Kotimaan junamatkustus kasvoi jälleen +10 % – pohjoisen yöjunasesonki käynnistyy kampanjahintaan

© VR Group

Elokuussa junamatkailun suosio pysyi vahvassa kasvussa. Kotimaan kaukoliikenteessä tehtiin 1,2 miljoonaa matkaa, +10 % viime vuotta enemmän. Vuoden alusta kotimaan kaukoliikenteen junamatkustus on kasvanut yhteensä 8 % viime vuoteen verrattuna. Jo pitkään jatkuneen kasvun taustalla on junamatkustuksen aiempaa edullisempi hintataso. Syksyn myötä käynnistyy Lapin yöjunasesonki ja oman auton saa pohjoiseen mukaan edulliseen kampanjahintaan.

Elokuussa matkustus kasvoi eniten Helsingin ja Oulun (+20 %), Helsingin ja Turun (+17 %) sekä Helsingin ja Jyväskylän (+16 %) välillä. Matkustuksen kasvu keskittyy edelleen isojen kaupunkien välille. Kärkikolmikon lisäksi matkustus kasvoi reilusti myös Helsingin ja Tampereen (+13 %) sekä Helsingin ja Kuopion välillä (+ 11 %).

Kasvun taustalla on junamatkustuksen edullinen hintataso.

”Matkamäärämme ovat olleet jatkuvassa kasvussa laskettuamme kaikkia  kaukoliikenteen hintoja noin 25 % vuonna 2016. Edullisin tapa matkustaa on Säästölippumme, jolla matka esimerkiksi Helsingistä Tampereelle tai Turkuun on hinnaltaan vain 8,90 euroa. Edullisten hintojen lisäksi junan houkuttelevuutta kasvattavat uudistuneet palvelumme ja lisätty vuorotarjonta, kertoo matkustajaliikennejohtaja Topi Simola.

Yöjunasesonki alkaa – oma auto mukaan

Syksyn myötä Lapin yöjunien sesonki käynnistyy. Yöjunaliput ovat nyt myynnissä pitkälle ensi kevääseen, 29.4.2020 asti. Ruska-ajan lisäksi yöjunilla matkustetaan pohjoiseen runsaasti etenkin jouluna ja vuodenvaihteessa sekä kevään hiihtolomakautena, jonka suosituimmat paikat varataankin nopeasti loppuun.

Nyt myös oman auton saa edullisesti matkaan mukaan. 9.-22.9. välisenä aikana valituille yöjunalähdöille on saatavilla makuu- ja autopaikka edulliseen yhteishintaan, alkaen vain 99 €. Myös oman hytin 1-2 hengelle saa kampanjahintaan, autopaikan kera alkaen vain 148 €.

”Lapissa etäisyydet ovat pidempiä ja moni liikkuu perillä mielellään omalla autolla. Pitkän ajomatkan sijaan kulkuneuvon kuljettaa kätevimmin pohjoiseen junalla, edullisimmillaan nyt alle sadalla eurolla. Matka-ajan voi käyttää rentoutumalla ja herätä virkeänä perillä”, Simola jatkaa.

Helsinki–Turku nopean junayhteyden hankekokonaisuuden YVA allekirjoitettiin

Kuvassa sopimuksen allekirjoittajat vasemmalta oikealle Janica Solehmainen; Ramboll Finland Oy, Veli-Markku Uski; Sitowise Oy, Päivi Nuutinen; Väylä, Heidi Mäenpää; Väylä ja Seppo Veijovuori; Sitowise Oy.

Helsinki–Turku nopeasta junayhteydestä laaditaan hankekokonaisuuden ympäristövaikutusten arviointi eli YVA, joka sisältää rataosuudet Espoo–Salo-oikorata, Salo–Turku-kaksoisraide, Turun henkilöratapiha, Piikkiön oikaisu sekä ”0+” -vaihtoehtona rantarata. Helsinki–Espoo välin rataosan hankekokonaisuuden YVA tuli ajankohtaiseksi, koska EU-direktiivin tulkinnan mukaan hankkeita ei voida pilkkoa osiin.

