Lapin liiton hallitus päätti, että Jäämeren radan suunnittelua jatketaan maakuntakaavatasolla

Pohjois-Lapin maakuntakaavan 2040 valmisteluaineistosta saatu palaute ja vastineet olivat Lapin liiton hallituksen käsittelyssä maanantaina 29. huhtikuuta 2019. Eniten keskustelua käytiin Jäämeren ratalinjauksesta. Hallituksen äänestyksen voitti vaihtoehto yksi, jossa rata merkitään ohjeellisena/vaihtoehtoisena merkintänä Rovaniemeltä/Kemijärveltä Sodankylän kautta Ivaloon ja sieltä molemmin puolin Inarinjärveä Kirkkoniemeen. Lapin liiton hallituksen vasemmistoliittolainen edustaja Henri Ramberg sekä kokoomuksen edustaja Anne Tuovila jättivät eriävän mielipiteen päätökseen. Saamelaiskäräjien edustajan varajäsen Petra Magga-Vars käytti puheenvuoron, jossa hän toi selkeästi esiin Saamelaiskäräjien rataa vastustavan kannan.

Jäämeren radan linjauksista esitettiin neljä vaihtoehtoa

Pohjois-Lapin maakuntakaavaluonnokseen pyydettiin lausuntoja alkuvuodesta 2019 ja niitä saatiin 151 palautetta . Lapin liiton hallituksen tuli kokouksessaan 29. huhtikuuta päättää lausuntoihin ja mielipiteisiin annettavista vastineista sekä tehdä ratkaisu vaihtoehtoisista Jäämeren radan kaavavarauksista. Lapin liiton virasto oli valmistellut neljä eri vaihtoehtoa radasta hallitukselle päätettäväksi. Vaihtoehdot olivat:

1) ohjeellinen/vaihtoehtoinen ratamerkintä luonnoksen mukaisena Rovaniemeltä/Kemijärveltä Sodankylän kautta edelleen Ivalon (Sevetin tai Nellimin) kautta Kirkkoniemeen.

2) ohjeellinen/vaihtoehtoinen ratamerkintä Saariselälle, josta yhteystarvemerkintä eteenpäin.

3) ohjeellinen/vaihtoehtoinen Sodankylän keskustaajamaan, josta yhteystarvemerkintä eteenpäin.

4) ohjeellinen/vaihtoehtoinen ratamerkintä Sodankylän keskustaajamaan, josta merkintää ei jatketa.

Ohjeellinen/vaihtoehtoinen merkintä luo edellytykset jatkosuunnittelulle, joka vaatii oikeusvaikutteisen kaavan. Yhteystarvemerkintä vaatisi jatkosuunnittelulle uuden kaavoitusprosessin. Kaavan tarkoitus on mahdollistaa elinvoiman kehittäminen Lapissa eri maankäyttömuodoin.

Keskustelua kaavamerkinnöistä käytiin hallituksen kokouksessa aktiivisesti. Keskustelun päätteeksi hallitus äänesti maakuntajohtajan esityksen (vaihtoehto 1) ja kokoomuksen Anne Tuovilan esityksen (vaihtoehto 2) välillä. Tulos oli 11 – 2, yksi tyhjä ja yksi poissa. Tyhjää äänestänyt vasemmiston Henri Ramberg esitti ratamerkinnän poistamista kokonaan kaavasta.

Ennen äänestystä Saamelaiskäräjien edustajan varahenkilö Petra Magga-Vars käytti puheenvuoron, jossa hän nosti esiin mahdollisen radan vaikutukset saamelaiskulttuuriin ja poronhoitoon. Saamelaiskäräjät ja useat saamelaistahot olivat antaneet lausuntonsa kaavaluonnokseen. Lausunnoista ja mielipiteistä saadaan hyvää tietoa kaavaehdotuksen laadintaan.

“On tärkeä muistaa, että merkintä Pohjois-Lapin maakuntakaavassa ei vielä tarkoita radan rakentamista. Mahdollinen rata on laaja logistinen kysymys, joka koskee koko Suomea. Jos radan suunnittelu joskus ajankohtaistuu, on se useiden vuosien ja todella huolellisen valmistelun vaativa prosessi, jossa varmistetaan alueen ihmisten, ympäristön ja elinkeinojen intressien huomioonottaminen. Ohjeellisen linjauksen merkitseminen maakuntakaavaan 2040 on kuitenkin varautumista mahdollisiin merkittäviin toimintaympäristön muutoksiin, joita esimerkiksi ilmastonmuutos voi tuoda tullessaan”, hallituksen kokousta johtanut varapuheenjohtaja Heikki Autto sanoi.

