Veturinkuljettajien mielenilmaisu 7.10. peruttu – lähijunat kulkevat normaalisti

Rautatiealan Unioni RAU ry on ilmoittanut lähiliikenteen veturinkuljettajien mielenilmauksen perumisesta. VR ja RAU ry löysivät keskusteluyhteyden sunnuntaina 6.10. ja työtaistelun tultua perutuksi sopivat neuvottelujen jatkamisesta.  

Tavoitteena on, että lähijunaliikenne sujuu normaalisti maanantaina 7.10.

:KATSO LISTA: Veturinkuljettajien mielenilmaisu vaikuttaa lähijuniin maanantaina 7.10. – aamun lähijunat peruttu

Kuvaaja Leif Rosnell

Rautatiealan Unioni RAU ry on ilmoittanut lähijuniin vaikuttavasta veturinkuljettajien mielenilmauksesta, joka järjestetään maanantaina 7.10. Mielenilmauksen vuoksi kaikki HSL:n (A, E, I, K, L, P, U, Y) ja VR:n (D, G, R, T, Z) lähijunat perutaan klo 03:00-09:00 väliseltä ajalta. Matkustajien kannattaa varautua aamun liikenteeseen muilla kulkuvälineillä.

VR lähiliikenteen veturinkuljettajat palaavat töihin kello 09:00 jälkeen alkaviin työvuoroihin, mutta liikennevaikutukset kestävät koko päivän. Matkustajien on hyvä varautua myöhästymisiin ja yksittäisiin perumisiin koko maanantain 7.10. ajan. Pahoittelemme matkustajille aiheutuvaa haittaa.

Mielenilmauksen ajalle etukäteen ostetut VR:n liput voi kuluitta joko peruuttaa tai vaihtaa käytettäväksi toisena ajankohtana. Lisätietoja puhelinpalvelusta 0800 166 888 (ma-su klo 5-22, maksuton).

VR pyrkii keskustelemaan ja etsimään tilanteeseen ratkaisua RAU:n kanssa vielä sunnuntaina 6.10.

Kaukoliikenteen junat ajetaan maanantaina 7.10. normaalisti.

Palta: VR:n lähiliikenteen kuljettajien lakko laiton

Paltan neuvottelujohtaja Janne Laitinen 

Rautatiealan Unioni RAU ry on ilmoittanut aloittavansa 7.10. VR:n lähiliikenteen kuljettajia koskevan työnseisauksen. Lähiliikenteen kuljettajat eivät saavu maanantaina klo 03.00 – 09.00 alkaviin työvuoroihin. Palvelualojen työnantajat Palta toteaa lakon laittomaksi. Työnseisaus vaikuttaa merkittävästi pääkaupunkiseudun lähiliikenteeseen ja hankaloittaa matkustajien arkea.

– VR:ssä on osana järjestelmäuudistusta luotu uusi toimintamalli lähiliikenteen ns. heittomiehille ilmoitettavien työvuorojen välineestä. Aiemmin työvuorot on ilmoitettu tekstiviestillä tai soittamalla puhelimitse, ja yhtiössä on nyt päätetty siirtyä käyttämään vuoroista ilmoittamiseen erillistä sovellusta tekstiviestin sijaan. Ilmoitus tulee kuitenkin myös jatkossa veturinkuljettajien puhelimeen,  Paltan neuvottelujohtaja Janne Laitinen sanoo.

– Alalla on tällä hetkellä voimassa Paltan ja RAU:n välinen työehtosopimus. Työehtosopimuksiin liittyvät erimielisyydet pitäisi käsitellä sitä varten sovituissa menettelyissä ja asiaan liittyvä menettely on tällä hetkellä kesken. Työtaisteluiden aloittaminen kesken neuvotteluprosessin rikkoo vakavasti vallitsevaa tapaa ja on erityisen moitittavaa. Pahoittelemme matkustajaliikenteelle aiheutuvaa haittaa ja teemme Paltassa kaikkemme, jotta tilanne saadaan ratkaistua mahdollisimman pian.

Tarkempia tietoja lakon aiheuttamista häiriöistä kerrotaan VR:n sivuilla.

