Junaliikenteen velvoiteliikenteestä sovittu vuodelle 2017

janne_mikkila_keksi_vr_kesakuvat2015_037

Kuvaaja: Janne Mikkilä

Liikenne- ja viestintäministeriö ja VR-Yhtymä Oy (VR) ovat sopineet junaliikenteen velvoiteliikenteen tarjonnasta vuodelle 2017. Tämä lisää junavuoroja eri puolilla maata.

Ministeriön tavoitteena on ollut pitkäjänteinen ratkaisu, jossa on huomioitu käyttäjien tarpeet ja junaliikenteen kokonaisuus. Valmistelun aikana kuultiin eri alueiden ja toimijoiden edustajia, ja näkemyksiä kerättiin myös lausuntokierroksella.

Sopimus VR:n kanssa tehdään vuodeksi kerrallaan, sillä ministeriössä valmistaudutaan parhaillaan myös rautateiden henkilöliikenteen kilpailun avaamiseen.

Velvoiteliikenteen aikatauluja tarkennetaan vielä syys-lokakuun aikana ja ne tulevat voimaan 11.12.2016. Liikenne- ja viestintäministeriö tekee päätöksen velvoiteliikenteestä kun VR on vahvistanut ministeriölle velvoiteliikenteen aikataulut.

VR:llä on henkilöjunaliikenteen yksinoikeus. Tämän yksinoikeuden vastineeksi VR on velvoitettu ajamaan myös ns. velvoiteliikennettä, joka ei ole liiketaloudellisesti kannattavaa, mutta josta valtio ei erikseen suorata korvausta. Velvoiteliikenteestä voi koitua yksinoikeussopimuksen mukaan VR:lle enintään 20 milj. euron tappio. Lisäksi LVM ostaa VR:ltä sellaista liikennettä, joka ei ole liiketaloudellisesti kannattavaa (ostoliikenne).

Osto- ja velvoiteliikenteellä pyritään täydentämään junaliikenteen vuorotarjontaa ja mahdollistamaan liikenne sellaisilla yhteysväleillä, minne sitä ei markkinaehtoisesti synny.

Ostoliikenteen tarjonta säilyy nykyisellä tasolla. Sopimus ostoliikenteestä on voimassa vuoteen 2019.

Lisävuoroja työssäkäynti- ja opiskeluliikenteeseen

Ministeriön ja VR:n välisten velvoiteliikenteestä käytyjen sopimusneuvottelujen tavoitteena oli saavuttaa olemassa olevilla resursseilla mahdollisimman suuri yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Tärkeimmäksi julkisen tuen käyttökohteeksi nostettiin päivittäinen työssäkäynti- ja opiskeluliikenne. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäksi oleellista oli myös liikennöinnistä aiheutuvat kustannukset.

Neuvottelujen aikana käytiin läpi useita vaihtoehtoja, ja VR: n ehdotuksia on käsitelty myös julkisuudessa. Lopputuloksena päästiin tätä ehdotusta laajempaan ratkaisuun.

Velvoiteliikenteen tarjontaan tehdään seuraavat lisäykset (11.12.2016-31.12.2017):

– kaksi junaparia R-juniin (Helsinki-Riihimäki) ja Z-juniin (Helsinki-Lahti)

– 8 junaparia Lahti-Riihimäki-välille

– 2 junaparia Riihimäki-Tampere-välille

– osa Rovaniemi-Kolari-yöjunaliikenteen sesonkiaikojen vuoroista siirretään velvoiteliikenteeseen, myös Turun yöjunaliikenne siirtyy markkinaehtoisesta liikenteestä velvoiteliikenteeseen

– 1 junapari Tampere- Pori-välille

– 1 junapari Savonlinna-Parikkala-välille, samalla koko yhteysväli siirtyy velvoiteliikenteeksi

– 1 junapari Kuopio-Kouvola-välille

– 1 junapari Tampere-Keuruu-välille

– Pieksämäki-Joensuun liikennöintirakennetta muutetaan, jatkossa yhteysvälillä kaksi junaparia päivässä, jotka kuuluvat velvoiteliikenteeseen

Helsingin ja Siuntion välisen junaliikenteen parantamiseksi liikenne- ja viestintäministeriö tulee neuvottelemaan Siuntion kunnan ja HSL:n kanssa nykyisen ostoliikennesopimuksen siirtämisestä ministeriön nimiin. Tavoitteena on, että valtio ostaa vuonna 2017 tämän yhteysvälin HSL:ltä nykyisen laajuisena.

