Tamperelaisten näkemyksiä raitiotiestä selvitettiin

24131639_1562577507168540_6979744249745081604_o

Vastaajien enemmistö suhtautuu raitiotiehen myönteisesti

Tamperelaisten näkemyksiä raitiotiestä selvittäneen kyselytutkimuksen mukaan vastaajista lähes jokainen pitää pyrkimystä kehittää Tamperetta tärkeänä ja valtaosa suhtautuu raitiotiehen myönteisesti. Vastaajien reilu enemmistö (69 %) uskoo raitiotien vahvistavan Tampereen keskustan elinvoimaisuutta. Raitiotiellä katsotaan olevan myönteisiä vaikutuksia myös omaan elämään. Vastaajista puolet (54 %) arvioi, että raitiotie tekee Tampereesta mukavamman paikan asua. Vastaajien enemmistö (56 %) kertookin suhtautuvansa raitiotiehen erittäin tai jonkin verran myönteisesti. Tulokset käyvät ilmi Tampereen Raitiotie Oy:n teettämästä kyselytutkimuksesta, jonka toteutti IRO Research Oy. Vastaajina kyselytutkimuksessa oli yhteensä 500 Tampereen asukasta, jotka olivat iältään 15–75-vuotiaita.

Kyselytutkimuksen vastaajista neutraali kanta raitiotiehen on noin viidenneksellä (21 %). Jonkin verran kielteisesti tai erittäin kielteisesti raitiotiehen kertoo suhtautuvansa lähes neljännes (23 %) vastaajista.

–  Olemme tekemässä raitiotiejärjestelmää, joka laajenee tulevien vuosien ja vuosikymmenten aikana kasvavan kaupunkiseudun tarpeiden mukaisesti ja palvelee niin tamperelaisia kuin kehyskuntien asukkaita. Kyselytutkimus osoitti, että enemmistö tamperelaisista näkee raitiotien merkityksen osana toimivaa joukkoliikennettä ja odottaa miellyttävää matkakokemusta, jota lyhyellä vuorovälillä, luotettavasti ja tasaisesti kulkevat ratikat tarjoavat, kertoo toimitusjohtaja Pekka Sirviö Tampereen Raitiotie Oy:stä.

Lähes jokainen vastaajista eli 97 prosenttia pitää pyrkimystä kehittää Tamperetta tärkeänä ja selkeä enemmistö eli 69 prosenttia kokee, että raitiotie vahvistaa Tampereen keskustan elinvoimaisuutta. Vastaajista 54 prosenttia uskoo, että raitiotie tekee Tampereesta mukavamman paikan asua. Kyselytutkimus myös osoitti, että vastaajista reilu enemmistö eli 77 prosenttia kokee, että rakennushankkeista aiheutuvat väliaikaiset haitat ovat hyväksyttäviä.

Suhtautuminen raitiotiehen, kaikki

  • 27% erittäin myönteisesti
  • 29 % jonkin verran myönteisesti
  • 21 % ei myönteisesti eikä kielteisesti
  • 13 % jonkin verran kielteisesti
  • 10 % erittäin kielteisesti

Suhtautuminen raitiotiehen, sukupuoli

  • 57 % miesvastaajista suhtautuu erittäin (25 %) tai jonkin verran (32 %) myönteisesti raitiotiehen.
  • 21 % miesvastaajista suhtautuu erittäin (10 %) tai jonkin verran (11 %) kielteisesti raitiotiehen.
  • 55 % naisvastaajista suhtautuu erittäin (29 %) tai jonkin verran (26 %) myönteisesti raitiotiehen.
  • 25 % naisvastaajista suhtautuu erittäin (10 %) tai jonkin verran (15 %) kielteisesti raitiotiehen.

Suhtautuminen raitiotiehen, ikäryhmät

  • 15–29-vuotiaat
    • 4 % erittäin kielteisesti
    • 12 % jonkin verran kielteisesti
    • 22 % ei myönteisesti eikä kielteisesti
    • 37 % jonkin verran myönteisesti
    • 25 % erittäin myönteisesti
  • 30–49-vuotiaat
    • 7 % erittäin kielteisesti
    • 12 % jonkin verran kielteisesti
    • 20 % ei myönteisesti eikä kielteisesti
    • 32 % jonkin verran myönteisesti
    • 29 % erittäin myönteisesti
  • 50–75-vuotiaat
    • 19 % erittäin kielteisesti
    • 15 % jonkin verran kielteisesti
    • 20 % ei myönteisesti eikä kielteisesti
    • 18 % jonkin verran myönteisesti
    • 27 % erittäin myönteisesti

