VR odottaa vuodenvaihteessa yli 60 000 venäläisturistia Suomeen – Allegroon lisätään asiakaspaikkoja

Kuvaaja Leif Rosnell

Venäjän käynnissä oleva lomasesonki tuo Suomeen vuodenvaihteen tienoilla peräti 60 000 venäläisturistia. Venäjän matkustus on kasvussa ja yhteensä Helsingin ja Pietarin välillä kulkevalla Allegro-junalla tehdään vuonna 2019 yli 550 000 matkaa.

Viime vuodenvaihteessa Suomen ja Venäjän välillä tehtiin noin 57 000 matkaa. Nyt VR odottaa matkamäärien kasvavan yli 60 000:een. VR on varautunut sesonkiin lisäämällä Pietarin ja Helsingin välillä kulkeviin Allegro-juniin asiakaspaikkoja.

Vuodenvaihteessa odotamme Suomeen jälleen kymmeniä tuhansia venäläisturisteja, sillä Venäjällä vietetään tuolloin joulu- ja uudenvuodenlomaa. Moni saapuu esimerkiksi ostosmatkalle perheen kanssa. Suosituimmat Allegro-vuorot ajetaankin kahdella junarungolla, jolloin istumapaikkojen määrä kasvaa 330:sta noin 660:een”, VR:n Venäjän liikenteen päällikkö Viktoria Hurri kertoo.

Sesongin aikana kahdella junarungolla ajetaan Pietarista Helsinkiin yhteensä viisi kysytyintä Allegro-vuoroa. Uudenvuodenaattona ja -päivänä kahdella rungolla ajetaan aamupäivän vuorot. Suosituimpana matkustuspäivänä, 2.1., kahdella rungolla ajetaan sekä aamuvarhaisen että iltapäivän vuorot. Vuodenvaihteen viimeinen tuplarunkovuoro Pietarista ajetaan 3.1. aamupäivällä. Paluuliikenteen suosituin matkustuspäivä on 8.1., jolloin iltapäivällä klo 15 Helsingistä Pietariin lähtevä vuoro ajetaan kahdella rungolla.

Lisäksi Venäjän rautateiden RZD:n Moskovan ja Helsingin välillä liikennöimä Tolstoi-juna saa vuodenvaihteessa yhteensä 20 lisävuoroa. Ensimmäinen lisävuoroista saapui Moskovasta Helsinkiin lauantaina 28.12. Lisävuorojen liput ovat myynnissä sekä VR:llä että RZD:llä.

Allegron suosio jatkaa vahvaa kasvuaan

Vuonna 2019 Allegro-matkustamisen suosion odotetaan kasvavan peräti 15 % edellisestä vuodesta. Pietari–Helsinki-välillä tehdään kokonaisuudessaan yli 550 000 Allegro-matkaa. Noin puolet Allegron matkustajista ovat olleet venäläisiä, 30 % suomalaisia ja 20 % turisteja muista maista. Myös Moskova–Helsinki-välin matkamäärät ovat kasvaneet vahvasti ja yhteensä vuonna 2019 Suomen ja Venäjän välisessä junaliikenteessä odotetaan tehtävän noin 630 000:a matkaa.

Myös asiakastyytyväisyys oli Allegrossa vuonna 2019 erinomaisella tasolla. Asiakkaiden suositteluhalukkuutta mittaavan NPS-indeksin koko vuoden arvo oli Allegrossa erinomainen 79.  Loka-joulukuussa asiakkaiden suositteluhalukkuus ylsi peräti arvoon 82.

Vuosi 2020 aloittaa myös Allegron 10-vuotisjuhlavuoden. Ensimmäinen junamatka Allegrolla tehtiin 12.12.2010.

Parannus idän poikittaisliikenteeseen 27.1. alkaen – VR palauttaa sujuvan vaihtoyhteyden Joensuuhun

Kuvaaja Soile Laaksonen

Yhden junavuoron aikataulumuutos palauttaa maanantaista 27.1. alkaen sujuvan vaihtoyhteyden Tampereelta ja Jyväskylästä Joensuuhun.

Yhteydet Tampereelta ja Jyväskylästä Joensuuhun paranevat jälleen tammikuun lopussa. 27.1. alkaen Pieksämäeltä pääsee klo 20.39 lähtevällä junalla Varkauden kautta Joensuuhun. Juna saapuu määränpäähänsä klo 22.45. Nykyisellään kyseinen junavuoro kulkee tuntia aikaisemmin, mutta aikataulumuutoksen myötä se muodostaa sujuvan yhteyden Tampereelta klo 18.07 ja Jyväskylästä klo 19.43 lähtevästä IC147-junasta Joensuuhun. Vaihtoaika Pieksämäellä on seitsemän minuuttia. Pieksämäeltä Joensuuhun kulkeva vuoro on osa VR:n ja liikenne- ja viestintäministeriön ostoliikennesopimusta.  Ostoliikenteellä tarkoitetaan ministeriön VR:ltä vuosittain ostamaa liikennettä, joka ei ole vähäisten matkustajamäärien vuoksi kaupallisesti kannattavaa pelkästään lipputuloilla.

