Rautatieliikenteen matkustajamäärä väheni 21 prosenttia vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä

Rautatieliikenteen matkustajamäärä vuosina 2016–2020 neljänneksittäin

Vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä Suomen rautateillä kulki yhteensä 17,7 miljoonaa matkustajaa, mikä oli 21 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden vastaavalla neljänneksellä. Junaliikenteen henkilökilometrimäärä oli yhteensä 1 098 miljoonaa henkilökilometriä. Henkilökilometrit vähenivät 6 prosenttia verrattuna edellisvuoden vastaavaan neljännekseen. Henkilökilometrien perusteella matkustajamäärä laski lähiliikenteessä enemmän kuin kaukoliikenteessä.

Suomen rautateillä kuljetettiin vuoden 2020 ensimmäisen neljänneksen aikana tavaroita yhteensä 9,3 miljoonaa tonnia. Rautatieliikenteen tavarankuljetusten kuljetussuorite oli yhteensä 2,5 miljardia tonnikilometriä.

Rautatieliikenteen tavarankuljetusten suoritteet vuodesta 2020 alkaen eivät ole täysin vertailukelpoisia aiempien vuosien tietojen kanssa tilastointiin tehtyjen muutosten takia.

Lähde: Liikenne ja matkailu, Tilastokeskus

:KATSO VIDEO: LAJINSA ENSIMMÄINEN TAMPEREEN RATIKKA LÄHTEE KATUVERKOLLE YÖLLÄ – ENSIMMÄISEN BONGAUKSEN VOI TEHDÄ PÄIVÄAIKAAN 3. HEINÄKUUTA

Lajinsa ensimmäinen Tampereen Ratikka tullaan näkemään varikon ulkopuolella heinäkuun alussa, kun koeajot aloitetaan varikon ja Turtolan välillä. Vaunulla tehdään torstaina 2. heinäkuuta aluksi lyhyet, kävelyvauhdilla etenevät, koeajot varikon ja Pohjois-Hervannan pysäkin välillä yöllä. Hitaita koeajoja jatketaan perjantaina yöaikaan ja saman päivän aamupäivänä, klo 6-12, vaunulla aloitetaan nopeuden asteittainen nostaminen Hallilan ja Turtolan välillä.

– Varsinaiset koeajot käynnistyivät viime viikolla varikolla, kun aloitimme raitiotiejärjestelmän ja protovaunun testit. Testit ovat sujuneet odotusten mukaisesti ja pääsemme siirtymään katuverkolla tehtäviin testeihin viikon lopulla. Suoritamme koeajoja aluksi yöaikaan. Pyrimme liikkumaan katuverkolla noin klo 3-6, jotta bussiliikennettä ei tarvitse ohjata kiertoreitille, koeajokoordinaattori, Tampereen Raitiotie Oy:n projekti-insinööri Niina Uolamo selventää.

Koeajojen eteneminen ja tarkemmat aikataulut riippuvat tehtävien testien onnistumisesta. Niihin vaikuttaa myös sää.

– Muutokset aikatauluun ovat mahdollisia, mutta Ratikan liikkeistä kiinnostuneille vinkkaisin, että kannattaa kuljeskella perjantaina aamupäivällä Baanalla Hallilassa ja Turtolassa Laulunmaankadun ylikulkusillalla, sillä vaunun nopeuden nostamista testataan tällä alueella yhdessä Škoda Transtech Oy:n ja Raitiotieallianssin kanssa, Uolamo vinkkaa.

Raitiotieallianssi testaa koeajoissa mm. raiteiden, vaihteiden ja ajolankojen ajettavuutta, liikennemerkkien, liikennevalojen ja opastimien sekä liittymien ja suojateiden näkyvyyttä. Lisäksi säädetään liikenne- ja varoitusvaloja, tehdään sähkönsyötön kuormituskokeita ja testataan liikennöintinopeuden sallimaa ajonopeutta ja vaihteenohjausta. Koeajoja tehdään aluksi yhtäjaksoisesti viikoilla 26-29. Viikon 29 jälkeen alkavat vaunulle tehtävät tyyppikokeet, johon liittyvä ohjelma täsmentyy heinäkuussa.

– Ratikalla ajetaan aluksi kävelyvauhdilla ja nopeutta lisätään asteittain. Suurinta sallittua nopeutta, eli 70 km/h testataan näillä näkymin viimeistään lauantaina 4.7., Uolamo kertoo.

