Joukkoliikenteen uuden aikakauden alku sinetöitiin Tampereella – Tampereen Ratikan liikennöintisopimus allekirjoitettiin

Tampereella otettiin tänään 26.6.2019 historiallinen askel kohti Ratikka-aikaa – vuotta 2021 – kun Tampereen Ratikan liikennöintisopimus allekirjoitettiin Raatihuoneella. Tampereen Ratikan liikennöintisopimus solmittiin Tampereen seudun joukkoliikenteen, VR Groupin ja Tampereen Raitiotie Oy:n välillä.

– Tampereen Ratikka on koko kaupungin kehityshanke. Se muuttaa tapamme liikkua ja hahmottaa välimatkoja. Se uudistaa kaupunkimme rakenteen ja tuo eri kaupunginosat nykyistä lähemmäksi toisiaan. Se luo uutta tavoin, jota emme kaikkien rakennustyömaiden alta vielä osaa hahmottaa. Tänään allekirjoitettu sopimus on yksi osoitus Tampereen ennakkoluulottomasta asenteesta tarttua isoihinkin uudistushankkeisiin – yhdessä ja allianssimallilla. Siinä me olemme koko maan kärkikaupunki, Tampereen pormestari Lauri Lyly sanoo.

Tampereen raitiotien liikennöinti hoidetaan tulevaisuudessa allianssimallilla ja palvelun tuottaa VR Group, joka vastaa Tampereen raitiotieliikenteen operoinnista, liikenteenohjauksesta sekä kuljettajien ja muun henkilöstön kouluttamisesta. Lisäksi VR:n tehtäviin kuuluvat vaunukaluston liikennekelpoisuuden, ratainfran kunnon sekä lippu- ja informaatiojärjestelmien toimivuuden valvonta.

– On hienoa, että pääsemme laajentamaan raideliikenteen osaamistamme raitiotieoperointiin. Tampere on kasvava alue ja myös merkittävä junaliikenteen solmukohta, joten olemme innoissamme mukana kehittämässä kaupungin liikkumisen tulevaisuutta, VR Groupin toimitusjohtaja Rolf Jansson kertoo.

Tampereen seudun joukkoliikenne eli Nysse vastaa siitä, että ratikkaliikenne toimii saumattomana osana seudun joukkoliikennejärjestelmää. Nysse hoitaa matkustajainformaation ja asiakaspalvelun sekä vastaa koko joukkoliikenteen tiedottamisesta ja markkinoinnista Tampereen kaupunkiseudulla.

– Palveluallianssi on uusi toimintatapa joukkoliikenteen palvelujen järjestämisessä. On hienoa aloittaa yhteistyö kokeneen raideliikennöitsijän, VR:n kanssa. Opimme varmasti toisiltamme, joukkoliikennejohtaja Mika Periviita uskoo.

Tampereen Raitiotie Oy on Tampereen kaupungin omistama yhtiö, joka vastaa tilaajana Tampereen raitiotieinfrastruktuurin rakentamisesta, kalustohankinnasta, rahoituksen järjestämisestä, Ratikan brändistä sekä raitiotiejärjestelmän toimivuudesta, kun liikennöinti alkaa kahdella linjalla vuonna 2021. Yhtiö toimii liikennöinnin palveluintegraattorina yhdistäen joukkoliikennepalvelut, liikennöitsijän ja asiakkaat.

– Tampereen seudun joukkoliikenteessä on tänään otettu todella merkittävä askel kohti uuden aikakauden alkua. Yksi merkittävistä ratikkatyön kulmakivistä on nyt paikallaan ja työ kohti liikenteen alkamista tulee jatkumaan täysillä. VR ja Nysse pystyvät yhdessä toteuttamaan seutumme joukkoliikenteen käyttäjille erinomaisen palvelukokonaisuuden, Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö toteaa.

Suomen ja Viron välinen rautatietunneli: ELY-keskuksen lausunto ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on antanut lausunnon Suomen ja Viron välisen rautatietunnelihankkeen Suomen alueen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta (YVA). Hankkeesta vastaava Finest Bay Area Development Oy laatii arviointiohjelman ja tämän lausunnon perusteella ympäristövaikutusten arviointiselostuksen. Arviointiselostuksessa tulee olla selvitys siitä, miten ELY-keskuksen lausunto arviointiohjelmasta on otettu huomioon.

