Raikasta ja modernia – VR uudistaa työvaatteensa

Junissa työskentelevän henkilökunnan työvaatteet uudistuvat ja yhteensä noin 2200 VR:läistä saa kevään 2019 aikana uudet vaatteet. Vaatteiden työstö alkoi vuonna 2016 ja henkilökunta on osallistunut malliston suunnitteluun. Uudet vaatteet alkavat näkyä junissa helmi-maaliskuussa. Vanhat työvaatteet hyödynnetään uusiokäytössä ja kierrätysmateriaalina.

Uuden työvaatemalliston ilme on entistä rennompi ja modernimpi. Kaikissa vaatteissa korostuu istuvuus, mukavuus ja kestävyys. Uudet työvaatteet ovat ilmeeltään aiempaa yhtenäisempiä ja niissä toistuu sama, raikkaan vihreä väri. Ammattiryhmittäin on pieniä eroja. Esimerkiksi veturinkuljettajat ja konduktöörit viettävät paljon aikaa myös ulkona, joten heidän vaatteissaan on huomioitu erityisesti säänkestävyys ja huomioväritys havaittavuuden varmistamiseksi.  

”Halusimme löytää yhteisen, raikkaan ja rennon ilmeen kaikille turvallisuudesta, toimivuudesta, kestävyydestä ja mukavuudesta tinkimättä. Meille oli tärkeää, että ilme uudistuu, mutta on silti tunnistettavasti meidän näköisemme. Ennen suunnittelutyön aloittamista kartoitimme myös asiakkaidemme toiveita. Haluamme, että vaatteet tukevat parasta asiakaskokemusta ja viestivät uudistuvasta ja helposti lähestyttävästä VR:stä, kertoo kaukoliikenteen palvelujohtaja ja Avecran toimitusjohtaja Piia Tyynilä

Työvaateuudistus koskee konduktöörejä ja veturinkuljettajia sekä kauko- että lähiliikenteessä, asemien lipunmyyntien palveluneuvojia sekä ravintolavaunun junatarjoilijoita.  

Toimivuutta testattiin koekäytöllä

Projekti aloitettiin kartoittamalla henkilökunnan toiveita ja tarpeita työvaatteiden toimivuudesta ja ominaisuuksista. Suunnitteluvaiheessa henkilökunta osallistui työpajoihin ja kokeili vaatteita käytännössä. Henkilöstön palautteen perusteella työvaatteiden materiaaleja, värejä ja yksityiskohtia on tarkennettu sekä mallistoa täydennetty. 

”Käytännön testaukset ovat olleet todella tärkeitä, jotta voimme varmistua vaatteiden toimivuudesta oikeissa olosuhteissa”, Piia jatkaa.

Uusien vaatteiden toimitus työntekijöille alkaa helmikuun lopulla ja ne alkavat näkyä junissa heti. Vanhat työvaatteet kerätään talteen ja hyödynnetään kierrätysmateriaalina. 

Uusi mallisto kehitettiin yhteistyössä toimittaja Image Wear Oy:n kanssa. 

Tampereen Raitiotie Oy, NRC Finland Oy ja YIT Suomi Oy solmivat allianssisopimuksen Tampereen raitiotien kunnossapidosta

Kuvaoikeudet: Tampereen Raitiotie Oy

Tampereen Raitiotie Oy, NRC Finland Oy ja YIT Suomi Oy ovat allekirjoittaneet Tampereen raitiotien kunnossapitoallianssisopimuksen 12.2.2019. Kyseessä on rakentamisen allianssisopimuksen optio.

Kunnossapitoallianssin sopimuskausi on 12.2.2019–31.5.2029, joka jakautuu toukokuun lopussa 2022 päättyvään kehitysvaiheeseen ja sen jälkeen erikseen tilattaviin kaksivuotisiin kunnossapitojaksoihin.

–Olemme iloisia saadessamme jatkaa yhteistyötä tuttujen palveluntuottajien kanssa ja toteuttaessamme tätä ainutlaatuista raitiotiekunnossapidon allianssisopimusta, Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö toteaa.

Sopimuksen tavoitebudjetti on noin 21,8 miljoonaa euroa, josta kehitysvaiheen osuus on noin 4,6 miljoonaa euroa. Sekä NRC Finland Oy:n että YIT Suomi Oy:n osuus sopimuksesta on 50 prosenttia.

– Tämä sopimus on erinomainen jatko suunnittelu- ja rakentamispalvelut kattavalle allianssisopimukselle, jonka kautta palvelumme laajenevat raitiotieinfran elinkaaren kaikille osa-alueille. Sopimus toimii meille erinomaisena referenssinä vastaavissa kohteissa myös muissa Pohjoismaissa, toteaa NRC Finland Oy:n operatiivinen johtaja Jouni Kekäle.

– Raitiotiekunnossapidon allianssisopimus on ainoa laatuaan Suomessa. On todella hienoa toimia edelläkävijänä. Hankinta-aika on myös pitkä eli se kantaa hienosti yli suhdanteiden, toteaa Antti Korhonen, yksikön johtaja YIT:ltä.

