Raitiolinjat 2, 3, 4, 7A ja 7B poikkeusreiteillä 2.7. Helsinki Pride -tapahtuman vuoksi

Raitiolinjat 2, 3, 4, 7A, 7AB liikennöivät poikkeusreittejä lauantaina 2.7. noin klo 12.45 – 15.30 Helsinki Pride- tapahtuman vuoksi.

Linja 2 kiertää Töölöstä päin tullessaan Eiran lenkin vastapäivään Bulevardin, Laivurinkadun ja Tehtaankadun kautta. Olympiaterminaalista pohjoiseen linja kiertää Simonkadulle Kruununhaan kautta, joten Aleksi ja Mikonkatu jäävät ajamatta.
Linjalta jäävät pois käytöstä pysäkit ”Rautatieasema” (0301), ”Mikonkatu” (0424 ja 0425), ”Aleksanterinkatu”, (0403 ja 0404), ”Senaatintori” (0405 ja 0406), ”Kauppatori” (0430), ”Eteläranta” (0432) ja ”Olympialaituri” (0434).

Linja 3 kulkee Olympiaterminaalista Eläintarhan suuntaan Kauppatorin ja Kruununhaan kautta, joten linjalta jää ajamatta Eiran lenkki myötäpäivään
Linjalta jäävät pois käytöstä pysäkit ”Olympialaituri” (0434), Kaivopuisto (0436), ”Neitsytpolku”
(0438), ”Kapteeninkatu” (0440), ”Eiran sairaala” (0442), ”Viiskulma”, (0815), ”Iso Roobertinkatu” (0813), ”Fredrikinkatu” (0803), ”Erottaja” (0801), ”Ylioppilastalo” (0701), ”Rautatieasema” (0301), ”Kaisaniemenkatu”, (0303) ja ”Kaisaniemenpuisto” (0305).

Linja 4 liikennöi Rautatieaseman ja Kruununhaan kautta, jolloin Aleksanterinkatu jää ajamatta Mannerheimintien ja Snellmaninkadun välillä.
Pysäkit ”Ylioppilastalo” (0401 ja 0402), ”Aleksanterinkatu” (0403 ja 0404) sekä ”Senaatintori” (0405 ja 0406) eivät ole käytössä.

Linjat 7A ja 7B ajavat Rautatieaseman kautta, jolloin Kruununhaka jää ajamatta.
Pysäkit ”Ylioppilastalo” (0401 ja 0402), ”Aleksanterinkatu” (0403 ja 0404), ”Senaatintori” (0405 ja 0406), ”Hallituskatu” (0450 ja 045), ”Kansallisarkisto” (0452 ja 0453) sekä ”Snellmaninkatu” (0454 ja 0455) eivät ole linjan käytössä.

Bussilinjan 24 pysäkit “Erottaja” (1901) ja “Lasipalatsi” (1903) eivät ole käytössä n. klo 13-15.30.

Yrittäjäkysely: Tampereen raitotie lisää vetovoimaa ja kilpailukykyä, kustannustehokkuutta kuitenkin epäillään

ratikkalahelta

Tampereen raitotie lisää yrittäjien mielestä kaupungin vetovoimaa ja kilpailukykyä. Mielipide käy ilmi kohdennetusta kyselystä, jonka kaupunki teetti Taloustutkimuksella. Hankkeen kustannustehokkuutta kuitenkin epäillään jonkin verran.

Tampereen kaupungin tilaaman tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yritysten ja elinkeinoelämän näkemyksiä Tampereen raitiotiehankkeesta ja hankkeen vaikutuksista sekä suunnitteluprosessista ja siihen osallistumisesta. Kysely suunnattiin Pirkanmaan Yrittäjien ja Tampereen kauppakamarin jäsenistölle kaupunkiseudulla.

Tutkimus palvelee raitiotiehankkeen vaikutusten arviointia ja rakentaa yhteistä tietopohjaa Tampereen kaupungin ja raitiotiehankkeen vuoropuhelulle Tampereen seudun yrittäjien kanssa. Tutkimusten kohderyhmänä olivat Tampereen seudun yritykset.