Merenalainen rautatietunneli Suomen ja Viron välille

Finest Bay Area Development Oy suunnittelee noin 100 kilometriä pitkän merenalaisen rautatietunnelin rakentamista Suomen ja Viron välille. Hankkeen tavoitteena on palvella sekä henkilö- että rahtiliikennettä ja lyhentää maiden välistä matkustusaikaa. Hankkeessa suunnitellaan lisäksi kahta Suomen aluevesille sijoittuvaa keinosaarta, joista isommassa myös kiinteistökehitys olisi mahdollista.

Tunnelin rakentaminen kestää arviolta 5-9 vuotta. Ratatunnelilinjaus kulkee merialueella yli 100 metrin ja mantereellakin kymmenien metrien syvyydessä.

Rautatietunnelihanketta suunnitellaan sekä Suomessa että Virossa ja vaikutukset kohdistuvat kummankin valtion alueelle. Viron alueelle sijoittuvan reitin osalta Viro toteuttaa ympäristövaikutusten arvioinnin kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti.

Suomen lainkäyttövaltaan kuuluvan alueen ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tarkastellaan hankkeen vaikutuksia Uudenmaan alueella, Suomen aluevesillä ja talousvyöhykkeellä Viron talousvyöhykkeen rajaan saakka. Molemmissa maissa arvioidaan lisäksi rajat ylittävät vaikutukset.

Kolme eri reittivaihtoehtoa

Suomen lainkäyttövaltaan kuuluvan alueen YVA-menettelyssä tarkastellaan kolmea eri reittivaihtoehtoa. Hanke vaihtoehtojen lisäksi tarkastellaan hankkeen toteuttamatta jättämistä.

VE1a tarkastellaan rautatietunnelin reittiä Helsinki-Vantaan lentoasemalta Otaniemen kautta Hramtsowin matalan alueelle sijoitettavalle keinosaarelle ja siitä Tallinnan suuntaan.

VE1b tarkastellaan rautatietunnelin reittiä Helsinki-Vantaan lentoasemalta Ilmalan ja Otaniemen kautta Ulkomatalan alueelle sijoitettavalle keinosaarelle ja siitä Tallinnan suuntaan. Vaihtoehdon VE1b osalta huomioidaan myös mahdollinen liikenteellinen kytkeytyminen Pasilan rautatieasemalle

VE1a ja VE1b rautatietunnelit toteutetaan kahtena tunneliputkena, jotka ovat halkaisijaltaan noin 17,4 metriä. Asemat toteutetaan sivulaituriratkaisuna, jolloin ratojen välissä oleva seinärakenne jatkuu yhtenäisenä myös asemien läpi. Vaihtoehdoissa VE1a ja VE1b raideleveytenä käytetään joko eurooppalaista (1 435 mm), suomalaista (1 524 mm) tai molempia raideleveyksiä.

VE2 tarkastellaan rautatietunnelin reittiä Helsinki-Vantaan lentoasemalta Pasilan ja Helsingin keskustan kautta Tallinnan suuntaan. Huoltoyhteys tulisi Uppoluodon alueelle, missä olemassa olevaa luotoa laajennettaisiin tarvittavilta osin. Vaihtoehtoon VE2 ei kuulu asutun keinosaaren rakentamista.

Kaikkiin Suomen YVA-menettelyn hankevaihtoehtoihin liittyy rahtiterminaalin rakentaminen Helsinki-Vantaan lentoaseman pohjoispuolelle ja rahtiterminaaliin tuleva rautatieyhteys. Kaikilta tarkasteltavilta tunnelireitin asemilta on liityntä joko rautatieverkkoon tai metroon.

VE0+ tarkastellaan hankkeen toteuttamatta jättämistä. Arvioinnissa otetaan kuitenkin huomioon liikennejärjestelmän kehittäminen.

Ympäristövaikutusten arviointia on täsmennettävä

Arviointiselostuksessa tulee esittää perustelut eri hankevaihtoehtojen linjauksille, jotta voidaan varmistua vaihtoehtojen riittävyydestä ja vertailukelpoisuudesta.  Erilaisten teknisten toteutustapojen vaikutukset ja erilaisten linjausten vaikutukset tulee myös selvittää erikseen, jotta vaihtoehtojen ympäristövaikutusten tasapuolinen vertailu on mahdollista.

