VETURIMIESTEN LIITTO JA RAUTATIEVIRKAMIESLIITTO YHDISTYVÄT – JÄSENILLE YHÄ VANKEMPAA EDUNVALVONTAA

RAU:n puheenjohtajaksi valittiin Veturimiesten liiton puheenjohtaja Tero Palomäki.

Veturimiesten liitto ja Rautatievirkamiesliitto yhdistyivät 16.11.2018. Rautatiealan Unioni RAU ry vahvistaa ja tiivistää rautatiealan edunvalvontaa.

Rautatiealan Unionin perustamiskokous pidettiin 16.11.2018. Unioniin kuuluu lähes 2000 jäsentä. Jäsenet työskentelevät rautatiealalla veturinkuljettajina, liikenneohjaajina sekä raidealan asiakaspalvelu- ja toimistotehtävissä.

RAU:n puheenjohtajaksi valittiin Veturimiesten liiton puheenjohtaja Tero Palomäki.

− Rautatiealan Unioni tuo yhteen kaksi vankkaa ammattiliittoa. Yhdistymisen myötä edunvalvonta rautatiealalla vahvistuu ja tiivistyy. Uusi liitto pystyy jatkossa vastaamaan yhä monimutkaisempiin haasteisiin, joita matkustajaliikenteen kilpailun avaaminen tuo tullessaan.

Liitto perustettiin Veturimiesten liiton juridiselle pohjalle. Rautatievirkamiesliitto lakkautti toimintansa 15.11.2018. Rautatiealan Unioni on SAK:n jäsen.

Metrolla länteen tasan vuosi – Matinkylän laajennuksella ensimmäinen vuosipäivä

Metroliikennettä Matinkylään on sunnuntaina 18.11. takana tasan vuosi. Viime vuoden marraskuussa avautui kahdeksan uutta metroasemaa, kun Ruoholahden ja Espoon Matinkylän välinen 14 kilometrin osuus valmistui. Alustavien tietojen mukaan espoolaisten joukkoliikenteen käyttö on lisääntynyt vuoden aikana.

Metro muuttui Etelä-Espoon ja Lauttasaaren tärkeimmäksi liikennevälineeksi, kun metron läntisin osuus avautui matkustajaliikenteelle 18.11.2017. Helsingin Kampin ja Espoon välillä Länsiväylää pitkin kulkevat bussilinjat muuttuivat liityntälinjoiksi metroasemille 3.1.2018.

”Alustavat tiedot matkustajamääristä viittaavat siihen, että metro on kasvattanut joukkoliikenteen käyttöä Espoossa”, sanoo HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi.

Matkapuhelinten tukiasemista saadun datan perusteella Espoosta Helsinkiin arkisin tehtyjen matkojen määrä kasvoi joulukuusta 2017 tammikuuhun 2018 noin 11 prosenttia, ja kasvu painottui metroon. Myös lipunmyyntiluvut antavat viitteitä matkustamisen lisääntymisestä: vuoden 2018 tammi–lokakuussa espoolaiset ovat ostaneet matkakortille ja mobiilisovelluksella 7,3 prosenttia enemmän lipputuotteita kuin vuoden 2017 vastaavana aikana. Samaan aikaan henkilöautoliikenteen kasvu Länsiväylällä on taittunut.

Metron ja liityntäbussien alkutaival on sujunut kohtalaisesti, vaikka ongelmiakin on ollut. Ruuhka-aikoina metrossa on ollut jopa odotettua enemmän matkustajia, ja osalla alueista matka-ajat Helsingin keskustaan ovat muutoksen seurauksena pidentyneet.

HSL ottikin lokakuussa käyttöön neljä ruuhka-aikoina liikennöivää bussilinjaa Kampin ja Espoon länsiosien välille – ennen muuta metron kuormituksen keventämiseksi, mutta myös matka-aikojen nopeuttamiseksi ennen kuin metron seuraava laajennus Matinkylästä Kivenlahteen valmistuu. Tietoja bussilinjojen vaikutuksista metron matkustajamääriin on tarkoitus julkistaa lähiaikoina.