Pohjois-Lapin maakuntakaavassa ei oteta kantaa Lapin mahdollisiin muihin Jäämeren ratayhteyksiin.

VR-konsernin liiketoimintakatsaus tammi-maaliskuu 2019

Kirsi Tuura/Alma360

Tammi-maaliskuu 2019 lyhyesti

  • Konsernin vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 0,2 prosenttia 241,9 (241,3) miljoonaan euroon. Konsernin raportoitu liikevaihto laski 16,9 prosenttia 241,9 (290,9) miljoonaan euroon johtuen VR Trackin myynnistä vuoden 2019 alussa.
  • Konsernin liikevoitto oli 190,6 (17,8) miljoonaa euroa. Liikevoitto sisältää VR Trackin kaupasta saatua myyntivoittoa 170,6 miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli 21,7 (21,4) miljoonaa euroa.
  • Kaukoliikenteen junissa matkustus kasvoi 5,9 prosenttia ja junissa tehtiin 3,5 (3,3) miljoonaa matkaa.
  • VR Transpointin rautatiekuljetusten volyymi laski 5,3 prosenttia 9,1 (9,6) miljoonaan tonniin.
  • Senaatti-kiinteistöille luovutettiin kiinteistöjä 20 radanvarsipaikkakunnalla.
  • VR Kunnossapito Oy aloitti toimintansa 1.1.2019.
  • VR Group päätti ostaa 60 uutta dieselveturia Stadlerilta. Hankinnan arvo on noin 200 miljoonaa euroa. Uudet veturit tulevat pääosin tavaraliikenteen käyttöön.
  • VR-Yhtymä Oy maksoi 100 miljoonaa euroa osinkona Suomen valtiolle.
VR- konserni, keskeiset tunnusluvut*

1-3/2019

1-3/2018

Muutos-%

Liikevaihto (milj. euroa)

241,9

290,9

-16,9

Vertailukelpoinen liikevaihto (milj. euroa)

241,9

241,3

0,2

Liikevoitto (milj. euroa)

190,6

17,8

Vertailukelpoinen liikevoitto (milj. euroa)

21,7

21,4

Matkustajaliikenteen matkat (milj.)

31,8

31,9

-0,2

* Kaukoliikenne

3,5

3,3

5,9

* Lähiliikenne

18,8

18,5

1,4

* Pohjolan Liikenne

9,6

10,1

-5,1

Junaliikenteen henkilökilometrit (milj.)

1 164

1 117

4,2

VR Transpointin tonnit (milj.)

10,3

10,9

-5,3

* Rautatiekuljetukset

9,1

9,6

-5,3

* Maantiekuljetukset

1,2

1,3

-5,2

Taseen loppusumma (milj. euroa)

2 020,9

1 823,8

10,8

Oma pääoma yhteensä

1 302,0

1 217,9

6,9

Korolliset nettovelat

131,0

84,4

55,2

Omavaraisuusaste, %

64,9

67,8

-4,3

Nettovelkaantumisaste, %

10,1

6,9

46,4

Henkilöstö, keskimäärin

5 958

7 422

-19,7

*VR Group otti 1.1.2019 käyttöön vuokrasopimuksia koskevan IFRS 16 -standardin, jonka seurauksena vuokralleottajan vuokrasopimukset kirjataan taseeseen käyttöoikeusomaisuuseriksi ja vuokrasopimusveloiksi. Poikkeuksena ovat lyhytaikaiset, alle 12 kuukauden sopimukset sekä arvoltaan vähäiset sopimukset. Vertailutietoja ei ole oikaistu. Standardin käyttöönoton seurauksena käyttöomaisuuden ja korollisten velkojen määrä kasvoi noin 166 miljoonaa euroa heikentäen osaltaan omavaraisuusastetta ja kasvattaen nettovelkaisuusastetta. Vastaavasti vuokrakulut alenivat ja poistot sekä rahoituskulut kasvoivat. Tammi-maaliskuun 2019 osalta positiivinen vaikutus liikevoittoon on noin 0,3 milj. euroa ja vaikutus tilikauden tulokseen noin -0,2 miljoonaa euroa.

Toimitusjohtaja Rolf Jansson:

”Saimme katsauskaudella päätökseen VR-konsernin historian merkittävimmän järjestelyn, kun VR Track siirtyi osaksi norjalaista NRC Groupia. Yrityskaupasta kirjattiin ensimmäisen vuosineljänneksen tulokseen 170,6 miljoonaa euroa myyntivoittoa, joka täydentyi vielä huhtikuussa vastaanotetulla 11,3 miljoonan euron lisäkauppahinnalla.

