InterCity-junista voi jatkossa varata koko hytin omaan käyttöön

Kuvaaja Soile Laaksonen

VR on tuonut uutena lisäpalveluna myyntiin mahdollisuuden varata junasta koko hytin omaan käyttöön. InterCity-junissa voi nyt matkustaa omassa hytissä 1-4 henkilön seurueen kesken. Uuden lisäpalvelun voi ostaa VR Matkalla -sovelluksesta. Heinäkuussa toteutetun asiakaskyselyn mukaan koko hytin varaus on toivottu palvelu, joka tuo lisäturvaa matkustamiseen korona-aikana.

VR on tuonut hiljattain myyntiin uusia lisäpalveluita, joilla asiakkaat voivat varmistaa itselleen lisää omaa tilaa junamatkalla. VR:n heinäkuisen asiakaskyselyn* mukaan asiakkaiden kiinnostus erilaisia koronaan liittyviä lisäpalveluita kohtaan kasvoi merkittävästi, ja lähes 40 % vastaajista oli kiinnostunut myös koko hytin varaamisen mahdollisuudesta. InterCity-junissa olevat päivähytit voikin nyt varata kokonaan omaan käyttöön 1-4 hengen seurueelle. Yksittäisiä hyttipaikkoja ei toistaiseksi myydä, jotta hyttejä olisi paremmin saatavilla matkustajille, joilla on tarve matkustaa omassa tilassa.

Koko hytin lisäpalvelu on aluksi saatavilla ainoastaan VR Matkalla -sovelluksesta. Lippuautomaateille palvelu saadaan myyntiin elokuun aikana ja uusi.vr.fi-sivustolle myöhemmin syksyllä.

”Siitä saakka kun yöjunat palasivat liikenteeseen kesäkuussa, niiden makuuhytit ovat olleet varattavissa ainoastaan itselle tai oman seurueen käyttöön. Vastaavaa palvelua on toivottu myös päiväjuniin, joten kehitimme palvelun mahdollisimman pikaisesti saataville VR Matkalla -sovellukseen. Koko hytin lisäpalvelu sopii erinomaisesti esimerkiksi riskiryhmään kuuluville asiakkaillemme, jotka haluavat minimoida kohtaamiset muiden matkustajien kanssa”, VR:n Matkustajaliikenteen johtaja Topi Simola kertoo.

Muutoksen yhteydessä hyttipaikat muuttuvat lisämaksulliseksi palveluksi. Koko hytin varauksen hinta muodostuu matkalipun hinnasta, hyttipaikan lisämaksusta, mikä on 2-10 euroa ja koko hytin varauksen lisämaksusta. Lisäpalveluiden hinta määräytyy sen mukaan, kuinka ajoissa lipun ostaa, kuinka pitkälle reitille ja mihin ajankohtaan paikka varataan sekä kuinka täynnä juna on.

”Hyttipaikka tarjoaa matkustajalle enemmän omaa rauhaa ja tilaa kuin tavallinen istumapaikka, ja on siten verrattavissa Ekstra-luokan ja ravintolavaunun yläkerran tilavampiin ja mukavampiin paikkoihin. Tarjoamalla hyttipaikan lisäpalveluna mahdollistamme sen, että hyttipaikkoja on todennäköisemmin vapaana niille matkustajille, jotka tarvitsevat matkalleen tavallista enemmän yksityisyyttä ja rauhaa”, Simola kuvailee.

VR lisää liikennettä etätyöläisten palatessa työpaikoilleen elokuussa

Viime viikolla VR toi myyntiin toisen lisäpalvelun, jolla matkustaja voi varata viereisen paikan tyhjänä itselleen (lisätietoa tiedotteessa). Uudet lisäpalvelut täydentävät muita toimenpiteitämme, joilla huolehdimme matkustamisen turvallisuudesta korona-aikana. Olemme edistäneet turvavälien toteutumista liikennöimällä kysyntään nähden ylipitkillä junilla ja pitämällä koko kalustomme liikenteessä tilan maksimoimiseksi, vaikka liikennöimme tällä hetkellä 85 % normaalista vuoromäärästämme. Olemme myös lisänneet edullisten säästölippujen saatavuutta ruuhkattomille vuoroille, jotta asiakkaamme matkustaisivat mahdollisuuksien mukaan ruuhka-aikojen ulkopuolella.