Kunnossapitoallianssin tehtävänä on huolehtia kunnossapidosta raitiotien osan 1 (keskusta-Hervanta-Tays) rakentamisvaiheen ja kaupallisen koeliikenteen aikana sekä liikennöinnin käynnistyttyä vuonna 2021. Mikäli osan 2 (keskusta-Lentävänniemi) rakentamispäätös tehdään, se tullaan yhdistämään sopimuksen piiriin samoilla periaatteilla. Raitiotien normaalin kunnossapidon lisäksi sopimukseen sisältyy raitiotien talvikunnossapito, sähkönsyöttöasemien ja varikon piha-alueiden kunnossapito sekä kunnossapidon päivystystoiminta.

Allianssimallin perusidean mukaisesti osapuolet sitoutuvat tavoitteiden ohella jakamaan keskenään kaikki toiminnan riskit ja hyödyt. Olennaista on toiminnan vaikutusten jatkuva seuranta, palvelutuotannon asiakaslähtöinen kehittäminen ja tiedon avoin jakaminen kaikkien osapuolten kesken.

Kunnossapidon organisaatio muodostetaan kehitysvaiheessa

Kunnossapitoallianssin kehitysvaihe alkaa sopimuksen allekirjoituksesta ja päättyy, kun ensimmäinen kunnossapitojakso alkaa tai viimeistään 31.5.2022. Kehitysvaiheen aikana muodostetaan kunnossapidon organisaatio ja laaditaan projektisuunnitelma ensimmäiselle kunnossapitojaksolle.

Kehitysvaiheessa määritetään myös allianssin sitova tavoitekustannus, avaintulosalueet ja niiden mittarit. Lisäksi kehitysvaiheen aikana määritetään kunnossapitotasot, rajapinnat eri sidosryhmiin sekä hankitaan kunnossapidon raportointijärjestelmä. Myös mm. turvallisuus- ja koulutussuunnitelmat, kustannusrakenteen määrittäminen sekä johtamisjärjestelmän ja viestinnän suunnittelu kuuluvat kehitysvaiheen tehtäviin.

Kehitysvaihe jatkuu vuonna 2021 alkavan liikennöinnin jälkeen noin vuoden, jotta liikennöinnin vaikutuksista saadaan kaikki tarvittava tieto ennen varsinaisten erikseen tilattavien kunnossapitojaksojen toteutusta. Kunnossapitojaksojen pituus on kerrallaan enintään kaksi vuotta.

Vuonna 2019 Kunnossapitoallianssi huolehtii tilaajalle jo luovutettujen rakenteiden kunnossapidosta sekä tekee talvikunnossapitotestejä kuten esimerkiksi sekaliikennekaistojen ja pysäkkien aurausta. Ensimmäisen raitiovaunun saapuessa vuonna 2020 kunnossapitotoimintaa laajennetaan, koska vaunun ja infran testiajot alkavat valmiilla raitiotieosuuksilla.

Tarvittava kunnossapitokalusto hankitaan kehitysvaiheen aikana laadittavan hankintasuunnitelman mukaan. Pääasiassa kunnossapitokaluston hankkii Tampereen Raitiotie Oy.

Turun joukkoliikenneratkaisu seudullisesta raitiotiestä jäi pöydälle kaupunginhallituksessa

(Sigge Arkkitehdit Oy)

Turun kaupunginhallitus jätti odotetusti Turun kaupunkiseudun suuren joukkoliikenneratkaisun pöydälle sen ensimmäisessä käsittelyssä maanantaina 11.2.2019.

Turussa esitetään seudullisen raitiotien hanke- ja toteutussuunnittelua kahdelle linjalle eli Tiedepuiston linjalle ja Raision linjalle. Tiedepuiston linja kulkisi Turun keskustasta Turun Tiedepuiston kautta Varissuolle ja Raision linja keskustasta Länsikeskuksen kautta Raision kaupunkiin.

Asiaa käsitellään seuraavan kerran kaupunginhallituksessa 4.3. ja esitellään kaupunginvaltuustolle valtuuston iltakoulussa 18.3.2019. Kaupunginvaltuusto päättää valmistelun jälkeen hankkeen toteuttamistavasta ja -aikataulusta.

Ratkaisu liittyy Turun kaupungille tärkeisiin strategisiin tavoitteisiin ja hankkeisiin kuten Turun Tiedepuistoon Kupittaan alueella, keskustan kehittämiseen ja Tunnin junaan Helsingistä Turkuun. Se toteuttaa kaupungin ilmastotavoitteita muuttamalla kulkutapajakaumaa ja tiivistämällä kaupunkirakennetta. Kuntarajat ylittävä joukkoliikenneratkaisu myöskin vahvistaa kaupunkiseudun luontaista työssäkäynti- ja asiointialuetta.

– Turun kaupunkiseudun joukkoliikenneratkaisu on suuri kaupunkikehitysratkaisu, jolla on seudulle poikkeuksellisen suuri strateginen merkitys. Ratkaisu määrittää kaupunkiseudun kehitystä vuosikymmenien päähän, sanoo Turun kaupunginjohtaja Minna Arve.

