokemukset esimerkiksi talvikuljetuksista ovat erittäin hyviä.

Lisää aiheesta VR Transpointin verkkojulkaisusta Linked>>

Ratahanke Seinäjoki-Oulu: Kesän hankeuutiset

Vielä vilkas ratatyövuosi edessä

Seinäjoen ja Oulun välisellä rataosuudella on edessä vielä vilkas rakennusvuosi. Rakennustyöt kohdistuvat osuuksille Ruhasta Lapuaan, Kannuksesta Ouluun sekä Härmään. Vuoden 2016 töiden kustannusarvio on noin 88 M€.  Viikonloppukatkot alkavat 21.5.2015, jolloin junavuoroja on korvattu bussikuljetuksin. Hanke valmistuu kokonaisuudessaan vuonna 2018.

Ruhan ja Lapuan välisen kaksoisraiteen rakentaminen jatkuu

Ruhan ja Lapuan välille rakennettavan kaksoisraiteen rakennustyöt jatkuvat. Liikenne on siirretty osittain uudelle raiteelle. Vanhan raideosuuden parantaminen on vielä kesken. Ruha–Lapua-osuus valmistuu syksyllä 2016. Uusi kaksoisraide yhdistyy Seinäjoki–Ruha-kaksoisraiteeseen, joka on valmistunut vuonna 2012. Osuuden valmistuttua kaksoisraide ulottuu Etelä-Seinäjoelta Lapualle. Kaksoisraide ulottuu noin puolentoista kilometrin päähän Lapuan aseman eteläpuolelle.

Radanrakennustyöt jatkuvat Kannuksen ja Ylivieskan välillä

Rakennustyöt jatkuvat Kannuksen ja Ylivieskan välillä. Kannuksen asema-alue kunnostetaan esteettömäksi ja se valmistuu juhannuksena 2016. Lisäksi Kannuksen aseman yhteydessä oleva pysäköintialue uusitaan.

Junaliikenne on siirretty Kannuksen ja Sievin välillä uudelle itäiselle raiteelle ja vanhaa läntistä raidetta kunnostetaan ja se valmistuu liikenteelle syksyllä 2016. Sievin ja Ylivieskan välisellä osuudella töiden pääpaino on uuden raiteen rakentamisessa. Eskolan liikennepaikka otetaan käyttöön elokuussa 2016. Sievin ja Karhukankaan vanhat ratapihat poistuvat ja tilalle tulevat uudet raiteenvaihtopaikat. Kunnostustöiden jälkeen valmis kaksoisraide ulottuu Kokkolasta Sieviin.

Tällä hetkellä valmis kaksoisraideosuus ulottuu Kokkolasta Kannuksen aseman eteläpuolelle. Kaksoisraidetta on nyt avattu liikenteelle 38 kilometrin matkalta. Kokkola–Ylivieska-rataosuudella on pituutta 78 kilometriä.

Esteettömiä asema-alueita valmistuu lisää

Kannuksen asema-alueen lisäksi myös Kempeleen ja Lapuan asema-alueet valmistuvat kesällä 2016. Kempeleen liikennepaikalla henkilöjunaliikenne alkaa 20.6.2016. Hankkeen aikana perusparannetut asemat ovat rakennettu esteettömiksi. Esteettömille asemille on rakennettu junaan nousua helpottava korkea reunalaituri sekä uusittu laiturialueen valaistus, kuulutusjärjestelmä ja opasteet. Hankkeessa on aikaisemmin valmistunut esteettömiä asema-alueita Oulaisiin, Kauhavalle, Pännäisiin, Vihantiin ja Ruukkiin.

Enää muutama poistettava tasoristeys

Hankkeessa on enää kolme poistettavaa tasoristeystä, joista kaksi sijaitsee Limingassa ja yksi Ylivieskassa. Limingassa sijaitsevat poistuvat käytöstä kesällä 2016 ja Ylivieskassa sijaitseva tasoristeys poistuu joulukuussa 2016. Liikenneturvallisuus paranee huomattavasti, kun kaikki 104 hankealueella ollutta tasoristeystä poistetaan Seinäjoelta Ouluun vuoden 2016 aikana.

Kesän liikennöinti

Tuleva kesän ratatyöt aiheuttavat muutoksia junaliikenteeseen. Junaliikenteen katkoja on useana viikonloppuna toukokuun ja joulukuun välillä. Mahdollisista junavuorojen perumisista tai korvaamisista linja-autoilla tiedottaa VR,www.vr.fi

Junat ajoissa huhtikuussa

pendolino_talvi

Kuva: VR Group

VR:n junaliikenne kulki hyvin aikataulussaan huhtikuussa. Lähijunista yli 96 % ja kaukojunista lähes 94 % oli ajallaan. Lähijunien täsmällisyys parani edellisestä huhtikuusta prosentilla ja kaukojunien kolmella prosentilla. Lähiliikenteessä myöhästymisraja on alle kolme minuuttia lähtö- ja määräasemalla, kaukoliikenteessä viisi minuuttia määräasemalla.