”Matkamäärät ovat pysyneet kesän ajan normaalia alhaisempina, ja kuluneen heinäkuun aikana tehtiin n. 35-40 prosenttia vähemmän junamatkoja viime vuoteen verrattuna. Kun moni suomalainen palaa elokuussa pitkän etätyökauden jälkeen toimistoarkeen, lisäämme jälleen junavuoroja liikenteeseen 10.8. lähtien ja ryhdymme liikennöimään 90 prosenttia normaalista vuorotarjonnastamme”, Simola kertoo.

*Asiakaskysely toteutettiin verkossa kaksi kertaa, kesäkuun ja heinäkuun alussa. Kyselyyn vastasi kesäkuussa noin 3500 ja heinäkuussa noin 2800 VR:n asiakasta.

RAUTATIELIIKENNE RAISION JA NAANTALIN SATAMAN VÄLILLÄ VILKASTUU JÄLLEEN

Asukkaita kehotetaan valppauteen raideliikenteen läheisyydessä ja risteysalueilla. Ensimmäiset viljavaunut ovat saapumassa Naantaliin viikolla 31.

Naantalin Satamaan johtava rautatieyhteys on saamassa jälleen junaliikennettä. Tavaraliikenne alkaa Suomen Viljavan mukaan oletetusti viikolla 31. Viljavaunut kulkevat Raision ratapihan ja Naantalin välisen raideyhteyden kautta mm. Naantalin Muumimaailman parkkialueen vierestä ja siitä edelleen Naantalin Sataman raidetta pitkin  satama-alueelle aina Suomen Viljava Oy:n siiloille saakka. Kyseinen junaliikenne on tämän hetken tiedon  mukaan jatkumassa useita kertoja  viikossa  koko elokuun ajan. Suomen Viljavan mukaan liikenne painottuu alkuvaiheessa arkipäiviin.

Noudatettava varovaisuutta raideliikenteen läheisyydessä

Naantalin Satamassa sijaitseva Järveläntien vartioimaton tasoristeys vaatii autoilijoilta ja kevyeltä liikenteeltä erityistä varovaisuutta. Tämän tasoristeyksen näkyvyyttä on korostettu liikennejärjestelyillä. Naantalin kaupunkilaiset ovat omaksuneet tavan kulkea kävelylenkillään usein myös Naantalin sataman kautta, joten Naantalin Sataman muistuttaa ystävällisesti, että liikkuminen rautatiealueella on vaarallista ja lain mukaan rangaistavaa, muualla kuin rautatien ylittämiseen tarkoitetuissa ja erikseen merkityissä paikoissa. Myös Raisiossa Naantaliin johtavalla raiteella ja sen läheisyydessä liikkuvia kehotetaan huomioimaan lisääntynyt raideliikenne.

Suomi sai merkittävän potin EU-rahoitusta – 58,3 miljoonaa euroa raidehankkeille eri puolille maata

Suomi menestyi EU:n rahoitushaussa. Viidelle raidehankkeelle myönnettiin EU:n CEF-rahoitusta yhteensä 58,3 miljoonaa euroa. Rahoitusta saivat Turun tunnin juna, Espoon kaupunkiradan rakennussuunnittelu, Pasila-Riihimäki-radan parantaminen, Kouvolan, Kotkan ja Haminan välisen raideyhteyden parantaminen sekä raideliikenteen kehittäminen välillä Oulu-Laurila-Tornio-Haaparanta. Lisäksi EU tukee hankkeita, joissa Helsingin ja Naantalin satamat ovat mukana.

Verkkojen Eurooppa välineen (Connecting Europe Facility, CEF) liikenneohjelman komitea päätti tukien myöntämisestä 16. heinäkuuta 2020. Euroopan komissio myönsi rahoitusta yhteensä lähes 2,2 miljardia euroa.

– Olen erittäin tyytyväinen Suomen pottiin, joka on yksi kaikkien aikojen suurimmista CEF-rahoitushauissa saamistamme. Rahoitusta saaneet raidehankkeet eri puolilla Suomea ovat ilmastoelvytystä parhaimmillaan ja ne lähtevät liikkeelle jo elokuussa, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.

Euroopan komission myöntämän rahoituksen tavoitteena on edistää Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) investointeja. Tuen saaminen edellyttää kansallista rahoitusta ja valtio on sitoutunut päätöksillään rahoittamaan kaikkia tuen saaneita raidehankkeita.

