Junaliikenteen velvoiteliikenteestä sovittu vuosille 2018-2019

Helsingin_asema_Kivimiehet_ja_kellotorni_4777

Kuvaaja Soile Laaksonen

Liikenne- ja viestintäministeriö on tehnyt päätöksen junaliikenteen velvoiteliikenteestä ajalle 10.12.2017–14.12.2019. Velvoiteliikenne jatkuu samansisältöisenä kuin kuluvana vuonna.

Kaksivuotisella sopimuksella ministeriö haluaa varmistaa junayhteyksien jatkuvuuden. Valmistelun aikana pyydettiin lausuntoja kunnilta, maakunnilta, ELY-keskuksilta ja liikennealan toimijoilta. Velvoiteliikenteen tarjontaan tehtiin lisäyksiä vuodelle 2017, ja nykyiseen tarjontaan on oltu tyytyväisiä.

VR-Yhtymä Oy:llä (VR) on henkilöjunaliikenteen yksinoikeus. Tämän yksinoikeuden vastineeksi VR on velvoitettu ajamaan myös ns. velvoiteliikennettä, joka ei ole liiketaloudellisesti kannattavaa, mutta josta valtio ei erikseen suorita korvausta. Velvoiteliikenteestä voi koitua yksinoikeussopimuksen mukaan VR:lle enintään 20 milj. euron tappio.

Ministeriössä valmistaudutaan parhaillaan myös rautateiden henkilöliikenteen kilpailun avaamiseen..

Pisararadan suunnittelu valmistui

pisararata_fin_rgb-2017-1

Liikenneviraston ja Helsingin kaupungin yhteisen Pisararata-hankkeen rata- ja rakentamissuunnitelmat on saatu valmiiksi. Asemakaava on hyväksytty, mutta toteutuspäätöstä rakentamisesta ei vielä ole.   

Etelä-Suomen väestö- ja liikennemäärät ovat kasvussa. Sujuva tieliikenne sekä toimivan asumisen ja maankäytön kehittäminen edellyttävät tulevaisuudessa vahvaa roolia raideliikenteeltä. Liikenneviraston selvitysten mukaan Etelä-Suomen rautatieverkon ruuhkautuminen on kestämätöntä viimeistään 2035, ellei kehittämistoimia toteuteta.

Junaliikenteen toimintaedellytykset turvataan pitkän tähtäimen hankekokonaisuudella, johon kuuluvat käynnissä olevat hankkeet pääradalla, Pasilassa ja Helsingin ratapihalla sekä toteutuspäätöstä odottavat Pisararata sekä Espoon kaupunkirata.

Pisararata sujuvoittaa sekä kauko- että lähijunaliikennettä, ja siksi sillä on suuri vaikutus koko maalle. Pisararata on Helsingin keskustan alle suunniteltu lähijunien kaupunkiratalenkki. Pisaran mallinen rata alkaa Pasilasta ja kiertää 8 km tunnelissa Töölön, Helsingin keskustan ja Hakaniemen kautta takaisin Pasilaan.

infografiikka-pisararata-2017

Suunnitteluhankkeessa oli kyse tiedon tuottamisesta

Viisi vuotta sitten käynnistyneessä suunnitteluhankkeessa tehtiin muun muassa kallioperäkairauksia noin 2000 pisteessä. Näin saatiin valtavasti tietoa rata-alueen kallion laadusta ja korkeudesta maanpinnan alapuolella.

Nyt valmistunut rakentamissuunnitelma sisältää suunnitelmat asemille, kulkuyhteyksille, radalle sekä huolto- ja pelastustunnelille. Teknisten ratkaisujen osalta suunnittelu jätettiin tasoon, jossa suunnitelmat eivät vanhene ympäristön ja tekniikan kehittyessä.

Kustannuslaskennassa on arvioitu jokainen rakentamisen lohko erikseen ja siinä on hyödynnetty Kehäradalta ja Länsimetrosta saatuja tarjoushintoja ja toteutuneita hintoja koskevia tietoja. Esimerkiksi kunkin sisäänkäynnin hinta on arvioitu omana osanaan.

