KONEelle tilaus länsimetron toiseen vaiheeseen

131106

KONE on saanut tilauksen hissien ja liukuportaiden toimittamisesta länsimetron toiseen vaiheeseen. Kyseessä on yksi Suomen suurimmista infrastruktuuriprojekteista. KONE toimitti ratkaisuja myös projektin ensimmäiseen vaiheeseen, jossa Helsingin metroa jatkettiin länteen Espooseen. Toisessa vaiheessa Espooseen rakennetaan seitsemän kilometriä uutta metrolinjaa ja viisi uutta maanalaista asemaa.

KONE toimittaa länsimetroon 27 KONE MonoSpace® -hissiä, neljä uuden sukupolven KONE-vinohissiä ja 42 KONE TravelMaster(TM) 140 -liukuporrasta. Kaikki laitteet on suunniteltu raskaaseen julkisen liikenteen käyttöön, ja hissejä voidaan käyttää myös tulipalon aikana.

“Monetkaan länsimetron teknisistä vaatimuksista eivät näy mitenkään käyttäjille. Hissit ja liukuportaat ovat näkyvä elementti ja tärkeä osa metromatkaa, asiakaskokemusta ja asemien esteettömyyttä”, toteaa Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi. Länsimetro on projektin rakennuttaja.

Länsimetron laitteiden kunnossapidossa tullaan käyttämään pilvipohjaista älykkään kunnossapidon KONE 24/7 Connected Services -palvelua. Siinä hyödynnetään IBM Cloud -alustalle rakennettua IBM Watson -ratkaisua ja muita edistyksellisiä teknologioita, joilla pystytään valvomaan ja analysoimaan hissien ja liukuportaiden toimintaa ja jakamaan laitteisiin liitettyjen antureiden tuottamaa dataa. Tuloksena on vähemmän käyttökatkoksia ja vikoja, ja lisäksi asiakkaiden käytössä on tarkempaa tietoa laitteiden kunnossapidosta.

“Uusimpien ratkaisujen avulla pystymme tarjoamaan yhä suurempaa lisäarvoa Länsimetrolle ja paremman käyttäjäkokemuksen metron käyttäjille. Olemme iloisia, että pääsemme hyödyntämään isoista infrastruktuuriprojekteista eri puolilta maailmaa kertynyttä kokemustamme länsimetron asemilla”, sanoo KONEen Keski- ja Pohjois-Euroopan aluejohtaja Thomas Hinnerskov.

Hissien ja liukuportaiden asennustyöt alkavat vuoden 2019 lopulla. Länsimetron toisen vaiheen on määrä valmistua vuonna 2023.

Tilaus kirjattiin vuoden 2018 kolmannelle neljännekselle.

Ministeriö pyytää alueiden näkemyksiä junaliikenteen kehittämisestä

14.6.2011_Sr2_veturi_ja_IC2_vaunuja_0084

VR-GROUPS

Liikenne- ja viestintäministeriö suunnittelee rautateiden osto- ja velvoiteliikenteen seuraavaa kautta vuodesta 2020 alkaen. Tulevalla kaudella on tarkoitus myös pilotoida yhdessä alueiden kanssa alueellista liikennettä. Ministeriö toivoo laajasti tietoa ja näkemyksiä alueiden liikkumistarpeista ja osto- ja velvoiteliikenteen mahdollisesta tulevasta tarjonnasta.

Näkemyksiä osto- ja velvoiteliikenteen kehittämisestä toivotaan toimivaltaisilta joukkoliikenneviranomaisilta, kunnilta ja maakuntien liitoilta, raideliikenteen käyttäjiltä ja joukkoliikennealan yrityksiltä. Vastausaika päättyy 23.10.2018.

Tarkoitus on, että junaliikenne muodostaa yhdessä muun joukkoliikenteen kanssa yhteen toimivan julkisen liikenteen kokonaisuuden, ja että junaliikenne palvelee aiempaa paremmin myös alueiden sisäisessä liikenteessä.

Hallitus on päättänyt, että rautateiden henkilöliikennepalvelut avataan kilpailulle vaiheittain. Ensimmäisenä kilpailutetaan Etelä-Suomen taajamajunaliikenne. Kilpailutetun liikenteen on tarkoitus alkaa kesäkuussa 2022. Hallitus on myös esittänyt, että maakuntauudistuksen yhteydessä annettaisiin maakunnille toimivalta oman alueensa junaliikenteeseen, jolloin niiden on mahdollista järjestää liikennettä omista tarpeistaan käsin.

Kilpailun avaaminen ja järjestämisvastuissa tapahtuvat muutokset muuttavat osto- ja velvoiteliikenteen sopimuskokonaisuutta merkittävästi nykyisestä. Tästä johtuen toimintamallin muutokseen on syytä valmistautua kokeilujen kautta.