Hankekokonaisuuden YVA:ssa arvioidaan merkittävimmät vaikutukset YVA-lain mukaisesti. Välillä Helsinki–Espoo rata on jo toteuttamista vaille valmis. Espoo–Salo-oikoradan osalta hankekokonaisuuden YVA perustuu vuonna 2010 tehtyyn Espoo–Salo-oikoradan YVA:n vaikutusarviointien päivittämiseen, maakuntakaavan mukaiseen linjaukseen sekä tekeillä oleviin ja tehtyihin luontoselvityksiin. Välillä Salo–Turku ja Piikkiön oikaisu tehdään uusia luontoselvityksiä ja -arviointeja.

– Helsinki–Turku nopean junayhteyden hankkeeseen haetaan sekä suunnitteluun että rakentamiseen EU-tukea. Tämän takia on erittäin tärkeää, että myös YVA on tehty EU-direktiivin mukaisesti, kertoo Väylän projektipäällikkö Heidi Mäenpää.

Ympäristövaikutusten arviointi toteutetaan yhteistyönä

Hankekokonaisuuden YVA ja Salo–Turku-kaksoisraiteen sekä Piikkiön oikaisun tekninen suunnittelu tehdään Ramboll Finland Oy:n ja Sitowise Oy:n yhteistyönä. Samat suunnittelijat ovat parhaillaan laatimassa myös Espoo–Salo-oikoradan yleissuunnitelmaa. YVA-yhteysviranomaisena toimii Uudenmaan ELY-keskus, joka tekee yhteistyötä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa.

– Olemme mukana Espoo–Salo-oikoradan yleissuunnitelman laadinnassa ja tehneet myös vuoden 2010 YVA:n, mitkä antavat erinomaisen lähtökohdan tämän työn tekemiselle. Työ on meille suuri huomioiden sen luonteen, laajuuden ja aikataulun. Olemme kuitenkin saaneet koottua parhaan mahdollisen projektiryhmän tämän työn laadukkaaseen läpivientiin, projektipäällikkö Veli-Markku Uski Sitowise Oy:stä kertoo.

– Ratageometrian ohella Salo–Turku välillä suunnitellaan muun muassa tunneleiden, siltojen, geotekniikan sekä teiden ja katujen tekniset ratkaisut. Salon ja Turun välillä suunniteltava kaksoisraide myötäilee Piikkiön oikaisua lukuun ottamatta nykyistä ratakäytävää. Haasteita suunnittelulle tuo se, että luonnonympäristön ja avoimien peltoalueiden ohella rata kulkee useissa kohdin tiiviin asutuksen keskellä, sanoo teknisestä suunnittelusta vastaava Markku Salo Ramboll Finland Oy:stä.

Toteutuessaan nopea Helsingin ja Turun välinen junayhteys toisi lisää sujuvuutta ihmisten liikkumiseen, uusia mahdollisuuksia alueiden kehitykseen ja kasvuun sekä yhdistäisi Suomen rataverkon tiiviimmin osaksi kansainvälisiä liikenneyhteyksiä.

Hanke verkossa:

Helsinki–Turku nopea junayhteys

https://vayla.fi/kaikki-hankkeet/helsinki-turku-nopean-ratayhteyden-jatkosuunnittelu

Espoo–Salo-oikorata

https://vayla.fi/kaikki-hankkeet/espoo-salo-oikorata

Neuvottelut suurten raideliikennehankkeiden edistämiseksi käyntiin

Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marinin esittämiä linjauksia suurten raideliikenneinvestointien edistämiseksi 10.9.2019.

Talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätöksen mukaisesti liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää neuvottelut Turun tunnin juna -hankeyhtiön sekä Suomi-rata-hankeyhtiön perustamiseksi. Neuvotteluja käydään raideliikenneinvestoinneista hyötyvien kuntien ja muiden julkisomisteisten yhteisöjen kanssa. Valtiovarainministeriö osallistuu neuvotteluryhmiin.

