Teleste toimittaa junajärjestelmän Alstomin Avelia Horizon-luotijuniin Ranskassa

Alstom on valinnut Telesten junajärjestelmän seuraavan sukupolven luotijuniinsa, jotka on suunniteltu Ranskan kansalliselle SNCF Mobilités rautatieyhtiölle. Teleste toimittaa junajärjestelmän Alstomin luotijuniin, joiden tilaaja on Ranskan kansallinen SNCF Mobilités rautatieyhtiö. Tilaus käsittää järjestelmätoimitukset 50 kaksikerroksiseen, suurinopeuksiseen junaan, joiden käyttöönotto alkaa vuonna 2021, ja lisäksi siihen sisältyy 50 junan lisäoptio.

Telesten Alstomille toimittama järjestelmä sisältää matkustajainformaation hallintatoimintoja sekä uuden matkustajainformaation hallintaliittymän. Lisäksi kokonaisuuteen sisältyvät videovalvonta-, ääni- ja videotallenne- ja kuulutusjärjestelmät sekä junavaunujen TFT-näytöt ja ovien LED-näytöt. Junajärjestelmä takaa että matkustajainformaatio on sujuvaa yli 300 km/h:n nopeudella liikkuvissa junissa ja että informaatio välittyy kunkin vaunun jopa 740 matkustajalle tarkasti ja luotettavasti myös junan ollessa liikkeessä.

Telesten integroitu tuote- ja palvelutarjonta auttaa rakentamaan ja ylläpitämään verkottuneempaa yhteiskuntaa. Ratkaisumme tuovat televisio- ja laajakaistapalvelut sinulle, takaavat turvallisuutesi julkisilla paikoilla ja opastavat sinua joukkoliikenteen käytössä. Innovatiivisuutemme ja vankka kokemuksemme on tehnyt meistä johtavan kansainvälisen laajakaista-, turvallisuus- ja informaatioteknologioita sekä niihin liittyviä palveluja tarjoavan yrityksen. Olemme yhteydessä asiakkaisiimme maailmanlaajuisen toimipiste- ja kumppaniverkostomme avulla. Vuonna 2019 Telesten liikevaihto oli 235 miljoonaa euroa, ja yhtiön palveluksessa oli 1330 henkilöä.

Volvo Cars vähentää logistiikkaverkoston päästöjä lisäämällä rautatiekuljetusten käyttöä

Volvo Cars vähentää merkittävästi hiilidioksidipäästöjä logistiikkatoiminnassaan siirtymällä autorekoista juniin kuljetuksissaan tuotantolaitostensa ja autovarastojen välillä.

Erityisesti Euroopassa, jossa autorekat ovat edelleen yleisesti tapa kuljettaa uusia autoja jakeluvarastoihin ja jälleenmyyntiin yksittäisillä markkinoilla, yritys vähentää päästöjä korvaamalla yhä useammat tieliikennekuljetukset rautatiekuljetuksilla.

Rautatiekuljetusten avulla yhtiö on jo vähentänyt hiilidioksidipäästöjä lähes 75 prosentilla Belgian Gentissä sijaitsevan tuotantolaitoksensa ja Pohjois-Italiassa sijaitsevan varaston välillä. Toisella reitillä, Gentistä Itävaltaan sijaitsevalle varastolle, päästöt vähenivät lähes puolella rautatiekuljetuksiin siirtymisen myötä.

Molemmat aloitteet ovat osa ilmastosuunnitelmaa, jonka Volvo Cars paljasti viime vuonna. Suunnitelman mukaan yhtiö pyrkii vähentämään autokohtaista hiilijalanjälkeään 40 prosentilla vuosien 2018 ja 2025 välillä, mikä edellyttää päästöjen vähentämistä 25 prosentilla, logistiikka mukaan lukien. Vuoden 2025 tavoite on konkreettinen askel Volvo Carsin pyrkimyksessä tulla ilmastoneutraaliksi yhtiöksi vuoteen 2040 mennessä.

“Kun sanoimme, että suunnittelemme päästöjen vähentämistä merkittävästi kaikessa toiminnassamme, tarkoitimme sitä”, kertoi Javier Varela, Volvo Carsin tuotanto- ja logistiikkajohtaja. ”Logistiikkaverkostomme on vain yksi osa suunnitelmaa, mutta silti tärkeä. Tämä on yksi esimerkki sitoutumisestamme vähentää ympäristövaikutuksiamme tarkoituksenmukaisilla, konkreettisilla toimenpiteillä.”

Volvo Cars haluaa käyttää rautatieliikennettä myös laajemmassa mittakaavassa Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Jo nyt autoja kuljetetaan Kiinan tuotantolaitoksista Belgian Gentin satamaan junalla kaksi kertaa viikossa. Muut rautatieyhteydet toimittavat uusia Volvo -autoja alueellisiin varastoihin Kiinassa ja Venäjällä.

Yhdysvalloissa Charlestonissa, Etelä-Carolinassa sijaitseva tuotantolaitos hyödyntää vakiintunutta rautatieverkostoa, joka vie uusia autoja varastoihin Pohjois-Amerikan kaupunkeihin. Nämä junat korvaavat jo nyt kymmeniä autorekkoja viikossa, ja niiden lukumäärä todennäköisesti kasvaa seuraavan sukupolven XC90:n myötä.

Volvo Carsin ilmastosuunnitelma on yksi autoteollisuuden kunnianhimoisimmista . Se esittelee konkreettisia toimia, jotka ovat yhteneväisiä Pariisin kansainvälisen ilmastosopimuksen (2015) kanssa. Sopimuksen tavoitteena on rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen esiteollisiin tasoihin verrattuna.

