Iisalmi saa takaisin aamujunansa

Pikajuna_vauhdissa

Kuva: VR Group

Parivuotisen taistelun tuloksena elinkeinoelämän toimijoille ja muille alueen asukkaille tärkeäksi muodostunut Kajaani – Iisalmi – Helsinki aamujuna aloittaa jälleen liikennöinnin 27.3.2018alkaen. Junavuorojen takaisin saaminen on monella tapaa positiivinen asia koko seudun kannalta.

Junayhteys Iisalmesta Helsinkiin on ollut katkolla vuodesta 2015, jolloin ensin väliaikaiseksi ilmoitettu liikennöinnin keskeytys jäikin pysyväksi. Aamujuna on tärkeä erityisesti liikematkaajille, sillä se mahdollistaa asioinnin Helsingissä yhden päivän aikana. Junavuoron palauttamiseksi on tehty laajalla rintamalla yhteistyötä ja se on ollut esillä monissa yhteyksissä niin julkisessa keskustelussa kuin edunvalvontatapaamisissa ministeriöiden kanssa.

Juna liikennöi jatkossa pääsääntöisesti tiistaista perjantaihin siten, että se lähtee Iisalmesta klo 4.33 ja on perillä Helsingissä klo 9.39. Illan paluuvuoro puolestaan lähtee Helsingistä klo 19.19 ja saapuu Iisalmeen klo 0.27.

Rautatielainsäädäntöä uudistetaan

railroad-tracks-side-view

Liikenne- ja viestintäministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle luonnoksen rautatielainsäädännön kokonaisuudistuksesta. Uudella raideliikennelailla säädettäisiin rautatieturvallisuudesta, rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta, rautatiemarkkinoista ja kaupunkiraideliikenteen hallinnasta.

Laki korvaisi voimaan tultuaan voimassa olevan rautatielain ja kaupunkiraideliikennelain. Ehdotus sisältää myös muutoksia liikennepalvelulakiin.

Uudistuksella pantaisiin kansallisesti täytäntöön EU:n neljäs rautatiepaketti, jolla turvataan EU:n jäsenvaltioissa avoin markkinoillepääsy kotimaan henkilöliikennepalveluihin ja uudistetaan rautatieliikenteen lupavaatimuksia.

Lailla säädettäisiin avoimesta markkinoillepääsystä ja tasapuolisista edellytyksistä käyttää rataverkkoa kotimaan henkilöliikenteessä. Toimivaltainen viranomainen ei voisi antaa yksinoikeutta yhdelle rautatieyritykselle automaattisesti edes silloin, kun se tekee rautatieyrityksen kanssa tukijärjestelyn julkisesta palveluvelvoitteesta.

Suomessa hallitus julkisti elokuussa 2017 suunnitelman rautateiden henkilöliikennepalvelujen avaamisesta kilpailulle.

Rataverkon haltija voisi ulkoistaa tehtäviään ulkopuoliselle taholle, kunhan tämä taho ei ole rautatieyritys.

Rautatieyritykset voisivat jatkossa hakea yhtenäistä turvallisuustodistusta ja kaluston markkinoillesaattamislupia joko Liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta tai EU:n rautatievirastolta. EU-virastolta näitä lupia voisi hakea aina, mutta Liikenteen turvallisuusvirastolta vain Suomen sisäistä rautatieliikennettä varten.

Yksityisraiteen haltija voisi valita EU-sääntelyyn perustuvan turvallisuusluvan sijasta kevyemmän ilmoitusmenettelyn. Lisäksi yksityisraiteiden kalusto voitaisiin ottaa käyttöön EU-sääntelyä kevyemmällä käyttöönottoluvalla. Sama koskisi museoliikennettä.

Liikenteen turvallisuusviraston yhteydessä toimivan rautatiealan sääntelyelimen tehtävät lisääntyisivät. Sääntelyelin arvioisi jatkossa sitä, voidaanko toimivaltaisen viranomaisen ja rautatieyrityksen välillä tehtyjen julkisen palveluvelvoitteen sopimuksilla rajoittaa rautateiden henkilöliikenteen avointa markkinoillepääsyä.

