VR lisää 45 junaa viikossa eri puolille Suomea

7.10.2010_Sm4_vihrea_0003

© VR Group

VR parantaa palvelujaan ja lisää juhannusviikolla uusia junavuoroja Tampereelta Pohjanmaalle ja Ouluun. Helsingin ja Tampereen välisiä aikatauluja muutetaan keskipäivällä siten, että junat palvelevat myös väliasemia Riihimäki, Hämeenlinna, Toijala ja Lempäälä. Myös yöjunien aikatauluja muutetaan paremmin yhteensopiviksi lentoliikenteen kanssa. Härmään avataan uusi asema, jossa osa Pohjanmaan junista pysähtyy kesä-elokuussa.

VR parantaa 19. kesäkuuta lähtien junayhteyksiä etenkin Pohjanmaalla. Junamatkustaminen on vahvassa kasvussa koko maassa: matkustaminen lisääntyi viime vuonna kaupallisessa liikenteessä 8%, Helsingistä Seinäjoelle jopa 20%.

– On hienoa, että ihmiset ovat löytäneet juniin. Viime vuosi oli meille isojen muutosten vuosi; alensimme hintoja pysyvästi 25 % ja nopeutimme junayhteyksiä eri puolilla Suomea samaan aikaan kuin merkittävästi tehostimme toimintaamme. Olemme edelleen käyneet huolella läpi asiakkaidemme tarpeita ja löytäneet mahdollisuuksia nyt lisätä vuoroja omassa kaupallisessa liikenteessämme siellä, missä kysyntää on, sanoo VR:n matkustajaliikenteen johtaja Maisa Romanainen.

Oulusta Seinäjoelle liikennöidään yksi uusi aamuvuoro kello kuuden aikaan (ma-pe ja su). Aamuyhteydet Oulusta ja pienemmiltä väliasemilta paranevat Helsinkiin, Vaasaan, Jyväskylään ja Turkuun. Tampereelta Ouluun liikennöidään vastaavasti uusi iltapäivävuoro noin klo 15, joka niin ikään palvelee pohjoisen pienempiä väliasemia ja tarjoaa samalla suoran yhteyden Turusta Ouluun.

Seinäjoen ja Vaasan välisiä yhteyksiä parannetaan tuomalla ma–pe ja su uudet junavuorot puoleen päivään, Seinäjoelta noin klo 12 jälkeen ja Vaasasta ennen klo 14, sekä alkuiltaan, Seinäjoelta klo 15 jälkeen ja Vaasasta noin klo 17. Tämä juna jatkaa suoraan Tampereelle. Samalla yhteydet sekä Ouluun että Helsinkiin paranevat. Vaasan ja Seinäjoen välillä liikennöi myös edelleen pieniä paikkakuntia palveleva liityntäbussi.

Härmässä avataan 19.6. uusi, kesän matkailijoita palveleva asema, jolla pysähtyy päivittäin 4–6 junavuoroa 13.8. asti. Asemalta on kävelymatka Power Parkiin, jossa vierailee vuosittain noin 450 000 asiakasta. Liikennöinnistä Härmään on sovittu kesinä 2017-2019.

Helsingin ja Turun välille tuodaan yksi uusi vuoro perjantaille klo 12.30 aikaan Helsingistä Turkuun ja sunnuntaisin noin kello 21.30 Turusta Helsinkiin.

Hämeenlinna ja Riihimäki saavat lisää vuoroja keskipäivään

Helsinki-Tampere on Suomen vilkkain liikenneväylä, jossa kulkee nopea noin 1:30 kestävä junayhteys kerran tunnissa. VR kokeilee tulevalla aikataulukaudella mallia, jossa yksi nopea vuoro molempiin suuntiin muutetaan ruuhka-ajan ulkopuolella hitaammaksi, myös väliasemia Riihimäki, Hämeenlinna, Toijala ja Lempäälä palvelevaksi.

Muutos koskee Pendolino-junia S 169 klo 11:27 (suunniteltu uusi lähtöaika 11:04) Helsingistä Tampereelle ja S 170 klo 11:02 (suunniteltu uusi lähtöaika 11:07) Tampereelta Helsinkiin. Matka-aika on noin 1:48. Muutos parantaa myös Tampereen ja Lahden välisiä yhteyksiä. Lisäksi samoilla väliasemilla pysähtyy jatkossa maanantaista perjantaihin ja sunnuntaisin uusi junavuoro suunnitelman mukaan klo 14:04 Helsingistä Poriin sekä sunnuntaisin Helsingistä klo 21:04 Tampereelle. Kaikki junien lähtöajat täsmentyvät kevään aikana.

