Kerava–Nikkilä-radan avaaminen henkilöjunaliikenteelle valittiin yhdeksi Uudenmaan 2020-luvulla toteutettavaksi raideliikennehankkeeksi

Kerava–Nikkilä-radan avaaminen henkilöjunaliikenteelle otti askeleen eteenpäin tänään 26.3.2019, kun HSL:n hallitus päätti ottaa hankkeen yhdeksi ensi vuosikymmenellä toteutettavaksi hankkeeksi Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen strategisessa suunnitelmassa (MAL 2019).

–Tämä on merkittävä yhteinen saavutus. Henkilöjunaliikenteen avaaminen Keravan ja Nikkilän välillä on meille erittäin tärkeä tavoite ja myös järkevää valtion infrastruktuurin hyödyntämistä ympäristön puolesta, sanovat Sipoon ja Keravan valtuustojen puheenjohtajat Heikki Vestman (kok) ja Eero Lehti (kok) sekä Keravan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Samuli Isola (sd) ja Sipoon kunnanhallituksen puheenjohtaja Kaj Lindqvist (rkp).

MAL 2019 – suunnitelmassa kuvataan, miten seutua kokonaisuutena pitäisi kehittää vuosina 2019-2050. Suunnitelmassa tavoitellaan vähäpäästöistä, houkuttelevaa, elinvoimaista ja hyvinvoivaa seutua. Kerava–Nikkilä-radan avaaminen henkilöliikenteelle kirjattiin yhdeksi konkreettisista toimista, joilla tavoitteisiin päästään vuoteen 2030 mennessä.

–Tämä tarkoittaa sitä, että seutu on sitoutunut edistämään Kerava–Nikkilän-radan avaamista henkilöjunaliikenteelle, jos alueelle saadaan riittävästi asukkaita. Sipoon kunta, Keravan kaupunki ja HSL vievät hanketta yhdessä eteenpäin ja pyrkivät varmistamaan investoinnille rahoituksen, sanoo Sipoon kunnanjohtaja Mikael Grannas.

Keravan ja Nikkilän välisillä raiteilla kulkee tällä hetkellä jo tavarajunia Kilpilahteen. Sipoon ja Keravan voimakas väestönkasvu tulevina vuosina luo hyvän pohjan Kilpilahteen menevän sähköistetyn rautatien käyttöön ottamiseksi myös henkilöliikenteeseen. Vuonna 2030 Nikkilän, Talman ja Ahjon muodostamalla vyöhykkeellä voisi asua yli 20 000 asukasta.

Kertainvestoinnin radan käyttöön ottamiseksi henkilöliikenteeseen on arvioitu olevan noin 31 miljoonaa euroa, mikä on pieni ratainvestointi ja jakautuisi kuntien ja valtion kesken. Kaavoitus sekä kaikki tarvittavat päätökset henkilöjunaliikenteen käynnistämiseksi pyritään saamaan läpi siten, että liikenne saadaan käynnistettyä ensi vuosikymmenen aikana.

–Henkilöjuna on vähäpäästöinen ja ilmastoystävällinen liikkumismuoto, joka yhdistää aiempaa tiiviimmin Ahjon, Nikkilän ja Talman osaksi Helsingin seutua ja metropolialuetta. Samalla henkilöjunayhteys mahdollistaa Ahjon, Nikkilän ja Talman kehittämisen ja rakentamisen raideliikenteeseen tukeutuen, sanoo Keravan kaupunginjohtaja Kirsi Rontu.

Junaliikenteen suosio kasvussa – VR Groupin vuosiraportti 2018 julkaistu

Vuonna 2018 matkustus kaukoliikenteen junissa sekä rautatielogistiikan kuljetusvolyymit kasvoivat. Myös VR Groupin liikevaihto ja liikevoitto kehittyivät positiivisesti. Vuosiraportti kertoo monipuolisesti VR Groupin toiminnasta vuonna 2018.

Vuosiraportti käsittelee VR Groupin taloudellista tulosta ja liiketoimintojen kehitystä vuonna 2018. Vuosiraportti kuvaa myös konsernin vastuullisen toiminnan sitoumuksia ja periaatteita sekä saavutettuja tuloksia ja tulevaisuuden näkymiä. Sähköisessä muodossa julkaistava vuosiraportti löytyy täältä.