Mitä seuraavaksi?

Lakiluonnos on lausuntokierroksella 4.4.2018 saakka. Lausuntopyyntö on julkaistu osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi. Lausuntokierroksen jälkeen lain valmistelu jatkuu virkamiestyönä. Lausuntoja voivat antaa kaikki organisaatiot ja kansalaiset.

Uudistuksesta järjestetään 20.3.2018 klo 9-12 kuulemistilaisuus liikenne- ja viestintäministeriössä.

Hallituksen esitys pyritään antamaan eduskunnalle alkusyksystä 2018. Lain ehdotetaan tulevan voimaan 1.1.2019, mutta turvallisuutta ja yhteentoimivuutta koskevat lain säännökset tulisivat voimaan 15.6.2019.

Tutkinta ratatyönkoneen karkaamisesta Ylivieskassa 28.6.2017 valmis

39549766904_2f0f3cdd0c_z

Kuva: OTKES

Onnettomuustutkintakeskuksen turvallisuustutkinta ratatyökoneen karkaamisesta 28.6.2017 Ylivieskassa on valmis. Onnettomuustutkintakeskus antaa turvallisuussuosituksia onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja raideliikenneturvallisuuden parantamiseksi.

Ratatyökone ajoi vaaratilanteessa työmaa-alueelta liikennöidylle rataosuudelle johtavan vaihteen auki ja rullasi kohti pohjoista liikennöityä raidetta kilometrin matkan pysähtyen Ylivieskan asemalle. Rataosuutta oli hetkeä aiemmin käyttänyt etelään matkalla ollut tavarajuna. Lisäksi asemalle oli tulossa sekä etelästä että pohjoisesta matkustajajuna.

Ratatyökone lähti liikkeelle paineilmajarrujen irrottua, koska seisontajarrua ei ollut kiinnitetty eikä pysäytyskenkiä käytetty koneen paikallaan pysymisen varmistamiseksi. Koneella ei ollut selkeää työnjakoa kriittisten tehtävien tekemisessä eikä kriittisiä toimenpiteitä, kuten seisontajarrun kiinnittämistä varmistettu jätettäessä konetta seisontaan. Lisäksi koneen jarrujärjestelmän vivustossa oli kulumaa ja se oli huonosti säädetty. Puutteita ei ollut havaittu koneelle kuukautta aiemmin tehdyissä liikennekelpoisuustarkastuksessa ja turvallisuustarkastuksessa.

Suosituksia raideliikenneturvallisuuden parantamiseksi

Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että Liikennevirasto edellyttää kultakin ratahankkeisiin osallistuvalta pääurakoitsijalta jo urakan kilpailutusvaiheessa omaa, yritysten ja työmaiden erityispiirteet huomioivaa turvallisuusjohtamisjärjestelmää ja sisällyttää järjestelmien toteutumisen seurannan osaksi auditointiprosessiaan. Pääurakoitsijan turvallisuusjohtamisjärjestelmän on huomioitava Liikenneviraston asettamat turvallisuustavoitteet myös aliurakoitsijoitten osalta.

Liikennevirasto ei edellyttänyt ratahankkeeseen osallistuvilta urakoitsijoilta omaa turvallisuusjohtamisjärjestelmää, vaan edellytti sovellettavan Liikenneviraston turvallisuusjohtamis-järjestelmää. Järjestelmän jalkauttaminen usean urakoitsijan ja aliurakoitsijan työmaalle oli puutteellista, samoin kuin jalkautusprosessin valvonta.

Toiseksi Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että Liikennevirasto lisää radanpidon turvallisuusohjeeseen ja junaliikenteen ja vaihtotyön turvallisuussääntöihin ohjeet kaluston seisontapaikoista ja vaadittavista paikoillaanpysymisen varmistamismenettelyistä.

