Jäämeren radan selvitys on valmistunut

Suomen ja Norjan välisen selvitystyöryhmän raportti Jäämeren radasta on valmistunut. Raportissa ei esitetä jatkotoimenpiteitä ratahankkeen edistämiseksi tällä erää.

Työryhmän tehtävänä oli selvittää Jäämeren radan rakentamisen edellytyksiä ja mahdollisessa jatkosuunnittelussa huomioon otettavia tekijöitä. Selvityksessä keskityttiin 1) mahdollisiin rahoitusmalleihin, 2) suunnittelu- ja lupamenettelyihin sekä 3) ympäristö- ja saamelaiskysymyksiin.

– Kiitän kaikkia Suomessa ja Norjassa selvitykseen osallistuneita yhteistyöstä. Selvitystyön aikana on kartoitettu eri tahojen kanssa Jäämeren radan hankkeen edellytyksiä ja sitä, mitä kaikkea rata vaatisi toteutuakseen, Suomen liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner sanoo.

Päätöstä radan toteuttamisesta tai ratalinjauksen valitsemisesta ei ole Suomessa tai Norjassa tehty. Suunnittelun aloittaminen edellyttäisi, että molemmissa maissa tehtäisiin poliittinen päätös hankkeen toteuttamisesta.  Raportti on esiselvitys Rovaniemi-Kirkkoniemi -ratalinjauksesta. Selvitystyön aikana ei ollut mahdollista arvioida kaikkia ratahankkeeseen vaikuttavia tekijöitä.

Kannattavuutta selvitettiin

Hanke ei olisi taloudellisesti kannattava minkään selvityksessä tarkastellun rahoitusmallin mukaan. Vuotuisen kuljetusvolyymin tulisi olla 2,5 miljoonan tonnin luokkaa, jotta vuosittaiset ylläpitokustannukset saataisiin katettua. Tällaista kuljetusmäärää ei selvityksen mukaan voida nyt olemassa olevien tietojen perusteella pitää realistisena ilman merkittäviä muutoksia alueen elinkeinotoiminnassa tai eri liikennemuotojen kustannuksissa.

Suomen Lapin matkailualan näkökulmasta toivottavia ovat kaikki toimet, jotka helpottavat Lappiin matkustamista. Jäämeren rata yhdistäisi Lapin vahvemmin laajempaan arktiseen alueeseen. Matkailutuloilla ei radan rakentamista kuitenkaan rahoitettaisi, eikä matkailu ole riittävä peruste ratahankkeelle.

Selvityksessä nousi myös esiin, että Jäämeren radan täysimääräinen hyödyntäminen kuljetusketjuna Keski-Eurooppaan saakka edellyttäisi ennen kaikkea Suomen pääradan kapasiteetin lisäämistä erityisesti sen vilkkaimmin liikennöidyllä osuudella Helsinki-Tampere.

Suunnittelu- ja lupaprosessi olisi monivaiheinen Suomessa ja Norjassa

Niin Suomessa kuin Norjassa suunnittelu- ja lupaprosessi olisi pitkä ja monivaiheinen. Suomen ja Norjan välillä on luonnollisesti eroja ratasuunnittelun vaiheissa. Jos hankkeen suunnittelua tulevaisuudessa päätettäisiin jatkaa, seuraava vaihe voisi olla rajat ylittävän selvityksen laatiminen siitä, miten suunnitteluprosessit saadaan sovitettua yhteen.

Myös Suomessa ollaan aloittamassa Norjan tapaan 12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnittelu. Se asettaa mahdolliselle jatkosuunnittelulle tietyt raamit, sillä Jäämeren radan suunnittelu olisi sovitettava myös molempien maiden liikennejärjestelmäsuunnitelmiin. Nopeimmillaankin Jäämeren radan suunnittelu ja rakentaminen kestäisi vähintään 15 vuotta.

Vaikutukset ympäristöön ja saamelaisiin

Selvityksen mukaan Jäämeren radalla olisi moninaisia vaikutuksia ympäristöön ja saamelaisiin. Yleisesti on tiedossa pohjoisen luonnon herkkyys ja ainutlaatuisuus, joka vaatii erityishuomiota. Jos hanketta päätettäisiin edistää, on alkuperäiskansa saamelaisten osallistuminen varmistettava, ettei peruuttamattomasti vahingoiteta heidän kulttuuriaan tai elinkeinojaan. Kansainvälinen lainsäädäntö ja Suomen ja Norjan kansallinen lainsäädäntö tunnustavat useita menettelyjä, jotka varmistavat, että saamelaisten kansainvälisesti tunnustettu erityisasema ja oikeudet kotiseutualueeseen, kieleen ja kulttuuriin otetaan huomioon oikein. Oleellista on, että saamelaiset, poronhoitajat ja muut tahot, joihin ratahanke vaikuttaisi, osallistuisivat suunnitteluprosessiin alusta alkaen.

Suomen liikenne- ja viestintäministeriön johtamaan työryhmään osallistuivat Suomesta ympäristöministeriö, Liikennevirasto, Lapin liitto, Lapin ELY-keskus, Lapin alueyhteistyön kuntayhtymä, Saamelaiskäräjät, Kolttien kyläkokous sekä Norjasta liikenne- ja viestintäministeriö, Rautatiehallinto, Finnmarkin läänin ja lääninviraston edustajat ja Norjan saamelaiskäräjät. Työssä kuultiin myös muiden sidosryhmien edustajia. Ryhmän toimikausi oli 9.5.-14.12.2018.

Toimikauden päättymisen jälkeen liikenne- ja viestintäministeriö ja Suomen Saamelaiskäräjät kävivät saamelaiskäräjälain 9 pykälän mukaiset neuvottelut työryhmän työstä. Saamelaiskäräjien liikenne- ja viestintäministeriölle toimittamassa muistiossa tuodaan esille näkökantoja työryhmän loppuraportin ja alatyöryhmien raporttien sisällöistä. Muistio löytyy valtioneuvoston Hankeikkunasta.

Suomen ja Norjan välisen Jäämeren radan selvitystyöryhmän loppuraportti löytyy osoitteesta:

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-562-0

Bookmark the permalink.