Silta jatkaa VR Groupin palkkapalveluiden yhteistyökumppanina

LVT6NpOT

Silta Oy, johtava henkilöstön ja palkkapalveluiden asiantuntija, on keväällä 2016 järjestetyn kilpailutuksen jälkeen valittu toistamiseen VR Groupin palkkapalveluiden yhteistyökumppaniksi. Silta on hoitanut VR Groupin palkkapalvelut syksystä 2012 saakka. Uusi sopimus yritysten välillä astuu voimaan vuoden 2017 lokakuussa ja sen myötä noin 8 000 henkilön palkanmaksu jatkuu kuten aiemmin.

Olemme ylpeitä, että VR valitsi meidät toistamiseen strategiseksi kumppanikseen palkkapalveluissa. VR:llä on sekä kokonsa että korkeiden laatu- ja asiakasodotustensa myötä meille hyvin suuri merkitys. Osaamisemme, kokemuksemme sekä uudistettu strategiamme, jonka keskiössä on erinomainen asiakaskokemus ja palvelun tarjoaminen ”ihmiseltä ihmiselle”, auttavat meitä lunastamaan VR:n meille osoittaman luottamuksen myös uudella sopimuskaudellakertoo Sillan toimitusjohtaja Tatu Tulokas.

”Olen iloinen siitä, että käymästämme kilpailutusprosessista selviytyi voittajana nykyinen palveluntuottajamme Silta. Keskinäinen yhteistyömme on ollut päättyvän sopimuskauden aikana hyvää ja edellytykset tehdä siitä vieläkin parempaa ja tuloksellisempaa ovat ilmiselvästi olemassa,” kommentoi puolestaan VR Groupin henkilöstöjohtaja Timo Koskinen.

Destia rakentaa rataosuuden Pohjois-Suomen turvapuistoon

Pohjois-Suomen turvapuisto Oulussa on perustettu parantamaan työturvallisuutta rakennustyömailla. Puisto mahdollistaa haastavien tilanteiden harjoittelun käytännönläheisesti erilaisilla rasteilla, joita nyt täydennetään kattamaan rautateillä työskentely.

– Turvapuisto on hyvin konkreettinen opetusympäristö, siellä opetellaan käytännössä, mitä työturvallisuus on ja miten se tulee huomioida erilaisia työvaiheita tehtäessä. Rautateillä työskennellessä erilaisia työturvallisuuteen vaikuttavia asioita on useita, joten mikä sen parempi tapa oppia kaikkia työhön vaikuttavia säädöksiä ja toimintaohjeita kuin tällaisessa todenmukaisessa koulutusympäristössä, kommentoi Destian työpäällikkö Mika Tuokila .

Oulun lisäksi turvapuisto löytyy myös Espoosta, mutta ratatyöskentelyn rasteja löytyy ainoastaan Oulun turvapuistosta.

– Radan osio turvapuistossa pitää sisällään pätkän junaliikenteeltä poistettua rautatietä ja siellä voidaan harjoitella niin jännitekatkoharjoittelua, turvalaitekäsittelyä kuin sähköradalla toimimista. Myös meidän oma radan väki tulee käymään koulutuksissa täällä, tapaturmataajuuden pitämiseen alhaisella tasolla tarvitaan kaikkien työntekijöiden jatkuvaa panosta, lisää työmaainsinööri Marko Raappana Destialta.

Liikenneviraston tilaaman laajennuksen on määrä valmistua elokuun aikana.

Metroliikenteessä siirryttiin tiheämpään vuoroväliin

0d728479-aaab-4705-8ee1-1bf0bebad8fc-main_image

Kuva: HKL

Metro on alkanut tänään liikennöidä lyhemmällä vuorovälillä. Metrojunat kulkevat arkisin ruuhka-aikaan Kampin ja Itäkeskuksen väliä 2,5 minuutin välein aiemman 4 minuutin sijasta. Samanaikaisesti metrojunat ovat lyhentyneet kuusivaunuisista nelivaunuisiksi. Liikenne tiheämmällä vuorovälillä on alkanut rauhallisesti, vaikka tekninen vika aiheutti aamulla lyhyen liikennekatkoksen.