Nurminen Logistics ja venäläinen Rustranscom perustavat yhteisyrityksen

Nurminen Logistics Oyj aloittaa strategisen yhteistyön venäläisen Rustranscomin konsernin kanssa. Perustettava yhteisyritys, NR Rail, on Nurminen Logistics -konsernin tytäryhtiö. Se tarjoaa uuden vaihtoehdon Suomen ja Venäjän välisille vienti- ja tuontivirroille. Rustranscom on ollut jo pitkään Venäjän suurimpia toimijoita esimerkiksi metsäteollisuuden ja maataloustuotteiden rautatiekuljetuksissa, ja sillä on käytössään yli 44 000 omaa vaunua.

Suomen ja Venäjän välisten rautatiekuljetusten jo allekirjoitettu yhdysliikennesopimus ratifioidaan lähiaikoina. Käytännössä valtioiden välinen veturiliikenne Suomen rautateiden osalta vapautuu. Aikaisemmin kyseessä on ollut VR:n monopoli. Muutos on merkittävä, sillä rautatielogistiikan kokonaismarkkina Suomessa on 450 miljoonaa euroa, josta yhdysliikenteen osuus on noin kolmannes.

NR Rail tulee panostamaan nykyaikaisiin vetureihin ja kustannustehokkuuden lisäämiseen. Veturi-investointien määrä ja aikataulu riippuvat asiakasvolyymien kehityksestä. Nurminen Logistics -konserni pystyy jatkossa tarjoamaan omia vetureita osana kokonaispalvelua, johon kuuluvat vaunut, terminaalit, ratapihat ja huolintapalvelut rajanylityspaikoilla Imatralla, Niiralassa ja Vainikkalassa.
”Olen innoissani tästä uudesta avauksesta yhtiöiden välillä. Tämän kautta meidän on mahdollista laajentaa Nurminen Logisticsin palvelukokonaisuutta. Lisäksi pystymme tarjoamaan entistä pidemmän arvoketjun. Tarkoituksena on aloittaa veturiliiketoiminta vuoden 2017 jälkimmäisellä puoliskolla. Nurminen Logisticsin tavoitteena on jatkuvasti kehittää kustannustehokkaita ja läpinäkyviä logistiikkapalveluja suomalaisen vienti- ja tuontiteollisuuden hyväksi”, kommentoi Nurminen Logisticsin toimitusjohtaja Marko Tuunainen.

Vectron esillä maailman suurimmilla raideliikenteen kalusto- ja kuljetusteknologiamessuilla

etusivu_uusi_sahkoveturi_su

Siemens esittelee VR Groupille muokatun Vectron-sähköveturin maailman suurimmilla raideliikenteen kalusto- ja kuljetusteknologiamessuilla InnoTransissa 20.−23.9. Berliinissä.

Suomen rataverkolla neljä testiohjelmassa olevaa Vectron-sähköveturia saavat pian seuraansa viidennen veturin, kun uusin tulokas saapuu syys−lokakuussa Berliinistä messujen jälkeen Suomeen.

− Olemme ylpeitä siitä, että voimme esitellä uusinta Vectronia InnoTrans-messuilla.  Yhtenä maailman suurimmista raideliikenneratkaisujen tarjoajista meille on tärkeää kertoa siihen kehitetyistä pohjoiseen ilmaston ratkaisuista, kuten katolle nostetusta ilmanotosta. Tämä on merkittävä tapahtuma ja kerää kaikki alan ammattilaiset uusimpien teknologioiden äärelle, Siemens Osakeyhtiön divisioonajohtaja Juha Lehtonen kertoo.

− Hienoa, että veturimme ja VR:n värit ovat esillä InnoTransissa. Tämä on meille ainutlaatuinen tilaisuus ja vahvistaa varmasti VR:n mainetta kehittyvänä ja modernina toimijana, VR Groupin liikennejohtaja Petri Aunosanoo.

Liikenteessä vuonna 2017

VR Groupille räätälöidyt veturit ovat olleet koeajoissa Suomessa vuoden alusta ja intensiivinen testiohjelma jatkuu edelleen.

− Odotamme mielenkiinnolla tulevaa talvea, jolloin pääsemme testaamaan messuillakin esiteltäviä veturin talviominaisuuksia käytännössä. Testaamme myös muun muassa dieselmoduulia, radio-ohjausta, veturin vetokykyä sekä tietysti veturin luotettavuutta, Auno jatkaa.

