VR Transpoint hankkii 200 uutta raakapuuvaunua

DgwbI-rWkAAmiSN

Kuva: VR GROUP

VR Transpoint vastaa metsäteollisuuden kasvaneeseen kysyntään hankkimalla 200 uutta raakapuuvaunua. Lisäksi investointiin sisältyy optio 100:sta uudesta raakapuuvaunusta.

Investoinnilla saavutetaan merkittävä lisäkapasiteetti jo sesongille 2018–2019. Noin puolet vaunuista valmistuu kuluvan vuoden loppuun mennessä ja loput alkuvuoden 2019 aikana. Lisäksi investointiin sisältyy optio 100:sta uudesta raakapuuvaunusta nyt hankittavan 200 vaunun lisäksi.

– Kotimaan raakapuun kuljetustarve on ollut koko vuoden korkealla tasolla ja sen ennakoidaan jatkuvan edelleen. Vaunuinvestoinnin tuomalla kapasiteetin kasvulla pystymme vastaamaan metsäteollisuuden kasvaneeseen asiakaskysyntään entistä paremmin, toteaa VR Transpointin johtaja Martti Koskinen.

Vaunukapasiteettia on jo kasvatettu ottamalla käyttöön lähes sata saneerattua raakapuuvaunua kuluvan vuoden aikana.

Tsuh tsuh! Ravintola Vltava sai oman pienoisjunaradan!

ae2be87237a1e801_800x800ar

Elielinaukiolla rautatieaseman kupeessa sijaitseva suosittu tsekkiläinen ravintola Vltava saa asiakkaiden ihasteltavaksi aidon keskieurooppalaishenkisen pienoisjunaradan.

Elielinaukiolla rautatieaseman kupeessa sijaitseva suosittu tsekkiläinen ravintola Vltava saa asiakkaiden ihasteltavaksi aidon keskieurooppalaishenkisen pienoisjunaradan.

Vltavan ravintolajohtaja kävi tutustumassa Prahassa Vytopna Railway –ravintolaan, jossa hän ihastui romanttista rautatie-elämää symboloivaan pienoisrautatiehen. ”Siitä se idea on lähtenyt. Vltavaan haluttiin tuoda rautatietunnelmaa, ja junarata tuntui heti Vltavaan sopivalta. Varsinkin ottaen huomioon rakennuksen rautatietoimintaan liittyvän historian”, kertoo ravintolajohtaja Juha Venäläinen. ”Pienoisrautatie koostuu näyttävästä veturista, tavaravaunusta, kahdesta matkustajavaunusta, sillasta sekä tietenkin tunnelmallisesta asemarakennuksesta. Hauskana yksityiskohtana aseman edestä löytyy myös tyytyväisiä oluenystäviä tuoppien ääressä”, jatkaa Juha.

Junaradan rakennuksesta Vltavaan vastasi Kari Hovinmaa Pienoisrautatiekerho ry:stä. Sopiva sijoituspaikka pienoisjunaradalle löytyi Vltavan portaikon aulan yläpuolelta. Rata kiertää 12,2 metrin matkan. Veturi, vaunut ja kiskot ovat saksalaisen LGB:n valmistamia. Puut aseman ympärillä ovat käsityönä tehtyjä. Itse veturi on varustettu erilaisilla ääniefekteillä, kuten höyryveturin aidolla ”tsuh-tsuh”-äänellä.

Ravintola Vltavasta löytyy kattava tsekkiläinen olutvalikoima, joista asiakkaiden suosikki on tällä hetkellä omien tsekkiläisten House Brand –oluiden lisäksi kuukausittain vaihtuva, ainoastaan Vltavassa saatavilla oleva hanaolut. Vltavasta saa myös herkullista tsekkiläistä ruokaa – suosituimmaksi annokseksi ravintola nimeää murean häränrinnan, jota keittiömestari hauduttaa lempeällä tulella 2 päivää.

