RAPORTTI ALUSTAVASTA TUTKINNASTA: IC65-junan törmääminen radalla olleeseen esineeseen Oikoradalla Haarajoen ja Korvensuon välillä 20.1.2019

IC65-junan törmääminen radalla olleeseen esineeseen Oikoradalla Haarajoen ja Korvensuon välillä 20.1.2019 Kuva: OTKES

Sunnuntaina 20.1.2019 kello 11.53 tuntui Helsingistä Ouluun matkalla olleen IC65-junan ensimmäisessä vaunussa (vaunu, jonka myyntinumero oli 6) voimakas rytkähdys ja kuului metallinen kolahdusääni. Rytkähdyksen seurauksena vaunun alakerran kolmen istuimen selkänojat retkahtivat taaksepäin alimpaan asentoonsa. Lisäksi tapahtumasta aiheutui vesivuoto vaunun yläkerran WC:n tuorevesijärjestelmään ja vaunun osaston päätyovi jumiutui kiinni-asentoon. Kaksi istuimissa matkustanutta matkustajaa valitti tapahtuman jälkeen kipua niskassaan.

Konduktöörit tulivat matkustajien kertoman mukaan vaunuun noin 10 minuuttia tapahtuman jälkeen. Matkustajat kertoivat konduktööreille tapahtumasta. Konduktöörit ilmoittivat asiasta liikenteenohjaukseen, joka ilmoitti asiasta rataliikennekeskukseen. Koska vaurioiden laajuudesta ei ollut tarkempaa tietoa, juna pysäytettiin seuraavalle aikataulun mukaiselle asemalle Lahteen ja matkustajille järjestettiin korvaava kalusto loppumatkalle.

Vaunujen pohjan vauriot on aiheuttanut vaunun päädystä irronnut luukun suojalevy. Suojalevy on vaunun alla pyöriessään kiilautunut vaunun pohjan ja ratapölkkyjen väliin ja aiheuttanut matkustajien tunteman rytkähdyksen sekä äänet. Penkkien selkänojien heikon rakenteen vuoksi rytkähdys on rikkonut penkkien kääntömekanismin. Suojalevy on irronnut Korvensuon liikennepaikan eteläpuolella. Irtoamisen syytä ei tarkan tapahtumapaikan puuttumisen vuoksi voida tarkalleen määrittää. On mahdollista, että vaunun ruuvikytkin olisi irronnut ripustuskoukustaan ja roikkunut vapaana alhaalla, jolloin jatkuvat iskut radan laitteisiin, etenkin akselilaskijoiden auraussuojiin olisivat irrottaneet suojalevyn.

Raportti alustavasta tutkinnasta

Parma Rail toimittaa ratapölkyt Länsimetron kakkosvaiheeseen

Länsimetro Oy ja Parma Rail Oy ovat sopineet ratapölkkytoimituksista Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti-osuudelle. Toimituksen kokonaismäärä on 27 400 ratapölkkyä.

Parma Rail toimittaa ratapölkyt myös Länsimetron kakkosvaiheelle Matinkylästä Kivenlahteen. Toimituksen arvo on noin kaksi miljoonaa euroa. Kokonaismäärältään noin 27 400 pölkkyä käsittävän tilauksen toimitukset alkavat kesällä 2020 ja jatkuvat vuoden 2020 lopulle.

Parma Rail oli Länsimetron kumppanina myös hankkeen ykkösvaiheessa, johon se toimitti noin 47 000 ratapölkkyä vuosina 2013-2015.

“Parma Railista saimme osaavan toimijan tähänkin sivu-urakkaan. Läpi linjan ulottuvia sivu-urakoita on hankkeessa yhteensä 24”, toteaa Länsimetro oy:n tekninen johtaja Raimo Kaunismäki.

Parma Railin toimitusjohtajan Markku Järveläisen mukaan pölkkyjen valmistus aloitetaan Forssan tehtailla jo tulevana kesänä.

“Tilaus tuli tärkeällä hetkellä. Väylävirastossa on toki vireillä useita mittavia raideliikennehankkeita, mutta ne odottavat vielä toteutuspäätöksiä”, Järveläinen kertoo.

Länsimetron kakkosvaiheen arvioitu valmistumisaika on 2023. Rakennustyöt ratalinjalla ja asemilla jatkuvat vuoteen 2022 asti, jonka jälkeen siirrytään käyttöönottovaiheeseen. Siihen kuuluvat urakoiden vastaanotot, laaja testausvaihe sekä viranomaishyväksynnät. Länsimetron osalta metro on valmis, kun se luovutetaan operaattorin käyttöön liikenteen aloittamisen valmisteluja varten.