Suomi-rata jäi ilman CEF-rahoitusta tällä hakukierroksella, mikä ei kuitenkaan vaikuta hankeyhtiön perustamiseen tai rataosuuden suunnittelun etenemiseen. Haettu tuki koski pientä osaa suunnittelun kokonaisuudesta, ja perustettava hankeyhtiö osallistuu aktiivisesti tuleviin rahoitushakuihin. Myös Vantaan ratikka jäi tässä vaiheessa ilman rahoitusta. Vantaan ratikan suunnittelun kustannusten jaosta on kuitenkin sovittu Helsingin seudun ja valtion välisessä maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) neuvottelutuloksessa kesäkuussa 2020, eikä CEF-rahoituksetta jääminen vaikuta asiaan.

Rahoitusta raideliikenteelle ja satamien hankkeille

Turun tunnin juna

Raideliikenteen kehittämiseen välillä Helsinki-Turku myönnettiin 37,5 miljoonaa euroa. Suunnitteluhankkeen kokonaisbudjetti on 75 miljoonaa euroa. 

Helsinki-Turku-yhteys on tärkeä osa TEN-T-ydinverkon Skandinavia-Välimeri-käytävää. Nykyinen junayhteys Helsingistä Turkuun on mutkikas ja hidas. Rahoitusta käytetään Espoo-Salo-oikoradan suunnitteluun. Espoo-Salo-oikorata lyhentäisi Helsinki-Turku-rataa. Se mahdollistaisi nopean kaukoliikenteen Helsingin ja Turun välillä sekä lähiliikenteen kehittämisen Kirkkonummen ja Lohjan sekä Vihdin suuntaan. Lisäksi suunnitellaan Salo-Turku-kaksoisraidetta, joka mahdollistaisi enemmän junavuoroja ja junien sujuvan kohtaamisen Salon ja Turun välillä. Turun tunnin junan suunnittelua tulee edistämään hankeyhtiö. Valtioneuvosta valtuutti kesäkuussa Turun tunnin junan ja Suomi-rata -hankeyhtiön perustamisen.

Espoon kaupunkiradan rakennussuunnittelu

Espoon kaupunkiradan rakennussuunnitteluun myönnettiin 11 miljoonaa euroa. Hankkeen kokonaisbudjetti on 22 miljoonaa euroa. Hankkeeseen kuuluu radan, siltojen ja tunnelin suunnittelua. 

Espoon kaupunkiradan toteuttamisesta ja kustannusjaosta on sovittu Helsingin seudun ja valtion välisessä MAL-neuvottelutuloksessa, jonka mukaan sekä valtion että kuntien rahoitusosuus hankkeen toteuttamiskustannuksista on 50 prosenttia.

Pasila-Riihimäki-radan parantaminen

Raideliikenteen kehittämiseen Pasilan ja Riihimäen välillä myönnettiin 6,5 miljoonaa euroa. Hankkeen kokonaisbudjetti on 13 miljoonaa euroa. Hankkeen toteuttaminen on edellytys Helsingin ja Tampereen välisen ratayhteyden parantamiselle. Helsingin seudun ja valtion välisessä MAL-neuvottelutuloksessa sovittiin Pasilan ja Riihimäen välisen radan toisen vaiheen toteuttamisesta.

Kouvolan, Kotkan ja Haminan välisen raideyhteyden parantaminen

Kouvolan, Kotkan ja Haminan välisen raideyhteyden parantamisen suunnitteluun myönnettiin 1,68 miljoonaa euroa. Hankkeen kokonaisbudjetti on 3,36 miljoonaa euroa. Tämä rataosuus on merkittävä Kouvolan sekä Kotkan ja Haminan satamien välinen tavaraliikenteen väylä TEN-T-ydinverkon Skandinavia-Välimeri-käytävällä. Ratakapasiteetin käyttöaste on korkea, eikä nykyinen infrastruktuuri mahdollista merkittävää junaliikenteen kasvua.

Raideliikenteen kehittäminen välillä Oulu-Laurila-Tornio-Haaparanta

Raideliikenteen kehittämiseen välillä Oulu-Laurila-Tornio-Haaparanta myönnettiin 1,6 miljoonaa euroa. Hankkeen kokonaisbudjetti on 3,2 miljoonaa euroa. Tämä alue on kansainvälisten kuljetuskäytävien solmukohta ja osa vireillä olevaa Pohjanmeri-Itämeri-ydinkäytävän laajennusta Perämerenkaaren ympäri Oulusta Luulajaan. Hankkeen tavoitteena on parantaa rautatiekuljetusten kuljetustehokkuutta ja teollisuuden kilpailukykyä sekä mahdollistaa henkilöjunaliikenne Suomen ja Ruotsin välillä.

