Turun kaupunginhallitukselle esitetään Tiedepuiston ja Sataman linjojen raitiotiesuunnittelun käynnistämistä

Turun kaupunginjohtaja Minna Arve esittää maanantaina 2.3. kokoontuvalle kaupunginhallitukselle, että kaupunginvaltuustolle esitettäisiin raitiotiehankkeen ensimmäisen vaiheen käynnistämistä aloittamalla kahden raitiotielinjan yleis- ja toteutussuunnittelu. Suunniteltavat linjat olisivat Tiedepuiston linja (Kauppatori – Tiedepuisto – Varissuo) ja Sataman linja (Kauppatori – Matkakeskus – Linnakaupunki – Satama).

Tiedepuiston ja Sataman linjat kytkevät yhteen Turun merkittävimmät kaupunkikehityshankkeet Tiedepuiston, keskustan kehittämisen sekä Linnakaupungin. Toteuttamalla raitiotie kokonaisvaltaisena kaupunkikehityshankkeena voidaan tukea ja nopeuttaa näiden alueiden kehittymistä. Jo kehittymässä olevat alueet ovat myös otollisia toteuttamaan rakenteellisesta joukkoliikenneratkaisusta seuraavat hyödyt.

– Viime kesän ja syksyn aikana tehdyt lisäselvitykset osoittivat, että onnistunut raitiotieratkaisu voi tuoda mukanaan hyvinkin merkittäviä positiivisia vaikutuksia kasvuun ja aluetalouteen. Tiedepuiston ja Sataman linjat kytkevät kaupungin merkittävimpiä kehittämiskohteita toisiinsa, ja siten luodaan edellytykset vaikuttavalle kaupunkikehitykselle, sanoo kaupunginjohtaja Minna Arve.

Kesällä ja syksyllä 2019 VTT laati Turun raitiotien vaikutuksista arvion, joka perustui kansallisiin ja kansainvälisiin kokemuksiin. VTT:n mukaan raideliikenneinvestoinnin välittömät taloudelliset hyödyt syntyvät vaikutusalueen maankäytön tehostumisesta, rakenteellisista muutoksista sekä olemassa olevan rakennuskannan arvonnoususta.

VTT:n arvion mukaan Turun kaupungin on mahdollista maksaa osuutensa raitiotieinvestoinnista tonttien myymisellä, maankäyttömaksuilla ja rakennushankkeiden tuottamilla verotuloilla, mikäli kaupunki hyödyntää täysimääräisesti raitiotiehen liittyvän kaupunkikehityksen potentiaalin.

– Raitiotieratkaisulla on myös merkittävä rooli kaupungin ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Olemme tehneet merkittäviä energiantuotantoon liittyviä ilmastoratkaisuja, ja seuraavaksi on tartuttava liikenteeseen. Raitiotie muuttaa kulkumuotojakaumaa ja tiivistää kaupunkirakennetta – se tekee joukkoliikenteestä entistä houkuttelevamman vaihtoehdon, Arve jatkaa.

Kauppatorin, uuden matkakeskuksen ja nykyisen rautatieaseman kautta kulkevaa reittiä ei ole aikaisemmissa suunnitelmissa selvitetty. Siksi Sataman linjalle esitetään käynnistettäväksi yleissuunnittelua ja Tiedepuiston linjalle toteutussuunnittelua. Kustannusarviot täsmentyvät, kun yleissuunnittelu on valmis. Tässä vaiheessa arvioidaan, että Tiedepuiston ja Sataman linjojen investointi olisi noin 284 miljoonaa euroa.

– Joukkoliikenneratkaisulla on merkittävät taloudelliset vaikutukset samalla, kun kaupungin taloudellinen tilanne suhteessa investointipaineisiin on haastava. Ratkaisulla pyritään itsessään vahvistamaan kaupungin kehitystä, kasvua ja houkuttelevuutta siten, että kaupungille koituva tulovirta kasvaa ja yksityisen sektorin investointeja toteutuu nopeammin ja useampia, Minna Arve toteaa.

Yleis- ja toteutussuunnitelmien valmistumisen jälkeen kaupunginvaltuusto voisi tehdä raitiotien rakentamisesta investointipäätöksen tämän hetken arvion mukaan noin vuonna 2024. Tämän hetken arvion mukaan rakentaminen kestää noin viisi vuotta, jolloin Tiedepuiston ja Sataman linjat olisivat valmiit noin vuonna 2029. Aikataulu tarkentuu kehitysvaiheessa.