Nyt esitettyjen linjojen investointikustannukset varikkoineen olisivat raitiotienä toteutettuna noin 333 miljoonaa euroa ilman kalustokustannuksia. Valtion olisi tarkoitus osallistua kustannuksiin 30 prosentin osuudella.

– Joukkoliikenneratkaisulla on merkittävät taloudelliset vaikutukset samalla, kun kaupungin taloudellinen tilanne suhteessa investointipaineisiin on haastava. Toisaalta ratkaisulla pyritään itsessään vahvistamaan kaupungin kehitystä, kasvua ja houkuttelevuutta siten, että kaupungille koituva tulovirta kasvaa ja yksityisen sektorin investointeja toteutuu nopeammin ja useampia, sanoo Minna Arve.

www.turku.fi/raitiotie

Jäämeren radan selvitys on valmistunut

Suomen ja Norjan välisen selvitystyöryhmän raportti Jäämeren radasta on valmistunut. Raportissa ei esitetä jatkotoimenpiteitä ratahankkeen edistämiseksi tällä erää.

Työryhmän tehtävänä oli selvittää Jäämeren radan rakentamisen edellytyksiä ja mahdollisessa jatkosuunnittelussa huomioon otettavia tekijöitä. Selvityksessä keskityttiin 1) mahdollisiin rahoitusmalleihin, 2) suunnittelu- ja lupamenettelyihin sekä 3) ympäristö- ja saamelaiskysymyksiin.

– Kiitän kaikkia Suomessa ja Norjassa selvitykseen osallistuneita yhteistyöstä. Selvitystyön aikana on kartoitettu eri tahojen kanssa Jäämeren radan hankkeen edellytyksiä ja sitä, mitä kaikkea rata vaatisi toteutuakseen, Suomen liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner sanoo.

Päätöstä radan toteuttamisesta tai ratalinjauksen valitsemisesta ei ole Suomessa tai Norjassa tehty. Suunnittelun aloittaminen edellyttäisi, että molemmissa maissa tehtäisiin poliittinen päätös hankkeen toteuttamisesta.  Raportti on esiselvitys Rovaniemi-Kirkkoniemi -ratalinjauksesta. Selvitystyön aikana ei ollut mahdollista arvioida kaikkia ratahankkeeseen vaikuttavia tekijöitä.

Kannattavuutta selvitettiin

Hanke ei olisi taloudellisesti kannattava minkään selvityksessä tarkastellun rahoitusmallin mukaan. Vuotuisen kuljetusvolyymin tulisi olla 2,5 miljoonan tonnin luokkaa, jotta vuosittaiset ylläpitokustannukset saataisiin katettua. Tällaista kuljetusmäärää ei selvityksen mukaan voida nyt olemassa olevien tietojen perusteella pitää realistisena ilman merkittäviä muutoksia alueen elinkeinotoiminnassa tai eri liikennemuotojen kustannuksissa.

Suomen Lapin matkailualan näkökulmasta toivottavia ovat kaikki toimet, jotka helpottavat Lappiin matkustamista. Jäämeren rata yhdistäisi Lapin vahvemmin laajempaan arktiseen alueeseen. Matkailutuloilla ei radan rakentamista kuitenkaan rahoitettaisi, eikä matkailu ole riittävä peruste ratahankkeelle.

Selvityksessä nousi myös esiin, että Jäämeren radan täysimääräinen hyödyntäminen kuljetusketjuna Keski-Eurooppaan saakka edellyttäisi ennen kaikkea Suomen pääradan kapasiteetin lisäämistä erityisesti sen vilkkaimmin liikennöidyllä osuudella Helsinki-Tampere.

Suunnittelu- ja lupaprosessi olisi monivaiheinen Suomessa ja Norjassa

Niin Suomessa kuin Norjassa suunnittelu- ja lupaprosessi olisi pitkä ja monivaiheinen. Suomen ja Norjan välillä on luonnollisesti eroja ratasuunnittelun vaiheissa. Jos hankkeen suunnittelua tulevaisuudessa päätettäisiin jatkaa, seuraava vaihe voisi olla rajat ylittävän selvityksen laatiminen siitä, miten suunnitteluprosessit saadaan sovitettua yhteen.

Myös Suomessa ollaan aloittamassa Norjan tapaan 12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnittelu. Se asettaa mahdolliselle jatkosuunnittelulle tietyt raamit, sillä Jäämeren radan suunnittelu olisi sovitettava myös molempien maiden liikennejärjestelmäsuunnitelmiin. Nopeimmillaankin Jäämeren radan suunnittelu ja rakentaminen kestäisi vähintään 15 vuotta.