VR Group on tilannut 80 uutta sähköveturia Siemensiltä. Lisäksi sopimukseen sisältyy optio enintään 97 veturin lisätilauksesta. Kyseessä on VR Groupin historian suurin yksittäinen hankinta, jonka arvo on yli 300 miljoonaa euroa, ilman optioita. Veturihankinta on osa merkittävää VR Groupin kalustoinvestointien sarjaa. Kyseessä on myös yksi viime vuosien suurimmista veturikaupoista Euroopassa.

Ensimmäiset 10 veturia aloittavat kaupallisessa tavara- ja matkustajaliikenteessä vuoden 2017 aikana ja sarjavalmistus alkaa kesällä 2018. Koko 80 veturin kalustoerä toimitetaan vuoteen 2026 mennessä.

Video: Vectron testiajossa Suomen rataverkolla

Tutustu Vectroniin

VR Transpointin kuljetusmäärät kasvussa – VR Group palkkaa lisää veturinkuljettajia

dv12_1

Kuva: VR Group

VR Groupin logistiikkadivisioonan VR Transpointin kuljetusmäärät ovat kasvussa, ja VR rekrytoi kasvavan tavaraliikenteen tarpeisiin reilut parikymmentä uutta veturinkuljettajaa. Näköpiirissä olevaa kuljettajatarvetta lähdetään täyttämään myös erilaisilla sisäisillä toimilla. Hyvien kuljetusnäkymien ja veturinkuljettajien melko suuren eläkepoistuman vuoksi uusia kuljettajia tarvitaan heti alkuvuoden 2017 aikana.

VR Transpointin rautatielogistiikan kuljetusmäärät nousivat jo tammi–kesäkuussa 7,5 prosenttia vertailukauteen verrattuna ja olivat 17,7 miljoonaa tonnia.

– Rautatielogistiikan näkymät ovat positiiviset. Vahvan orgaanisen kasvun lisäksi olemme haastavassa markkinatilanteessa onnistuneet luomaan asiakkaillemme uusia ja entistä tehokkaampia logistiikkaratkaisuja. Niiden johdosta kuljetusvolyymit ovat kasvaneet ja siksi meillä on nyt tarve rekrytoida myös uusia veturinkuljettajia, logistiikkajohtaja Rolf Jansson VR Transpointista kertoo.

Uusien kuljettajien koulutus alkaa marraskuussa, ja koulutuksen pituus on noin yhdeksän kuukautta. Erillistä hakua ei järjestetä, sillä uusien kuljettajien uskotaan löytyvän jo aikaisemmilla hakukerroilla kuljettajaksi pyrkineiden joukosta. Kuljetusvolyymien kasvun vuoksi myös VR Groupin kevään yhteistoimintaneuvotteluissa päätetyt veturinkuljettajien lomautukset perutaan lokakuusta lähtien.

VR Groupissa työskentelee noin 1200 veturinkuljettajaa. Työ on itsenäistä ja erittäin vastuullista asiakaspalvelutyötä. Veturinkuljettajat koulutetaan ohjaamaan monipuolista kalustoa ja kuljettamaan junia turvallisesti, aikataulun mukaisesti ja taloudellisesti yhteistyössä muiden henkilöstö- ja sidosryhmien kanssa.

HKL valmistelee raitiovaunujen lisähankintaa

12369192_1183307538365350_8537482264658041841_n

HKL:n johtokunta käsittelee torstain kokouksessaan hankepäätöstä 20 uuden raitiovaunun hankinnasta Helsinkiin. Valmistelu liittyy HKL:n raitiovaunukaluston kokonaismäärän ja kaluston esteettömyyden säilymiseen riittävänä kaikissa tulevaisuusnäkymissä.

HKL:n nykyisestä kalustosta 1990-luvun loppupuolella hankitut, Bombardierin valmistamat Variotram-vaunut eivät tehtyjen mittausten, asiantuntijalausuntojen ja HKL:n kokemusten perusteella kestä sellaista elinkaarta kuin hankintavaiheessa on määritelty. Ongelmia on mm. korirakenteessa.

HKL solmi Bombardier Transportation Finland Oy:n kanssa vuonna 2007 huolto- ja kunnossapitosopimuksen, jossa Bombardier sitoutui huoltamaan ja kunnossapitämään vaunuja niin, että niille määritellyt päivittäiset käytettävyystavoitteet saavutetaan. Tämä huoltosopimus on loppumassa keväällä 2018. HKL ja Bombardier käyvät parhaillaan neuvotteluja sopimuksen mahdollisesta jatkosta. Neuvotteluja on käyty hyvässä hengessä ja ne jatkuvat vielä syys-lokakuun ajan. Nyt valmisteltavalla vaunuhankinnalla HKL haluaa kuitenkin varautua myös siihen vaihtoehtoon, että sopimusta ei jatketa ja Variotram-vaunut poistuvat hallitusti liikenteestä.