Satamahankkeet

Helsingin satama ja Naantalin satama hakivat CEF-rahoitusta yhdessä Itämeren maiden kumppaneidensa kanssa yhteensä 12,37 miljoonaa euroa. Rahoitusta haettiin muun muassa satamien energiatehokkuuden parantamiseen, automaattiseen alusten kiinnitysjärjestelmään eli automooring-järjestelmään, maasähköön, alusten lastaus- ja purkuramppien muutoksiin sekä ilman ajoneuvoa matkustavien henkilöiden kuljettamiseen maista alukseen. Liikenneohjelman komitea puolsi rahoitusta myös näille hankkeille.

Projekteilla tavoitellaanentistä ympäristöystävällisempiä, turvallisempia ja tehokkaampia kuljetuksia. Alusten aiheuttamat päästöt ilmaan vähenevät satamassa ja lastaus- ja purkuajat lyhenevät. TEN-T-ydinverkon satamilla on oltava maasähkö käytössä vuoden 2025 loppuun mennessä.

Tampereen Ratikan sähköjärjestelmien kuormitustestit sujuivat suunnitellusti – testijakson viimeiset koeajot tehdään Hervannan valtaväylällä

Kuva: Pasi Tiitola, Tampereen Raitiotie Oy

Tampereen Ratikan ja raitiotien toisella katuverkon koeajoviikolla testattiin raitiotien ja vaunun sähköjärjestelmiä. Hermiankatua ajettiin lisäpainoilla kuormitetulla vaunulla edestakaisin, ja sähkönkuormituksen testit saatiin vietyä loppuun onnistuneesti. Alkaneella viikolla koeajoja jatketaan jälleen Hervannan valtaväylällä, jossa ratainfran ja vaunun ominaisuuksia testataan myös huippunopeuksilla eli 70 kilometrin tuntivauhdissa. Testien turvallisuuden varmistamiseksi koeajojen seuraajien tulee noudattaa raitiotien liikennesääntöjä eikä ulkopuolisten pidä mennä rata-alueelle.  

Sähköjärjestelmien testeissä vaunua kuormitettiin lisäpainoilla siten, että se vastasi vaunun enimmäismatkustajamäärää. Tällä 84,4 tonnin maksimipainolla päästiin todentamaan, miten Hermiankadun mäki ja paino yhdessä vaikuttavat sähköjärjestelmiin. 

– Testitulokset olivat odotusten mukaisia ja vaunu sekä sähköjärjestelmä toimivat pääosin hyvin yhteen. Pientä huoltoa ja säätöä teimme vaunulle keskiviikkona, ja loppuviikon koeajot sujuivatkin sitten suunnitelmien mukaan. Sen vuoksi juuri testataan, että tarpeellisia muutoksia voidaan tehdä heti, koeajokoordinaattori Niina Uolamo Tampereen Raitiotie Oy:stä summaa.

Viikolla 29 jatketaan radan ja sen teknisten järjestelmien testaamista Hervannan valtaväylällä maanantaina ja tiistaina klo 9-15. Keskiviikko on varapäivä koeajoille.

– Teemme muun muassa radan merkkien tarkastusta, varoitusvalojen säätöjä, sähkönsyötön korvauskytkentöjä sekä Ratikan valoilmaisujen oikean tason tarkistuksia, Uolamo kertoo.

Viikon 29 jälkeen testejä jatketaan varikolla ja aloitetaan myös vaunulle tehtävät tyyppikokeet, joiden pohjalta päivitetään protovaunuun tehdyt muutokset Tampereen seuraaviin Ratikoihin. Seuraavan kerran vaunu nähdään katuverkolla viikolla 32.

Ratikan bongaus kiinnostaa ihmisiä

Lajinsa ensimmäinen Tampereen Ratikka on ollut koeajojen aikana suosittu nähtävyys ja sitä on valokuvattu ahkerasti.