Itäisen Uudenmaan kuntajohtajat: Lentoradan jatkuttava Porvoon suuntaan – itäisen Uudenmaan ratayhteys on turvattava

Kokonaan raiteeton itäinen Uusimaa ei saa unohtua tulevaisuuden raideyhteyksien suunnittelussa, painottavat itäisen Uudenmaan kuntajohtajat. Kuntajohtajat uudistivat kuntajohtajakokouksessa 24. helmikuuta jo aikaisemmin esittämänsä vaatimuksen. 

– Nyt on kaikkein tärkeintä varmistaa Lentoradan toteutuminen ja sen jatkuminen itäisen Uudenmaan suuntaan. Tämä on edellytys molemmille Porvoosta itään suuntautuville ratavaihtoehdoille, toteaa kuntajohtajakokouksen puheenjohtaja, Myrskylän kunnanjohtaja Sam Vuorinen. 

– Samassa yhteydessä Lentoradan suunnittelun ja toteutuksen kanssa pitääkin valmistella myös Lentoradalta kohti Porvoota etenevä rataosuus. Tämä on itäisen Uudenmaan kuntien tärkein edunvalvontakysymys tässä suunnitteluvaiheessa. 

Valtio ja kunnat ovat päässeet yhteisymmärrykseen Suomi-radan ja Turun tunnin junan suunnittelua edistävien hankeyhtiöiden perustamisesta sekä eri osapuolten rahoitusosuuksista. Molemmille hankkeille haetaan EU:n CEF-rahoitustukea. Liikenne- ja viestintäministeriössä on lisäksi käynnissä selvitys ja vertailu itäisen nopean yhteyden linjauksesta. 

Kunnissa odotetaankin ministeriön selvitystä, jonka on arvioitu valmistuvan tänä keväänä. Kuntajohtajat muistuttavat, ettei itäisen Uudenmaan raideyhteystarpeiden huomiointi saa kuitenkaan rajoittua pelkkään selvitykseen, vaan idän raideyhteyttä tulee edistää tiiviissä yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. 

Luumäki-Imatra-ratahanke: Tyrmin sillan rakentaminen aiheuttaa liikennemuutoksia Joutsenossa keväällä

Liikenteen kiertoreitti kartalla

Tulevan kaksoisraideosuuden Joutseno-Rauha-välin alueurakassa Tyrmin nykyinen silta korjataan ja eteläpuolelle rakennetaan uusi silta lisäraidetta varten. Rakennustyöt aiheuttavat liikennejärjestelyitä maaliskuun alusta lähtien.

Tyrmin silta ylittää Teollisuustien nykyisen ratasillan vieressä. Maaliskuusta lähtien, 2.3. alkaen, Teollisuustie suljetaan ajoneuvoliikenteeltä kunnallistekniikan laitteiden ja putkistojen siirtotöiden takia. Jalankulkijat ja pyöräilijät pääsevät kulkemaan siltapaikan läpi normaalisti liikenteenohjausmerkkejä noudattaen. Vaihe kestää arviolta viisi viikkoa. Ajoneuvoliikenteen kiertotie viitoitetaan maastoon.

Tyrmin sillan rakentaminen liittyy Luumäki-Imatra-ratahankkeessa rakennettavaan Joutseno-Imatra-kaksoisraideosuuteen. Työt ovat osa kaksoisraiteen ensimmäistä alueurakkaa, joka sijoittuu Joutseno-Rauha-välille. Urakkaan kuuluu nykyisen raiteen perusparannus ja uuden raiteen rakentaminen Joutsenon ja Rauhan välille.

Tyrmin sillan varsinaiset rakennustyöt alkavat huhtikuussa

Huhtikuussa alkavat sillanrakentamiseen liittyvät työt, jotka ajoittain sallivat liikenteen kulun työmaan läpi. Ajoneuvoliikenne kulkee kiertoreitillä. Sillan rakentamisen aikana ajoneuvoliikenne pääsee kulkemaan siltapaikan läpi rakentamisen sen salliessa, mutta tielle tulee 3,7 metrin korkeusrajoitus. Jalankulun ja pyöräilyn väylä pyritään säilyttämään avoimena lähes koko sillan rakentamisen ajan. Jalankulkuun voi kuitenkin tulla ajoittaisia sulkuja.