Vltava sijaitsee 1900-luvun alussa Elisen Saarisen suunnittelemassa jugendrakennuksessa, joka on Museoviraston suojeluksessa. Tiloissa on aiemmin toiminut mm. VR:n kiitotavaravarasto. Historian kulkua kunnioittaen pienoisjunarata muistuttaakin asiakkaiden iloksi menneestä rautatie-elämän tunnelmasta.

Nimi Vltavan pienoisrautatien veturille?

Rautatie ilman ylpeänä nimeään kantavaa veturia on kuin oluttuoppi ilman vaahtoruusuketta! Julkaisemme siis somekisan Vltavan komean veturin nimeämiseksi! Nimikilpailuun voit osallistua Vltavan Facebookin kautta 26.6.-6.7.2018 välisenä aikana. Nimikilpailun voittaja palkitaan Vltavan kahden hengen illalliskortilla juomineen – tsekkiläiseen rempseään tyyliin!

Katso junan video https://youtu.be/R4q096WKQKI , jää pois oikealla asemalla ja tule ihastelemaan Vltavan pienoisjunarataa aidossa tsekkiläisessä tunnelmassa!

https://www.raflaamo.fi/fi/helsinki/vltava

Liikennevirasto selvitti vähäliikenteisten ratojensa kunnon

vahaliikenteiset-radat_nummelin

Liikenneviraston selvityksen mukaan usean vähäliikenteisen rataosan kunto on heikentynyt ja osa radoista kaipaa nopealla aikataululla korvausinvestointeja.

Vähäliikenteinen rataverkko on pidettävä liikennöitävissä niillä rataosuuksilla, joilla on teollisuuden ja muun elinkeinoelämän tarpeista lähtevää vakiintunutta rautatieliikennettä ja joiden kehitysnäkymät ovat positiivisia. Elinkeinoelämän tarpeet muuttuvat ja radat kuluvat, joten ajoittain on tarpeen tehdä tilannepäivitys.

”Viimeksi selvitimme vähäliikenteisten ratojemme kuntoa vuonna 2014 ja nyt siihen tehtiin päivitys. Väärinkäsitysten välttämiseksi on syytä todeta, että raportissa on esitetty tarkastelun tuloksia, ei päätöksiä”, toteaa tekninen johtaja Markku Nummelin Liikennevirastosta.

Suurimalle osalla radoista riittää kunnossapito

Suurin osa vähäliikenteisistä radoista todettiin sellaisiksi, että nykytasoinen kunnossapito riittää. Joidenkin rataosien, kuten Lahti-Loviisan satama, Lahti-Heinola sekä Joutjärvi-Mukkula tilannetta on syytä arvioida viimeistään viiden vuoden kuluttua uudelleen siitä näkökulmasta, onko liikenne vakiintunutta ja määrät sellaisia, että kunnossapitoon on perusteita.

Heinävaara-Ilomantsi, Kontiomäki–Pesiökylä–Ämmänsaari ja Saarijärvi–Haapajärvi rataosien osalta ehdotetaan käynnistettäväksi tarkemmat hankearvioinnit/tarveselvitykset, joilla arvioidaan peruskorjaushankkeiden sisältö, kustannukset ja yhteiskuntataloudellinen kannattavuus. Tässä selvityksessä arvioidun radan kunnon ja elinkaaren näkökulmasta näiden ratojen peruskorjauksen tarpeet sijoittuisivat vuosille 2019-2025. Hankearvioinnissa arvioidaan tarkemmin kustannustehokkaat toimenpiteet.

Muita elinkaarensa loppupuolella olevia ratoja ovat Niinisalo-Parkano, Mynttilä-Ristiina, Lieksa-Pankakoski ja Murtomäki-Otanmäki. Raportissa ehdotetaan nykyisen kunnossapidon jatkamista, mutta huomautetaan, että näiden rataosien tekninen kunto saattaa heikentyä äkillisesti. Jos näin käy, rataosalle saatetaan asettaa nopeusrajoituksia tai voidaan jopa joutua sulkemaan ne kokonaan.