– Vuonna 2018 junaliikenteen suosion kasvu jatkui sekä matka- että kuljetusmäärillä mitattuna. Saavutimme jälleen historiamme parhaan tuloksen. Erinomaisesta kehityksestä kuuluu kiitos henkilöstöllemme, asiakkaillemme ja muille sidosryhmille, VR Groupin toimitusjohtaja Rolf Jansson kertoo.

– Vuosi toi mukanaan myös merkittäviä muutoksia, kun ilmoitimme VR Trackin yhdistymisestä norjalaiseen NRC Groupiin, toteutimme järjestelyjä kaluston kunnossapidon yhtiöittämiseksi ja pääkonttorimme muutti Isoon Pajaan Ilmalaan. Suuntaamme tulevaisuuteen panostamalla asiakaskokemukseen, kilpailukykyyn ja kasvuun.

VR Groupin sidosryhmille suunnattu sähköinen vuosiraportti sisältää erillisen hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös -raportin, palkka- ja palkkioselvityksen, selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä GRI-sisältöindeksin.

Junayhteys Pietarista Imatralle kiinnostaa venäläisiä

Aiheesta virinnyt vilkasta keskustelua Venäjän mediassa.

Matkustajajunayhteydet Imatralle kiinnostavat nyt uudella tavalla myös venäläisiä.

RZD (Venäjän rautatiet), Venäjän  liikenneministeriö ja logistiikan asiantuntijat selvittävät mahdollisuutta käynnistää säännölliset junayhteydet Pietarista Imatralle. Juna kulkisi Viipurin ja Svetogorskin kautta.

─ Imatra antaa tälle kaiken tukensa. Tämä on myös Etelä-Karjalan liiton hanke, jossa olemme mukana. Toivomme todella, että tästä tulee totta, yhteysjohtaja Tea Laitimo sanoo.

Suunnitelman toteutumisen suurimmat haasteet ovat rajatarkastuksien suorittaminen ja Svetogorskin rautatieinfran ja -asema uudistaminen.

Alustavissa laskelmissa matkustajaviraksi on arvioitu miljoona henkilöä.

Asiasta on keskusteltu viime päivinä aktiivisesti Venäjän mediassa. Ensimmäinen asian toi julki Venäjän TV-kanava 78. Lue aihetta käsittelevä juttu venäjäksi täältä.

Teleste jatkaa yhteistyötä Alstomin kanssa toimittamalla junajärjestelmäratkaisun Coradia Stream-juniin Italiassa

Teleste jatkaa yhteistyötä johtavan, integroituja liikennejärjestelmiä valmistavan Alstomin kanssa. Teleste toimittaa junajärjestelmäratkaisut Alstomin Coradia Stream-juniin, jotka on suunniteltu julkisen liikenteen operaattoreiden käyttöön Italiassa ja joita Trenitalia käyttää nimellä POP. Nyt sovitut toimitukset alkavat vuonna 2019 ja ne jatkavat Telesten ja Alstomin välistä yhteistyötä, joka käynnistettiin vuonna 2017 solmitulla raamisopimuksella.

Telesten toimitukset sisältävät yhtiön matkustajainformaatiojärjestelmän (PIS), junavaunujen videovalvontajärjestelmän, interkommunikaatio- ja PA-järjestelmät sekä TFT- ja LED-näytöt. Junajärjestelmäratkaisu on kokonaisuudessaan suunniteltu edistämään helpompaa, turvallisempaa ja viihdyttävämpää matkustamista ja se tukee myös junajärjestelmien hallintaa ja saumatonta integroitumista osaksi laajempia julkisen liikenteen ekosysteemejä.

Alstomin junat on suunniteltu luomaan matkustajille erinomaisen matkustuskokemuksen lisäämällä matkustajainformaatiota sekä palvelujen saavutettavuutta, käytettävyyttä ja ylläpitoa. Telesten junajärjestelmäratkaisu tarjoaa Alstomille lisäksi korkealaatuisia junateknologioita, joiden avulla on helppo mukautua julkisen liikenteen ja matkustajien tarpeisiin tulevaisuudessa. Integroidun ratkaisun avulla operaattorin valvomo voi esimerkiksi etähallinta ja jakaa matkustajainformaatiota ja muuta sisältöä, kuten mainoksia, suoraan junassa oleville näytöille. Myös komentoja ja viestejä voidaan toimittaa IP-verkon yli liikkuviin junavauhuihin samalla, kun junien videovalvontajärjestelmä auttaa parantamaan matkustajien turvallisuutta välittämällä niistä reaaliaikaista live-kuvaa.