Mikäli HKL:n johtokunta hyväksyy sille esiteltävän hankepäätöksen, jatkuu asian käsittely kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa syksyn aikana.

-Hankepäätös haluttiin saada käsittelyyn jo ennen Variotram-neuvottelujen päättymistä. Varmistaaksemme riittävän vaunumäärän liikennettä varten tulee päätöksenteon asiassa edetä ripeästi siinä tapauksessa, että neuvotteluissa Bombardierin kanssa ei päädyttäisi tyydyttävään lopputulokseen, sanoo HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski.

Mikäli vaunuhankinnan tarve tulee ja sekä HKL:n johtokunta, kaupunginhallitus että -valtuusto ovat hankepäätöksen hyväksyneet, käsittelee HKL:n johtokunta varsinaista vaunujen hankintapäätöstä loppuvuodesta. Tällä aikataululla 20 vaunun hankinta ehditään toteuttaa vuoteen 2018 mennessä.

Suomen ABB:n teknologia ohjaa ja valvoo nyt koko Suomen sähkörataverkkoa

b89bd3ae-e48c-43d4-9629-e63ecb274625-main_image

Suomen ABB on allekirjoittanut sopimuksen MicroSCADA Pro -käytönvalvontajärjestelmän toimittamisesta Liikenneviraston Tampereen käyttökeskukseen. Järjestelmä ohjaa ja valvoo sähköradan sähkönsyöttöä Tampereen käyttökeskuksen valvonta-alueella. Alueeseen kuuluvat radat Tampereelta Riihimäelle, Turkuun, Vaasaan, Jyväskylään, Poriin ja Raumalle. Sopimuksen myötä koko Suomen sähkörataverkko, kaikkiaan yli 3 250 sähköistä raidekilometriä on Suomen ABB:n ohjaus- ja valvontateknologian piirissä.

Kaikkiaan Suomessa käyttökeskuksia on neljä. Aiemmin Liikennevirasto ja Suomen ABB ovat solmineet vastaavat sopimukset Helsingin, Kouvolan ja Oulun käyttökeskusten valvonta-alueiden sähkörataverkon ohjauksesta ja valvonnasta sekä Vuosaaren Satamaradasta. Suomen neljästä käyttökeskuksesta valvotaan sähköradan kaikkia sähköteknisiä järjestelmiä, suoritetaan jännitekatkoja ja -kytkentöjä ja varmistetaan näin sähköradan turvallisuus ja käytettävyys.  Kaikki junaratojen vikatilanteet ja kunnossapitotyöt raportoidaan johonkin näistä käyttökeskuksista.

”Olemme tehneet yhteistyötä ABB:n kanssa jo 2000-luvun alusta lähtien, jolloin ensimmäinen MicroSCADA-järjestelmään perustuva kaukokäyttöjärjestelmä rakennettiin Pohjois-Suomeen. Aiemmin toimitetut järjestelmät ovat toimineet luotettavasti, eikä matkustaja- ja tavaraliikenteessä ole ollut sähköradan kaukokäyttöjärjestelmän vioista johtuvia häiriöitä. Yhteistyö ABB:n kanssa on ollut mutkatonta ja asiakkaan tarpeet on otettu huomioon hyvin”, projektipäällikkö Pekka Rautoja Liikennevirastosta sanoo.

”Kyse on Suomessa kehitetystä ja edelleen kehitettävästä teknologiasta ja toimituksia on maailmanlaajuisesti yli 10 000. Olemme iloisia siitä, että teknologiamme on sopimuksen myötä omalta osaltaan varmistamassa sujuvan ja turvallisen sähköjunaliikenteen kaikilla Suomen sähkörataosuuksilla”, toimialajohtaja Juha Muhonen ABB:ltä sanoo.

MicroSCADA Pro on ABB:llä Suomessa kehitetty ohjaus- ja valvontajärjestelmä. Suomen sähkörataliikenteen lisäksi se on käytössä muun muassa Delhin metrossa, Bangkokin Skytrain-ilmajunassa sekä Hai Vann Pass -tietunnelissa Vietnamissa. Myös teollisuus ja energiayhtiöt maailmanlaajuisesti käyttävät järjestelmää sähköjärjestelmien ohjaukseen ja valvontaan.