Metron läntisen osuuden matkustajamäärät näyttävät vuoden 2018 aikana hieman nousseen. Kuluvan vuoden vilkkain kuukausi on ollut syyskuu, jolloin kahdeksalla uudella asemalla oli yhteensä keskimäärin 56 200 nousijaa arkivuorokauden aikana. Edellinen vuoden korkein luku mitattiin maaliskuussa, jolloin matkustajia oli 54 100. Vilkkain asema on edelleen ollut Matinkylä, jolta syyskuussa nousi kyytiin 16 400 matkustajaa arkivuorokaudessa.

Kamppiin kulkevien linjojen lisäksi HSL on tehnyt bussiliikenteeseen myös muita, pienempiä muutoksia, ja tarpeen vaatiessa muutoksia tehdään edelleen.

”Seuraamme koko ajan tarkasti matkustajamääriä ja pyrimme siihen, että joukkoliikennepalvelu pysyy hyvänä kaikille”, sanoo HSL:n joukkoliikenneosaston johtaja Tero Anttila.

Vaihtoyhteydet metron ja bussien välillä Tapiolassa helpottuvat huomattavasti, kun Tapiolan bussiterminaali avautuu näillä näkymin maaliskuussa. Kaikki Tapiolan kautta kulkevat bussit siirtyvät silloin käyttämään uutta, Merituulentielle valmistuvaa bussiterminaalia.

HKL testasi vuoroväliä ja kuljetti kouluttajia

HKL liikennöi metroa 36 junalla arkipäivien ruuhka-aikoina. Metroliikenteen laajennuttua toinen linjoista alkoi kulkea väliä Matinkylä–Vuosaari ja toinen väliä Tapiola–Mellunmäki. Arjen ruuhka-aikaan vuoroväli on ollut Tapiola–Itäkeskus-välillä 2,5 minuuttia ja väleillä Matinkylä–Tapiola, Itäkeskus–Mellunmäki ja Itäkeskus–Vuosaari 5 minuuttia.

”Liikenne laajentuneella metrolinjalla on vuoden aikana vakiintunut ja eri syistä johtuvien ajamattomien lähtöjen määrä on selkeästi vähentynyt. Heinä-lokakuussa ajettiin noin 99,8 prosenttia metrovuoroista suunnitellusti”, sanoo HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski.

Ruuhkien tasaamiseksi HKL kokeili elokuun lopussa Tapiola–Matinkylä-välillä HSL:n ja HKL:n yhdessä suunnittelemaa liikennöintimallia, jossa kolme neljästä metrojunasta ajoi Matinkylään saakka. Malli todettiin teknisesti toimivaksi, mutta siihen sisältyy myös liikenteellisiä haasteita. Mallin käyttöönotosta ei vielä ole tehty päätöksiä.

Vuoden aikana on koulutettu runsaasti uusia metronkuljettajia laajentuneen metron tarpeisiin.

”Viimeisen vuoden sisällä on valmistunut neljältä koulutusjaksolta yhteensä 46 kuljettajaa. Viides jakso on meneillään”, kertoo Ville Lehmuskoski.

Länsimetro omistaa ykkösvaiheen metron ja rakentaa kakkosvaihetta länteen

Liikenteen alkamisen jälkeen Länsimetro oy jäi Ruoholahti–Matinkylä-osuuden omistajaksi. Rakentaminen jatkuu Matinkylästä Kivenlahteen, ja se etenee suunnitelmien mukaisesti. Kaikkien kakkosvaiheen asemien rakennusurakat käynnistyvät vuoden 2018 loppuun mennessä. Kakkosvaihe luovutetaan liikennöitsijälle vuoden 2023 aikana.

”Ensimmäinen vuosi on sujunut ilman lastentauteja, mistä olemme erityisen ylpeitä. Länsimetro omistaa ykkösvaiheen asemat ja ratainfran, joka nyt on elinkaarensa parhaimmassa kunnossa. Tehtävämme on olla vastuullinen omistaja myös jatkossa ja huolehtia siitä, että miljardiomaisuus pysyy hyvässä kunnossa ja palvelee matkustajia parhaalla mahdollisella tavalla”, kertoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.

Asetus vaarallisten aineiden kuljetuksesta rautateillä lausunnoille

Kuva: OTKES

Valtioneuvoston asetusta vaarallisten aineiden kuljetuksesta rautatiellä ehdotetaan muutettavaksi.

Mäntyharjulla 7.4.2018 tapahtuneen onnettomuuden jälkeen päätettiin, että velvollisuutta ilmoittaa vaarallisten aineiden tilapäisestä säilytyksestä tarkennetaan.