Telesten integroitu tuote- ja palvelutarjonta auttaa rakentamaan ja ylläpitämään verkottuneempaa yhteiskuntaa. Ratkaisumme tuovat televisio- ja laajakaistapalvelut kotiisi, takaavat turvallisuutesi julkisilla paikoilla ja opastavat sinua joukkoliikenteen käytössä. Innovatiivisuutemme ja vankka kokemuksemme on tehnyt meistä johtavan kansainvälisen laajakaista-, turvallisuus- ja informaatioteknologioita sekä niihin liittyviä palveluja tarjoavan yrityksen. Olemme yhteydessä asiakkaisiimme maailmanlaajuisen toimipiste- ja kumppaniverkostomme avulla. Vuonna 2018 Telesten liikevaihto oli 250 miljoonaa euroa, ja yhtiön palveluksessa oli keskimäärin 1400 henkilöä. Telesten osakkeet noteerataan Nasdaq Helsingissä.

Rautatiehankkeet etenevät – kahden hankeyhtiön osakassopimusten hyväksyminen siirtyy

Liikenne- ja viestintäministeriö voi jatkaa Suomi-radan ja Turun tunnin junan mahdollistavien hankeyhtiöiden valmistelua, mutta yhtiöiden osakassopimukset hyväksyy seuraava hallitus

Suomi-rataa ja Turun tunnin junaa edistävien Pohjolan Rautatiet Oy:n tytäryhtiöiden perustaminen siirtyy näin ollen seuraavan hallituksen päätettäväksi. Sen sijaan Pohjolan Rautatiet Oy voi perustaa Rail Baltica -yhtiön, kalustoyhtiön ja kiinteistöyhtiön. Tämä tuli ilmi liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin keskusteltua asiasta 14.3.2019 oikeuskansleri Tuomas Pöystin kanssa.

Valmistelun vaiheet

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi 1.2.2019 liikenne- ja viestintäministeriön esitystä, jonka mukaan rautatietoimialan kokonaisvaltaiseksi kehittämiseksi ja suurten raideliikenneinvestointien edistämiseksi perustetaan valtion kokonaan omistama osakeyhtiö, joka myöhemmin perustaa tytäryhtiöitä.

Liikenne- ja viestintäministeriö perusti Pohjolan Rautatiet Oy:n 14.2.2019 valtioneuvoston päätöksen mukaisesti. Tytäryhtiöitä ei ole vielä perustettu.

Valtioneuvosto päätti 21.2.2019 valtuuttaa valtioneuvoston kanslian pääomittamaan Pohjolan Rautatiet Oy:tä. Pääomitus tehtiin 28.2.2019.

Raidehankkeita on edistetty myös kaupunkien kanssa.

– Suomi-rataa ja Turun tunnin rataa edistävien tytäryhtiöiden osakassopimukset on neuvoteltu jo valmiiksi yhdessä Helsingin, Tampereen, Vantaan, Espoon ja Turun kanssa. Suomi-radan osakassopimus olisi mahdollistanut Hämeenlinnan, Riihimäen ja muiden kaupunkien liittymisen mukaan sopimukseen, sanoo ministeri Berner.

– Rahoitus yhtiöiden käynnistämiseen olisi ollut valtiolta ja kunnilta yhteensä 30 miljoonaa euroa Suomi-radan osalta sekä 20 miljoonaa euroa Turun tunnin junan osalta, toteaa Berner.

Itärata mukana keskusteluissa

Hankeyhtiömallia oli tarkoitus hyödyntää jatkossa myös Itäradan nopeuttamisessa.

– Itäradan osalta oli jo löytynyt yhteisymmärrys maakuntaliitoissa. Myös keskustelut kaupunkien kanssa ovat edenneet. Niitä on käyty Porvoon, Kouvolan, Lappeenrannan, Imatran, Joensuun, Mikkelin, Pieksämäen, Kuopion, Iisalmen ja Kajaanin kanssa, sanoo ministeri Berner.