RAU:N HELSINGIN VETURINKULJETTAJIEN OSASTO: VETURINKULJETTAJIEN TYÖTAISTELU PYSÄYTTÄÄ PÄÄKAUPUNKISEUDUN JUNALIIKENTEEN MAANANTAINA

Kuvaaja Soile Laaksonen

Helsingin VR lähiliikennyksikön veturinkuljettajat järjestävät työnseisauksen vastalauseena työnantajan tulkinnalle ja toiminnalle, jossa se ulottaa työnantajan direktio-oikeuden työntekijän vapaa-ajalle.

Lähiliikenteen veturinkuljettajat eivät saavu maanantaina 7.10.2019 klo 3:00-9:00 alkaviin työvuoroihin. Työnseisaus aiheuttaa liikennehaittaa lähiliikenteessä pitkälle maanantai iltaan asti. Veturinkuljettajat pahoittelevat matkustajille aiheutuvaa haittaa. Työnantaja on päättänyt tulkintaetuoikeuteen vedoten ottaa käyttöön toimintamallin, jossa ns. heittovuoron työntekijä on velvoitettu vapaapäivänään, vuosiloman tai sairausloman aikana, ilman korvausta tai muuta vastiketta, käyttämään työvälineitä sekä työnantajan tietojärjestelmiä tulevan työvuoron ajankohdan selvittämiseksi.

Kuljettajat katsovat työnantajan tietojärjestelmien ja työvälineiden käytön työksi, josta on saatava työaika tai työnantajan on ilmoitettava työt kuten asia on työehtosopimukseen kirjattu ja sovittu tähän asti. Veturinkuljettajat katsovat, että työnantajan tulkinta antaa työnantajalle oikeuden siirtää monia muitakin, tietojärjestelmiin liittyviä tehtäviä vapaa-ajalla suoritettavaksi.

Veturinkuljettajan työ on turvallisuuskriittistä raskasta kolmivuorotyötä, jota tehdään kaikkina vuorokauden aikoina. Vapaa-aika on kuljettajalle elpymistä, jolloin on ensiarvoisen tärkeää, että heittovuorossa olevat, jotka jo muutenkin uhraavat vapaa-aikaansa siihen, että ovat valmiita lähtemään työvuoroon minimissään 7h varoajalla, eivät joudu tekemään ylimääräisiä työtehtäviä vastikkeetta.

Asiasta on yritetty neuvotella viimeiseen asti, mutta työnantaja ei ole asiasta halunnut neuvotella.

Suomen haettava rahaa ratahankkeille EU-budjettikauden viimeisestä jaosta

Lokakuun aikana avautuu tämän EU-budjettikauden viimeinen rahoitushaku liikenteelle. Jaossa on 750 miljoonaa euroa, josta isoin osa 500 miljoonaa euroa on osoitettu ratahankkeille. Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Päivi Wood muistuttaa, että Suomen ei kannata jättää käyttämättä tätä mahdollisuutta.

Budjettikausi 2014-2020 kulkee kohti loppuaan. Wood muistuttaa, että EU-rahoitusta saaneita hankkeita jäi toteutumatta ja nyt rahoitusta kohdennetaan uudelleen. Viime viikolla EU-jäsenmaat ja komissio pääsivät yhteisymmärrykseen siitä, miten ensimmäinen 117 miljoonan euron ylijäämä jaetaan. Samalla päätettiin siitä, mihin kokonaisuuksiin viimeinen ylijäämäerä kohdennetaan.

“Suomalaisista hakemuksista menestyivät Oulun, Kokkolan ja Rauman satamat kuuden miljoonan potillaan. Lisää rahoitusta olisi kuitenkin tarjolla”, Wood sanoo.

Viimeinen erä on 750 miljoonaa euroa, josta 500 miljoonaa euroa tullaan osoittamaan raidehankkeisiin eri puolille Eurooppaa.

“Lokakuussa avautuva rahoitushaku, Suomen raiteiden korjausvelka sekä suuret ratahankkeet on yhtälö, jonka lopputuloksena ei voi olla nolla euroa Suomelle EU-budjetista”, Wood sanoo.

Lähes valmiita hankesuunnitelmia tai osia niistä liittyen isoihin ratahankkeisiin voitaisiin tukea helmikuun lopussa päättyvällä rahoitushaulla. Suunnitteluun on mahdollista saada 50 prosentin tuki EU:lta.