Volvo Carsin 2040 -ilmastotavoitteet eivät rajoitu pakokaasupäästöjen vähentämiseen sähköistämisen avulla, koska yhtiön mukaan sähköistäminen ei vähennä ympäristövaikutuksia riittävästi. Yhtiö tarkasteleekin hiilidioksidipäästöjen torjumista kaikkialla: tuotantoverkossaan, toimitusketjussaan sekä materiaalien kierrätyksen ja uudelleenkäytön kautta.

Yrityksen sähköistämispyrkimyksiä heijastaat äskettäin lanseerattu, uusi Recharge-automallisto. Recharge on kattava nimi kaikille ladattaville Volvoille eli autoille,  joissa on täysin sähköinen tai lataushybridivoimansiirto. Recharge-malliston tavoitteena on lisätä entisestään Volvo Carsin sähköistettyjen autojen osuutta kokonaismyynnistä ja kannustaa lataushybridiautojen kuljettajia käyttämään Pure-sähköajotilaa mahdollisimman paljon.

VR päivittää matkustusehtojaan joustavammaksi koronatilanteen vuoksi

Kuvaaja: Soile Laaksonen

Koronavirustilanteen vuoksi VR mahdollistaa toukokuun loppuun asti junalippujen matkustusajankohdan muuttamisen joustavammin: kaukojunamatkoille voi valita kuluitta uuden matkustusajankohdan, jos se on yli kahden viikon (14 vrk) päässä aiemmasta varauksesta ja matkakohde pysyy samana. Päivitetyt muutosehdot ovat voimassa 31.5. saakka ja koskevat kaikkia VR:n kanavista ostettuja kotimaan kaukojunien kertalippuja. Kevään junaliput 4.5.-14.6. väliselle ajalle tulevat myyntiin tiistaina 17.3.

Muutokset junalipun matkustusajankohtaan voi tehdä 31.5.2020 saakka asemien lipunmyynnissä tai puhelimitse veloituksettomassa asiakaspalvelunumerossamme 0800 166 888 (ma–pe 5–22 ja la–su sekä arkipyhinä 7–22). Valitettavasti asiakaspalvelussamme on parhaillaan ruuhkaa, mutta pyrimme palvelemaan kaikkia asiakkaitamme mahdollisimman pian.

Matkakohde ja matkustusluokka pysyvät muutoksessa samana. Alle kahden viikon päähän tehtäviin muutoksiin pätevät normaalit muutosehdot: https://uusi.vr.fi/ehdot. Peruutusehtoihin ei tule muutoksia.

Tällä hetkellä junaliput ovat myynnissä 3.5. asti. Kevään junaliput 4.5.-14.6.2020 väliselle ajalle tulevat myyntiin tiistaina 17.3.2020.

Venäjän matkustusehdoissa ei muutoksia

Venäjän liikenteen junalippujen matkustusehdot säilyvät toistaiseksi ennallaan, mutta jo nyt Helsingin ja Pietarin välillä liikennöivän Allegro-junan lippuun voi tehdä muutoksen joustavasti, viimeistään 6 tuntia ennen lähtöä.

Lisätietoa: https://www.vr.fi/cs/vr/fi/junaliput-venajalle

Venäjän liikenteen kevään liput tulevat myyntiin 18.3.2020.

Juna ennätysajassa Kiinasta Suomeen

Kansainvälisten toimitusketjujen haasteiden keskellä Nurminen Logisticsin Kiinan juna kulki Hefeistä Helsinkiin ennätysnopeasti yhdessätoista päivässä. Samaan aikaan kun merirahdin ja lentorahdin käsittelyissä on paikoitellen merkittäviäkin haasteita, päästään junarahdissa palvelemaan asiakkaita normaalisti ja myös matkustajaliikenteen häiriöistä riippumatta. Kiinassa työvoiman liikkuvuuteen kohdistuneita rajoituksia helpotetaan edelleen. Kuljetusten tilausruuhkia päästään purkamaan maan sisällä.

Juniin on riittänyt rahtikontteja, ja niiden saatavuus myös Suomessa on hyvä. Nurminen Logisticsin seuraava juna lähtee Suomesta kohti Kiinaa 20. maaliskuuta, ja siihen mahtuu vielä muutamia varauksia.

”Korona on aiheuttanut runsaasti haasteita eri kuljetusmuotojen kalustokapasiteettiin sekä aikatauluihin. Olemme ylpeinä seuranneet 29.2. lähteneen tuontijunamme kulkua – kuljetusaika Hefeistä Helsinkiin oli vain yksitoista päivää. Junamme seuraavat aikataulutetut lähdöt on vahvistettu eikä meillä ole ongelmia kaluston saatavuuden kanssa.” tiivistää Marjut Linnajärvi, joka vastaa Nurminen Logisticsin Kiinan junayhteydestä.

Yritykset ympäri maailmaa etsivät tällä hetkellä työkaluja, joilla helpottaa toimitusketjuhäiriöiden vaikutuksia tuotantoon ja toimituksiin. Pohjoismaiseen toimintatapaan nojaava säännöllinen junayhteys on yksi ratkaisu, jota yritykset voivat käyttää kiertääkseen meri- ja lentorahtiin syntyneitä pullonkauloja. Seuraavat lähdöt Suomesta Kiinaan toteutuvat 20. maaliskuuta ja 3. huhtikuuta.

 

Kouvola-Kotka/Hamina-ratahankkeen työt alkavat huhtikuussa

Kuva koko hankealueesta

Liikennöinnin täsmällisyyttä ja rataosan kapasiteettia parantava ratahanke käynnistyy Myllykosken liikennepaikan ja Kotolahden ratapihan töillä.

Kouvola-Kotka/Hamina-ratahankkeen tavoitteena on parantaa liikennöinnin täsmällisyyttä ja nostaa rataosan kapasiteettia välityskykyä kasvattamalla. Lisäksi hanke parantaa liikenteen palvelutasoa ja tavaraliikenteen toimintaedellytyksiä muun muassa nostamalla radan akselipainoa 25 tonniin. Hankkeen toteuttaminen tukee myös elinkeinoelämän kilpailukyvyn ylläpitoa ja kehittämistä niin valtakunnallisesti kuin alueellisesti.