– 2,5 minuutin vuoroväli on toiminut hyvin ja matkustajat ovat hienosti osanneet jäädä odottamaan seuraavaa junaa, kun asemalla olevan junan ovet ovat alkaneet sulkeutua. Valitettavasti puoli yhdeksältä yhden junan tekninen vika aiheutti n. 15 minuuttia kestäneen liikennekatkoksen ja vielä sen jälkeen epätäsmällisyyttä liikenteeseen, sanoo HKL:n liikennöintiyksikön johtaja Arttu Kuukankorpi.

Tiheällä vuorovälillä liikennöitäessä mahdolliset häiriöt aiheuttavat entistä herkemmin liikenteen hetkellisen pysäyttämisen, sillä muut junat eivät pääse ohittamaan seisahtunutta metrojunaa. Näin toimien pitkiä vuorovälejä ei pääse syntymään, ja liikenne saadaan palautettua mahdollisimman pian normaaliksi poikkeustilanteen jälkeen. Junat odottavat liikenteen uudelleen käynnistymistä pääsääntöisesti asemilla, jotta häiriö matkustajille jäisi mahdollisimman vähäiseksi.

Tiheän vuorovälin vuoksi odotusaika asemilla lyhenee, mutta samasta syystä junat eivät ehdi jäädä asemille odottamaan. Matkustajien on tärkeää muistaa, että junan sulkeutuvien ovien väliin ei saa mennä, koska se viivästyttää koko metroliikennettä.Metrolaitureille teipatut opastetarrat auttavat odottamaan junaa oikeassa kohdassa laituria, jolloin junaan nouseminen sujuu ripeästi. Tähän mennessä tarroja on jo liimattu Itäkeskuksen, Kampin, Rautatientorin, Herttoniemen ja Puotilan asemille. Muille nykymetron asemille tarrat saadaan liimattua syyskuun puoliväliin mennessä.

Maanantaina metroasemilla työskenteli HKL:n metrojunankuljettajia asemaopastajina vilkkaimmilla metroasemilla. Asemaopastajat neuvoivat matkustajia mm. odottamaan junaa oikeassa kohdassa laituria.

– Maanantain aamuruuhka sujui metroasemilla rauhallisesti. Monella matkustajalla oli jo tietoa junien ja vuorovälin lyhenemisestä. On tärkeää, että matkustajat huomioivat lattioihin teipatut tarrat ja odottavat junaa oikeassa kohdassa laituria, kertoo asemaopastajana toiminut metrojunankuljettaja Johanna Nikkonen.

– Lyhempi vuoroväli on ruuhka-aikoina hyvä asia – näin asian pitääkin olla. Tiheän vuorovälin ansioista junissa ei myöskään tule liian ahdasta, sanoo aamuruuhkassa metrolla matkustanut Irina Väisänen.

Mellunmäen junat menevät ruuhka-aikaan 2,5 minuutin vuoroväliä ajettaessa kääntöraiteelle jo Kampissa. Muina aikoina junat ajavat normaalisti Ruoholahteen. Lauantaisin ja arkisin päiväsaikaan metron vuoroväli välillä Ruoholahti-Itäkeskus on 3-4 minuuttia, ja itäisillä haaroilla 7,5 minuuttia. Iltaisin ja sunnuntaisin vuoroväli välillä Ruoholahti-Itäkeskus on 5 minuuttia, ja itäisillä haaroilla 10 minuuttia.

Metroliikenteen tiheämpi vuoroväli ja lyhemmät junat otettiin nyt käyttöön länsimetron aloittamiseen liittyvien alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti, vaikka länsimetron liikennöinnin aloittaminen lykkääntyi. Lyhyet junat ja tiheä vuoroväli lisäävät metron matkustajapaikkamääriä noin 7 %.