– Olemme seuranneet matkamäärien kehitystä ja kuunnelleet asiakkaidemme toiveita etenkin Hämeenlinnassa ja Riihimäellä. Muutamme 26.3. alkaen useimmat taajamajunayhteydet vaihdottomiksi ja olemme lisänneet kalustoa ruuhkajuniin. Nyt parannamme vielä keskipäivän yhteyksiä sekä Tampereen että Helsingin suuntiin. Toivomme uudistusten kokonaisuudessaan lisäävän edelleen junamatkustusta tällä Suomen kasvukäytävällä ja teemme päätöksiä jatkosta kysyntään perustuen, sanoo VR:n kaukoliikenteen suunnittelujohtaja Antti Tuominen.

Yhteydet lentokentälle paranevat

Samassa yhteydessä VR parantaa junaliikenteen yhteensopivuutta lentoliikenteeseen. Yöjunien aikataulut muutetaan paremmin sekä aikaisiin aamu- että myöhäisiin iltalentoihin sopiviksi. Lentoasemalla pääsee kätevästi yhdellä junalipulla ilman lisämaksua kaikkialta Suomesta. Asiakas vaihtaa junaa lentokentälle vievälle Kehäradalle joko Pasilassa tai Tikkurilassa. Junalla lentoasemalla matkustaa yhä useampi, vuonna 2016 matkoja tehtiin kaukoliikenteen lipuilla yli 300 000 (+ 220 %).

Kesäkuun aikataulut julkaistaan 21. huhtikuuta, jolloin myös liput tulevat myyntiin.
Kesäksi ei tule voimaan harvennettuja aikatauluja, vaan uudet aikataulut ovat voimassa 19.6. – 9.12.2017. Kesällä tehdään totuttuun tapaan myös Liikenneviraston ratatöitä, jotka hidastavat joitain aikatauluja ja osa junista korvataan linja-autoilla. Kesän ratatöistä kerrotaan tarkemmin huhtikuussa.

Onnettomuustutkintakeskus: Matkanevalla 23.3.2016 tapahtuneen veturin törmäyksestä teräsrainakelaan kolme uutta turvallisuussuositusta

2017-02-21 13_53_07-R2016-02_-_Tutkintaselostus.pdf - Nitro Reader 3

Kuva: OTKES

Matkanevalla 23.3.2016 tapahtuneen veturin törmäyksestä teräsrainakelaan ja suistumisesta raiteilta kolme uutta turvallisuussuositusta

Kokkolasta kohti Ylivieskaa matkalla ollut veturi törmäsi 23.3.2016 klo 11.53 Matkanevalla raiteilla olleeseen teräsrainakelaan 120 km/h-nopeudella. Veturi hypähti lappeellaan olleen rainakelan ylitse ja suistui kiskoilta. Onnettomuudesta syntyi mittavia taloudellisia vahinkoja, henkilövahinkoja ei tullut.

Onnettomuustutkintakeskus (OTKES) antaa vastaavien onnettomuuksien ehkäisemiseksi, turvallisuuden parantamiseksi ja vahinkojen torjumiseksi kolme uutta turvallisuussuositusta, ja suosittaa, että Liikenteen turvallisuusvirasto (Trafi) varmistaa niiden toteutumisen.

Suositukset koskevat rainakelanippujen sitomista, vaunuun kuormaamista sekä turvallisuustiedon keräämistä ja analysointia.

Noin 3 500 kg painava rainakela oli pudonnut raiteelle noin tuntia aikaisemmin paikan ohittaneesta tavarajunasta. Rainakela oli pyörinyt viereiselle raiteelle ja jäänyt lappeelleen toisen kiskon päälle. Ennen veturin törmäämistä rainakelaan matkustajajuna ohitti paikan toista raidetta pitkin klo 11.45. Matkustajajunan kuljettaja ei havainnut viereisellä raiteella ollutta rainakelaa.

Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että teräsyhtiö SSAB määrittää ja todentaa laskennallisesti rainakelanippujen koossapitävän sidonnan, huomioiden tehtaalla tapahtuvan käsittelyn aiheuttamat rasitukset ja rautatiekuljetuksessa kelanippuun kohdistuvat sivuttaiskiihtyvyydet.