Vaikutukset ympäristöön ja saamelaisiin

Selvityksen mukaan Jäämeren radalla olisi moninaisia vaikutuksia ympäristöön ja saamelaisiin. Yleisesti on tiedossa pohjoisen luonnon herkkyys ja ainutlaatuisuus, joka vaatii erityishuomiota. Jos hanketta päätettäisiin edistää, on alkuperäiskansa saamelaisten osallistuminen varmistettava, ettei peruuttamattomasti vahingoiteta heidän kulttuuriaan tai elinkeinojaan. Kansainvälinen lainsäädäntö ja Suomen ja Norjan kansallinen lainsäädäntö tunnustavat useita menettelyjä, jotka varmistavat, että saamelaisten kansainvälisesti tunnustettu erityisasema ja oikeudet kotiseutualueeseen, kieleen ja kulttuuriin otetaan huomioon oikein. Oleellista on, että saamelaiset, poronhoitajat ja muut tahot, joihin ratahanke vaikuttaisi, osallistuisivat suunnitteluprosessiin alusta alkaen.

Suomen liikenne- ja viestintäministeriön johtamaan työryhmään osallistuivat Suomesta ympäristöministeriö, Liikennevirasto, Lapin liitto, Lapin ELY-keskus, Lapin alueyhteistyön kuntayhtymä, Saamelaiskäräjät, Kolttien kyläkokous sekä Norjasta liikenne- ja viestintäministeriö, Rautatiehallinto, Finnmarkin läänin ja lääninviraston edustajat ja Norjan saamelaiskäräjät. Työssä kuultiin myös muiden sidosryhmien edustajia. Ryhmän toimikausi oli 9.5.-14.12.2018.

Toimikauden päättymisen jälkeen liikenne- ja viestintäministeriö ja Suomen Saamelaiskäräjät kävivät saamelaiskäräjälain 9 pykälän mukaiset neuvottelut työryhmän työstä. Saamelaiskäräjien liikenne- ja viestintäministeriölle toimittamassa muistiossa tuodaan esille näkökantoja työryhmän loppuraportin ja alatyöryhmien raporttien sisällöistä. Muistio löytyy valtioneuvoston Hankeikkunasta.

Suomen ja Norjan välisen Jäämeren radan selvitystyöryhmän loppuraportti löytyy osoitteesta:

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-562-0

Kanta-Hämeen junayhteydet kehittyvät

Hämeen liiton, Hämeenlinnan kaupungin ja Riihimäen kaupungin edustajat tapasivat VR:n johtoa tänään perjantaina 8.2.2019.
Tapaamiset ovat osapuolten vakiintunut tapa kehittää Helsinki-Tampere –välin raideliikennettä ja ne tulevat jatkumaan säännöllisesti.

Tapaamisessa todettiin, että kyseisen ratayhteyden kehittäminen on ykkösprioriteetti kaikilla osapuolilla. Pääradan kunnon parantaminen, nopeuden nosto ja kapasiteetin lisääminen ovat koko Suomenkin kannalta erittäin merkittäviä asioita. Kysymyksessä on nykyisen Helsinki-Riihimäki-Hämeenlinna-Tampere –ratakäytävän välityskyvyn parantaminen.

Seuraavalla aikataulukaudella VR lisää yhden junavuoron kyseiselle välille ja suunnitelmissa on edelleen lisätä vuoroja tuleville kausille joulukuusta 2019 alkaen. Mielenkiintoinen lisäys on kesällä tuleva yhteys Pietariin.

Vuoden 2019 aikana VR pystyy parantamaan kalustoaan uusien kaukojunavaunujen myötä. Vaunuja käytetään Tampere-Helsinki –välillä. Asiakaspalveluun tuodaan uusia, asiointia helpottavia mobiilisovelluksia.

VR varautuu myös lähiliikenteen kilpailuttamiseen. 

Turun kaupunginhallitukselle esitetään seudullisen raitiotien toteutussuunnitelman käynnistämistä

Turun kaupunginjohtaja Minna Arve esittää, että Turun kaupunkiseudun suuren joukkoliikenneratkaisun ensimmäinen vaihe käynnistetään aloittamalla kahden raitiotielinjan hanke- ja toteutussuunnittelu. Suunniteltavat linjat olisivat Tiedepuiston linja (Keskusta – Tiedepuisto – Varissuo) ja Raision linja (Keskusta – Länsikeskus – Raisio). Turun kaupunginhallitus käsittelee asiaa maanantaina 11.2. Kaupunginhallituksesta asia etenee kaupunginvaltuuston päätettäväksi.

Esityksen mukaan edettäessä hankesuunnittelu käynnistyy välittömästi. Hankesuunnitelmassa muun muassa tarkennetaan toteutusmallia, laaditaan selvitys varikon sijainnista, arvioidaan aikataulun osalta liittymistä muihin hankkeisiin, arkeologisten kaivausten vaikutuksia sekä laaditaan aiesopimus Raision kaupungin ja valtion kanssa. Aiesopimuksessa määritellään esimerkiksi osapuolten rahoitusosuudet ja muut vastuut.

Hankesuunnittelun jälkeen laaditaan toteutussuunnitelmat. Toteutussuunnitteluvaihe tarkoittaa tarvittavien asemakaavanmuutosten tekemistä sekä rakennus- ja katusuunnitelmien laatimista. Toteutussuunnitteluvaihe olisi valmis noin vuonna 2023, jolloin kaupunginvaltuusto tekisi päätöksen rakentamisvaiheeseen siirtymisestä. Ensimmäisten linjojen rakentaminen voisi olla valmis vuonna 2026.