Uusi aikataulumuutos paikkaa IC151-junavuoron reittimuutosta, joka tuli voimaan VR:n uuden aikataulukauden käynnistyttyä 15.12. Aikaisemmin Helsingistä Pieksämäelle kulkeneen IC151-junavuoron määräasema on jatkossa Jyväskylä, jonne se saapuu klo 18.36. Syynä vuoron reitin lyhentämiselle on vähäinen matkustajamäärä Jyväskylä–Pieksämäki-välillä sekä yksiraiteisen rataosan vilkas tavaraliikenne. Samalla kuitenkin sujuva vaihtoyhteys Joensuuhun poistui, mikä pidensi huomattavasti Joensuuhun matkustavien vaihtoaikaa Pieksämäen asemalla sekä matka-aikaa kokonaisuudessaan.

Nykyisillä aikatauluilla Joensuuhun matkustetaan sunnuntaihin 26.1. saakka, kunnes uusi aikataulumuutos astuu voimaan ja tarjolla on jälleen sujuva yhteys.

Junavuorojen ja aikataulujen suunnittelu perustuu aina matkamääriin ja ennustettuun kysyntään. Haluamme silti ehdottomasti tarjota hyvät kulkuyhteydet valtakunnallisesti. Pääosin yksiraiteisen rataverkon asettamat reunaehdot ja vilkas tavaraliikenne vaativat kompromissien tekoa, kun aikataulurakennetta ja vaihtoyhteyksiä suunnitellaan. Olemmekin iloisia, että löysimme yhdessä liikenne- ja viestintäministeriön sekä alueen edustajien kanssa idän poikittaisliikenteeseen korvaavan ratkaisun, joka voidaan toteuttaa osana ostoliikennekokonaisuutta”, kertoo VR:n suunnittelujohtaja Juho Hannukainen.

Aikataulumuutoksen vuoksi myös tavaraliikenteen aikatauluja on muutettu. Muihin 15.12. voimaan astuneisiin uusiin aikatauluihin ei tule muutoksia.

:TAMPEREEN KAUPUNKI: Nyssen ja VR:n lippuyhteistyö alkaa 3.2.2020

Liikenne- ja viestintäministeriön käynnistämä lähijunaliikenteen pilottihanke kestää joulukuuhun 2022 asti. Pilottiin sisältyvä osto- ja velvoiteliikennesopimus LVM:n ja VR:n välillä kestää vuoden 2020 joulukuuhun, ja se sisältää option kahden vuoden jatkosta.

Pirkanmaalla pilotti painottuu Tampereen kaupunkiseudun alueelle ja erityisesti Nokian ja Tampereen välille, jossa 15.12.2019 alkaen on arkipäivisin käytettävissä 16 junavuoroa suuntaansa nykyisen 9 vuoron sijaan. Tampereen ja Lempäälän välillä junavuorot lisääntyivät nykyisestä 22 vuorosta 28 vuoroon suuntaansa. Oriveden ja Tampereen välillä vuorotarjonta on kasvanut vastaavasti 11 vuorosta 14 vuoroon.

Tampereen kaupunki (kaupunkiseudun joukkoliikenneviranomainen) ja VR-Yhtymä Oy ovat tehneet pilottiin liittyen lippuyhteistyösopimuksen, jonka perusteella Nysse-kausiliput kelpaavat VR:n liikenteessä 3.2.2020 alkaen Tampereen seudulla sekä lähi- että kaukojunaliikenteessä Nyssen liikennöintialueella (Orivesi – Tampere, Nokia – Tampere, Lempäälä – Tampere). Kausiliput leimataan asemalaitureille asennettavilla kortinlukijoilla.

Kyseessä on pilottisopimus, jonka tarkoituksena on luoda valtakunnallinen toimintamalli junaliikenteen hyödyntämiseen seudullisessa liikkumisessa ja luoda siitä pysyvää toimintaa Tampereen kaupunkiseudulle.  Sopimus hyväksyttiin Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnassa 19.12.2019.

Pirkanmaan liiton selvitys: Suomessa nykyinen, EU maiden kanssa eri raideleveys haittaa elinkeinoelämän kehitystä

Pirkanmaan liitto selvitti pääradan kytkemistä Euroopan rautatieliikennejärjestelmään.

Suomen rautatieliikennejärjestelmän rajoitteena ovat harva ja pääasiassa yksiraiteinen rataverkko sekä epätasaisesti jakautunut ja pieni väestömäärä. Ne vaikeuttavat tavara- ja matkustajaliikenteen kasvupyrkimyksiä, joita erityisesti ilmastotavoitteet ja päästöttömyys, mutta myös Suomen kilpailukyky edellyttävät.