Rataosa, jonka kunnossapidolle ei selvityksen perusteella ole enää yhteiskuntataloudellisia perusteita, on Seinäjoki-Kaskinen.

”Radan heikon kunnon vuoksi rataosaa ei voida pitää enää liikennöitävässä kunnossa ilman merkittäviä investointeja. Radan liikennöintimäärät ovat viime vuosina laskeneet merkittävästi. Tästä syystä raportissa esitetään, että Seinäjoen Ahokylästä Kaskisiin kulkevan rataosan kunnossapito lopetetaan 15.12.2019”, Nummelin sanoo.

Rataverkon korjausvelka jo 1,1 miljardia

Nyt valmistunut selvitys on tekninen ratojen elinkaaren ja kunnostustarpeiden tarkastelu. Mahdollisuudet esitettyjen toimenpiteiden toteuttamiseen selviävät seuraavalla hallituskaudella valmistuvassa 12-vuotisessa valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa, jonka tavoitteena on parantaa liikenneverkon kunnossapidon ja kehittämisen pitkäjänteisyyttä.

Vähäliikenteisen rataverkon korjaustarpeet kilpailevat rahoituksesta muiden liikenneverkon korjaustarpeiden kanssa. Liikenneviraston arvion mukaan koko rataverkolla on yhteensä 1,1 miljardin euron edestä niin sanottua korjausvelkaa. Rataverkko edellyttää jatkuvaa ylläpitoa, ja korjaustarpeita on myös vilkasliikenteisillä radoilla sekä tavara- ja henkilöliikenteen ratapihoilla. Samoin toimintaympäristön muutoksesta ja elinkeinoelämän kehittymisestä johtuvia investointitarpeita on runsaasti.

Helmikuussa 2018 työnsä valmiiksi saanut parlamentaarinen työryhmä on esittänyt, että tie- ja rataverkon korjausvelan vähentämiseen sitoudutaan hallituskausittain. Tämä tarkoittaa sitä, että perusväylänpidon rahoitusta tulisi lisätä vuosittain pitkäjänteisesti vähintään 300 miljoonaa euroa verrattuna kuluvaa hallituskautta edeltäneeseen keskimääräiseen noin yhden miljardin euron perusväylänpidon määrärahatasoon verrattuna.

Linkki raporttiin

Vähäliikenteiset radat Q & A

Suunnittele metroaseman ilme – HKL pyytää ehdotuksia radantaustaulujen uusimiseksi

edadd584-3d1d-4a0e-8ecf-a51ec73d23a2-w_960

Suunniteltavat taulut sijaitsevat kantametron asemilla radan takana. Kuva: HKL, Timo Ojala.

Haluaisitko oman kädenjälkesi kaupunkiliikenteeseen näkyvälle paikalle? HKL etsii uutta ilmettä metroasemille uusimalla radan takana sijaitsevat entiset mainostaulut avoimella kilpailulla. Tauluja on lähes 500 kappaletta ja niitä on 11:lla kantametron asemalla.

Jo viimeiset kaksi vuotta radan takana sijaitsevat taulupaikat ovat olleet kaupunkilaisten tekemän taiteen käytössä Ole Hyvä Helsinki -kampanjan kautta. Nyt näille paikoille etsitään pidempiaikaista, raikasta ja aikaa kestävää ulkoasua. Tavoitteena on löytää jokaiselle asemalle aseman ja aseman seudun omaa ilmettä kuvastava kokonaisuus.

Hakijoiden tulee esittää valitsemalleen metroasemalle suunnitelma, jonka kokonaisilmettä, soveltuvuutta valitulle asemalla ja yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä HKL arvioi. Taulujen toteutuksessa haetaan ulkoasun ja sisällön osalta pitkäaikaista, jopa vuosia kestävää kokonaisuutta.