Hankkeen ensimmäiset rakennustyöt

Myllykosken liikennepaikalle rakennetaan uusi Pitkäkallion raiteenvaihtopaikka. Nykyisen seisakkeen laiturit uusitaan siten, että alikulkureitti laiturilta toiselle toteutuu olemassa olevan Myllykosken alikulkusillan (Rautakorventie) kautta.

Kuva Myllykosken liikennepaikan matkustajalaiturin tulevista muutoksista

– Vanhojen matalien laiturien tilalle rakennetaan korkeat, esteettömyysvaatimukset täyttävät laiturit ja nykyinen laituripolku poistetaan seisakkeiden väliltä. Kotkan Mussalon syväsatamaa palvelevaa Kotolahden ratapihaa laajennetaan viidellä uudella raiteella vaihteineen ja toteutetaan laajennukseen liittyvät turvalaite-, sähkörata- ja vahvavirtatyöt, kertoo ratahankkeesta vastaava Väylän projektipäällikkö Miia Kari.

Myllykosken tilapäisen matkustajalaiturin asennustyöt alkavat viikolla 16. Kotolahden ratapihan työt puolestaan alkavat viikolla 19.

Vuonna 2020 aloitetaan myös muita töitä

Päällysrakenteen vaihtourakka (kiskot, pölkyt ja tukikerrossepeli) toteutetaan välillä Juurikorpi – Summanjoen vesistösilta, Juurikorven ja Haminan välisellä rataosalla.

Uuden turvalaitejärjestelmän vaatimia kaapelireittejä rakennetaan koko hankealueella Kouvola – Kotka ja Juurikorpi – Hamina välillä.

– Melu- ja tärinäselvitykset aloitetaan hankealueella vuoden 2020 aikana ja selvitys mittaustuloksineen valmistuu 2021. Selvityksen ja mittausten jälkeen aloitetaan kohteisiin liittyvä varsinainen suunnittelutyö vuoden 2021 aikana, Kari kertoo.

Kouvola-Kotka/Hamina-ratahanke lyhyesti

Välillä Kouvola-Kotka/Hamina uusitaan muun muassa radan päällysrakennetta useissa kohteissa, jotta nykyinen palvelutaso saadaan säilytettyä. Akselipainonnostoon liittyen hankkeessa uusitaan rumpuja, siltoja sekä korjataan painuma- ja tärinäkohteita. Myös sähkörataa sekä muuntajia uusitaan muuttuvan raiteiston ja kasvavan tehontarpeen myötä. Lisäksi koko hankealueen turvalaitteet ja asetinlaitteet uusitaan kaapelireitteineen, kaapelointeineen sekä asetinlaitetiloineen.

Eduskunta myönsi vuonna 2019 toisessa lisätalousarviossa Kouvola–Kotka/Hamina-radan parantamiseen 98 miljoonan euron sopimusvaltuuden. Tavoitteena on, että hanke on kokonaisuudessaan valmis vuonna 2025. Hankkeesta vastaa Väylä.

Seuraa hanketta netissä: https://vayla.fi/kouvola-kotka-hamina

Seuraa hanketta Facebookissa: https://www.facebook.com/kouvolakotkahaminarata

Porin osallistuminen Suomi-ratahankeyhtiöön edistyy

Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 9. maaliskuuta hyväksyä Suomi-ratahankeyhtiölle valmistellut viimeistellyt yhtiöoikeudelliset asiakirjat eli osakassopimuksen, kuntien välisen sopimuksen, omistusosuus-/rahoituslaskelman, perustamissopimuksen ja yhtiöjärjestyksen.

Kaupunginhallitus osoittaa vuonna 2020 tarvittavaan osakemerkintään ja rahoitukseen varat talousarvion investointiosassa olevasta yritysjärjestelyihin varatusta määrärahasta.

Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että valtuusto sitoutuu varautumaan hankkeen edellyttämiin määrärahoihin tulevien vuosien talousarvioissa yhteensä 1.185.400 eurolla.

VR Groupin vuoden 2019 liikevoitto erinomainen – raideliikenteen suosio ennätystasolla

© VR Group

Tammi-joulukuu 2019 lyhyesti:

  • Konsernin vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 1,2 prosenttia 988,4 (976,4) miljoonaan euroon. Konsernin raportoitu liikevaihto laski 22,6 prosenttia 988,4 (1 276,6) miljoonaan euroon johtuen VR Trackin myynnistä vuoden 2019 alussa.
  • Vertailukelpoinen liikevoitto, eli liikevoitto ilman VR Trackin liittyviä eriä ja myyntivoittoja, kasvoi 29 prosenttia ja oli 93,8 (72,8) miljoonaa euroa. Konsernin raportoitu liikevoitto oli 301,4 (151,7) miljoonaa euroa.
  • Kaukoliikenteen junissa matkustus kasvoi 10 prosenttia ja junissa tehtiin 14,9 (13,6) miljoonaa matkaa.
  • VR Transpointin rautatiekuljetusten volyymi laski 6,4 prosenttia 36,9 (39,4) miljoonaan tonniin.
  • VR Group voitti vuoden aikana useita kilpailutuksia, mm. Tampereen raitiotieliikenteen operoinnin ja HKL:n metrojunien peruskorjauksen.
  • Panostusta tulevaisuuteen tuettiin merkittävällä uusilla investointihankkeilla.
  • Hallituksen osinkoesitys 350 miljoonaa euroa.