Koeajojen etenemisestä kerrotaan aktiivisesti Tampereen Ratikan ja Raitiotieallianssin kanavissa.

Tällainen on Tampereen Ratikan ensimmäinen vaunu

Lajinsa ensimmäisen Tampereen Ratikan käyttöönotto tullaan suorittamaan loppuun Tampereella. Tästä syystä ensimmäinen vaunu monilta osin vielä keskeneräinen. Siitä puuttuu vielä osa ulkopuolen varustelusta ja mm. sisustusmateriaalit.

Tampereen Ratikka on ensimmäinen Škoda Transtech Oy:n valmistama pikaraitiotievaunu. Se on esteetön, tilava, ilmastoitu ja suunniteltu erityisesti pohjoisen olosuhteisiin. Raitiovaunu on 37,3 metriä pitkä, 3,6 metriä korkea ja 2,65 metriä leveä ja sen paino on ilman matkustajia 56,8 tonnia, mikä tekee siitä tähän mennessä kooltaan suurimman Pohjoismaissa valmistetun raitiovaunun. Kokonsa ja ominaisuuksiensa lisäksi vaunusta tekee erityisen se, että se on tamperelaisten kanssa yhdessä suunniteltu. Tamperelaisille on järjestetty useita tilaisuuksia tutustua vaunuun ja antaa palautetta käyttäjäkokemuksesta. Muun muassa vaunun sisustusta ja sen ratkaisuja on muokattu saadun palautteen perusteella.

Kokonaan valmis Ratikka nähdään Tampereella syyskuussa, kun toinen vaunu saapuu.

– Mikäli koronatilanne sallii, järjestämme loppusyksystä tapahtuman, jossa kaikki halukkaat pääsevät tutustumaan valmiiseen raitiovaunuun ja raitiovaunuvarikkoon, Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö kertoo.

Ratikka-aika on nyt – Ota liikennesäännöt haltuun

Kesä-heinäkuun taitteesta eteenpäin Ratikka tulee olemaan pysyvä osa Tampereen liikennettä. Raitiovaunuja tulee syksystä alkaen lisää ja ensi kesänä kaupungissa liikennöi yhteensä 19 raitiovaunua. Raitiovaunuilla liikutaan koeajoissa liikennesääntöjen mukaisesti. Koska nyt suoritettavissa koeajoissa muuta liikennettä ei tarvitse pysäyttää, vaunu liikkuu ilman liikenteenohjaajia.

– Toivomme, että kaikki tiellä liikkujat ottavat Ratikka-ajan liikennesäännöt haltuunsa. Koeajotiimimme havaitsi maaliskuussa tehdyissä koeajoissa puutteita ja välinpitämättömyyttä mm. raitiovaunuvaloissa toimimisen ja joukkoliikennekadulla ajamisen tiimoilta. Tulemme muistuttamaan Tampereella liikkujia tästä asiasta yhdessä Tampereen kaupungin ja Nyssen kanssa ja tarjoamme tietoa mm. Tampereen Ratikan verkkosivuille kootun tietopaketin avulla. Liikennesääntöjen noudattaminen on jokaisen vastuulla. Pysytään yhdessä tarkkoina liikenteessä, Sirviö muistuttaa.

Syyskuussa koeajot laajenevat Turtolan ja Itsenäisyydenkadun alikulkusillan välille ja loppuvuodesta Ratikka nähdään Pyynikintorilla asti. Ratikalla matkustamista Tampereella päästään kokeilemaan ensi keväänä ja varsinainen aikataulujen mukainen liikennöinti alkaa 9.8.2021.

Tampereen Ratikan liikenneturvallisuussivu: www.tampereenratikka.fi/liikenneturvallisuus

Keskustelut itäisen suunnan raideyhteyden hankeyhtiöstä käyntiin

Liikenne- ja viestintäministeriö on aloittanut keskustelut itäisen suunnan raideyhteyden suunnitteluhankeyhtiön perustamisen edellytyksistä. Aloitustilaisuus kuntien kanssa pidettiin 24.6.2020.

Tilaisuudessa keskusteltiin hankeyhtiövalmistelun aloittamisen reunaehdoista Väyläviraston laatiman selvityksen pohjalta. Väyläviraston selvitys Itä-Suomen junaliikenteen kehittämisestä julkaistiin 28.5.2020.