VR tekee jatkuvasti töitä junaliikenteen täsmällisyyden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi niin liikennesuunnittelussa kuin rataverkon kunnossapitoon liittyvissä asioissa yhdessä Liikenneviraston kanssa ja Helsingin seudun liikenteen (HSL) kanssa. Myös Helsinki-Vantaan lentoasemalle vievän Kehäradan täsmällisyys on parantunut ja oli huhtikuussa yli 94 %. VR:n lähiliikennejohtaja Topi Simola avaa asiaa laajemmin tuoreessa junablogi-kirjoituksessaan.

Museovirasto esittää Helsingin rautatieaseman suojelun vahvistamista käytön ja kehittämisen tueksi

hallintorakennus-rautatientorille

Rautatiehallituksen hallintorakennus valmistui 1909. Siitä alkaen maan rautatiehallinto on toiminut Rautatientorin laidalla. Kuva: Anu Laurila, Museovirasto

Helsingin rautatieasema on Suomen rautatiearkkitehtuurin tärkein tunnuskuva ja ainutlaatuinen arkkitehtuurin merkkiteos 1900-luvun alusta. Museovirasto esittää rautatieasemaa suojeltavaksi lailla rakennusperinnön suojelusta. Tällä hetkellä suojelua määrittää asetus valtion omistamien rakennusten suojelusta ja asemakaava. Suojeluesityksen tavoitteena on kehittää ja vahvistaa Helsingin rautatieaseman suojelua siten, että se tukee käyttöä, hoitoa, korjaamista ja muutoksia sekä tarjoaa kestävät puitteet rautatieaseman kehittämiselle.

Helsingin rautatieaseman arkkitehtuuri on saanut valmistumisestaan alkaen tunnustusta niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Sitä on esitelty paitsi rautatieasematutkimuksissa myös liki kaikissa kansainvälisissä arkkitehtuurin merkkiteoksia esittelevissä julkaisuissa. Yhden populaareimmista tunnustuksista on antanut Britannian yleisradioyhtiö BBC, joka on verkkosivuillaan nostanut Helsingin rautatieaseman maailman kymmenen kauneimman rautatieaseman joukkoon.

Rautatieasema on pääkaupungin liikenteellinen sydän ja solmukohta. Asema on kaikkien tuntema ja tuhansien päivittäinen saapumisten ja lähtemisten paikka sekä satojen ihmisten työpaikka. Aseman torni pääilmansuuntiin näyttävine kelloineen on kaupungin maamerkki.

Helsingin rautatieasema on ollut Suomen 1900-luvun historian tärkeiden käännekohtien näyttämö. Sen rakentamisvaiheet kertovat maan murrosvaiheesta. Asema suunniteltiin suuriruhtinaskunnan päärautatieasemaksi, mutta se valmistui itsenäisen tasavallan päärautatieasemaksi.

Rautatieasema rakennettiin 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Ensin nousi Rautatientorin laidalle rautatiehallituksen hallintorakennus. Siinä toimi vuodesta 1909 alkaen maan rautatiehallinto, ja vielä toistaiseksi VR-Yhtymä Oy. Itse asemarakennus vihittiin käyttöön kymmenen vuotta myöhemmin vuonna 1919.

Aseman torni sekä avarat päätilat, keskushalli sekä odotus- ja ravintolasalit sen molemmin puolin ja Postitalon puoleinen läntinen sisääntulohalli ovat pääpiirteiltään ennallaan. Rautatientorin puoleinen sisääntulo- eli itäinen halli on madallettu ja sen yläosaan avattiin 1950-luvulla ravintola. Laiturialueen päässä on 1950-luvulta alkaen ollut kioskihalli. Länsisiipi ratapihan länsilaidalla valmistui samaan aikaan asemarakennuksen kanssa. Sen pääkäyttötarkoituksena oli tavaran kuljetus. Kun tavara-asema muutti pois keskustasta, länsisiipeen avattiin 2000-luvun alussa liikekeskus. Samoihin aikoihin myös katettiin laiturialue.

Helsingin rautatieasema on materiaaleiltaan ja suurelta mittakaavaltaan yhtenäinen kokonaisuus. Aseman julkisivut ovat ammattitaitoista käsityötä. Taidokkaat ornamentit eri materiaaleista ovat rakennukselle luonteenomaisia. Erityisiä yksityiskohtia ovat myös veistokset, valaisimet ja kellot.