LVM ja Saamelaiskäräjät neuvottelivat jälleen Jäämeren rata -selvityksestä

Liikenne- ja viestintäministeriö ja Saamelaiskäräjien edustajat neuvottelivat Jäämeren rata -hankkeen alatyöryhmien raporttien ja loppuraportin sisällöstä 25. tammikuuta. Kokous oli jatkoa joulukuussa käydyille neuvotteluille.

Suomen Saamelaiskäräjät oli pyytänyt saamelaiskäräjälain 9 pykälän mukaisia neuvotteluja Jäämeren rataa selvittäneen Suomen ja Norjan välisen työryhmän toiminnasta sekä työryhmän loppuraportin ja työryhmän alatyöryhmien raporttien sisällöistä.

Liikenne- ja viestintäministeriön ja Saamelaiskäräjien neuvottelut päättyivät 25.1.2019. Jäämeren rata -hankkeen loppuraportti julkaistaan tammi-helmikuun vaihteessa.

Työryhmän loppuraportti on esiselvitys Rovaniemi-Kirkkoniemi -ratalinjauksesta. Päätöstä radan toteuttamisesta tai ratalinjauksen valitsemisesta ei ole Suomessa tai Norjassa tehty.
Jäämeren rata -hankkeen jatkoselvittämistä varten perustettiin yhdessä Norjan kanssa työryhmä, jonka toimikausi oli 9.5.-14.12.2018. Työryhmä selvitti ratalinjauksen edellyttämiä keskeisiä kokonaisuuksia kuten rahoituskysymykset, ympäristö- ja saamelaiskysymykset sekä suunnittelu- ja lupamenettelyt.

Työryhmässä olivat mukana liikenne- ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö, Väylävirasto (eli entinen Liikennevirasto), Lapin maakuntaliitto, Suomen Saamelaiskäräjät, Kolttien kyläkokous sekä Norjasta liikenne- ja viestintäministeriö, Rautatiehallinto ja Finnmarkin alueen edustajat. Työssä kuultiin myös muiden sidosryhmien edustajia.

Raide-Jokerin toteutus etenee kaupunkien päätöksentekoon

Raide-Jokeri-pikaraitiotien kustannusarvio on valmistunut. Päivitetty hankesuunnitelma kustannusarvioineen etenee Helsingin ja Espoon kaupunkien hyväksyttäväksi kevään 2019 aikana. Jos kaupungit hyväksyvät uuden kustannusarvion, voidaan rakentaminen aloittaa kesäkuussa 2019. Mikäli rakentaminen päästään aloittamaan kesäkuussa 2019, alkaa pikaraitiotien liikennöinti kesäkuussa 2024.

Raide-Jokeri-pikaraitiotien lopullinen kustannusarvio on 386 miljoonaa euroa joulukuun 2018 hintatasossa. Helsingin osuus kustannusarviosta on 268 ja Espoon 118 miljoonaa euroa. Kustannusarvio on 368 miljoonaa euroa vuoden 2015 hintatasossa, jossa aiempi hankepäätös on tehty. Korotus aikaisempaan hankepäätöksen kustannusarvioon on siis 93 miljoonaa euroa huhtikuun 2015 hintatasossa.

”Kustannusarvio perustuu allianssin kehitysvaiheessa laadittuihin tarkentuneisiin suunnitelmiin ja laskelmiin. Toteutusmallina allianssi ohjaa mahdollisimman tarkkaan ja perusteltuun kustannuslaskentaan: jos kustannusarvio pystytään alittamaan, saavat palveluntuottajat bonusta, ja mikäli kustannusarvio ylitetään, vastaavat palveluntuottajat omalta osaltaan ylityksestä. Allianssimallissa kustannukset ovat aina läpinäkyviä ja laskutus perustuu toteutuneisiin kustannuksiin”, kertoo Raide-Jokeri-projektin tilaajan projektijohtaja Juha Saarikoski.