Suunnitelma voi koostua kaikkiin aseman tauluihin toteutettavista toistuvista elementeistä tai taulut voidaan suunnitella yksittäisinä tai kahden taulun muodostavina taulupareina, kuitenkin koko aseman taulut huomioiden. Asemien taulujen määrät vaihtelevat (28 – 56 kappaletta), mikä otetaan huomioon lunastussummassa. Teoksissa ei saa esittää aatteellisia tai kaupallisia viestejä. HKL pidättää oikeuden myös olla hyväksymättä ehdotuksia.

Kilpailuohjelma ja tarkemmat tiedot ehdotusten tekoon löytyvät HKL:n verkkosivuilta www.hkl.fi. Lisätietoja kilpailusta saa 30.6. asti osoitteesta sanna.hagberg@hel.fi.

Kilpailuehdotukset on jätettävä 10.8. mennessä, jonka jälkeen HKL valitsee lunastettavan ehdotuksen kullekin asemalle. Hakemukset kuvaliitteineen osoitetaan 10.8.2018 mennessä HKL:lle: HKL – Postikeskus, PL 53250, 00099 Helsingin kaupunki tai sähköpostitse postikeskus.hkl@hel.fi.

Juhannus on junamatkustamisen huippuviikonloppuja – junissa matkaa 140 000 asiakasta

green_IC2_1

© VR Group

Juhannuksen pitkä viikonloppu on yksi kesän suosituimpia junaliikenteessä – kaukoliikenteen junissa matkustaa noin 140 000 matkustajaa. Menoliikenteen piikki osuu torstaille ja suosituimmat vuorot suuntaavat Helsingistä pohjoisen ja idän suuntaan. Useissa junissa on vielä tilaa, vaikka suosituimmat vuorot ovat jo täyttyneet. Ravintolavaunuissa juhannukseen on varauduttu tuhansilla ruoka-annoksilla ja mittavalla määrällä juomia.

Juhannuksen menoliikenne ajoittuu suurelta osin torstaille 21.6. Suosituimmat reitit ovat Helsingistä Rovaniemen, Vaasan, Joensuun ja Oulun suuntaan. Juhannuksen viettoon pääsee vielä junalla, mutta suosituimmat vuorot alkavat olla loppuunmyytyjä. Juhannuksena junaliikenne hiljenee perinteisesti aattoiltaan mennessä ja paluuliikenne alkaa sunnuntaina.

Myös ravintolavaunuissa on varauduttu lomakansaan. Kahvia keitetään kymmeniä tuhansia kuppeja. Useissa junissa kiertää jäätelömyyjiä ja jäätelöä odotetaankin menevän tuhansia kappaleita. Myös juomia on varattu normaalia selvästi enemmän.

Juhannusviikonloppu on matkamääriltään kesäkuun vilkkain. Yhteensä kotimaan kaukoliikenteessä matkamäärät alkuvuonna kasvaneet 10 %. Toukokuussa matkoja tehtiin 1,1 miljoonaa matkaa (+5 %). Eniten matkustus lisääntyi Helsingin ja Kuopion (+21 %), Turun (+18 %) ja Joensuun (+15 %) reiteillä.

Liikennevirasto teettää juhannusviikonloppuna eri puolilla Suomea paljon ratatöitä, joiden vuoksi osa junista korvataan busseilla. Kaikki ratatyöt näet Liikenneviraston uudesta ratatyökartasta. Vaikutukset matkustajajuniin löydät verkkosivuiltamme osoitteessa vr.fi.

Muutoksia aikatauluihin

Juhannus vaikuttaa myös aikatauluihin seuraavasti:

Kaukoliikenne:
– torstaina 21.6. perjantailiikenne
– perjantaina 22.6. lauantailiikenne
– lauantaina 23.6. aamulla ja aamupäivällä sunnuntailiikenne, iltapäivällä ja illalla lauantailiikenne
– sunnuntaina 24.6. sunnuntailiikenne.