“Nyt tarvitaan toimia sille, että kansallinen rahoitus saadaan järjestymään ja jo edistyneiden suunnitelmien rukkaaminen siihen kuntoon, että ne hyväksytään myös Brysselissä. Aikaa tälle on helmikuuhun 2020 asti”, muistuttaa Wood.

Suurten raidehankkeiden edistämistä koskevat neuvottelut aloitettaneen kotimaassa lokakuussa. Näiden neuvottelujen rinnalla valmistelua voitaneen tehdä myös nykyisellä mallilla.

Helmikuun jälkeen komissio tekee omat kiemuransa hankkeiden arvioimiseksi.  Ehdotukset hyväksytään vastaavassa menettelyssä kuin viime viikon perjantaina jaettu 117 miljoonaa euroa. Vasta tämän jälkeen allekirjoitetaan sopimukset tarkkoine lukuineen jäsenmaiden kanssa.

“Aikaa toteutukselle on vuoden 2023 loppuun saakka. Isoissa ratahankkeissa on varmasti sellaisia osioita, jotka voitaisiin saada maaliin annetussa ajassa ja samalla hyötyä rahoituksesta”, Wood sanoo.

Tällä rahoituskaudella saadusta rahoituksesta Suomessa on käytetty 90 prosenttia.

“Hienoja onnistumisia verrattuna koko Euroopan 61 prosentin toteutumiskeskiarvoon nähden. Suomessa osataan, jos vain halutaan”, Wood sanoo.

Juna on paras vaihtoehto porvoolaisille pendelöijille

Nopea Itärata parantaisi porvoolaisten joukkoliikenneyhteyksiä merkittävästi, selviää Strafica Oy:n tekemästä Porvoon ja Helsingin seudun liikenneselvityksestä. Selvityksessä on vertailtu erilaisten linja-autoon, metroon ja junaan perustuvien joukkoliikenneratkaisujen vaikutuksia mm. porvoolaisten matka-aikoihin ja matkustustapoihin vuoteen 2050 mennessä.

– Kaikki junavaihtoehdot ovat huomattavasti metro- ja linja-autovaihtoehtoja parempia porvoolaisten kannalta. Ne lisäävät joukkoliikenteen käyttöä ja vähentävät henkilöautoliikennettä, ja tämän vuoksi niiden voi arvioida vähentävän myös liikenteen päästöjä, toteaa apulaiskapunginjohtaja Fredrick von Schoultz Porvoon kaupungilta.

Itärata veisi porvoolaiset 32 minuutissa pääkaupunkiseudulle

Nopeaa Itärataa pitkin pääsisi Porvoon Kuninkaanportista Helsingin päärautatieasemalle 32 minuutissa, kun linja-automatka vie nykyisin hieman yli tunnin aamuruuhkassa. Juna olisi myös henkilöautoa nopeampi vaihtoehto.

Vaikutukset olisivat erityisen myönteiset, jos Itäradan lisäksi saataisiin myös lähijunaliikennettä Porvooseen asti. Yhteyksien säilyminen esimerkiksi Viikkiin ja Malmiin edellyttäisi kuitenkin joidenkin linja-autolinjojen säilyttämistä Helsingin esikaupunkivyöhykkeille.

– Junavaihtoehdon haasteena ovat tietysti suuret ratainvestoinnit sekä lähijunien liikennöintikustannukset suhteessa nykyisenkaltaiseen linja-autojärjestelmään.

Itämetro ei vähennä juurikaan linja-autovuorojen tarvetta

Metron jatkaminen idän suuntaan täydentäisi linja-autoliikennettä esimerkiksi tulevan Sakarinmäen aseman liityntäyhteyksien kautta. Itämetron lisäksi tarvittaisiin kuitenkin edelleen lähes nykyisenkaltaiset suorat linja-autovuorot Helsingin kantakaupunkiin.

– Porvoolaisten yhteydet heikkenevät, jos linja-autolla ei pääse suoraan kantakaupunkiin, vaan Porvoosta pääsee Helsingin keskustaan vain metroon tai lähijuniin liittymällä. Tämä kasvattaisi puolestaan henkilöauton käyttöä.