Hankeen tavoitteena on avata katu taas kaikelle liikenteelle loppukesästä 2020.

Luumäki-Imatra-ratahankkeen ajankohtaiset liikennejärjestelyt:

https://vayla.fi/luumaki-imatra-ratahanke/hankkeen-liikennejarjestelyt 

Hankkeen nettisivut: https://www.vayla.fi/luumaki-imatra-ratahanke

Hanke Facebookissa: https://facebook.com/luumakiimatra

Fin­rail ke­hit­tää su­ju­vam­paa ju­na­lii­ken­net­tä Kaak­kois-Suo­meen

Finrail Oy uusii Kaakkois-Suomen rataverkon kauko-ohjausjärjestelmän. KAKO-hanke kehittää liikenneohjaajan työtä joustavammaksi ja mahdollistaa sujuvamman matkanteon.

Vuonna 2017 käynnistynyt työ etenee suunnitellusti kohti vuoden 2022 täyttä käyttöönottoa. Kauko-ohjausjärjestelmä on jo operatiivisessa käytössä Savonlinna-Parikkala -ratayhteydellä ja huhtikuun lopussa myös Kouvola-Pieksämäki -välillä. Kouvolassa ohjaussalia on remontoitu, simulaattori on rakennettu ja kolme työasemaa palvelee koulutuskäytössä.

Finraililla on hankkeen vetovastuu ja kokonaisinvestointi yhtiön osalta on noin 10 miljoonaa euroa. Järjestelmän kehittäjän roolin on kuulunut myös liikenneohjaajien osallistaminen hankkeen työpajoissa, joiden kautta he ovat päässeet kehittämään parempia välineitä oman työnsä avuksi.

Enemmän keskittymistä isoon kuvaan

Ohjausjärjestelmä uusitaan tukemaan nykyaikaista liikenteenohjausta. Ala on kehittymässä kohti automatisoitua toimintaa, jossa liikenneohjaaja pääasiassa valvoo järjestelmän toimintoja, hyväksyy päätöksiä ja käsittelee poikkeustilanteita.

Finrailin Projektipäällikkö Henri Lindqvistin mukaan sisäisten toimintojen tehostaminen tuo taloudellisia hyötyjä ja pienentää työkuormaa. Liikenneohjaajilla yksittäisten vaihteiden kääntäminen ja muu manuaalinen työ vähenee.

Jatkossa ohjaajat saavat keskittyä liikennetilanteen kokonaisuuden hallintaan. Myös käyttäjän ergonomia paranee ja inhimillisen virheen mahdollisuus vähenee. Merkittävän häiriön sattuessa ohjaus voidaan tilapäisesti siirtää kokonaan toiselle ohjauskeskukselle.

Häiriöttömämpää matkustamista raiteita pitkin

Nykyisellään Kaakkois-Suomen liikenteenohjausta hoidetaan Kouvolan liikenteenohjauskeskuksesta sekä pienimmistä erillistyöpisteistä Joensuussa, Imatrankoskella, Vainikkalassa, Inkeroisissa ja Kotkassa. Ohjaustoiminta Joensuussa päättyy 2020 lopussa ja sieltä ohjattavat alueet siirtyvät Oulun ja Kouvolan ohjauskeskusten vastuulle.

Projektipäällikkö Henri Lidqvist mainitsee, että toistaiseksi käytössä on vielä paljon määrä erilaisia ohjausjärjestelmiä ja toimintalogiikoita. Näitä päästään nyt selkeyttämään ja yhdenmukaistamaan.

”KAKO:n mukana saamme paremmat automatiikkaominaisuudet ja voimme tehostaa työntekoa. Viime kädessä saamme sujuvampaa rautatieliikennettä ja säästämme myös veronmaksajien rahoja.”

Matkustajalle paremman kauko-ohjauksen tuoma toimintavarmuus näkyy täsmällisempänä liikenteenä, kun vanhenevasta tekniikasta johtuvat ongelmat saadaan laitteistojen uusimisen myötä karsittua pois.

Projektipäällikkö itse kulkee Pasilasta Kouvolaan yhdestä kolmeen kertaan viikossa. Matkat taittuvat luonnollisesti raiteilla.

”Junassa voi tehdä töitä, eivätkä päivät näin venähdä liian pitkiksi.”