Lähiliikenne:
– torstaina 21.6. perjantailiikenne, lisäksi ylimääräinen N-juna Helsingistä Keravalle klo 23.57
– perjantaina 22.6. lauantailiikenne
– lauantaina 23.6. sunnuntailiikenne.
– sunnuntaina 24.6. sunnuntailiikenne

Juna myöhässä eikä arviota lähtöajasta? Asemien näyttötaulut kertovat tämän pian uudella tavalla

nayttotaulu-juna-myohassa-ja-ennustetta-lahtoajasta-ei-ole

Rautatieasemien näyttötauluissa otetaan 20.6. koekäyttöön uusi ominaisuus. Lähtöajan sijaan näyttötaululla näkyy kysymysmerkki, mikäli myöhässä olevan junan lähtöajasta ei ole arviota.

Jos juna on myöhässä, sen mahdollisesta lähtöajasta on yleensä arvio. Joissakin tilanteissa on kuitenkin mahdotonta arvioida, milloin juna pääsee lähtemään.

“Junan tuntematon lähtöaika on näkynyt aikaisemmin näyttötauluissa siten, että arvioitua lähtöaikaa on siirretty eteenpäin muutaman minuutin välein. Muutoksen myötä pystymme tarjoamaan matkustajille paremmin tietoa junien lähtöajoista”, toteaa ylitarkastaja Kimmo Turunen Liikennevirastosta.

Näin muutos näkyy matkustajille

1. Jos juna on myöhässä ja sen lähtöajasta ei ole arviota, lähtöajan sijaan näyttötaululla näkyy kysymysmerkki.

2. Jos juna on myöhässä, mutta lähtöajasta on arvio, näytetään aikataulun mukaisen lähtöajan vieressä arvio lähtöajasta.

3. Jos juna lähtee aikataulun mukaisesti, lähtöajassa näkyy vain yksi kellonaika.

 

HKL hankkii 10 uutta Artic-raitiovaunua

91565130-272e-4774-9943-8a6970d6187f-w_960

Artic-raitiovaunuja on liikenteessä jo lähes 50.

HKL hankkii Helsingin laajentuvan raideliikenteen tarpeisiin 10 uutta matalalattiaista raitiovaunua. HKL:n johtokunta oikeutti HKL:n käyttämään Transtech Oy:n kanssa tehdyn hankintasopimuksen toimitusoption 10 uuden Artic-raitiovaunun hankkimiseksi torstain kokouksessaan.

Hankinta sisältää 10 kappaletta noin 27,4 metriä pitkiä, kokonaan matalalattiaisia kantakaupungin raitioliikenteeseen soveltuvia raitiovaunuja. Vaunujen kokonaiskustannus on 27,3 miljoonaa euroa.

Artic-raitiovaunuja on tähän mennessä tilattu kaikkiaan 60 kappaletta, joista vielä toimittamatta olevat 12 vaunua toimitetaan HKL:lle tämän vuoden loppuun mennessä. Nyt tilattavat 10 lisävaunua toimitetaan vuoden 2019 aikana.

– HKL ja kaupunkilaiset ovat olleet tyytyväisiä Artic-raitiovaunuun. Vaunumalli soveltuu hyvin Helsingin olosuhteisiin, sanoo HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski.

Lisää raitiovaunuja tarvitaan raitioliikenteen laajentuessa. Kantakaupungin osalta laajennuksia on suunnitteilla esimerkiksi Jätkäsaaressa, Hernesaaressa ja Ilmalassa.

Raitiovaunun laskennallinen käyttöikä on noin 40 vuotta. Kalustoa hankittaessa HKL painottaa erityisesti elinkaaren kustannuksia, joissa keskeisiä ovat energiakustannukset ja kaluston kunnossapidon kustannukset.

Hankinnan myötä koko HKL:n kalusto on esteetöntä vuoden 2020 alusta lähtien museo- ja varavaunuja lukuun ottamatta.