Käytössä oleva ohjeistus ei huomioi liikkuvan rautatiekaluston seisontapaikkoja ja -tapoja. Ohjeistuksen puuttuminen antaa toimijoille tältä osin vapaat kädet kaluston seisottamisessa, mikä voi johtaa pahimmillaan vakavaan onnettomuuteen. Erityisen tärkeää ohjeistus on ratatyökoneiden osalta, koska niiden liikkuminen ja sijainti eivät ole liikenteenohjauksen tiedossa.

Kolmanneksi Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että Liikennevirasto päivittää ratateknisiä ohjeita siten, että liikennöidylle rataosalle asennettava vaihde on aina kytkettävä liikennöidyltä osaltaan turvalaitejärjestelmän raidevirtapiiriin omana elementtinään ja liitettävä liikenteenohjauksen valvontaan heti, kun se on teknisesti mahdollista.

Liikennöidylle rataosalle asennettujen vaihteiden näkymättömyys liikenteenohjaukselle sekä niiden osittainen kytkemättömyys turvalaitejärjestelmään olisivat pahimmassa tapauksessa voineet aiheuttaa vakavan onnettomuuden, jos ratatyökone olisi pysähtynyt vaihteen alueelle. Lisäksi vaihteiden näkymättömyys liikenteenohjaukselle hidasti merkittävästi vaaratilanteen jälkeisiä radan tarkastustoimia.

Liikennöidyllä raiteella olevan vaihteen olisi aina näyttävä liikenteenohjauksen järjestelmässä, jotta liikenteenohjaaja pystyy paikantamaan vaihteen. Vaihteen näkyminen liikenteenohjaukselle parantaa myös ratatöiden turvallisuutta, koska vaihteet numeroineen on yksilöity tarkasti ratatyöilmoituksissa.

Onnettomuustutkintakeskus suosittaa myös, että Liikenteen turvallisuusvirasto määrittelee nykyistä tarkemmin liikennekelpoisuustarkastuksessa vaadittavat tarkastukset sekä tarkastuksen tekevän tahon pätevyys- ja riippumattomuuskriteerit.

Ratatyökoneen jarrujärjestelmä oli vaaratilanteen tapahtumahetkellä kulunut ja huonosti säädetty siitä huolimatta, että koneelle oli ennen käyttöönottoa tehty Liikenteen turvallisuusviraston liikennekelpoisuus- ja turvallisuustarkastus. Koneelle oli Liikenteen turvallisuusviraston vaatimuksesta tehty laajoja konetyypin ominaisuuksia kartoittavia kokeita ja mittauksia, siitä huolimatta, että konetyyppi oli ollut Suomessa käytössä jo yli 20 vuotta. Kokeiden tarkoitus jäi epäselväksi, kun samalla koneyksilön silminnähden heikkoa kuntoa ei havaittu. Yksi osatekijä tähän saattoi olla koneen kunnossapitodokumentaation puuttuminen. Myös tarkastuksia suorittaneen tahon rooli tutkitussa tapauksessa oli epäselvä yrityksen osallistuessa myös koneen kunnostukseen.

Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että Liikenteen turvallisuusvirasto varmistaa edellä mainittujen suositusten toteutumisen.

Ratatöiden turvallisuusmääräysten noudattamisen käytännön valvontaa tulisi edelleen lisätä

Uusien suositusten lisäksi Onnettomuustutkintakeskus toistaa tutkinnassa R2013-02 annetun suosituksen, jonka mukaan Liikenneviraston tulee lisätä ratatöiden turvallisuusmääräysten noudattamisen käytännön valvontaa osoittamalla siihen riittävät resurssit.

Rautatietoimintojen, kuten ratatöiden turvallisuusvastuut ja -tehtävät eri toimijoille on määritelty Liikenneviraston ohjeissa. Ohjeissa korostuu valvonta, joka on määritelty tehtäväksi pääosin kirjallisten lomakkeiden ja raporttien muodossa. Käytännössä työmaavalvontaa ei juurikaan tehdä muutoin kuin erillisten tarkastuskäyntien yhteydessä.