– Turun kaupunkiseudun joukkoliikenneratkaisu on suuri kaupunkikehitysratkaisu, jolla on seudulle poikkeuksellisen suuri strateginen merkitys. Ratkaisu määrittää kaupunkiseudun kehitystä vuosikymmenien päähän, sanoo kaupunginjohtaja Minna Arve.

Ratkaisu liittyy Turun kaupungille tärkeisiin strategisiin tavoitteisiin ja hankkeisiin kuten Tiedepuistoon, keskustan kehittämiseen ja Tunnin junaan. Se toteuttaa kaupungin ilmastotavoitteita muuttamalla kulkutapajakaumaa ja tiivistämällä kaupunkirakennetta. Kuntarajat ylittävä joukkoliikenneratkaisu myöskin vahvistaa kaupunkiseudun luontaista työssäkäynti- ja asiointialuetta.

– On itsestään selvää, että sekä meidän alueella toimijoiden että valtion tavoitteena tulee olla Turun seudun nopean kasvun hyödyntäminen rakenteelliseksi, taloussuhdanteista riippumattomaksi positiiviseksi muutokseksi. Merkittävällä rakenteellisella ja seudullisella joukkoliikenneratkaisulla otetaan iso harppaus kohti tätä tavoitetta, Arve jatkaa.

Arvion mukaan kyseisten linjojen investointikustannukset varikkoineen olisivat raitiotienä toteutettuna noin 333 miljoonaa euroa ilman kalustokustannuksia. Valtion on tarkoitus osallistua kustannuksiin 30 prosentin osuudella.

– Joukkoliikenneratkaisulla on merkittävät taloudelliset vaikutukset samalla, kun kaupungin taloudellinen tilanne suhteessa investointipaineisiin on haastava. Toisaalta ratkaisulla pyritään itsessään vahvistamaan kaupungin kehitystä, kasvua ja houkuttelevuutta siten, että kaupungille koituva tulovirta kasvaa ja yksityisen sektorin investointeja toteutuu nopeammin ja useampia, sanoo Minna Arve.

Esityksen mukaan kaupunginvaltuusto päättäisi toteutussuunnittelun valmistelun jälkeen hankkeen toteuttamistavasta ja –aikataulusta.

Kaupunginhallituksen 11.2. kokouksen esityslista (linkki)

:KATSO LISTA: Kaukoliikenteessä perutaan joitakin vuoroja torstaina ja perjantaina 7.-8.2.2019

Kuvaaja: Ville Rinne

Edelleen eri puolilla Suomea jatkuva kova pakkanen ja runsaat lumikertymät hankaloittavat junien kulkua. Haastavat sääolosuhteet vaikuttavat junakalustoon ja ratainfraan, kuten vaihteiden kääntymiseen ja junien sähkö- ja paineilmajärjestelmiin. Viime päivinä lumi ja jää ovat aiheuttaneet jäätymisiä sekä erilaisia pieniä vaurioita junakalustoon, minkä vuoksi perumme joitain kaukoliikenteen junavuoroja torstaina ja perjantaina 7.-8.2. Peruttujen vuorojen matkustajille järjestetään korvaavat kuljetukset busseilla ja muilla junavuoroilla.

Ennakoivilla peruutuksilla saadaan lisäaikaa kaluston sulattamiselle sekä huolloille, millä pyritään varmistamaan kaluston riittävyys tulevina päivinä ja varaudutaan pian käynnistyvään hiihtolomaliikenteeseen. Torstain ja perjantain peruttavat junavuorot on pyritty suunnittelemaan niin, että työmatkaliikenteelle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. 97 % kaukoliikenteen junista pyritään liikennöimään normaalisti. Matkustajia kehotetaan kuitenkin varautumaan myöhästymisiin ja kalustomuutoksiin.

Kerromme viikonlopun liikennemuutoksista torstaina 7.2. Liikenteen sujumista voi seurata Junat Kartalla -palvelusta, verkkosivuillamme vr.fi/liikennetilanne sekä VR:n sosiaalisen median kanavissa: VR matkalla Facebookissa ja VR matkalla Twitterissä.  

Perutut junat ja korvaavat kuljetukset torstaina 7.2.:

S 42 5:52 Vaasa-Seinäjoki

  • Ohjataan matkustajat seuraavaan junaan S44 6:48 Vaasa-Helsinki 

IC 905 6:55 Turku-Tampere

  • Korvataan suorilla ja väliasemat kiertävillä busseilla

IC 716 10:00 Oulu-Kuopio

  • Korvataan busseilla

IC 479 10:07 Tampere-Pori

  • Korvataan suorilla ja väliasemat kiertävillä busseilla

IC 478 12:05 Pori-Tampere

  • Korvataan suorilla ja väliasemat kiertävillä busseilla

IC 713 12:39 Kuopio-Oulu

  • Korvataan busseilla

IC 922 15:11 Tampere-Turku

  • Korvataan suorilla ja väliasemat kiertävillä busseilla

IC 154 16:23 Kuopio-Jyväskylä

  • Matkustajat ohjataan seuraaviin juniin IC70 17:12 Kuopio-Pieksämäki ja S148 18:16 Pieksämäki-Jyväskylä