Suhtautuminen raitiotiehen, taloudessa autoja käytössä

  • Vastaajista, joiden taloudessa on yksi auto käytössä, yht. 58 % kertoo suhtautuvansa erittäin (27 %) tai jonkin verran myönteisesti (31 %) raitiotiehen.
    • Tässä ryhmässä on yht. 21 % erittäin (10 %)  ja jonkin verran kielteisesti (11 %) raitiotiehen suhtautuvia.
  • Jos taloudessa on enemmän kuin yksi auto, vastaajista yht. 36 % ilmoittaa suhtautuvansa raitiotiehen erittäin (25 %) tai jonkin verran myönteisesti (11 %).
    • Tässä ryhmässä on yht. 35 % erittäin (12 %) tai jonkin verran kielteisesti (23 %) raitiotiehen suhtautuvia.
  • Vastaajista, joiden taloudessa EI OLE autoa käytössä, yht. 62 % kertoo suhtautuvansa erittäin (28 %) tai jonkin verran (34 %) myönteisesti raitiotiehen.
    • Tässä ryhmässä on yht. 22 % erittäin (9 %)  ja jonkin verran kielteisesti (13 %) raitiotiehen suhtautuvia.

Raitiotien vaikutukset omaan elämään ja Tampereen kehittymiseen

  • Vastaajista
    • 97 % (täysin samaa mieltä 79 %, osittain samaa mieltä 18 %) pitää tärkeänä, että Tamperetta pyritään kehittämään.
    • 69 % (täysin samaa mieltä 34 %, osittain samaa mieltä 35 %) kokee, että raitiotie vahvistaa Tampereen keskustan elinvoimaisuutta.
    • 54 % (täysin samaa mieltä 26 %, osittain sama mieltä 28 %) uskoo, että raitiotie tekee Tampereesta mukavamman paikan asua.
    • 59 % (täysin samaa mieltä 23 %, osittain sama mieltä 36 %) uskoo raitiotiestä olevan hyötyä paikallisille yrityksille.
    • 16 % (täysin samaa mieltä 4 %, osittain samaa mieltä 12 %) on sitä mieltä, että yrittäjien näkökulmaa on huomioitu riittävän hyvin raitiotien rakentamisessa.
    • 32 % (täysin eri mieltä 13 %, osittain eri mieltä 19 %) on eri mieltä yrittäjien näkökulmaa koskevan väittämän kanssa ja kokee, että yrittäjien näkökantaa ei ole huomioitu riittävän hyvin raitiotien rakentamisessa.
    • 44 % (täysin samaa mieltä 22 %, osittain samaa mieltä 22 %) arvioi vähentäneensä liikkumista keskusta-alueella rakennustöiden vuoksi.
    • 46 % (täysin eri mieltä 35 %, osittain eri mieltä 11 %) kertoo, että on eri mieltä keskustassa liikkumista koskevan väittämän kanssa eli vastaajat eivät ole vähentäneet liikkumista Tampereen keskustassa rakennustöiden vuoksi.
    • 77 % (täysin samaa mieltä 34 %, osittain samaa mieltä 43 %) on sitä mieltä, että rakennushankkeista aiheutuvat väliaikaiset haitat ovat hyväksyttäviä.

Kyselytutkimuksen tiedot

  • IRO Research Oy toteutti kyselytutkimuksen Tampereen Raitiotie Oy:n toimeksiannosta.
  • Kyselytutkimuksen kohderyhmä oli 15–75-vuotiaat Tampereen asukkaat
  • Tutkimuksen otoskoko oli 500 vastaajaa, ja se kiintiöitiin asuinpaikan (raitiotielinjastosta enimmillään 800 m ja muu Tampere), sukupuolen ja ikäryhmän mukaan vastaamaan Tampereen asukkaita. Yhteensä 300 vastaajaa asui raitiotielinjaston läheisyydessä ja 200 vastaajaa muualla Tampereella.
  • Tiedot kerättiin tietokoneavusteisilla puhelinhaastatteluilla 21.–29.11.2017.
  • Tulosten virhemarginaali on enimmillään +/- 4,5 % (N=500)

Ilkka Heiskanen VR Groupin strategia- ja kehitysjohtajaksi

260815, Ilkka Heiskanen

VR Groupin strategia- ja kehitysjohtajaksi on nimitetty 1.3.2018 alkaen Ilkka Heiskanen (33). Hän on toiminut aiemmin konsernin logistiikkaliiketoiminnan eli VR Transpointin tuotantojohtajana vuodesta 2016 alkaen.