– On ollut mukava seurata sosiaalisessa mediassa, miten innostuneita ihmiset Ratikasta ovat. Toivomme kuitenkin, että ihmiset muistavat toimia liikenteessä vastuullisesti eivätkä aiheuta valokuvatessaan vaaratilanteita muulle liikenteelle. Ratikan näkemiseen tarjoutuu kyllä mahdollisuuksia, Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö muistuttaa.

Sirviö huomauttaa myös, että liikuttaessa radan, varikon ja raitiotiehen välittömästi kuuluvien rakenteiden ja laitteiden lähistöllä on oltava tarkkaavainen.

– Haluamme varmistaa sekä kaikkien koeajoja tekevien että niitä seuraavien turvallisuuden. Rata-alue ei ole kulku- tai oleskelupaikka, sillä Ratikka ei voi väistää radalla kulkijoita. Nyt on hyvä hetki ottaa raitiotien liikennesäännöt haltuun ja totutella Ratikkakaupungissa liikkumiseen, Sirviö painottaa.

Esimerkiksi raitiovaunuvalojen toiminta kannattaa nyt kerrata. Uuden Tieliikennelain myötä punaiset valot palavat raitiovaunuvaloissa nyt yhtäjaksoisesti merkkinä siitä, että raitiovaunu kulkee risteyksestä läpi. Aiemmin punaiset valot vilkkuivat. Raitiovaunuvalot toimivat siis siten, että vilkkuvan keltaisen aikana pitää noudattaa erittäin suurta tarkkaavaisuutta ja kiinteää keltaista ei saa enää ohittaa, sillä Ratikka on jo lähellä. Kiinteiden punaisten valojen palaessa risteykseen ei enää missään tapauksessa saa ajaa.

Raitiovaunuvalojen toimintaa testataan koeajojen aikana, ja kaupunkilaisilta toivotaan palautetta valo-opastimien toiminnasta. Sitä voi osoittaa suoraan Tampereen kaupungin asiakaspalveluun, palvelupiste Frenckelliin, puh. (03) 5656 4400 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu.palaute@tampere.fi.

Koeajoissa testataan yhtä aikaa rataa ja sen teknisiä järjestelmiä sekä Tampereelle suunniteltua Tampereen Ratikkaa. Radan ja raitiotiejärjestelmän testit suorittaa Raitiotieallianssi, ja vaunuvalmistaja Škoda Transtech Oy vastaa Ratikan käyttöönotosta ja testaamisesta. Koeajokokonaisuutta koordinoi raitiotieinfran ja raitiovaunujen omistaja Tampereen Raitiotie Oy. Koeajojen etenemisestä kerrotaan aktiivisesti Tampereen Ratikan ja Raitiotieallianssin kanavissa.

 

Lisätietoa:

Tutustu Tampereen Ratikan liikenneturvallisuusmateriaaliin osoitteessa www.tampereenratikka.fi/liikenneturvallisuus

Ensimmäiset Tampereen Ratikan koeajot katuverkolla onnistuivat odotetusti

Kuva: Wille Nyyssönen

Ensimmäiset Tampereen Ratikan protovaunun koeajot katuverkolla onnistuivat odotetusti. Katuverkolle lähdettiin aamuyöllä 2.7. ja ensimmäinen testiosuus ulottui Pohjois-Hervannan pysäkille. Loppuviikolla päästiin koeajamaan jo Turtolaan saakka, ja viikonloppuna saavutettiin testeissä myös Hervannan valtaväylän huippunopeus 70 kilometriä tunnissa. Yleisöä koeajot kiinnostivat, ja Hervannan valtaväylän varrella liikkui katsojia tasaiseen tahtiin koeajoja seuraamassa. 

Ensimmäiset liikkeet katuverkolla sujuivat suunnitelmien mukaan. Testit ajoitettiin aamuyöhön, jotta bussiliikennettä ei tarvitsisi siirtää kiertoreitille. Ennen katuverkolle siirtymistä vaunua ja rataa oli jo koeajettu varikkoalueella. Ensimmäiset katuverkolla kävelyvauhtia tehtävät testit saatiin vietyä läpi suunnitellusti kahden päivän aikana. Myös liikennöintinopeuden mukaiset ajot ja nopeuden nostot Hervannan valtaväylällä onnistuivat heti.

– Tunne oli kyllä mahtava, kun vaunu ja ratainfra käsi kädessä saavuttivat huippunopeuden lauantaina! Tätä kohden kuljettiin portaittain, jotta varmistuttiin molempien valmiudesta. Rataa on testattu hyvin jo aiemmin, myös testivaunulla, joten odotukset olivat korkealla ja kiinni enää vaunun suorituskyvystä. Vaunu täyttikin toiveet sitten heti ensi yrittämältä, koeajokoordinaattori Niina Uolamo Tampereen Raitiotie Oy:stä iloitsee.