Samalla kartoitettiin kuntien alustavaa halukkuutta osallistua hankeyhtiön perustamiseen ja itäisen suunnan suunnittelun rahoitukseen vastaavilla periaatteilla, jotka ovat olleet Suomi-rata-hankeyhtiön ja Turun tunnin juna -hankeyhtiön neuvotteluiden lähtökohtina.

– Olen iloinen siitä, että keskustelut itäisen suunnan nopean ratayhteyden edistämiseksi ovat nyt alkaneet. Toimiva raideliikenne koko Suomessa on välttämätöntä, kun siirrymme kohti kestävää liikkumista. Nyt kartoitamme kuntien kiinnostusta sitoutua suunnitteluhankeyhtiöön. Suunnittelu on pitkä prosessi ja sen aikana selvitetään, ovatko edellytykset raidehankkeen toteuttamiseksi olemassa, toteaa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.

Hankeyhtiö vastaisi ratahankkeen suunnittelusta

Itäisen suunnan hankeyhtiöneuvottelut käytäisiin samoilla ehdoilla kuin perusteilla olevien Suomi-rata- ja Turun tunnin juna -hankeyhtiöiden neuvottelut. Hankeyhtiön toimialana ja tehtävänä olisi hankkeeseen liittyvä suunnittelu ja sen rahoittaminen rakentamisvalmiuteen asti. Kaikkia suuria raideliikenneinvestointeja edistetään talouspoliittinen ministerivaliokunnan 10.9.2019 puoltamien linjausten mukaisesti.

Edellytyksenä aiemmissa neuvotteluissa on ollut, että hankeyhtiöön tulisi omistajiksi eli osakkaiksi valtion lisäksi myös muita hankkeesta hyötyviä julkisyhteisöjä tai julkisesti omistettuja yhteisöjä. Edelleen valtion tulisi omistaa hankeyhtiöstä perustamisvaiheessa vähintään 51 prosenttia ja muiden osakkaiden noin 49 prosenttia.

Alustavan arvion perusteella suunnittelukustannukset Porvoo-Kouvola-linjauksessa olisivat noin 70 miljoonaa euroa ja Porvoo-Kotka-Luumäen-linjauksessa noin 110 miljoonaa euroa.

Mitä seuraavaksi?

Kuntien tulee ilmoittaa 31.8.2020 mennessä kiinnostuksensa suunnitteluhankeyhtiön pääomittamiseen.

Vastausten pyytämisellä on tarkoitus kartoittaa alueen toimijoiden edellytyksiä ja riittävän laajaa sitoutumista hankeyhtiön perustamiseen aikaisempia hankeyhtiöneuvotteluita vastaavilla periaatteilla.

Valtakunnalliset raideinvestoinnit ja raideliikenteen yhtiöt vauhdittavat ​Suomen rataverkon kehittymistä

Pro Rautatie pitää tärkeänä, että Suomessa raideinvestoinnit etenevät usealla tavalla. Pääradan peruskorjaus ja tulevaisuusinvestoinnit hankeyhtiöiden kautta lisäraiteiden rakentamiseksi ovat tervetulleita keinoja saada maan rataverkkoa vastaamaan olemassa oleviin ja tuleviin haasteisiin.

Pro Rautatie ry:n järjestämässä ”Hankeyhtiöt” -webinaarissa torstaina 4.6.2020 liikenne- ja viestintäministeriön johtaja, hallitusneuvos Sanna Ruuskanen piti ajankohtaispuheenvuoron suurten raideliikennehankkeiden etenemisestä. Suomi-radan ja Turun tunnin junan valmistelu etenee. Valtion ja kuntien päätöksillä perustettavat hankeyhtiöt aloittavat suunnittelun heti, kun hankeyhtiöt on perustettu – mahdollisesti jo kesän aikana.
 
Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Timo Kenakkala kertoi Suomi-radan historiasta ja tulevaisuuden näkökulmista. Hankeyhtiön osakassopimuksiin on kirjattu osakkaille mahdollisuus irtautua yhtiöstä, mikäli valittu ratalinja ei kulje kunnan alueella.
 
Lohjan kaupunginjohtaja Mika Sivula toi webinaariin tulevan rautatiepaikkakunnan näkökulman. Turun tunnin junan linjaus on uusi. Lohja saa asemapaikan Lempolan kaupunginosaan, johon on suunniteltu asuntoja 10 000 asukkaalle. Asemanseutu nähdään potentiaalisena kasvukohteena.
 