Strategia- ja kehitysjohtaja vastaa konsernistrategian valmistelusta, yrityskaupoista ja kehityshankkeista. Heiskanen on jatkossa VR Groupin johtoryhmän jäsen. Vuodesta 2014 konsernin strategiasta vastannut strategiajohtaja Patrick Hämelin siirtyy toisen yhtiön palvelukseen.

VR Transpointin tuotantojohtajaksi nimitetään samalla 1.3.2018 alkaen Nina Mähönen. Tuotantojohtaja johtaa rautatielogistiikan valtakunnallista palvelutuotanto-organisaatiota. Mähönen on aiemmin työskennellyt VR Transpointin suunnittelujohtajana.

Äänekoski on vuoden 2018 rautatiekunta!

500px-Äänekoski.vaakuna.svg

Pro Rautatie ry on valinnut Äänekosken kaupungin vuoden 2018 rautatiekunnaksi. Pro Rautatie ry:n hallituksen mukaan Äänekoski ymmärtää raideliikenteen merkityksen ja haluaa kehittää sitä – myös henkilöliikennettä palvelevaksi.

Pro Rautatien hallitus mainitsee perusteluissaan, että Äänekosken junaliikenne on biotuotetehtaan käynnistyttyä ja Jyväskylä – Äänekoski -radan sähköistyksen valmistuttua noussut uudelle tasolle. Äänekoski on paikkakunta, jonka kehitykseen raideliikenne liittyy kiinteästi.

Kaupunki on johdonmukaisesti edistänyt henkilöliikenteen uudelleen aloittamista Äänekosken ja Jyväskylän välille. Liikenneministeriö on näyttänyt hankkeelle jo vihreää valoa, ja perustaa keväällä 2018 työryhmän asian edistämiseksi. Tavoitteena on käynnistää henkilöliikenne Äänekosken ja Jyväskylän välillä ainakin kokeiluna jo alkuvuodesta 2019.

Äänekosken kaupunki tunnetaan myös mittavasta museojunatoiminnastaan. Kaupungissa toimiva Keitele-museo hankkii ja kunnostaa vanhaa rautatiekalustoa käyttökuntoon. Museo liikennöi tilauksesta koko Suomessa. Äänekosken kaupunki on Keitele Museo Oy:n merkittävä osakas.

Näillä perusteilla Pro Rautatie ry:n hallitus on valinnut Äänekosken vuoden 2018 rautatiekunnaksi ja haluaa nostaa Äänekosken kaupungin ja alueen yritysten toiminnan yleiseen tietoisuuteen ja esimerkiksi myös muille kunnille.

Vuoden rautatiekunta valitaan kaupungin rautateiden edistämisen aktiivisuuden ja toiminnan sekä nykytilanteen ja tulevaisuuteen suuntautuvien suunnitelmien perusteella. Aikaisempina vuosina vuoden rautatiekunnat ovat olleet v. 2012 Tampere, v. 2014 Kouvola ja v. 2016 Vantaa.

Pro Rautatie on liikennepoliittinen yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää ja kehittää raideliikennetoiminnan yleisiä edellytyksiä Suomessa alueellisen ja sosiaalisen tasa-arvoisuuden ja kestävän kehityksen toteutumiseksi.

Rataliikenne: Kaakkois-Suomen kauko-ohjausjärjestelmään 4,5 miljoonan investointi

train-tracks-into-distance-1493549808zZf

Liikennevirasto modernisoi Kaakkois-Suomen junaliikenteen kauko-ohjausjärjestelmän. Hankintapäätös tehtiin alkuvuodesta 2018. Järjestelmän toteuttaa Siemens Osakeyhtiö ja sopimuksen arvo on noin 4,5 miljoonaa euroa. Järjestelmän ylläpidosta tehdään erillinen sopimus.

”Liikennevirasto vie liikenteenhallintaa keskitetympään, digitaaliseen ympäristöön”, kertoo projektipäällikkö Jouni Vauhkonen. ”Junaliikenteenohjaus on kehittymässä pitkälle automatisoituun toimintaan, jossa liikenteenohjaaja pääasiassa valvoo järjestelmän toimintoja, hyväksyy päätöksiä ja käsittelee poikkeustilanteita.”