Rainakelanippua kiinni pitävien silmävanteiden katkeamista edelsi SSAB:n tehtaalla sidonnan jälkeisen käsittelyn ja kuljetuksen aikana tapahtunut silmävanteiden löystyminen sekä siirtyminen pois paikoiltaan. Löysät silmävanteet sallivat rainakelanipun kallistelun kuljetuksen aikana.

Toiseksi OTKES suosittaa, että VR selvittää kuormatun kelavaunun kulkuominaisuuksien parantamiseksi kelojen parhaat sijoituspaikat vaunuissa ja huomioi tulokset kuormausohjeissa.

Kelavaunujen kulkuominaisuudet täyttävät eurooppalaisen EN 14363 -normin vaatimukset, mutta kelavaunujen runkoon kohdistuvat sivuttaiskiihtyvyydet ovat lähellä raja-arvoa ja lyhytkestoisesti jopa niiden ylikin. Arvioitaessa laskennallisesti kuorman sijoittamisen aikaansaamaa kuormatun vaunun hitausmomenttia todettiin, että on suotuisampaa sijoittaa raskaat kelat keskemmälle vaunua kuin päätyihin.

Lisäksi OTKES suosittaa, että SSAB kerää riskien tunnistamiseksi tiedot sidontaan, varastokäsittelyyn ja kuljetukseen liittyvistä poikkeamista ja käsittelee ne.

Sidontavanteita on ollut löysällä ja katkennut varastokäsittelyn tai kuljetuksen aikana. SSAB:n tuotannossa oli myös tunnistettu ongelma, että varastoalueella vierivien ja nostettavien kelojen sidontavanteet löystyvät. Katkenneita sidontavanteita oli uusittu, mutta niistä ei ollut kirjattu poikkeamaa. Lisäksi tutkinnassa selvisi, että rainakeloja oli pudonnut tai kallistunut kuljetuksen aikana aiemminkin, mutta tietoja ei ollut saatavilla kaikista tapauksista

Muina huomioina Onnettomuustutkintakeskus toteaa, että rautatieoperaattoreiden tulee muistuttaa veturinkuljettajille, että kynnys ilmoittaa turvallisuuteen liittyvistä havaituista mahdollisista epäkohdista on pidettävä matalana.

Tutkintaselostus: http://www.turvallisuustutkinta.fi/material/attachments/otkes/tutkintaselostukset/fi/raideliikenneonnettomuuksientutkinta/2016/hYUXQiDdP/R2016-02_-_Tutkintaselostus.pdf

Selfie raiteilla voi tappaa – kampanja muistuttaa rautateiden vaaroista

200-tykkaysta.-vain-yksi-elama.

Liikennevirasto, Trafi, VR Group ja Aseman lapset ry aloittavat kampanjan rataturvallisuuden puolesta. Kampanjan tavoitteena on saada etenkin nuoret ymmärtämään, että radalla liikkuminen on hengenvaarallista.

Junan alle jää vuosittain 50-60 ihmistä, minkä lisäksi rautateillä sattuu paljon läheltä piti -tilanteita. Etenkin nuorten keskuudessa kuvien ottaminen raiteilla on erittäin huolestuttava ilmiö.

”Rata ei ole oleskelu- eikä leikkipaikka, eikä raiteiden yli ei saa oikaista. Junan lähestymistä ei välttämättä huomaa ajoissa, jos on keskittynyt esimerkiksi kuvien ottamiseen. Etenkään lapset ja nuoret eivät usein ymmärrä, että juna ei voi väistää eikä ehdi pysähtyä ajoissa”, sanoo rautatietoimintojen turvallisuuspäällikkö Marko Tuominen Liikennevirastosta.

Myös aikuiset liikkuvat luvattomasti rautatiealueella, usein ajattelemattomuuttaan. Aikuisten tulisi kuitenkin toimia esimerkkinä, ja kertoa lapsille ja nuorille rautateiden vaaroista.

”Rautateiden vaaroista on tärkeä puhua. Ihmiset eivät yleensä tule ajatelleeksi, kuinka vaarallinen paikka rata oikeasti on”, muistuttaa johtava asiantuntija Kirsi Pajunen Trafista.

Muista nämä asiat rautatiealueesta

1.    Radalle ei saa saa mennä, se on aina vaarallista

Kaikki rautatiealueella liikkuminen ja asiaton oleskelu on laissa kielletty. Tämä koskee mm. radan ylittämistä muusta kuin virallisesta radan ylityskohdasta sekä liikkumista ratapihalla tai ratapenkalla.