Yksikön päällikkö Ulla Tapaninen Helsingin kaupungilta totesi, että kaikki meneillään olevat ratahankkeet ovat tärkeitä Helsingille. ja Helsinki on mukana kaikilla tasoilla molemmissa hankeyhtiössä. Hankkeilla on kaupungissa laaja poliittinen tuki.
 
Pro Rautatie katsoo, että raideliikenne muodostaa kestävän liikennejärjestelmän rungon, jota muut liikennemuodot täydentävät. Raideliikenteen asemat ovat liikenteen tärkeitä solmupisteitä, joissa kulkutapa vaihtuu joustavasti asiakaslähtöisten matkaketjujen ja palveluiden avulla. Raideliikennettä kehittämällä kokonaisuutena edistetään myös muita kestäviä liikennemuotoja, kuten kävelyä ja pyöräilyä. Pro Rautatien mielestä raideliikenteen kehittäminen tulee nähdä tulevaisuusinvestointina, josta koko Suomi hyötyy monin eri tavoin. Kehittämisessä hankeyhtiöillä on avainrooli.

Selvitys duoraitiojunaliikenteen mahdollisuuksista Pohjois-Savossa valmistunut

Pohjois-Savon kuntien (Suonenjoki, Kuopio, Siilinjärvi, Lapinlahti ja Iisalmi) ja Pohjois-Savon liiton tilaama duoraitiojunaliikenneselvitys on valmistunut. Selvityksessä tutkittiin mahdollisuutta käynnistää Pohjois-Savon maakunnan sisäinen henkilöliikenne raiteilla. Tarkastelualueena on Savon rata välillä Suonenjoki – Iisalmi. Liikennöinti on mahdollista aloittaa 4-6 vuoden kuluttua. Selvityksen toteutti raideliikenteen asiantuntijayritys Proxion Oy.

Duoraitiojunaliikenne on Suomessa uusi liikennemuoto, joka yhdistää raitiotien ja rautatien. Samalla kalustolla voidaan ajaa sekä rataverkolla, kuten normaalilla matkustajajunalla, että kaupungin sisällä, kuten raitiovaunulla. Malli on käytössä useissa Euroopan kaupungeissa.

Toteutuessaan raitiojunan tavoitteena on parantaa työmatka- ja asiointiliikenteen mahdollisuuksia radanvarsikunnista maakunnan keskuskaupunkiin Kuopioon. Raitiojuna on yksi vaihtoehto tehokkaan ja ympäristöystävällisen joukkoliikenteen kehittämiseksi maakunnassa. Raitiojuna lisäisi myös alueen vetovoimaisuutta. Se antaisi lisäksi MAL-sopimuksen toteutukseen uusia vaihtoehtoja.

Lainsäädännön kannalta raitiojunaliikenteen käynnistämiselle ei ole esteitä. Liikenne voidaan aloittaa 4-6 vuoden kuluttua seutukunnan päätöksestä. Ennen liikenteen käynnistämistä on hankittava Suomen olosuhteisiin ja raideleveyteen soveltuva kalusto. Lisäksi on suunniteltava ja rakennettava tarvittavat seisakkeet, kohtauspaikat, mahdolliset kaupunkien sisäiset raidelinjaukset jne.

Selvityksen mukaan ensimmäisessä vaiheessa koko liikennöintivälillä voisi olla 15 seisaketta ja toteutuksen toisen vaiheen jälkeen yhteensä noin 30 seisaketta. Seisakkeiden sijoittelussa ja vaiheistuksessa olisi otettava huomioon alueiden maankäytön kehitys.

Tarkoituksenmukainen vuoroväli olisi 60 min aikavälillä klo 05-22, jolloin kaluston maksiminopeus rataverkolla tulisi olla 100 km/h. Haasteena toteutukselle on Savon radan vilkas liikenne. Tämän vuoksi uusille kohtauspaikoille ja muille rataverkon inframuutoksille olisi tarvetta.

Selvityksessä tarkasteltiin alustavasti myös raitiojunan linjausvaihtoehtoja Kuopion keskustaan. Yksi vaihtoehto olisi kääntää osa Suonenjoelta tulevista vuoroista Iloharjussa, jatkaa Tasavallankadulle ja siitä edelleen keskustan halki Savonradalle aseman itäpuolella. Kaupunkiradan toteutuskelpoisuus ja kustannusten määrittäminen vaativat tarkemman jatkosuunnittelun.