Toimitusjohtaja Rolf Jansson:

“Vuonna 2019 liiketoiminnoistamme matkustajaliikenne kasvoi voimakkaasti jo kolmatta vuotta peräkkäin. Erityisen merkillepantavaa on, että matkustajajunaliikenteen markkinaosuus suhteessa muihin kuljetusmuotoihin nousi 6,2 prosenttiin. Toisaalta heikkenevä talouskehitys vaikutti negatiivisesti tavaraliikenteen volyymeihin, mikä heijastui VR Transpointin suorituskykyyn.

Vuonna 2019 konsernin rakennetta selkeytettiin tukemaan toimintamme tarkoitusta eli ihmisten ja rahdin liikuttamista asiakaslähtöisillä ratkaisuilla. Vuoden alussa luovuimme raideinfraan keskittyvästä VR Trackistä, joka myytiin norjalaiselle NRC Groupille, ja yhtiöitimme kunnossapitoyksikkömme luomaan konsernille uutta kasvua. Uusi yhtiö, VR FleetCare, voitti toukokuussa Helsingin kaupungin liikennelaitoksen (HKL) metrojunien peruskorjauksen kilpailutuksen. Konsernille strategisesti merkittävä oli myös voitto Tampereen raitiotieliikenteen operoinnin kilpailutuksessa.

Konsernin vuoden 2019 vertailukelpoinen liikevaihto oli 988,4 (976,4) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen ja myyntivoitoista oikaistu liikevoitto nousi 93,8 (72,8) miljoonaan euroon. Vuoden 2018 vertailukelpoisista luvuista on poistettu VR Trackin vaikutus ja muut myyntivoitot.

Jatkoimme myös merkittävää investointiohjelmaamme tulevan kasvun tueksi. Investointitasomme oli historiallisen korkea, 199 miljoonaa euroa. Uusia sähkövetureita on nyt toimitettu 25 kappaletta yhteensä 80 veturin hankinnasta. Huhtikuussa teimme hankintapäätöksen 60 modernista ja vähäpäästöisestä dieselveturista tavaraliikenteen tarpeisiin ratapihoille ja sähköistämättömille rataosille sekä käynnistimme uusien sähkövetoisten lähiliikennejunien hankinnan.

Vastuullisuuden merkitys korostuu VR Groupin strategiassa, ja se yhdistää teemana kaikkia liiketoimintoja. Olemme vahvasti mukana ilmastonmuutoksen torjunnassa. VR:n matkustajaliikenteen junista 95 % kulkee puhtaasti vesivoimalla tuotetulla sähköllä. Tavaraliikenteessä sähkövedon osuus on hyvällä 79 % tasolla. Myös linja-autoliikenteessä investoimme 30 uuteen sähköbussiin Pohjolan Liikenteelle HSL:n alueelle. Lisääntyvä ympäristötietoisuus kasvattaa junaliikenteen suosiota kokonaisuudessaan.

Junaliikenteen markkinaosuus henkilöliikenteessä suhteessa muihin kuljetusmuotoihin jatkoi kasvuaan ja saavutti historiallisen 6,2 prosentin tason. Arvioimme markkinaosuuden kasvun jatkuvan tulevina vuosina kohti 10 prosenttia, mikäli pitkäjänteiset infrainvestoinnit toteutuvat. Junaliikenteen markkinaosuuden kasvu hyödyttää suoraan ympäristöä, sillä liikenteen päästöistä junaliikenteen osuus on vain noin 1 %.

Vuonna 2020 jatkamme VR Groupin toiminnan tehokkuuden ja laadun jatkuvaa parantamista ja haemme kasvua palveluja kehittämällä ja laajentamalla. Lisäksi tutkimme kasvumahdollisuuksia myös maantieteellisen laajentumisen osalta.”

Merkittävät tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat

VR Group jätti 5.2.2020 tarjouksen HSL-lähijunaliikenteen järjestämistä koskevassa kilpailutuksessa. Kilpailutettu liikenne alkaa kesäkuussa 2021.

VR Group osallistui NRC Groupin osakeantiin 12.2.2020 omistusosuutensa suhteessa 12,7 miljoonalla eurolla.

Näkymät tilikaudelle 2020

VR Group odottaa liiketoimintansa volyymin kasvavan kuluvan vuoden aikana. Yhtiö näkee kasvuvaraa sekä orgaanisesti lisätyn kapasiteetin ja tarjottavien uusien palveluiden kautta että tutkimalla uusia maantieteellisiä kasvualueita.

Matkustajaraideliikenteen kasvua tukevat kaupungistuminen ja ilmastotietoisuuden lisääntyminen. Kaupunkibussiliikenteessä yhtiö on ollut menestyksekäs tuoreissa kilpailutuksissa, joiden liikennöinti käynnistyy 2020 aikana. Raidelogistiikassa kysyntä näyttää toipuneen edellisen vuoden lopun tilanteesta, vaikkakin talouskehitykseen liittyy epävarmuutta, ja kunnossapitotoiminnassa yhtiö on voittanut ulkoisia kilpailutuksia, joihin liittyvä toiminta käynnistyy vuoden 2020 aikana.

Viime vuosina käynnistetyt kalustoinvestoinnit lisäävät kuljetuskapasiteettia ja operoinnin luotettavuutta sekä matkustajaliikenteessä että rautatiekuljetuksissa. Myös panostusten digitaalisuuteen uskotaan vaikuttavan myönteisesti asiakaskysyntään ja -kokemukseen erityisesti matkustajaliikenteessä.