Helsingin ja Espoon kaupunginvaltuustot ovat kesäkuussa 2016 tehneet päätöksen Raide-Jokerin hanke-suunnitelman mukaisesta kustannusarviosta, joka oli 275 miljoonaa euroa huhtikuun 2015 hintatasossa. Koska nyt valmistunut kustannusarvio on tätä korkeampi, etenevät kustannukset uudelleen kaupunkien päätettäväksi. Päätöksenteko alkaa Helsingissä HKL:n johtokunnasta, jossa asiaa käsitellään 25.1.2019. Espoossa käsittely alkaa kaupunginhallituksesta 28.1.2019. Tämän jälkeen päätöksenteko etenee molemmissa kaupungeissa kaupunginvaltuustoihin. Tavoitteena on, että Raide-Jokerin rakentaminen voitaisiin aloittaa kesäkuussa 2019. Mikäli rakentaminen päästään aloittamaan kesäkuussa 2019, voi pikaraitiotien liikennöinti alkaa kesäkuussa 2024.

Raide-Jokeri-pikaraitiotien toteuttaminen edellyttää raitiotieinfran lisäksi varikon toteuttamista ja pikaraitiovaunukaluston hankintaa. Lisäksi kaupungit tilaavat Raide-Jokeri-allianssilta liittyviä hankkeita, jotka on järkevää toteuttaa samanaikaisesti pikaraitiotien rakentamisen kanssa. Allianssi toteuttaa raitiotieinfran lisäksi Helsingin Roihupeltoon tulevan varikon, josta kaupungit tekevät erillisen hankepäätöksen kevään aikana. Allianssin laatima kustannusarvio varikon toteuttamiselle on 69,5 miljoonaa euroa marraskuun 2018 hintatasossa.

Raide-Jokeri-allianssissa tilaajia ovat Helsingin ja Espoon kaupungit. Palveluntuottajia ovat urakoitsijat YIT Suomi Oy ja NRC Group Finland Oy (entinen VR Track Oy) sekä suunnitteluorganisaatiot Sitowise Oy, Ramboll Finland Oy ja NRC Group Finland Oy.

InterCity-junan vikaantumista selvitetään Lahdessa

Kuva: VR GROUP

Helsingistä Ouluun matkanneen InterCity-junavaunun vikaantumista selvitetään paikan päällä VR:n ja viranomaisten toimesta.

InterCity65-junan vaunu vikaantui sunnuntaina 20.1. iltapäivällä vielä tuntemattomasta syystä oikoradalla, ja juna jäi Lahden asemalle.

Klo 11.19 Helsingistä lähtenyt juna oli matkalla Helsingistä Kouvolan ja Kuopion kautta Ouluun.

Tämänhetkisen tiedon mukaan yhdessä vaunussa oli kuulunut kova ääni, ja tömähdys oli tuntunut matkustajille asti ja vaikuttanut ko. vaunun sisäisiin rakenteisiin.

Matkustajat pääsivät jatkamaan matkaansa korvaavalla junarungolla noin puolitoista tuntia myöhässä.

Tapahtuman syytä selvitetään paikan päällä VR:n ja Otkesin voimin. Sekä kalusto että rata tarkastetaan. Aiheuttajasta ei vielä ole varmuutta.

Junaliikenteessä varaudutaan poikkeuksellisiin lumisateisiin: lähiliikenteessä supistuksia torstaina 17.1.2019

Eteläiseen Suomeen on ennustettu poikkeuksellisen runsasta lumisadetta lähipäiville. VR varautuu yhdessä HSL:n ja Finrailin kanssa hankaliin sääolosuhteisiin. Osa lähiliikenteen junavuoroista jätetään ajamatta torstaina 17.1.2019. Kaukoliikenteen vuoroja ei peruta etukäteen, mutta matkustajien kannattaa varautua myöhästymisiin ja mahdollisiin peruuntumisiin.

Pyryttävä ja pöllyävä lumi yhdistettynä kovaan tuuleen voi huomenna torstaina haitata VR:n junakaluston sekä Väyläviraston vastuulla olevan rataverkon toimintaa. VR on valmistautunut talveen huolellisesti erilaisin toimenpitein, muun muassa henkilöstöresurssien osalta.

VR on yhdessä HSL:n ja Finrailin kanssa päättänyt perua osan pääkaupunkiseudun lähiliikenteen huomisista (17.1.) junavuoroista. Pidennetyllä vuorovälillä mahdollistetaan vaihteiden lumityöt ja pyritään varmistamaan, että muu liikenne voitaisiin ajaa aikataulussa. HSL-liikenteessä harvennettu vuorotarjonta koskee A-, K- ja Y-junia. A- ja K-juniin lisätään paikkakapasiteettia palvelutason ylläpitämiseksi.