Valtioiden rajojen ylittävän liikenteen näkökulmasta Suomen sijainti vesistörajoineen, suhteellisen pienet tavaraliikenteen kuljetusmäärät, ja nykyinen raideleveys asettavat haasteita raiteita hyödyntävälle kansainväliselle tavaraliikenteelle ja multimodaalisille logistiikkaketjuille.

Haastavien ilmastotavoitteiden myötä järjestelmän kehittäminen ja infrahankkeet ovat kuitenkin myötätuulessa, ja esimerkiksi EU on ilmaissut rahoittavansa jatkossa vain raidehankkeita. Eri tason selvityksiä on käynnistynyt ja käynnistymässä hallituksen 2019 myöntämän lisärahoituksen myötä. Viime vuosina on myös tehty selvityksiä kansainvälisistä hankkeista kuten Tallinna tunneli (FinEst Link) ja Jäämeren rata.

Suomen ajoitus maan rajojen sisäisen liikenteen sekä kansainvälisten yhteyksien kehittämiselle on hyvä: EU:n liikennetavoitteet tukevat niitä, Rail Baltica on toteutusvaiheessa, ja Suomen potentiaali rautatieliikenteen ja multimodaalisten kuljetusten kannalta on nähtävissä nykyistä korkeampana.

Suomelle avautuu uusia mahdollisuuksia ja mahdollisesti merkittäviä kaukotulevaisuuden hyötyjä rohkeilla avauksilla ja ennakoivalla suunnittelulla. Pirkanmaan on aika suunnitella omaa rooliaan tällä kansainvälisellä rataverkolla.

Pirkanmaan liitto on tilannut WSP Finland Oy:ltä selvitystyön, jossa tutkittiin, millaisia perusteita ja mahdollisuuksia on Suomen pääradan leveän raideleveyden (1524 mm) muuttamiselle Euroopassa yleisesti käytössä olevaksi standardiraideleveydeksi (1435 mm) sekä Suomen pääradan kytkemiselle Euroopan rautatieverkostoon. Työssä hahmotettiin oleelliset asiat liikenteen ja logistiikan toimintaympäristöstä ja selvitettiin teknisten ratkaisuvaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuus.

Työ sisältää Suomen rautateiden uudistamisen vision. Visiossa kahden raideleveyden limitetty rata rakentuu ensin Helsingistä Tampereelle ja pohjoisessa Kemin ja Tornion teollisuusvyöhykkeen kattaen, edeten Oulun satamaan ja teollisuusalueelle.  Pirkanmaan logistiikkakeskus (uuden järjestelyratapihan ympäristö) ulosmittaa Tampereen alueen logistiikkapotentiaalin ja siitä muodostuu multimodaalinen solmu, joka yhdistää tie- ja rautatiekuljetukset tehokkaasti.

Työ on luonteeltaan esiselvitys ja keskustelun avaus. Raportissa tuodaan esiin myös jatkoselvitystarpeet.

Pääradan kytkeminen Euroopan raideliikennejärjestelmään -selvitys

Tampere-Pori/Rauma -radan liikenteen kehittämissuunnitelma on valmistunut

Tampere-Pori/Rauma -radan kehittämissuunnitelma on valmistunut laajan alueellisen yhteistyön pohjalta. Työssä on muodostettu yhteinen näkemys ja kehityspolku Tampere−Kokemäki−Pori/Rauma -rataosuuksien junaliikenteen kehittämiseksi sekä henkilö- että tavaraliikenteessä. Työssä on arvioitu operoinnin näkökulmasta mahdollisuuksia lisätä junaliikenteen tarjontaa huomioiden infran asettamat rajoitteet.

Selvitysten kohteena on tärkeä kahteen satamaan johtava tavaraliikenteen rata, joka palvelee myös kahden maakunnan henkilöliikenteen tarpeita. Väyläviraston tuoreet tilastot osoittavat, että sekä tavara- että henkilöliikenne radalla kasvaa voimakkaasti. Pori-Tre henkilöliikenteen kasvu vuosien 2017-2018 aikana oli 275.000=>320.000. Viime vuonna pelkästään Lielahti-Kokemäki -rataosalla kuljetettiin yli miljoona nettotonnia enemmän tavaraa kuin vuonna 2017.

Samanaikaisesti Pirkanmaalla on käynnistynyt lähiliikenteen pilotointi ja Rauma on ollut kiinnostunut avaamaan Rauman suunnan henkilöliikenteen. Myös henkilöliikenteen nopeuttamiselle on tarvetta.