Vuosiraportin julkaiseminen

VR Groupin toimintakertomus ja tilinpäätös, selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä palkka- ja palkkioselvitys on julkaistu tänään verkkosivuilla osoitteessa https://2019.vrgroupraportti.fi/fi/

Tunnusluvut

VR-konserni, keskeiset tunnusluvut

1-12/2019

1-12/2018

     
Liikevaihto (milj. euroa)

988,4

1 276,6

Vertailukelpoinen liikevaihto (milj. euroa)

988,4

976,4

Liikevoitto (milj. euroa)

301,4

151,7

Vertailukelpoinen liikevoitto (milj. euroa)

93,8

72,8

Tulos ennen veroja (milj. euroa)

271,6

139,3

Tilikauden tulos (milj. euroa)

249,2

110,9

Liiketoiminnan rahavirta (milj. euroa)

196,5

179,7

Rahavirta ennen rahoituseriä (milj. euroa)

224,6

159,7

Osinko ja pääomanpalautus (1)

350

123

Oma pääoma yhteensä (milj. euroa)

1 334,5

1 233,4

Korolliset nettovelat (milj. euroa)

-6,5

21,3

Sijoitetun pääoman tuotto, %

17,5

10,4

Oman pääoman tuotto, %

18,6

9,3

Omavaraisuusaste, %

69,3

68,1

Nettovelkaantumisaste, %

-0,5

1,7

 

 

Matkustajaliikenteen matkat (milj.)

135,7

128,8

* Kaukoliikenne

14,9

13,6

* Lähiliikenne

77,9

73,9

* Pohjolan Liikenne

42,9

41,4

Junaliikenteen henkilökilometrit (milj.)

4 924

4 535

VR Transpointin tonnit (milj.)

41,8

44,4

* Rautatiekuljetukset

36,9

39,4

* Maantiekuljetukset

4,9

5,0

Henkilöstö, keskimäärin

6 062

7 573

(1)   2019: osinkoesitys

TCS digitalisoi Tanskan rautatiet

IT-konsultointi- ja palveluyhtiö Tata Consultancy Services (TCS) on valittu Tanskan valtion rautateiden DSB:n strategiseksi teknologiakumppaniksi. Nyt solmittu sopimus on merkittävä etappi DSB:n kunnianhimoisessa digitaalisessa transformaatiossa, jonka tarkoituksena on edistää ydinliiketoiminnan kasvua ketteröittämällä ja digitalisoimalla yrityksen toimintoja.

TCS edistää DSB:n digitaalista transformaatiota Machine First -toimitusmallinsa (MFDM) avulla, joka pohjautuu tekoälyä ja analytiikkaa hyödyntävään kognitiiviseen Ignio-automaatio-ohjelmistoon. TCS nopeuttaa DevOps-toimintamallin käyttöönottoa DSB:ssä hybridipilviratkaisun avulla sekä tarjoaa ohjelmisto-ohjatun verkon, tietoturvaratkaisut ja S4 Hana -alustan palveluna.

Nämä teknologiat parantavat DSB:n toimintojen vakautta sekä ketteröittävät ydinliiketoimintaa mahdollistamalla tuotteiden nopeamman markkinoilletulon sekä paremman läpinäkyvyyden ja hallinnan.

“Olen ylpeä siitä, että Pohjoismaiden johtaviin rautatieoperaattoreihin kuuluva DSB on valinnut TCS:n strategiseksi kumppanikseen. Tuemme DSB:n digitaalista transformaatiota, jossa yrityksen toimintoja joustavoitetaan ja ketteröitetään teknologian avulla. MFDM-toimitusmalli virtaviivaistaa ja skaalaa backoffice-toimintoja sekä pienentää riskejä. Tämä nopeuttaa DSB:n digitalisaatiota, parantaa asiakaskokemusta ja vauhdittaa kasvua”, sanoo TCS:n Tanskan-maajohtaja Ruchikar Dalela.

Sopimukseen sisältyvät datakeskuksen IT-infrastruktuuripalvelut, SAP, ohjelmisto-ohjattu verkko sekä pilviratkaisu, johon kuuluvat monialaiset palvelut ja tietoturvapalvelut.

Uusi kaksoisraide lisää tavaran liikkumista Karjalan radalla

Joutseno Imatra kaksoisraide 2020 kuva Welando

Karjalan radalla Joutsenon ja Imatran välillä rakennetaan pohjaa uudelle kaksoisradalle. Uusi tuplaraide on osa Luumäki-Imatra-ratahanketta, jonka tavoitteena on lisätä erityisesti tavarakuljetusten kapasiteettia ja vähentää raideliikenteen häiriöitä. Proxion ja A-Insinöörit ovat suunnittelijoina mukana Väylän monivaiheisessa hankkeessa.

Luumäen, Lappeenrannan ja Imatran alueelle sijoittuva ratahanke on suurin tällä hetkellä käynnissä olevista Suomen raideliikennehankkeista. Nykyisen yksiraiteisen rataosuuden tilalle rakennetaan Joutsenon ja Imatran välillä kaksoisraide, jonka rakennustyöt ovat käynnissä.

– Kaksoisraiteen rakentamisella on suuri merkitys erityisesti teollisuuden tavarakuljetuksiin, kun häiriöherkkyys pienenee ja sujuvuus radalla lisääntyy. Teoriassa kaksoisraide jopa nelinkertaistaa raideliikenteen kapasiteetin, kertoo projektipäällikkö Tommi Rosenvall Väylästä.

Uutta 19 kilometriä pituista kaksoisraidetta varten nykyinen raide perusparannetaan ja sen rinnalle rakennetaan uusi raide. Hankkeessa rakennetaan myös 12 uutta siltaa, joista osa on jo valmiina. Yksiraiteiseksi jäävällä Luumäki-Joutseno -välillä liikennettä sujuvoitetaan perusparannuksella, jossa uusitaan mm. ratapihoja ja pidennetään kohtaamisraiteita.

Joutseno Imatra kaksoisraide uudet alikulkusillat kuva Väylä.

Akselipaino kasvaa, matka-ajat lyhenevät

Proxion on vastannut kaksoisraiteen rakentamissuunnitelmasta Joutsenon ja Rauhan välillä yhteistyössä A-Insinöörien kanssa. Vaativalla 12 kilometrin suunnitteluosuudella uusi raide risteää useammassa kohdassa vanhan radan kanssa.