Lausunnossaan Uudenmaan ELY-keskus pitää tärkeänä, että arviointiohjelmassa esitetyn lisäksi arviointiselostusta ja siihen liittyviä selvityksiä laadittaessa tulee tarkemmin arvioida hankkeen vaikutukset mm.  liikenteeseen, maankäyttöön, Suomenlahteen, luontoon ja ihmisten elinoloihin. Arviointiselostuksessa tulee esittää myös ehdotus mahdollisista merkittäviin haitallisiin ympäristövaikutuksiin liittyvistä seurantajärjestelyistä.

Hankkeesta on pidetty yleisötilaisuus. YVA-menettelyn tueksi muodostettiin ohjaus- ja seuranta-ryhmät, johon kuuluvat hankkeesta vastaavan ja viranomaisten sekä muiden oleellisten sidosryhmien edustajia. Lisäksi hankkeesta vastaava on järjestänyt myös useita muita yleisölle avoimia keskustelutilaisuuksia, työpajoja ja asukaskyselyn.

Hankkeeseen liittyy myös kansainvälinen kuuleminen. Virosta saadussa palautteessa todettiin mm. että hankkeen kokonaisvaikutuksia on vaikea arvioida, jos hanketta ei suunnitella yhteisenä projektina.  Aikatauluja tulee tarkistaa, jotta YVA-menettelyt Suomessa ja Virossa voidaan suorittaa mahdollisimman yhtäaikaisesti.

» LAUSUNTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA, RAUTATIETUNNELI SUOMEN JA VIRON VÄLILLÄ

Auringosta ja tuulesta turvaa rautateille

Uudessa hallitusohjelmassa toistuvia teemoja ovat investoinnit ratainfraan, uusiutuva energia ja rautatieturvallisuus. Alan toimijoilta toivotaan tekoja näiden asioiden toteuttamiseksi. Suomessa käynnistetään 26. kesäkuuta tiettävästi maailman ensimmäinen paikallisella tuuli- ja aurinkoenergialla toimiva rautatien tasoristeyksen varoituslaitos.

Nivalassa käynnistetään 26.6.2019 todennäköisesti maailman ensimmäinen täysin paikallisella tuuli- ja aurinkoenergialla toimiva rautateiden tasoristeyksen varoituslaitos. Proxionin kehittämä laitos on rakennettu risteykseen, jossa ei aiemmin ole ollut varoituslaitosta. Kyseessä on pilotti, jossa todennetaan uusiutuvan energian riittävyys sekä uusiutuvan energian tuottamiseen ja varastointiin liittyvä tekniikka ympärivuotisessa käytössä todella haastavissa olosuhteissa ja turvallisuuskriittisessä kohteessa. Järjestelmä täyttää myös Suomen tasoristeyslaitoksille asetetut tiukat turvallisuus- ja toiminnallisuusvaatimukset. Varoituslaitoksen tilaaja on Väylä.

Proxion on kehittänyt energianhallinta- ja -varastointitekniikan (EIS), joka pystyy keräämään sähköenergiaa useista uusiutuvan energian lähteistä samanaikaisesti. Sähköenergia varastoidaan moderneihin litiumioniakkuihin, joista tasoristeyslaitos saa käyttövoimansa. Järjestelmän käyttöä voidaan seurata ja ohjata etäyhteyden kautta. Proxionin EIS-järjestelmä soveltuu mihin tahansa käyttökohteeseen, jossa energiansaannin on oltava varmaa, tarjolla on uusiutuvaa energiaa, mutta sähköverkkoon ei haluta tai ole mahdollista kytkeytyä.

Maailmalla ei rautatieympäristössä uusiutuvaa energiaa juurikaan hyödynnetä. Sellaisia energiajärjestelmiä, joiden käyttövarmuus ja turvallisuus ovat riittävän korkealla tasolla ei ole juurikaan ollut tarjolla”, kertoo Proxionin omistaja Petri Puikkonen. ”Halusimme vastata haasteeseen, jossa rautatieturvallisuutta ja uusituvan energian käyttöä rautateillä lisätään ja samalla kyetään luomaan uusia innovaatioitaTasoristeysturvallisuus Suomessa on ollut erityisesti keskustelun kohteena ja nimenomaan tähän ongelmaan haluamme tuoda uusia ratkaisuja perinteisten rinnalle”, toteaa Puikkonen.