Työssä on laadittu neljä erilaista liikennöintimallia (VE0 eli nykytilanne, VE1, VE2 ja VE3). VE1 parantaa Tampere-Pori -yhteysvälin liikennettä molempiin suuntiin ruuhka-aikoina ja sisältää Rauma-Kokemäki -väliä kulkevan junayhteyden. Myös Nokialle ulottuva Pirkanmaan lähijunaliikenne sisältyy vaihtoehtoon. VE2 pohjautuu Tampereelta Raumalle ja Poriin “vuorovedoin” kulkeviin juniin. Mallin edellytyksenä on kaksoisraide suurelle osalle Tampere-Kokemäki-väliä. VE3 on hyvin pitkän aikavälin visio sisältäen nopean junan Tampere-Pori ja lähijunaheilurin Rauma-Pori. Malliin sisältyy myös Vammalaan asti ulottuva Pirkanmaan lähijunaliikenne. Infravaatimuksena on VE2:n tapaan lisäraide suurelle osaa Tampere-Kokemäki -rataosuutta ja lisäksi Kokemäki-Pori -rataosalle kaksoisraideosuus.

Kehittämispoluksi esitetään pitkällä tähtäimellä VE2:ssa esitettyä mallia täydennettynä VE3:n Tampereen pään lähiliikenteellä. VE1 nähdään lyhyen tähtäimen tavoitteeksi ja kehittämispolun ensimmäiseksi vaiheeksi.

Raportista löytyy kattava analyysi henkilö- ja tavaraliikenteen nykytilasta ja kehityspotentiaalista (ml. transitoliikenne) sekä ohjelmointi liikennöinnin vaiheittaiseen kehittämiseen.

Selvityksen ohjaukseen ja kustannuksiin osallistuvat Pirkanmaan liitto (pj.), Satakuntaliitto, radan varren asemakaupungit Tampere, Nokia, Sastamala, Kokemäki, Harjavalta, Pori ja Rauma sekä Tampereen, Satakunnan ja Rauman kauppakamarit. Konsulttina työssä on toiminut WSP Finland Oy. Selvityksen rinnalla Väylävirasto on laatinut erillistä radan infrastruktuuria tarkastelevaa tarveselvitystä, jossa hyödynnetään kehittämissuunnitelman tuloksia. Tämä selvitys valmistuu helmikuussa 2020.

AVARN Security toimittaa lähes 1000 valvontakameraa Länsimetron metrohankkeeseen

Länsimetron ensimmäinen rataosuus Helsingin Ruoholahdesta Espoon Matinkylään valmistui marraskuussa 2017. Toisen vaiheen rakentaminen on jo käynnissä, missä ratalinjaa pidennetään Espoon Kivenlahteen saakka. AVARN Security on valittu uuden osuuden lähes 1000 valvontakameran toimittajaksi.

Länsimetro Oy ja AVARN Security allekirjoittivat torstaina 12. joulukuuta sopimuksen koskien valvontakameroiden ja niiden keskuslaitteiden toimitusta, asennusta, huoltoa ja ylläpitoa Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti -rataosuudelle. Kamerat tulevat toimimaan osana Länsimetron kattavaa turvallisuusjärjestelmää, mikä takaa metron käyttäjien ja työntekijöiden turvallisuuden kellon ympäri.

– Kamerahankinta on erittäin merkittävä ja oleellinen osa Matinkylä-Kivenlahti -hanketta, jo pelkästään siksi, että viranomaisvaatimus on pitää tiettyä kameravalvontaa koko ajan käynnissä, kertoo Länsimetron tekninen johtaja Raimo Kaunismäki.

Länsimetron uusimmalle rataosuudelle valitut valvontakamerat hyödyntävät muun muassa älykkäitä analytiikkaominaisuuksia. Nykyaikainen turvatekniikka ja kattava valvontakameraverkosto mahdollistavat metron ja rata-alueen perusteellisen valvonnan, jolla ehkäistään riskitilanteita ja minimoidaan mahdollisia onnettomuuksia.

– Tämä on tärkeä ja merkittävä projekti AVARN Securityn turvallisuusteknologialle ja hieno jatkumo vastaaville suurhankkeille, mitä olemme päässeet toimittamaan. Länsimetron uusi rataosuus on mahtava projektikokonaisuus, jossa on hienoa olla mukana, AVARN Securityn toimitusjohtaja Juha Murtopuro kertoo.

Mittava kameraprojekti vaatii niin teknisten- kuin henkilöresurssienkin tarkkaa suunnittelua. Länsimetron uuden rataosuuden rakennusvaiheet kulkevat tiukassa aikataulussa ja kameroiden asennustyö sekä testaus on sovitettava siihen. Matinkylä-Kivenlahti -osuutta rakentaa 38 eri urakoitsijaa ja toimittajaa, joiden kaikkien pitää pystyä toimimaan aikataulussa ja yhteistyössä, jotta hanke etenee suunnitellusti.