Pääkaupunkiseudun HSL-liikenteessä ajetaan noin 80 % normaaleista vuoroista. Käytännössä tämä tarkoittaa, että torstaina 17.1.2019 harvennetut vuorot ajetaan seuraavasti:

• A-junat ajetaan 20 minuutin vuorovälillä
• K-junat ajetaan 20 minuutin vuorovälillä

Tarkat lähtöajat ja mahdolliset muutokset kannattaa tarkistaa Reittioppaasta ennen lähtöä aamulla.

Helsingin ja Turun välillä sijaitsevan rantaradan junaliikenne pyritään turvaamaan perumalla reitin Y-junat, poikkeuksena Karjaalta klo 5:43 lähtevä Y8570-juna, joka ajetaan myös huomenna. Lisäksi Riihimäki–Helsinki-välillä kulkevat D-junat ja R9693-juna Helsingistä Riihimäelle klo 15:51 perutaan.

Kaukoliikenteen junavuorot pyritään ajamaan normaalien aikataulujen mukaan. VR kehottaa matkustajia tarkistamaan junien aikataulut etukäteen, varautumaan lisämuutoksiin ja varaamaan malttia liikenteeseen.

Lisätietoja liikenteestä vr.fi sekä hsl.fi.

Liikenteen sujumista voi seurata Junat Kartalla -palvelusta sekä vr.fi/liikennetilanne sekä VR:n sosiaalisen median kanavissa VR Yhteisellä matkalla Facebookissa sekä VRPalvelu Twitterissä.

Kotimaan kaukoliikenteessä 2018 yli 13 miljoonaa junamatkaa

Kuvaaja: Janne Mikkilä

Kotimaan kaukoliikenteen kasvu jatkui vahvana 2018 – matkustajia oli 5 prosenttia edellisvuotta enemmän.  Eniten kasvua nähtiin Helsingin ja Kuopion välillä (14%) sekä Helsingin ja Joensuun välillä (10%).  Helsingin ja Lappeenrannan sekä Helsingin ja Turun väliset reitit kasvoivat 9%. Tammikuussa paluu arkeen on edullista kampanjahintaisilla kauko- ja lähiliikenteen 10 kerran sarjalipuilla, -25 %.

Ympäristöystävällisen junamatkustuksen suosio kasvaa edelleen ja vuonna 2018 kotimaan kaukoliikenteessä ylitettiin 13 miljoonan matkan raja. Kasvu on jatkunut vahvana jo vuodesta 2016 alkaen. Myös Helsingin ja Pietarin välillä liikennöivän Allegron suosio pysyy ja viime vuonna junaa käytti lähes puoli miljoonaa matkustajaa.

”Kotimaan kaukoliikenteen jatkuva kasvu on määrätietoisen työn tulosta. Olemme panostaneet asiakaskokemuksen kehittämiseen ja kilpailukykyiseen hinnoitteluun, investoineet uuteen kalustoon sekä uudistaneet vaunukonsepteja, joista ensimmäisenä kaikki ravintolavaunut. Matkamäärien kasvu mahdollistaa tarjonnan lisäämisen: viime vuonna toimme tarjolle yhteensä 128 uutta kaukoliikenteen vuoroa”, sanoo matkustajaliikenteen johtaja Maisa Romanainen.   

Junamatkustuksen arvioidaan kasvavan edelleen sekä työ- että vapaa-ajan matkustuksen osalta. Kasvavat matkustajamäärät edellyttävät jatkuvaa asiakaskokemuksen kehittämistä. Vuonna 2019 VR tuo liikenteeseen 20 uutta kaksikerroksista, 200 km/h-nopeudella kulkevaa päivävaunua, joiden myötä saadaan 2200 asiakaspaikkaa lisää. Myös työmatkustajien suosima Ekstra-luokka ja hyttipaikat uudistuvat. Alkaneena vuonna uusitaan vaiheittain myös kaikki myyntikanavat palveluineen.

”Palvelukokemuksen kehittämisen lisäksi junamatkustuksen tulevaisuuden kasvu edellyttää investointeja raiteisiin. Koko Suomen junaliikenteeseen merkittävästi vaikuttavien pääradan ja Helsingin alueen ratakapasiteetit ovat jo nyt äärirajoilla, joten ruuhkaisille rataosille ei ole mahdollista lisätä merkittävästi tarjontaa. Liikenteen sujuvuutta haastaa myös radan kunto: vuonna 2018 kaukoliikenteen täsmällisyys oli vain 78,9 % – tähän vaikuttivat erityisesti lukuisat rataverkon vikatilanteet ja ratatyöt”, Maisa jatkaa.