Alueelliselle liikenteelle haetaan pilotteja

Uuden ostoliikennesopimuksen ja velvoitepäätöksen valmistelu antaa tilaisuuden tarkastella myös alueellisen liikenteen tulevaisuutta. Kuntien ja alueiden tarpeet halutaan ottaa aiempaa paremmin huomioon. Ministeriö pyytää alueita ilmoittamaan kiinnostuksensa osallistua pilottiyhteistyöhön ostoliikennesopimuksen ja velvoitepäätöksen valmistelussa ja toteutuksessa. Tavoitteena on löytää alueellisen liikenteen pilottihankkeita, joissa liikennöintiä pyritään kehittämään nykyisestä. Hankkeessa on tarkoitus kokeilla kokonaan uutta liikennettä.

Ministeriö teetti jo aiemmin yhdessä Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pirkanmaan maakuntien liittojen kanssa selvityksen, jossa tarkasteltiin alueellisen junaliikenteen järjestämistapoja yleisellä tasolla. Tämän hankkeen aikana kävi selväksi, että alueellisen liikenteen järjestäminen vaatii viranomaisilta uudenlaista osaamista ja tietopohjaa alueellisen junaliikenteen suunnittelua varten.

Tulevaan pilottihankkeeseen valitaan mukaan 1–3 aluetta. Valittavien hankkeiden tavoitteena tulee olla matkustajamäärien ja joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattaminen. Pilottihankkeen kautta on tarkoitus löytää sellaisia liikennöintikokonaisuuksia, joita voitaisiin liikennöidä myös pitkällä aikavälillä. Lisäksi pilottihankkeen kautta halutaan luoda näkymää ja kehittää toimintatapoja, joiden pohjalta mahdollista toimivallan siirtoa maakunnille lähdettäisiin toteuttamaan.

Pilottikohteiden valinnassa kiinnitetään huomiota paikalliseen ja alueelliseen valmiuteen sitoutua liikenteen kehittämiseen sekä rahallisesti että henkilöresurssien kautta. Pilotin toteuttamiseen tarvitaan myös kysyntäpotentiaalia, infrastruktuuria ja näkemystä alueellisesta junaliikenteestä osana matkaketjuja ja liikennejärjestelmää.

Mitä seuraavaksi?

Ilmoitus halukkuudesta osallistua pilottihankkeeseen sekä näkemykset osto- ja velvoiteliikenteen kehittämiseksi tulee toimittaa sähköpostitse liikenne- ja viestintäministeriön kirjaamoon (kirjaamo@lvm.fi) viimeistään 23.10.2018 klo 16.15.

Päätökset valituista pilottikohteista tehdään marraskuussa 2018, ja pilotin suunnitteluvaihe alkaa joulukuussa 2018. Pilottihanke käynnistyy aikaisintaan joulukuussa 2019.

Junamatkustus elokuussa huikeassa 10 % kasvussa – arkeen edullisilla sarjalipuilla -20 %

7.10.2010_Sm4_vihrea_0003

VR-Group

Elokuussa kotimaan kaukoliikenteen junissa matkustettiin 1,1 miljoonaa matkaa, 10 % viime vuotta enemmän. Erityisesti Helsingistä matkustettiin Itä- ja Keski-Suomeen. Myös VR lähijunien matkustus kasvoi edellisvuodesta 10 %. Kauko- että lähiliikenteessä 10 matkan suositut sarjaliput syyskuun loppuun -20 %.

Kaukoliikenteessä matkustus kasvoi eniten Helsingin ja Kuopion (+16 %), Helsingin ja Joensuun (+16) sekä Helsingin ja Jyväskylän (+15 %) välillä. Ratatyökausi jatkui elokuulle, ja näkyi kaukoliikenteen täsmällisyyshaasteina erityisesti rantaradalla ja pääradalla. Tilanne on korjaantunut vaiheittain töiden valmistuttua, ja syyskuussa kaukoliikenne on kulkenut 87,3 % täsmällisyydellä.

Helsingin ja Pietarin välillä liikennöivissä Allegro-junissa suomalaisten matkustajien määrä jatkoi kasvua jalkapallon MM-kisojen jälkeenkin. Elokuussa suomalaisten matkustus kasvoi 10 % ja myös turistien määrä nousi hieman. Venäläisten matkustus Allegrossa taas väheni 9 %. Jalkapallon MM-kisavieraat voivat matkustaa Venäjälle viisumivapaasti vielä vuoden loppuun, lue lisää täältä.

Lähijunailun suosio kasvaa – täsmällisyys erinomaista

VR lähiliikenteen matkustajamäärä on kasvanut vuoden alusta 10 %. Myös täsmällisyys on erinomaisella tasolla: elokuussa HSL-lähijunista 96,7 % kulki ajallaan, VR:n omat lähijunat mukaan luettuna täsmällisyys oli 95,6 %.