Kustannusarvio riippuu toteutusajankohdasta

Hankkeen investointikustannuksen arvioidaan nyt olevan n. 1,3 miljardia euroa. Hintaan vaikuttaa kuitenkin paljon toteuttamisen ajankohta sekä se, mikä taho omistaa asemat ja millaisia ratkaisuja omistaja haluaa niissä materiaalien ja palvelujen suhteen tehdä.

”Arvio on tehty tämän hetken tietojen mukaan ja kustannusarvio on laskettu vuoden 2022 ennustetussa kustannustasossa. Pisararadan rakentamisen arvioitu kesto on 10 vuotta, joten investointipäätöksen tekemisessä täytyy varautua pitkälle tulevaisuuteen.”, sanoo Liikenneviraston ylijohtaja Rami Metsäpelto.

”Helsingin seudun MAL-sopimuksen mukaisesti seuraavaksi tehdään arvio hankkeen toteuttamisen aikataulusta ja rahoituksesta. Rahoituksen osalta hyödynnetään jo tehtyä Pisararadan rahoitusmallityöryhmän työtä”, Metsäpelto toteaa.

Vuonna 2012 käynnistyneen suunnitteluvaiheen kustannukset olivat 35 miljoonaa euroa, josta EU:n suunnittelutukea on 16,5 miljoonaa euroa. Pisararadan rata- ja rakentamissuunnittelun aikana työhön osallistui yli 300 suunnittelija ja asiantuntijaa, lisäksi tilaajan ja sidosryhmien puolelta projektiin osallistuneita oli yli 100.

Lisätietoa:
http://www.liikennevirasto.fi/pisara

Aurora Rail Oy:lle toimilupa rautateiden tavarankuljetukseen

train-tracks-into-distance-1493549808zZf

Liikenne- ja viestintäministeriö on myöntänyt Aurora Rail Oy:lle toimiluvan rautatieliikenteen tavarankuljetuksia varten.

Yhtiö voi toimiluvan mukaisesti harjoittaa vaihtotyöliikennettä Suomen rataverkon ratapihoilla.

Aurora Rail Oy:n on tarkoitus ottaa haltuunsa Easmar Logistics Oy:n nykyinen rautatieliikennetoiminta ja laajentaa toimintaa Kouvolan ratapihalta Suomen rataverkon kaikille ratapihoille.

Toimilupa tulee voimaan 1. heinäkuuta.

VR-Yhtymä Oy:llä on toimilupa rautateiden henkilö- ja tavarankuljetuksiin. Fennia Rail Oy:llä on toimilupa koko rataverkolla tapahtuviin tavarankuljetuksiin ja Ratarahti Oy:llä toimilupa paikallisiin tavarankuljetuksiin.

Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtajaksi Pekka Sirviö

Transdev NETTI Pekka Sirvio SMALL_original

Tampereen Raitiotie Oy:n hallitus on nimittänyt yhtiön toimitusjohtajaksi diplomi-insinööri Pekka Sirviön. Sirviöllä on pitkä kokemus joukkoliikenteen johtotehtävistä, ja hän on esimerkiksi vastannut HKL-Raitioliikenteen johtajana Helsingin kaupungin raitioliikenteen tuottamisesta. Sirviö toimii tällä hetkellä matkustuspalveluja tuottavan Transdev Finland Oy:n toimitusjohtajana.

Pekka Sirviö aloittaa uudessa tehtävässään 1.10.2017, johon asti Tampereen Raitiotie Oy:n vastaavana toimitusjohtajana jatkaa Janne Salonen.

Transdev Finland Oy:n palveluksessa Sirviö on ollut vuodesta 2015. Toimiessaan vuosina 2007–2015 HKL-Raitioliikenteen johtajana Sirviö vastasi Helsingin kaupungin raitioliikenteen operoinnista, kaluston hankinnasta ja ylläpidosta sekä radan ja ajolankaverkon ylläpidosta ja rakentamisesta. Lisäksi Sirviö on toiminut aiemmin Alstom Transportissa, Fiat Ferroviarian Suomen-yksikössä ja Transtech Oy:ssä.