Vaikka rautatieliikenteen ja sitä palvelevien toimintojen muutokset ovat olleet suuria, on Helsingin rautatieasema säilynyt alkuperäisessä käytössä ja mukautunut muutoksiin. Tällä hetkellä sen suojelua määrittää asetus valtion omistamien rakennusten suojelusta sekä asemakaava. Museovirasto on 16.5.2016 esittänyt Uudenmaan ELY-keskukselle, että Helsingin rautatieasema suojeltaisiin lailla rakennusperinnön suojelusta (498/2010). Suojeluesityksen tavoitteena on kehittää ja vahvistaa suojelua siten, että se tukee käyttöä, hoitoa, korjaamista ja muutoksia sekä tarjoaa kestävät puitteet Helsingin rautatieaseman kehittämiselle.

Museoviraston esitys Helsingin rautatieaseman suojelemisesta rakennusperintölailla on viraston verkkosivuilla osoitteessa
http://www.nba.fi/fi/File/2931/esitys-helsingin-rautatieaseman-suojelusta.pdf

Hämeen maakuntahallitus: Junien on pysähdyttävä useammin myös Suomen kasvukäytävän keskiosassa

Junavuorojen vähentämisellä on suuri vaikutus Kanta-Hämeessä erityisesti työmatkaliikenteessä mutta myös koululais-, asiointi ja vapaa-ajan matkoissa. Toimivat junayhteydet ovat olleet merkittäviä vetovoima- ja vahvuustekijöitä maakunnassa. Hämeen liitto otti kantaa VR:n tekemiin junavuorojen merkittäviin supistamisiin Riihimäki-Lahti ja Helsinki-Riihimäki-Hämeenlinna-Tampere yhteysväleillä.

Hämeen liiton kannanotto

Junien pysähtymisen vähentäminen Hämeenlinnan ja Riihimäen asemilla ei tue maakunnan kehitystä ja seudun kuntien kehittämistoimenpiteitä. Kuntien lähtökohtana on hyödyntää olemassa olevaa raideyhteyttä ja lisätä myös VR:n asiakasvirtoja.

Valtion ja Suomen kasvukäytävän (Helsinki-Riihimäki-Hämeenlinna-Tampere) kesken ollaan parhaillaan sopimassa kasvukäytäväsopimusta, jonka ainoana sisältönä on käytävän saavutettavuuden parantaminen. Raideliikenteellä on siis merkittävä rooli. Junavuorojen pysähdyspaikkojen supistaminen ja sitä kautta raideliikenteeseen tukeutuvan liikennejärjestelmän heikentäminen kasvukäytävän keskiosassa on ristiriidassa sopimuksen kanssa.

Hämeenlinnan ja Riihimäen kaupungit ovat jo pitkään tehneet johdonmukaista työtä sen eteen, että asemanseudut ovat toimivia osia matkaketjuissa ja myös keskeinen osa kaupunkikokonaisuutta. Hämeenlinnassa rautatieaseman läheisyyteen rakennetaan isoa asuin- ja liiketoiminnan aluetta, Asemanrantaa ja Riihimäen kaupunki on käynnistänyt mittavan saneerausohjelman rautatieaseman läheisyydessä olevalla Peltosaaren asuinalueella.

Hämeen maakuntahallitus tukee pyrkimyksiä parantaa junaliikenteen palvelutasoa pääradalla Tampere-Hämeenlinna-Riihimäki-Helsinki välillä. Toimenpiteet tulee kuitenkin suunnitella ja toteuttaa siten, että kasvukäytävä otetaan huomioon koko matkalta. Maakuntahallitus pitää välttämättömänä, että VR:n julkaisemia Hämeenlinnan ja Riihimäen asemia koskevia junayhteyksiä parannetaan uusia aikatauluja laadittaessa.

Maakuntahallitus hyväksyi Hämeen liiton kannanoton junavuorojen uudistamisesta. Kannanotto on toimitettu VR:n johdon sekä VR:n omistajaohjauksesta ja liikenneasioista vastaavien ministereiden käyttöön.

Maakuntahallitus kuuli kokouksessaan VR:n suunnittelujohtaja Antti Tuomisen katsauksen ajankohtaisista junaliikenteen asioista. Hämeen liiton ja Hämeenlinnan sekä Riihimäen seutujen edustajat tapaavat VR:n pääjohtaja Mikael Aroa ja muuta johtoa junayhteyksiin liittyen 19.5.2016.

Pöyrylle toimeksianto teknisistä palveluista metrolaajennuksessa Brasiliassa

Pöyry on saanut São Paulon metroyhtiöltä toimeksiannon, joka koskee omistajan edustajan teknisiä palveluita metrolinja 4:n hankkeessa São Paulossa Brasiliassa. Toimeksiantoon kuuluu projektinjohdon valvonta, johon sisältyy tekninen ja taloudellinen raportointi projektin etenemisestä, sekä varaus mahdollisista lisätyökaluista, joilla varmistetaan, että projekti täyttää kustannus-, aikataulu- ja laatutavoitteet.