Vuoden alussa konsernissa tehtiin muitakin merkittäviä rakennejärjestelyjä. Kaluston kunnossapitotoiminto yhtiöitettiin ja VR Kunnossapito Oy aloitti toimintansa 1.1.2019. VR Kunnossapidon tavoitteena on hakea enenevässä määrin asiakkuuksia VR-konsernin ulkopuolelta. Lisäksi Senaatti-kiinteistöille siirrettiin kiinteistöjä 20 radanvarsipaikkakunnalla.

Konsernin tammi–maaliskuun 2019 liikevaihto kasvoi vertailukelpoisesti 0,2 prosenttia 241,9 (241,3) miljoonaan euroon ja vertailukelpoinen liikevoitto ilman myyntivoittoja oli 13,7 (18,2) miljoonaa euroa.

Matkustajaliikenteen liikevaihto nousi tammi–maaliskuussa 1,4 prosenttia 139,5 (137,6) miljoonaan euroon. Kotimaan kaukoliikenne jatkoi matkamäärillä mitattuna voimakasta 5,6 prosentin kasvua, ja lähiliikenteen matkamäärät kasvoivat vastaavasti 1,4 prosenttia. Linja-autoliikenteen matkamäärät laskivat 5,1 prosenttia 9,6 (10,1) miljoonaan matkaan. Pohjolan Liikenteen pikavuoroliikenne lopetettiin 28.2.2019 viime vuoden puolella tehdyn päätöksen mukaisesti, mikä osaltaan vaikutti matkamäärien laskuun.

Lähiliikenteen täsmällisyys oli maaliskuussa 96,0 prosenttia 3 minuutin enimmäismyöhästymisellä mitattuna. Kotimaan kaukoliikenteen täsmällisyys jäi tavoitteista ja oli vuoden alusta laskettuna 68 prosenttia 5 minuutin enimmäismyöhästymisellä mitattuna. Täsmällisyyttä heikensivät tammi-ja helmikuun poikkeuksellisen runsas lumimäärä sekä pakkasen aiheuttamat kalusto-ongelmat. Maaliskuussa täsmällisyys oli parantunut edellisvuoden tasolle 79 prosenttiin.

On ilahduttavaa, että maaliskuun mittausten mukaan asiakastyytyväisyys oli säilynyt kaukoliikenteessä hyvällä tasolla keskimääräistä haasteellisemmista talviolosuhteista huolimatta.

VR Transpointin tammi-maaliskuun liikevaihto laski 2,2 prosenttia ja oli 98,8 (101,0) miljoonaa euroa. Kuljetusmäärät laskivat 5 % ja olivat 10,3 (10,9) miljoonaa tonnia.

Hyväna jatkunut suhdanne kasvatti kotimaan volyymeja. Idän tuontiliikenteessä volyymeja laski Nordstream-kaasuputkikuljetusprojektin päättyminen. Toisaalta kemianteollisuuden tuonti on piristynyt. Transitoliikenne Venäjältä Suomen satamiin on ollut selvästi viime vuotta alemmalla tasolla, johtuen volyymivaihteluista yksittäisissä asiakasvirroissa.

Kotimaan maantielogistiikan kuljetusten kysyntä on jatkunut vakaana.

Asiakastyytyväisyys laski hieman VR Transpointissa alkuvuoden aikana mutta oli paremmalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Investoinnit vetureihin, vaunuihin ja henkilöstömäärään ovat vaikuttaneet positiivisesti tavaraliikenteen toimitusvarmuuteen. Poikkeuksellisen runsasluminen alkuvuosi kuitenkin osaltaan heikensi toimitusvarmuutta ja asiakastyytyväisyyttä, kun ratapihat ruuhkautuivat ja kaluston kunnossapito tuli haastavammaksi.”

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

18.4.2019 VR Group voitti kilpailutuksen Helsingin kaupungin liikennelaitoksen (HKL) metrojunien peruskorjauksesta. Peruskorjauksen kohteena on yhteensä 102 metrojunavaunua. Peruskorjauksen tuotantovaihe alkaa vuoden 2019 loppupuolella ja viimeinen peruskorjattu metrojuna on liikenteessä kesäkuussa 2023. Hankkeen kokonaisarvo on VR Groupille noin 30 miljoonaa euroa.