Seudulle kilpailukykyä, reitille vetovoimaa

Raitiotien arvioidaan lisäävän Tampereen ja Tampereen seudun yritysten kilpailukykyä sekä keskustan ja reitin varrella olevien alakeskusten kilpailukykyä ja vetovoimaa. Myös keskusta-alueen palvelujen, kaupan ja erikoisliikkeiden palvelutarjonnan ja asiakasvirtojen arvioidaan lisääntyvän.

Raitiotien pelätään heikentävän muiden kuin reitin varrella olevien alueiden kehittämisedellytyksiä ja vetovoimaa. Monien yritysten mielestä Tampereella on tärkeämpiäkin investointikohteita ja kasvavan väestön kannalta parempiakin joukkoliikenneratkaisuja.

Raitiotiehanke lisää Tampereen elinvoimaa selvimmin ydinkeskustan ja läntisen Tampereen yritysten mielestä.

Tampereen länsipuolen yritykset arvioivat raitiotien parantavan erityisesti alakeskusten elinvoimaa. Raitiotien reitistä etäämmälle jäävän Viinikan-Sarankulman alueen yritykset suhtautuvat raitiotiehankkeeseen keskimääräistä kriittisemmin. Näiden alueiden yritykset arvioivat raitiotien haittaavan Tampereen muuta kehitystä.

Vaikutukset omaan yritykseen maltillisia

Raitiotienhankkeen vaikutukset oman yrityksen kannalta ovat maltillisempia kuin koko Tampereen kannalta. Yritykset eivät näe raitiotien tuovan omalle liiketoiminnalleen yhtä selviä hyötyjä kuin ne näkevät Tampereen seudun kilpailukyvylle.

Kolmannes yrityksistä kokee, että raitiotiehankkeella on olennaisia vaikutuksia niiden toimintaan. Koetut hyödyt vaihtelevat yrityksittäin. Hyödyt koetaan suurimmiksi suuremmissa yrityksissä, palvelualan yrityksissä, Tampereen ydinkeskustan alueella ja kaupungin länsipuolella sekä jalankulkuetäisyydellä raitiotiereitistä.

Raitiotien selvimmäksi hyödyksi koetaan parantuvat yhteydet korkeakouluihin ja tutkimuslaitoksiin. Sen arvioidaan myös vähentävän ruuhkia sekä helpottavan tavaratoimituksia ja jakeluliikennettä.

Noin kolmannes yrityksistä näkee positiivisia vaikutuksia yrityksen liiketoiminnan, asiakasvirtojen ja henkilöstön liikkumisen kannalta. Vain viisi prosenttia yrityksistä arvioi raitiotien olevan uhka yrityksensä liiketoiminnalle.

Vaikka raitiotien arvioidaan hyödyttävän palvelujen, kaupan ja erikoisliikkeiden toimintaedellytyksiä, vain 14 prosenttia yrityksistä uskoo raitiotien mahdollistavan uusien toimitilojen saamisen.

Sekä läntisen että itäisen keskusta-alueen mutta varsinkin länsi-Tampereen alueen yritykset arvioivat hankkeen parantavan oman yrityksensä toimintaedellytyksiä. Viinikan ja Sarankulman alueen yritysten mielestä vaikutukset oman yrityksen toimintaan ovat vähäisempiä.

Rakentamisen aikaiset haitat huolestuttavat

Yritykset kantavat huolta rakentamisen aikaisista haitoista, erityisesti liikennejärjestelyistä ja ruuhkautumisesta. Rakentamisen aikaisten haittojen minimointi koetaan tärkeäksi yritysten toiminnan kannalta.

Pysäköintimahdollisuudet ja yritysten logistiset yhteydet sekä hyvä jalankulkuympäristö ovat keskeisiä tekijöitä hankkeen toteutuksessa. Lähes kolme neljästä yrityksestä painottaa pysäköintimahdollisuuksia toteutuksessa. Kolmannes yrityksistä korostaa hyviä jalankulkuympäristöä.

Pysäköinti ja liityntäpysäköinti huolestuttaa yrittäjiä, ja sitä kohtaan on eniten toiveita. Joillain alueilla on huoli, että nykyiset pysäköintimahdollisuudet vähenevät raitiotien myötä. Yrittäjien kuunteleminen on tärkeää pysäköintiasioissa.