Suomessa on edelleen noin 1800 vartioimatonta tasoristeystä, joissa ei ole varoitustekniikkaa. Varoituslaitosten rakentamisen keskeinen este on niiden hinta. Yhden puolipuomilaitoksen rakentaminen maksaa kohteesta riippuen keskimäärin 250.000 euroa.

Rautateiden tasoristeysturvallisuuden parantaminen on yksi Väylän keskeisimpiä tavoitteita. Tervehdimme ilolla kaikkia uusia ratkaisuja, jotka edesauttavat tavoitteemme saavuttamista”, toteaa Väylän ylitarkastaja Aki Härkönen. ”Proxionin kehittämä uusi laitostyyppi on sähköverkosta riippumaton ja soveltuukin parhaiten sellaisiin kohteisiin, joissa sähköverkkoon liittyminen on hankalaa tai kallista. Väylällä on valmius tilata näitä laitoksia muihinkin kohteisiin sitten, kun Nivalan pilottilaitos on todettu turvalliseksi ja toimintavarmaksi. Uusiutuvan energian käyttö on aina muutoinkin tervetullutta”, summaa Härkönen.

Tammermatic toimittaa Tampereen Ratikan harjapesukoneen

Kuva: Tammermatic

Tamperelainen Tammermatic on valittu Tampereen raitiovaunujen harjapesukoneen toimittajaksi. Hankinnasta vastaa Tampereen Raitiotie Oy.

Tammermaticilla on usean vuosikymmenen kokemus raidekaluston pesusta. Yrityksen Tampereen Raitiotie Oy:lle toimittama pesukone on läpiajettava pesulinja, jossa raitiovaunun keula, sivut ja kattopaarteet sekä perä pestään harjoilla.

– Nykyaikaiset junat, metrot ja raitiovaunut on muotoiltu sekä keulasta että perästä hyvinkin virtaviivaisen näköisiksi. Siksi niiden pesuun vaaditaan erikoisosaamista. On ilo päästä tarjoamaan osaamistamme Tampereen Ratikalle, Tammermatic Oy:n toimitusjohtaja Tom Olli kertoo.

Raitiovaunujen pesussa käytettävät pesuaineet ovat Joutsen-merkillä varustettuja. Tammermaticin käyttämien tuotteiden suunnittelussa on kiinnitetty erityisesti huomiota veden ja energian käytön pienentämiseen sekä ympäristöystävällisten materiaalien määrään ja valintaan kaikissa prosessin elinkaaren vaiheissa.

– Hellävarainen, mutta tehokas pesu ympäristöystävällisillä kemikaaleilla takaa Tampereen puhtaan imagon säilymisen liikennekalustossa myös jatkossa, Olli jatkaa.

 

Rautateiden matkustajainformaatiota tulisi kehittää yhteistyössä

Kuvaaja: Soile Laaksonen

Suomessa rautateiden henkilöliikenne on lähivuosina suurten muutosten edessä, kun yhden toimijan (VR) sijasta toimijoita tulee mahdollisesti olemaan useampia. Muutoksen toivotaan lisäävän asiakaslähtöisyyttä ja edistävän palveluiden kehittymistä, ja tätä kautta kasvattavan myös rautatieliikenteen suosiota matkustusmuotona.

Toimintaympäristön muuttuessa on tärkeää, että myös rautatieliikenteen matkustajainformaatiopalveluja kehitetään muutoksen edellyttämällä tavalla. Informaatiopalveluja tulee tarkastella ja kehittää myös matkaketjujen sujuvuuden näkökulmasta. Ihannetilanne olisi, että informaatio olisi helposti saatavilla yhdestä paikasta koskien koko ketjua. Toimijoiden lisääntyessä tämän huomioiminen on entistä tärkeämpää.