25.4.2019 VR Group voitti kilpailutuksen Tampereen raitiotieliikenteen operoinnista. Operointisopimus sisältää 10 vuotta kestävän liikennöinnin sekä sitä edeltävän 2,5 vuoden mittaisen kehitysvaiheen. Sopimuksen arvo on liikennöinnin alkaessa noin 7 miljoonaa euroa vuodessa. Raitiotieliikenteen operointi Tampereella alkaa 2021.

Näkymät tilikaudelle 2019

VR Group odottaa yleisen talouskehityksen hieman hidastuvan kuluvan vuoden aikana, mutta raideliikennettä tukee moni muu trendi, kuten kaupungistuminen ja erityisesti ilmastotietoisuuden lisääntyminen. Tässä ympäristössä VR Group tavoittelee kannattavaa kasvua panostamalla asiakkaiden palvelemiseen ja kilpailukyvyn lisäämiseen muun muassa digitalisaatiota hyödyntämällä. Kasvuvaraa on nähtävillä sekä orgaanisesti, palveluja kehittämällä ja laajentamalla, että tutkimalla uusia maantieteellisiä kasvualueita.

Tässä esitetyt taloudelliset vuosineljännestiedot ovat tilintarkastamattomia FAS-lukuja. Suluissa esitetyt luvut viittaavat edellisen vuoden vastaavaan kauteen, ellei toisin ilmoiteta.

VR-Yhtymä liikennöimään Tampereen Ratikkaa

Tampereen Raitiotie Oy

Tampereen Ratikan liikennöitsijäkilpailu on ratkennut. Raitiotien liikennöitsijäksi valittiin VR-Yhtymä.

Tampereen raitiotien liikennöitsijä kilpailutettiin neuvottelumenettelyllä palveluhankintana. Neuvottelumenettelyyn valittiin mukaan kaikki kuusi osallistumispyynnön jättänyttä ehdokasta: AB Stockholms Spårvägar, Länsilinjat Oy, ryhmittymä Transtech Oy ja Keolis Conseil et Projet SARL, Go-Ahead Finland Oy ,VR-Yhtymä Oy ja Väinö Paunu Oy.

Alustavien tarjousten laatupisteytykseen perustuen hankinnan neuvotteluvaiheeseen valittiin Länsilinjat Oy, ryhmittymä Transtech Oy ja Keolis Conseil et Projet SARL sekä VR-Yhtymä Oy. Hankinnan neuvotteluvaiheeseen sisältyivät kehitystyöpaja sekä kaupalliset neuvottelut, jonka jälkeen tarjoajat jättivät hintatarjouksen. Hinta-laatusuhteeltaan parhaan tarjouksen teki VR-Yhtymä, joka valittiin raitiotien liikennöijäksi.

 Hankinnan pisteytys Laatu-
pisteet
Hinta-
pisteet
Kokonais-
pisteet
Sijoitus
 VR-Yhtymä Oy 60 40 100 1.
 Ryhmittymä Transtech Oy ja
Keolis Conseil et Project Sarl
47,42 32 79,42 2.
 Länsilinjat Oy 50,10 15,20 65,71 3.

Päätöksen palvelun tuottajasta teki Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta kokouksessaan 24.4.2019.

Mikä on palveluallianssi?

Tampereen raitiotien liikennöitsijän tehtävät toteutetaan palveluallianssina. Allianssi on palvelun keskeisten toimijoiden yhteiseen sopimukseen perustuva toteutusmuoto. Sopimusosapuolet vastaavat yhdessä ja yhteisellä organisaatiolla palvelun suunnittelusta ja toteuttamisesta ja jakavat palvelun hyödyt ja riskit. Allianssimallin tavoitteena on suorituskyvyn jatkuva parantaminen. Allianssisopimuksessa palvelun hinnoittelu perustuu yhteisesti sovittuun vuosittaiseen tavoitekustannukseen ja sopimuksen mukaiseen palkkioprosenttiin.

Liikennöinnin kilpailutuksen ovat valmistelleet Tampereen kaupungin joukkoliikenteen palveluryhmä ja Tampereen Raitiotie Oy. Liikennöinnin tilaa joukkoliikenteen palveluryhmä. Tampereen Raitiotie Oy toimii palveluintegraattorina, joka vastaa raitiotiejärjestelmän toimivuudesta, kun liikennöinti alkaa vuonna 2021. Yhtiö vastaa myös Tampereen Ratikan brändistä sekä tilaajana raitiotieinfrastruktuurin rakentamisesta, kalustohankinnasta ja rahoituksen järjestämisestä.