60 prosenttia pitää tärkeänä liityntäpysäkkialueiden kaavoittamista yritysten näkökulmasta. Reilu 40 prosenttia vastaajista toivoo sekä liiketilojen että toimistotilojen kaavoittamista raitiotien vaikutusalueelle.

Pysyvistä haitoista korostuvat kapenevat muun liikenteen väylät. Tämä koskee keskusta-aluetta ja erityisesti Hämeenkatua.

Elinkeinoelämän näkökulmaa otettu huomioon

Yritysten mielestä elinkeinoelämän näkökulmaa on otettu huomioon raitiotien suunnittelussa. Raitiotiehankkeen suunnittelu ja päätöksenteko on koettu avoimeksi ja läpinäkyväksi. Kuitenkin tutkimukseen vastanneista yrittäjistä vain pieni osa on ollut itse aktiivisia tässä suhteessa. Hyvän vuoropuhelun merkitys korostuu hankkeen toteutusvaiheessa.

Tutkimus kohdennettiin sähköpostikyselynä Tampereen ja sen naapurikuntien yritysten toimipaikoille. Tutkimukseen vastasi 861 yritysten edustajaa. Vastausten määrä on korkea ja otos edustava.

Palvelualan yritysten osuus oli 44 prosenttia. Kaupan, rakentamisen, teollisuuden ja muiden toimialojen osuus vaihtelee 10 ja 15 prosentin välillä.

Alle 10 henkilön mikroyritysten osuus vastanneista on lähes kolme neljästä. Pienten yritysten osuus on 16 prosenttia ja keskisuurten kuusi prosenttia.

Vastanneista yrityksistä 56 % sijaitsee alle 800 metrin päässä raitiotielinjauksesta. Kaikista vastanneista 33% ilmoitti, että raitiotiellä on olennaisia vaikutuksia yrityksen toimintaan.

Yritykset jaettiin sijaintinsa perusteella viiteen alueeseen Tampereella: Länsi, Keskusta-länsi, Keskusta-itä, Hervanta/Valtaväylä ja Viinikka/Sarankulma.

Yrittäjäkyselyn tuloksia on esitelty Pirkanmaan yrittäjille ja Kauppakamarin edustajille.

Länsimetron tilannekatsaus Helsingin konsernijaoston kokouksessa

16678048969_3fd1652bbf_z

Koivusaaren asema Arkkitehtitoimisto Helin & Co Oy

Helsingin kaupunginhallituksen konsernijaosto päätti kehottaa kaupungin edustajia Länsimetro Oy:n hallituksessa toimimaan niin, että varmistetaan kaikin käytettävissä olevin keinoin Länsimetro-hankkeen ensimmäisen (Ruoholahti-Matinkylä) vaiheen loppuunsaattaminen sekä metron liikennöinnin aloittaminen mahdollisimman nopealla aikataululla ja hankkeelle asetetun kokonaiskustannusarvion puitteissa.

Lisäksi konsernijaosto esittää, että kaupunginhallitus kehottaa kaupunginkansliaa käynnistämään ulkopuolisen selvityksen Länsimetron liikennöinnin käynnistymisen viivästymiseen johtaneista tekijöistä ja viivästymisestä kaupungille mahdollisesti aiheutuvista lisäkustannuksista. Selvitys on tehtävä 31.10.2016 mennessä.

Konsernijaosto merkitsi tiedoksi Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Matti Kokkisen antaman ajankohtaiskatsauksen sekä selvityksen metrohankkeen loppuunsaattamiseksi suoritettavista toimenpiteistä. Hankkeen valmistumisen aikataulusta todettiin, että siitä voidaan tiedottaa sitten, kun päivitetty käyttöönottosuunnitelma valmistuu 30.6.2016.

Konsernijaoston maanantaina 20.6.2016 pidetyn kokouksen kaikki päätökset ovat luettavissa päätöstiedotteessa.

 

Länsimetro: Tarkistettu käyttöönottosuunnitelma valmistuu kesäkuun lopulla

25133824522_05a50f4013_z

Kuva: ALA ARKKITEHDIT

Hankkeen käyttöönottosuunnitelman tarkistaminen asemittain on käynnissä. Se valmistuu 30.6.2016. Rakentamisen valmistumisen ajankohta selviää suunnitelmasta.