Silja Laine käsitteli aihetta opinnäytetyössään, jonka hän teki Hämeen ammattikorkeakoulussa osana Tulevaisuuden liikennejärjestelmät -ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Laine työskentelee suunnittelijana Rambollilla. Opinnäytetyö Rautatieliikenteen matkustajainformaation kehittäminen matkaketjujen sujuvuuden näkökulmasta tehtiin Väyläviraston toimeksiannosta, jossa yhteyshenkilönä toimi ylitarkastaja Kimmo Turunen.

Kehittämistarpeita tunnistettiin erityisesti häiriö- ja poikkeustilannetiedottamisen osalta. Matkustajien näkökulmasta viestinnän ja viestintätapojen yhdenmukaisuutta häiriö- ja poikkeustilanteissa tulisi kehittää. Kun myöhästymistiedotteita annetaan pätkittäin ja usein, matkustajan on vaikea arvioida junan saapumisaikaa. Matkustajien toiveena oli, että saapumisaika ilmoitettaisiin vähemmällä tarkkuudella, mikäli on tiedossa, että arvio tulee muuttumaan. Prosessi tiedottamisen taustalla tulee olla kunnossa, jotta informaation antamisesta vastaavalla taholla on mahdollisuus tiedottaa mahdollisimman totuudenmukaisesti.

Kehittämistä vaativana asiana työssä tunnistettiin myös yhteistyö eri toimijoiden välillä. Toimintatavat ja eri yhteistyöryhmien muodostaminen tämän osalta tulisi olla kunnossa ennen monitoimijamalliin siirtymistä, koska jatkossa osapuolia voi olla enemmän. Yhteistyön sujuminen edellyttää myös yhteisen tahtotilan löytämistä esimerkiksi rautatieasemien matkustajainformaatiojärjestelmistä vastaavien Väyläviraston ja Finrailin osalta, joiden välinen yhteistyö ja toimintatavat vuoden 2019 alussa tapahtuneen virastouudistuksen myötä ovat vasta kehittymässä.

Monitoimijaympäristön osalta asiakaspalvelu ja sen tarjonta vaatii kehittämistä. Jatkossa kun toimijoita tulee mahdollisesti olemaan useampia, tulee varmistaa, että palvelu on tasapuolista kaikkien näkökulmasta katsottuna. Työn yhteydessä tehdyissä haastatteluissa ja työpajoissa tuli ilmi, että nykyisin asiakaspalvelutilanteissa vastuutaho ei ole aina välttämättä selkeä. Asiakasta palvelee se, johon asiakas on yhteydessä, vaikka kyse olisi jonkun muun toimijan tuottamasta palvelusta. Asiakaspalvelutoiminta tulisi olla asiakaslähtöistä toimintarajoista huolimatta ja vastuiden määrittäminen ja yhteisvastuusta sopiminen on väistämättä edessä monitoimijamalliin siirryttäessä. Toimintatavat tulee olla selkeät sekä palveluntuottajille että matkustajille.

”Työn aikana järjestetyt työpajat olivat yksi työn mielenkiintoisimmista osuuksista, koska niissä päästiin yhdessä keskustelemaan kehittämiskohteista ja toimijat toivat esiin ideoita näiden ratkaisemiseksi. Työpajoissa keskustelu oli vilkasta ja toimenpideideoita esitettiin paljon. Tämä kertoo siitä, että yhteistyön jatkuvuus on tärkeää, jotta toimenpiteet tulevat tarkastelluksi kaikista näkökulmista ja kehitystyö etenee”, opinnäytetyön tekijä Silja Laine kommentoi.

Opinnäytetyö kokonaisuudessaan: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060515045

Etteplanille tilaus Tampereen ja Raide-Jokerin raitiovaunujen teknisestä dokumentoinnista

–  Etteplanin tuottamat palvelut tukevat Škoda Transtech Oy:n tavoitetta kasvattaa raitiovaunujen huolto- ja kunnossapitoliiketoimintaa ja tarjota uusia palveluita asiakkailleen.

Suunnittelutoimisto Etteplan Oyj ja Škoda Transtech Oy ovat sopineet yhteistyöstä, joka koskee Tampereen ForCity Smart Artic -raitiovaunujen ja pääkaupunkiseudulle rakennettavan Raide-Jokeri-linjan Artic-raitiovaunujen teknisen tuotedokumentaation tuottamista. Teknisellä tuotedokumentaatiolla tarkoitetaan tuotteiden kuten raitiovaunujen teknisiä ja toiminnallisia kuvauksia, varaosadokumentaatiota sekä huolto- ja käyttöohjeita.