***

Artic-raitiovaunun ”isoveljeen” eli tulevaan Artic XL -pikaratikkaan voi tutustua Kaapelitehtaan näyttelyssä 14.-20.6. Vaunun mallikappaletta sekä pikaratikkahankkeita esitellään medialle tänään 14.6. klo 14 mediatilaisuudessa ja sen jälkeen klo 15 yleisölle avautuvassa näyttelyssä. Tervetuloa!

Huomattavia poikkeuksia I, P, K ja N-junille 25.6. alkaen – osa junista ei liikennöi Helsingin ja Pasilan välillä päiväsaikaan

5fb4201c-2e34-4426-8e38-acf9d6aa13f0-w_960

Helsingin ratapihan ensimmäisen vaiheen parannustyöt vaikuttavat HSL:n lähijunaliikenteeseen 25.6. – 16.7. Työt aiheuttavat poikkeuksia K, N, I ja P-junille. Osa junista ei kulje päiväsaikaan Helsingin ja Pasilan välillä. Lisäksi Pasilan lähtöraiteilla on poikkeuksia, joten laituri kannattaa tarkistaa aina junaa valitessa. Yöliikenne, muut lähijunat ja kaukoliikenteen junat kulkevat normaalisti.

Muutokset lähijunaliikenteessä 25.6.-16.7:

K-juna:

K-junien lähtö- ja määräasema on Pasila. K-juna ei kulje Helsingin ja Pasilan välillä.

N-juna:

N-junien lähtö- ja määräasema on päiväsaikaan Pasila. N-juna ei kulje päiväsaikaan Helsingin ja Pasilan välillä.

  • Maanantaista perjantaihin N-junat lähtevät poikkeuksellisesti Pasilasta klo 6.00–20.02
  • Keravalta klo 5.59–20.59 lähtevät N-junat jäävät Pasilaan.
  • Lauantaina N-junat lähtevät poikkeuksellisesti Pasilasta klo 8.12–20.02.
  • Keravalta klo 7.29–20.59 lähtevät N-junat jäävät Pasilaan.
  • Sunnuntaina N-junat lähtevät poikkeuksellisesti Pasilasta klo11.12–19.47.
  • Keravalta klo 10.29–20.59 lähtevät N-junat jäävät Pasilaan.

Lentoaseman I- ja P-junat (kehärata):

Lentoasemalta kulkee ainoastaan I-juna Helsinkiin asti. Helsingistä lentoasemalle kulkee P-juna.

  • Maanantaista perjantaihin I-junat lähtevät poikkeuksellisesti Pasilasta klo 7.06–21.40.
  • Lentoasemalta klo 5.31–19.11 lähtevät P-junat jäävät Pasilaan.
  • Lauantaina I-junat lähtevät poikkeuksellisesti Pasilasta klo 8.21–21.40.
  • Lentoasemalta klo 7.56–19.11 lähtevät P-junat jäävät Pasilaan.
  • Sunnuntaina I-junat lähtevät poikkeuksellisesti Pasilasta klo 11.06–21.40.
  • Lentoasemalta klo 10.41–19.11 lähtevät P-junat jäävät Pasilaan.

Parannustyöt jatkuvat elokuulle saakka. 18.7.-4.8. poikkeusjärjestelyistä tiedotetaan erikseen myöhemmin. Ratatyöt liittyvät Liikenneviraston HELRA-hankkeeseen liikennevirasto.fi/helra.

Liikenneviraston Helsingin ratapihan toimivuuden ja tehokkuuden parantamishanke (HELRA) on osa Etelä-Suomen laajempaa ratakokonaisuuden kehittämistä.  Hankkeessa järjestellään Helsingin ratapihan raiteisto vastaamaan kasvaneita liikennemääriä. HELRA-hanke tehostaa Helsingin ratapihan toimintaa ja vähentää junien häiriöherkkyyttä. Hankkeen valmistuttua Helsinki – Pasila välillä kulkevien junien kapasiteettia voidaan kasvattaa 74 junasta lähes 90 junaan tunnissa. Yhden vuorokauden aikana tämä tarkoittaa jopa 200 junan lisäystä.  Ratapihan järjestelyn kustannusarvio on 60 miljoonaa euroa. Rakentamissuunnittelu saa TEN-T -tukea. HELRA-hanke valmistuu vuonna 2020.Helra-hanketta viedään eteenpäin yhdessä Liikenneviraston, HSL:n ja VR:n kanssa.