IC 701 16:48 Kouvola-Kuopio

  • Matkustajat ohjataan seuraavaan junaan S69 17:50 Kouvolasta

Perutut junat ja korvaavat kuljetukset perjantaina 8.2.:

IC 700 4:35 Kuopio-Kouvola

  • Matkustajat ohjataan seuraavaan junaan IC62 5:35 Kuopiosta

IC 905 6:55 Turku-Tampere

  • Korvataan suorilla ja väliasemat kiertävillä busseilla

IC 716 10:00 Oulu-Kuopio

  • Korvataan busseilla

IC 479 10:07 Tampere-Pori

  • Korvataan suorilla ja väliasemat kiertävillä busseilla

IC 478 12:05 Pori-Tampere

  • Korvataan suorilla ja väliasemat kiertävillä busseilla

IC 713 12:39 Kuopio-Oulu

  • Korvataan busseilla

IC 922 15:11 Tampere-Turku

  • Korvataan suorilla ja väliasemat kiertävillä busseilla

IC 154 16:23 Kuopio-Jyväskylä

  • Matkustajat ohjataan seuraaviin juniin IC70 17:12 Kuopio-Pieksämäki ja S148 18:16 Pieksämäki-Jyväskylä

IC 701 16:48 Kouvola-Kuopio

  • Korvataan busseilla 

:KATSO LISTA: Kaukoliikenteessä perutaan joitakin vuoroja 4.-7.2.2019

Kuvaaja: Ville Rinne

Kova pakkanen ja runsaat lumikertymät hankaloittavat junien kulkua. Haastavat sääolosuhteet vaikuttavat junakalustoon ja ratainfraan, kuten vaihteiden kääntymiseen ja junien sähkö- ja paineilmajärjestelmiin. Viime päivinä lumi ja jää ovat aiheuttaneet jäätymisiä sekä erilaisia pieniä vaurioita junakalustoon ja tämän johdosta olemme päätyneet perumaan joitakin kaukoliikenteen junavuoroista 4.-7.2. Peruutuksilla saadaan lisäaikaa kaluston sulattamiselle sekä huolloille ja pyritään näin varmistamaan kaluston riittävyys tulevina päivinä. 95% kaukoliikenteen junista pyritään liikennöimään normaalisti. Matkustajia kehotetaan kuitenkin varautumaan myöhästymisiin.

Perutut junat ja korvaavat kyydit 4.-7.2.: 

maanantaina 4.2.
Juna S 49 Tampere – Vaasa lähtöaika klo 19:00

  • Matkustajat ohjataan junaan IC 29 lähtöajat Helsinki 18:24 ja Tampere klo 20:00, Seinäjoelta bussikuljetus Vaasaan

tiistaina 5.2. ja keskiviikkona 6.2.

Helsinki – Turku – Helsinki

S949 10:37 Helsinki-Turku

  • Korvaavat bussit Helsinki 10:37-Salo-Kupittaa-Turku
  • Muut matkat seuraavalla junalla IC951

S958 13:25 Turku-Helsinki

  • Korvaavat bussit 13:25 Turku-Kupittaa-Salo-Helsinki
  • Muut matkat seuraavalla junalla IC960

S997 14:37 Helsinki-Turku

  • Korvaavat bussit Helsinki 14:37-Salo-Kupittaa-Turku
  • Muut matkat seuraavalla junalla IC969

S998 17:18 Turku-Helsinki

  • Korvaavat bussit Helsinki 17:18      Turku-Kupittaa-Salo-Helsinki
  • Muut matkat seuraavalla junalla IC968

Helsinki – Lappeenranta  – Helsinki 

S105 9:19 Helsinki-Lappeenranta

  • Z-junalla Helsinki-Lahti
  • Seuraava juna IC3 10:19 Helsinki-Lappeenranta

S106 12:38 Lappeenranta-Helsinki

  • Korvaava bussi 12:38 Lappeenranta-Kouvola -> jatko junalla S66 Kouvola-Helsinki
  • Seuraava juna H326 13:30 Kouvola-Lahti -> Z9840 Lahti-Helsinki

S109 13:57 Helsinki-Lappeenranta

  • S67 Helsinki-Kouvola 14:19 -> korvaava bussi Kouvola-Lappeenranta klo 15:50

S114 16:27 Lappeenranta-Helsinki

  • Seuraava juna IC10 17:44 Lappeenranta-Helsinki

Tampere – Vaasa – Seinäjoki

S49 19:00 Tampere-Vaasa

  • IC29 20:00 Tampere-Seinäjoki -> korvaava bussi Seinäjoki-Vaasa

S42 5:52 Vaasa-Seinäjoki

  • Ohjataan matkustajat seuraavaan junaan S44 6:48 Vaasa-Helsinki

Helsinki – Tampere – Helsinki

S169 11:04 Helsinki-Tampere

  • Seuraava juna R9665 11:40 Helsinki-Tampere

S178 14:02 Tampere-Helsinki

  • Seuraava juna R9682 14:07 Tampere-Helsinki

IC173 13:04 Helsinki-Tampere

  • S145 13:24 Helsinki-Tampere ja R9679 13:40 Helsinki-Tampere

IC86 17:02 Tampere-Helsinki

  • Seuraava juna IC180 17:07 Tampere-Helsinki

IC163 8:24 Helsinki-Tampere

  • Seuraava juna IC93 9:04 Helsinki-Tampere

IC22 13:02 Tampere-Helsinki

  • Seuraava juna IC174 13:07 Tampere-Helsinki

Torstaina 7.2.  