Tammikuussa sarjaliput -25%

Vuoden alku tarkoittaa monelle paluuta arkeen, töihin ja opintojen pariin. Samaa reittiä usein matkustaville erinomaisesti soveltuva 10 matkan sarjalippu on 14.–31.1.2019 myynnissä 25 prosentin alennuksella. Tarjoukseen kuuluvat sekä kaukoliikenteen että lähiliikenteen 10 kerran sarjaliput. Sarjalippu varmistaa edullisen hinnan ruuhkaisimmissakin junissa.

Esimerkiksi Helsinki-Tampere-välillä tarjoushintainen 10 matkan sarjalippu maksaa vain 126 €, joten säästöä normaalihintaan verrattuna tulee jopa 42 €. Vastaavasti VR lähiliikenteen Helsinki-Lahti-välin 10 matkan sarjalippu tarjoushintaisena maksaa 70,20 €, joten säästöä kertyy 23,40 €. Tarjoushintaiset liput tulevat myyntiin maanantaina 14.1. klo 9.

Junalla hiihtämään Lappiin ja koko Suomeen

Lapin yö- ja autojunat ovat jo myynnissä kesään asti. Hiihtolomien ja pääsiäisen suositut junat täyttyvät nopeasti, joten liput kannattaa varata ajoissa. Edullisimmillaan matka esimerkiksi Helsingistä Rovaniemelle maksaa vain 49 €.

Lunta on nyt myös muualla Suomessa. Moneen Etelä-Suomen hiihtolomakohteeseen pääsee nopeasti ja helposti junalla. Lähijunalla matkustaa esimerkiksi Helsingistä Hyvinkään Sveitsi-hiihtokeskukseen alle tunnissa edullisimmillaan vain 9,70 €:n hintaan ja Hollolaan Messilän hiihtokeskukseen vain 11,70 €:n hintaan.

VR Track on nyt NRC Group Finland – Yhtiö aloittaa Suomessa mittavat rekrytoinnit heti vuoden alussa

VR Group ja NRC Group vahvistivat lokakuussa ilmoitetun VR Trackiä koskevan yrityskaupan maanantaina 7.1.2019. NRC Group ja VR Track muodostavat yhdessä pohjoismaiden suurimman raideinfraan keskittyvän toimijan. 

Kaupan myötä VR Track Oy:n virallinen nimi muuttuu NRC Group Finland Oy:ksi. NRC Group on kaupan jälkeen Pohjoismaiden ainoa toimija, jonka palvelut kattavat koko arvoketjun – suunnittelun, rakentamisen, kunnossapidon, ympäristöosaamisen sekä kone- ja materiaalipalvelut.

”Tämä on kahden tasavertaisen toimijan yhdistyminen, ”match made in heaven”, kuten totesimme jo kaupasta kertoessamme. Yhdistämme NRC Groupin yrittäjähengen VR Trackin pitkään ja vaikuttavaan historiaan, mikä tekee meistä ketterän markkinajohtajan, joka keskittyy pohjoismaiden parhaan raideinfran toteuttamiseen”, kertoo NRC Groupin toimitusjohtaja Øivind Horpestad.

NRC Group Finlandin liiketoiminta jatkuu Suomessa yrityskaupan jälkeen normaalisti. Yritys hakee kymmeniä uusia työntekijöitä riveihinsä heti vuoden alussa.

”Yrityksinä voimme oppia toisiltamme paljon ja samalla tarjota alamme huippuosaajille uudenlaisia mahdollisuuksia työskennellä pohjoismaiden kiinnostavimpien raideinfraprojektien parissa. Meillä on heti vuoden alussa avoinna yli 70 työtehtävää. Isona pohjoismaisena toimijana tarjoamme huippuosaajille kiinnostavimmat projektit ja parhaat mahdollisuudet kehittyä”, NRC Group Finlandin toimitusjohtaja Harri Lukkarinen toteaa.

Yhtiö on suotuisassa asemassa hyödyntämään alan positiivisia markkinakehityksiä.

”Liikenneinfrastruktuuri, mukaan lukien raideinfra, on ratkaisevan tärkeää nyky-yhteiskuntien menestymiselle. Suomi, Ruotsi ja Norja panostavat voimakkaasti uusiin rautatie-, metro- ja raitiovaunuyhteyksiin, rakentaakseen ympäristöystävällisempiä ja kestävämpiä liikennejärjestelmiä. Tässä kehityksessä meillä on erinomaiset valmiudet menestyä”, Øivind Horpestad sanoo.