Junaliikenteessä vahvaa kasvua helmikuussa – kotimaan kaukoliikenteessä 1,1 miljoonaa matkaa

Kuvaaja Soile Laaksonen

Kotimaan kaukoliikenteessä tehtiin 7 % enemmän matkoja viime vuoden helmikuuhun verrattuna. Myös Venäjän liikenne kasvoi vahvasti  uusitulla Allegro-junalla tehtiin 25% edellisvuotta enemmän matkoja. Jatkuvan kasvun mahdollistavat merkittävät investoinnit vaunukapasiteettiin, uudet vuorot sekä kilpailukykyinen hinnoittelu.

Kotimaan junaliikenteessä eniten kasvua viime vuoden helmikuuhun verrattuna tapahtui Helsingin ja Kuopion (+17%), Helsingin ja Oulun (14%), Helsingin ja Vaasan (+13%) sekä Helsingin ja Lappeenrannan (+13%) välillä.

”Olemme investoineet viime vuosina junakalustoomme ja lisänneet kapasiteettia huomattavasti. Paikkamäärä kasvaa entisestään tänä vuonna, kun saamme käyttöömme uudet kaksikerroksiset InterCity-vaunut. Hankinnan myötä saamme lisättyä yhteensä 3900 nopean liikenteen asiakaspaikkaa. Myös kilpailukykyinen hinnoittelu vaikuttaa junamatkustamisen houkuttelevuuteen – keskihintamme on edelleen vuoden 2016 lasketulla tasolla”, sanoo matkustajaliikenteen johtaja Maisa Romanainen.

”On ilahduttavaa, että Suomi–Pietari-välillä nähdään erittäin vahvaa kasvua. Olemme investoineet merkittävästi Allegro-junien uuteen ilmeeseen ja viimeinenkin uusittu juna valmistuu kevään liikenteeseen. Allegron matkustusmukavuus ja hintataso houkuttelevat myös suomalaisia, joiden osuus matkoista on jo 35%”, sanoo Romanainen.

Uusia vuoroja Helsingin ja Tampereen välille sekä ympäri vuoden Kolariin

Matkamäärät ovat kasvaneet pääradalla Helsinki–Tampere-välillä vuodesta 2015 lähtien jopa 29%. Reitin paikkakapasiteetti lisääntyy vuoden 2019 aikana, kun uudet InterCity-vaunut saadaan liikenteeseen. Lisäksi tuomme huhtikuun alusta Helsingin ja Tampereen välille kaksi uutta junavuoroa.

Varhaisaamun liikenteessä aloittaa erityisesti työmatkalaisia palveleva nopea junavuoro S 166, joka lähtee Tampereelta ma–pe klo 6:00 ja saapuu Helsinkiin klo 7:36. Heti uuden vuoron perässä lähtee Tampereelta klo 6:04 nykyinen vuoro IC 162, joka pysähtyy mm. Hämeenlinnassa ja Riihimäellä. Ilta-aikaan uusi junavuoro S 195 liikennöi ma–to Helsingistä Tampereelle klo 21:04–22:52 parantaen myöhäisillan junayhteyksiä esimerkiksi Hämeenlinnaan.

Lisäksi tarjoamme tästä keväästä lähtien yöjunayhteyden Helsingin ja Kolarin välillä ympäri vuoden.

”Lapin matkailu on kovassa nosteessa myös perinteisten sesonkien ulkopuolella. Touko–kesäkuun liikennöintitauko poistuu tästä keväästä lähtien ja etelästä liikennöidään pohjoiseen jatkossa ympäri vuoden kaksi kertaa viikossa keskiviikkoisin ja perjantaisin, Kolarista Helsinkiin puolestaan torstaisin ja lauantaisin”, sanoo Romanainen.

VR investoi tavaraliikenteen toimintavarmuuteen ja kasvuun

VR Group on päättänyt ostaa 60 uutta dieselveturia Stadlerilta. Hankinnan arvo on noin 200 miljoonaa euroa. Uudet veturit tulevat käyttöön pääosin tavaraliikenteeseen. Ne tehostavat ratapihoilla tehtävää vaihtotyötä sekä sähköistämättömien rataosien junaliikennettä. Lisäksi veturit ovat huomattavasti nykyistä dieselkalustoa ympäristöystävällisempiä ja varmatoimisempia. VR:n hankkima veturimalli on räätälöity Suomen vaativiin sääolosuhteisiin.