Liikennöitsijän perustehtäviä ovat raitiovaunujen kuljettaminen, liikenteenohjaus sekä henkilöstön rekrytointi ja koulutus. Ratikkaliikenteen lipputulot pitää liikenteen tilaaja samoin kuin muussakin Nysse-liikenteessä. Ratikoissa ja busseissa matkustetaan samoilla matkalipuilla.

Hankinnan kehitysvaihe käynnistyy sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen kesällä 2019 ja sen on ennakoitu päättyvän 31.12.2021. Raitiotien liikennöinti aloitetaan teknisellä koeliikenteellä aikavälillä 4/2020–3/2021 ja kaupallisella koeliikenteellä 4/2021–8/2021. Kaupallinen liikenne aloitetaan 9.8.2021. Raitiotien suunnitellun toisen osan rakentaminen alkaa tämän hetken arvion mukaan vuonna 2021. Sen liikennöinti kuuluu nyt kilpailutettuun hankintaan. Raitiotien liikennöintiä koskevan sopimuksen voimassaolo päättyy vuonna 2031 ja hankinta sisältää oikeuden jatkaa sopimusta varsinaisen sopimuskauden jälkeen kolmen vuoden optiokaudella.

VR Kunnossapito teki uuden aluevaltauksen ja voitti HKL:n metrojunien peruskorjauksen kilpailutuksen

Helsingin varikko, Kuvaaja Tuomas Uusheimo

VR-Yhtymä Oy, toteuttajana VR Kunnossapito Oy, on voittanut Helsingin kaupungin liikennelaitoksen (HKL) metrojunien peruskorjauksen kilpailutuksen. Päätöksen tarjouskilpailun voittajasta teki Helsingin liikennelaitoksen johtokunta kokouksessaan 18.4. Hankkeen kokonaisarvo on VR:lle noin 30 miljoonaa euroa. 

VR Kunnossapito Oy:n tavoitteena on kasvattaa yhtiöstä kilpailukykyinen raidekaluston monimerkkihuoltamo ja laajentaa asiakaspohjaa junakalustosta myös muuhun raidekalustoon. 

– HKL:n metrojunien peruskorjauksen voitto on meille strategisesti erittäin tärkeä, sillä se on ensimmäinen tämän mittaluokan voitto avoimilla markkinoilla, VR Kunnossapito Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Soini sanoo. Haemme voimakkaasti kasvua myös muusta raidekalustosta ja kilpailutuksen voitto antaa meille tuoreena yhtiönä uskoa, että olemme valinneet oikean tien, ja että VR Kunnossapito Oy tulee myös jatkossa pärjäämään kilpailussa Suomessa ja lähialueilla.  

Peruskorjauksen kohteena on yhteensä 102 metrojunavaunua

Peruskorjauksen tuotantovaihe alkaa vuoden 2019 loppupuolella ja viimeinen peruskorjattu metrojuna on liikenteessä kesäkuussa 2023. Peruskorjauksen tavoitteena on kuljettajien työympäristön parantaminen sekä ilmeen nykyaikaistaminen.

Peruskorjauksen kohteena on 39 kpl Valmetin/Strömbergin valmistamia M100 metrojunia sekä 12 kpl Bombardierin valmistamia M200 metrojunia. Kokonaisuudessaan projekti käsittää yhteensä 102 peruskorjattavaa vaunua.

Junien peruskorjaus sisältää mm. korin pintakäsittelyn, matkustajainformaatiojärjestelmän päivityksen sekä matkustamon sisustuksen uudistuksen. Lisäksi M100 metrojunan ohjaamo uudistetaan kokonaisvaltaisesti ajopöytä mukaan lukien.

– Meillä on kymmenien vuosien kokemus vastaavanlaisista peruskorjausprojekteista sekä raidekaluston muutostöistä. Työt tullaan suorittamaan jo olemassa olevissa VR-Yhtymän tuotantotiloissa, jotka tarjoavat työlle erinomaiset edellytykset, Soini kertoo.

Tampereen Ratikan mallikappaleeseen pääsee taas tutustumaan – Maketti-näyttely avataan rollikkahallilla 8. toukokuuta

Tampereen Ratikan mallikappaletta, makettia, esitellään yleisölle avoimessa näyttelyssä 8.5. alkaen. Tällä kertaa maketti-näyttely pystytetään rollikkahalliin, Pyynikille, ja sen on määrä olla avoinna joka viikko keskiviikkoisin ja torstaisin. Lisäksi koululais- ja muita ryhmiä otetaan ennakkovarauksella vastaan tiistaisin ja perjantaisin.