Koeajoissa testataan yhtä aikaa rataa ja sen teknisiä järjestelmiä sekä Tampereelle suunniteltua Tampereen Ratikkaa. Radan ja raitiotiejärjestelmän testit suorittaa Raitiotieallianssi, ja vaunuvalmistaja Škoda Transtech Oy vastaa Ratikan käyttöönotosta ja testaamisesta. Koeajokokonaisuutta koordinoi raitiotieinfran ja raitiovaunujen omistaja Tampereen Raitiotie Oy.

– Kuluneet pari viikkoa ovat olleet koko Ratikkahankkeellemme erittäin merkittävät. Lajinsa ensimmäisellä Tampereen Ratikalla tehdyt koeajot ovat osoittaneet, kuinka hienosti väkemme on puhaltanut yhteen hiileen ja saavuttanut sen ansionsa erinomaisen lopputuloksen. Niin rata, sen järjestelmät kuin vaunukin toimivat suunnitelulla tavalla. Tästä on todella hienoa jatkaa kohti seuraavia vaiheita ja 9.8.2021 siintävää matkustajaliikennettä. Lämmin kiitos kaikille testiajoihin vaikuttaneille, Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö kiittelee.

Ratainfraan liittyviä koeajoja tehdään yhtäjaksoisesti vielä viikoilla 28 ja 29. Sen jälkeen tehdään varikon toimintojen testejä sekä aloitetaan vaunulle tehtävät tyyppikokeet, joiden pohjalta muun muassa päivitetään protovaunuun tehdyt muutokset myös tuleviin vaunuihin ja suunnitelmiin.

Radan toiminta varmistetaan kaikkien tekniikkalajien osalta

Raitiotieallianssi testaa koeajoissa mm. raiteiden, vaihteiden ja ajolankojen ajettavuutta, liikennemerkkien, liikennevalojen ja opastimien sekä liittymien ja suojateiden näkyvyyttä. Lisäksi säädetään liikenne- ja varoitusvaloja, tehdään sähkönsyötön kuormituskokeita ja testataan liikennöintinopeuden sallimaa ajonopeutta ja vaihteenohjausta.

Protovaunun mukana liikkuu raitiotien eri teknisiä järjestelmiä tarkasteleva ryhmä, joka kirjaa testihavainnot.

– Testiryhmään tarvitaan riittävä määrä eri asiantuntijoita, sillä tarkastelemme samaan aikaan usean tekniikkalajin rakenteiden toimivuutta. Mahdollisiin ongelmiin pitää reagoida välittömästi eikä sama henkilö voi tarkastella ratajohtoa, vaihteenohjausjärjestelmää ja radan päällysrakennetta. Lisäksi rakenteita on tarkasteltava vaunun molemmin puolin, Raitiotieallianssin käyttöönottovastaava Petra Brunnila toteaa.

Alkaneella viikolla tehdään muun muassa raitiotien sähköjärjestelmän kuormituskokeita, jolloin liikutaan pääasiassa Hermiankadulla. Koeajojen eteneminen ja tarkemmat aikataulut riippuvat tehtävien testien onnistumisesta. Sähköjärjestelmän kuormituskokeisiin vaikuttaa myös sää, eli sateisella kelillä testiä ei voida toteuttaa.

Sähköjärjestelmän kuormitusta testataan siten, että vaunuun on lisätty painoa maksimimatkustajamäärän verran. Käytännössä se tarkoittaa, että jokaisella istumapaikalla olisi matkustaja ja lisäksi seisomapaikoilla kuusi henkilöä per neliömetri. Tarvittava kuorma on saatu lisäämällä vaunuun hiekkasäkkejä, näin maksimipaino on 84,4 tonnia.

– Ajamme tällä maksimipainolla Hermiankatua edestakaisin, jotta nähdään, miten mäki ja paino yhdessä vaikuttavat sähköjärjestelmiin, Niina Uolamo toteaa.

Koeajojen etenemisestä kerrotaan aktiivisesti Tampereen Ratikan ja Raitiotieallianssin kanavissa.