– Hanke on hyvä esimerkki siitä, miten Suomen raideinfran pitää varautua kasvavaan tavaraliikenteeseen ja raskaampaan kalustoon vastakseen paremmin elinkeinoelämän tarpeisiin, liiketoimintajohtaja Mikko Saarinen sanoo Proxionista.

Luumäen ja Imatran välillä voi tulevaisuudessa kuljettaa tavaraa isommissa ja painavammissa vaunussa: akselipaino nousee Suomen rataverkostossa tyypillisestä 22,5 tonnista 25 tonniin. Siltojen kantavuustarkastelujen lisäksi A-Insinöörit on vastannut Joutsenon ja Rauhan välillä viiden uuden alikulkusillan rakennussuunnittelusta sekä kolmen sillan korjauksen suunnittelusta.

– Kun rakennetaan raiteille, jossa pitää pystyä liikennöimään koko ajan, töiden vaiheistus korostuu suunnittelussakin. Useampi uusi silta on suunniteltu toteutettavaksi radan sivussa ja myöhemmin junaliikenteen katkossa paikalleen siirrettäväksi, yksikönjohtaja Harri Kallio kertoo A-Insinööreistä.

Luumäki-Imatra-hankekokonaisuutta on visioitu lähes 20 vuotta. Liikennemäärien ennustetaan kasvavan rataosuudella voimakkaasti tavaraliikenteen vuoksi. Yhteys on myös tärkeä henkilöliikenteen reitti pääkaupunkiseudun, Kouvolan, Imatran ja Joensuun välillä. Uuden ratageometrian ja kaarreoikaisujen myötä matka-ajat lyhenevät.

– Henkilöliikenteelle on oleellinen parannus, kun päästään 140 kilometrin tuntinopeudesta 160–200 kilometrin tuntinopeuksiin, Tommi Rosenvall sanoo.

Tarveselvitys kaavoitusta varten tehtiin 2006, yleissuunnitelma valmistui 2011 ja ratasuunnitelma 2019. 189 miljoonan euron uudistushanketta ryhdyttiin toteuttamaan ensimmäisillä siltaurakoilla 2018.

Kaksoisraideosuuden rakennustyöt alkoivat syyskuussa 2019 NRC Group Finlandin ja GRK Infran urakoina. Parhaillaan radan varrella rakennetaan huolto- ja työmaateitä, poistetaan pintamaata ja tehdään maaleikkauksia. Kokonaisuudessaan hanke valmistuu 2023.

Tampereen Ratikan testivaunu liikkuu Hervannassa maaliskuun puolivälistä alkaen – Nyt on oikea hetki kerrata liikennesäännöt

Kuva: Pasi Tiitola

Tampereen raitiotieradan ja raitiotiejärjestelmän testaukset aloitetaan testivaunulla raitiovaunuvarikolla 16.3. alkaen. Tavoitteena on, että testivaunulla päästään tekemään ensimmäiset koeajot varikon ulkopuolella, Hermiankadulla, keskiviikkona 18.3. Testit kestävät tarvittaessa huhtikuun lopulle. Testauksessa käytetään Saksasta tuotua vuonna 1981 valmistettua raitiovaunua. Testivaunun kulkua muun liikenteen joukossa varmistetaan liikenteenohjaajilla, mutta tamperelaisten on hyvä kerrata raitiovaunukaupungin liikennesäännöt jo nyt. Raitiovaunu tulee!

Tampereen Ratikan kyydissä matkustamista päästään harjoittelemaan ensimmäisen kerran huhtikuussa 2021 ja varsinainen liikenne alkaa saman vuoden elokuussa. Tamperelaiset pääsevät kuitenkin opettelemaan jo maaliskuussa tositoimia raitiovaunun kanssa, kun testivaunu alkaa liikkua Hervannassa.

–        Vaunutoimittajamme Škoda Transtech on toimittanut käyttöömme käytetyn raitiovaunun, jolla pääsemme varmistamaan, että rata ja raitiotiejärjestelmä ovat kunnossa, kun ensimmäinen Tampereen Ratikka lasketaan kiskoille. Ensimmäinen Tampereen Ratikka saapuu Tampereelle loppukeväällä ja seuraava vaunu jo syksyllä. Loppuvuodesta raitiotiellä nähdään testiajossa jo useampi Ratikka, Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö kertoo.

–        Pyrimme aina täyttämään asiakkaan toivomukset parhaalla mahdollisella tavalla. Jotta pystyimme varmistamaan ensimmäisen Tampereelle toimitettavan raitiovaunun laadun ja infrastruktuurin tehokkaan testauksen, oli kestävän TW6000-mallisen raitiovaunun toimitus Tampereelle mahdollisuus, josta kaikki projektin osapuolet hyötyivät. Nyt Tampereen Raitiotie Oy:lle käyttöön luovutettava vaunutyyppi on teknisiltä ominaisuuksiltaan hyvin samankaltainen tulevien Tampereen Artic raitiovaunujen kanssa. Olemme tyytyväisiä, että Tampereen Ratikka on testivaunun hankinnan hyödyistä samaa mieltä kanssamme, toteaa Juha Vierros, Škoda Transtech Oy:n toimitusjohtaja.

Koeajoalueelle pystytetään koeajojen ajaksi opasteita, jotka kertovat testivaunun olevan liikkeellä ja testivaunun kulkua muun liikenteen joukossa varmistetaan liikenteenohjaajilla. Testivaunu myös teipataan Tampereen Ratikan mukaisin huomiovärein punakeltaiseksi. Tampereen Raitiotie Oy tuottaa lisäksi liikenneturvallisuutta koskevaa materiaalia mm. alueen kouluille ja päiväkodeille. Avainasemassa on kuitenkin jokaisen oma tarkkaavaisuus ja liikennesääntöjen tuntemus.