Tampereen Ratikan maketti-näyttely järjestettiin edellisen kerran Tampere-talon Sorsapuistosalissa 21.–26.2.2019.

– Tapahtuman suosio oli meille positiivinen yllätys, sillä se keräsi kuuden päivän aikana yli 15 000 kävijää. Suurin osa maketti-matkaajien palautteesta oli positiivista ja näyttelyssä kuultiin ilahtuneita kommentteja niin maketista kuin itse näyttelystäkin. Kaikki halukkaat eivät kuitenkaan ehtineet makettia nähdä, joten halusimme tarjota siihen uuden mahdollisuuden pysyvämmän näyttelyn muodossa, Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö kertoo.

Rollikkahallin maketti-näyttelyä pidetään auki keskiviikkoisin ja torstaisin klo 12–19. Lisäksi isommat, yli 15 hengen ryhmät voivat varata vierailuajan maketille tiistaisin ja perjantaisin klo 9–13. Varauksen pääsee tekemään Tampereen Ratikan verkkosivujen kautta.

– Koska maketti oli helmikuussa esillä vain lyhyen ajan, emme pystyneet ottamaan näyttelyyn vastaan isompia ryhmiä. Nyt toivomme näkevämme maketti-matkalla erityisesti koululais- ja päiväkotiryhmiä – toki aivan kaikki ryhmät ovat tervetulleita. Vierailu maketilla on näppärä yhdistää monenlaisiin kevätretkiin, joten ei muuta kuin varausta tekemään, Sirviö kannustaa.

Maketti-näyttelyyn on vapaa pääsy. Näyttelyssä pääsee ottamaan tuntumaa siihen, miltä Tampereen Ratikassa matkustaminen tuntuu ja näkemään käytännössä Ratikan yksityiskohdat. Halukkaat pääsevät myös tutustumaan kuljettamoon. Näyttelyssä tarjotaan lisäksi perustietoa ratikkareiteistä. Rollikkahallin puitteet eivät mahdollista niin laajan näyttelyn pystyttämistä bussilinjasto- ja hanke-esittelyineen ja aidon kokoisine laitureineen kuin Tampere-taloon mahtui, mutta maketti-matkustajia palvellaan joka viikko ja heidän kysymyksiinsä tarjotaan vastauksia aktiivisesti mm. verkon kautta.

– Jos kävijöitä riittää, pidämme näyttelyä avoinna vuoden loppuun asti. Iltapäivä- ja ilta-aikaan sijoittuvilla aukioloajoilla haluamme varmistaa, että mahdollisimman moni pääsee näkemään maketin arkena. Maketilla tullaan järjestämään myös pieniä tempauksia muina ajankohtina. Tiedotamme niistä myöhemmin, Tampereen raitiotien kehitysohjelman projektipäällikkö Antti Haukka Tampereen kaupungilta valottaa.

– Meille on todella tärkeää saada tulevilta käyttäjiltä palautetta jo tässä vaiheessa. Edellinen maketti-näyttely oli siihen oivallinen tilaisuus. Otamme kaiken palautteen kiitollisina vastaan ja siksi avaamme verkkoon myös palautekanavan, jonka kautta meille voi lähettää ratikkaa koskevia kommentteja ja itseä askarruttavia kysymyksiä, joihin lupaamme vastata Tampereen Ratikan sivuilla, Haukka jatkaa.

www.tampereenratikka.fi

Teksti: Sari Mäkelä, Tampereen Raitiotie Oy

Helsinkiin uusi ratikkalinja Kalasataman ja Pasilan välille

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Vallilan raitioliikenne-, katu- ja puistoalueen asemakaavan sekä Kumpulan puistoaluetta koskevan asemakaavan muutoksen. Kaavaratkaisun toteuttaminen mahdollistaa raitiotieyhteyden Kalasataman ja Pasilan välille. Suunnitelman kokonaiskustannusarvio on noin 79 miljoonaa euroa. Ratikkalinjan rinnalle rakennetaan myös uusi pyöräilijöiden baana.

Asemakaava koskee Vallilanlaakson käytöstä poistunutta junarata-aluetta, Vallilanlaakson puistoa ja Mäkelänrinteen uintikeskuksen korttelialueeseen rajautuvaa puiston reunaa. Kaava mahdollistaa poikittaisen raideyhteyden Kalasataman ja Pasilan välille sekä säteittäisten runkoyhteyksien toteuttamisen. Uusi raitiotie muodostaa myös uuden joukkoliikenneyhteyden Kumpulan kampuksen alueelta ja Arabianrannan eteläosista Pasilaan.