Ensimmäiset uudet dieselveturit aloittavat liikenteessä vuonna 2022, ja koko kalustoerä toimitetaan Suomeen vuoteen 2025 mennessä. Näillä vetureilla korvataan vaiheittain -60,-70 ja 80-luvuilla valmistetut dieselveturit. Hankintaan liittyy myös optio 100 veturin lisätilauksesta, sekä mahdollisuus sekä ostaa myös vetureiden kunnossapito Stadlerilta. Veturit tulevat käyttöön ratapihojen vaihtotyöhön, tavarakuljetusten kuormaus- ja purkupaikoille sekä sähköistämättömien rataosien junaliikenteeseen.

–      Uudet veturit ovat satsaus suomalaisen perusteollisuuden toimintaedellytyksiin, sillä ne tulevat käyttöön pääosin tavaraliikenteeseen. Uuden veturin myötä rautatiekuljetusten ympäristöystävällisyys paranee, sillä veturi päihittää käytössä olevat vanhat dieselveturit päästöominaisuuksiltaan ja energiatehokkuudeltaan selvästi. Hankinta on myös osoitus VR:n vahvasta pyrkimyksestä parantaa asiakaspalvelun laatua tavaraliikenteessä, kertoo VR Groupin toimitusjohtaja Rolf Jansson.

–      Strategiamme on kasvattaa energiatehokkaan sähkövedon osuutta rautateiden tavarakuljetuksissa. Kuitenkin ratapihat ja monet tavaraliikenteen kuormaus- ja purkuraiteistot ovat sähköistämättömiä, joten tarvitsemme myös dieselvetureita. Haluamme, että käyttämämme dieselveturit ovat uusia, tämän päivän huippuvetureita ja toiminnaltaan aiempaa tehokkaampia, turvallisempia ja luotettavampia. Asiakkaille tämä tarkoittaa entistä parempaa toimitusvarmuutta, VR Transpointin johtaja Martti Koskinen toteaa.

Dieselvetureita tarvitaan edelleen, koska valtaosa ratapihojen järjestelyraiteista sekä noin 45% Suomen rataverkosta ovat sähköistämättömiä.

–      Hankinnan perusmäärä on 60 veturia ja niillä on tarkoitus kattaa tulevaisuuden dieselveturitarve. Uskomme dieselveturitarpeen vähenevän nykyisestä lähes 200:sta ratojen sähköistysten sekä Sr3-veturimme apudiesel-ominaisuuden myötä. Hankinnassa on kuitenkin mukana vielä 100 veturin optio, jonka toteutuminen riippuu paljolti siitä, kuinka paljon ratoja päädytään tulevaisuudessa sähköistämään, Jansson kommentoi. 

Stadlerilla kokemusta vaativista sääolosuhteista

Lähtökohtana hankinnassa on saada Suomen olosuhteisiin sopiva veturi. Veturin rakenteissa otetaan huomioon lumen ja jään vaikutukset ja sen tulee toimia –40°C pakkasessa. Stadlerilla on kokemusta talviolosuhteiden vaatimuksista ja se on aikaisemminkin toimittanut kalustoa pohjoismaihin. Esimerkiksi HSL:n käytössä olevat Flirt-junat ovat saman konsernin valmistamia.

–      Toimittajan valinta tehtiin tarkan ja vaativan kilpailutuksen jälkeen. Stadler voitti tarjouskilpailun kaikilla osa-alueilla. Vetureiden hinta on hyvä ja linjassa markkinoiden hintatasoon nähden, Jansson vahvistaa.

VR Groupin ja Stadlerin sopimus viimeistellään huhtikuun aikana. Tämän jälkeen vuorossa on valmistuksen aloittaminen, perusteellinen testaus sekä käyttöönotto.

 

Veturin ominaisuudet:

–      Kokonaisteho on 1,9 MW kahdella 0,95 MW EU Stage V päästönormin mukaisella dieselmoottorilla
–      Suurin sallittu nopeus 120 km/h
–      Paino 88 tn
–      Pituus 18 m
–      Maksimivetovoima 346 kN, pystyy vetämään 2000 tn junaa
–      Veturi on varustettu radio-ohjauslaitteistolla

Rautatieasemilla ja laiturialueilla ei voi järjestää vaalitilaisuuksia

Kuva: VR Group

Väylä ja VR Group ovat yhdessä linjanneet, että vaalitilaisuuksia ei saa järjestää niiden omistamilla rautatieasemilla tai laiturialueilla.