Sopimus sisältää lisäksi tekniikkaa, jolla valvonta- ja ohjaustietoa välitetään sähkönsyöttöasemilta ja liikennepaikoilta MicroSCADA Pro -ohjelmistolle. Aiemmin on solmittu ylläpitosopimus kunnossapitopalveluiden toimittamisesta Liikenneviraston sähköradan valvontajärjestelmiin.

Tampereen käyttökeskuksen uusi ohjaus- ja valvontajärjestelmä otetaan käyttöön vaiheittain ja valmistuu kokonaisuudessaan vuoden 2018 loppuun mennessä.

Linkit

Artikkeli: Sähköradan paimenet

Metron tiheän vuorovälin liikenne käynnistynyt sujuvasti

30b2f9ce-9b47-49da-a563-33747adf3ba8-main_image

Kuva: HKL

Metroliikenteessä siirryttiin 15.8. ajamaan 2,5 minuutin vuorovälillä ruuhka-aikoina Kampin ja Itäkeskuksen välillä. Ensimmäisten viikkojen kokemusten perusteella metron tiheän vuorovälin liikennöinti on sujunut pääosin ongelmitta: junat ovat pysyneet aikataulussa ja matkustajat ovat oppineet hyvin muutoksen vaikutukset matkustamiseen.

– 2,5 minuutin vuorovälillä on nyt liikennöity kohta neljä viikkoa ja liikenteen täsmällisyys on parantunut entisestään ensimmäisistä päivistä. Tiheän vuorovälin ansiosta jo aiemminkin suosittu metroliikenne palvelee entistäkin paremmin, sanoo HKL:n liikennöintiyksikön johtaja Arttu Kuukankorpi.

Tiheän vuorovälin vuoksi odotusaika asemilla lyhenee, mutta samasta syystä junat eivät ehdi jäädä asemille odottamaan. Matkustajien on tärkeää muistaa, että junan sulkeutuvien ovien väliin ei saa mennä, koska se viivästyttää koko metroliikennettä. HKL haluaakin kiittää matkustajia siitä, että tämä viesti on matkustajien keskuudessa pääsääntöisesti hyvin ymmärretty.

Toinen matkustukseen vaikuttanut muutos on junien lyheneminen kuusivaunuisista nelivaunuisiksi. Nykymetron osuuden laitureilla matkustajan on siksi osattava odottaa junaa oikeassa kohdassa, jolloin junaan nouseminen sujuu ripeästi. Laiturialueille on teipattu tarrat, jotka osoittavat junan pysähtymispaikan.

Liikennöinnin ensimmäisten viikkojen aikana on sattunut joitakin liikennöintiin vaikuttaneita liikennehäiriöitä. Kyseessä ovat olleet esimerkiksi pienet tekniset häiriöt ovien toiminnassa. Häiriöiden luonne ei kuitenkaan ole poikennut aiemmasta eivätkä ne johdu tiheän vuorovälin liikenteestä.

Tiheällä vuorovälillä liikennöitäessä mahdolliset häiriöt aiheuttavat entistä herkemmin liikenteen hetkellisen pysäyttämisen, sillä muut junat eivät pääse ohittamaan seisahtunutta metrojunaa. Näin toimien pitkiä vuorovälejä ei pääse syntymään, ja liikenne saadaan palautettua mahdollisimman pian normaaliksi poikkeustilanteen jälkeen. Junat odottavat liikenteen uudelleen käynnistymistä pääsääntöisesti asemilla, jotta häiriö matkustajille jäisi mahdollisimman vähäiseksi.

HKL:lle hankituilla uusilla M300-sarjan metrojunilla liikennöidään lähiviikkoina satunnaisesti matkustajaliikenteessä. Junilla aletaan liikennöidä normaalisti muun kaluston tapaan myöhemmin syksyllä. Alkuvaiheessa liikenteessä tulee olemaan enintään neljä M300-junaa.

Metron vuoroväli on ruuhka-aikoina noin klo 7.00–9.30 ja 14.30–18.30 Kampin ja Itäkeskuksen välillä 2,5 minuuttia. Mellunmäen junat menevät ruuhka-aikaan 2,5 minuutin vuoroväliä ajettaessa kääntöraiteelle jo Kampissa. Muina aikoina junat ajavat normaalisti Ruoholahteen. Lauantaisin ja arkisin päiväsaikaan metron vuoroväli välillä Ruoholahti-Itäkeskus on 3-4 minuuttia, ja itäisillä haaroilla 7,5 minuuttia. Iltaisin ja sunnuntaisin vuoroväli välillä Ruoholahti-Itäkeskus on 5 minuuttia, ja itäisillä haaroilla 10 minuuttia.