S42 5:52 Vaasa-Seinäjoki

  • Ohjataan matkustajat seuraavaan junaan S44 6:48 Vaasa-Helsinki

Lisätietoja liikenteestä vr.fi sekä hsl.fi.

Liikenteen sujumista voi seurata Junat Kartalla -palvelusta, verkkosivuillamme vr.fi/liikennetilanne sekä VR:n sosiaalisen median kanavissa: VR matkalla Facebookissa ja VR matkalla Twitterissä.

Lunta, jäätä, kalusto kovilla ja ongelmat kertautuvat – siksi junat myöhästelevät

Junavuoroja on peruttu ja aikataulut myöhästelevät. Mistä nyt kiikastaa, eikö tähän osata varautua?

Tilanteeseen on varauduttu, vakuuttavat sekä Väylän että NRC Finland Groupin asiantuntijat.

”Ratakunnossapito pyörii nyt maksimivolyymilla ja tiedossa oleviin lumisateisiin on varauduttu. Mutta tämän vuoden alussa olemme kokeneet jo viisi sankkaa, pitkäkestoista lumisadetta Etelä-Suomessa. Helsingissä on tullut tammikuun aikana lunta enemmän kuin koskaan ennen mittaushistorian aikana, aloittaa Väylän kunnossapito-osaston johtaja Magnus Nygård.

”Hyvä osoitus siitä on, että olemme ottaneet ensimmäistä kertaa käyttöön Ilmalan lumensulatuskentän. Talven 2010–2011 aikana oli runsaslumisia talvia ja näiden kokemusten perusteella Ilmalaan rakennettiin oma lumensulatuskenttä rataverkolta aurattuja lumia varten. Tähän mennessä sitä ei ole tarvinnut käyttää vielä kertaakaan, mutta nyt pääkaupunkiseudun rautatiealueen lumen läjityspaikat alkavat olla niin täynnä, että Ilmalaan viedään lunta sulatettavaksi.”

NRC Finland Goupin kunnossapidon vetäjä Harri Sakki vastaa pääkaupunkiseudun kunnossapidosta ja vahvistaa saman.

”Lumitilanne on yksi syy junien myöhästelyyn. Juuri kun laiturikaukalot, raiteet ja vaihteet on saatu aurattua, niin lunta on tullut heti lisää. Helsingissä rakennetaan tiiviisti, joten lunta ei voi työnnellä mihin vaan. Aidan ulkopuolella on aina esim. kevyen liikenteen väylä tai asutusta, joten lumi pitää kuljettaa pois. Nyt odotamme, että saamme lumijunan käymään Helsingin päärautatieaseman ratapihalla. Siinä on vaunut juurikin pois kuljetettavia lumimassoja varten.

Lumenpuhdistuksen kalustoon kuuluu mm. raiteilla kulkevia koneita kuten kiskopyöräkaivinkoneita ja ratatyökoneita (TKA) jotka auraavat, linkoavat ja harjaavat. Mutta näitä voidaan käyttää vain öisin, jotta junaliikenne voisi kulkea normaalisti. Vain jalan liikkuvat, turvamiehen turvaamat työryhmät voivat mennä puhdistamaan tai sulattamaan vaihteita päiväsaikaan.”

Pakkasjäätä, kalustopulmia ja dominoefekti

Samaan aikaan pakkanen tekee omat tepposensa.

”Kun junat jarruttavat, syntyy lämpöenergiaa joka sulattaa junan rakenteisiin kertynyttä pöllyävää lunta. Nuo jäämurikat sitten tipahtelevat raiteille ja vaihteisiin. Vaihteiden pitää pystyä liikkumaan, ja jos lumi tai jää estää sen, kyseessä on mekaaninen ongelma, joka voidaan hoitaa vain poistamalla se käsin”, Harri Sakki kertoo.

Suomen rataverkolla on noin 5000 vaihdetta, joista merkittävä osa on pääkaupunkiseudulla. Vaihteiden kielten avulla junat siirtyvät raiteelta toiselle. Niitä ohjataan kauko-ohjauksella, joka edellyttää sähköisiä antureita. Ne puolestaan reagoivat herkästi vikatilanteisiin. Joskus välttämättömien ratatöiden vuoksi voidaan joutua katkaisemaan vaihteiden lämmityksenkin hoitava ratasähkö, ja kun vaihteet kylmenevät, ongelmia tulee helposti.