Linjauksen taustalla vaikuttivat monet syyt, kuten turvallisuus ja liikkumisen sujuvuus.

“Laiturialueilla on vain vähän tilaa käytössä ja matkustajille tulee turvata esteetön kulkeminen. Näistä syistä laiturialueet eivät lähtökohtaisesti sovellu tapahtumapaikoiksi”, toteaa Väylän Arto Muukkonen.

Yhtenä riskinä on myös rautatiealueiden roskaantuminen. Esimerkiksi erilaiset flyerit ja muut jaettavat mainokset voivat helposti joutua radalle. Sieltä niiden siivoaminen on kallista, sillä työt pitää tehdä öisin liikennekatkon aikana.

VR Group on poliittisesti, uskonnollisesti ja aatteellisesti puolueeton yhtiö, joten VR:n omistamissa kiinteistöissä vaalitilaisuuksien järjestäminen ei ole mahdollista. Väylä noudattaa samoja periaatteita alueidensa vuokrauksen osalta.

SUOMEN JA VIRON VÄLISELLE RAUTATIETUNNELIHANKKEELLE 15 MILJARDIN EURON RAHOITUS

Finest Bay Area Development Oy on allekirjoittanut aiesopimuksen Touchstone Capital Partners Ltd:n kanssa Tallinnan tunnelin rahoituksesta kattaen 15 miljardin euron rahoituksen. Rahoitus tulee jo aiemmin ilmoitetun ARJ Holding LLC:n kanssa sovitun 100 miljoonan euron rahoituksen lisäksi.

Nyt sovitusta rahoituksesta kolmannes tulee pääomasijoituksena ja kaksi kolmannesta velkarahoituksena. Touchstone Capital Partners:in rahasto tekee vähemmistöpääomasijoituksen ja sitoutuu hankkeen velkarahoitukseen.

”Olemme erittäin tyytyväisiä neuvotteluihin ja saavutettuun yhteisymmärrykseen. Touchstonella on laaja kokemus vastaavanlaisten suurten yksityisten infrastruktuurihankkeiden rahoittamisesta”, Finest Bay Area Developmentin Kustaa Valtonen sanoo.

Rahoitus on Finest Bay Area Developmentin nostettavissa hankkeen rakennusvaiheiden edetessä. Rahoituksen yksityiskohdat neuvotellaan seuraavan kuuden kuukauden aikana.

”Tavoitteenamme on hankkia myös eurooppalaisia, pohjoismaisia ja suomalaisia pääomasijoituksia nyt sovitun rahoitusjärjestelyn lisäksi. Haemme projektille kestävää ja kaikin puolin tasapainoista rahoitusratkaisua”, Valtonen kertoo.

Finest Bay Area Development tunnelihankkeen tarkoituksena on rakentaa Suomen ja Viron välille merenalainen rautatietunneli, jonka myötä maiden välinen matkustusaika lyhenee merkittävästi. Rautatietunneli muodostaa Suomen ja Viron pääkaupunkiseuduista yhteisen metropolialueen.

”Tallinnan Tunneli on Euroopan suurimpia infrahankkeita ja se tarvitsee toteutuksessa tiiviin yhteistyön hankekonsortion ja Suomen ja Viron julkisten sektoreiden välillä. Olemme siitä onnekkaita, että meillä on erittäin tehokkaat ja läpinäkyvät julkisen sektorin toimijat molemmissa maissa ja odotamme innolla aktiivista yhteistyötä kaikkein toimijoiden kanssa” sanoo Peter Vesterbacka, Finest Bay Area Development Oy:n perustaja.

Hankkeeseen liittyviä poliittisia päätöksiä Suomessa ja Virossa seurataan myös hankkeen rahoittajien toimesta. Rahoituksen näkökulmasta on tärkeää, että talouteen, ympäristöön ja turvallisuuteen liittyvät tekijät tulevat huomioiduiksi. Tämä voidaan taata useilla linjausvaihtoehdoilla mm. maakuntakaavassa.