Yhteys toteutetaan raitioliikenteelle soveltuvana nurmiratana, jolla ei sallita moottoriajoneuvoliikennettä. Uusi ratikkareitti on linjattu niin, että se sopeutuu puistoympäristöön ja haittaa mahdollisimman vähän puistoalueen muuta käyttöä.
Pyöräliikenteen laatukäytävä, baana, on sijoitettu suunnitelmassa raitiotien rinnalle. Kun pyöräliikenne siirretään baanalle, puiston turvallisuus ja käyttömahdollisuudet paranevat.

Kalasataman raitioteiden kokonaiskustannusarvio on 79,3 miljoonaa euroa. Kokonaiskustannuksesta raitiotiejärjestelmän osuus on 56 miljoonaa euroa ja katurakentamisen kustannukset 23,5 miljoonaa. Pyöräliikenteen baanayhteyden erillinen kustannusarvio on 3,5 milj. euroa.

Itärata-selvitys valmistui

Liikenneyhteydet itäisessä ja eteläisessä Suomessa sekä Helsingistä Pietariin paranisivat uudella Itäradalla. Se lyhentäisi ja nopeuttaisi matkaa Helsinki-Kouvola-välillä. Itärata olisi merkittävä uusi yhteys itäisestä Suomesta Kouvolan ja Porvoon kautta Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Matka-ajat lyhenisivät kuitenkin maltillisesti suhteutettuna investointikustannuksiin. Tämä käy ilmi 5.4.2019 julkaistusta Itärata-selvityksestä.

Liikenneyhteydet itäisessä ja eteläisessä Suomessa sekä Helsingistä Pietariin paranisivat uudella Itäradalla. Se lyhentäisi ja nopeuttaisi matkaa Helsinki-Kouvola-välillä. Itärata olisi merkittävä uusi yhteys itäisestä Suomesta Kouvolan ja Porvoon kautta Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Matka-ajat lyhenisivät kuitenkin maltillisesti suhteutettuna investointikustannuksiin. Tämä käy ilmi 5.4.2019 julkaistusta Itärata-selvityksestä.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin toimeksiannosta perustettiin syksyllä 2018 ryhmä, joka selvitti Helsinki-Vantaan lentoasemalta Porvoon kautta Kouvolaan kulkevan ratalinjauksen vaikutuksia matka-aikoihin. Itärata eli Lentorata-Porvoo-Kouvola-rata olisi uusi 106 kilometriä pitkä rataosuus. Itärata erkaantuisi Lentoradasta Keravan pohjoispuolella Kytömaalla Lentoradan tunneliosuudella ja liittyisi nykyiseen raiteeseen Kouvolan länsipuolella Korian seisakkeella. Matka lyhenisi Helsingistä Kouvolaan noin 27 kilometriä verrattuna nykyiseen Lahden kautta kulkevaan rataan.

Itärata-selvitys perustuu tilanteeseen, jossa Lentorata on toteutettu. Lentorata on Pasilasta Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta pääradalle suunniteltu rata, joka on tarkoitettu etenkin kaukojunille. Lento-radan toteuttaminen riippuu hankeyhtiöihin liittyvien päätösten toimeenpanosta, joita talouspoliittinen ministerivaliokunta esitti helmikuussa 2019 raideliikenteen investointien kehittämiseksi.  Alustavien arvioiden mukaan Lentorataa voitaisiin operoida mahdollisesti jo 2030-luvun alkuun mennessä.

Matka-ajat lyhenisivät ja matkustajamäärät kasvaisivat

Väyläviraston arvion mukaan matka-aika Helsinki-Vantaan lentoaseman ja Kouvolan välillä olisi lyhin, jos investoitaisiin sekä Lentorataan että Itärataan ja liikuttaisiin suurnopeusjunilla. Nopeusrajoituksella 220 km/h Helsinki-Kouvola-välin matka-ajat lyhenisivät 13 minuuttia ja Helsinki-Pietari-välin 9 minuuttia nykyisestä. Nopeusrajoituksella 300 km/h vastaavat matka-aikasäästöt olisivat 19 minuuttia ja 15 minuuttia.

Jos Itärata rakennettaisiin, matkustajamäärät Helsinki-Kouvola-välillä kasvaisivat vuoteen 2050 mennessä arviolta yhdeksän prosenttia verrattuna vaihtoehtoon, jossa Itärataa ei rakenneta. Lisäksi matkustajamääriä lisäisi mahdollisesti kasvava kysyntä Pietarin suunnalta.