– Tämä on tietysti Avarnillekin haastava projekti aikataulullisesti. Projekti on kuitenkin saatu hyvin käyntiin ja ollaan käyty jo tuolla ratalinjalla pitämässä yhteensovituspalavereita. Näyttää, että päästään aikataulussa etenemään, Kaunismäki kertoo.

Raitiotieallianssi aloittaa raitiotien rakentamistyöt ja liikennejärjestelyt Hatanpään valtatiellä 7. tammikuuta

Tampereen kaupunki (havainnekuva)

Raitiotieallianssi aloittaa Hatanpään valtatien raitiotien rakentamiseen liittyvien liikennejärjestelyjen muutostyöt loppiaisen jälkeen 7. tammikuuta. Tällöin työalueet aidataan ja liikennejärjestelyjä muutetaan töiden vaatimilla kohdilla. Jo ennen joulua puita siirretään pois työalueilta uusille kasvupaikoille. Liikennejärjestelymuutosten valmistuttua aloitetaan rakentamistyöt tammikuussa useassa kohdassa Hatanpään valtatiellä.

Raitiotietyöt käynnistyvät useasta kohdasta samaan aikaan – puita siirretään uuteen kasvupaikkaan

Hatanpään valtatien raitiotien rakentaminen aloitetaan useassa kohdassa yhtä aikaa. Hämeenkadun liittymän ja Suvantokadun välillä työalueet sijaitsevat ensivaiheessa Hatanpään valtatien länsireunassa. Sorin aukion kohdalla työalue sijaitsee pohjoisreunassa ja Vuolteenkadun sekä linja-autoaseman välillä kadun itäpuolella.

Ensimmäiseksi poistetaan puita Suvantokadun ja Vuolteenkadun liittymien molemmilta puolilta Hatanpään valtatien varrelta. Puolet eli noin kymmenen puuta siirretään jo viikolla 51 uuteen kasvupaikkaan Ranta-Tampellaan. Siirrettävät puut ovat nuoria lehmuksia, ja ne nostellaan nykyisistä sijainneistaan kaivinkonetyönä. Puolet puista kaadetaan, ja kaatotyöt tehdään loppiaisen jälkeen. Puiden siirrosta ja kaadoista saattaa aiheutua hetkellisiä kulkureittimuutoksia työalueen lähellä.

Puiden poiston jälkeen aloitetaan kaivutyöt johto- ja putkilinjojen siirtämiseksi pois tulevan radan alta. Samalla vesijohto-, viemäri- ja hulevesiverkostoa uusitaan. Linja-autoaseman tontilla aloitetaan raitiotien sähkönsyöttöaseman rakentaminen myös kaivutöillä sekä johto- ja putkisiirroilla.

Bussiliikenne väliaikaisilla reiteillä

Bussiliikenteen reitteihin tulee muutoksia, joita varten on rakennettu väliaikaiset bussipysäkit Suvantokadulle Sorin aukion pohjoispuolelle, Tuomiokirkonkadulle ja Aleksanterinkadulle. Töiden aikana 6. tammikuuta alkaen linja-autoliikenne kulkee Hatanpään valtatiellä välillä Suvantokatu-Hämeenkatu vain yhteen suuntaan eli pohjoiseen. Hämeenkadulta etelään liikennöivät bussilinjat käyttävät reittinä Aleksanterinkatua. Kadun toimivuus bussireittinä on varmistettu ajouratarkasteluilla ja koeajoilla. Bussiliikenteen muutoksista tiedottaa Tampereen seudun joukkoliikenne.

Kulku yrityksiin ja kiinteistöihin järjestetään kaikissa työvaiheissa, keskustan reiteistä opaskartat

Raitiotie toteutetaan Hatanpään valtatielle neljässä päävaiheessa. Rakentamisen kaikissa työvaiheissa kulkureitit Hatanpään valtatien kauppakeskuksiin, yrityksiin ja kiinteistöihin varmistetaan. Jalankulku opastetaan töiden aikana turvallisesti työmaiden ohi, ja Hatanpään valtatiellä kadun ylityspaikkoja järjestetään säännöllisesti liittymien lähelle. Vaikka suojateiden ja kulkureittien paikka vaihtelee töiden edetessä, jalankulkijoille järjestetään kaikissa vaiheissa toimivat kulkureitit. Sorin aukiolla jalankulkijat ohjataan työmaan ohi aukion itäpuolta.

Keskusta-alueen käytössä olevista jalankulun ja pyöräilyn reiteistä ollaan Tampereen kaupungin toimesta laatimassa alkuvuodeksi karttoja, joita päivitetään rakentamisen työvaiheiden edetessä. Pyöräilyä varten tehdään vielä lisäselvityksiä eri vaihtoehdoista, jotta reittikokonaisuudesta saadaan mahdollisimman toimiva. Hatanpään valtatien lisäksi muut keskustan rakennustyömaat vaikuttavat käytössä oleviin jalankulun ja pyöräilyn reitteihin. Hatanpään valtatiellä on töiden aikana autoliikenteelle yksi kaista pohjoisen suuntaan ja jalkakäytävät molemmin puolin katua. Työmaan vaikutusalueella järjestetään viitoitus pyöräilijöitä varten. Käytössä oleva reitti työmaan ohi etelän suunnasta on esimerkiksi Tampereen valtatie-Laukonsilta.