Helsinki-Turku nopean junayhteyden ympäristövaikutusten arviointi (YVA): ELY-keskuksen lausunto ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta valmistunut

Kuva: Väylävirasto

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on antanut lausunnon Helsingin ja Turun välisen nopean junayhteyden (nk. tunnin juna) ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta (YVA-ohjelma). Hanke sisältää uuden radan rakentamisen välille Espoo-Salo ja kaksoisraiteen rakentamisen välille Salo-Turku. Hankkeesta vastaava on Väylävirasto. Hankkeen tavoitteena on parantaa Helsinki-Turku-välin ratakapasiteettia ja lyhentää matkustusaikaa. Lausunto on valmisteltu yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa.

ELY-keskus kiinnitti lausunnossaan huomiota mm. YVAssa tarkasteltaviin vaihtoehtoihin, hankkeen luonto- ja vesistövaikutuksiin, ilmastovaikutuksiin ja liikennevaikutuksiin. Vaihtoehtoja on tarpeen täydentää ja arvioida kaikkien vaihtoehtojen vaikutukset tasapuolisesti ja yhteismitallisesti. Hankealueella sijaitsee useita arvokkaita luontokohteita ja lajiesiintymiä, joihin kohdistuvien vaikutusten arviointi on hankkeessa keskeistä. Vastaavasti vaikutukset vesistökohteisiin on tärkeä arvioida. Hankkeella on vaikutuksia koko liikennejärjestelmään ja vaikutusten arvioinnissa korostuvat välilliset vaikutukset mm. eri liikennemuotoihin. Väyläviraston suunnittelemaa ilmastovaikutusten arviointia ELY-keskus piti esimerkillisenä. Osana ilmastovaikutusten arviointia tehdään kasvihuonekaasupäästölaskennat rakentamisen ja käytön ajalta, ottaen huomioon myös hiilinielut. Haitallisten vaikutusten ehkäisy- ja lieventämistoimien suunnittelu on tärkeä osa ympäristövaikutusten arviointia.

Hanketta esiteltiin YVA-ohjelmavaiheessa yleisötilaisuuksissa neljällä paikkakunnalla. Niihin osallistui yhteensä noin 100 henkeä. YVA-ohjelmasta saatiin eri viranomaistahoilta 35 lausuntoa. Kansalaiset ja muut tahot toimittivat ELY-keskukselle 47 mielipidettä.

Väylävirasto laatii tämän lausunnon perusteella ympäristövaikutusten arviointiselostuksen (YVA-selostus). Siinä kuvataan mm. miten ELY-keskuksen lausunto on otettu huomioon. YVA-selostusvaiheessa hankkeen esittelytilaisuuksia järjestetään kahdeksalla paikkakunnalla. ELY-keskus antaa YVA-selostuksesta perustellun päätelmän, joka on otettava hankkeen jatkosuunnittelussa ja lupakäsittelyissä huomioon.

Linkki: www.ymparisto.fi/helsinkiturkujunayhteysYVA

Veturinkuljettajien ylityö- ja vuoronvaihtokielto vaikuttaa junaliikenteeseen

KUVAAJA KIRSI TUURA ALMA360

Rautatiealan Unioni RAU on asettanut ylityö- ja vuoronvaihtokiellon, joka koskee sen työehtosopimuksen piirissä olevia jäseniä. Liitto on asettanut ylityö- ja vuoronvaihtokiellon alkaen 17.2. klo 00:00. Ylityö- ja vuoronvaihtokielto liittyy meneillään oleviin TES-neuvotteluihin. 

VR Groupissa ylityö- ja vuoronvaihtokielto koskee kaikkia kauko-, lähi- ja tavaraliikenteen veturinkuljettajia. Pyrimme parhaamme mukaan minimoimaan asiakasvaikutuksen, mutta ylityö- ja vuoronvaihtokielto voi kuitenkin vaikuttaa junaliikenteeseen ja näkyä peruttuina junavuoroina lähi-, kauko-, ja tavaraliikenteessä. 

Palvelualojen työnantajat Palta ry:n ja Rautatiealan Unioni RAU:n neuvottelut jatkuvat edelleen. Seuraamme tilanteen kehittymistä ja tiedotamme sen vaikutuksista junaliikenteeseen. 

Ajantasainen tieto liikenteestä löytyy verkkosivuiltamme osoitteessa vr.fi/liikennetilanne.