Toteutuakseen raitiojunaliikenne edellyttää seutukunnilta ratkaisuja mm. rahoituksesta, operaattorimallista, kalustosta, raideinfran suunnittelusta, muutoksista jne. Valtion ja julkisen rataverkon haltijan, Väyläviraston, tuki ja mukanaolo keskustelussa on jatkosuunnittelun kannalta välttämätöntä. Hallitus julkisti 2.6. lisätalousarvion, jonka mukaan valtio panostaa merkittävällä tavalla liikenneväyliin ja ennen kaikkea raideliikenteeseen.

Proxionin tiivistelmä loppuraportista (pdf).

Proxion Oy pyrkii edistämään ja rakentamaan raitiojunan toteutumismahdollisuuksia Suomessa.

Stadler valitsi Telesten videovalvonta- ja matkustamokuulutusjärjestelmät Wales & Borders -yhtiölle toimitettaviin FLIRT-juniin

Teleste on valittu junavaunujen videovalvonta- ja matkustamokuulutusjärjestelmien toimittajaksi Stadlerin FLIRT-juniin, jotka on tilannut Wales & Borders -yhtiö Iso-Britanniasta. Junaprojektin loppuasiakas on Transport for Wales Rail Services.

Telesten toimitukset Stadlerille toteutetaan vuosina 2020-2023. Toimitettavaan videovalvontajärjestelmään kuuluvat junavaunujen sisä- ja ulkotiloissa sekä virroittimissa sijaitsevat valvontakamerat, videotallentimet sekä käyttöliittymät. Lisäksi toimituksissa ovat mukana matkustamokuulutusjärjestelmään sisältyvät IP-vahvistimet sekä viestintäjärjestelmä ja junankuljettajien mikrofonit.

Pännäisten rautatieaseman uusi nimi on Pietarsaari-Pedersöre

Pännäisten rautatieliikennepaikan kaupallinen nimi muuttuu 15.6.2020 lukien. Uusi nimi on Pietarsaari-Pedersöre (ruotsiksi Jakobstad-Pedersöre).

Pännäisten rautatieasema sijaitsee Pohjanmaan radalla Seinäjoen ja Kokkolan välillä. Pännäisistä haarautuu vain tavaraliikenteen käytössä oleva rata Pietarsaareen.  Matkustajaliikenne Pännäisten asemalta Pietarsaareen hoidetaan linja-autoilla.

Nimenmuutos toteutetaan alueen kuntien esityksestä. Uusi nimi kertoo aseman sijaitsevan Pedsersören kunnassa sekä palvelevan Pietarsaaren kaupunkia. Vastaavia rautatieasemien kaksoisnimiä on runsaasti käytössä ulkomailla.

Tampereen Ratikka on Pohjoismaiden suurin ja tamperelaisten kanssa suunniteltu – Ratikan voi bongata liikenteessä kesä-heinäkuun taitteesta alkaen

Tampereen Ratikan matkalla saavutettiin jälleen yksi merkittävä virstanpylväs 23. toukokuuta, kun kaupunkiin saapui ensimmäinen Tampereen raitiovaunu. Tampereen Ratikat valmistetaan Kajaanissa, Škoda Transtech Oy:n Otanmäen tehtaalla. Euroopan nykyaikaisin raitiovaunu liikkuu ensimmäistä kertaa varikon ulkopuolella koeajoissa kesä-heinäkuun taitteesta alkaen.

Tampereen Ratikka on esteetön, tilava, ilmastoitu ja suunniteltu erityisesti pohjoisen olosuhteisiin. Raitiovaunu on 37,3 metriä pitkä, 3,6 metriä korkea ja 2,65 metriä leveä ja sen paino on ilman matkustajia 56,8 tonnia. Tampereen Ratikka on tähän mennessä kooltaan suurin Pohjoismaissa valmistettu raitiovaunu. Kokonsa ja ominaisuuksiensa lisäksi vaunusta tekee erityisen se, että se on tamperelaisten kanssa yhdessä suunniteltu. 

– Katselmoimme Ratikan karkeaa mallikappaletta tamperelaisten käyttäjäryhmien kanssa lukuisia kertoja vuoden 2018 keväällä Oulussa. Tästä muokattua lopullista mallia eli makettia on sen jälkeen arvioitu Tampere-talossa alkuvuodesta 2019 järjestetystä maketti-näyttelystä lähtien Tampereella. Olemme saaneet osallistujilta palautetta käyttäjäkokemuksesta ja se on välitetty kaluston valmistajalle huomioonotettavaksi raitiovaunun toiminnallisuudessa. Muun muassa vaunun sisustusta ja sen ratkaisuja on muokattu saamamme palautteen perusteella. Myös Ratikkamme elävä, tiilenpunainen väri on yleisöäänestyksen voittaja, Tampereen Raitiotie Oy:n kalustopäällikkö Ali Huttunen kertoo.