Järjestelmä rakennetaan Kouvolaan

Liikennevirastolla on useita eri junaliikenteen hallintajärjestelmiä, jotka ovat oleellinen osa liikenteenohjausta. Uusi kauko-ohjausjärjestelmä yhdistetään asetinlaite- ja tietojärjestelmiin ja siihen tulee rajapinnat Liikenneviraston junaliikenteen hallintajärjestelmiin.

”Tietojen vaihto eri junaliikenteen IT-järjestelmien kanssa on suurta. Projektin myötä rataverkon liikenteenohjaus ja -hallinta tehostuvat ja sitä kautta junaliikenteen täsmällisyyteen ja matkustajainformaatioon saadaan parannuksia”, kertoo Siemens Osakeyhtiön tekninen johtaja Jari Jussila.

Toimintavarmalla järjestelmällä tavoitellaan täsmällisempää ja turvallisempaa liikennettä. Liikenteenohjauksen manuaaliset työvaiheet vähenevät ja ohjaus yhtenäistyy. Kaakkois-Suomen junaliikennettä ohjaa n. 60 henkilöä.

Uudistettava järjestelmä korvaa erilliset liikenteenohjausjärjestelmät, joilla on ohjattu Kaakkois-Suomen lisäksi Savonlinna-Parikkala, Parikkala-Joensuu, Joensuu-Ilomantsi, Säkäniemi-Niirala, Kouvola-Pieksämäki, Kouvola-Lahti, Kouvola, Kuusankoski, Kouvola-Luumäki, Lahti-Riihimäki, Heinola-Lahti-Loviisa, Hakosilta-Kytömaa, Kouvola-Juurikorpi-Hamina, Juurikorpi-Kotka, Luumäki-Vainikkala, Vainikkala ja Lappeenranta-Parikkala rataosia.

Uuden järjestelmän piiriin otetaan alue kerrallaan ja liikenteelliset haitat pyritään minimoimaan. Projekti on valmis vuonna 2022. Kauko-ohjausjärjestelmän uusiminen rahoitetaan korjausvelkaohjelmasta.

VR Group aloittaa dieselveturikilpailutuksen alusta

 

Pikajuna_vauhdissa

(© VR Group)

VR Group keskeyttää dieselvetureiden hankintaprosessin markkinaoikeuden päätöksen mukaisesti ja valmistelee hankinnan käynnistämistä uudelleen tarkennetuilla osallistumiskriteereillä.

VR Group ilmoitti maaliskuussa 2017 käynnistävänsä useiden kymmenien dieselvetureiden hankintaprosessin. Dieselvetureita käytetään etenkin ratapihoilla, tavarakuljetusten kuormaus- ja purkupaikoilla sekä tavaraliikenteessä sähköistämättömillä rataosuuksilla.

Yksi kilpailutuksen osallistujista, tšekkiläinen CZ LOKO, teki markkinaoikeudelle valituksen VR Groupin dieselveturihankinnassa käyttämistä osallistumiskriteereistä. Osallistumiskriteerin mukaan osallistujan on pitänyt valmistaa vähintään 100 veturia vuosivälillä 2000−2016.

Kriteereiden perusteella muun muassa valittajan osallistuminen kilpailutukseen evättiin keväällä. Markkinaoikeus piti vaadittua aikaväliä liian pitkänä ja totesi tuomariäänin 2−1 VR Groupin käyttämän referenssiajan suhteellisuusperiaatteen vastaiseksi. Koska virhe koski osallistumiskriteerejä, oikeuden mielestä virhe voidaan korjata vain keskeyttämällä kilpailutus.

− Harkitsimme valittamista korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mutta se ei näytä tarkoituksenmukaiselta muun muassa prosessin pitkän keston takia. Valmistelemme parhaillaan hankinnan käynnistämistä uudelleen tarkennetuilla osallistumiskriteereillä, VR Groupin liikennejohtaja Petri Auno kertoo.

Markkinaoikeuden päätös on luettavissa markkinaoikeuden nettisivuilta.

Junaliikenteen vahva vuosi 2017 – lähes miljoona matkaa edellisvuotta enemmän

pendolino

(© VR Group)

Junamatkailun suosio jatkoi vahvaa kasvua vuonna 2017. Kotimaan kauko-liikenteessä tehtiin 12,5 miljoonaa matkaa, matkustuksen kasvaessa 8 %. Vilkkaan joulukuun aikana tehtiin 1,1 miljoonaa matkaa. Voimakkaan kasvun ovat mahdollistaneet lippujen hintojen lasku, toteutetut reittinopeutukset sekä lisääntynyt vuorotarjonta. Suosion kasvaessa myös asiakastyytyväisyys on parantunut merkittävästi.