Hankeyhtiöiden toimialana ja tehtävänä on hankkeisiin liittyvä suunnittelu ja sen rahoittaminen rakentamisvalmiuteen asti. Suunnitteluvaiheeseen ja suunnittelun rahoitukseen osallistuminen ei sido osapuolia hankkeiden rakentamisvaiheeseen tai rakentamisen rahoitukseen.

Neuvotteluissa käydään läpi raideliikennehankkeiden suunnittelun lähtökohtia. Tällaisia ovat esimerkiksi osapuolten priorisoimat linjausvaihtoehdot ja tavoiteltava palvelutaso. Lisäksi käydään läpi hankkeen myötä toteutuvien maankäyttö- ja kiinteistökehityshyötyjen ja muiden hyötyjen taikka tulojen ohjaaminen hankkeen toteuttamiseen.

Liikenne- ja viestintäministeriö on käynnistänyt selvityksen ja vertailun itäisen nopean yhteyden linjauksesta. Nopeaa itäisen suunnan raideyhteyttä edistetään yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Päätöksiä asiassa voidaan tehdä, kun selvitys valmistuu. Selvityksen arvioitu valmistumisaika on keväällä 2020.

Liikenne- ja viestintäministeriö on esittänyt budjettiriiheen hallitusohjelmassa linjattujen päärataan kytkeytyvien yhteysvälien nopeuttamista ja parantamista väleillä Seinäjoki-Vaasa, Tampere-Jyväskylä ja Tampere-Pori.

Hankeyhtiöihin valtion lisäksi muitakin omistajia

Hankeyhtiöiden perustaminen edellyttää, että niihin tulee omistajiksi eli osakkaiksi valtion lisäksi myös muita hankkeesta hyötyviä julkisyhteisöjä tai julkisesti omistettuja yhteisöjä. Hankeyhtiöissä voisi olla myös muita osakkaita edellyttäen, että yhtiössä säilyisi julkisomisteinen määräenemmistö.

Valtio omistaisi hankeyhtiöistä perustamisvaiheessa vähintään 51 prosenttia ja muut osakkaat noin 49 prosenttia. Osakkaiden tulisi sitoutua yhtiön pääomittamiseen edellä mainitussa suhteessa siten, että pääomitus kattaisi arvioidut rakentamisvalmiuden edellyttämän suunnittelun kustannukset sekä muut hankeyhtiön toiminnan edellyttämät kustannukset.

Osakassopimusten hyväksymisen jälkeen valtiolla on valmius pääomittaa hankeyhtiöitä seuraavasti: Suomi-rata 76,5 milj. euroa ja Hankeyhtiö Turun tunnin juna 38,25 milj. euroa. Suomi-radan suunnittelukustannusten arvio on kokonaisuudessaan noin 150 miljoonaa euroa. Turun tunnin junan jäljellä olevaksi suunnittelukustannukseksi on arvioitu noin 75 miljoonaa euroa.

Hankeyhtiöt tulisivat liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjaukseen. Valtio ei luovuta päätösvaltaansa taloudellisesti tai yhteiskunnallisesti merkittävissä asioissa hankeyhtiöille.

Neuvottelutulos osakassopimuksineen tuodaan valtion osalta myöhemmin erikseen talouspoliittisen ministerivaliokunnan käsiteltäväksi. Talouspoliittinen ministerivaliokunta linjaa neuvottelutuloksen hyväksymisestä ja yhtiöiden perustamisesta.  

Talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi lisäksi, että Pohjolan Rautatiet Oy ei perusta rautatieliikenteen Kalusto- tai Kiinteistöyhtiötä, eikä Rail Baltica -yhtiötä.