Tampereen kaupunki sai neljä tarjousta raitiovaunuista

500px-Tampere.vaakuna.svg

Tampereen raitiotien raitiovaunujen ja niiden kunnossapidon kilpailutusprosessi lähestyy loppuaan. Määräaikaan 12.8.2016 mennessä seuraavat neljä yritystä jättivät tarjouksensa raitiovaunuista ja niiden kunnossapidosta: • Construcciones y Auxiliar de Ferrocariles, S.A. (CAF) • PESA Bydgoszcz SA • Stadler Rail Valencia, S.A.U. • Transtech Oy

Seuraavaksi selvitetään, ovatko kaikki tarjoukset tarjouspyynnön mukaisia. Tarjouspyynnön ehdot täyttävät tarjoukset otetaan mukaan tarjousten vertailuun. Tarjousten vertailu pyritään suorittamaan elokuun aikana ja asia tuomaan kaupunginhallituksen käsittelyyn syyskuussa. Näin kaupunginvaltuustolla on lokakuussa raitiotiehankkeesta päättäessään tiedossa raitiovaunujen ja niiden kunnossapidon hinta.

Raitiovaunuhankinnan tarjouskilpailun voittajan ratkaisee kaupunginhallitus. Sitova hankintasopimus raitiovaunuista allekirjoitetaan vain, mikäli kaupunginvaltuusto päättää koko raitiotiehankkeen toteuttamisesta.

Ericsson ja Bombardier testasivat LTE-verkkoja raideliikennettä varten – jopa 200 km/t

original

Verkkoyhtiö Ericsson ja kiskokalusto- ja lentokonevalmistaja Bombardier ovat testanneet yhdessä LTE-verkkojen toimivuutta raideliikennekäyttöä ajatellen. Laboratoriotestien tarkoituksena oli varmistaa, voidaanko LTE-verkon varassa esimerkiksi käyttää CBTC-kulunvalvontajärjestelmiä tai tarjota viihde- ja muita palveluita matkustajille.

Moderni raideliikenne vaatii tietoliikenneyhteyksiltä korkeaa tiedonsiirtokapasiteettia ja tarkkoja sijaintitietopalveluita. CBTC- eli Communications-Based Traffic Control -kulunvalvontajärjestelmä perustuu siihen, että juniin asennetut langattomat lähetin-vastaanottimet keskustelevat jatkuvasti raiteisiin asennettujen vastinpariensa kanssa. Silloin esimerkiksi metrojunan sijainti raideverkostossa tiedetään koko ajan täsmällisesti, mikä mahdollistaa lyhyemmät etäisyydet junien välillä, lyhyemmät vuorovälit ja turvalliset automaattiohjausratkaisut.

Kulunvalvonnan lisäksi tasokkaita tietoliikenneyhteyksiä tarvitaan junissa esimerkiksi langattoman verkon tarjoamiseen matkustajille, automaattisten junakuulutusten ja raidetietojen tuottamiseen sekä valvontakamerajärjestelmien ja diginäyttömainonnan hallintaan.

Ericssonin ja Bombardierin kaikkiaan 11 laboratoriotestissä simuloitiin LTE-verkon käyttöä jopa 200 kilometrin tuntinopeudessa. Testitulokset olivat erittäin lupaavia: verkoissa saavutettiin sekä nousevalla että laskevalla siirtotiellä reilusti alle 100 millisekunnin latenssi, ja kadonneiden pakettien määrä lähestyi nollaa. Lisäksi järjestelmän toimivuuden ja turvallisuuden kannalta kriittinen verkkoliikenne saatiin priorisoitua Ericssonin laitteiston sisäänrakennettujen Quality of Service -ominaisuuksien avulla.

Ericsson on mukana esittelemässä kuljetusalan tulevaisuuden ratkaisuja InnoTrans 2016 -messuilla Berliinissä 20.–23.9.

Ericssonin näkemyksiä ja tutkimustietoa liittyen yhteiskuntien verkottumiseen:
http://www.ericsson.com/thinkingahead/networked_society