NRC Groupissa työskentelee yli 2500 työntekijää, joista noin 1400 Suomessa, ja sen vuosittainen liikevaihto on yli 600 miljoonaa euroa. NRC Groupin pääkonttori sijaitsee Oslossa ja se on listattu Oslon pörssissä. VR-Yhtymä Oy on NRC Groupin suurin osakkeenomistaja omistaen 18,3 prosenttia yhtiön osakkeista ja VR-Yhtymän toimitusjohtaja Rolf Jansson toimii NRC Groupin hallituksessa.

NRC Group Finland Oy on Suomen monipuolisin infrahankkeiden suunnittelutoimisto, rakennusliike ja kunnossapitäjä mukaan lukien kalustopalvelut ja ratamateriaalien toimitukset. Olemme mukana useassa infra-alan allianssissa tekemässä Suomen kiinnostavinta ja ympäristöystävällisintä infraa, kuten Tampereen Ratikka ja Raide-Jokeri. Yli 150 vuoden kokemus rautatiejärjestelmistä luo vahvan perustan infran kokonaisosaamiseen ja suurten urakoiden projektinhallintaan.

NRC Finland on osa norjalaista NRC Groupia, joka on pohjoismaiden johtava infra-alan toimija Norjassa, Suomessa ja Ruotsissa. Yhtiö tuottaa infra-alan elinkaaren kaikki palvelut raideinfrasta siltasuunnitteluun, ratarakentamisesta kunnossapitoon, maanrakennuksesta sähköön ja ympäristöön. NRC Groupin pääkonttori sijaitsee Lysakerissa, Oslossa ja yhtiöllä on yhteensä yli 20 toimipistettä Norjassa, Suomessa ja Ruotsissa. Yhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 600 miljoonaa euroa. Konsernissa työskentelee yhteensä yli 2500 infrahankkeiden ammattilaista, joista runsaat 1400 Suomessa. Yhtiön osake noteerataan Oslon pörssissä.

Sr3-sähköveturit ovat tavaraliikenteessä 100% käytössä

Kuva: VR-Group

Sr3-sähkövetureita (Vectron) on ollut kaupallisessa liikenteessä Suomen rautateillä kesästä 2017 asti. VR hankki veturit yleisvetureiksi tavara- ja matkustajaliikenteen käyttöön. Toistaiseksi niillä on ajettu vain tavarajunia. Tähän mennessä toimitetut 18 Sr3-veturia ovat täydessä käytössä tavaraliikenteessä ja niillä on ajettu yhteensä jo noin 2 miljoonaa kilometriä. Vetureita toimitetaan kaikkiaan 80 vuoteen 2026 mennessä.

Sr3-veturi on sopimuksen ja lainsäädännön mukaisesti varustettu eurooppalaisella kulunvalvontajärjestelmällä (ETCS). Suomen rataverkolla ja muussa rautatiekalustossa on käytössä kansallinen kulunvalvontajärjestelmä (JKV). Näiden kahden kulunvalvontajärjestelmän yhteensovittamiseen on Liikenneviraston toimesta teetetty erillinen järjestelmä ohjelmistoineen (STM). Järjestelmien yhteensopivuushaasteiden takia Sr3-veturien on todettu tekevän ylimääräisiä hätäjarrutuksia. 

VR:n liikennejohtaja Petri Auno kommentoi: 

“Sr3-veturissa käytössä oleva ETCS-kulunvalvontajärjestelmä reagoi aiempaa herkemmin erilaisiin signaaleihin ja mahdollisiin virhesanomiin ja sen vuoksi veturi tekee ylimääräisiä jarrutuksia muuta kalustoamme enemmän. Tästä syystä vetureita ei ole vielä otettu käyttöön matkustajaliikenteessä. Sr3-veturisarja on koko ajan täydessä käytössä tavaraliikenteessä. Vetureiden lisäominaisuudet kuten radio-ohjaus sekä dieselkäyttö myös tukevat niiden tehokasta käyttöä tavaraliikenteessä. Meille on tullut nyt 18 veturia 80 tilatusta. Veturisarjan käyttöönotto on kokonaisuutena ottaen vielä alkutaipaleella ja teknologisesti haastava hanke työllistää meitä normaalia enemmän, mutta suhtaudumme luottavaisesti järjestelmän toimintavarmuuden paranemiseen nopeassa aikataulussa.” 

Kulunvalvontajärjestelmän toiminnallisuuksien kehitystyö jatkuu. Siemens on sitoutunut ongelman ratkaisemiseen yhteistyössä eri osapuolten kanssa. 