Vuosi 2017 on ollut vilkasta aikaa raiteilla: matkamäärät ovat olleet koko vuoden kasvussa. Useilla pääreiteillä matkamäärät ovat kasvaneet yli 15 %, Helsinki–Oulu-välillä jopa 48 %. Suosion myötä myös kaukoliikenteen vuorotarjonta on kääntynyt kasvuun, ja vuoden aikana on lisätty yhteensä 65 uutta viikoittaista vuoroa. Vuoroja on lisätty pääradalle sekä Helsinki–Turku- ja Turku–Tampere-reiteille. Lisäksi jo nyt on päätetty 62 viikoittaisen vuoron lisäämisestä vuoden 2018 aikana. Ensimmäiset lisävuorot alkavat maaliskuussa 2018.

Lisääntynyt suosio on nostanut junien täyttöastetta, ja kysytyimmät pääreittien vuorot ovat usein loppuunmyytyjä. VR on reagoinut kasvuun lisäämällä vaunukapasiteettia. Nopeaa vaunukapasiteettia kasvatettiin vuonna 2017 noin 8 % uusien ohjausvaunujen tullessa liikenteeseen. Samalla tehtiin päätös 50 miljoonaan euron investoinnista, jolla hankitaan 20 uutta päivävaunua sekä päätettiin kunnostaa 18 vanhempaa reservivaunua. Näillä toimenpiteillä kaukoliikenteeseen saadaan vuosina 2018-2019 3600 kpl lisää asiakaspaikkoja.

Venäjä-liikenne kasvussa, Lappi kiinnostaa turisteja

Venäjän ja Suomen välinen junaliikenne kasvoi 21 % vuonna 2017. Kaikkiaan Suomen ja Venäjän välillä matkusti lähes 550 000 asiakasta, joista valtaosa käytti Helsinki–Pietari-välillä liikennöivää Allegro-junaa. Vilkkainta matkustusaikaa oli vuodenvaihde, jonka aikana tehtiin noin 40 000 matkaa. Erityisesti venäläisten matkustajien määrä on kääntynyt voimakkaaseen kasvuun, samalla kun aasialaisten turistien määrä on lisääntynyt selvästi.

Venäjän liikenteen lisäksi aasialaisia matkustajia houkuttelee etenkin Lappi, jonne merkittävä osa matkustajista suuntaa yöjunalla. Vuonna 2017 yöjunilla tehtiin lähes puoli miljoonaa matkaa. Kokonaisuudessaan Lappiin tehtiin vuoden 2017 aikana lähes 700 000 matkaa, mikä on 4 % enemmän kuin vuonna 2016. Lapin kasvava vetovoima on huomioitu myös alkaneen vuoden tarjonnassa: Helsinki–Kolari-välille lisätään kesäkuussa 2018 yksi junavuoro viikossa molempiin suuntiin. Näiden lisäksi ruska-aikaan tällä välillä tullaan ajamaan 12 lisävuoroa.

Junamatkustajien asiakastyytyväisyys nosteessa

VR:n asiakkaiden tyytyväisyys parani selvästi vuoden 2017 aikana. Kaukoliikenteen asiakaskokemusta ja -tyytyväisyyttä mittaava suositteluindeksi (NPS) nousi hyvälle, 42 prosentin tasolle, harppaus edellisvuoteen nähden oli yli 20 prosenttiyksikköä.

Etenkin konduktöörien ystävällisyys ja ammattitaito sekä matkustusmukavuus- ja turvallisuus ovat keränneet positiivista palautetta junamatkustajilta.

– Tuntuvasti parantunut asiakastyytyväisyys on meille paras palaute, joka kertoo meidän tekevän oikeita asioita. Kuuntelemme asiakkaiden palautetta herkällä korvalla, jotta voimme kehittää toimintaa jatkuvasti paremmaksi. Kehityskohteina matkustajat tuovat esille paikkakapasiteetin lisäksi mm. mobiiliasioinnin sujuvoittamisen, laituripalvelujen saatavuuden sekä täsmällisyyshaasteet, jotka ovat lisääntyneet erityisesti ratainfran heikon kunnon johdosta. Näihin tulemme erityisesti panostamaan alkaneena vuonna, lupaa matkustajaliikenteen johtaja Maisa Romanainen.