– Pekka Sirviöllä on monipuoliset näytöt joukkoliikenteen eri tehtävistä ja siksi erinomaiset edellytykset johtaa Tampereen Raitiotie Oy:tä mittavassa joukkoliikennehankkeessa ja vastata raitiotiejärjestelmästä liikennöinnin alettua, sanoo Tampereen Raitiotie Oy:n hallituksen puheenjohtaja Asko Koskinen.

– Raitiotie tukee Tampereen kaupungin ja kaupunkialueen kasvua sekä vastaa uusiin liikennetarpeisiin. Raitiotiejärjestelmän rakentaminen on ainutlaatuinen hanke, jossa mukanaolo on kunnia. Toimitusjohtajana pääsen hyödyntämään kokemustani kalustohankinnasta, ylläpidosta, rakentamisesta ja operoinnista sekä tekemään yhteistyötä Tampereen kaupungin eri toimijoiden ja Raitiotieallianssin kanssa tulevaisuuden raitioliikenteen eteen, toteaa Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtajana 1.10.2017 aloittava Pekka Sirviö.

Loppuvuodesta 2016 perustettu Tampereen Raitiotie Oy tulee vastaamaan tilaajan roolissa raitiotieinfrastruktuurin rakentamisesta, kalustohankinnasta ja rahoituksen järjestämisestä sekä myöhemmin raitiotiejärjestelmän toimivuudesta.

Yhtiön tehtävänä on edistää hyvää yhteistyötä Tampereen kaupungin ja Raitiotieallianssin välillä, varmistaa hankkeen kustannusarvion ja aikataulun pitäminen sekä toteuttaa raitiotien rakentaminen turvallisesti ja niin, että töistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa kaupunkilaisille ja alueen yrittäjille. Lisäksi yhtiö on mukana kehittämässä raitiotiestä tulevaisuuden liikennejärjestelmää, joka tukee kaupunkiseudun kasvua.

Länsimetro avautunee liikenteelle syyskuussa

29613468351_e1caa318ae_z

Kuva: Jani Hamari

Länsimetron testausvaihe on päättynyt. Viimeinen järjestelmien yhteiskoekäyttö, jossa testattiin kaikkien aseman järjestelmien toimintaa poikkeustilanteessa, tehtiin Matinkylän asemalla kesäkuun ensimmäisellä viikolla.  HKL:n koeajot saatiin päätökseen toukokuussa ja nyt länsimetrossa on käynnistynyt viranomaistarkastusvaihe, joka jatkuu elokuun alkupäiviin asti. Kesän aikana metroasemat ja ratalinja luovutetaan HKL:n ylläpidettäväksi.

– Aiemman arvion mukaisesti metroliikenne voisi käynnistyä syyskuussa 2017. Viranomaistarkastusvaiheelle ja mahdollisille korjauksille on varattava aikaa. Käynnissä on suurin Suomessa toteutettu rakennushankkeen luovutusprosessi, kertoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.

Metroliikenteen avaamisen ajankohta varmistuu elokuun alussa, kun viimeinenkin viranomaistarkastus on tehty. Bussiliikenteessä siirryttäisiin metron liityntälinjastoon aikaisintaan lokakuun puolivälissä, ja siihen asti Etelä-Espoon ja Lauttasaaren bussit kulkisivat nykyisen linjaston mukaan. HSL päättää metroliikenteen alkamisen ajankohdan ja milloin siirrytään liityntäliikenteeseen.

Rakentaminen metron läheisyydessä jatkuu pitkälle tulevaisuuteen.

– Länsimetron tehtävänä on rakentaa turvallinen ja käyttövarma metro. Metro on investointi, joka tuo uutta elinvoimaa koko pääkaupunkiseudulle. Yksin Tapiolan alueelle on tullut ja on tulossa uudisrakentamista noin miljardilla eurolla, tiivistää Länsimetron hallituksen puheenjohtaja Olli Isotalo.