Linja-autojen reittejä ja vuoroja pitää kehittää

Linja-autoihin perustuva joukkoliikennejärjestelmä palvelee Porvoon suuntaa melko hyvin pitkälle tulevaisuuteen. Tämä antaa pelivaraa pidemmän aikavälin ratahankkeiden toteuttamiselle. Linja-autoliikenteen ennustetaan kuitenkin hidastuvan jonkin verran ruuhkien lisääntymisen vuoksi.

– Linja-autovuorojen määrää ja reittejä pitää kehittää niin, että ne palvelevat paremmin esimerkiksi Pasilan aluetta, kun työssäkäynnin painopiste siirtyy keskustasta pohjoiseen. Yhteyksiä voidaan monipuolistaa myös päättämällä osa vuoroista Kampin sijasta esimerkiksi Hakaniemeen, von Schoultz painottaa.

– Erityisen tärkeää on varmistaa sujuvat vaihtoyhteydet Porvoon suunnan linja-autojen ja Helsingin seudun uudistuvien poikittaisten yhteyksien välillä. Joukkoliikenteen kilpailukykyä voidaan tukea myös yhdistämällä lippujärjestelmiä.

Noin neljännes Porvoossa asuvista työssäkäyvistä käy töissä pääkaupunkiseudulla. Vuonna 2015 näiden pendelöijien lukumäärämäärä oli noin 5 500. Porvoon seudulta pääkaupunkiseudulle pendelöi noin 8000 henkilöä.

Selvitys: https://www.porvoo.fi/juna-on-paras-vaihtoehto-porvoolaisille-pendeloijille

Luumäki-Imatra-ratahankkeessa rakennettavan kaksoisraiteen ensimmäinen urakka aiheuttaa liikennejärjestelyitä valtatie 6:lla Lappeenrannassa

Kartta liikennejärjestelyiden vaikutusalueesta valtatie 6:lla

Luumäki-Imatra-ratahankkeen (LUIMA) tulevan kaksoisradan ensimmäisen osuuden, Joutseno-Rauha-välin, rakentaminen käynnistyy tällä viikolla Joutsenossa Kesolan alueella. Alkavat työt vaikuttavat valtatie 6 liikenteeseen.

Liikennejärjestelyt sulkevat toisen Lappeenrannan suuntaan menevistä kaistoista Joutsenon tv-maston ja Kesolan rampin välillä. Samalla liikennenopeus lasketaan 50 kilometriin tunnissa. Liikennejärjestelyt tulevat käyttöön keskiviikosta 2.10. lähtien. Järjestelyillä ei ole vaikutusta Imatran suuntaan ajettaessa.

– Liikennejärjestelyt ovat voimassa alustavan arvion mukaan kaksi kuukautta. Haluamme, että sekä liikenne kohteen ohi, että työt alueella saadaan toteutettua mahdollisimman turvallisesti, sanoo LUIMA-ratahankkeen projektipäällikkö Joonas Hämäläinen. Urakan alkuvaiheessa radan ja valtatien välistä poistetaan puustoa, tien kaiteisiin tehdään muutoksia ja massoja siirretään. Uusi ratapenger tulee aikanaan sijaitsemaan lähempänä tietä, Hämäläinen jatkaa.

Välille Joutseno-Imatra rakennettava uusi, vajaa 20 kilometriä pitkä kaksoisraide rakennetaan nykyisen yksiraiteisen osuuden rinnalle.

Viikonlopun pitkissä junaliikennekatkoissa edistetään alikulkusiltojen urakkaa

Tulevaan kaksoisraideosuuteen liittyvä viiden uuden alikulkusillan urakka vaikuttaa lähiaikoina junaliikenteeseen. Tulevana viikonloppuna 5.-6.10. junaliikenne katkaistaan. Katkossa siirretään uusi silta paikoilleen Karjasillalla, ja Kesolan alikulkusillalla tehdään porapaalutuksia. Lokakuun lopun pitkässä liikennekatkossa 26.-27.10. siirretään puolestaan Kesolan alikulkusilta paikoilleen.

Liikennekatkojen aikana matkustajajunat korvataan bussikuljetuksilla. Kuljetuksista löytyy lisätietoja VR:n sivuilta vr.fi.

Hankkeen nettisivut: https://www.vayla.fi/luumaki-imatra-ratahanke

Hanke Facebookissa: https://facebook.com/luumakiimatra