Ratatöitä tehdään tänä vuonna poikkeuksellisen paljon – lopputuloksena entistä parempi rataverkko

ratatoita-tehdaan-ennatyksellisen-paljon-kuvituskuva

Liikennevirasto tekee ratatöitä, jotta junat voisivat kulkea jatkossa nopeammin ja sujuvammin. Ratatyöt on suunniteltu siten, että niistä koituu mahdollisimman vähän harmia junaliikenteelle. Häiriöiltä ei voida kuitenkaan täysin välttyä, sillä yksiraiteisella rataverkolla työmaan kiertäminen ei ole mahdollista.

Liikenneviraston rataverkolla tehdään ratatöitä läpi vuoden, mutta kesällä luonnollisestikin eniten. Tänä vuonna ratatöitä tehdään ennätyspaljon. Tämä johtuu siitä, että Liikennevirastolle myönnettiin vuosille 2016-2018 liikenneväylien korjausvelan vähentämiseen lisärahoitusta.

Miksi ratatöitä ylipäätään pitää tehdä? Tärkein syy on liikenteen sujuvuus.

”Ratatöitä tehdään, jotta valtion rataverkko on sellaisessa kunnossa, että liikennöinti on turvallista ja sujuvaa. Kun rata on kunnossa, siellä on vähemmän häiriöitä. Myös matka-ajat lyhentyvät, sillä junat pystyvät ajamaan nopeammin”, kertoo ratatyökoordinaattori Juha Kröger Liikennevirastosta.

Suurin osa töistä pystytään hoitamaan junaliikenteen välissä ilman häiriöitä, mutta isoimmat ratatyöt aiheuttavat liikenteelle haittaa. Tämä johtuu siitä, että valtaosa valtion rataverkosta on yksiraiteista, joten ratatyökohdetta ei pysty kiertämään.

”Vaativissa työvaiheissa liikenne joudutaan jopa keskeyttämään. Tällöin ratatyöt pyritään sijoittamaan ajankohtiin, jotka haittaavat matkustajia mahdollisimman vähän. Näitä ovat yöt, juhlapyhät, viikonloput sekä kesäloma-ajat, jolloin työmatkaliikenne selkeästi vähenee”, Kröger kuvaa.

Monia matkustajia harmittavat ratatöiden aikaiset junien nopeusrajoitukset, jotka pidentävät matkustusaikoja. Nopeusrajoituksille on syynsä: niillä varmistetaan turvallinen työn tekeminen ja turvallinen töiden aikainen liikennöinti kulloisellakin rataosalla. Myös nopeusrajoitukset suunnitellaan siten, että ne aiheuttaisivat mahdollisimman vähän häiriöitä. Vuosisuunnittelua ja töiden ajoittamista tehdään yhteistyössä liikennöitsijöiden kanssa.

Missä ratatöitä tehdään tänä vuonna? Katso Liikenneviraston karttapalvelusta.

Lue lisää vuoden ratatyöhankkeista Liikenneviraston verkkosivuilta.

Kaukoliikenteeseen 30 uutta junavuoroa elokuusta lähtien

Ohjausvaunu_1

© VR Group

Kotimaan kaukoliikenteen matkustajia hemmotellaan elokuussa 30 uudella junavuorolla viikossa. Uusia vuoroja otetaan käyttöön yhteensä kuudelle eri reitille. Eniten lisävuoroja saavat Helsingin ja Lappeenrannan sekä Tampereen ja Porin välillä matkustavat asiakkaat. Kaukoliikenteen matkustajamäärät jatkavat vahvaa kasvua, ja markkinaehtoiset junavuorot ovatkin lisääntyneet vuosina 2017 ja 2018 yhteensä 8 prosenttia. 