Aleksanterinkadun yksityisautoilun rajoittamista ei suunnitella – läpiajoliikenteelle suositellaan muita reittejä

Aleksanterinkadulta tullaan poistamaan pysäköintipaikkoja väliaikaista bussipysäkkiä ja töiden aikaisia liikennejärjestelyjä varten. Yksityisautoilun rajoittamista Aleksanterinkadulla ei ole suunnitteilla, mutta autoilijoiden suositellaan käyttävän varsinkin läpikulkuliikenteen osalta muita reittejä.  Pelastusajoneuvojen käyttämä reitti Aleksanterinkadulla on varmistettu ja katselmoitu yhteistyössä Pirkanmaan pelastuslaitoksen kanssa.  Aleksanterinkatu muutetaan etuajo-oikeutetuksi ja Verkatehtaankadulle asennetaan lännen suunnasta väistämisvelvollisuutta osoittava kärkikolmio. Raitiotieallianssi ja pelastuslaitos seuraavat Kyttälän alueen tilapäisten liikennejärjestelyjen toimivuutta ja järjestelyjä voidaan tarvittaessa muuttaa.

Autoliikenne ja pysäköinti toimivat töiden aikana, kiertoliittymät liikenteen sujuvoittamiseksi

Raitiotietöiden aikana Hatanpään valtatien autoliikenteessä on muutoksia kaistamäärissä ja ajolinjoissa.  Autoliikenne Hatanpään valtatiellä on yksisuuntainen pohjoisen suuntaan välillä Suvantokatu-Verkatehtaankatu. Liikennevalo-ohjatut liittymät Suvantokadun ja Aleksanterinkadun sekä Vuolteenkadun ja Hatanpään valtatien välillä muutetaan kiertoliittymiksi. Liikenteelliset toimivuustarkastelut osoittavat kiertoliittymien toimivan liikennevaloja paremmin töiden aikana.

Huoltoajo yrityksiin ja kiinteistöihin varmistetaan rakentamisen aikana jokaisessa vaiheessa. Pääsy Hotelli Ilvekseen sekä Koskikeskuksen ja Ratinan pysäköintihalleihin toimii kaikissa työvaiheissa. Koskikeskuksen invapysäköinti ja taksipaikat sijaitsevat Suvantokadulla. Rakentamisen eri vaiheiden aikana Hatanpään valtatien ajokaistojen leveyksiin ja linjauksiin tulee muutoksia.

Ensimmäiset työvaiheet ja liikennejärjestelyt kestävät arviolta toukokuun loppuun.  Sen jälkeen työalueita ja liikennejärjestelyjä muutetaan mm. kesäkuussa alkavien päällysrakenne- eli raidetöiden vuoksi. Tavoitteena on, että Hatanpään valtatien rakentamistyöt välillä Hämeenkatu-Suvantokatu valmistuvat kokonaisuudessaan vuoden 2021 joulukuuhun mennessä ja Suvantokatu-linja-autoasema-välillä syyskuun 2022 loppuun mennessä.

:PIRKANMAA: Junavuorot näkyvät nyt myös reittioppaassa

Pirkanmaan uudet lähijunavuorot ovat aloittaneet liikennöintinsä eilen 15.12.2019. Junissa kelpaavat VR:n liput sekä Nyssen liikennöintialueella myös Nysse+VR -liput yhteysväleillä Tampere-Nokia, Tampere-Lempäälä ja Tampere-Orivesi.

Lempäälään, Nokialle ja Orivedelle suuntautuvat junavuorot löytyvät nyt myös reittioppaasta. Reitityksessä voi valita kulkumuodoksi junan, ja myös juna-asemat ovat näkyvissä pysäkkeinä. Junareitit näkyvät reittioppaassa kokonaisuudessaan, eli esimerkiksi Helsinkiin asti.

Helmikuussa yllä mainituilla yhteysväleillä tulee käyttöön myös Nyssen kausilippu (30 ja 360 vrk). Tiedotamme lippuyhteistyön käynnistymisestä tarkemmin lähempänä alkamisajankohtaa.