Rautatiealueella ei ole koskaan turvallista hetkeä liikkua. Rataverkolla liikkuu matkustajajunien lisäksi paljon erityyppisiä junia, joiden aikataulut muuttuvat usein.

2.    Junat kulkevat nopeasti ja äänettömästi

Junan lähestymisen huomaa usein vasta, kun on jo liian myöhäistä. Nopeimmillaan junat kulkevat jopa 220 km/h. Junan nopeudesta ja olosuhteista riippuen junan pysähtymismatka on jopa puolitoista kilometriä.

3.    Ilkivalta on vaarallista myös tekijälle itselleen

Lain mukaan junalle on annettava esteetön kulku. Raiteelle laitetut esteet aiheuttavat vaaran niin ohikulkijalle, junan kuljettajalle ja matkustajille kuin ilkivallan tekijällekin. Ilkivaltaa on esimerkiksi raiteelle asetettu este, kuten kivi tai polkupyörä.

4.    Sähköradalla on aina hengenvaara

Ratojen sähköjännitteet aiheuttavat hengenvaaran. Ratapihoilla seisovien vaunujen päälle kiipeäminen on kielletty välittömän hengenvaaran vuoksi.

Teemu Sipilästä VR:n lähiliikennejohtaja

5132c5_sipil__-teemu

Matkustajaliikenteen lähiliikennejohtajaksi on valittu Teemu Sipilä. VR Groupin lakiasiainjohtajana vuodesta 2010 toiminut Sipilä aloittaa tehtävässä maaliskuun 2017 aikana. Tehtävää aiemmin hoitanut Topi Simola siirtyy uusiin haasteisiin VR-konsernin ulkopuolelle.

Koulutukseltaan Sipilä on oikeustieteen maisteri ja on ennen VR-konserniin tuloaan toiminut vaativissa lakitehtävissä usean vuoden ajan. Syksyllä 2016 Sipilä toimi hetken myös VR-konsernin tytäryhtiön VR Trackin vt. toimitusjohtajana.

Lähiliikennejohtajana Sipilä vastaa sekä HSL–alueen että VR:n lähijunaliikenteen laadukkaasta ja tehokkaasta operoinnista sekä kilpailukyvyn jatkuvasta kehittämisestä. VR solmi 1.4.2016 alkaen HSL-liikenteen operointi- ja kunnossapitosopimuksen, joka päättyy kilpailutetun liikenteen alkamiseen vuonna 2021.

– Lähiliikenteen toiminta on kehittynyt viime vuosien kovan työn tuloksena positiivisesti. Otan innolla vastaan haasteen uudesta vaiheesta, jossa katse on kilpailutukseen valmistautumisessa. Asiakaskokemuksen sekä laadun parantaminen yhdessä henkilöstön kanssa ovat avaintekijöitä, kertoo Sipilä.

– Olemme todella iloisia saadessamme Teemun kaltaisen ammattilaisen viemään lähiliikennettä uusiin haasteisiin, sanoo VR:n matkustajaliikennejohtaja Maisa Romanainen.

Teemu Sipilä:
− VR-konsernin lakiasiainjohtaja vuosina 2010-2017
− työskennellyt aiemmin vaativissa lakitehtävissä mm. Fortum Oyj:ssä
− s. 1974
− oikeustieteen maisteri

Selvitys: LNG- ja biokaasuvetureiden kilpailukyky tavaraliikenteessä, rataosuus Pori-Parkano-Haapamäki mahdollisena pilottikohteena

2017-02-10 12_58_33-Vihreä rahtirata johtopäätökset 9-10.2.2017.pdf - Nitro Reader 3

Vihreä rahtirata -selvityksessä on ensimmäistä kertaa Suomessa arvioitu LNG- ja biokaasuvetureiden käyttöönoton teknisiä ja taloudellisia edellytyksiä ja veturien kilpailukykyä tavaraliikenteessä suhteessa dieselja sähkövetureihin. Mahdollisena pilottikohteena on rataosuus välillä Pori-Parkano-Haapamäki. Selvityksessä todettiin, että LNG:n ja biokaasun käyttö rautatiekuljetuksissa veturien polttoaineena tukee hyvin koko EU:n ja Suomen ilmasto-, energia ja liikennepoliittisia tavoitteita. Kaasuvetureiden käyttö on dieselvetureiden käyttöä kustannustehokkaampaa, joten niiden avulla voidaan säästää teollisuuden kuljetuskustannuksissa ja rataverkon jatkosähköistyksessä sekä samalla vähentää liikenteen päästöjä.