Kaukoliikenteen matkustajat saavat 30 uutta, viikoittain toistuvaa junavuoroa elokuun 13. päivä lähtien. Suurin osa, yhteensä 20 vuoroa lisätään markkinaehtoiseen liikenteeseen. Eniten uusia vuoroja tulee arkipäiville Helsingin ja Lappeenrannan välille, yhteensä 10 per viikko. Helsingin ja Turun välille lisätään puolestaan neljä uutta viikonloppuvuoroa. Uusia vuoroja tulee myös Oulu–Seinäjoki-, Tampere–Turku- ja Vaasa–Seinäjoki-reiteille.

”Markkinaehtoisten uusien vuorojen lisäksi tuomme 10 uutta, Liikenne- ja viestintäministeriön ostoliikenteeseen sovittua junavuoroa Tampereen ja Porin välille”, sanoo VR:n matkustajaliikenteen johtaja Maisa Romanainen.

Elokuun uusien vuorojen lisäksi liikennöimme 18.6. alkaen useammin myös Kolariin. Nämä uudet vuorot ovat ostoliikennettä. Kaikki kesäkuussa ja elokuussa aloittavat uudet vuorot aikatauluineen löytyvät täältä.

Kesäkuukausien aikana lisävuoroja tuodaan kohdennetusti myös erilaisia tapahtumia varten. Junissa päästään sekä MM-kisahuumaan että festarifiiliksiin pitkin kesää.

”Osa onnekkaista jalkapallon MM-kisoihin reissaavista kisaturisteista pääsee matkaan uudistetussa Allegro-junassamme 14. kesäkuuta. Näissä junissa on varmasti ainutlaatuinen tunnelma, kuten jo perinteisiksi muodostuneissa festarijunissa”, Romanainen kertoo.   

Lisävuoroja onkin lisätty Pietarin lisäksi myös Ruisrockin paluuliikennettä silmällä pitäen, samoin Joensuun Ilosaarirock ja Cheekin Lahden konsertti on huomioitu lisävuoroilla. Porissa heinäkuussa järjestettävän SuomiAreenan ja PoriJazzin kävijöitä varten ajetaan iltaisin lisävuoroja Helsinkiin.

Liikenneviraston ratatyöt hidastavat matkustusta

Ratatyöt ja niistä johtuvat hidastukset jatkuvat Helsingin ja Turun välillä mahdollisesti ensi vuoden puolelle saakka. Turusta Helsinkiin lähtevien junien lähdöt aikaistuvat kesällä 18.6–12.8, mutta saapumisajat säilyvät samoina. Rantaradan hidastukset ovat keskimäärin 13 minuuttia, ruuhka-ajan nopeiden Pendolino-vuorojen osalta keskimäärin 18 minuuttia nykyisiin matka-aikoihin verrattuna.

Helsingin ja Tampereen välillä hidastukset päättyvät suunnitelmien mukaan joulukuussa. Aamuliikenteen tärkeä vuoro IC 164 Tampereelta ja Hämeenlinnasta Helsinkiin palaa saapumisajan osalta normaaliin aikatauluun jo kesäkuun 18. päivä lähtien siten, että Helsinkiin pääsee junalla ennen aamuyhdeksää.

”Liikenneviraston ratatöiden lisäksi pääradan junaliikennettä hidastaa myös Tampereelle saavuttaessa Kansi ja Areena -rakennushanke. Rakennustöistä johtuvien hidastusten oli tarkoitus päättyä juhannukseen mennessä, mutta näillä näkymin myöhästymiset ovat mahdollisia 13. heinäkuuta saakka”, sanoo Romanainen.

Lue lisää Helsingin ja Tampereen välisen reitin ratatöistä täältä ja Helsingin ja Turun matka-ajoista täältä.