Lisätietoja Pirkanmaan junapilotista

Linkki reittioppaaseen

Helsingin seudun kauppakamari: Vantaan ratikka on tärkeä investointi

Havainnekuvassa ratikka kulkee Jumbon ohitse. WSP Finland Oy

Vantaan kaupunki valmistelee yleiskaavaa, jossa varaudutaan noin 110 000 uuteen asukkaaseen ja 80 000 uuteen työpaikkaan vuoteen 2050 mennessä. Kaupungin kasvu ohjataan ensisijaisesti jo olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen. Lisäksi uuteen kaavaan ehdotetaan myös yhtä uutta merkittävää kehityskäytävää – Vantaan ensimmäistä raitiotielinjaa Mellunmäestä lentoasemalle.

Pääkaupunkiseudun kasvun ennustetaan jatkuvan voimakkaana seuraavinakin vuosikymmeninä, mikä asettaa suuria haasteita maankäytön suunnittelulle ja liikenteelle. Seudulla on jo nyt jatkuva pula kohtuuhintaisista asunnoista, mikä rajoittaa työvoiman liikkuvuutta. Kauppakamari pitää tärkeänä, että uudella yleiskaavalla mahdollistetaan riittävä asuntotuotanto ja että Vantaa toteuttaa oman osuutensa tarvittavasta asuntotuotannosta.

Yleiskaavaluonnoksen mukaan Vantaan tuleva rakentaminen nojautuisi paljolti raideyhteyksien – erityisesti Vantaan ratikan – varrella sijaitseviin alueisiin. Näiden alueiden rakentuminen edellyttää Vantaalta vahvaa sitoutumista uusien asemien ja ratikan toteuttamiseen.

”Kauppakamari pitää uutta raitiotietä hyvänä kehittämislinjauksena. Vaikka kysymyksessä on kallis, tämän hetken arvion mukaan lähes 400 miljoonan euron investointi, ovat siitä saatavat hyödyt niin ikään merkittävät. Hankkeeseen sisältyy laaja maankäytön kehittämispotentiaali, joka tulee käyttää täysimääräisesti. Vantaan ratikka mahdollistaisi sekä uusien alueiden rakentamisen että Itä-Vantaan nykyisen kaupunki- ja palvelurakenteen kohentamisen. Uusi kiinteä joukkoliikennekäytävä olisi houkutteleva sijoitus- ja sijaintikohde yrityksille mahdollistaen laajamittaisen asuntojen rakentamisen ja palvelujen kehittämisen”, toteaa johtaja Markku Lahtinen Helsingin seudun kauppakamarista.

Investointia harkittaessa on lisäksi otettava huomioon, että pääkaupunkiseudun voimakas kasvu edellyttää merkittäviä satsauksia erityisesti joukkoliikenteeseen. Vantaan ratikka vastaisi myös tähän tarpeeseen täydentämällä seudullista raideliikennejärjestelmää ja parantamalla poikittaisia joukkoliikenneyhteyksiä Itä-Vantaan, Tikkurilan ja lentokentän välillä.

Tampereen raitiovaunuvarikon rakentamistyöt valmiit – Tampereen Ratikalle monipuolinen ja nykyaikainen kotipesä

Kuva: Wille Nyyssönen/Raitiotieallianssi

Tampereen raitiovaunuvarikon rakennusten ja piha-alueiden rakentamistyöt ovat valmistuneet suunnitelmien mukaisesti aikataulussaan. Varikon tontille on rakennettu vaunujen säilytyshalli, korjaamohalli toimisto-osineen sekä sähkönsyöttöasema.  Myös varikkoalueen raiteisto on valmis.

Varikkorakennukset ovat valmistuneet ja ne on luovutettu tilaajalle, Tampereen Raitiotie Oy:lle. Tontille on rakennettu kaksi suurempaa rakennusta: säilytyshalli sekä yhdistetty kunnossapito-, henkilöstö- ja toimistorakennus. Lisäksi varikon alueella on valmiina kaikkiaan noin neljä kilometriä raidetta, joista suurin osa on sähköistettyä, varikon rakentamistöistä vastaava lohkopäällikkö Ari Jokinen Raitiotieallianssista kertoo.

Talven aikana sisätiloissa ja piha-alueella jatketaan erilaisten teknisten järjestelmien asennuksia.

Varikon sisä-ja toimistotiloja varustellaan talven ja kevään aikana vielä Tampereen Raitiotie Oy:n toimesta esimerkiksi vaunujen huollossa ja kunnossapidossa tarvittavilla laitteilla sekä työtilojen kalusteilla, ratapäällikkö Markus Keisala Tampereen Raitiotie Oy:stä toteaa.

Raitiovaunuvarikko on suunniteltu raitiotien osien 1 (linjat Pyynikintori–Hervanta ja Tays–Hatanpään valtatie) ja 2 (keskusta–Lentävänniemi) liikenteen vaatimiin tarpeisiin, 37–47-metrisille raitiovaunuille. Varikko sijaitsee Hervannassa, lähellä Ruskon teollisuusaluetta.  Tontti rajautuu pohjoisessa Kauhakorvenkatuun ja lännessä Hervannantiehen. Varikkoyhteys raitiolinjalle toimii Hervannantien liittymän yli ja Hermiankadun kautta. Hervannantien liittymässä sijaitsee portti varikkoalueelle.