–        Niin radan läheisyydessä liikkuvien ihmisten kuin koko raitiotiejärjestelmänkin turvallisuus on meille ensiarvoisen tärkeää. Raitiovaunu on uusi elementti Tampereen katukuvassa ja siksi toivomme, että kaupunkilaiset kiinnittävät erityistä huomiota liikennesääntöjen kertaamiseen jo tässä vaiheessa, kun koeajoja tehdään, Sirviö huomauttaa.

Koeajoilla ja testeillä varmistetaan ratainfran toimivuutta

Ennen koeajoja testivaunu varustellaan ja sen ulkomittoja muokataan niin, että ne vastaavat riittävästi Tampereen Ratikan vaunujen mittoja. Näin voidaan tarkastaa esimerkiksi laiturialueiden ja vaunun yhteensopivuutta sekä vaunun ulottumia erilaisten kiinteiden rakenteiden läheisyydessä. Testivaunu myös kuormitetaan noin 18 000 kg:n lisäpainolla siten, että se vastaa painoltaan tulevia raitiovaunuja. Koeajoissa testataan radan ja vaihteiden ajettavuus oikean painoisella vaunulla sekä varmistetaan rataan liittyvien järjestelmien ja sähköratarakenteiden toimivuus.

–        Sähköradan toimintojen osalta varmistetaan esimerkiksi ajolangan pysyminen virroittimella sekä tarkkaillaan ajolangan käyttäytymistä vaihdealueilla ja linja-ajossa, Raitiotieallianssin projektipäällikkö Sari Valjus toteaa.

Lisäksi ratainfran testauksissa käydään läpi muun muassa liikennevaloetuisuuksien toimintaa, tarkastetaan radan opastimien toimintoja ja liikennemerkkien sijainteja sekä testataan vaihteenohjausjärjestelmien toimintaa. Varikolla testataan asetinlaitteen toiminta ja varikkoraiteiston kulkuteiden asettaminen, vaihteet, opastimet ja sähköradan toiminnot.

Nopeustestit tehdään vaiheittain eri kaduilla

Hervannassa sijaitsevan raitiovaunuvarikon ja Turtolan raitiopysäkin välisellä rataosuudella tehdään testejä kaikkien raitiotien teknisten järjestelmien osalta. Jokaisella testiosuudella vaunua liikutetaan ensin kävelyvauhtia eli enintään viiden kilometrin tuntinopeudella. Nopeustestit tehdään kadun tai radan maksiminopeuksien mukaisesti, joka Hermiankadulla on 30 km/h, Atomipolulla 15 km/h, Insinöörinkadulla 30 km/h ja Hervannan valtaväylällä 70 km/h. Testien aikana käytetään liikenteenohjaajia, jotka tarvittaessa hetkellisesti pysäyttävät autoliikenteen ja ohjaavat jalankulkua ja pyöräilyä.

–         Radan maksiminopeustestit on ajettava yhtenäisesti aina yhden kadun tai osuuden mittaisena suorituksena, minkä vuoksi liikenteenohjausta käytetään apuna. Jos koeajo suunnitellulla osuudella keskeytyy, se toistetaan hetken kuluttua uudestaan. Yhden katuosuuden koeajo kestää kerrallaan joitakin minuutteja, eli muun liikenteen keskeytykset eivät kestä pitkiä aikoja, projekti-insinööri Petra Brunnila Raitiotieallianssista kertoo.

Koeajoja tehdään ruuhka-aikojen ulkopuolella, eli päiväaikaan klo 9.00-15.00 välillä. Insinöörinkadulla tehtävien nopeustestien aikana bussilinja 3 on Hervannassa yhden päivän ajan kiertoreitillä Teekkarinkatu-Hervannan valtaväylä. Pysäkit Hervannan valtaväylällä ovat käytössä. Linja 32 kulkee koeajojen ajan normaalireitillään.

Koeajojen alustavat aikataulut:

Viikko 12 (16.-20.3.)

  • Varikon alueen koeajoja, nopeus enimmillään 5 km/h
  • Koeajoja osuudella varikko–Turtola, nopeus enimmillään 5 km/h
  • Tavoitteena on, että testivaunulla liikutaan varikkoalueelta ulos 18.3.

Viikko 13 (23.-27.3.)

  • Varikon asetinlaitteen testausta ja varikon alueen koeajoja, joissa nopeus 15km/h ja paikoin radan sallima maksiminopeus
  • Hermiankadun ja Atomipolun koeajoja, joissa nopeus Atomipolulla 15 km/h ja Hermiankadulla enimmillään 30 km/h eli kadun nopeusrajoituksen mukainen

Viikko 14 (30.3.-3.4.)

  • Insinöörinkadun koeajot, nopeus 30 km/h eli kadun nopeusrajoituksen mukainen
  • Hervannan valtaväylän koeajot, nopeus 40-70 km/h

Viikko 15 (6.4.-9.4.)

  • Mahdollisesti vaihteenohjaustestejä varikko-Turtola-välillä

Koeajot antavat käsityksen liikkumisesta Ratikka-aikana

Sujuva liikenne on yhteispeliä. Liikenteen sujuvuus syntyy toisten huomioon ottamisesta ja sääntöjen noudattamisesta. Ratikan tulo antaa hyvän syyn yhteispelin petraamiseen.

–         Tilannenopeudet, vilkun käyttö, liikennevalojen ja suojatiesääntöjen noudattaminen ovat asioita, joissa meillä tamperelaisilla olisi kasvun varaa, Tampereen kaupungin liikenneinsinööri Heljä Aarnikko listaa.

Tamperelaisille tarjoutuu hyvä mahdollisuus opetella Ratikka-ajan kaupunkiliikenteessä liikkumista koeajojen aikana. Vanhat liikennesäännöt pätevät edelleen, mutta raitiovaunu tuo mukanaan myös uusia asioita, joita Tampereella liikkuessa ei ole tarvinnut aiemmin ajatella.