Pori-Parkano-Haapamäki (PPH) -rata olisi hyvä pilottikohde kaasuvetureiden käyttöönotossa Porin LNG-terminaalin läheisyyden vuoksi. Radan avaaminen voisi synnyttää uusia kuljetusmahdollisuuksia, jotka perustuvat muun muassa Porin sataman vapaan kapasiteetin ja sataman 15,3 metrin syväväylän hyödyntämiseen sekä volyymien kasvun kautta kilpailukykyisiin kuljetuskustannuksiin ja vihreämpään imagoarvoon. Radan potentiaalin kehitykseen vaikuttavat muun muassa metsäteollisuuden suunnittelemien investointien toteutuminen sekä Venäjän raaka-aineiden viennin ja satamakapasiteetin kehittyminen. Nykyisten rautatiekuljetusvirtojen perusteella PPH-radan kuljetuspotentiaali on noin 0,8 milj. tonnia. Ratainvestointi ei ole vielä tällä kuljetusmäärällä yhteiskuntataloudellisesti kannattava.

PPH-radan avaaminen parantaisi osaltaan Suomen huoltovarmuutta erilaisten häiriö- ja poikkeusolojen varalta sekä tukisi radanvarsialueiden taloudellisia kehitysmahdollisuuksia. PPH-ratatyöryhmän näkemyksen mukaan ratayhteys tulee ottaa kaasuvetureiden käytön pilottikohteeksi Suomessa ja sisällyttää raideliikennesuunnitelmiin hyvänä vaihtoehtona tavaraliikenteen uudelleenjärjestämiselle muuttuvassa toimintaympäristössä.

Radan varren maakunnat ja kunnat teettivät selvityksen osana EAKR-rahoitteista Vihreä rahtirata -hanketta. Liikennevirasto oli mukana selvityksen ohjausryhmässä.

Selvitystyö sähköisessä muodossa www.satakuntaliitto.fi/saavutettavuus

Junamatkustamisen vahva kasvu jatkuu: yhä useampi suomalainen valitsi tammikuussa junan

vihrea_makuuvaunu3

Kuva: VR GROUP

Suomalaiset tekivät tammikuussa yli 912 000 kaukoliikenteen junamatkaa (+12 %). Matkustus on kasvussa etenkin Pohjois-Suomeen. Hiihtolomaviikolla yöjunissa matkustaa yhteensä yli 10 000 matkustajaa.

VR:n vuosi on alkanut vahvasti; matkamäärät kasvoivat kotimaan kaukoliikenteen verkostolla lähes 12 % viime vuoden tammikuuhun verrattuna. Junamatkoja tehtiin tammikuussa yhteensä yli 912 000. Voimakkaimmin matkustaminen kasvoi Helsingistä Rovaniemelle (+ 53 %), Tampereelle (+15 %), Jyväskylään (+12 %) ja Ouluun (+12 %). VR alensi hintojaan pysyvästi neljänneksellä helmikuussa 2016. Alemmasta hintatasosta huolimatta myös myynti kasvoi hieman tammikuussa.

– Lapin matkailun kansainvälisestikin noteerattu vetovoima näkyy meillä hienosti, asiakkaat ovat löytäneet yöjunat. Lisäksi Ouluun pääsee päiväjunilla edullisimmillaan alle 30 eurolla ja saimme viime vuonna typistettyä jopa tunnin pois Oulun matka-ajasta, sanoo VR:n matkustajaliikenteen johtaja Maisa Romanainen.

Tammikuu on vilkasta matkustusaikaa myös Suomen ja Venäjän välisessä junaliikenteessä. Etenkin Pietariin liikennöivien Allegro-junien matkustajamäärät kasvoivat tammikuussa voimakkaasti (+22 %).

Hiihtolomien yöjunat täyttyvät, päiväjunissa tilaa vielä

Eteläisen Suomen hiihtolomalla (vko 8) yöjunamatkustus Lappiin on erittäin vilkasta. Hiihtolomaviikolla yöjunissa matkustaa yhteensä yli 10 000 matkustajaa. Menoliikenne painottuu perjantaille (17.2.) etelästä pohjoiseen ja paluuliikenne lauantaille (25.2.) pohjoisesta etelään. Perjantain yöjunat etelästä pohjoiseen ovatkin jo lähes täynnä (94 %), myös lauantain paluujunissa (25.2.) on vain rajallisesti paikkoja jäljellä. Päiväjunissa tilaa löytyy kuitenkin edelleen hyvin sekä meno- että paluumatkoille.