Suomi hakee EU:n rahoitustukea Turun tunnin junan ja Suomi-radan suunnitteluun

Tampereen asemalle menevä, pohjoisesta tuleva rautatie. Vasemmalla Armonkallion kaupunginosaa; oikealle mentäessä taas saavuttaisiin Tampellan entisille tehdasalueille tai kauempana edessäpäin Jussinkylän kaupunginosaan.

Suomen valtio hakee Turun tunnin junan ja Suomi-radan suunnitteluun Euroopan komissiolta rahoitustukea. Lisäksi rahoitusta haetaan Espoon radan suunnitteluun, Pasila–Riihimäki-radan parantamiseen ja Vantaan ratikalle.

Rahoitusta haetaan Verkkojen Eurooppa -ohjelmasta (CEF, Connecting Europe Facility), joka edistää Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) investointeja. Raha-asiainvaliokunta puolsi hakemuksia 20.2.2020.

Valtio ja kunnat pääsivät yhteisymmärrykseen Suomi-radan ja Turun tunnin junan suunnittelua edistävien hankeyhtiöiden perustamisesta sekä eri osapuolten rahoitusosuuksista 13.2.2020.

EU:n CEF-rahoitustukea haetaan seuraaville hankkeille:

Turun tunnin juna

Liikenne- ja viestintäministeriö hakee raideliikenteen kehittämiseen yhteysvälillä Helsinki-Turku 37,5 miljoonaa euroa. Hankkeen suunnittelun kokonaisbudjetti on 75 miljoonaa euroa.

Helsinki–Turku-yhteys on tärkeä osa TEN-T-ydinverkon Skandinavia–Välimeri-käytävää. Nykyinen junayhteys Helsingistä Turkuun on mutkikas ja hidas. Rahoitusta haetaan Espoo–Salo-oikoradan suunnitteluun. Espoo–Salo-oikorata lyhentäisi Helsinki–Turku-rataa. Se mahdollistaisi nopean kaukoliikenteen Helsingin ja Turun välillä sekä lähiliikenteen kehittämisen Kirkkonummen ja Lohjan sekä Vihdin suuntaan. Lisäksi rahoitusta haetaan Salo–Turku-kaksoisraiteen suunnitteluun. Kaksoisraide mahdollistaisi enemmän junavuoroja ja junien sujuvan kohtaamisen Salon ja Turun välillä.

Espoon radan rakennussuunnittelu

Liikenne- ja viestintäministeriö hakee Espoon radan rakennussuunnitteluun 11 miljoonaa euroa. Hankkeen kokonaisbudjetti on 22 miljoonaa euroa. Hankkeeseen kuuluu radan, siltojen ja tunnelin suunnittelua.

Espoon rata on osa Turun tunnin juna -kokonaisuutta. Espoon radan suunnittelu on edellä Turun tunnin junan hankeyhtiön toimialaan kuuluvia tehtäviä, eikä se kuulu hankeyhtiön toimialaan. Hankkeelle ei ole osoitettu erillistä rahoitusta valtion talousarviossa.

Suomi-rata

Liikenne- ja viestintäministeriö hakee 11,7 miljoonaa euroa Helsinki–Tampere-radan kehittämiseen. Hankkeen kokonaisbudjetti on 23,4 miljoonaa euroa. Helsinki–Tampere-yhteys on vilkkaasti liikennöity osuus, joka kuuluu Euroopan laajuiseen TEN-T-ydinverkkoon.

Tukea haetaan Helsinki–Tampere-selvitykselle, johon kuuluu Pasilan ja Keravan välinen Lentorata sekä yhteys Tampereelle. Yhteys Tampereelle voidaan toteuttaa joko uutena ratalinjauksena Helsinki-Vantaan lentoasemalta tai kehittämällä nykyistä päärataa Riihimäen ja Tampereen välillä. Suomi-radan suunnittelukustannuksiksi on arvioitu 150 miljoonaa euroa.

Pasila–Riihimäki-radan parantaminen

Liikenne- ja viestintäministeriö hakee 6,5 miljoonaa euroa raideliikenteen kehittämiseen Pasilan ja Riihimäen välillä. Hankkeen kokonaisbudjetti on 13 miljoonaa euroa. Hankkeelle ei ole osoitettu erillistä rahoitusta valtion talousarviossa.

Vantaan ratikka

Vantaan kaupunki hakee 10,15 miljoonaa euroa CEF-rahoitustukea Vantaan ratikan suunnitteluun osana Helsingin pikaraitiotieverkkoa.