Päätös raitiotien rakentamisesta tehtiin Tampereella marraskuussa 2016 ja rakennustyöt aloitettiin heti alkuvuodesta 2017. Hanke on edennyt aikataulussa ja budjetissa ja monia tärkeitä virstanpylväitä on saavutettu toisinaan jopa etuajassa. Myös kevät ja alkukesä 2020 ovat olleet Tampereen raitiotiehankkeessa monin tavoin historiallisia.

– Maaliskuussa Tampereella aloitettiin raitiotieinfran testit Saksasta tuodulla käytetyllä testivaunulla. Kolme vuotta sitten Tampereen Hervannassa laskettiin ensimmäiset raitiotiekiskot maahan ja muutama päivä ennen ensimmäisen Ratikan saapumista täydet 15 kilometriä Tampereen raitiotien kaksoisraidetta saatiin asennettua paikalleen. Toukokuun alussa Tampereen Ratikan tulevien liikenteenohjaajien koulutus aloitettiin ja 2. kesäkuuta käynnistyi 65 raitiovaunukuljettajan rekrytointi. Olemme hyvässä vauhdissa kohti ensi vuoden elokuussa alkavaa liikennöintiä, Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö listaa.

Yleisö pääsee tutustumaan valmiiseen Ratikkaan syksyllä – jos korona sallii

Koska Ratikan käyttöönotto tullaan suorittamaan loppuun Tampereella, on ensimmäinen vaunu monilta osin vielä keskeneräinen. Siitä puuttuu vielä osa ulkopuolen varustelusta ja mm. sisustusmateriaalit.

– Škoda Transtech Oy on tyytyväinen voidessaan toimittaa Tampereen Raitiotie Oy:n käyttöön ensimmäisen Tampereelle valmistuvan ForCity Smart Artic-raitiovaunun. Tänään luovutettava vaunu on looginen jatkokehitys yhteensä 73 Helsinkiin ja Saksaan toimitetulle Artic-raitiovaunulle. Otanmäen tehtaallamme ei ole Tampereen vaunulle soveltuvaa koeajorataa, joten ne vaunun kokeet, joihin vaaditaan vaunun liikuttamista radalla pitää tehdä Tampereella. Osa verhoiluosista on järkevää asentaa paikalleen vasta sähkölaitteiden käyttöönoton jälkeen, jotta ne eivät ole tiellä mittauksia ja säätöjä tehtäessä, Škoda Transtech Oy:n toimitusjohtaja Juha Vierros toteaa.

Tampereen Ratikka on ensimmäinen Škoda Transtech Oy:n valmistama pikaraitiotievaunu. Yhtiö valmistaa raitiovaunuja yhteistyössä emoyhtiönsä kanssa Helsinkiin ja Tampereelle sekä Saksan Mannheimiin ja Berliinin Schöneicheen.

– Olemme tähän mennessä myyneet suomalaista Artic-raitiovaunumme hiukan alle 200 kappaletta. Artic-raitiovaunujen vienti on merkittävä virstanpylväs suomalaiselle kiskokalusto- ja teknologiateollisuudelle. Kiitämme Tampereen Raitiotie Oy:tä ja Raitiotieallianssia hyvästä yhteistyöstä ja luovutamme samalla virallisesti ensimmäisen vaunun yhtiön käyttöön, Vierros jatkaa.

Valmista Ratikkaa Tampereella päästään ihailemaan syyskuussa, kun toinen vaunu saapuu.

– Mikäli koronatilanne sallii, järjestämme loppusyksystä tapahtuman, jossa kaikki halukkaat pääsevät tutustumaan valmiiseen raitiovaunuun ja raitiovaunuvarikkoon, Pekka Sirviö kertoo.

Koeajot käynnistyvät varikolla kesäkuun lopussa

Lajinsa ensimmäinen Tampereen Ratikka tullaan näkemään varikon ulkopuolella kesä-heinäkuun taitteessa, kun koeajot aloitetaan varikon ja Turtolan välillä.