“VR:n ja Siemensin yhteinen tavoite on, että Sr3-veturi voidaan ottaa matkustajaliikenteen käyttöön asteittain mahdollisimman pian. Käyttöönottoon tarvitaan myös Traficomin hyväksyntä”, Auno jatkaa. 

Onnettomuustutkinta Mäntyharjun 7.4.2018 säiliövaunuonnettomuudesta valmis – tutkinta poiki useita turvallisuussuosituksia

Kuva: OTKES

Onnettomuustutkintakeskus on saanut valmiiksi tutkintansa Mäntyharjun Kinnin liikennepaikan 7.4.2018 säiliövaunuonnettomuudesta turvallisuussuosituksineen. Onnettomuudessa 50 säiliövaunua lähti itsekseen liikkeelle, rullasi 145 metrin matkan ja törmäsi raidepuskimeen. Kaksi ensimmäistä vaunua suistui kiskoilta. Ensimmäisen vaunun säiliöön tuli reikä, josta vuosi ympäristöön 35 000 kg bensiinin lisäaineena käytettävää metyyli-tert-butyylieetteriä (MTBE). Kemikaali aiheutti vakavaa vahinkoa ja haittaa alueen ympäristölle, asukkaille ja yrityksille.

Onnettomuustutkintakeskus antaa kuusi uutta ja toistaa yhden aikaisemman turvallisuussuosituksen vaarallisten aineiden kuljetusten (VAK) raidekapasiteetin hallinnan, säiliövaunujen tilapäisen säilyttämisen ja kuljettamisen turvallisuuden parantamiseksi, pelastustoimien kehittämiseksi, vastaavien onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja vahinkojen torjumiseksi.

Onnettomuustutkintakeskus korostaa, että onnettomuustutkintaa ei tehdä (525/2011) turvallisuustutkintalain 1 §:n nojalla

oikeudellisen vastuun kohdentamiseksi.

Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että rautatieliikenteen harjoittajat, Väylävirasto ja toimivaltaiset viranomaiset kehittävät keinoja estää Venäjältä saapuvien vaarallisten aineiden kuljetusten ruuhkautuminen Suomessa. Ennakoivaa tiedon hankintaa ja sen käyttöä on kehitettävä. Tietoa maahan tulevien kuljetusten määrästä ei käytetty hyväksi rataverkon kapasiteetin hallinnassa ja Venäjältä tulevan VAK-liikenteen rajoittamiseksi. Liikennevirastolla ja VR:llä ei ollut oman tulkintansa mukaan keinoja rajoittaa liikennettä. Liikenteen turvallisuusvirastolla ja liikenne- ja viestintäministeriöllä taas puolestaan ei ollut tietoa ruuhkautumisen aiheuttamasta turvallisuusriskistä.

Toiseksi Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että rautatieliikenteen harjoittajat ja rataverkon haltijat tekevät riskiarvion VAK-vaunujen tilapäisestä säilytyksestä muualla kuin nimetyillä VAK-ratapihoilla ja varmistavat, että lain edellyttämät huolellisuutta ja varovaisuutta koskevat velvoitteet toteutuvat.

Vaarallisia aineita sisältävien säiliövaunujen turvallisuustaso romahtaa, kun niitä säilytetään VAK-ratapihojen ulkopuolella. Tilapäisen säilyttämisen riskejä VAK-ratapihojen ulkopuolella ei ole selvästikään tunnistettu. Rautatieliikenteen riskien tunnistamista ja hallintaa tulee petrata merkittävästi kaikkien toimijoiden turvallisuusjohtamisjärjestelmissä sekä jalkauttaa riskienhallinta toiminnan arkeen, painottaa Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi.

Kolmanneksi Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että rautatieliikenteen harjoittajat ja Väylävirasto kehitettävät normaaliin rautatieliikenteeseen liittyvien riskien tunnistamista ja hallintaa turvallisuusjohtamisjärjestelmissään. Tutkinnassa on todettu, että Liikenneviraston rautatieturvallisuuden johtamisjärjestelmä painottuu radanpidon ja rakennushankkeiden riskien hallintaan. VR:n turvallisuusjohtamisjärjestelmässä painottuu muutoksiin liittyvien riskien arviointi, mutta päivittäiseen liikenteeseen liittyvät riskit jäävät vähemmälle huomiolle.