”Vaihteiden ja raiteiden sulatukseen käytämme kalustoa ja sulatusaineita. Jos vaihde pääsee oikein pahasti jäätymään, sitä sulatetaan kaasuliekillä. Näitä on onneksi harvemmin”, Sakki kertoo.

Kalusto on toki kovilla pakkaskeleillä ja säiden vaihdellessa. Junia ei pystytä putsaamaan matkan varrella vaan ne pitäisi sulattaa varikolla. Teknisiä vikoja ei voida välttää, kun kalusto on täydessä käytössä vuodesta toiseen.

”Kun pääkaupunkiseudulla on haasteita rataverkolla, se heijastuu nopeasti myös muualle suuntautuvaan liikenteeseen. Etelä-Suomen suuri lumikuorma heijastuu koko Suomeen”, Magnus Nygård toteaa.

”Kun yksikin tekninen vika hidastaa tai pysäyttää junan, tämä heijastuu heti muiden junien kulkuun ja aikatauluihin. Yhteysliikennettä voidaan joutua odottamaan, edellä olevan junan hidastuminen vaikuttaa perässä tulevaan ja asiat vaikuttavat toinen toisiinsa”, Harri Sakki muistuttaa.

Yhteistyö ja radanvarren puustonraivaus

Töitä talvihaasteiden selättämiseksi tehdään koko ajan. Magnus Nygård on tyytyväinen tiivistyneeseen yhteistyöhön eri osapuolten välillä.

”Rautateiden talvikunnossapito on yhteistyötä. Väylä, liikenteenohjausta tekevä Finrail, VR alihankkijoineen, HSL ja urakoitsijat – kaikkien meidän panoksemme vaikuttaa kokonaisuuteen. Sujuvan yhteistyön ansiosta kykenemme varautumaan tilanteisiin entistä paremmin. Nytkin viikonloppuna olimme valmiina, kun lumisade saapui. Junavuoroja harventamalla kyettiin varmistamaan, että liikenne ei pysähtynyt kokonaan. Nyt varaudumme jo huomenna saapuvaan uuteen lumikuuroon. Kun tiedämme huomenna tulevasta lumisateesta, olemme tänään harventaneet junavuoroja, jotta miehet pääsevät radalle hoitamaan viimeyön lumet ja jäät varmasti pois.

Koko valtakuntaa ajatellen hyvä asia on se, että puuston aiheuttamat häiriöt ovat vähentyneet merkittävästi. Ratojen varsien puusto on paikoiteleen raivattu niin hyvin, ettei puita ei kaadu ajolangoille, jotka syöttävät virtaa junille sekä vaihteenlämmityksille.”

Runsas lumikertymä hankaloittaa junaliikennettä: lähiliikenteessä supistuksia maanantaina 4.2.2019

Kuva: VR GROUP

VR varautuu yhdessä HSL:n ja Finrailin kanssa hankaliin sääolosuhteisiin ja osa lähiliikenteen junavuoroista jätetään ajamatta huomenna maanantaina 4.2.2019. Kaukoliikenteen vuoroja ei peruta etukäteen, mutta matkustajien kannattaa varautua myöhästymisiin ja mahdollisiin peruuntumisiin.

Kova lumisade ja runsaat lumikertymät ovat hankaloittaneet viime päivinä junien kulkua. Haastavat sääolosuhteet vaikuttavat etenkin ratainfraan, kuten vaihteiden kääntymiseen ja sähköjärjestelmiin. Sääolosuhteet ovat tuoneet haasteita myös junakalustolle.

VR on yhdessä HSL:n ja Finrailin kanssa päättänyt perua osan pääkaupunkiseudun lähiliikenteen maanantaiaamun ja iltapäivän junavuoroista. Pidennetyllä vuorovälillä mahdollistetaan vaihteiden toiminta ja pyritään varmistamaan, että muu liikenne voidaan ajaa aikataulussa.

HSL-liikenteessä harvennettu vuorotarjonta koskee huomenna A- ja K-junia: klo 6–9 välillä joka toinen A-juna perutaan ja ne ajetaan 20 minuutin vuorovälillä. K-junat ajetaan myös 20 minuutin vuorovälillä klo 6–14.

Lisäksi VR lähiliikenteessä perutaan Helsinki-Riihimäki-väliltä kaikki D-junat huomenna maanantaina. Lisäksi klo 15:51 Helsingistä lähtevä R-juna 9693 perutaan.

Harvennettujen vuorojen lähtöminuutit löytyvät verkkosivuiltamme vr.fi/liikennetilanne.

Muu lähiliikenne ja kaukoliikenteen junavuorot pyritään ajamaan normaalien aikataulujen mukaan. VR kehottaa matkustajia kuitenkin tarkistamaan junien aikataulut etukäteen, varautumaan lisämuutoksiin ja varaamaan malttia liikenteeseen.

Lisätietoja liikenteestä vr.fi sekä hsl.fi.

Liikenteen sujumista voi seurata Junat Kartalla -palvelusta, verkkosivuillamme vr.fi/liikennetilanne sekä VR:n sosiaalisen median kanavissa: VR matkalla Facebookissa ja VR matkalla Twitterissä.