Pikaraitiotien vaunusta tulee esteetön ja sinivihreä

d0a83842-e966-4da6-afcd-74f581f0d80d

Kun pikaraitiotien 550 liikenne Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen välillä alkaa, uudella linjalla kulkee sille suunniteltua kalustoa. Vaunujen muotoilusta on valmistunut ensimmäinen konsepti. Suunnittelun pohjana on ollut HKL:n uusin Artic-raitiovaunu, johon matkustajat ovat mieltyneet.

Artic XL-vaunun suunnittelun lähtökohtana on ollut asiakaslähtöinen palvelumuotoilu. Lapsiperheiden ja hitaasti liikkuvien tarpeet ovat olleet muotoilussa tärkeällä sijalla. HSL ja HKL ovat esteettömyyden varmistaakseen testanneet vaunun mallia useammankin kerran yhdessä Helsingin vammaisneuvoston ja vammaisjärjestöjen edustajien kanssa.

Artic XL on koko pituudeltaan matalalattiainen ja vaunussa on paikkoja pyörätuoleille ja opaskoiralle. Istumapaikoista on suurempi osa lattiatasossa kuin nykyisissä vaunuissa. Seisoville matkustajille on enemmän tilaa kuin tämän hetken kalustossa.

Esteettömyys palvelee kaikkia matkustajia, sillä vaunu, jossa on sujuva liikkua, ei joudu odottamaan pysäkeillä pitkiä aikoja. Nopeat ja sujuvat pysäkkitoiminnot ovat keskeinen osa pikaraitiotien konseptia.

Artic XL:ssä on ovet molemmilla sivuilla ja vaunu on ilmastoitu. Liikenneinfoa kertovia näyttöjä on enemmän kuin nykyisissä vaunuissa.

Pikaraitiotiellä matkustetaan sinivihreissä vaunuissa, joten Artic XL kunnioittaa Helsingin raitioliikenteen perinteistä väriä. Metallinhohtoinen sinivihreä ei kuitenkaan ole identtinen nykyisten raitiovaunujen värin kanssa. Sävy viestii sitä, että uusi reitti on nimenomaan pikaraitiotie, joka poikkeaa luonteeltaan nykyisestä linjastosta.

Pikaraitiotien vaunu on nyky-Articin isoveli

Pikaraitiotie 550 korvaa bussilinjan 550, joka on HSL-alueen vilkkain ja erittäin kuormitettu bussireitti. Suurten matkustajamäärien kuljettamisen tarve on otettu vaunun suunnittelussa huomioon. Artic XL on 34,5 metriä pitkiä ja siinä on 76 istumapaikkaa ja 180 seisomapaikkaa. Kyytiin mahtuu noin 20 prosenttia enemmän matkustajia kuin nykyiseen Artic-vaunuun. Telibussiin verrattuna Artic XL kuljettaa yli kolminkertaisen määrän matkustajia.

4d84d7fa-365d-4ad5-8306-c9bfcac1ffb8

Pikaraitiotien vaunu on jatkettavissa 44 metrin pituisiksi, jolloin kapasiteetti on 80 prosenttia suurempi kuin perussarjan Articissa.

Artic XL -vaunut ovat energiatehokkaita ja ympäristöystävällisiä. Jarrutusenergia otetaan talteen ja se käytetään ilmastointiin sekä talvella vaunujen lämmittämiseen.

Uudet vaunut on suunniteltu niin, että ne voivat kulkea pikaraitiotien lisäksi Helsingin nykyisessä raitiotieverkossa. Artic XL:n prototyyppi on tulossa HKL:n käyttöön Helsingin kantakaupungin reiteille kesällä 2019. HSL ja HKL saavat tällä tavalla uudesta vaunusta käyttökokemuksia sarjatuotantovaunun viimeistelyä varten. Pikaraitiotien liikenne käynnistyy näillä näkymin 2020-luvun alussa.

HSL:n ja HKL:n yhteistyökumppanina vaunun suunnittelussa on ollut muotoilutoimisto Idis Design Oy.

HKL on tilannut pikaraitiotien vaunut Transtech Oy:ltä, joka on osa tsekkiläistä Škoda Transportation Groupia. Vaunut valmistetaan Transtechin Otanmäen tehtaalla Kainuussa. Niitä tulee liikenteeseen kaiken kaikkiaan 29 kappaletta.