Uudistunut tieliikennelaki tuo muutoksia raitiovaunuvalojen toimintaan

Uusi tieliikennelaki tuli voimaan kesäkuun alussa. Sen myötä myös raitiovaunuvalojen toimintaan tuli muutos.

– Tieliikennelain uudistuksen myötä punaiset valot palavat raitiovaunuvaloissa nyt yhtäjaksoisesti merkkinä siitä, että raitiovaunu kulkee risteyksestä läpi. Aiemmin punaiset valot vilkkuivat. Raitiovaunuvalot toimivat siis siten, että vilkkuvan keltaisen aikana pitää noudattaa erittäin suurta tarkkaavaisuutta ja kiinteää keltaista ei saa enää ohittaa, sillä Ratikka on jo lähellä. Kiinteiden punaisten valojen palaessa risteykseen ei saa missään tapauksessa ajaa, projektipäällikkö Mika Kulmala Tampereen kaupungilta selventää.

Myös raitiovaunuvalojen toimintaa testataan Tampereen Ratikan koeajojen aikana.

– Toivomme kaupunkilaisilta palautetta valo-opastimien toiminnasta. Sitä voi osoittaa suoraan Tampereen kaupungin asiakaspalveluun, palvelupiste Frenckelliin, puh. (03) 5656 4400 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu.palaute@tampere.fi, Kulmala jatkaa.

Yhteensä 568 haki lajinsa ensimmäiseksi raitiovaununkuljettajaksi Tampereelle

Kuva: Pasi Tiitola

Tampere siirtyy ratikka-aikaan ensi vuonna, kun VR alkaa liikennöidä Tampereen Ratikkaa elokuussa 2021. VR:n ensimmäiset liikenteenohjaajat kouluttautuvat parhaillaan ja nyt valittavien, noin 65 raitiovaununkuljettajan koulutus käynnistyy joulukuussa. Kuljettajaksi pyrkivien hakemuksia käsitellään heinäkuussa ja jatkovalinnat tehdään elokuun alussa. Yhteensä ratikan parissa työskentelee liikenteen alkaessa noin 130 työntekijää, joista VR työllistää noin 75. 

VR aloittaa Tampereen Ratikan liikennöinnin elokuussa 2021. Tällä hetkellä käynnissä on liikenteen kehitysvaihe, jonka aikana liikennettä, aikatauluja, palvelumallia ja koulutuksia hiotaan. Kehitysvaiheen työtä tehdään yhdessä liikennöintiallianssissa, johon kuuluvat VR:n lisäksi Tampereen kaupunki ja Tampereen Raitiotie Oy.

Jo joulukuussa VR:n liikenteenohjaajahaku sai valtavan suosion ja keräsi huimat 626 hakemusta. Nyt kuljettajiksi haki myös suuri joukko, yhteensä 568 henkilöä. Hakijoita oli eri puolilta Suomea ja erilaisilla taustoilla.

On todella hienoa, että niin moni haluaa tulla kanssamme kehittämään Tampereelle Suomen parasta ratikkaliikennettä. Samalla iloitsemme, että voimme tarjota jopa 75:lle hengelle töitä kehittyvällä raideliikennealalla. Ratikka on meille uusi liikennemuoto, ja on hienoa saada olla mukana rakentamassa yhdessä tätä kokonaisuutta Tampereen kaupungin ja Tampereen raitiotie Oy:n kanssa. Uskomme, että suuresta ja monipuolisesta hakijajoukosta löytyvät kovimmat osaajat liittymään raideammattilaisten joukkoomme”, iloitsee VR:n matkustajaliikennejohtaja Topi Simola.

Kuljettajien koulutus alkaa joulukuussa

Kuljettajiksi hakeneiden jatkovalinnat tehdään elokuussa. Kuljettajat koulutetaan neljällä eri kurssilla, joista ensimmäinen käynnistyy joulukuussa ja viimeinen maaliskuussa. Koulutus kestää yhteensä kuusi kuukautta ja se sisältää sekä teoriaopintoja että ajo-opetusta simulaattorilla ja liikenteessä. Työt alkavat heti koulutuksen päätyttyä.

Tällä hetkellä Tampereella tehdään jo ensimmäisellä Tampereen ratikalla koeajoja, joiden aikana testataan itse vaunun lisäksi mm. ratainfraan ja liikennejärjestelmään liittyviä asioita, kuten raiteiden ja vaihteiden ajettavuutta sekä opastimien, liittymien ja suojateiden näkyvyyttä. Ensimmäiset koeajot VR:n ajamina käynnistyvät loppuvuonna. Varsinainen liikenne käynnistyy elokuussa 2021.