‘Keltaista’ 4-linjaa laajennetaan maan alla Luzin asemalta pohjoiseen sijaitsevasta João Teodoron pystykuilusta Vila Sônia -asemalle ja sen huoltopihalle saakka. Linja alittaa Avenida Ipirangan, Rua da Consolaçãon, Avenida Rebouçasin, Rua dos Pinheirosin ja Avenida Francisco Moraton. 4-linja on 14,3 kilometriä pitkä ja sen varrella on 11 asemaa. Linja on rakennettu kahdessa vaiheessa, josta ensimmäiset 12,8 kilometriä on jo käytössä.

Toimeksiannon arvoa ei julkisteta. Tilaus on kirjattu Alueellisten toimintojen tilauskantaan vuoden 2015 viimeisellä neljänneksellä.

Tampereen raitiotien vaunutoimittajaksi hakee viisi tarjoajaa

Tampereen raitiotien raitiovaunukaluston kilpailutus käynnistyi uudelleen 1.4.2016 hankintailmoituksen julkaisemisella. Tarjoajaehdokkaita pyydettiin jättämään osallistumishakemukset 18.4.2016 mennessä. Osallistumishakemuksia tuli viisi kappaletta.

Hakemuksen jättivät Skoda Transportation a.s., Stadler Rail Valencia S.A., Construcciones y Auxiliar de Ferrocarriles, S.A.(CAF), PESA Bydgoszcz SA ja Transtech Oy. Stadler, CAF ja Transtech olivat helmikuussa keskeytetyn hankinnan viimeisessä eli 3. tarjousvaiheessa mukana olleet tarjoajat. PESA ja Skoda olivat mukana keskeytetyn hankinnan 2. tarjousvaiheessa.

Kaikki tarjoajat arvioitiin riittävän kyvykkäiksi raitiovaunukaluston ja kunnossapitopalvelun hankintaprosessiin. Tarjoajien vertailussa saamat pisteet asettuivat hyvin lähelle toisiaan eli arvioinnin perusteella tarjoajien välillä ei ole merkittävää eroa asiassa. Tämän johdosta kaupunginhallitus päätti maanantaina 2.5.2016 valita kaikki viisi tarjoajaa neuvottelumenettelyyn.

Ehdokkaiden soveltuvuusvaatimuksina olivat tilaajavastuulain mukaiset vaatimukset, taloudellinen ja rahoituksellinen tilanne sekä tekninen suorituskyky. Kaikki tarjoajaehdokkaat täyttivät soveltuvuusvaatimukset.

Osallistumispyynnössä ilmoitettiin, että mikäli soveltuvuusvaatimukset täyttäviä ehdokkaita on enemmän kuin kolme, valitaan referenssien ja laatujärjestelmän perusteella 3-8 soveltuvinta ehdokasta.

Tarjoajien kanssa käydään hankintaan liittyvät neuvottelut touko-kesäkuun vaihteessa. Tavoitteena on julkaista lopullinen tarjouspyyntö juhannusviikolla ja alustava määräaika tarjousten jättämiselle on 8.8.

Hankinnassa ostetaan raitiovaunut Hervantaan, Lielahteen ja TAYS:ille ulottuvalle rataverkolle, sekä tarvittavat vaihto- ja varaosat, erikoistyökalut, koulutuspalvelut ja näiden lisäksi raitiovaunujen kunnossapito ja päivittäishuoltopalvelut. Vaunujen pituustavoite on 37 metriä ja niiden tulee olla pidennettävissä enintään 47 metrin pituuteen.

Hankinta koostuu perushankinnasta, jolla ostetaan 15–20 vaunua ensimmäisen rakennusvaiheen rataverkolle Pyynikintorille asti, sekä optioista. Lielahden rakennusvaiheen vaunut sisältyvät 5–40 vaunun hankintaoptioihin, joilla on varauduttu myös raitioliikenteen mahdolliseen kasvuun. Hankintaoptiona on myös kunnosapidon jatkaminen vaunujen koko 40 vuoden elinkaarelle.

Kaupunginhallitus päätti 22.2.2016 keskeyttää tammikuussa 2015 aloitetun kalustohankinnan. Samassa kokouksessa kaupunginhallitus päätti, että uusi tarjouskilpailu raitiovaunujen ja niiden kunnossapitopalvelun hankkimiseksi on tarpeen käynnistää mahdollisimman pian, jotta koko raitiotiehankkeen suunnitellussa päätöksentekoaikataulussa voidaan pysyä.

Kaupunginvaltuusto päättää raitiotiehankkeen toteutuksesta lokakuussa 2016. Tavoitteena on, että rakentaminen voi alkaa 2017 ja ensimmäisen rakennusvaiheen liikennöinti 2021.