Euroopan komission myöntämän rahoituksen tavoitteena on edistää Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) investointeja. Tuen saaminen edellyttää kansallista rahoitusta. Hankkeiden tulee valmistua 31.12.2023 mennessä.

Raha-asiainvaliokunta puolsi kuuden muun liikennehankkeen hakemuksia 13.2.2020.

Mitä seuraavaksi?

CEF-tuesta päätetään hankkeiden kelpoisuustarkastuksen jälkeen. Komission alustavan ilmoituksen mukaan rahoituspäätökset tehdään kesä-heinäkuussa 2020.

Turun tunnin junan ja Suomi-radan hankeyhtiöiden osakassopimukset käsitellään valtion osalta talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa maaliskuussa 2020. Kaupunkien ja kuntien osalta osakassopimukset käsitellään luottamushenkilöelimissä sekä Finavian osalta yhtiökokouksessa helmi-huhtikuussa 2020.

 

 

Ambientia rakentaa tulevaisuuden älyraideliikennettä SmartRail-ekosysteemihankkeessa

Pilvialusta ja muita palveluita Tampereen raitiovaunuliikenteeseen

Liiketoiminnan muotoilun ja teknologian asiantuntijayritys Ambientia aloittaa raideliikenteen tulevaisuuden ratkaisuja kehittävän SmartRail-ekosysteemin virallisena jäsenenä helmikuussa 2020. Yritys on toiminut jo yhteistyökumppanina hankkeessa elokuusta 2019 lähtien kehittäen sille pilvialustaa. SmartRail-hankkeen takana on konepajayhtiö Škoda Transtech, joka mm. valmistaa Tampereen uudet raitiovaunut. Business Finland tukee ja rahoittaa hanketta. Yritys- ja tutkimuskumppaneita on mukana kymmeniä.

SmartRail-hankkeessa kehitetään monipuolisia tulevaisuuden tuotteita ja palveluita raideliikenteelle. Palveluratkaisut kattavat monipuolisesti raideliikenteen eri alueet ulottuen kalustosta ja muista fyysisistä tuotteista digitaalisiin palveluihin sekä koulutukseen ja liikenteen sujuvuuteen.

Asiantuntijaorganisaatioita yhdistävän ekosysteemin päätavoitteena on laajentua kansainvälisesti, eli vahvistaa ja lisätä suomalaisten yritysten asemaa globaaleilla markkinoilla. Lisäksi yrityksiä autetaan menestymään kotimaisissa kilpailutuksissa. Hanke ja sen ensimmäinen innovaatiovaihe käynnistettiin alkuvuodesta 2019

Ambientia rakensi pilvialustan hankkeelle – seuraavaksi kehitetään palveluita

Ambientia on tähän mennessä kehittänyt hankkeelle digitaalista pilviratkaisua, joka toimii muun kehitystyön alustana. Raitiovaunuista tuleva data menee pilveen mahdollistaen palveluiden rakentamisen kerätyn tiedon pohjalta. Ambientia on mukana myös palvelukehitystyössä SmartRail-ekosysteemin kolmannessa innovaatiovaiheessa. Sen on määrä käynnistyä vuoden 2020 ensimmäisen puoliskon aikana.

– On hedelmällistä olla mukana rakentamassa tulevaisuuden liikenteen palveluratkaisuja yhdessä huipputason asiantuntijayritysten kanssa. Ekosysteemin tuomat kansainväliset mahdollisuudet ovat meille ehdottoman houkutteleva tekijä. On myös mielenkiintoista nähdä, miten hanke nivoutuu yhteen tulevaisuuden kaupungistumiseen ja asumiseen liittyvien palveluiden kanssa, sanoo Ambientian palvelumuotoilija Juha Pihlaja.

Tampereen ja Helsingin raitiovaunuhankkeet toimivat lähtölaukauksena

SmartRail-ekosysteemin varsinainen ensimmäinen kohde on Tampereelle tuleva raitiovaunuliikenne, joka toimii pilottina muille hankkeille. Hanke ulottuu myös pääkaupunkiseudulle. Helsingissä on monipuolinen liikenneympäristö ja pitkät perinteet eri raideliikennemuotojen hyödyntämisestä. Ekosysteemin tärkeänä tavoitteena on kehittää autonomisen raideliikenteen mahdollistavia ratkaisuja.