– Matkustajaliikenteen alkamisen viivästyminen on vakava asia. Nyt tehdään kaikki toimet viiveen lyhentämiseksi, toteaa Länsimetro Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Isotalo.

Länsimetron rakentamisen loppuunsaattaminen jatkuu, koeajot ovat käynnissä sekä järjestelmien testaukset yhteiskoekäyttöä varten. Ennen viranomaistarkistuksia metron ja asemien turvallisuus varmistetaan kunkin aseman kaikkien järjestelmien yhteiskoekäytöllä. Erillisiä järjestelmiä on testattu tammikuusta lähtien asennustöiden edetessä. Testit jatkuvat edelleen kaikilla asemilla. Testausten valmiusaste vaihtelee asemittain. Yhteiskoekäyttö edellyttää, että aseman kaikki järjestelmät ovat täysin valmiit, testattu ja toimintakunnossa.

Länsimetro Oy:n organisaatiota vahvistetaan varmentamaan hankkeen loppuunsaattamista ja käyttöönoton sujuvuutta.

Lisäksi rakennuttajakonsultin organisaation projektinjohtoa vahvistetaan kahdella kokeneella asiantuntijalla. Toimitusjohtaja Maija Jokela ottaa Sweco PM:ssä ylimmän vastuun toimeksiannon seurannasta ja raportoi suoraan Länsimetrolle.

– Keskitämme kaikki toimet siihen, että järjestelmät saadaan kuntoon ja yhteiskäyttökokeet tehdyksi niin, että toimiva ja turvallinen metro saadaan käyttöön, kertoo Matti Kokkinen.

VR lisää junavuoroja vyöhykeliikenteeseen asiakkaiden toiveesta

VR teetti toukokuun lopussa asiakaskyselyn vyöhykeliikenteen aikatauluista. Palautteen perusteella VR:n vyöhykeliikenteen junavuorojen tarjontaa lisätään elokuussa. Vyöhykeliikenteessä tehdään noin 18 000 matkaa päivässä ja junat kuljettavat asiakkaita R-, Z- ja D-junilla Riihimäelle ja Lahteen.

VR:n vyöhykeliikennejunien aikataulurakenne muuttui viime maaliskuun lopussa merkittävästi liikenne- ja viestintäministeriön ostoliikenteen määrärahojen vähenemisen vuoksi. Y-junan kulkuun tuli muutoksia ja siitä vastaa nykyisin HSL, uusi D-juna tuotiin helpottamaan ruuhka-aikaa ja R- ja Z-junien aikatauluihin tuli yksittäisiä muutoksia.

– Ministeriön säästöjen tuomien muutosten vaikutukset näkyvät nyt, joten halusimme kysyä asiakkaidemme kokemuksia niistä, VR:n lähiliikennejohtaja Topi Simola sanoo.

Toukokuussa VR lähetti kohdistetusti Veturi-asiakasohjelman jäsenille kyselyn, jossa tiedusteltiin mielipiteitä muutoksista mm. Keravan, Järvenpään, Riihimäen ja Lahden alueilla. Kyselyyn vastasi yli 8000 VR:n kanta-asiakasohjelma Veturin jäsentä. Tulosten perusteella matkustajat toivoivat iltaisin lyhyempää vuoroväliä R-junille sekä parannuksia Z-junien aamu- ja ilta-aikoihin. Palautetta tuli myös R-junien täysinäisistä vuoroista.

Monta parannusta aikatauluihin ja lisää vaunuja ruuhka-aikoihin

Palautekyselyn tulosten perusteella VR tekee useita muutoksia vyöhykeliikenteen tarjontaan. VR vastaa itse näiden nyt tehtävien muutosten suunnittelusta ja toteutuksesta sekä kustannuksista.