Ehdotuksessa esitetään, että ilmoitusvelvollisuus on kuljetuksen suorittajan vastuulla. Kuljetuksen suorittajan olisi jatkossa ilmoitettava rataverkon haltijalle sekä pelastus- ja ympäristöviranomaisille vaarallisten aineiden tilapäisestä säilyttämisestä.

Asetusluonnoksessa esitetään myös tarkennettavaksi VAK-onnettomuusraportointia ja VAK-erityiskoulutusta koskevaa sääntelyä.

Nämä muutokset kohdistuisivat rataverkon haltijoihin.

Tavoitteena on ennaltaehkäistä vaarallisten aineiden kuljetuksista aiheutuvia onnettomuuksia ja vaaratilanteita. Lisäksi tavoitteena on vähentää onnettomuuksista aiheutuvien vahinkojen laajuutta.

Vaarallisten aineiden kuljetuksesta rautateillä säädetään niin kutsutussa VAK-laissa (Laki vaarallisten aineiden kuljetuksesta, 719/1994) ja valtioneuvoston asetuksessa vaarallisten aineiden kuljetuksesta rautatiellä (195/2002). Lisäksi VAK-kuljetuksia ohjaavat Liikenteen turvallisuusviraston antamat määräykset.

Kansallinen vaarallisten aineiden kuljetuksiin liittyvä lainsäädäntö perustuu pitkälti kansainvälisiin sopimuksiin ja Euroopan unionin lainsäädäntöön.

Mitä seuraavaksi?

Asetusluonnoksen lausuntoaika päättyy 7.12.2018. Lausuntopyyntö on julkaistu osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi. Lausuntokierroksen jälkeen lain valmistelu jatkuu virkamiestyönä.

Lausuntoja voivat antaa kaikki organisaatiot ja kansalaiset osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi tai sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo@lvm.fi.

Lausuntopalvelu: Valtioneuvoston asetus vaarallisten aineiden kuljetuksesta rautatiellä annetun asetuksen muuttamisesta (LVM/756/03/2018)

Tampereen raitiotiellä jo viisi kilometriä kaksoisraidetta

Tampereen raitiotien rakentamisessa on saavutettu yksi välitavoite, kun kiskoja ja kiintoraidelaattaa on tänään 6.11. asennettuna ensimmäiset viisi kilometriä.  Kaksoisraidetta on nyt siis kolmannes koko raitiotien ensimmäisen osuuden, keskusta–Hervanta–Tays, kokonaismäärästä.  Raitiotien koko pituus tällä osalla on 15 kilometriä.

Päällysrakennetyöt eli kiskojen asennus ja kiintoraidelaattojen valaminen ovat kuluvan vuoden aikana olleet keskeisin työvaihe raitiotien rakentamisessa.  Päällysrakennetöitä jatketaan edelleen säiden salliessa, ja vuoden loppuun mennessä kokonaismäärä on jo lähellä kuutta kilometriä.

  • Kaksoisraidetta on nopeimmillaan syntynyt yli 200 metriä viikossa. Esimerkiksi Sammonkadulla valmistuu kiintoraidelaatta koko kadun mitalta tänä vuonna. Hämeenkadulla kiskoja ja kiintoraidelaattaa on puolestaan asennettu suunniteltua enemmän, Raitiotieallianssin päällysrakennetöistä vastaava Timo Kuusela kertoo.

Päällysrakennetöiden jälkeen raitiotielle asennetaan sähköliikenteen vaatimat rakenteet eli sähköratapylväät ja ajojohtimet. Lisäksi raitiotielle tulee useita teknisiä järjestelmiä kuten liikennevaloja ja turvalaitteita.

  • Valmiista raitiotieradasta puhutaan siinä vaiheessa, kun kaikki tekniset järjestelmätkin on asennettu. Sähköratapylväitä on asennettu jo muun muassa Hämeenkadulle, Sammonkadulle, Insinöörinkadulle ja Hervannan valtaväylälle. Myös ajojohtimien asennusta tehdään vielä tänä vuonna Hervantaan ja Hervannan valtaväylälle, Kuusela summaa.

Päällysrakennetöitä on tänä vuonna tehty kaikilla raitiotien katualueilla eli keskustassa, Kalevassa, Hervannan valtaväylällä ja Hervannassa. Varikon raiteistoa aletaan rakentaa ensi vuonna.

raitiotieallianssi.fi