Sopimuksen mukaan Etteplan tuottaa Škoda Transtechille teknisen dokumentoinnin sisältöjä, ratkaisuja teknisen dokumentoinnin hallintaan sekä työkaluja, joilla teknistä dokumentointia jaetaan käyttäen alan viimeisintä teknologiaa ja standardeja. Yhteistyö luo pohjan Škoda Transtechin tavoitteelle kasvattaa ja tehostaa huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnan palveluja kehittämällä tuotedokumentoinnin prosesseja ja sisältöjä digitaaliseen maailmaan sopiviksi.

Etteplanille Škoda Transtechin tilaus on merkittävä ja tukee yhtiön strategista tavoitetta lisätä johdettujen palveluiden osuutta sen liikevaihdosta. Tilaus on myös laajuudessaan merkittävä, sillä se kattaa lähes kaikki Etteplanin teknisen dokumentoinnin ratkaisut. Tampereen ja Helsingin raitiovaunujen dokumentointiprojektit tullaan toteuttamaan vuosina 2019-2021 pääosin Etteplanin Oulun ja Tampereen toimipisteistä.

– ”Valitsimme dokumentointikumppaniksemme Etteplanin, koska he ymmärsivät pitkän tähtäimen dokumentointitarpeemme ja osaavat auttaa meitä ottamaan suuren kehitysaskeleen toimintamme laadun parantamisessa”, Škoda Transtech Oy:n CPO Toni Söderlund sanoo.

– ”Olemme erittäin kiitollisia, että saamme olla mukana uusien raitiovaunujen dokumentoinnin kehitystyössä. Škoda Transtechin tilaus on merkittävä osoitus teknisen dokumentoinnin ratkaisujemme merkittävyydestä ja lisäarvosta asiakkaittemme huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnan kehittämisessä”, Etteplanin liiketoimintayksikön johtaja Kimmo Kallio sanoo.

Suomalainen vuonna 1985 perustettu Transtech tuli vuonna 2015 osaksi tšekkiläistä Škoda Transportation Group -konsernia. Škoda Transtech on Euroopan johtava vaativiin olosuhteisiin soveltuvan kiskokaluston valmistaja ja merkittävä keskiraskaiden konepajatuotteiden sopimusvalmistaja. Škoda Transtech toimittaa Helsingin uudet ForCity Smart Artic-raitiovaunut sekä VR:n kaksikerroksiset matkustajavaunut. Škoda Transtech toimittaa myös Tampereen ja Raide-Jokerin tulevat raitiovaunut. Raide-Jokeri on Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen yhdistävä pikaraitiolinja, jonka rakentaminen aloitettiin kesäkuussa 2019.

Lisätietoja antavat:

Hallitusohjelman kirjaus tukee itäistä rantarataa – kunnat perustamassa hankeyhtiötä radan edistämiseksi

Etelärannikon kunnat Loviisa, Pyhtää, Kotka, Hamina, Miehikkälä ja Virolahti suunnittelevat perustavansa hankeyhtiön, jonka tehtävänä on edistää itäisen rantaradan rakentamista.

Kuntien virkamies- ja luottamushenkilöjohto kokoontui Kotkassa tiistai-iltana ja päätti viedä hankeyhtiösuunnitelman kunnanhallitusten käsiteltäväksi vielä ennen juhannusta.

Kuntajohtajat olivat yksimielisiä siitä, että tuoreeseen hallitusohjelmaan kirjatut maininnat itään suuntautuvista ratalinjauksista antavat rantaratahankkeelle hyvän mahdollisuuden nousta mukaan julkiseen keskusteluun, joka on tähän mennessä pyörinyt lähinnä ns. oikoradan ympärillä.

”Oikoratakeskustelu on vienyt tähän mennessä suurimman mediahuomion, mutta nyt hallitusohjelman kirjaus antaa meille mahdollisuuden tuoda mukaan keskusteluun oman vaihtoehtomme. Itäinen rantarataratkaisu itse asiassa täyttää hallitusohjelman useita tavoitteita huomattavasti paremmin kuin vahvasti esillä ollut oikorata”, toteaa Kotkan kaupunginjohtaja Esa Sirviö.