– Ketterän kokonsa sekä yleisen teknologiamyönteisyytensä ansiosta Tampere soveltuu erinomaisesti pilottikohteeksi, kertoo Pihlaja.

Ensimmäinen mahdollisuus viedä ekosysteemissä kehitettyjä suomalaisia ratkaisuja maailmalle on raitiovaunuhanke Saksan Mannheimiin. Škoda Transportation Group voitti vuonna 2018 kilpailutuksen raitiovaunujen toimittamisesta.

Lisätietoja ekosysteemistä: https://smartrailecosystem.com

Venäläistä lumensyöjäjunaa kokeillaan helmikuussa Suomessa

Venäjän rautateiden raskasta talvikunnossapitokalustoa kokeillaan Suomen rataverkolla helmikuun aikana. Kokeiluun on saapunut lumensyöjäjuna. Kokeilun tarkoituksena on selvittää, voisiko uudenlaisella kalustolla kehittää rautateiden kunnossapitoa Suomessa.

Kokeiluun on otettu Venäjältä lumensyöjäjuna SM-7. Koekäyttöä tehdään 19.2. alkaen. Kokeilualueena on ensisijaisesti Kainuu, missä on tällä hetkellä riittävästi lunta testeihin. Alun perin testejä suunniteltiin Kaakkois-Suomen alueelle, mutta siellä ei juurikaan ole nyt lunta.

Lumensyöjäjunan nimi tulee siitä, että junan etuosan kone kerää lunta ja muut vaunut ovat lumen säilytystä ja purkamista varten. Se soveltuu erityisesti ratapihojen lumenpoistoon.

Väylä selvittää kokeilun avulla, miten raskas rautateiden talvikunnossapitokalusto toimisi Suomessa. Varsinkin poikkeuksellisen lumisina talvina rautateiden lumitöihin voidaan tarvita lisäkapasiteettia. Esimerkiksi viime talvi oli erittäin luminen.

Kokeilu tehdään laajassa yhteistyössä

Mukana kokeilussa ovat Väylä, RZD, Destia Rail, Finrail, Ramboll CM, Steelwheel ja VR Group.

Kokeilussa kiinnitetään erityistä huomiota turvallisuuteen ja kaluston soveltuvuuteen Suomen rataverkolle.

LVM ja VR neuvottelevat henkilöjunaliikenteen hankinnoista – junavuorojen tarjonta säilyy vähintään ennallaan

Liikenne- ja viestintäministeriö sekä VR käynnistävät neuvottelut uudesta henkilöjunaliikenteen palveluiden hankinnasta vuoden 2020 jälkeiseen tilanteeseen. Nykyinen ostoliikennesopimus ja velvoiteliikenteen päätös ovat voimassa joulukuulle 2020. Vaikka keskustelut ovat vasta käynnistymässä, tulee myös seuraava hankintakokonaisuus sisältämään vähintään nykyisen junavuorojen tarjonnan. Päätöksiä hankinnoista on tarkoitus tehdä myöhemmin tämän vuoden aikana.

Liikenne- ja viestintäministeriö ostaa VR:ltä vuosittain noin 30 miljoonalla eurolla kaupallisesti kannattamatonta ostoliikennettä, joka muodostuu pääosin Etelä-Suomen taajamaliikennealueen Sm2- ja Sm4-kalustolla liikennöitävistä lähijunavuoroista sekä kiskobussiliikenteestä kaukoliikenteen hiljaisemmilla reiteillä.

Lisäksi VR harjoittaa palveluvelvoitteen mukaisesti kannattamatonta liikennettä, johon kuuluu muun muassa säännöllinen Lapin yöjunaliikenne. Henkilöjunaliikenteen hankinnat täydentävät VR:n markkinaehtoista tarjontaa, joka muodostaa suurimman osan junaliikenteestä.

Neuvoteltavalla hankintasopimuksella yksinkertaistetaan sopimusjärjestelyä sekä parannetaan palveluiden määrää ja laatua.

Raideliikenne tärkeä osa liikenteen kokonaisuutta

Toimiva raideliikenne on välttämätöntä arjen liikkumisen helpottamiseksi ja työssäkäyntialueiden laajentamiseksi sekä merkittävä tekijä Suomen kilpailukyvylle. Lisäksi liikenteen siirtäminen yhä enenevissä määrin raiteille on yksi liikenteen päästövähennyskeinoista.

Ratakapasiteetti mahdollisille lisävuoroille varataan huhtikuussa 2020.