Raide-Jokeri-vaunun mittakehikkoa testataan jälleen Helsingin raitiolinjoilla

mittakehikko-624x468

Raide-Jokeri-vaunun mittakehikkoa testataan, jotta prototyyppivaunulla voidaan liikennöidä 2019 Helsingin keskustan raitioteillä. Kehikko peitetään ratikannäköisellä pressulla ennen liikenteeseen menoa. Kuva: © HKL.

Raide-Jokeri-linjalle tulevan ratikan mittojen mukaan tehtyä teräskehikkoa testataan tällä viikolla Helsingin raitiolinjoilla. Testaukset ovat jatkoa viime keväänä tehdyille testiajoille. Uuden mittausajon tarkoituksena on testata koriohjausmekanismin muutosten vaikutuksia. Mittavaunua vedetään Helsingin raitioteillä öiseen aikaan.

Mittauksilla testataan nykyisiä raitiovaunuja suuremman Raide-Jokerin pikaraitiovaunun ja Helsingin raitiotieradan yhteensopivuutta. Testi tarvitaan, jotta Raide-Jokerin prototyyppivaunulla voidaan liikennöidä keskustan rataverkossa ennen Raide-Jokerin liikenteen aloittamista.

HKL on tilannut suomalaiselta kiskokalustovalmistajalta Transtech Oy:ltä, joka on osa tsekkiläistä Škoda Transportation Groupia, Raide-Jokerin tarpeisiin 29 uutta raitiovaunua. Raide-Jokeri-vaunun prototyyppi on tulossa HKL:n käyttöön keväällä 2020. Sillä liikennöidään Helsingin kantakaupungin rataverkolla ja kerätään käyttökokemuksia, joita hyödynnetään sarjatuotantovaunun viimeistelyssä.

Raide-Jokerin vaunut suunnitellaan liikennöinnin ja kunnossapidon näkökulmasta mahdollisimman hyvin yhteensopiviksi Helsingin kantakaupungin liikenteestä tuttujen Artic-vaunujen sekä nykyisen raitiotieverkon kanssa. Itäkeskuksesta Keilaniemeen ulottuvan Raide-Jokeri-linjan lisäksi uuden tyyppisellä kalustolla voidaan liikennöidä Helsingin kantakaupungin raitiotieverkolla sekä suunnitteilla olevilla uusilla pikaraitioteillä.

Mittakehikon ulottumat ovat samat kuin tulevan Raide-Jokeri-vaunun. Pituutta kehikolla on 34,5 metriä.

Uusi pikaraitiovaunu on pidempi kuin nykyinen Artic-vaunu, joka on 27,6 metriä pitkä. Lisäksi vaunu eroaa nykyisistä ratikoista mm. siten, että se on kahteen suuntaan ajettava.

Seuraa Helsingin uuden raitiovaunun Facebook-sivua www.facebook.fi/uusiraitiovaunu.

Neuvottelutulos veturinkuljettajille

14.6.2011_Sr2_veturi_ja_IC2_vaunuja_0084

(© VR Group)

Palvelualojen työnantajat Palta ja Veturimiesten liitto ovat päässeet neuvottelutulokseen veturinkuljettajien työehdoista.

Uusi sopimus on kolmivuotinen, jonka viimeinen vuosi on niin sanottu optiovuosi. Kustannustasoltaan ja palkankorotuksiltaan sopimus on yleisen linjan mukainen.

Sopimus sisältää myös tekstimuutoksia, jotka liittyvät erityisesti työaikoihin, yleisiin työaikalain muutoksiin ja työntekijöiden aseman parantamiseen.

– Olen tyytyväinen neuvottelutulokseen sekä siihen, että ratkaisu syntyi määräaikaan mennessä. Ratkaisu tukee veturinkuljettajien työssäjaksamista ja antaa myös työnantajalle joustoa työaikojen sijoittelussa, Paltan johtava asiantuntija Janne Laitinen sanoo.