Elokuussa junailtiin runsaasti erilaisiin tapahtumiin. Suosituimpia olivat Cheekin jäähyväiskonserttien lisäjunat Helsinki-Lahti-välillä. Konserttikansan suosiossa oli erityisesti Kimppalippu, jolla 1-5 henkilöä matkustaa kiinteällä 29 €:n hinnalla päivän ajan koko VR lähiliikennealueella. Kimppalippu on ostettavissa vielä syyskuun ajan.

Sarjaliput -20% vielä syyskuun ajan

Syksyn myötä myös työt, harrastukset ja opiskelut jatkuvat. Arjen erilaiset matkat sujuvat edullisesti sarjalipuilla: 10 matkan sarjaliput vielä syyskuun ajan -20 % sekä kauko- että lähiliikenteessä. Kätevän sarjalipun matkat voi myös jakaa kaveriporukan tai perheen kesken. Sarjalipulla voi kaukoliikenteessä matkustaa 6 kk ja lähiliikenteessä 4 kk ostohetkestä.

Kaukoliikenteen 10 matkan sarjalippu -20 %

  • Helsinki-Lappeenranta nyt 209 €, säästöä 52 €
  • Helsingistä Ouluun nyt 359 €, säästöä 89 €
  • Helsingistä Jyväskylään nyt 237 €, säästöä 59 €

Lähiliikenteen 10 matkan sarjalippu -20 %

  • Helsinki-Lahti nyt 74,90 €, säästöä 18,70 €
  • Helsinki-Tampere nyt 92,20 €, säästöä 23 €
  • Helsinki-Riihimäki nyt 69,20 €, säästöä 17,20 €

Kaukoliikenteen sarjalipun voi ostaa vr.fi-verkkokaupasta, lippuautomaateista, asemien lipunmyynneistä, kaikilta Suomen R-kioskeilta sekä puhelimitse VR:n asiakaspalvelusta 0600 41 900 (ma-su klo 5-22). VR lähiliikenteen tarjoushintaiset sarjaliput ovat myynnissä VR Lähijunat -sovelluksessa sekä beta.vr.fi-sivustolla.

Raitiovaunujen uusiokäytöstä lähes sata hakemusta

c8e07733-c9e3-4b9e-9ef4-9933fc5d0cee-w_960

Vaunu 12 on yksi luovutettavista raitiovaunuista. Kuva: Daniel Federley

HKL:n ilmoitukseen antaa raitiovaunuja uusiokäyttöön tuli lähes sata hakemusta. Raitiovaunuja haluttaisiin niin kahvilaksi, kulttuurikeskukseksi, saunaksi kuin museoitavaksikin. HKL ilmoitti toukokuussa luovuttavansa kuusi käytöstä poistettua raitiovaunua hakemuksien perusteella uusille omistajille.

– Hakemuksien kirjo oli hyvin laaja ulottuen mansikanpoimijoiden taukotuvasta saunaratikkaan ja tasokkaaseen ravintolaan. Eniten ehdotuksia tuli raitiovaunun uusiokäytöstä kahvilana, kertoo HKL:n palvelukehitys- ja viestintäpäällikkö Elina Norrena.

Hakemuksia tuli niin yksityisiltä kuin kunnallisiltakin toimijoilta. Noin puolet hakemuksista oli pääkaupunkiseudulta ja puolet muualta Suomesta, lisäksi joitakin hakemuksia tuli myös vaunun sijoittamiseksi ulkomaille.

– On ollut ilo huomata, että raitiovaunut kiinnostavat näin laajasti, yhtä lailla Helsingissä kuin muuallakin Suomessa, jopa ulkomailla. Näin suuri ja monipuolinen hakemusten määrä yllätti meidät positiivisesti, kertoo Norrena.

Muutama hakemus liittyi raitiovaunujen museointiin ja entisöintiin; HKL selvittää mahdollisuuksia myös tähän. Museoraitiovaunu säilyttäisi parhaalla tavalla vaunun sen arvon ja raitiovaunun historian mukaisella tavalla.

HKL luopuu liikennekäyttöön soveltumattomista ja käytöstä poistetuista vanhoista raitiovaunuista vapauttaakseen tilaa raitiovaunuvarikoilta. Vaunuille etsitään uusia omistajia ja uutta kaupunkikulttuuria tukevaa käyttöä sen sijaan, että vaunut romutettaisiin.

Ennen päätöksentekoa HKL tulee neuvottelemaan mahdollisten vastaanottajien kanssa ja selvittää heidän edellytyksensä huolehtia vaunuista ja niiden ylläpidosta. Tämän jälkeen tehdään ehdotus vaunujen uudelleensijoituksesta HKL:n johdolle, joka tekee lopullisen päätöksen siitä, kenelle vaunuja luovutetaan.

Vaunujen uudelleensijoituksesta päätetään syksyn aikana. HKL tiedottaa valittavista kohteista päätöksen jälkeen.