Haminan kaupunginjohtaja Hannu Muhonen on samoilla linjoilla ja korostaa sitä, että juuri nyt on oikea aika toimia ja lähteä tosissaan liikkeelle.
”Meidän on myös hyvä tuoda keskusteluun kysymys siitä, että kenen etuja oikorata ihan oikeasti palvelee – kenelle se tehtäisiin ja mikä on sen kustannushyöty?”, Loviisan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mia Heijnsbroek-Wirén puolestaan kysyy.

Työssäkäyntialue kasvaa – Venäjä-kortti pidettävä mukana

Kuntajohtajat korostivat monia myönteisiä seikkoja, joita itäinen rantarata toisi tullessaan.
”Rantarata toisi huomattavan kasvun pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueeseen ja se olisi hyvä myös Helsingissä huomata”, korostaa Loviisan kaupunginjohtaja Jan D. Oker-Blom.

Myös ajatus siitä, että rantarata voisi ulottua aina Pietariin asti, on etelärannikon kuntajohtajien mukaan pidettävä muistissa.
”Venäjä-kortti on hyvä olla mukana koko ajan”, Haminan kaupunginjohtaja Muhonen painottaa.

Maan uuden hallituksen ohjelmaan kirjatut ympäristönsuojelutavoitteet ovat myös asioita, joita kuntajohtajat haluavat painottaa, kun puhutaan raideliikenteen kehittämisestä.
”Täytyy muistaa, että rantaradan rakentamisessa tehdään kokonaan uutta eikä vain nopeuteta muutamalla minuutilla jo olemassa olevaa yhteyttä”, muistuttaa Haminan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Elina Inkeroinen-Lalu.

Oulun kaupunkiseudulle laadittiin lähijunaliikenneselvitys

Kiinnostus kehittää lähijunaliikennettä Oulun seudulle on tuonut alueen kunnat yhteen selvittämään lähijunaliikenteen toteutettavuutta ja vaikutuksia pääradalla välillä Ii – Oulu – Kempele – Liminka. Tavoitteena työssä on ollut saada tutkittua tietoa kuin myös arvioita toteuttamisen vaatimista investoinneista, jotta keskustelu lähijunaliikenteestä voi alkaa.

Henkilöliikenteen kilpailun avautuminen raiteilla tuo uusia mahdollisuuksia – uusi tarjonta luo uutta kysyntää. Selvityksen mukaan lähijunaliikenteen käynnistäminen Ii – Liminka-välillä on nykyisellä ratakapasiteetilla mahdollista yhden tunnin vuorovälillä. Kuntien maankäyttö ja asukaspotentiaali luovat edellytykset kehittämiselle, mikäli Oulun seutu yhteisesti päättää sitoutua lähijunaliikenteen toteuttamiseen.

Lähijunaliikenteen kehittäminen tukee yhdyskuntarakenteen eheytymistä kaupunkiseudulla sekä parantaa saavutettavuutta kaikilla tasoilla. Lähijuna vastaa yritysten tarpeeseen työvoiman saatavuudessa. Merkittävien positiivisten ympäristövaikutusten lisäksi lähijuna vastaa yleiseen elämäntapamuutokseen antaen mahdollisuuden autottomaan arkeen, terveys- ja hyvinvointihyötyihin ja turvallisuuteen. Raideliikenteen myötä seudulla on mahdollisuus olla mukana kaupunkiseutujen kansainvälisessä kehityksessä.

Selvityksessä arvioidaan lähijunaliikenteen toteuttamismahdollisuudet ratakäytävän alueella Ii – Oulu – Kempele – Liminka. Työssä kuvataan keskeiset investointitarpeet sekä muut keskeiset edellytykset kuten liikennöinti ja sen järjestäminen. Lähijunaa tarkastellaan osana Oulun seudun joukkoliikennejärjestelmää ja raideratkaisukokonaisuutta. Lisäksi käytettävissä on uusia toteutusmalleja julkisen ja yksityisen rahoituksen yhdistämiseksi esim. asemanseutujen kehittämisessä, kun luodaan asemasta joukkoliikenteen, asumisen ja kaupan keskusta.