Muistio; Eteneminen suurissa raideliikennehankkeissa

Tampereen Ratikan pysäkkikatostoimittajaksi valittiin JCDecaux

Kuva: JCDecaux Finland Oy

Tampereen Raitiotie Oy on valinnut Tampereen Ratikan pysäkkikatostoimittajaksi JCDecaux Finland Oy:n. Samaan hankintaan kuuluvat myös Tampereen bussikatokset. Pysäkkitoimittaja valittiin tarjouskilpailun ja useiden neuvotteluiden perusteella. Tarjouskilpailuun osallistui ensimmäisessä vaiheessa neljä yritystä, joista kolmelle lähetettiin lopullinen tarjouspyyntö.

JCDecaux on ulkomainonnan globaali markkinajohtaja, jolla on toimintaa yli 80 maassa. Suomessa yhtiö operoi valtakunnallisesti, Rovaniemeltä Helsinkiin.

JCDecaux hankkii pysäkkikatokset ja saa niille mainosoikeuden noin viidentoista vuoden sopimuskaudelle. Tampereen kaupunki saa 20 % digitaalisesta mainosajasta kaupunkiviestinnän toteuttamiseen. Pysäkkikatosten kustannukset katetaan mainostuloilla.

– Tampereen Ratikan pysäkit tulevat raitiovaunujen lisäksi näkyväksi osaksi kaupunkikuvaa. Katosten lopullisessa muotoilussa tullaan huolehtimaan, että ne istuvat tamperelaiseen kaupunkimaisemaan. Sen lisäksi, että ne suojaavat matkustajia sateelta ja liialta paisteelta, pysäkeillä tarjotaan myös tärkeää matkustajainfoa. Pysäkit tullaan valjastamaan osittain myös Ratikan taiteen käyttöön, ratapäällikkö Markus Keisala Tampereen Raitiotie Oy:stä kertoo.

– Olemme todella iloisia, että saamme jatkaa hyvää yhteistyötä Tampereen kaupungin kanssa. Sopimuksen myötä Tampereen pysäkki-infrastruktuuri kehittyy kaupungin mukana. Uusien digitaalisten mainosnäyttöjen avulla kaupunkilaiset saavat entistä paremmin myös kaupungin omaa viestintää, JCDecaux Finlandin kehitys- ja tekninen johtaja Matti Viitala  iloitsee.

Raitiovaunupysäkkikatokset tullaan asentamaan vuoden 2020 loppuun mennessä.

VR FleetCare – yhtiöitetty raidekaluston kunnossapito hakee nimenmuutoksella voimaa kasvuun

VR FleetCare huoltaa raidekalustoa Kuvaaja Atte Mäläskä

Vuoden alusta VR:n tytäryhtiöksi yhtiöitetty junakaluston kunnossapitoyhtiö VR Kunnossapito Oy tunnetaan jatkossa nimellä VR FleetCare. Uutta nimeä käytetään yrityksen kaikessa näkyvyydessä ja kohtaamisissa.

– VR FleetCare on iskevä ja kansainvälinen nimi, jolla pystymme erottautumaan muista kunnossapitoyrityksistä. VR FleetCare kertoo asiakkaalle, että pidämme huolta ja välitämme heidän omistamastaan kalustosta. Tytäryhtiöstatuksen mukana tuleva etuliite VR muistuttaa asiakkaitamme uuden yrityksen mittavasta historiasta rautatiemaailmassa sekä taustalla olevista isäntäyrityksen leveistä hartioista, toimitusjohtaja Kimmo Soini perustelee nimen valintaa.

Nimenmuutos on yksi osa VR FleetCaren kehityspolkua omana yhtiönä. Yhtiön tavoitteena on tulevina vuosina hakea kasvua muusta raideliikenteestä ja lähialueilta. Raidekaluston kunnossapidon markkina näyttää hyvältä. Kun raideliikenteen osuus koko liikenteestä kasvaa niin samalla myös huoltomarkkina kasvaa.