Ympärivuorokautinen tukikohta ja operointikeskus

Raitiovaunuvarikko on tulevien vaunujen ja monipuolisten liikennöinti- ja huoltotoimintojen ympärivuorokautinen operointikeskus. Varikko toimii vaunujen säilytys-ja kunnossapitopaikkana sekä tulevan henkilöstön tukikohtana. Varikolta hoidetaan myös raitioliikenteen valvonta ja kunnossapidon ohjaus.

Varikosta tulee työpaikka Tampereen Raitiotie Oy:n henkilöstölle, liikennöitsijän eli VR:n kuljettajille ja liikenteenohjaajille sekä vaunujen ja ratainfran kunnossapitohenkilöstölle. Eri vuorokaudenaikoina varikkoa käyttää yhteensä arviolta sata henkilöä, mutta yhtä aikaa varikolla työskentelee aina muutamia kymmeniä henkilöitä. Varikko tulee olemaan toiminnassa ympäri vuorokauden, ja esimerkiksi vaunusiivous hoidetaan öisin kun raitioliikennettä ei ole.

Muunneltavat ja monikäyttöiset tilat

Varikon tiloissa on varauduttu rakennusten ja radan laajennuksiin raitiotiejärjestelmän mahdollisesti kasvaessa tulevaisuudessa.

Varikko on suunniteltu erilaisiin moduuleihin perustuen, mikä mahdollistaa tilojen joustavan muuntelun. Arkkitehtuuri tukee eri toimintoja, YIT Suomen projektipäällikkö Harri Järvinen kertoo.

Toimisto-, valvomo- ja sosiaalitilaa on rakennettu noin 950 neliötä.  Pukutiloja on rakennettu noin 120 henkilölle ja toimistotiloihin mahtuu noin 15 työpistettä sekä useita neuvottelutiloja. Yhdeksän metriä korkeaa varastotilaa on noin 500 neliötä. Korjaamolle on rakennettu myös yleisötasanne, josta korjaamotoimintoja voidaan esitellä vierailijoille.

Yhdistetyn kunnossapito-, henkilöstö- ja toimistorakennuksen eri tiloja on tarvittaessa mahdollista laajentaa toiseen kerrokseen toimiston osalta reilut 200 neliötä ja tietyiltä osin myös korjaamon sisätiloja toisessa kerroksessa. Varikon piha-alueella laajennusmahdollisuuksia on sekä pohjoiseen että idän suuntaan.

Vaunujen kunnossapito- ja säilytystilat optimikäytössä

Vaunujen säilytyshalli on mitoitettu siten, että sinne mahtuu enimmillään 26 kappaletta 37-metrisiä vaunuja. Raiteisto mahdollistaa myös pidempien eli 47-metristen vaunujen kunnossapidon ja säilytyksen.  Hallin sisällä on kaikkiaan kuusi läpiajettavaa raidetta ja yksi raide on lähes kokonaisuudessaan varattu ratainfran kunnossapitokalustolle.

Korjaamohallissa on neljä raidetta, joista kaksi on läpiajettavia. Ne toimivat päivittäishuoltopaikkoina ja tarvittaessa myös pitkäaikaisempina kunnossapitopaikkoina.  Yhteensä korjaamohallissa on seitsemän vaunupaikkaa. Vaunupaikoista kolme on varustettu huoltomontulla sekä ylähuoltotasoilla. Yhdellä raiteella on pyöräsorvi ja se toimii myös telinvaihtoraiteena. Korjaamohallin yhteydessä on omat tilansa työpajoille, työnjohdolle,  varastoille sekä tekniikalle. Vaunuille tulee myös oma vaunupesukone.

Korjaamon kunnossapitopaikkkojen määrässä ja varustelussa on pyritty monipuolisuuteen, jotta kunnossapito voidaan hoitaa mahdollisimman tehokkaasti. Tällä pyritään takaamaan vaunujen hyvä käytettävyys, ratapäällikkö Markus Keisala kertoo.

Varikon toiminnoissa on huomioitu ympäristönäkökohdat eri tavoin. Varikon korjaamo- ja kunnossapitotoiminta on jo  lähtökohtaisesti ympäristöystävällisempää kuin esimerkiksi autokorjaamoilla, koska varikolla ei käsitellä isoja määriä kemikaaleja, rasvoja tai polttoaineita. Alueen hulevesien keräys sekä johtaminen on järjestetty tehokkaasti.

Työt varikon tontilla alkoivat vuoden 2017 syyskuussa. Varikko valmistuu suunnitelmien mukaisesti ja on toiminnassa protovaunun saapuessa ja testausten alkaessa ensi vuonna loppukeväästä.