Raitiovaunuvalot

Näkyvin uusi asia katukuvassa ovat raitiovaunuvalot, joilla muuta liikennettä ohjataan Ratikan esteettömän kulun turvaamiseksi. Raitiovaunuvalo antaa Ratikalle etusijan myös kiertoliittymässä. Raitiovaunuvalo on kolmion muotoinen opastin, jossa on ylhäällä kaksi punaista valoa ja alhaalla yksi keltainen valo. Hervannassa raitiovaunuvaloja on Insinöörinkadulla.

Kun opastin näyttää nopeasti vilkkuvaa keltaista valoa, se kehottaa tiellä liikkujia erityiseen varovaisuuteen. Auto tulee pysäyttää, kun kiinteä keltainen valo syttyy 3-5 sekunniksi jos sen pystyy tekemään turvallisesti.

–         Ratikka on jo lähellä eikä kiinteää keltaista valoa kannata ajatella nk. ”vanhana vihreänä”, Aarnikko muistuttaa.

Risteykseen ei saa missään tapauksessa ajaa, kun kaksi punaista valoa alkaa vilkkua, sillä Ratikka tulee. Kun Ratikka on mennyt, raitiovaunuvalo vilkuttaa vielä muutaman sekunnin keltaista, sen jälkeen valot sammuvat ja liikenne jatkuu tuttujen sääntöjen mukaan.

Ratikka tasa-arvoisessa risteyksessä

Tasa-arvoisessa risteyksessä Ratikalla on etuajo-oikeus, joten kuljettajien on syytä totutella vilkaisemaan myös vasemmalle risteykseen saapuessaan. Hervannassa tällainen risteys on Lindforsinkadun ja Insinöörinkadun kulmassa.

Joukkoliikennekatu

Nimensä mukaisesti joukkoliikennekadulla saavat ajaa bussit, ratikka ja taksit – sen sijaan huoltoajo ja tonteille ajo on sallittua vain, jos se on osoitettu erillisellä lisäkilvellä.

Hervannassa huomio kannattaa kiinnittää Insinöörinkatuun: Orivedenkadun ja Opiskelijankadun välissä ja kauppakeskus Duon kohdalla on joukkoliikennekatuosuus. Joukkoliikennekatuosuuksilla on vaihtopysäkkialueet, joissa matkustajat vaihtavat kulkuvälinettä ratikasta linja-autoon ja päinvastoin. Ahvenispolun ja Teekkarinkadun välisellä joukkoliikennekatuosuudella tontille ajo on sallittu, mutta läpiajo Insinöörinkatua Lindforsinkadulle kielletty.

Autoilijan kannattaa käyttää yksityisautoille suositeltuja reittejä esimerkiksi Duon sisäänajoon. Kauppakeskuksen parkkihalliin ja parkkikentälle kannattaa totutella ajamaan Hervannan valtaväylän kautta.

Ylityspaikat ja suojatiet

Ylityspaikka on kohta, josta raitiotien voi ylittää, mutta Ratikkaa pitää väistää. Ajoradan yli on näissä paikoissa suojatie, mutta kiskojen yli ei. Tarkkaile merkintöjä, niin tiedät, milloin olet menossa suojatielle. Hervannassa ylityspaikkoja on Hermiankadulla.

Suojatiellä Ratikka väistää sinua, mutta varmista aina katsomalla molempiin suuntiin, että radan ylittäminen on turvallista, sillä Tampereen Ratikka on hiljainen kulkupeli eikä se pysty äkkipysähdyksiin. Muista, että radalla ei saa oleskella.

Sekaliikennekaistat

Autot ja Ratikka kulkevat Tampereella monessa kohdin samalla kaistalla. Mikäli kaistan reunassa on pysäköintipaikkoja, niiden käytössä kannattaa olla huolellinen, jotta Ratikka mahtuu ohi.

Mikäli olet kääntymässä ajoneuvolla raitiovaunukiskojen yli, sinun tulee väistää myös takaa, eli omasta tulosuunnastasi lähestyvää raitiovaunua. Myös edestä lähestyvää raitiovaunua pitää väistää, kun se kääntyy tulosuunnastaan katsottuna vasemmalle eli eteesi, vaikka itse olisit jatkamassa suoraan.

Jos raitiovaunulla on kärkikolmio tai STOP-merkki, se väistää molemmilta sivuilta lähestyvää liikennettä. Poikkeuksena ovat tällaiset raitiovaunuvaloilla varustellut risteykset ja liikenneympyrät, joissa sinun tulee väistää Ratikkaa jos valot niin opastavat.

Tietoa vaunuista:

Testivaunu:

  • Hannoverista Tampereelle tuotava, saksalaisen LHB:n (Linke-Hofmann-Busch) valmistama TW6000-mallin raitiovaunu
  • Saapui Tampereelle helmikuun lopussa
  • Vaunutyyppiä on valmistettu vuosina 1974-1992, Tampereen testivaunu on vuosimallia 1981
  • Vaunua on muokattu testeihin ja se on teipattu punakeltaisin huomiovärein
  • Vaunulla testataan raitiotien ratainfraa
  • Vaunun mitat: pituus 28,3 metriä, leveys 2,4 metriä
  • Raideleveys 1435 mm

Protovaunu:

  • Tampereen Ratikan ensimmäinen vaunu, jolla tehdään vaunutestit ja lopulliset ratainfran todentamistestit
  • Saapuu Tampereelle toukokuussa
  • Tampereen raitiovaunut valmistetaan Kajaanissa, Škoda Transtechin Otanmäen tehtaalla
  • Vaunun mitat: pituus 37,3 metriä, leveys 2,65 metriä
  • Raideleveys 1435 mm