  • Illan viimeinen Z-juna lähtee nykyistä myöhemmin Helsingistä ja tarjoaa paremman mahdollisuuden osallistua muun muassa pääkaupungin kulttuurielämyksiin.
  • Juniin mahtuu nyt entistä enemmän matkustajia, kun vaunuja lisätään R-junien aamu- ja iltapäiväruuhkiin.
  • Aamuruuhkan Z-junien aikataulut sovitetaan vastaamaan paremmin työmatkalaisten tarpeita: junat saapuvat Helsinkiin lähellä puolta ja aamun ensimmäinen juna saapuu 20 minuuttia nykyistä aiemmin.
  • D-junan iltapäiväruuhkan aikataulu muuttuu. Samalla D-junat alkavat pysähtyä jatkossa Tikkurilan sijaan Keravalla. Kesän ajan 27.6.-7.8. D-junat ovat tauolla.
  • Riihimäen ja Lahden välille tulee arkiruuhkaan toivottu lisälähtö kello 16.15.

Muutokset tulevat voimaan seuraavan aikataulukauden vaihtuessa eli elokuun 15. päivä. Aikataulut löytyvät osoitteesta vr.fi. Katso myös tutkimustuloksia ja tehtäviä toimenpiteitä havainnollistava kuva.

Katso VR:n lähijunaliikenteen kartta.

Pro Rautatie: Adressi Hämeenlinnan junavuorojen puolesta luovutetaan liikenneministeri Anne Bernerille torstaina 16.6.2016 klo 8.45

Matti Palosuo on kerännyt kansalaisadressin Hämeenlinnan junavuorojen säilyttämisen puolesta. Adressinn on allekirjoittanut yli 3000 junankäyttäjää.

”Arvoisa liikenneministeri Anne Berner,

Hämeenlinna menettää VR:n aikataulumuutoksien myötä 20.6.2016 alkaen yhteensä 14 päivittäistä junavuoroa Tampereen ja Helsingin suuntiin. Kyseiset junavuorot muuttuvat nopeiksi vuoroiksi, jotka pysähtyvät Helsingin ja Tampereen välillä ainoastaan Tikkurilassa ja Pasilassa.

VR:n mukaan päätöksen taustalla ovat suomalaisten toiveet nopeammista junayhteyksistä. Omat havaintoni ja saamani palaute junamatkustajilta on ollut päinvastaista: Yli 3000 adressin Hämeenlinnan junavuorojen puolesta allekirjoittanutta ei kaipaa nopeampia yhteyksiä, vaan ennen kaikkea hyvää saavutettavuutta ja luotettavia yhteyksiä. Hämeenlinna-Helsinki junavuoroilla adressin allekirjoittaneet junamatkustajat kokivat VR:n palvelutason heikkenevän vuoromuutosten myötä. Merkittävää on, että myös moni Helsingin ja Tampereen väliä matkustava oli tätä mieltä.Junavuorojen karsiminen Riihimäelle puolestaan heikentää ja hidastaa yhteysliikennettä Kaakkoisja Itä-Suomen suuntaan: Jatkossa yhä useampi vaihto pääradan junayhteyksiin tapahtuu Tikkurilassa.

Liikenneministerin perustelut vuorovähennyksille ovat joukkoliikennemäärärahojen supistaminen, säästötavoitteet, sekä se että käyttäjämääriltään vähäisten juna-asemien tukeminen ei ole tehokasta julkisten varojen käyttöä. Herää kysymys, mihin junien oikein pitäisi kulkea, jos maakuntakeskus ja matkustajamääriltään Suomen neljänneksi vilkkain rautatieasema jää tällä tavalla paitsioon? Jos lakkautettavat vuorot eivät ole taloudellisesti kannattavia, miksi junia ajetaan jatkossakin Helsinki-Tampere reitillä tunnin välein – lähestulkoon kaikkien asemien ohi?

Ensi viikolla voimaan astuva uusi aikataulu hankaloittaa niin työssäkäyvien, opiskelijoiden kuin eläkeläistenkin liikkuvuutta. Muutos ei kannusta joukkoliikenteen käyttäjäksi, vaan pikemminkin ajaaihmisiä yksityisautoiluun. Me adressin allekirjoittaneet emme hyväksy junavuorojen vähentämistä nykyisestään Hämeenlinnassa ja vaadimme VR:ltä panostusta Helsinki-Tampere kasvukäytävänliikenneyhteyksien kehittämisessä. VR on Suomen valtion omistama yhtiö ja viime kädessä teillä on päätäntävalta siitä, kuinka junaliikennettä kehitetään. Vetoan teihin, arvoisa liikenneministeri, että Hämeenlinnan junavuorot säilyisivät jatkossakin