Kuljettajien lisäksi VR:n ensimmäisiin ratikkalaisiin kuuluvat parhaillaan koulutettavat liikenteenohjaajat, jotka saavat myös kuljettajan pätevyyden. Liikenteenohjauksen lisäksi he huolehtivat myös henkilöstönohjauksesta sekä raiteiden kunnossapitotyön ja liikenteen yhteensovittamisesta. Osa heistä toimii myös tiimiesimiehenä tai –kouluttajana.

Sekä liikenteenohjaajien että kuljettajien koulutus järjestetään yhteistyössä Tampereen Seudun ammattiopisto Tredun kanssa.

Kehärata on ollut ilonamme jo viisi vuotta

Kehärata oli vuosikymmeniä suunnitteluasteella, kunnes sitä päästiin rakentamaan vuonna 2009.  Liikenne käynnistyi kesällä 2015. Rata toimii päivittäin tuhansien ihmisten väylänä kotiin, töihin, asioille ja lentokentän kautta ulkomaille. 

Tänään 1.7.2020 syntymäpäiviään viettävän Kehäradan matka paperilta lentokentälle oli pitkä. Kehärataa suunniteltiin jo 1970-luvulla, tuolloin nimellä Yhdysrata. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin nimeksi kaavailtiin Marjarataa, kunnes vuonna 2005 Kehärata vakiintui käyttöön.

Liikenteellisten tavoitteiden lisäksi Kehärata-suunnitelmissa oli vahva yhteys Vantaan kaupungin maankäyttöön. Radan varrelle kaavoitettiin runsaasti asuntoja ja työpaikkoja. Kehäradan rakentaminen alkoi 2009.

Kehäradan rakennuskustannukset olivat arvioitua suuremmat ja lisähaastetta rakentamiseen toi lentokentältä löytynyt glykolivuoto. Ongelman ratkomiseen meni vuosi ja sen myötä aikataulu meni uusiksi. Hankkeen rakennuskustannukset olivat lopulta 770 miljoonaa euroa.

Kehäradan ensimmäiset matkustajat hyppäsivät junan kyytiin varhain aamulla 1.7.2015.

Miten Kehärata vaikutti matkustamiseen?

Asukasmäärien kasvu Kehäradan varrella on ollut ennustettua hitaampaa ja pienempää erityisesti Kivistössä. Toisaalta Myyrmäen ja Martinlaakson asukasluvun kasvu on ollut ennustettua nopeampaa. Työpaikkojen määrä Vantaalla oli Kehäradan aloitusvuonna 2015 noin kolme prosenttia ennustettua suurempi.

Kehärata muutti alueen julkista liikennettä. Hankearvioinnin bussilinjasto perustui voimakkaaseen liityntäliikenteeseen, mutta lopulta bussilinjoja jätettiin suunniteltua enemmän runsaan asiakaspalautteen takia.

Kehäradan myötä pääkaupunkiseudulle avattiin viisi uutta asemaa. Niiden matkustajamäärät ovat olleet arkivuorokaudessa seuraavat:
Lentoasema 10 000
Kivistö 6 000
Leinelä 4 000
Aviapolis 3 000
Vehkala 1 000

Nousut junan kyytiin Vantaan rautatieasemilta kasvoivat heti radan avaamisen jälkeen 47 prosentilla.

Kaikkia radalle asetettuja tavoitteita ei ole vielä saavutettu, joten viisivuotiaalla on vielä kasvunvaraa.

Miten voisit viettää Kehäradan synttäreitä?

Aina ei tarvitse mennä museoon tai galleriaan nähdäkseen taidetta. Sitä pääsee ihailemaan myös usealla Kehäradan asemalla. Näistä esimerkkeinä Myyrmäki, Martinlaakso, Louhela ja Leinelä. Kehäradan lisäksi taidetta löytyy myös usealta Helsingin metroasemalta.

Mitä jos lähtisitkin Kehäradan synttäreiden kunniaksi kiertämään Kehärataa ja Helsingin metroverkostoa sekä bongailemaan upeita taideteoksia? Taide-elämyksen pääsylippuna toimii julkisen liikenteen matkalippu.

Lue lisää: Viihtyisämpi matka – taidetta asemilla