Arvio kustannuksista ja taloudellisista vaikutuksista

Väyläviraston alustavan arvion mukaan uuden 106 kilometrin rataosan kustannukset olisivat 1,7 miljardia euroa. Arvio on suuntaa antava. Selvityksen mukaan Itärata lisäisi junaliikenteen kysyntää.  Liikennetaloudellisessa laskelmassa tunnistetut hyödyt 30 vuoden ajalle ovat 13 prosenttia hankkeen kustannuksista eli kustannus-hyötysuhde on 0,13. Kustannus-hyötyanalyysin tuloksiin vaikuttaisivat positiivisesti suuremmat kysyntämäärät sekä muun muassa ilmastotavoitteisiin vastaamiseksi tehtävät raideliikenteen edellytyksiä parantavat toimenpiteet. Tällä hetkellä käytettävissä olevan tiedon mukaan hanke ei olisi kuitenkaan kokonaistataloudellisesti kannattava.

Helsinki-Porvoo-Kouvola-ratalinjaus ei laajenna Helsingin jo nykyisin Kouvolaan ulottuvaa työssäkäyntialuetta, mutta mahdollistaa entistä tiiviimmän yhteistyön työmarkkina-alueiden kesken. Uusi ratalinjaus toisi juostavuutta asuinpaikan ja työpaikan sijainnin valintaan. Merkittävimmät työmarkkinavaikutukset olisivat Helsinki-Porvoo-alueella. Matka-aika Porvoosta Helsinkiin uutta rataa myöten olisi noin 33 minuuttia, kun se on nykyisin bussilla 55-65 minuuttia.

Selvityksen mukaan valtion budjettirahoitus ei ole nykytasollaan riittävä Itäradan toteuttamiseen kestävällä tavalla. Tarvittavaa rahoituspohjaa olisi mahdollista selvittää hankeyhtiömallia hyödyntämällä yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa.

Työryhmässä oli edustajia liikenne- ja viestintäministeriöstä, Väylävirastosta, Etelä-Karjalan liitosta, Etelä-Savon maakuntaliitosta, Kainuun liitosta, Kymenlaakson liitosta, Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta, Pohjois-Savon liitosta, Uudenmaan liitosta, Kouvolan kaupungista ja Porvoon kaupungista.

 

Kiinan junayhteys starttasi uudelleen – täysi rahtijuna kiskoilla kohti Helsinkiä

Logistiikkayhtiö Nurminen on luonut Aasian ja Pohjolan väliselle kasvavalle rahtimarkkinalle kokonaan uuden palvelun. Merirahtia merkittävästi nopeampi ja lentorahtia vähäpäästöisempi junayhteys Shanghain talousalueen ja Helsingin välillä palvelee koko Pohjolaa. Talousalueiden välinen rahtikysyntä on vahvaa, ja Hefeistä 4. maaliskuuta länteen startannut ensimmäinen juna oli myyty täyteen hyvissä ajoin.

Logistiikkayhtiö Nurminen on luonut Aasian ja Pohjolan väliselle kasvavalle rahtimarkkinalle kokonaan uuden palvelun. Merirahtia merkittävästi nopeampi ja lentorahtia vähäpäästöisempi junayhteys Shanghain talousalueen ja Helsingin välillä palvelee koko Pohjolaa. Talousalueiden välinen rahtikysyntä on vahvaa, ja Hefeistä 4. maaliskuuta länteen startannut ensimmäinen juna oli myyty täyteen hyvissä ajoin.

Junayhteys leikkaa rahdin kuljetusajan kolmannekseen merirahtiin verrattuna. Lentorahtiin verrattuna kustannukset jäävät murto-osaan. Ainutkertainen tuote sopii sekä vienti -että tuontiyrityksille, joille tärkeää on luotettavuus, lyhyt kuljetusaika ja ympäristövaikutusten minimointi. Säännöllinen, nopea ja kustannustehokas kuljetus mahdollistaa toimitusketjujen tiivistämisen ja joustavamman reagoinnin asiakkaiden tarpeisiin.

Juna liikennöi keväällä joka toinen viikko, ja tavoitteena on nostaa vuorotiheys syksyllä viikoittaiseksi. Haluamme auttaa asiakkaitamme kehittämään toimintaansa niin, että myynnin ja tehokkuuden kasvu voi samanaikaisesti edistää ympäristöystävällisempien ratkaisuiden vakiintumista osaksi liiketoimintaa.