Matti Palosuo, Hämeenlinna, 16.6.2016”

Pro Rautatie tukee adressia, joskin ymmärtää nopeuttamisen merkityksen. Hämeenlinnan pysähdysten säilyttäminen, vaikka muut pysähdykset olisi poistettukin ko. junavuoroilta, olisi säilyttänyt nopeuttamisen edut ja lisäksi junan aseman keskeisenä Hämeenlinnan yhteytenä tehtyä ratkaisua paremmin. VR:n päätökseen on nopeimmin reagoinut bussiliikenne, joka on lisännyt nopeiden bussivuorojen pysähdyksiä junaliikenteen poistumista vastaavalla määrällä.

VR Groupin toimitusjohtaja vaihtuu

Mikael Aro on irtisanoutunut VR Groupin toimitusjohtajan tehtävästä siirtyäkseen kansainvälisen yhtiön palvelukseen. Toimitusjohtaja Arolla on kuuden kuukauden irtisanoutumisaika. Uuden toimitusjohtajan haku on jo käynnistetty.

− Katson, että olen nyt tehnyt sen ison muutoksen, jota tulin tekemään seitsemän vuotta sitten. Yhtiö on nyt vahvempi ja kilpailukykyisempi. Muutos on ollut henkilöstölle todella iso ja raskas. Haluan kiittää koko henkilöstöä siitä, että yhdessä olemme toteuttaneet mittavia uudistuksia, Mikael Aro toteaa.

Mikael Aro aloitti yhtiön toimitusjohtajana vuonna 2009.
− Tänä aikana yhtiö on käynyt läpi merkittävän muutoksen asiakaslähtöiseksi, kannattavaksi ja kehittyväksi matkustajaliikenteen, logistiikan ja infra-alan toimijaksi. Yhtiö on sekä tehostanut toimintaansa että samaan aikaan toteuttanut erittäin suuria investointeja uuteen kalustoon, sanoo VR Groupin hallituksen puheenjohtaja Hannu Syrjänen.

− Yhtiö jatkaa menossa olevia kehityshankkeitaan. Näkymät tälle vuodelle ovat lupaavia, sillä matkustajamäärät ja kuljetetun rahdin määrä ovat kasvussa, toteaa Hannu Syrjänen. VR tavoittelee matkustajaliikenteen hinnoittelu-uudistuksella miljoonaa lisämatkaa.

Suomen ja Venäjän välinen rautatieliikennesopimus vahvistettavaksi

Hallitus esitti 2. kesäkuuta, että tasavallan presidentti vahvistaisi suorasta kansainvälisestä rautatieliikenteestä Venäjän kanssa tehdyn sopimuksen. Samalla tasavallan presidentti vahvistaisi lain, jossa määritellään sopimukseen liittyvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta.

Suomen ja Venäjän välinen rautatieliikennesopimus allekirjoitettiin Pietarissa 28.4.2015 ja Euroopan unionin komissio antoi sopimukselle hyväksymisensä 5.8.2015. Eduskunta hyväksyi sopimuksen maaliskuussa 2016 samanaikaisesti kuin Venäjän federaation duuma hyväksyi sen.

Uusi sopimus selkeyttää rautatieliikenteen sääntöjä ja toimivuutta. Sopimuksen mukaan kaikki Suomeen tai muualle Euroopan talousalueelle sijoittuneet rautatieyritykset voivat toimia Suomen ja Venäjän välisissä rautatiekuljetuksissa Suomen rataverkolla.

Sopimus ei avaa Venäjän sisäisiä rautatiemarkkinoita EU:ssa toimiville yrityksille, eikä myöskään Suomen markkinoita venäläisille rautatieyrityksille.

Uusi sopimus korvaa vuodelta 1997 peräisin olevan rautatieyhdysliikennesopimuksen liitteineen.

Sopimus pitää vielä ratifioida Venäjän kanssa ennen kuin se tulee voimaan. Sopimuksen voimaantulosta säädetään erikseen valtioneuvoston asetuksella. Tavoitteena on, että sopimus tulisi voimaan syksyllä 2016.