– Varsinaiset koeajot käynnistyvät varikolla viikolla 26, kun aloitamme raitiotiejärjestelmän ja protovaunun testit. Tavoitteena on, että koeajoissa päästään katuverkolle viikolla 27, koeajokoordinaattori, Tampereen Raitiotie Oy:n projekti-insinööri Niina Uolamo kertoo.

Koeajoissa testataan mm. raiteiden, vaihteiden ja ajolankojen ajettavuutta, liikennemerkkien, liikennevalojen ja opastimien sekä liittymien ja suojateiden näkyvyyttä. Lisäksi säädetään liikenne- ja varoitusvaloja, tehdään sähkönsyötön kuormituskokeita ja testataan liikennöintinopeuden sallimaa ajonopeutta ja vaihteenohjausta. Koeajoja tehdään aluksi yhtäjaksoisesti viikoilla 26-28. Tämän jälkeen alkavat vaunulle tehtävät tyyppikokeet, johon liittyvä ohjelma täsmentyy kesä-heinäkuun vaihteessa. 

Ratikka-aika on nyt – Ota liikennesäännöt haltuun

Syyskuussa koeajot laajenevat Turtolan ja Itsenäisyydenkadun alikulkusillan välille ja loppuvuodesta Ratikka nähdään Pyynikintorilla asti. Ratikalla matkustamista Tampereella päästään kokeilemaan ensi keväänä ja varsinainen aikataulujen mukainen liikennöinti alkaa 9.8.2021.

Heinäkuusta eteenpäin Ratikka tulee olemaan pysyvä osa Tampereen liikennettä – vaunuja tulee syksystä alkaen lisää ja ensi kesänä kaupungissa liikennöi yhteensä 19 raitiovaunua.

– Toivomme, että kaikki tiellä liikkujat ottavat Ratikka-ajan liikennesäännöt haltuunsa. Tulemme muistuttamaan Tampereella liikkujia tästä asiasta yhdessä Tampereen kaupungin ja Nyssen kanssa ja tarjoamme tietoa mm. Tampereen Ratikan verkkosivuille kootun tietopaketin avulla. Liikennesääntöjen noudattaminen on jokaisen vastuulla. Pysytään yhdessä tarkkoina liikenteessä, Sirviö muistuttaa.

Lisätietoja:

Tampereen Ratikan liikenneturvallisuussivu: www.tampereenratikka.fi/liikenneturvallisuus

Ravintolavaunut palaavat raiteille 15.6. – herkulliset eväät voi nauttia turvallisesti vaikka omalla paikalla

Kuvaaja: Janne Mikkilä

Junissa voi jälleen nauttia maisemaravintolan antimista 15.6. alkaen, kun ravintolavaunut palaavat liikenteeseen. Ravintolavaunujen turvalliseen avaamiseen valmistaudutaan lukuisin toimenpitein osana VR:n omaa Exit COVID-19 -suunnitelmaa. Kesäkuun puolivälistä alkaen kotimaan junaliikenne palaa lähes normaaliksi, kun junavuoroja lisätään merkittävästi, ja myös yö- ja autojunaliikenne palaa tauolta.

Junamatkustuksen hiljalleen vilkastuessa ja ravintolatoiminnan rajoitusten päivittymisen myötä VR palauttaa ravintolavaunut vastuullisesti liikenteeseen jälleen kesäkuun puolivälissä. Kotimaan matkailu on tänä kesänä erityisen ajankohtaista, ja ravintolavaunujen avaamisen myötä junamatkustamisen palvelut paranevat myös kesän matkoilla.

Palaamme kohti normaalimpaa kesää myös ravintolapalvelujen osalta, asiakkaiden ja henkilöstön turvallisuudesta tinkimättä. Noudatamme nykyisiä ravintolapalveluja koskevia rajoituksia, ja tästä syystä ravintolavaunut sulkevat klo 23, ja anniskelu päättyy klo 22. Ravintolavaunun asiakaspaikoilla voi ruokailla kerrallaan puolet normaalisti sallitusta asiakasmäärästä, mutta matkaevästä voi ostaa mukaan myös omalle paikalle rauhassa nautittavaksi. Tulemme tarjoamaan jatkossa myös mahdollisuuden tilata tuotepaketteja omalle paikalle”, kertoo VR:n palvelujohtaja Piia Tyynilä.