Tältä pohjalta on hyvä tarkastella kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämistä perustuen selvityksen tuloksiin.

Kuntalaiset suhtautuvat lähijunaliikenteeseen myönteisesti: Lähijunaliikenne on erittäin odotettu ja toivottu liikkumismuoto. Se palvelee etenkin säännöllistä työmatkaliikennettä kuin myös vapaa-ajan matkustusta. Lähijunilta toivotaan nopeutta sekä vaivattomuutta.

Lähijunan merkittävin investointi on jo olemassa: itse ratayhteys. Liikennöinnin käynnistäminen on mahdollista ja kannattavaa, mikäli seutu siihen yhteisesti sitoutuu.

Selvityksen on toteuttanut WSP Finland Oy Micropoliksen tilauksesta. Sen ovat rahoittaneet Pohjois-Pohjanmaan liitto sekä Iin, Kempeleen ja Limingan kunnat. Mukana ovat olleet myös Oulun kaupunki ja Väylävirasto.

Ladattava materiaali (pdf):

Vectron-sähköveturit käyttöön VR:n matkustajaliikenteessä

Kuvaaja: Jouni Koivuneva

Vectron-sähköveturit aloittavat matkustajaliikenteessä Oulu-Rovaniemi-välillä 3.6.2019. Viranomaisluvan mukaisesti vetureita ajetaan aluksi kolmen viikon kokeilujakson ajan, jonka jälkeen VR arvioi yhdessä liikenne- ja viestintävirasto Traficomin kanssa liikennöinnin jatkoa. Nykyisellään tavaraliikenteen käytössä olevilla vetureilla on tehty lukuisia koeajoja, joissa aiemmin herkäksi todetun kulunvalvontajärjestelmän on todettu toimivan myös matkustajaliikenteessä.

Vectron eli Sr3-sähköveturi on energiaa säästävä ja tehokas veturi, joka on suunniteltu toimimaan Suomen haastavissa sääolosuhteissa. VR Group on tilannut Siemens Mobilityltä kaikkiaan 80 uutta veturia toimitettavaksi vaiheittain vuoteen 2026 mennessä. Veturihankinta on osa merkittävää kalustoinvestointien sarjaa – kaikkiaan uuteen kalustoon on parin vuosikymmenen aikana investoitu yhteensä noin miljardi euroa.

Veturin turvalaitteistoon nykyisen lainsäädännön mukaisesti kuuluva eurooppalainen ETCS-kulunvalvontajärjestelmä reagoi suunnitellusti herkemmin kaikkiin signaaleihin. Järjestelmän herkkyyden vuoksi veturit saattavat tehdä satunnaisesti myös aiheettomia hätäjarrutuksia. Hätäjarrutus ei merkittävästi poikkea voimakkuudeltaan tavallisesta jarrutuksesta, ja matkustajaliikenteessä niitä tapahtuu eri syistä tyypillisesti kymmeniä vuodessa.

Kun uutta kalustoa otetaan käyttöön, on tavallista, että käyttöönoton aikana joitain ominaisuuksia pitää kehittää toimivammiksi. Veturin valmistaja Siemens on kehittänyt kulunvalvontajärjestelmää yhteistyössä eri tahojen kanssa jatkuvasti vuodesta 2015 lähtien ja veturilla on tehty tänä aikana lukuisia koeajoja. Raideliikenteen turvallisuutta valvova viranomainen on nyt todennut järjestelmän toimivan turvallisesti, kuten pitääkin”, kertoo VR Groupin liikennejohtaja Nina Mähönen.

Vectron-veturit ovat olleet tähän asti täydessä käytössä tavaraliikenteessä, ja olemme iloisia, että nyt saatu viranomaislupa mahdollistaa niiden käyttöönoton vaiheittain myös matkustajaliikenteessä. Aloitamme liikennöinnin aluksi muutaman viikon jaksoissa, joiden välissä arvioimme jatkotoimenpiteitä yhdessä Traficomin kanssa.

Ensimmäisen kolmen viikon jakson aikana Vectron-veturit liikennöivät matkustajaliikenteessä Oulu-Rovaniemi välillä, alkaen 3.6.2019.

Lue lisää Vectron-vetureista täältä.