– Uskomme olevamme kilpailukykyisiä tässä markkinassa ja pystymme hyödyntämään sitä vankkaa operatiivista kokemusta, jota olemme yli sadan vuoden jälkeen kartuttaneet. Meillä on hyvä ymmärrys siitä mitä asiakas haluaa. Haluamme olla asiakkaillemme tärkeä kumppani ja huolehtia heidän kalustostaan parhaalla mahdollisella tavalla. Kärkiasioitamme yrityksen eteenpäin viemisessä on kehittää älykästä ja ennakoivaa kunnossapitoa sekä tuoda asiakkaillemme tarjolle uusia dataan ja analytiikkaan perustuvia kaluston elinkaaripalveluita, VR FleetCaren kaupallinen johtaja Peter Guldbrand kertoo.

Lisätietoja: VR mediadesk puh. 030 70123 

VR FleetCare

Raidekaluston monimerkkihuoltamo VR FleetCare on suomalaisen rautatieoperaattori VR Groupin tytäryhtiö. Tarjoamme asiakkaillemme laadukkaita raideliikenteen kaluston viankorjaus-, huolto- ja elinkaaripalveluita sekä kalustotekniikkaan liittyviä asiantuntijapalveluita pohjoismaissa sekä Baltian alueella.  

Panostamme vahvasti tulevaisuuteen ja toimintaamme ohjaa niin jatkuva kehittyminen kuin uusin teknologia. VR FleetCare työllistää yli 1000 työntekijää ja vuosittainen liikevaihto on noin 200 miljoonaa euroa. 

Pidämme huolen siitä, että raiteilla kulkeva kalusto kohtaa asiakkaidemme vaatimukset, älykkäästi ja turvallisesti, aina ja kaikissa olosuhteissa.

ŠKODA TRANSPORTATION GROUPIN TULEVAT MERKITTÄVÄT TILAUKSET TULLAAN TEKEMÄÄN OTANMÄEN TEHTAALLA – SATOJA UUSIA TYÖPAIKKOJA TULOSSA

Oulu/Otanmäki, 03.09.2019 – Škoda Transportation on viime aikoina voittanut useita Euroopan merkittäviä tarjouskilpailuja moderneilla raitiovaunuilla sekä paikallisjunilla. Viimeisin voittoisa kilpailu on Latvian uudet paikallisjunat. Sopimuksen arvo on noin 250 MEUR.

”Škoda Transtechin Otanmäen tehtaalla on merkittävä rooli Saksan Mannheimin raitiovaunujen sekä Latvian paikallisjunien toimituksissa,“ sanoi Škoda Transportationin myyntijohtaja sekä Škoda Transtechin hallituksen puheenjohtaja Zdenek Majer tiistaina liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marinin vieraillessa Otanmäen tehtaalla. Majerin mukaan uusien tilausten myötä syntyy satoja uusia työpaikkoja tulevien vuosien aikana. “Suomi on tärkeä kotimarkkina koko konsernille ja kuntien sekä VR Groupin kotimaan tilaukset ovat erittäin tärkeitä Otanmäen tehtaan vakaalle työllisyydelle tulevaisuudessa”, lisäsi Zdenek Majer.

Škoda Transtechin toimitusjohtajan Lasse Orren mukaan tilaukset Otanmäen tehtaalta Latviaan alkavat vuonna 2021 ja kestävät vuoteen 2024 asti. Sitä ennen tilauskanta on pyrittävä pitämään yllä siten, että pystymme pitämään täystyöllisyyden Otanmäen tehtailla.

„Uudet tilaukset merkitsevät myös tarvetta uusiin rekrytointeihin. Ammattitaitoisen työvoiman saanti ei ole helppoa, joten tarvitsemme merkittävän määrän muuntokoulutusta Kainuuseen,“ sanoo toimitusjohtaja Orre.

Osa ammattilaisista tulee myös muista maista, joten Škoda Transtechilla toivotaan, että myös Suomessa luovutaan ulkomaisten työntekijöiden tarveharkinnasta.