Ravintolapalvelut palaavat kaikkiin kaukoliikenteen vuoroihin. Lyhyemmillä ja hiljaisemmilla reiteillä palvelevat tuttuun tapaan myyntikärryt, joista voi ostaa pienempää matkaevästä ja virvokkeita. Kaksikerroksisissa ravintolavaunuissa maisemaravintolan antimista voi nauttia myös yläkerrassa, josta voi varata itselleen istumapaikan tai vaikkapa kabinetin oman seurueen käyttöön. Myös rautatieasemien ravintoloita avataan rajoitusten puitteissa asteittain 1.6. alkaen.

“Varsinkin pidemmillä junareiteillä ravintolavaunussa ruokailu on monelle tärkeä osa matkaa. Myös yöjunat palaavat liikenteeseen kesäkuun puolivälissä, joten kauemmas pohjoiseen matkustaville on tarjolla iltapalaa ja aamiaista. Valmistelut ovat täydessä käynnissä, jotta voimme avata junien ravintolapalvelut turvallisesti niin asiakkaidemme kuin henkilöstömme kannalta”, Tyynilä kertoo.

Turvallinen matka syntyy yhteispelillä

VR on valmistautunut asteittain vilkastuvaan joukkoliikenteeseen lukuisilla toimilla turvallisen liikkumisen, asiakaspalvelun ja työskentelyn edistämiseksi. Myös ravintolavaunujen avaamisessa asiakkaiden ja henkilöstön turvallisuuden varmistaminen on keskeistä.

Junia ja ravintolavaunuja siivotaan erityisen tarkkaan desinfioivin puhdistusainein, ja pöytiä, myyntitiskiä sekä muita kosketuspintoja puhdistetaan tehostetusti. Henkilökuntamme työskentelee vain terveenä ja noudattaa tarkkoja hygieniaohjeita. Teemme VR:llä paljon töitä mahdollisimman turvallisten matkustusolosuhteiden varmistamiseksi. Onnistumiseen tarvitaan kuitenkin yhteistyötä ja vastuullisuutta kaikilta joukkoliikenteessä matkustavilta.

”Meidän varautumisemme lisäksi matkustajien toiminnalla on iso merkitys kaikille turvallisen matkan onnistumisessa. Toivommekin, että myös asiakkaamme noudattavat ravintolavaunussa asioidessaan vastuullisen matkustamisen periaatteita – liikutaan vain terveenä, huolehditaan käsihygieniasta ja pidetään etäisyys muihin”, Tyynilä muistuttaa.

KONEelle tilaus Tukholman metron uuteen laajennukseen

KONE toimittaa 20 liukuporrasta Tukholman uuteen metrolaajennukseen Ruotsissa. Sinisen metrolinjan laajennuksen ensimmäisessä vaiheessa metrorataa pidennetään neljä kilometriä ja radan varteen rakennetaan kaksi uutta asemaa Tukholman luoteispuolella sijaitsevalle Barkarbyn alueelle. Laajennus on yksi kaupungin mittavimpia infrastruktuurihankkeita.

Tukholma on Euroopan nopeimmin kasvavia pääkaupunkeja, ja sen asukasmäärä kasvaa vuosittain noin 40 000:lla. Barkarbystaden on täysin uusi asuinalue, jonne nousee noin 18 000 asuntoa ja liiketiloja. Sinistä metrolinjaa pidennetään Akallasta Barkarbystadenin kautta Barkarbyn keskustaan. Barkarbyn asemasta tulee tärkeä alueellinen liikenteen solmukohta, joka yhdistää metron, paikallisjunat ja bussit. Metron uusi laajennus on tärkeä osa Tukholman kaupungin kehittämistä. Laajennuksen valmistuttua metrolla pääsee Nackan, Barkarbyn ja Arenastadenin alueille.

KONE auttaa sujuvoittamaan liikkumista kahdella uudella metroasemalla toimittamalla projektiin kahdeksan KONE TransitMaster™ 140 -liukuporrasta ja 12 KONE TransitMaster™ 190 -liukuporrasta.

”Olemme erittäin iloisia, että saamme tuoda ratkaisumme ja kokemuksemme tähän merkittävään projektiin ja tehdä osaltamme ihmisten liikkumisesta Tukholman metrossa sujuvaa, turvallista ja luotettavaa”, sanoo KONEen Keski- ja Pohjois-Euroopan aluejohtaja Thomas Hinnerskov.

Barkarbyn asemat rakennetaan laajennuksen ensimmäisessä vaiheessa, ja asennustyöt alkavat vuonna 2022. Barkarbyn linja on määrä avata vuonna 2026.

Tilaus kirjattiin vuoden 2020 toiselle neljännekselle.