”Suomen ja Viron välinen rautatietunneli on uudenlaista ajattelua edustava ja kunnianhimoinen hanke, jossa on hienoa olla mukana. Tunneli muodostaa Helsingin ja Tallinnan seuduista yhteisen metropolialueen, joilla on loistava mahdollisuus tulla Aasian ja Euroopan yhdistäväksi hermokeskukseksi”, Touchstone Capital Partnersin hallituksen puheenjohtaja Kenny Song sanoo.

Kiinalainen Touchstone Capital Partners sijoituskonsortiona on tehnyt vastaavanlaisia sijoituksia muun muassa Euroopassa, Australiassa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa.

http://www.touchstonecapitalpartners.com
http://www.finestbayarea.online

Raitiovaunujen kotipesä nousee Hervannassa – varikon työt etenevät suunnitellusti

Tampereen raitiovaunuvarikon rakentaminen etenee suunnitelmien mukaan. Vaunujen säilytyshallin ja  korjaamohallin vesikatot ovat valmiina ja kiskojen asennus rakennusten sisälle on alkanut. Varikkoa rakennetaan Hervantaan Hermiankadun päähän, lähelle Ruskon teollisuusaluetta.

  • Alkuvuoden aikana on tehty varikkorakennusten lattiavaluja ja asennettu suuret taiteovet, joista raitiovaunut halliin ja sieltä ulos aikanaan kulkevat. Lisäksi on tehty talotekniikan asennuksia, toimisto-osan tiloja sekä ikkunoiden ja sisäseinien asennustöitä, ratapäällikkö Markus Keisala Tampereen Raitiotie Oy:stä selvittää.

Varikko on suunniteltu raitiotien osan 1 (keskusta–Hervanta–Tays) ja osan 2 (keskusta–Lentävänniemi) liikenteen vaatimiin tilatarpeisiin. Varikkorakennusten lisäksi tontille on rakennettu ratasähkön syöttöasema varikon alueen sähkönsyöttöä varten. Varikon alueelle tulee kaikkiaan noin kolme kilometriä sähköistettyä raitiotieraidetta, josta noin 1,6 kilometriä asennetaan säilytys-ja korjaamohallien sisälle.

Ensimmäiset kiskot säilytyshalliin

Kiskoja asennetaan ensimmäisenä säilytyshalliin, johon tulee varikon raiteista suurin osa, kaikkiaan 1,2 kilometriä.

Vaunujen säilytyshalli on mitoitettu siten, että sinne mahtuu joko 26 kappaletta 37-metrisiä tai 18 kappaletta 47-metrisiä raitiovaunuja. Hallin sisällä on kaikkiaan kuusi läpiajettavaa raidetta ja yksi raide on lähes kokonaisuudessaan varattu ratainfran kunnossapitokalustolle. Myöhemmin tänä vuonna kiskoja asennetaan myös korjaamohalliin ja piha-alueelle.

Säilytyshallin kiskoasennukset valmistuvat kevään aikana. Varikkorakennukset valmistuvat vuoden 2019 aikana, jonka jälkeen rakennetaan raitiotietekniikkaa ja tehdään viimeistelytöitä rakennusten sisällä.

  • Raitiovaunuvarikosta tulee Tampereen raitioliikenteen ympärivuorokautinen tukikohta. Se on sekä vaunujen säilytys-ja kunnossapitopaikka että tulevan henkilöstön tukikohta, Markus Keisala mainitsee.

Varikolla hoidetaan myös raitioliikenteen valvonta ja kunnossapidon ohjaus. Varikosta tulee työpaikka vaunujen ja ratainfran kunnossapidolle, Tampereen Raitiotie Oy:n henkilöstölle sekä vaunuoperaattorin kuljettajille ja valvomohenkilöstölle.

  • Varikon talonrakennustyöt, sähkönsyöttöaseman työt ja nyt kiskojen asennus ovat edenneet ripeästi. Varikko piha-alueineen valmistuu vuonna 2020 koeliikenteen alkuun, eli työt etenevät aikataulussa

Varikon kustannusarvio on noin 40 miljoonaa euroa. Se sisältää talonrakennuksen, teknisten järjestelmien, maanrakennuksen sekä sähkönsyöttöaseman kustannukset.