Onnettomuustutkintakeskus suosittaa myös, että Väylävirasto laatii ohjeistuksen vaunujen paikallaan pysymisen varmistamisesta valtion rataverkolla. Niin sanotuille pysäytyskengille tehdyt testit osoittivat oikeaksi Onnettomuustutkintakeskuksen laskelmat pysäytyskenkien riittämättömästä pitokyvystä.

Rautatieliikenteen harjoittajan ohjeistus pysäytyskenkien määrästä ei huomioinut vaunujen painoa eikä radan pituuskaltevuutta. Ohjeistuksessa pysäytyskenkien pitokyky oli oletettu liian suureksi. Vaunut lähtivät liikkeelle liikkeellelähtövastuksen vähentyessä sään lämmettyä ja kiskojen kosteuden pienennettyä pysäytyskenkien pitokykyä. Ohjeistuksen tulisi olla rataverkon haltijan laatima sen yhtenäisyyden varmistamiseksi monitoimijaympäristössä. Pysäytyskenkien määrässä tulee ottaa huomioon radan pituuskaltevuus, vaunuston paino ja pysäytyskenkien todellinen pitokyky, toteaa tutkinnanjohtaja Esko Värttiö.

Onnettomuustutkintakeskus myös suosittaa, että Väylävirasto tiedottaa roolistaan ja vastuualueestaan kaikille sidosryhmilleen. Rautatiealan toimijoiden muuttuneet roolit ja vastuut eivät ole kaikkien sidosryhmien tiedossa. Rautatieonnettomuuksien ympäristövahinkojen vastuutahoja ja käytännön toimintamalleja ei ole määritelty riittävän selkeästi. Ohjeistus pelastusviranomaiselle ilmoittamisesta vaunujen tilapäissäilytyksestä oli epäselvä. Ratapelastusjoukkueen roolia tulisi myös selventää.

Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että Liikenne- ja viestintävirasto varmistaa, että edellä mainitut viisi turvallisuussuositusta toteutuvat.

Pelastustoiminnan yhteistyötä, turvallisuutta ja johtamista kehitettävä

Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että sisäministeriö varmistaa, että pelastustoimi määrittelee periaatteet etäjohtamiselle ja onnettomuuspaikan tilannekuvan välittämiselle sekä laatii etäjohtamista koskevan ohjeistuksen. Etäjohtamistilanteissa todenmukaisen tilannekuvan välittymisellä on suuri merkitys. Onnettomuudesta välitettävän tilannekuvan sisällölle ja kehittymiselle ei ole määritelty laadullisia vaatimuksia. Tärkeää on myös tunnistaa tilanteet, joihin etäjohtaminen ei sovellu.

Mäntyharjun säiliövaunuonnettomuudessa pelastustoimintaa johdettiin etänä. Pelastustoiminnan yhteistoimintaelimen, Itä-Suomen tilannekeskuksen tarjoamia tukitoimintoja ei hyödynnetty. Tulkinta tilanteesta ei vastannut todellista tilannetta onnettomuuspaikalla, eikä tilannekuva kehittynyt riittävästi. Ensihoito liittyi tehtävälle vasta onnettomuuden jälkeisenä päivänä. Onnettomuuspaikalla olleita riskejä ei järjestelmällisesti arvioitu eikä työturvallisuutta ja lisäonnettomuuksien vaaraa huomioitu riittävästi.

Onnettomuustutkintakeskus toistaa myös Raaseporin neljän hengen kuolemaan 26.10.2017 Skogbyn tasoristeyksessä johtaneen tasoristeysonnettomuuden turvallisuussuosituksensa, jonka mukaan sisäministeriön tulee huolehtia siitä, että toiminta-alueen viranomaisten johtopaikka (TOJE) perustetaan pitkäkestoisissa tai poikkeavissa moniviranomaistehtävissä.

Pelastustoimintaan osallistuneet viranomaiset ja muut toimijat eivät organisoituneet säiliövaunuonnettomuuden pelastustoimissa ja jälkihoidossa. Yhteistoiminta jäi puutteelliseksi, eikä tilanteeseen soveltunutta pelastuskalustoa ja resursseja hyödynnetty. Pelastustoiminnan päätyttyä jälkitorjuntavastuu jäi avoimeksi. Osin tähän vaikutti epäselvyys siitä, mitä onnettomuuspaikan siirtyminen Liikenneviraston vastuulle tarkoitti. Laajoissa, useiden toimijoiden yhteistoimintaa edellyttävissä onnettomuustilanteissa toiminta-alueen viranomaisten johtopaikka loisi edellytykset paremmalle ja tehokkaammalle yhteistyölle.

Tutkintaseloste